Podcasts about ilmakeh

Mitä Suomen ilmastolle tapahtuu, jos golf-virta pysähtyisi? Tutkijat ovat jo vuosikausia varoitelleet siitä, miten ilmastonmuutos johtaa Atlantin merivirtojen hidastumiseen tai jopa pysähtymiseen. Helmikuussa 2024 julkaistussa tutkimuksessa merivirtojen pysähtymisen vaikutuksia arvioitiin erityisesti Pohjois-Euroopassa niin dramaattisiksi, että niihin voisi olla mahdotonta sopeutua. Tässä ohjelmassa matkaamme Atlantin pohjamudista lähes 30 kilometrin korkeuteen stratosfääriin polaaripyörteeseen saakka. Miten valtameret vaikuttavat talvisäähän Suomessa? Entä, miten tämä kaikki on nyt jo muuttunut ilmastonmuutoksen myötä? Haastateltavana ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vihma ja Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden instituutin professori Petteri Uotila. Toimittajana Hanna Asikainen.

Elämä maapallolla on edelleen kohtalaisen mukavaa meidänlaisille hiilipohjaisille nisäkkäille. Täällä sekä sataa että paistaa aika sopivasti. Ainakin jos vertaa esim. Merkuriukseen, jossa lämpötilat vaihtelevat 430 asteen ja -180 asteen välillä. Ilmakehämme tekee elämästä mahdollista, mutta se ei todellakaan suojaa meitä kaikelta sen ulkopuoliselta, kuten auringon väkivaltaisilta plasmapurkauksilta. Mitä ne ovat, ja mitä tapahtuu kuin seuraava suuri sellainen osuu meihin? Minna Palmroth on laskennallisen avaruusfysiikan professori Helsingin yliopistossa, ja tutkii mm. avaruussäätä. Avaruussää on aurinkokunnan muuttuvien olosuhteiden tutkimista, johon vaikuttaa mm. aurinkotuuli ja maan ilmakehän uloimpien kerrosten olosuhteiden muutokset. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Tiedustelupalloksi epäilty kiinalainen stratosfääri-ilmapallo tuhottiin helmikuussa 2023 Atlantin yllä. Myös muita alkuun epäilyttäviä ilmapalloja liiteli Kanadan ja Yhdysvaltojen päällä. Mistä näitä palloja oikein ilmestyi yllättäen? Entä miksi mahdolliseen tiedusteluun tarkoitettuja palloja kannattaisi lähettää juuri Maan yläilmakehään? Kyse ei suinkaan ole mistään uudesta asiasta. Stratosfäärissä on tehty jo pitkään tutkimusta erilaisin ilmapalloin. Maan ja avaruuden välimaastosta näkee hyvin ylös ja alas, ja sieltä saa tärkeää tietoa ilmakehästä. Mutta nyt stratosfääriä hamutaan myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Millaisia pallot ovat, mitä niillä tehdään ja miten stratosfääritutkimus on muuttumassa? Ja miksi Ruotsista lähetettävät pallot saavat aikaan ufohälytyksiä Lapissa? Haastateltavana Vincent Dubourg, joka on alan johtavan toimijan, Ranskan kansallisen avaruuskeskus CNES:in stratosfääripallo-osaston varajohtaja sekä Johanna Bergström Kiirunassa. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Voisiko maapallon lämmennyttä ilmastoa korjata heijastamalla auringonsäteet takaisin avaruuteen vaikkapa pilviä valkaisemalla tai riikkihapon avulla? Näitä keinoja kutsutaan geoengineeringiksi eli ilmaston tarkoitukselliseksi muokkaamiseksi. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuorein raportti kertoo selvin sanoin, että ihmiskunnalla alkaa olla käsillä viimeiset hetket saada hiilidioksidipäästöt kuriin, jos täysi ilmastokatasrofi aiotaan välttää. Olisiko ilmastonmuokkaus osa ratkaisua? Ilmastonmuokkaus auringonvaloa heijastamalla voisi oikealla hetkellä käytettynä olla keino välttyä ilmaston peruuttamattomilta keikahdupisteiltä, kuten Amazonin sademetsän tuhoutumiselta tai Siperian ikiroudan sulamiselta. Samalla siihen liittyy valtavia riskejä, jotka voisivat johtaa kuivuuteen, nälänhätään ja vielä nykyistäkin ilmaston lämpenemistä nopeampaan kuumenemiseen. Mitä geoengineering on ja mitä ilmaston tarkoituksenmukaisen muokkaamisen keinoista ja riskeistä tiedetään tällä hetkellä? Jaksossa vieraana on Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Antti-Ilari Partanen. Toimittajana Hanna Asikainen.

“Aivan jokainen kehittyvä maa korosti, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaaminen on sivuutettu. Köyhät kärsivät jo nyt ilmastonmuutoksen vahingoista, mutta heidän tukemiselle ei ole tavoitetta.” Näin twiittasi Suomen Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto Glasgow'n kokouksesta. Miten meidän kehittyneiden maiden tulisi kantaa vastuumme ilmastonmuutoksen vaikutuksista myös kehittyvissä maissa? Historian saatossa olemme ottaneet itsellemme oikeuksia, vaarantaen samalla toisten elinmahdollisuuksia, niin eläinten kuin ihmistenkin. Voidaanko puhua jopa ilmastosynneistä? Maailmanlaajuisesta vastuusta keskustelemassa ovat johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto Suomen Lähetysseurasta, Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden yliopistonlehtori Laura Riuttanen ja yhteiskunnan ja kestävän kehityksen asiantuntija, Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksesta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Meistä jokainen näkee ja kokee sään, mutta minkälaista on ennustaa säätä ja saada aikaan mahdollisimman tarkka ennuste? Kuinka valtava määrä säähavaintoja taipuu sääennustusmalleihin ja syntyy tarkka ennuste tuleville päiville? Tästä tietävät meteorologit Anne Borgström ja Matti Huutonen sekä toimialajohtaja Sami Niemelä Ilmatieteen laitokselta. Sääennustuksen tarkkuus on parantunut viimeisten vuosikymmenien aikana vuorokaudella vuosikymmenessä, eli tällä hetkellä kuuden päivän ennuste on yhtä tarkka kuin viiden päivän ennustus 10 vuotta sitten. Miten tämä on saatu aikaan – onhan sää kaoottisena ilmiönä äärimmäisen haastava ennustettava? Ilmakehän ominaisuudet muuttuvat jatkuvasti; lämpötila, tuulen suunta ja nopeus, kosteus ja paine ovat usein lähtötilanteessa erilaiset kuin vaikkapa kolmen päivän päästä. Parantunut laskentateho on edesauttanut ennusteiden tarkkuutta, silti ilmakehän pienet ilmiöt ja niiden ennustamisessa vaadittava iso määrä laskentapisteitä haastavat tietokonekapasiteettia. Laskentamallien erotuskyky on parhaimmillaan kilometrien luokkaa, mutta toisaalta paikallisen ukkoskuuron tarkkaa aikaa ja paikkaa on vaikea ennustaa. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Ilmakehätieteiden tutkija Ilona Riipinen puhuu elämän tärkeimmistä asioista: ilmasta, tiedosta ja rakkaudesta. Professori Ilona Riipinen tutkii elinehtoamme ilmaa ja sitä, miten ilman pienhiukkaset vaikuttavat terveyteen ja ilmaston lämpenemiseen. "Olen halunnut uskoa, että pelko ei ole kestävä motivaattori tekemään niitä muutoksia, joita ympäristön pitäminen elinkelpoisena ja terveellisenä edellyttää. Luulen, että olen ollut väärässä", Riipinen sanoo. Ilona Riipinen puhuu myös siitä, miltä lapsen saaminen tuntui monen vuoden toivomisen ja pettymisen jälkeen: "Tajunnan räjäyttävä rakkauden, merkityksellisyyden ja juurtumisen tunne on kaiken vaivan arvoista". Tuottaja: Heidi Herrmann  heidi.herrmann@sverigesradio.se

Elämä maapallolla on täysin riippuvainen yhteyttämisestä eli fotosynteesistä. Kasvit ja fotosynteettiset pieneliöt tuottavat kemiallista energiaa, elintärkeitä sokereita, muille eliöille. Ihmisen elämä on mahdollista vain fotosynteesin vuoksi. Saamme kaiken kasveihin varastoituneen kemiallisen energian, mm. hiilihydraattien, välityksellä. Valtavan teollistumisen ja nykyaikaisen elämän ovat tehneet mahdolliseksi fossiiliset polttoaineet, jotka ovat kehittyneet miljoonien vuosien aikana kasvien keräämän auringonvalon ja sen synnyttämän biomassan kautta. Fossiiliset polttoaineet ja niistä valmistetut kemikaalit ovat tulleet tiensä päähän. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei voi enää nousta vaan sen pitää laskea. Ilmastonmuutos pakottaakin bio- ja kiertotalouteen, ja siihen fotosynteesitutkimus auttaa. Turun yliopistossa tehdään uraa uurtavaa työtä sen eteen, että fotosynteettiset syanobakteerit ja levät saadaan valjastettua tuottamaan biopolttoaineita ja -kemikaaleja. Akateemikko Eva-Mari Aro on molekulaarinen kasvibiologi, joka tutkii fotosynteesin molekyylitason mekanismeja ja mahdollisia käyttösovelluksia. Fotosynteesi muodostaa perustan elämälle maapallolla, sillä se mahdollistaa auringon energian muuntamisen kemialliseen muotoon erilaisiksi orgaanisiksi yhdisteiksi kuten sokereiksi, rasvoiksi ja proteiineiksi, samalla kun sivutuotteena syntyy happea. Tämän saman fotosynteettisen koneiston käyttömahdollisuuksia tutkitaan myös esimerkiksi hiilivetyjen tai vedyn teolliseen tuottamiseen, osana hiilineutraaliin yhteiskuntaan tähtäävää kehitystä. Apulaisprofessori Pauli Kallio puolestaan tutkii fotosynteesin säätelykoneistoa, jotta suoria biopolttoaineita saataisiin aikaan mahdollisimman tehokkaasti. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva Petri Kärenlampi / Yle. Lähde Turun yliopisto.

Puhallus-podcastissa keskustellaan energia-alan johtavien vaikuttajien kanssa maailman energiamurroksesta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Toisen tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa St1:n perustaja ja pääomistaja Mika Anttonen keskustelee Wärtsilä Energy Busineksen Matti Rautkiven kanssa toimista, joilla tahtia ilmastonmuutoksen torjunnassa saadaan kiristettyä. ”Ilmakehän hiilidioksiidipitoisuuden alentamiseen on kaksi keinoa: päästöjen vähentäminen, sekä ilmakehään jo laskettujen päästöjen sitominen hyötykäyttöön tai takaisin maaperään.” – Mika Anttonen

Rauhacastin toisessa jaksossa Pihla Hankamäen studiovieraana on Lapin yliopiston arktisen politiikan emeritusprofessori ja Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan Ilmakehätieteiden keskuksen tutkimusjohtaja Lassi Heininen. Keskustelun aiheena on EU:n rooli ja mahdollisuudet arktisen alueen turvallisuuskehityksessä. Reportaasitoimittaja Timo Virtala puolestaan keskustelee Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tohtorikoulutettavan Helga Westin kanssa alkuperäiskansojen sovintoprosessien rauhaa edistävistä vaikutuksista. Rauhacast on Suomen Rauhanliiton tuottama Eurooppaa, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevä podcast. Sarjan julkaisua on tuettu Eurooppa-tiedottamisen valtionavuista.

Suomessa maatalousmaan osuus pinta-alasta on seitsemän prosenttia, mutta maatalouden osuus maaperän hiilidioksidipäästöistä on peräti 40 prosenttia. Entäpä jos tuo menetetty hiili saataisiinkin palautumaan takaisin maaperään? Ilmakehän hiilidioksidia on mahdollista vähentää palauttamalla sitä takaisin maanviljelysmaahan. Samalla köyhtynyt maaperä muhevoituu tuottavammaksi ja sään ääri-ilmiöitä paremmin kestäväksi. Suomalaisilla pelloilla tehdään tänä keväänä toimenpiteitä joilla vauhditetaan hiilen sitoutumista. Meneillään on Sitran käynnistysrahoittama Carbon Action -hanke, johon osallistuu reilut sata suomalaista maatilaa. Toimittaja Hilkka Nevala haastatteli Sitran kiertotalousasiantuntija Hanna Mattilaa, sekä hankkeeseen osallistuvia maanviljelijöitä. He puhuivat myös siitä miten suomalainen maatalous ja ruuantuotanto voisi selvitä meneillään olevan ilmastonmuutoksen haasteista. Kuva: All Over Press

Ilmakehään päätyvät ultrapienet hiukkaset ruokkivat myrskypilvien muodostumista tavalla, jota ei ole ennen ymmärretty. Lisää >> http://ift.tt/2nrgenp

Kesällä kannattaa katsella yläilmoihin pilviin, kun valkoiset pilvihattarat erottuvat hyvin siniseltä taivaalta. Ilmakehän olosuhteet ja virtaukset synnyttävät mitä merkillisimpiä pilvimuotoja, tuttuja Cumulus-kumpupilviä, kalanruotoja tai höyheniä muistuttavia Cirrus vertebratuksia tai aaltomaisia Altocumulus undulatuksia. Altocumulus lenticularis ihmetyttää ufomaisella ulkomuodolla, ja lentokoneessa istuva voi nähdä hauskan pilviotuksen, Cumulus congestuksen. Sisko Loikkanen kävi tarkkailemassa pilviä Ilmatieteen laitoksen katolla Helsingin Kumpulassa ja tapasi ylimeteorologi Ari-Juhani Punkan, joka kertoo pilvimuodoista ja niiden synnystä. Kesän yötaivaalla näkyy joitakin kirkkaita tähtiä ja planeettojakin. Kesäilmiöihin kuuluvat myös halot ja sateenkaaret. Näistä kertoo professori Markku Poutanen, toimittajana Sisko Loikkanen.

Professori Markku Kulmala, joka nimitettiin tieteen akateemikoksi, on maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja -kemian tutkija. Kulmalan huippututkimusryhmä Helsingin yliopistossa tutkii miten ihmisen toiminta ja luonnon prosessit vaikuttavat ilmastoon. Ryhmässä on kehitetty uusia mittalaitteita ja ilmakehätieteen edistyminen perustuu juuri uusiin tarkkoihin mittauksiin. Nykyisin tiedetään jo melko tarkasti mitä kuutiosenttimetri ilmaa pitää sisällään, mutta tutkijoiden tähtäimessä on hyvin tarkka tieto ilman sisältämistä molekyyleistä, molekyyli molekyyliltä. Ilmakehätutkijat saattavat antaa lisäpontta jopa pimeän aineen tutkimukseenkin. Akateemikkona Kulmala haluaa toimia tieteen puolestapuhujana ja teettää myös tutkimuksen siitä, miten maahamme on syntynyt huippututkimusta ja missä ovat ongelmat. Haastateltavana on professori Markku Kulmala. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuvaaja: Linda Tammisto Lähde: Helsingin yliopisto

Tämän Zeniitin podcastissa käsitellään ilmakeän optisten ilmiöiden saloja. Haastattelussa on kesällä 2016 ilmakehän optisista ilmiöistä Ursa ry:n kustantamana kirjan julkaissut Jari Luomanen. Mikä aiheuttaa erilaiset ilmakehän optiset ilmiöt, mikä niiden syntymekanismi on? Miten valo siroaa ja jopa syntyy yläilmakehässä? Miten meistä jokainen pääsee valokuvaamaan lähes takuuvarmoja halomuotoja laskettelukeskusten lähellä? Tervetuloa mukaan kuulemaan tietokirjailija Jari Luomasen kokemuksia ilmakehän ilmiöiden havaitsemisesta ja vinkkejä havaintoharrastuksen aloittamiseen.

Ilmakehätutkimus on ollut puutteellista Afrikan mantereen mittaustietojen osalta. Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja eteläafrikkalaisen North-West Universityn yhteistyössä ylläpitämä ilmakehän mittausasema on nyt paikkaamassa tätä puutetta. Etelä-Afrikassa tutkimustyössä on ollut muun muassa tutkija Petri Tiitta, jonka erityisalaa on aerosolihiukkasten reaaliaikainen kemiallisen koostumuksen mittaus. Toimittajana Anne Heikkinen.

Ilmakehätutkimusta Etelä-Afrikassa: savannipalot viilentävät ilmastoa. Mitä se kouluihin tuleva koodaus on? Tohtoreiden työttömyys pahenee, mitä tekevät yliopistot? Robotiikan oppimisympäristö yrityksen sisällä.