Podcasts about juha sipil

Neuvotteluklubi Roininen Valkonen Itäniemi #neuvottelija 288. Ensimmäinen Neuvotteluklubi! Suomalaisten enemmistö on markkinatalousmielisiä, mutta silti sosialismiasteemme on 56%. Miksi vain 3% suomalaisista omistaa listaamattomia osakkeita, vaikka he vastaavat 49% yksityisestä työllisyydestä? Mikä on 5 veron kiila, joka lahtaa markkinataloutta joka päivä? Miksi ruotsalaisten luovutusvoittovero toimii perintöveron toteutusmuotona? Miksi se tulee saada Suomeen jo tällä hallituskaudella? Paljon kysymyksiä mutta toisin kuin YLE:llä, Neuvotteluklubi myös vastaa niihin! Eikä millään retoriikalla vaan faktoilla. Neuvotteluklubi on Sami Miettinen, Petri Roininen, Ville Valkonen ja Patrick Itäniemi. #neuvottelijat Sisäpiirissä Ville, Petri ja Sami pohtivat mm. oliko Juha Sipilä yritysjohtavana poliitikkona suomalainen köyhän kansan Elon Musk, onko ESG:stä lähtemässä vihreät ilmat pois ja miten Petri yhdistää toimitusjohtajuuden politiikkaan Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

Miksi kasvutoimet ja leikkaukset herättävät niin suuria intohimoja? Keskustelemassa politiikan toimittajat Teija Sutinen Helsingin Sanomista, Simo Alastalo Demokraatti-lehdestä ja Pirjo Auvinen Yleltä. Hallitus on julkaissut 500 kasvutoimen listan. Miten Suomi saataisiin nousuun? Pääministeri Petteri Orpon kokoomusvetoinen hallitus on epäsuositumpi kuin kertaakaan hallituskauden aikana. Orpon hallitus on myös selvästi epäsuositumpi kuin Sanna Marinin (sd.) ja Juha Sipilän (kesk.) hallitukset vastaavassa kohdassa hallituskautta. Mistä epäsuosio johtuu? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Sanna Marinin koko hallitusviisikko on poistumassa puoluejohdosta taka-alalle, kun vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonkin ilmoitti viimeisenä vetäytymisestään. Vaihtuvatko naiset nyt miesjohtajiin? Eduskuntavaaleista on alle vuosi, ja kasvot ovat menossa uusiksi. Onko kyseessä syvempi politiikan suunnanmuutos? Nyt puhuvat viisikon jäsenet. Studiossa RKP:n puheenjohtaja, opetusmininisteri Anna-Maja Henriksson ja vihreiden entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Maria Ohisalo. Keskusta jatkoi Juha Sipilän hallituksen puolueista ainoana vasemmistojohtoiseen Marinin hallitukseen. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on sanonut, että keskustan kannatuksen laskun yhtenä syynä on raju ristiriita Sipilän ja Marinin hallitusten välillä. RKP jatkoi ainoana puolueena Marinin hallituksesta Petteri Orpon oikeistohallitukseen. Uhkaako RKP:tä nyt keskustan kohtalo? Miten perussuomalaisten tuore leikkaushuumori putoaa hallituskumppani Henrikssonille? Toimittajana on Antti Pilke.

Vuonna 2015 Juha Sipilän (kesk.) johtamissa hallitusneuvotteluissa kurkisteltiin vatulointikoreihin. Vuonna 2019 Antti Rinteen (sd.) johdolla kilauteltiin ilmiöpöytiin. Keväällä 2023 Säätytalossa istutaan Petteri Orpon (kok.) reformipöydissä. Miten Säätytalon Haluatko pääministeriksi -peliä Orpon johdolla pelataan? Puuttuuko pääpöytä peliin, jos homma menee juntturaan? Minkälaisista oljenkorsista hallitusneuvotteluissa vedellään? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Raumalla syntynyt, mutta Espoossa vaikuttanut Timo Soini liittyi silloiseen Suomen Maaseudun Puolueeseen vain 16-vuotiaana, puolueen johtohahmo Veikko Vennamon innoittamana. Kymmenen vuotta myöhemmin hän oli jo SMP:n varapuheenjohtaja. Talousvaikeudet kaatoivat SMP:n vuonna 1995, jonka jälkeen Soini, Raimo Vistbacka, Urpo Leppänen ja Kari Bärlund perustivat Perussuomalaiset. Soini toimi puolueen puheenjohtajana 20 vuotta – vuodesta 1997 aina vuoteen 2017 saakka. Soinin aika kansanedustajana sijoittuu vuosille 2003–2009 ja 2011–2019. Hän nousi Juha Sipilän hallituksen ulkoministeriksi vuonna 2015. Hän on ollut myös Euroopan parlamentin jäsen vuosina 2009–2011, Suomen eurooppaministeri vuosina 2015–2017 ja Espoon kaupunginvaltuutettu 2001-2021. Jussi Halla-ahon valinta puolueen uudeksi puheenjohtajaksi kesällä 2017 johti PS:n hajoamiseen. Vallanvaihdon myötä myös Soini joutui lähtemään perustamastaan puolueesta. Jean Mancini haastatteli Timo Soinia 16.3.2022. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify

Onko politiikan nykyilmapiiri seurausta käynnissä olevista yhteiskunnallisista muutoksista? Vai onko politiikan nykyinen keskustelukulttuuri seurausta some-alustoilla vellovasta kärjekkäästä keskustelusta? Miten korona-aika on vaikuttanut politiikan ilmapiiriin? Vaurioittaako koronalle altistuneen pääministeri Marinin (sd.) yökerhovisiitti Marinin asemaa korona-ajan pääministerinä? Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa vieraina ovat eduskunnan puhemiesneuvoston jäsenet, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sekä hallintovaliokunnan ja Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra (ps.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Politiikkaradion Hyvin sanottu -debateissa eduskunnan puhemiehet ja puhemiesneuvoston jäsenet keskustelevat eduskunnan puhekulttuurista ja politiikan ilmapiiristä. Debatit ovat osa hyvään puhekulttuuriin pyrkivää Hyvin sanottu -hanketta, jota Yle vetää ja jossa eduskunta on mukana. Hyvin sanottu -debatteja kuullaan Politiikkaradiossa kerran kuussa.

Puolan ja Valko-Venäjän rajan tilanne aiheuttaa turvallisuuspoliittista huolta. Vieraina tutkimusjohtaja Hanna Smith, Hybridiosaamiskeskus ja tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti. Puhelu. Tasa-arvoa tunturissa, Aurora-tapahtuma Levillä. Tuottaja Hannele Valkeeniemi, Yle.  Energiamuotojen luokittelu ja metsäkiista hiertää poliitikkoja. Kansanedustajat Kai Mykkänen (kok), Jenni Pitko (vihr) ja Juha Sipilä (kesk).  Miten huippuosaajia saadaan houkuteltua Suomeen ja pysymään täällä?Haastattelussa akatemiaprofessori Matti Latva-aho, Oulun yliopisto. Blogi. Robert Sundman: SAK:n ei kannata pelätä kansanedustajia, vaan some-vaikuttaja Natalia Salmelaa. Uusinta. Puolan ja Valko-Venäjän rajan tilanne aiheuttaa turvallisuuspoliittista huolta. Vieraina tutkimusjohtaja Hanna Smith, Hybridiosaamiskeskus ja tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti. Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Carolus Manninen, Mikko Haapanen ja Marija Skara. Tuottaja Hanna Juuti.

Miten auringonlaskun puolueeksi tuomittu Suomen Keskusta nousi 2000-luvun merkittävimmäksi pääministeripuolueeksi? Miten politiikka ja puolueet ovat muuttuneet kuljettaessa Esko Ahon vuosista Juha Sipilän kauteen? Miten poliittista valtaa nyky-Suomessa käytetään? Vieraana on politiikan vuosistaan kirjan kirjoittanut, keskustan entinen puoluesihteeri ja neljän pääministerin erityisavustaja, Timo Laaninen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Vuonna 1964 painonnostaja Kaarlo Kangasniemelle lahjoitettiin kultainen rannekello. Palatessaan työpaikalleen, nimittivät muut työntekijät hänet “Kulta-Kalleksi”, vaikka hänen suurimmat urheilulliset saavutuksensa olivat vielä edessäpäin. Lempinimi jäi elämään, keräten katetta seuraavien vuosien menestyksen myötä. Lista Kangasniemen meriiteistä on pitkä. Hän on yksi neljästä suomalaisesta urheilijasta, joka on saavuttanut urallaan EM-, MM- ja olympiakultaa. Hän teki aktiiviurallaan yhteensä 17 yleisen sarjan maailmanennätystä. Hänet on valittu kahdesti vuoden urheilijaksi ja hän on myös voittanut kahdesti Suosituin suomalainen -äänestyksen. Kangasniemi on nimitetty myös Kansainvälisen painonnostoliiton Hall of Fameen. Kangasniemi voitti kultaa Méxicon olympialaisissa vuonna 1968, MM-kultaa 1969 sekä EM-kultaa 1969 ja 1970. Hän osallistui myös Tokion olympialaisiin vuonna 1964 ja Münchenin olympialaisiin 1972, sijoittuen niissä seitsemänneksi ja kuudenneksi. Kasvuhormonit eivät olleet vielä Kangasniemen aktiiviuran aikana kiellettyjä. Hän onkin kertonut rehdisti ja kaunistelematta anabolisten steroidien käytöstään. Suorasanaisena tunnettu urheilulegenda ei ole muutoinkaan pelännyt käyttää sanan säiläänsä. Kunniansa ovat vuorollaan kuulleet niin Olympiakomitean johto kuin Suomen hallituskin. Hän on joutunut julkisiin kahnauksiin esimerkiksi Juha Miedon ja Juha Sipilän kanssa. Vieläkin rautaisessa kunnossa oleva Kangasniemi täytti tämän vuoden helmikuussa 80 vuotta, mutta treenaa silti useita kertoja viikossa punttisalilla ja pyöräillen. Jean Mancini haastatteli Kaarlo Kangasniemeä puhelimitse 29.5.2021. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com

Lukiovuosien pitäisi olla kasvun, ilon ja itsensä etsimisen aikaa  – kavereita, harrastuksia, seurustelua, bileitä. Mutta lukiosta tuli ylioppilaskirjoituksiin valmentava hikipaja.

Kalifornialaiset hipit unelmoivat villistä ja vapaasta netistä. Unelma törmäsi todellisuuteen. Unelman raunioilla kysymme: oliko Trumpin Twitter-tilin sulkeminen ainoa oikea ratkaisu? Hesarin politiikan ja talouden toimituksen esimies Jussi Pullinen kertoo mille alustalle Trump pakenee. Millainen draaman hahmo Trump on? Näytelmäkirjailija Juha Jokela tekee roolianalyysin. Onko poliittisen väkivallan todennäköisyys kasvanut Suomessa? Oliko hyökkäys Juha Sipilää kohtaan merkki tulevasta? Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen kertoo oman näkemyksensä.

Keskustelemassa ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Pekka Seppänen. Puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Pekka Seppänen on järkyttynyt ex-pääministeri Juha Sipilän pahoinpitelystä, joka tapahtui suojatiellä keskellä päivää, Eduskuntatalon läheisyydessä. Onko syytä odottaa, että meillä tapahtuu jotain yhtä pahaa kuin Yhdysvalloissa, jossa väkijoukko ryntäsi kongressiin? Anu Koivunen haluaa herättää keskustelua, miten trumpismin keskeisintä käyttövoimaa rasismia ja valkoisten ylemmyyden teemaa käsitellään suomalaisessa keskustelussa ja journalismissa. Juha Itkonen kertoo seuranneensa Yhdysvaltain kongressin valtauksen synnyttämiä sosiaalisen median meemejä epätoivoisena. - Oloni oli kuin simultaatiossa elävällä rotalla. Meemien välittämä viesti oli ironinen ja kepeä, ei tosissaan otettava. Mutta piru vie, meemien välittämät tapahtumat olivat totta - valtakunnan politiikkaa korkeimmalla tasolla.

Miltä tuntuu neuvotella 200 000 suomalaisen työehdoista ja johtaa Suomen suurinta ammattiliittoa? Haastattelussa Palvelualojen ammattiliiton PAM:in juuri eläköitynyt puheenjohtaja Ann Selin. Hän pohtii työelämän muutosta 1970-luvulta, jolloin hän aloitti työelämässä. Alustatalous, pätkätöiden ja osa-aikatöiden lisääntyminen ovat muuttaneet työmarkkinoita niin paljon, että ay-liikkeenkin pitäisi uudistua nopeammin. Hän myöntää, että kaikessa ei ole ihan onnistuttu, viesti jäsenille ei ole ollut tarpeeksi konkreettinen. Selinin mielestä olisi tärkeää, että ammattiliitot muuttuisivat kansainvälisemmiksi, koska yrityksetkin toimivat globaalisti. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli kova paikka PAM:laisille. Selinin mielesä tilanne oli poikkeuksellinen. "Tuli sellaista viestiä, että aikooko porvarihallitus laittaa duunarit kyykkyyn", Selin muistelee. Selin sairastui heti kiky-väännön jälkeen syöpään. Nyt hän pohtii, miten syöpä on muuttanut hänen elämäänsä. Selin ihmettelee, miksi lapsettomuus ja yksin eläminen on niin suuri tabu Suomessa. Hän kertoo saaneensa säälipisteitä osallistuessaan toistuvasti juhliin ilman avecia. Lapsettomuuden kanssa hän on tehnyt sovinnon jo kauan aikaa sitten. "En pitä itseäni huonompana naisena, koska en ole äiti", hän toteaa. Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäneitä pitkän linjan päättäjiä. Toimittajana Linda Pelkonen.

Miten tasa-arvopolitiikka on muuttunut? Mitkä poliittiset rakenteet haittaavat palkkatasa-arvon saavuttamista? Haastateltavina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden professori Johanna Kantola ja sukupuolen tutkimuksen tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg. Suomalaiset naisjärjestöt olisivat voineet olla aktiivisempia kun oikeistokonservatiivinen Juha Sipilän (kesk.) hallitus heikensi naisen asemaa useilla tavoilla, Kantola ja Koskinen Sandberg pohtivat. "Meillä on pikkuisen harhainen kuva, että tasa-arvo on hyvin toteutunut Suomessa", Koskinen Sandberg toteaa. "Poliittisten puolueiden naisjärjestöt ja kattojärjestöt olivat aika hampaattomia", Kantola sanoo. Suomalaiset työmarkkinat ovat hyvin segregoituneet eli on nasvaltaisia ja miesvaltaisia aloja. Suomi on kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut maksamaan samaa palkkaa samanarvoisesta työstä. Kirjassa esitetään, että "korporatistinen järjestelmä ja siihen kytkeytyvä sukupuolittunut valta on yksi keskeisimpiä sukupuolten palkkaeroja ylläpitäviä rakenteita ja olennaisimpia syitä tasa-arvopolitiikan tehottomuuteen palkkaerojen kaventamisessa". Palkkojen epätasa-arvo hyödyttää joitakin tahoja, lähinnä tiettyjä työnantajia, Kantola toteaa. Kantola ja Koskinen Sandberg kertovat myös, miten pahimmissa palkkakuopissa olevat naisvaltaiset alat pääsisivät nousemaan vastaavan tason miesvaltaisten alojen palkkojen tasolle. Koko järjestelmä pitäisi heidän mielestään miettiä uudelleen. Tutkijat vastuuttavat myös hallitusta puuttumaan epätasa-arvoisiin rakenteisiin. Esimerkiksi hoivatyön arvo pitäisi tunnustaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miltä tuntuu neuvotella 200 000 suomalaisen työehdoista ja johtaa Suomen suurinta ammattiliittoa? Haastattelussa Palvelualojen ammattiliiton PAM:in juuri eläköitynyt puheenjohtaja Ann Selin. Hän pohtii työelämän muutosta 1970-luvulta, jolloin hän aloitti työelämässä. Alustatalous, pätkätöiden ja osa-aikatöiden lisääntyminen ovat muuttaneet työmarkkinoita niin paljon, että ay-liikkeenkin pitäisi uudistua nopeammin. Hän myöntää, että kaikessa ei ole ihan onnistuttu, viesti jäsenille ei ole ollut tarpeeksi konkreettinen. Selinin mielestä olisi tärkeää, että ammattiliitot muuttuisivat kansainvälisemmiksi, koska yrityksetkin toimivat globaalisti. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli kova paikka PAM:laisille. Selinin mielesä tilanne oli poikkeuksellinen. "Tuli sellaista viestiä, että aikooko porvarihallitus laittaa duunarit kyykkyyn", Selin muistelee. Selin sairastui heti kiky-väännön jälkeen syöpään. Nyt hän pohtii, miten syöpä on muuttanut hänen elämäänsä. Selin ihmettelee, miksi lapsettomuus ja yksin eläminen on niin suuri tabu Suomessa. Hän kertoo saaneensa säälipisteitä osallistuessaan toistuvasti juhliin ilman avecia. Lapsettomuuden kanssa hän on tehnyt sovinnon jo kauan aikaa sitten. "En pitä itseäni huonompana naisena, koska en ole äiti", hän toteaa. Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäneitä pitkän linjan päättäjiä. Toimittajana Linda Pelkonen.

Miltä tuntuu saada kaksi raskasta ministerin salkkua kun kokemusta eduskunnassa on yksi kausi oppositiossa? Miltä tuntuu kun eduskuntaryhmä hajoaa alta? Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjan haastattelussa entinen työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (sin.). Lindström kertoo, miksi hän ihaili edesmennyttä kansanedustajaa Tony Halmetta (ps.), miten paloi loppuun ministerinä ja mitä perussuomalaisissa tapahtui kun eduskuntaryhmä hajosi. Soini sanoi vuonna 2015, että perussuomalaiset on Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ainoa työväenpuolue. Millä tavalla Soinin perussuomalaiset ajoi työväen asiaa Sipilän hallituksessa? Lindström myöntää, että aktiivimalli oli virhe. Hän kertoo, että Sipilän hallituksessa väännettiin tiukkaan ja "viimeiselle rannalle" tietyissä kysymyksissä. Lindströmin mielestä hallitusyhteistyössä on kuitenkin normaalia pullistella ja uhata hallituksen hajoamisella. Kolme vuotta sitten osa perussuomalaisten eduskuntaryhmästä marssi median eteen dramaattisin elkein ja ilmoitti perustavansa oman eduskuntaryhmän. Tähän liittyy Lindströmin mukaan myös väärinkäsityksiä julkisuudessa. Esimerkiksi Timo Soinin rooli ei ollut sellainen kuin on kuviteltu. "Timo Soini oli viimeinen ihminen joka liittyi tähän porukkaan", Lindström kertoo. Puolueen ratkaiseva repeäminen tapahtui jo edellisenä keväänä kun osa puolueen kansanedustajista tuli julkisuuteen omilla tavoitteillaan, jotka eivät olleet puolueen johdon linjan ja hallituksen linjan mukaisia. Lindström kertoo, että Timo Soinin ja Laura Huhtasaaren välille syntyi kova riita tämän seurauksena. Lindström kertoo myös mitä hän ajattelee entisen puolueensa perussuomalaisten nykyisestä tyylistä ja linjasta. "Tämä tuntuu vieraalta puolueelta. Se ei ole enää sama puolue johon tulin", hän toteaa. Hän kritisoi Jussi Halla-ahon johtamistyyliä ja vertaa sitä Timo Soinin johtamistyyliin, jota joskus kutsuttiin "timokratiaksi". Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäviä pitkän linjan päättäjiä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kierros Euroopan koronatilanteeseen, mukana toimittaja Anna Saraste, Berliini, toimittaja Auli Valpola, Lontoo, toimittaja Jenna Vehviläinen, Rooma ja toimittaja Maija Salmi, Barcelona. Suomen poikkeusolojen lainsäädäntö ihmisoikeusprofessori Martin Scheininin silmin. Poikkeusolot ja poikkeustoimet. Studiossa entinen pääministeri, nykyinen kansanedustaja Juha Sipilä, kesk. Millaisia vaikutuksia koronaepidemialla on ympäristöön ja ilmastoon? Haastattelussa vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen Sitrasta. Blogi, Robert Sundman: Tekeekö koronavirus vihollisesta ystäväsi? Ulkomaanlehtikatsaus: ranskalaisia lehtiä on lukenut Annastiina Heikkilä. Toimittajat Mira Stenström, Johanna Östman ja Seija Vaaherkumpu, tuottaja Tarja Oinonen.

Juha Sipilä komensi taseet töihin ja perustettiin Vake. Nyt Vakesta toivotaan ratkaisua ilmastoinvestointien vauhdittamiseen. Haastattelemme Vaken uutta toimitusjohtajaa Paula Lainetta - onko valtiosta voittajien valitsijaksi ja ilmastoinvestointien vauhdittajaksi? Kyselytunnilla keskustelu avustajien lukumäärästä jatkuu - ja jatkuu varmaan tämänkin jälkeen. Entä onko oppivelvollisuuden pidentäminen hyvä asia? Och the battle of all battles: mandelmassa eller sylt?

Sote-palveluita yksityistetään kovaa vauhtia siitä huolimatta, että hallituksen sote-uudistus nojaa julkisiin palveluihin. Onko Suoma siis sittenkin valtaamassa markkinamalli, jossa yksityiset terveysjätit pääsevät yhä suurempaan rooliin? Studiossa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila ja valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg. Toimittajana Linda Pelkonen. Viime viikolla uutisoitiin Päijät-Hämeen päätöksestä valmistella yhteisyritystä yksityisen terveydenhuoltoalan toimjan kanssa. Yhteisyritys vastaisi sosiaali- ja terveyslaan peruspalveluista yli 120 000 asukkaalle Lahdessä ja Kärkölässä. Nergin mukaan Päijät-Hämeen suunnitelma ei välttämättä ole lain mukainen. "Uskon, että tulee vielä moneen kertaan selvitettäväksi se, onko tämä malli lainmukainen. Järjestämisvastuuta ei voi siirtää pois julkiselta", Nerg kertoo. Varhila korostaa, että yksityisten terveysyhtiöiden kanssa toimisessa kyse on siitä, miten sopimus kirjoitetaan. "Tämä on hankinta- ja sopimusjuridiikkaa. Sinne sisältyy monia trikkereitä, joita voidaan käyttää hyvässä ja pahassa", Varhila kertoo ja avaa Politiikkaradiolle, millaisia riskejä tähän voi sisältyä. Varhila ja Nerg pitävät Suomen terveydenhuollon mallia monista ongelmista huolimatta parempana kuin sitä mallia, jossa suurin osa maailman maista on: täysin riippuvaisia yksityisistä yrityksistä. "Eikö me olla myöskin maailman onnellisin ja korruptoimattomin maa. Meillä on hyvä hallinto ja oikeustoimi. Ulkomailta katsottuna me olemme rakentaneet mallin, joka toimii ja nyt katsotaan pystytäänkö me rakentamaan sitä myöskin seuraavat 100 vuotta tai 10 vuotta eteenpäin", Nerg pohtii. Hänen mielestään Suomen sote-järjestelmää ei ole syytä kokonaan romuttaa, vaan paremminkin hienosäätää. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus sorvaa sote-uudistusta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johdolla. Miksi tämä hallitus saisi soten paremmin ja nopeammin kasaan kuin Jyrki Kataisen (kok.) tai Juha Sipilän (kesk.) hallitukset? "Meillä on poliittinen päätöksentekokyky pahasti vaurioitunut jos tätäkään ei saada maaliin", Varhila toteaa. Nerg uskoo, että Marinin hallituksella on paremmat edellytykset saada sote maaliin kuin edellisillä hallituksilla.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on luvannut koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautuksen. Onko tämä lupaus toteutumassa? Politiikkaradiossa haastateltavana tiede ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.). Suomi esiintyi heikossa valossa tänä syksynä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n julkistamassa koulutusraportissa. Korkeakoulutettujen osuus Suomen väestöstä on vain 41 prosenttia, mikä on alle OECD-maiden keskitason. Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan 50 prosenttia nuorista aikuisista olisi korkeakoulutettu vuoteen 2030 mennessä. Kosonen myöntää, että tämän hallituksen tavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin 5000 uutta korkeakoulupaikkaa, mikä ei hänen mukaansa ole mahdollista. Kosonen kertoi marraskuun alussa Opettaja-lehdessä tavoittelevansa korkeakoulutukseen 5000 aloituspaikan lisäämistä. Nyt Kosonen kertoo, että tutkintotavoitteista neuvotellaan, ja lopputulos on tiedossa alkuvuodesta. Hän uskoo, että tutkintotavoitteiden määrää pystytään nostamaan. "Jos mietitään sitä 2030 mennessä tavoiteltavaa 50 prosenttia nuorista olisi korkeakoulutettuja, tason pitäisi nousta 5000 yhteensä, mutta siihen me emme pysty, koska siinä kohtaa tulee resurssit vastaan enkä tahdo olla tekemässä sellaista politiikkaa, jossa pakotetaan korkeakouluja nostamaan tutkintotavoitteita, vaikka heillä ei olisi siihen resursseja", Kosonen sanoo. Koulutustavoitteet ovat kiinni siitä saavutetaanko hallituksen tavoittelema 75 prosentin työllisyystavoite. Jos työllisyystavoite ylittyy, koulutukseen voi Kososen mukaan olla luvassa lisää panostuksia. Kososen puolue keskusta leikkasi Juha Sipilän hallituksessa koulutuksesta laskentatavasta riippuen 690-900 miljoonaa euroa. Nyt Antti Rinteen hallitus on palauttamassa korkeakouluille 140 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjetissa valtiolta on tulossa yliopistoille lisää 40 miljoonaa ja ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa euroa. Miten tällä yhtälöllä saavutetaan tieteen kunnianpalautus? Entä mistä johtuu keskustan heikko kannatus, ja mikä on keskustan suunta? Kosonen kertoo lähetyksessä kantansa paljon keskustelua herättäneeseen koulujen joulujuhlan järjestämiseen kirkossa, minkä apulaisoikeusasiamies tyrmäsi vedoten muun muassa uskonnonvapauteen. Kososen mielestä koulun juhlissa voi kuitenkin esittää virsiä ja evankeliumnäytöksiä, koska ne ovat osa Suomen kulttuuria. Toimittajana Linda Pelkonen.

Mitä tulee olemaan valtion omistajaohjauspolitiikka tällä hallituskaudella? Haastateltavana kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.). Toimittajana Linda Pelkonen. Hallitus tavoittelee hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. Miten ilmastotavoitteet huomioidaan valtionyhtiöiden toiminnassa? Erityisesti Fortumin kannalta ilmastotavoitteet ovat tärkeitä. Fortumista on tulossa pian toteutuvat Uniper-kaupan myötä ensi vuonna yksi Euroopan suurimmista saastuttajista. Miten omistajaohjausministeri ratkaisee tämän ongelman? Edelliset omistusohjausministerit Mika Lintilä (kesk.) ja Juha Sipilä (kesk.) halusivat laittaa taseet töihin. Sipilän hallituksen aikana valtion omistajaohjauspolitiikkaa ja päätöksentekoprosessia muutettiin merkittävästi. Nyt Paatero kertoo Politiikkaradiossa, että hän aikoo ainakin osin muuttaa tuota prosessia. Paatero kertoo, että sote-uudistukseen ollaan tekemässä kaksi merkittävää muutosta verrattuna edellisen hallituksen sote-suunnitelmaan. Tuleeko sote-hallintoalueille oma sote-vero? "Vuoden päästä tiedetään minkälainen sote-vero tulee", Paatero sanoo.

Ihmehyrrä pyörii, pyörii vaan! Tämän viikon jaksossa otetaan katsaus elämän kutkuttavimpiin asioihin kuten yhteiseen pankkitiliin, parkkipaikan valtaajiin, odotusmusiikkiin sekä siihen, mitä on suomalaisuus. Vieraana tälläkin viikolla jo klassikoksi muodostunut Hyytisen Antti!Ennustuksia. Vuoden lopettava urheilija. Janne Ahosen comeback. Väsyrinheitto ja turbokeihäs. Jari-Matti ja verottaja. On ja ei. Tipuit juuri basicplus-tasolle. Elatusmaksut. Imitaattorivieraina Björn Wahlroos ja Juha Sipilä. Viihdetaiteilijaranking. Christmas in Hawaii. Gorbatsovin pottuvoi. Boonusaihe. Mettwurst. Kasvisparru. Antakaa Antin puhua rauhassa. Diaspora-Petteri. Ota polkupyörä alle ja lopeta nillittäminen. Avioerokangas. Olikö. Kiekonkierrättäjät. Antin campingaluetarina. Lassi varastaa Henkan aiheen. Uskomaton puimuri. Lankalinja. Kämästä egyptinaikaista faaraotoimintaa. Jonotusimitoija. Pippelbyxor. Sisäinen taso. Keilailuliitto ja huumoriasenne. Pasila, Porilaisten marssi!Jakso on nauhoitettu 11.10.2019.Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com.

Hallitus teetti selvityksen valtion ja sijoitus- ja kehitysyhtiöiden rooleista. Selvityksessä esitetään Juha Sipilän hallituksen perustaman valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n purkamista. Miksi juuri perustettu yhtiö kannattaa nyt purkaa? Politiikkaradiossa haastateltavana selvityksen laatinut varatuomari Jouni Hakala. Haastattelijana Linda Pelkonen. Hakalan tekemässä selvityksessä todetaan, että eri maiden omistus ja ohjauskäytäntöjen välillä on huomattavia eroja. Hakala kertoo Politiikkaradiolle, miksi Suomessa on erilainen tilanne omistusten suhteen kuin monessa muussa maassa. Juha Sipilän hallituksen perustaman kehitysyhtiö Vaken rooli on jäänyt Hakalan mielestä hämäräksi. Politiikkaradiossa vieraina 23. syyskuuna olleet kansanedustajat Erkki Tuomioja (sd.) ja Juhana Vartiainen (kok.) ihmettelivät Vake Oy:n roolia ja perustamisen syitä. Tuomiojan mukaan Vaken "suuri merkitys oli, että sitä kautta siirrettiin eduskunnan päätäntävallan ulkopuolelle eritätin suuri osa tätä yhteistä omaistuutta". Hakala kertoo olevansa samoilla linjoilla Tuomiojan ja Vartiaisen kanssa. Miten valtion omistajaohjauksessa estetään spontaani kiinnostavien osakkeiden shoppailu ja edistetään pitkäjänteistä omistamista? Oliko Sipilän Vake Oy täysin epäonnistunut projekti? Miksi Vake pitäisi purkaa?

Mitä yhtiöitä valtion kannattaa myydä - mitä ei? Politiikkaradiossa vieraina kansanedustajat Erkki Tuomioja (sd.) ja Juhana Vartiainen (kok.). Haastattelijana Linda Pelkonen. Hallitus on aikeissa myydä valtion omaisuutta. Vielä on tarkentumatta, mitä yhtiöitä myydään. Postin pilkkomista ja myymistä on julkisuudessa väläytelty. Juha Sipilän hallituksen myyntipäätöksiä on arvosteltu. Mitkä yhtiöt kannattaa Suomen turvallisuuden kannalta pitää valtion omistuksessa? Onko oikein myydä lypsäviä lehmiä valtion alijäämäisen budjetin tilkkeeksi? Vartiainen ehdottaa, että valtionyhtiöitä voitaisiin lahjoittaa yliopistoille. "Yliopistot tulevat olemaan tukalassa tilanteessa 2020-luvulla", Vartiainen toteaa. Tuomioja suhtautuu kriittisesti valtionyhtiöiden myymiseen. "Elämme maailmassa, jossa kapitalismin linnakkeissakin, viimeksi Financial Timesissä, otettiin selvästi kantaa, että kapitalismi, tämä pelkkään osakkeenomistajien arvon kasvattamiseen tähtäävä järjestelmä, on tullut tiensä päähän", Tuomioja kertoo.

Mitä Suomen pitää tehdä jos viennin vanhat kivijalat horjuvat? Entä miksi kehitysyhteistyö ei pääse tasolle, josta on sovittu YK:n ja EU:n kanssa? Haastateltavana kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.). Haastattelijana Linda Pelkonen. Maailmankaupan näkymät ovat Kiinan ja Yhdysvaltain kauppanokittelun vuoksi synkät. Mahdollinen brexit on riski Suomen ulkomaankaupalle. "Kauppapolitiikasta on tullut suurvaltapolitiikan väline. Se näkyy Yhdysvaltojen ja Kiinan toiminnoissa", Skinnari sanoo Politiikkaradiossa. Suomen viennistä noin puolet on raaka-ainevientiä. Onko järkevää viedä bulkkia vai pitäisikö Suomen myös jalostaa enemmän? Suomen merkittävin vientimaa Saksa on ongelmissa, jos Yhdysvallat asettaa tuontitullit autoille. Mitä tämä merkitsisi Suomelle? Suomi on sitoutunut YK:ssa ja EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, mutta ei ole päässyt tälle tasolle vuoden 1989 jälkeen. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen leikkausten takia yli sata kehitysyhteistyöhanketta lopetettiin ja yli miljoona ihmistä jäi vaille apua, kertovat kehitysyhteistyöjärjestöt. Miten tämä tilanne korjataan?

Ketä Mikko Kärnä äänesti puolueensa puheenjohtajaksi Suomen Keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa? Entä aikooko Kärnä asettua ehdolle puheenjohtajaksi ensi kesänä? Toinenkin aiheemme on Kouvolan puoluekokouksesta. Pyydettiinkö Juha Sipilää hakemaan Rovaniemen kaupunginjohtajaksi kuten huhu kertoo. Rovaniemeläinen Maarit Simoska kertoo ja paljastaa myös muita kulissientakaisia asioita puoluekokouksesta. Viikkoraati on Lapin Kansan uutistaustapodcast. Tämä on sen 1-vuotisjuhlalähetys. Viikkoraatia juontavat Eero Leppänen ja Taru Salo.

Tietokirjailija Risto Uimonen kirjoitti kirjan Juha Sipilästä. Miksi ja millä menetelmin? Yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta päivittää brexit-tapahtumia. Toimittaja Vappu Kaarenoja Suomen Kuvalehdestä, Pekka Kinnunen Ylestä ja Jussi Kärki, Talouselämän päätoimittaja, käyvät läpi puoluekannatuskyselyn tuloksia sekä punnitsevat politiikan syksyn painavuutta. Veera Laine, vieraileva tutkija Ulkopoliittisesta instituutista ja Katja Lehtisaari, yliopistonlehtori Helsingin yliopistosta pohtivat Venäjän median muutoksia. Jos halutaan parasta, niin sosiaali- ja terveysuudistus toteutetaan kuten Hollannissa ja sosiaaliturvassa mallia otetaan tanskalaisilta, sanoo Jari Ehrnrooth kolumnissaan. Annatiina Heikkilä on lukenut ranskalaisia lehtiä. Marjo Näkki juontaa. Toimittajina Atte Uusinoka ja Marja Ala-Kokko. Tuottaja Katariina Lahtonen.

Miltä politiikka näyttää pitkän linjan keskustalaisen silmin? Haastateltavana entinen kansanedustaja, Tyrnävän kunnanjohtaja ja Suomen työnantajain keskusliiton asiamies Tapani Tölli (kesk.). Haastattelijana Linda Pelkonen. Töllin mielestä politiikka on muuttunut 70-luvulta selvästi pinnallisemmaksi. Hän ei myönnä, että keskusta olisi kriisissä, vaikka haasteita on. Pian väistyvästä keskustan puheenjohtajasta Juha Sipilästä on Töllin mukaan maalattu vääränlaista julkisuuskuvaa. Mielikuvat ja todellisuus Sipilästä poikkevat hänen mielestään rajusti. Suomalaisten pitäisi Töllin mielestä ottaa enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. -Jos ei ihmisten oma vastuu nouse, menemme yhteiskuntana kohti auringonlaskua, Tölli toteaa. Tölli on vakaumukseltaan vanhoillislestadiolainen. Eduskunnassa hänen lestadiolaiseen vakaumukseensa on suhtauduttu arvostavasti. Hän avaa myös mitä legendaarinen lausahdus "siitä on lähdettävä, että tähän on tultu" tarkoittaa. Elämää ja politiikkaa -sarjassa Linda Pelkonen haastattelee yhden politiikan jättävän pitkän linjan poliitikon. Sarja Yle Puheen kanavalla keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12.30.

Miten Suomi on muuttunut 50 vuodessa? Miten elinkeinoelämä vaikuttaa politiikkaan? Haastateltavana liikemies ja kansanedustaja Eero Lehti (kok.). Haastattelijana Linda Pelkonen. Lehti kuvailee Suomea klubiksi, jossa toimijat tuntevat toisensa. Neuvottelukulttuuri on Suomessa kokenut muutoksia. Saunominen on kuitenkin tuttua päättäjien keskuudessa edelleen. -Saunominen kuuluu suomalaiseen neuvotteluperinteeseen, ja kyllä minäkin olen monta saunaa nähnyt, Lehti kertoo. Hän kertoo olleensa saunassa muun muassa pääministeri Juha Sipilän ja kansanedustaja Hjallis Harkimon kanssa Kesärannassa. Lehti pohtii, miksi kokoomus ei ole voittanut vaaleja sitten vuoden 2011. Yksi kokoomuksen ongelmista on, että puolueen ylimmissä kerroksissa tapahtuu suhmurointia, Lehti kertoo. Presidentti Mauno Koiviston rooli 1990-luvun lamassa on Lehden mielestä vielä kirjoittamatta. Hän pohtii Koiviston antamia mielikuvia ennen laman alkua. Yksi merkittävä ongelma politiikassa on, että kansanedustajalaitos ei ole houkutteleva kaikkein kyvykkäimmille henkilöille. Entä voiko eduskuntaan päästä ilman vaalirahaa? Lehden mielestä kansanedustajina ei ole tarpeeksi yrittäjätaustaisia henkilöitä. Hän kertoo myös miten selviää siitä, että kalenteri on tehty 15 minuutin tarkkuudella ja perheelle jää vain vähän aikaa. -Ajankäyttö on maailmassa ainoa resurssi, joka on käytetty tasan. Kaikilla on 24 tuntia vuorokaudessa, Lehti toteaa. Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäviä pitkän linjan päättäjiä.

Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut kansalliskirjaston ylijohtajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Hän tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt tutkija ja tietokirjailija Ekholm suomii aikaamme lyhytnäköisyydestä ja odottaa, milloin tulee Hornettien ja siltojen jälkeen kulttuurin vuoro. Hän tuli tunnetuksi Juha Sipilän hallituksen yliopistoihin kohdistuvien leikkausten vastustajana ja kieltäytyi toteuttamasta kansalliskirjastolle esitettyjä irtisanomisia perustuslakiin vedoten. Useita tietokirjoja ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa. Toimittaja on Lisa Enckell. Ohjelma on nauhoitettu viime huhtikuussa.

Miten politiikka on muuttunut 36 vuodessa? Kuinka paha kriisi keskustalle oli Suomen liittyminen EU:n jäseneksi? Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastateltavana Suomen pitkäaikaisin naiskansanedustaja, entinen maa- ja metsätalousministeri ja europarlamentaarikko Sirkka-Liisa Anttila (kesk). Haastattelijana Linda Pelkonen. Euroopassa hyvin verkostoitunut Anttila on huolissaan kansainvälisen politiikan jännitteistä. Euroopassa on hänen mukaansa johtajuuspula, joka nyt pitäisi ottaa haltuun. Hänen mielestään olisi tärkeää pitää yllä hyviä suhteita Venäjään, vaikka Ukrainan kriisiä ei ole vielä ratkaistu ja EU:n asettamat Venäjän vastaiset pakotteet ovat edelleen voimassa. Sirkka-Liisa Anttila kertoo myös miten hyviä suhteita luodaan ja miten niistä voi olla politiikassa hyötyä. Anttila on onnistunut jäämään kansainvälisten vieraiden mieliin kutsumalla heitä kotitilalleen Forssaan. Anttilan mielestä keskusta teki Juha Sipilän johdolla hyviä päätöksiä, mutta hän mainitsee yhden väärän päätöksen, joka saattoi olla kohtalokas. Yksityiselmän ja haastavan poliittisen työn yhdistäminen ei ole aina ollut helppoa. Anttila pohtii suhdettaan lapsiinsa ja lapsen lapsiinsa. Hän myöntää, että poltiikasta on vaikea jäädä pois, vaikka hän pitää sitä välttämättömänä perheensä kannalta. Elämä ja politiikka -sarjassa Linda Pelkonen haastattelee yhden politiikan jättävän pitkän linjan poliitikon. Sarja Yle Puheen kanavalla keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12.30.

Miltä politiikka näyttää työväenliikkeessä 1970-luvulta lähtien vaikuttaneen silmin? Miten Suomi on muuttunut? Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjan ensimmäisessä osassa haastattelussa SAK:n pitkäaikaisin puheenjohtaja, entinen työministeri ja kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.). Haastattelijana Linda Pelkonen. Ammattiyhdistysliikkeen toimintaympäristö on muuttunut viidessä vuosikymmenessä valtavasti. Yhä harvempi on ammattiliiton jäsen. Työtaisteluita on vähemmän. Miksi näin on käynyt ja miltä näyttää ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuus? "Työtaisteluhan on sivistyneen yhteiskunnan perusoikeuksia silloin kun pelisääntöjen mukaan niitä toteutetaan, mutta sehän ei ole päämäärä. Se on vain viimeinen keino jos neuvottelut ovat epäonnistuneet", Ihalainen kertoo. Liitot ovat tehneet paljon myönnytyksiä, mutta Ihalainen korostaa, että on myös saavutettu paljon. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tullessa valtaan, kolmikannan ajattelutapa muutettiin. Ihalaisen mukaan vuoden 2015 suurmielenosoituksella oli suuri vaikutus siihen, millainen sopimus Sipilän kanssa saatiin aikaan. Ihalainen myöntää, että on myös asioita, joista hänellä ei ole hyvä omatunto. Hän toivoo, että työehtosopimusten yleissitovuutta ei pureta, koska jos yleissitovuus murrettaisi se johtaisi hänen mukaansa erittäin suureen palkkaeriarvoisuuden kasvuun. Ihalaisella on edelleen myös haaveita, mitä ammattiyhdistysliike voisi tulevaisuudessa olla. 50 vappupuhetta pitänyt Ihalainen näkee, että puheet ovat muuttuneet ja maailma on muuttunut, mutta muutamat samat perusteemat pysyvät vuosikymmenestä toiseen - ja se näkyy myös vappupuheissa. Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäviä pitkän linjan päättäjiä.

Antti Kaikkonen pyrkii keskustan puheenjohtajaksi. Kaikkosen tavoite on palauttaa keskustan itseluottamus ja pidemmällä tähtäimellä myös menestyminen vaaleissa. Onko keskustan puheenjohtajan valinta samalla aatteellinen kisa keskusta-aatteen päivittämiseksi 2020-luvulle? Entä onko kokoomuksessa alkamassa vastaava taisto puolueen linjasta ja paikasta oikeistopuolueena? Löytyykö Antti Rinteen (sd.) hallituksesta varakkuudeltaan entiseen pääministeriin Juha Sipilään (kesk.) verrattavissa olevaa ministeriä? Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat politiikan viikon tärkeimpiä uutisia.

Eduskunnassa on tänään pääministerin tiedonanto hallitusohjelmasta. Uuden hallitusohjelman työllisyystavoite on 75 prosenttia. Miksi Antti Rinteen hallitus pääsisi tähän paremmin kuin Juha Sipilän hallitus? Sipilän hallituksen luoma aktiivimalli ollaan perumassa ja työmarkkinajärjestöjä kuullaan työllisyyden nostamisen keinojen suunnittelussa. Politiikkaradion studiossa ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen (sd.), kansanedustaja Wille Rydman (kok.) ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Minkälaista EU-politiikkaa Suomen pitää ajaa? Toimittajina ovat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

“Kansa on puhunut – pulinat pois”, totesi väistyvä pääministeri Juha Sipilä, kun eduskuntavaalien tulos selvisi Yleisradion suorassa tv-lähetyksessä. Vaalivalvojaiset on merkittävä mediatapahtuma, jonka puitteissa jännitetään poliittisen vallan vaihtumista sekä rituaali, joka kestonsa ajaksi yhdistää sekä poliittisen eliitin että tavalliset kansalaiset yhtenäiseksi kansakunnaksi.

Nuorten ilmastoahdistus, opiskelija Oona Räyhäntausta ja psykologi Sanni Saarimäki, Aalto-yliopisto. Blogi, Heikki Valkama: Media kaipaa empatiaa, mutta mitä ihmettä se tarkoittaa? Eurovaalitentissä pj Juha Sipilä, keskusta. Tenttijänä Pirjo Auvinen. Thaimaan kuningas, vieraana Itä-Suomen yliopiston dosentti ja thaimaalaisen Burapha-yliopiston  kansainvälisen oikeuden vieraileva professori Markku Salomaa. Intian sykloni Fani, meteorologi Matti Huutonen. Uusinta: Nuorten ilmastoahdistus, opiskelija Oona Räyhäntausta ja psykologi Sanni Saarimäki, Aalto-yliopisto. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Raisa Pöllänen ja Jukka Vanninen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Eduskunnassa uudet kansanedustajat saavat valtakirjansa ja uusi eduskunta järjestäytyy: eduskuntaryhmät valitsevat puheenjohtajat, puhemiehistö valitaan, valiokuntien puheenjohtajat valitaan. Samalla suurimman puolueen puheenjohtaja SDP:n Antti Rinne käy alustavia tunnusteluja hallitusohjelmasta ja hallituksen kokoonpanosta. Keväällä 2015 keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti eduskuntaryhmille 15 kysymystä, joissa haarukoitiin tulevaa hallitusohjelmaa: valtiontalouden sopeutustarvetta, sopeutuksen aikataulua, veroastetta. Millä kysymyksillä Suomea johdetaan seuraavat neljä vuotta? Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat politiikan asetelmia.

Sunday's general election exposed a deeply fragmented political landscape, with the result largely split between the populist right and the climate-friendly left. Voters united to repudiate the austerity politics of prime minister Juha Sipilä's Centre Party. How will the Social Democrats, who won by a narrow margin, stitch together a governing coalition and heal the divisions laid open by the vote? Sini Korpinen and Sam Kingsley join the show to untangle the threads.17 April / All Points North / Yle News

Hægt verður að bjarga Notre Dame kirkjunni í París ef steinhvelfing undir timburþakinu sem brann heldur, segir Pétur Ármannsson, arkitekt og sviðsstjóri hjá Minjastofnun. Þúsundir bíla á Íslandi eru enn með lífshættulegan öryggisbúnað. Öryggisinnköllun hefur staðið yfir síðan 2014. Aðalsteinn Kjartansson segir frá og talar við Teit Atlason og Pál Þorsteinsson. Rútufyrirtæki og bílstjórar bera alltaf ábyrgð á að tryggja öryggi farþega segir Þórólfur Árnason, forstjóri Samgöngustofu. Hann telur ekki að Samgöngustofa þurfi að auka eftirlit. Drífa Snædal, forseti Alþýðusambands Íslands segir að það standi upp á stjórnvöld að útfæra tillögur í skattamálum og það fljótt. Juha Sipilä formaður Miðflokksins í Finnlandi, tilkynnti afsögn sína í dag, flokkur hans beið afhroð í kosningum um helgina. Ásgeir Tómasson sagði frá. Tafir hafa orðið á flugi á bæði milli landa og innanlands í dag vegna hvassviðris. --- Pétur Ármannsson, arkitekt og sviðstjóri hjá Minjavernd segir að burðarbogarnir í Nortre Dame virðast vera heilir og hafa staðið eldinn í gær af sér. Notre Dame kirkjan í París var meðal helstu gersema í byggingalist Evrópu. Bergljót Baldursdóttir ræðir við Pétur. Flugvélar eru lengur á leiðinni milli áfangastaða en nauðsynlegt er. Flugfélög hafa vísvitandi lengt flugtímann til að lenda síður í seinkunum og jafnvel skaðabótum. Pálmi Jónasson tók pistilinn saman. Norðmaðurinn Frode Berg var í dag dæmdur í 14 ára fangelsi fyrir njósnir í Rússlandi. Hann var óvænt handtekinn í Moskvu í desember 2017. Síðan hefur hann setið í hinu illræmda fangelsi rússnesku leyniþjónustunnar, Lefortovo. Berg heldur því fram að hann hafi verið gabbaður og ekkert vitað um njósnastarfsemi. Arnar Páll Hauksson segir frá. Umsjón: Anna Kristín Jónsdóttir Tæknimaður: Jón Þór Helgason

Tämän viikon jaksossa Tuomas Peltomäki, Aino Frilander ja Marko Junkkari puhuvat brexitistä, joka lähenee muttei selkiydy, pääministeri Juha Sipilän ja Jussi Halla-ahon kiristyneistä tunnelmista Oulussa puhuttaessa Oulun tapahtumista, ja nepalilaisravintoloiden työoloista, jotka muistuttavat enemmän orjuutta kuin mitään muuta.

Minkä pitää olla politiikan suunta Suomessa vaalien jälkeen? Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän mukaan Suomessa on poliitikkoja, jotka ruokkivat kaunaa ulkomaalaisia kohtaan kyseenalaisin keinoin. Perhevapaauudistuksessa Sipilä puolustaa jatkossakin kotihoidontukea: keskustan mukaan päävastuu lasten kasvatuksesta on perheellä ja pitää olla vapaus valita lastenhoidossa. Vaalitentissä Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Tenttijöinä Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.

Onko eläkejärjestelmä kuin sukupolvien välinen tuolileikki? Lisäksi puhetta puoluejohtajien puheenlahjoista ja muisteloita Juha Sipilän hallituksesta. Vieraana vuoden journalisti Vappu Kaarenoja Suomen Kuvalehdestä. Studiossa toimittajat Helmiina Suhonen ja Robert Sundman. #jetp

Timo Uotila reports on Finnish current affairs 13.3.19 - Timo Uotilan ajankohtaisraportti Suomesta 13.3.19

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) erotti itsensä ja hallituksensa. Syyksi Sipilä ilmoitti soten ajautumisen umpikujaan. Miksi näin kävi? Eikö maamme poliittinen järjestelmä kykene tekemään suuria uudistuksia? Ajavatko lyhyen tähtäimen poliittiset intressit jatkuvasti kansakunnan kokonaisedun edelle? Vai onko kokonaisetu juuri se mistä kaikkein eniten kiistellään? Jos hallitus eroaa, niin eroaako samalla myös oppositio? Miten hallitus - oppositio asetelman katoaminen päivän politiikan kartalta vaikuttaa eduskuntavaaleihin ja puolueiden kannatukseen? Mikä on päivän politiikan sana? Puntarissa myös Kansallisen Kokoomuksen ja Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntavaaliohjelmat. Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Tiloihin pääseminen voidaan estää monenlaisin keinoin: rahalla, kynnyksillä tai sähköjen katkaisemiselle. Tässä jaksossa paneudumme erilaisiin tilanpääsyn esteisiin käsitellen niin taloudellisia esteitä, rakennetun tilan esteitä kuin talonvaltausta. Lisäksi esitämme jäähyväiset Juha Sipilän hallitukselle. Fiilistelyt: Työstäkieltäytyminen Anna Kankila, Eetu Viren, Harry Salmenniemi, Heidi Meriläinen, Joel Kilpi, Johannes Ekholm, Klaus Lumi Maunuksela, Lasse Poser, Mia Haglund ja Pontus Purokuru: Työstäkieltäytyjän käsikirja (Into, 2019) Harry Salmenniemi: Delfiinimeditaatio ja muita novelleja (Siltala, 2019)

Kotimaisuus kunniaan! Ja tietysti luonto. Keskustan täydellisessä maailmassa työpaikkoja on tarjolla ympäri Suomen. Onko itseisarvo pitää koko Suomi asuttuna? Voiko kaupungistumista edes pysäyttää? Heräsikö halu vaikuttaa? Käyppä tekemässä Kioskin vaalibotti, niin tiedät ketä äänestää! vaalibotti.yle.fi Toimittaja: Jussi Latvala Tuottaja: Anna-Maria Talvio Yle Kioski

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jätti hallituksensa eroilmoituksen tänään. Sipilän mukaan hallitus ei voi jatkaa sen tärkeimmän uudistuksen sote-uudistuksen kaaduttua. Tasavallan presidentti myönsi Sipilän hallitukselle eron. Hallitus jatkaa toistaiseksi toimitusministeristönä. Mitä nyt tapahtuu? Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen analysoivat tilannetta.

The Swedish People's Party tumbled out of government in 2015 when Juha Sipilä's centre-right coalition took office. Now with the governing parties under threat over unpopular austerity and employment-boosting measures, the largely one-theme group is looking to rejoin the government ranks. Journalist Sam Kingsley and political commentator Sini Korpinen join APN to examine whether the party has what it takes for a political comeback. 1 March 2019 / All Points North / Yle News

Valtaosaa muutoksista voidaan luonnehtia valtiosääntöoikeudelliseksi hienosäädöksi, toteaa eduskunnan perustuslakivaliokunta. Hienoa että sote- ja maakuntauudistus etenee, nyt on selkeät nuotit tehdä muutokset, kirjoittaa pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Muutokset ovat mittavia, uudistuksen toteuttaminen jäänee ensi kauteen, sanoo Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto. Tämä oli tässä, on korkea aika viheltää peli poikki, twiittaa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Minkälaiset sote-nuotit eduskunnan perustuslakivaliokunta kirjoitti sote-uudistuksesta antamaansa lausuntoon? Onko kyse valtiosääntöoikeudellisesta hienosäädöstä, vai poliittisjuridisesti äärimmäisen vaikeista muutoksista? Jättääkö perustuslakivaliokunnan sote-lausunto tilaa poliittisille tulkinnoille? Keskustelemassa ovat eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenet Ville Rydman (kok.), Ville Niinistö (vihr.) ja Leena Meri (ps.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) julisti hallituskauden alussa, että valtionyhtiöiden taseet laitetaan töihin. Perustettiin valtion kehitysyhtiö Vake Oy. Samalla tehtiin isoja muutoksia järjestelmään, jolla valtion omistuksia hallinnoidaan. Valtionyhtiöitä on siirretty Vakeen ja niitä on myyty. Onko pääministerillä nyt käytössään miljardien eurojen käsityökalu ohi eduskunnnan? Onko taseet nyt töissä ja kenen töissä? Vieraana on valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston päällikkö Kimmo Viertola. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Aurinko paistaa ja musa soi - all good NRJ:n Aamussa! Janne ja Jere pohtivat Aamushow´ssa, millainen mahtaa olla ministeritason saikku, kun influenssa-aalto on saavuttanut jopa Juha Sipilän! Myös saamelainen urheilu maailmailla herätti pojissa innostusta eikä fritsujen muistelemiseltakaan tänään vältytty. Lisäksi mielessä postinumerosafkat ja parisuhteessa voittaminen!

Previously in Europe Hugh. On today's episode, Ciarán is on his lonesome talking about some interesting stories from the week. WE HAVE A T-PUBLIC STORE what a fashionable way to support our podcast We now have a website that you can find here! Feel free to send us an email at PreviouslyInEurope@gmail.com or follow us on Twitter @PrevInEurope If you can please leave us a review on Apple Podcasts and if you can't do that tell a friend, this stuff really helps us out Also, have you considered Matteo Renzi? Headlines for the Solo Episode ##ITALIAN RECESSION Italy's economy shrunk for the second time in a row in the last quarter of 2018, indicating that the country was sliding into a recession. This is the 4th recession in Italy since 2008 Internal and external press are blaming the Nightmare Coalition Gov but the coalition is blaming the previous admin Deputy Prime Minister Luigi Di Maio said the data "certified the failure of the entire political class which Italians sent packing" last year, Reuters quoted him as having said. https://www.politico.eu/article/italy-enters-recession-as-eurozone-growth-flatlines/ https://www.eurotopics.net/en/214104/why-is-italy-sliding-into-recession ##YELLOW VEST REFERENDUM Oh god no. French leader Emmanuel Macron is considering holding a referendum on social and economic reforms in order to quell the 'yellow vest' protests, French weekly Journal du Dimanche has said, citing government sources. If it happened, it would be the first of its kind in France and would coincide with the European Parliament elections. "The chances of a May 26 referendum happening are very high", a government source said. The French press is unanimous that this is a bad idea, citing Brexit, Renzi's constitutional referendum and Tspiras' bailout referendum. The Elysée Palace has not confirmed the vote, but Macron said last week that a referendum was one of the possibilities “on the table” and this was a fitting way to end his grand debate. Le Journal du Dimanche reported voters might be asked if they want to reduce the number of national legislators and potentially impose term limits as part of an effort to overhaul the French political system. (but y'know, nothing about reinstating the wealth tax) To happen on the 26th of May this needs to be confirmed before the end of this week. https://euobserver.com/tickers/144078 https://www.eurotopics.net/en/214189/macron-toying-with-idea-of-referendum https://www.politico.eu/article/emmanuel-macron-referendum-yellow-jacket-protests/ ##NEW POLISH LIB PARTY Polish politician Robert Biedron launched a new party on Sunday called Spring. He promised to phase out coal power by 2035, end state subsidies for the church and to legalise abortion and same-sex marriage. He also promised to boost welfare and healthcare spending in a programme dubbed "populist" by his opponents. "I will be prime minister," Biedron told supporters at a rally in Warsaw ahead of elections in the autumn. Biedron is a former Democratic Left Alliance (polling ~5%) and former mayor of Słupsk (pronounced swoopsk), LGBT activist and serves on the board of NGO Campaign Against Homophobia. He's openly gay and an atheist. Warning sign: he's been compared to Macron. Early polls are showing his party at around 9% https://euobserver.com/tickers/144075 https://www.politico.eu/article/polands-progressive-hope-robert-biedron-mayor-civic-platform/ ##MACEDONIA TO JOIN NATO North Macedonia will on Wednesday begin the process to join NATO, the secretary general of the military alliance announced Saturday. https://www.politico.eu/article/north-macedonia-nato-greece-to-sign-nato-pact-this-week/ ##FACEBOOK IS PUSHING IT German Justice Minister Katarina Barley (S&D) has slammed tech giant Facebook — again — warning the company may be attempting to create a messaging monopoly. Referring to FB's plan to integrate Facebook, Instagram, Whatsapp and Messenger. Nick Clegg, Facebook’s global head of public affairs, (what a fucking world) confirmed Monday that the company was looking at how to make its messaging services interoperable under one data architecture. Zuckerberg confirmed reports that the company was considering merging its messenger services German language media as ringing alarm bells of privacy and date centralization, and the German government is shoring up EU allies to take on Facebook. https://www.politico.eu/blogs/eu-decides-2019-european-elections-blog/2019/02/german-minister-katarina-barley-and-mep-candidate-goes-after-facebook/ https://www.eurotopics.net/en/214023/whatsapp-instagram-and-facebook-to-merge ##GIBRALTAR IS A COLONY, FIGHT ME! In an EU draft regulation on visas for Brits post-Brexit it is stated that “Gibraltar is a colony of the British Crown” The UK is responsible for 10 of the 17 entries to the UN List of Non-self Governing Territories https://www.politico.eu/article/spain-uk-brexit-gibraltar-colony-eu-line-boosts-spain/ ##MAN WILL NOT COMPROMISE BECAUSE HE LOVES COMPROMISE SO MUCH PM of Finland, Juha Sipilä told Politico that The European Council cannot and will not be required to follow the EU's Spitzenkandidat — or lead candidate — process in choosing the next European Commission president “I don’t like this idea about Spitzenkandidats. I think that in democracy we have to make compromises also" Largely he is opposed to the EPP dominance of the parliament and thus the process. He's from ALDE which intends to put forth a short list of potential EuroCom Prezs for the council to choose from. https://www.politico.eu/article/juha-sipila-finland-commission-spitzenkandidat-process-not-binding-at-all/

Pääministeri Juha Sipilä lähti vuosia sitten mukaan politiikkaan vailla suuria toiveita tai odotuksia. Millaiseksi tuo matka on muodostunut? Ja miltä vallan taakka pääministerin harteilla tuntuu? Entä millaista rohkeutta politiikassa tarvitaan?

Yhteiskunnallisena kannanottajana palkittu Minja Koskela on pitänyt feminististä Bluestocking-blogia yhtä kauan kuin Juha Sipilän hallitus on pitänyt valtaa. Molemmat tekevät politiikkaa, omilla tavoillaan. Koskela paitsi kirjoittamalla blogia myös versioimalla poliittisia näkemyksiään eri somekanaviin. Tässä Toisessa tilassa puhutaan siis paitsi somekirjoittamisesta myös politiikkaa. Esimerkiksi näin: Mitä politiikka merkitsee some-vaikuttajalle? Miten bloggari haluaa haastaa valtapolitiikkaa? Minkälainen on vaikuttava teksti, entä timanttinen tviitti? Lisäksi valmistaudutaan vaalien supervuoteen 2019. Parhaillaan Minja työstää Ennen kaikkea feministi -kirjaa, joka julkaistaan huhtikuussa 2019. Tänä vuonna hänet palkittiin blogimaailman kannanottajana (Inspiration Blog Awards, 2018). Toinen tila jää talvitauolle ja jatkuu keväällä.

Elämme ajassa, jossa yksittäinen artisti tai urheilija voi kasvaa jättimäiseksi mediaksi, jota kautta brändit viestivät kuluttajilleen. Enää ei riitä logo rintaan vaan firmat haluavat päästä mukaan sisältöihin. Eli kun Rihanna suuren mediahuomion saattelemana twiittasi Juha Sipilälle, niin se ei ikävä kyllä tarkoita sitä, että he olisivat ystäviä. Heikelä & Särre puhuvat viihteen ja urheilun sponsoroinnista. Mitä mieltä herrat ovat tapaus Kopernickista? Entä miten some on muuttanut sponsorointia ja mitä se vaatii brändilähettiläiltä? Oman lusikkansa soppaan sotkevat myös Viestintätoimisto Groundin toimitusjohtaja Anna Sorainen sekä monia tunnettuja viihdebrändejä edustavan Result Entertainment Oy:n toimitusjohtaja Iiro Lahdenranta. Toteutus: Jussi Heikelä, Miika Särmäkari, Jenni Lähteenmäki, Kimmo Saarelainen

Juha Sipilä on tavallinen ihminen, ajattele. Stormy Daniel avaa sanaisen arkkunsa...PUHUAKSEEN. Max Seeck - aikamme koskettaja. Yst.terv.

"Suurin osa maahanmuuttajista on liikkeellä taloudellisten syiden takia" "Saksan mielenosoitukset johtuvat hallitsemattomasta maahanmuutosta" "Päättäjien pitää ottaa huomioon suomalaisten pelot" Pääministeri Juha Sipilän kommentit maahanmuutosta saivat Mahadura & Özberkanin pohtimaan, millä tavalla poliitikot puhuvat maahanmuutosta, maahanmuuttajista ja suomalaisuudesta. Keskustelussa otetaan selvää, millä tavalla narratiivia maahanmuuttajista rakennetaan Suomessa. Minkälaista retoriikkaa käytetään, kun puhutaan maahanmuuttajista? Mitä tekemistä on populismilla ja maahanmuuttokeskustelulla? Onko rasismista tullut salonkikelpoista vai heilutteleeko media turhaan ja liian usein rasismikorttia? Millä tavoin poliitikkojen puheet maahanmuuttajista vaikuttavat kansalaisiin? Studiossa vieraina tutkijatohtori Jouni Tilli Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista, dosentti, yliopistotutkija Tuija Saresma Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuskeskuksesta sekä feministisen ja antirasistisen kansalaisjärjestö Fem-R:n puheenjohtaja Nitin Sood.

Juha Sipilä ilmestyi Kinaretin lastenhuoneeseen. Mihin rikoksiin Jari Sillanpää EI ole syyllistynyt? Meneekö kortti "hyllylle" vai "kuivumaan"?

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Maija Vilkkumaa pohtii, mitä vikaa on rakenteissa eli korkeakoulujen opetuksessa, jos opiskelijat eivät ymmärrä, miten toisten tekstejä lainataan. Taustalla on kansanedustaja Laura Huhtasaaren Jyväskylän yliopistoon v. 2003 tekemä pro gradu -tutkielma. Kaarina Hazard haluaa puhua pääministeri Juha Sipilän lausunnoista sotea koskien ja "kirittää" toimittajia. - Voisivatko toimittajat - pliis, pliis, pliis - kysyä tarkemmin pääministeriltä, että miten hän valtion ymmärtää ja miten valtio eroaa yrityksestä. Mika Pantzarin mukaan talouspoliittisessa keskustelussa ei yleensä esitetä uusia ideoita ja jos esitetään, niin niitä kärkkäästi kutsutaan veropopulismiksi. Ritarit yrittävät Pantzarin pyynnöstä keksiä uusia verotettavia kohtia. Itse hän pitää verovähennyksistä kummallisimpana kotitalousvähennystä, koska se hänestä suosii rikkaita.

Pääministeri Juha Sipilä kommentoi Ville Blåfieldin haastattelussa eduskunnan viimeaikaisia kansanedustajaloikkia. Sipilän mielestä Petteri Orpon olisi pitänyt informoida Kaj Turusen loikasta etukäteen muiden hallituspuolueiden puheenjohtajia. Sipilä sanoo ymmärtävänsä Sampo Terhon kritiikin asiassa. Terhoa Sipilä taas kritisoi ylimitoitetusta reaktiosta europarlamenttipaikkakompromissiin. Kuuntele koko haastattelu podcastina.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitukselta odotetaan näinä päivinä esitystä perhevapaiden uudistuksesta. Hallituksen viimeksi ilmoittama takar .. Lisää >> http://ift.tt/2DOIqvz

Keskustan puheenjohtajalla, pääministeri Juha Sipilällä on puolueensa piirijohtajien vahva tuki takanaan keskustan vaisusta presidentinvaalitulokse .. Lisää >> http://ift.tt/2EmyQxf

Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska ei ole yllättynyt tiedosta, että pääministeri Juha Sipilä aikoo hakea jatkokautta keskustan puheenjohtajana k .. Lisää >> http://ift.tt/2GqEAXc

Perhe- ja peruspalveluministeri, keskustan Annika Saarikko tukee pääministeri Juha Sipilän jatkokautta keskustan puheenjohtajana.Saarikko viestittä .. Lisää >> http://ift.tt/2rNvUXJ

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) onnittelee presidentti Sauli Niinistöä valinnasta toiselle kaudelle.– Peli on selvä, ensimmäisellä kierroksella hä .. Lisää >> http://ift.tt/2nhzxAC

Vielä tammikuun puolivälissä Juha Sipilä oli kietonut kohtalonsa Vanhasen vaalitulokseen. Lisää >> http://ift.tt/2DLtZst

Pohjanlahden perukoilla tuetaan oman pitäjän poikaa. Lisää >> http://ift.tt/2DI4yb0

Pääministeri Juha Sipilä piti EU-linjapuheensa ja sitä seurasi Sipilänkin lyttäämä eduskunnan keskustelu Euroopan tulevaisuudesta. Mikä on Suomen EU-linja? Entä mitä tarkoittaa sanamörkö liittovaltiokehitys?` Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarvan kanssa aiheesta keskustelemassa Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila ja Uudenmaan Keskustanuorten puheenjohtaja ja Keskustanuorten liittohallituksen jäsen Väinö Tuovinen. S01E05

Kasvuyritystapahtuma Slush on saanut viime vuosina Suomen kehitysyhteistyövaroja. Kehitysyhteistyötä on muutenkin suunnattu yhä enemmän kehitysmaiden yksityiselle sektorille Juha Sipilän hallituksen aikana. Kuka voittaa, kuka häviää, kysyy Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma. Ohjelman juontaa Jaana Kanninen. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Finland is celebrating the centenary of its independence from Russia. We assess the country's economic significance with Finland's prime minister, Juha Sipilä. Also in the programme, environment ministers from around the world have agreed that the flow of waste plastic into the ocean must be stopped. We report from a meeting of UN environment ministers in Kenya. The European Commission has outlined plans for greater integration for countries using the euro. Our regular economic commentator Roger Bootle of Capital Economics assesses the proposals. We have an update on the latest developments around ongoing Brexit talks between the UK and European Union. Plus the American jewellery designer Kendra Scott tells us how she started a billion dollar business from a spare bedroom.

Keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Juha Sipilä ei ole profiloitunut vahvana EU:n kannattajana, mutta entisenä yrittäjänä hän puolustaa erityisesti euron hyötyjä Suomen kaltaiselle vientimaalle. Susanna Turusen haastattelussa Sipilä tunnustautuu Euroopan mieheksi ja Tasavallan presidentin tavoin hänenkin silmissään suuri eurooppalainen idoli löytyy Saksanmaalta, liittokansleri Angela Merkel.

Lina Teir : We see you . Vad kunde jag möjligen skriva som kunde få statsministern att lyssna när han inte ens brytt sig om att läsa de hundratals brev han fått om lagar, internationella bestämmelser, kristen värdegrund, moral, bildning, ansvar? Lina Teir från Kristinestad kunde för en gångs skull inte hitta orden när hon ville delta i Monika Fagerholms och Merete Mazzarellas brevkampanj till Juha Sipilä när flyktingfrågan var akut 2015. Det blev en sång till statsminister Sipilä. Det blev ett fotografi från en demonstration. Det blev en facebook-kampanj. I sitt sommarprat berättar Lina Teir hur det gick till när kampanjen We see you startade. Red. Elisabeth Morney.

Ali Jahangirin vieraaksi saapuu kevään Putouksesta tuttu Ernest Lawson. Ennen Putousta hänet on nähty improryhmä Kolinan riveissä ja vuonna 2016 ilmestyneessä elokuvassa Äpärä. Näyttelemisen lisäksi Lawson toimii luokanopettajana. Putouksen jälkeen Lawson on toiminut juontajana TV1:n Hula Hula Suomi -ohjelmassa yhdessä Mira Luodin kanssa. Ali Show'ssa keskustellaan Ernestin nuoruudesta, kouluttautumisesta ja myös Juha Sipilästä. Oulunsalosta kotoisin oleva Ernest muistelee juniorijalkapalloaikojaan Oulunsalon Pallossa ja joukkueen taloudenhoitajaa, nykyisin pääministerinä tunnettua Juha Sipilää: "yhtäkkiä meidän joukkueella olikin rahaa". Studiossa keskustellaan myös Ernestin Putous-hahmosta, näyttelijyyden määritelmästä ja Ernestin kuopatuista juristihaaveista.

Mihin ovat kadonneet hyvät tarinat? Mikä on faktan ja totuuden ero? Miksi kilpailukykysopimus on huono tarina? Millainen tarina olisi pelastanut Juha Sipilän tai Anne Bernerin ryöpytykseltä? Mistä koostuu hyvä lause? Matti Apusen kanssa hyvistä tarinoista keskustelee yrittäjä ja kirjailija Marko Kulmala. Molemmat keskustelijat tiivistivät ohjelman lopuksi hyvän tarinan reseptin 140 merkkiin. Kumman tviittaisit? Marko Kulmala:...

Suomen nykyisen hallituksen politiikan retoriikassa huomiota herättää syyllisten etsiminen, sanoo tutkijatohtori Jouni Tilli. Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkijatohtori Jouni Tilli on analysoinut hallituksen puheita uusimmassa kirjassaan ”Miten puhumme kun puhumme politiikkaa?” Pääministeri Juha Sipilän puheessa syntipukkeja ovat palkansaajat ja tulonsiirtojen varassa elävät ja heidän täytyy nyt kärsiä, että kansakunta pelastuu. Sen sijaan työnantajilta ja yrityksiltä vaaditaan vain vähän eli ripaus isänmaallisuutta. Hallituksen retoriikassa valtiosta tehdään jähmeä, kömpelö ja typerä toimija, joka ei osaa ketterästi reagoida ajan vaatimuksiin. Hallituksen puheessa valtio on se, joka estää kansakunnan nousun. -Hieman kärjistetysti voisi sanoa, että Juha Sipilä on rakentanut toiminnastaan sellaista kuvaa, että hän suuressa armossaan laskeutuu Kempeleestä panemaan Suomen asiat kuntoon. Tillin mukaan Sipilä on rakentanut ajatusmallia, että yritysosaaminen pätevöittää kaikkeen. Hallituksen koulutuspoliittisessa puheessakin on Tillin mielestä ollut vahvasti syyllistävä kaiku. Esimerkiksi yliopistojen suhteen on käytetty voimakasta vastakkainasettelua. Luonnontieteitä ja muita soveltavia tieteitä kannattaa tukea mutta humanistiset ja yhteiskuntatieteet ovat kansakunnan elättejä.

Stor medieskandal med statsministern och public service-företaget Yle avslöjad i Finland. Om rågången mellan åsikter och fakta. Sveriges största Facebookgrupp för tjejer, en grupp utan hat och hot. Finska YLE i blåsväder efter statsministerns påtryckningar Tänk dig att jag, som programledare för Sveriges Radios medieprogram, skulle hotas med sparken från mitt jobb för att jag rapporterat om hur vår statsminister försökt påverka innehållet hos Sveriges Radios nyhetsprogram Ekot.Ja, ganska långsökt och naturligtvis skrämmande om det vore sant. Men en sådan här historia utspelar sig faktiskt inte särskilt långt bort.För i Finland pågår just nu en kamp mellan den politiska makten och journalistiken som blivit mycket infekterad. Många har blivit rädda. I arbetet med det reportage du nu kommer att få höra har flera av journalisterna vi pratat med uttryckt rädsla för att få sparken efter sin medverkan.Det handlar om statsministern Juha Sipilä och hans relation till oberoende journalistik. Och om de eftergifter som public-service bolaget YLE sägs ha gjort efter statsministerns påtryckningar. Reporter Erik Petersson.Genretransparens och genremix    I samband med att stora journalistpriset delades ut förra veckan spreds ett inlägg på twitter. Där stod det: Vem tycker du borde få stora journalistpriset? I en omröstning gavs sedan fyra alternativ. Men ingen bland dom fyra var nyhetsjournalist. Nej, istället var det tre ledarskribenter och en debattör.Åsiktsjournalistiken har tagit allt större plats sedan digitaliseringen. Den är billig att producera och skapar mycket engagemang. Men åsikter är något annat än fakta. Och åsiktsjournalistik är något annat än oberoende nyhetsjournalistik.Självklart för vissa, men uppenbarligen inte för alla.Frågan är hur bra läsare, lyssnare och tittare är på att förstå den här skillnad idag? Men också hur bra vi journalister är på att i en digital värld tydligt klargöra vad som är vad? Reporter Johan Cedersjö.Fortfarande skev könsbalans i svensk media I veckan släppte organisationen Rättviseförmedlingen sin årliga rapport om vilka som egentligen syns och hörs i svensk media. Hur bra sköter vi journalister egentligen uppdraget att spegla hela Sverige. Att låta både kvinnor och män medverka i våra nyhetsinslag.Dåligt enligt rapporten. För av tio medverkande är endast tre kvinnor. En obalans som varit med länge.Men vår reporter Fredrik Helgesson har träffat en forskare som ändå ser ljus i tunneln.Facebookgruppen utan hat och hot Du som lyssnar är säkert själv med i en. Kanske skriver du egna inlägg och kommenterar det andra skriver, eller så följer du bara på avstånd det som diskuteras. Det handlar om Facebookgrupper, uppmärksammade dessa dagar inte minst för bråk och hat.Med det i minnet tror ni det är möjligt att samla tusentals personer och prata om hederskultur, porr och feminism utan hot eller hatkommentarer, det som många tidningsredaktioner tampas med i sina kommentarsfält?Vår reporter Jonna Westin har träffat grundaren till en grupp som bara på ett år vuxit till över 70 000 medlemmar och där tonen är konstruktiv och peppande.

Itsenäisyyspäivä, Slush, Guggenheim ja Sipilä – ajankohtaiset suuret aiheet suorapuheisen Pyöreän pöydän keskustelun aiheina. Keskustelijoina Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. - Slushista puuttuu terve pessimismi, suree Ruben Stiller, kun Maija Vilkkumaa ja Juha Itkonen puhuvat paraikaa Helsingissä meneillään olevan tapahtuman moraalista ja taloudellisesta merkityksestä. Juha Itkonen muotoilee vastausta poikansa kysymyksiin: Mikä on Guggenheim? Mikä on valtion raha? - Guggenheim on ihme, joka on saanut punavihreän kuplan ja persut löytämään toisensa. Silta yli synkän virran, hän keksii. - Valtion raha on rahaa, jota on aina hyvin paljon itselle mieluisiin kohteisiin ja hyvin vähän kun puhutan sellaisista kohteista, joista ei pidä, kuvaa Itkonen. Puheenjohtaja ehdottaa, ettei Guggenheim olekaan taidehanke vaan turismi- identiteettiprojekti. Ruben Stiller nostaa aiheekseen päivän puheenaiheista pääministeri Juha Sipilän ja median suhteet. Stiller näkee, että monet poliitikot tekevät mediasta osapuolta, ja silloin median odotetaan ryhtyvän varovaiseksi. Maija Vilkkumaa on huomannut, että mediakin loukkaantuu, kun joku esim. taitelija loukkaantuu saamastaan kritiikistä. Politiikassa Vilkkumaa näkee pitkän perinteen, hänestä Suomessa pääministerit ja presidentit ovat aina loukkaantuneet medialle. Kommentteja voi lukea ja jakaa Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Olavi Uusivirta. Puhetta johtaa Ruben Stiller. Pyöreässä pöydässä puhutaan poliisien asenteista, ministerien osallistumisesta mielenosoitukseen sekä ääriliikkeiseen kuulumisen syistä. Kaarina Hazard on lukenut Helsingin Sanomien pääkirjoitusta, jossa erityisesti yksi virke pisti hänen silmäänsä: "Hyvä kysymys on, miksi poliisia pitää erikseen kannustaa lakien toimeenpanoon." Hän liittää kysymyksen maaliskuiseen Lännen Median tekemään poliisikyselyyn. Hazardin mielestä pitää voida keskustella siitä, näkyvätkö poliisin puoluepoliittiset asenteet virkatehtävissä. Anu Koivunen pohdituttaa Pyöreää pöytää siitä, miksi hallituspuolueiden (Kokoomuksen ja Keskustan) ministereitä osallistui viime lauantain Peli poikki - mielenosoitukseen Helsingissä. Itse pääministeri Juha Sipilä osallistui Kuopion tapahtumaan. - Sipilän oli pakko, arvioi Uusivirta. - Oliko läpsy omaan poskeen? kysyy Hazard. - Kolme hallituspuoluetta yrittivät kaikki olla oppositiossa, tiivistää Koivunen. Olavi Uusivirta haluaa tietää, mikä ihmisiä ääriliikkeissä kiehtoo. Voiko syy olla ideologisen ajattelun lisäksi tai sijaan muiden tarpeiden tyydyttäminen? Vaikka kohahduttamisen tai erottautumisen tarpeen? Hazard ja Koivunen löytävät selitykseksi eri syitä. Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Pekka Seppänen kertoo, kuinka kehnosti Suomi on menestynyt Rion olympialaisissa ja jääkiekon World Cupissa. Pitäisikö lakata haikailemasta urheilumenestystä, niin ei pety? Lähetysikkunassa urheilua keskustelua kommentoitiin mm. näin: - Posman: Suomen huono menestys johtuu ilman muuta suomalaisista keski-ikäistä äijistä Ne ovat syypäitä kaikkeen. - EJariP: Palkkaurheilijoita tarvitaan. Muutama kymmen urheilijaa jaksaa veronmaksajat maksaa. - Leksa-R11: Tiaroks pyäriän pöytään jääkiakon kanaracupis ja sen jatkees EI jaeta mitalei Maija Vilkkumaa olisi halunnut pää- ja ulkoministeriltä selkeät kommentit Helsingin Asema-aukion pahoinpitelyyn. Vilkkumaasta pääministeri Juha Sipilä ei ole tarpeeksi irtisanoutunut tarpeeksi SVL-järjestöstä. Kommenttina Seppänen kysyy, että entä jos mielenosoitus Asema-aukiolla olisi ollut jonkun muun järjestön pitämä, niin olisiko tähän valitettavaan tapahtumaan reagoitu eri tavalla. Itkonen ihmettelee puheita ääripäistä. Juha Itkonen puhututtaa Pyöreää pöytää taksiuudistuksesta. Seppänen toivoo, ettei hinnoista tarvitsisi neuvotella kuten Ruotsissa aikoinaan. Hän matkustaa nykyään Tukholmassa busseilla ja metrolla. - Säälittävä uudistus, tiivistää kantansa Vilkkumaa. Seppäsellä on selvä ehdotus: Hiljaisina aikoina taksimatka voisi olla halvempi ja ruuhka-aikoina kalliimpi. Maijalle on osoitettu kommentti Twitterissä: - r.hyvönen @onniin: #pyöreäpöytä #uber tuomittiin juuri tänään #hovioikeus laittomaksi. Twitterissä #pyöreäpöytä

Pääministeri Juha Sipilä sanoi keskustan puoluevaltuuston kokouksessa, että koko Suomi voidaan pitää asuttuna. Sipilä sanoi kannattavansa yritystoiminnan hajauttamista koska siitä voidaan saada kilpailuetua. Millainen on Suomen tulevaisuus? Voidaanko koko Suomi pitää asuttuna? Onko työpaikkojen ja palvelujen keskittämisestä etua vai haittaa? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat aluetieteen professori Markku Sotarauta Tampereen yliopistosta ja Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

Polpodden med Ginman&Suominen Kohandel och utstuderad sannfinländsk mediastrategi - hur länge ger Juha Sipilä lösa tyglar?

Ytimessä pohdittiin pääministeri Juha Sipilän pitämää poikkeuksellista televisionpuhetta, sen merkitystä, sisältöä sekä sen saamaa kriittistäkin vastaanottoa. Tämän lisäksi keskusteltiin perjantaina 18.09. järjestetyn mielenilmauslakon taustoista ja mahdollisista vaikutuksista.

Lupia, lappuja, maksuja...suomalainen pyrokratia hirvittää Veijoa ja Pauliakin, mutta he luottavat Juha Sipiläisen norminpoistosuunnitelmiin kotioloissakin.

Tapahtuuko suomalaisessa politiikassa käänne parempaan hallitustunnustelija Juha Sipilän johdolla? Voiko liikkeenkohdon opeilla johtaa kokonaista valtiota? Mitä vasemmisto voi tehdä kannatuksensa palauttamiseksi, kun sen ohjelma sadan vuoden takaa on täysin toteutettu hyvinvointiyhteiskunnassa? Olisiko opittavaa kepulta, joka on noussut yhä uudelleen tuhkasta kukoistukseen, vaikka maatalous on kutistunut kuin pyy maailmanlopun edellä. Sammuttiko tasavallan presidentti turvallisuuspoliittisen keskustelun ennen vaaleja vai miksi tästä aiheesta vaietaan? Kysymyksiä ja näkemyksiä isänmaan vaarallisesta tilanteesta ja ratkaisuvaihtoehdoista radiokeskustelussa. Terävä yhteiskuntakriitikko, tohtori Jukka Tarkka on toiminut itsekin politiikassa sittemmin hävinneen nuorsuomalaisen puolueen kansanedustajana. Hän on tunnettu tietokirjailija ja Venäjän asiantuntija, jolla on taustaa myös EVAn johtajana kylmän sodan aikana, jolloin perustettiin elinkeinoelämän valtuuskunta puolustamaan markkinatalouden arvoja sosialismin varjossa.

Sote ja eläkeuudistus on ainakin saatava maaliin. Työllisyystilanne on saatava paremmaksi. Mitä muuta on seuraavassa hallitusohjelmassa? Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoo Leikolalle ja Lähteelle, mitä jo pitkälle suunniteltu ohjelma sisällään pitää.