Podcasts about ilmatieteen

Sodankylässä Ilmatieteen laitoksen Arktisessa avaruuskeskuksessa tutkitaan älyliikennettä. Älyliikenneryhmä testaa parin kilometrin testiradalla erilaisia älykkään liikenteen mittalaitteita tavallisessa autossa ja robottiajoneuvossa. Testiradalla maahan upotettavat anturit mittaavat tienpinnan lämpötiloja ja olomuotoja. Auton mobiilikitkamittari mittaa myös lämpötilan lisäksi tien kitkaa. Ajoneuvotutkan useat lähettimet ja vastaanottimet sekä valotutkajärjestelmä Lidarin datan ohjelmistot tuottavat tietoa erilaisista säätyypeistä. Tutkimuksissa on tarkoitus saada aikaan autoilijoita hyödyttäviä tiesääennusteita, turvallisuus- ja tiesäävaroituksia, jotka lisäisivät liikenneturvallisuutta. Entä miten autot saadaan kommunikoimaan keskenään? Toimittaja Teija Peltoniemi vieraili älyliikenneradalla ja tapasi johtavan tutkijan Timo Sukuvaaran sekä tutkijat Hannu Honkasen ja Kari Mäenpään.

Risto Isomäen tieteisseikkailu Pimeää jäätä (Into, 2024) vie meidät takaisin Pimeän pilven ritarit (Into, 1997) -kirjan kosmiseen maailmaan, mutta tällä kertaa panokset ovat entistäkin korkeammalla. Ihmiskunta on suuremman uhan edessä kuin koskaan aiemmin: luotaimet ovat paljastaneet, että maapalloa uhkaavia komeettoja on huomattavasti enemmän kuin aiemmin on luultu. Tarinassa suomalainen teknologia nousee avainasemaan. Sen juoni rakentuu vahvasti sähköpurje- eli plasmapurjeteknologian ympärille. Tämä Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pekka Janhusen kehittämä konsepti on tehokkain ihmisen keksimä avaruusalusten käyttövoiman lähde pitkille matkoille. Romaanissa Johnny Kororo lähtee retkikuntineen sähköpurjealus Arsinoella kohti tuntematonta kappaletta, joka on suistanut komeetat radoiltaan. Romaanissaan Isomäki paitsi ylistää ihmisen teknistä kekseliäisyyttä myös pohtii turvallisuushakuista ajatteluamme, joka estää meitä ratkaisemasta maailmaamme uhkaavia, ihmisestä johtuvia ongelmia. Ja miten suuri uhka asteroidit ja komeetat todellisuudessa ovat ihmiskunnalle? Mihin sähköpurjetta todellisuudessa tarvitaan ja onko tulevaisuutemme avaruudessa? Vieraina ovat kirjailija Risto Isomäki ja Ilmatieteenlaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen. Toimittajana on Pauliina Grym.

Voimakas matalapaine tuo Suomeen mukanaan jatkuvaa sadetta, ukkoskuuroja ja voimakkaita ukkospuuskia, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. Päijät-Hämeeseen on annettu varoitus rajusta ukonilmasta. Lauantaina iltapäivällä ja illalla kehittyy sade- ja ukkoskuuroja, joiden yhteydessä esiintyy voimakkaita ukkospuuskia. Ukkoset jatkuvat sunnuntaille asti.  Radio Voiman haastattelussa Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Hannu Valta kertoo, minkälaista säätä on luvassa Lahden seudulle viikonlopun jälkeen.  Ilmatieteen laitoksen mukaan nyt viikonloppua on syytä varautua pieniin tuulivahinkoihin ja paikoin rankkasateiden aiheuttamiin tulviin.    Toimittaja: Eeva Ristkari

Eduskunnassa on vielä liuta asioita käsiteltävänä ennen istuntotaukoa. Miten niistä selvitään? Studiossa eduskuntaryhmien puheenjohtajat Antti Kurvinen (kesk) ja Jussi Saramo (vas) sekä varapuheenjohtajat Pia Kauma (kok) ja Vilhelm Junnila (ps). Politiikan superviikko on alkamassa Ruotsin Almedalenissa. Kokouksesta raportoi Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen. Helle kurittaa Etelä-Eurooppaa. Maija Salmi kertoo tilanteesta Espanjassa ja Etelä-Ranskassa, Maija Liuhto Turkissa. Suomessakin hellesää yleistyy. Mihin meidän on kuumina kausina sopeuduttava? Vieraana tutkimusprofessori Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittaja Anssi Väisänen, tuottaja Hanna Juuti.

Aristoteleen kantapää -ohjelma tekee vierailun Etelämantereen kiehtovaan paikannimistöön. Pasi Heikuran oppaana toimii Ilmatieteen laitoksen Etelämanneroperaatioiden päällikkö Mika Kalakoski. Ohjelmassa sovelletaan myös kohtuullisuutta radikalismiin, ihmetellään millainen on arkityyppi ja esitellään Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Alkanut maaliskuu on on ensimmäinen kevät kuukausi. Suomessa talvikuukausiksi lasketaan joulu-, tammi- ja helmikuu. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan talvi oli tavanomaista kylmempi koko maassa. Minkälainen talvi oli Pohjois-Savossa ja mikä oli talven kylmin lämpötila maakunnassa, siitä kertoo meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta Anssi Saarelaisen haastattelussa.

Löytyykö työmarkkinasolmuun ratkaisuja? Oppositio esitää välikysymyksen hallituksen työelämäpolitiikasta. Keskustelemassa kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok.), Otto Andersson (rkp.) sekä Lauri Lyly (sdp.).  Saako Julian Assange taistella oikeudessa vielä luovutustaan vastaan? Lontoosta raportoi kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley Millaisia tehtäviä Suomelle ja suomalaisille on rauhanajan Natossa? Keskustelemassa  erityisasiantuntija Outi Mäkinen  puolustusministeriöstä ja  vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa Ulkopoliittisesta instituutista.  Hiihtolomia vietetään lumisilla rinteillä. Millainen on lumivyöryjen riski? Haastateltavana  Ilmatieteen laitoksen aluepäällikkö Heikki Juntti. Juontajana Atte Uusinoka. TOimittajina Mikko Haapanen ja Seppo Kivimäki. Tuottajana Marija Skara.  

Pohjois-Savossa satoi perjantain ja lauantain aikana runsaasti lunta. Maakunnassa on riittänyt lunta tänä talvena ja kinokset alkavat olla vuoden aikaan nähden isoja ja Ilmatieteen laitoksen mukaan Maaningalla lunta ennätyksellisen paljon. Kuinka paljon viikonloppuna lunta satoi eri puolilla maakuntaa ja miten paksu ennätyksellinen lumikerros on, siitä tietää kertoa seuraavassa Ilmatieteen laitokselta päivystävä meteorologi Hannu Valta.

Torstain ja perjantain välisenä yönä mittailtiin kovia pakkasia Pohjois-Savossa. Kylmin paikka aamuun mennessä oli Maaninka. Ympäri Savoa Ilmatieteen laitoksen mittausasemalle mittailtiin -35 asteen pakkasia. Ilmatieteen laitoksen meteorologi Tuukka Keränen kertoo pakkasista lisää.

Blinken jälleen Lähi-idässä, jännitteet alueella kasvavat. Puhelimessa Lähi-idän tutkimuksen prof. Hannu Juusola.  Presidentinvaalien yksilötentit jatkuvat Ylellä, miten pärjäsi perussuomalaisten ehdokas Jussi Halla-aho. Vieraina politiikan tutkija Erkka Railo ja viestintäjohtaja, tietokirjailija Unna Lehtipuu. Yhdysvaltain kongressinvaltauksesta jo kolme vuotta. Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Tänä iltana Ylen yksilötentissä kansanliikkeen presidenttiehdokas Mika Aaltola. Kannatusjoukoista haastateltavana tukiyhdistyksen hallituksen pj. Valtteri Vuorisalo. Kuinka pitkään paukkupakkaset vielä jatkuvat? Puhelimessa meteorologi Ville Siiskonen, Ilmatieteen laitos. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja ja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti.

Pohjois-Savossa on takana kylmä yö. Ilmatieteen laitoksen Pohjois-Savon mittausasemilla mittailtiin keskiviikon ja torstain välisenä yönä yli 30 asteen lukemia. Lapissa Enontekiön lentoasemalle rikottiin tämän talven pakkasennätys, kun mittari näyttää yli -40 asteen lukemia. Ilmatieteen meteorologi Nina Karusto kertoo lisää.

Eilen sunnuntaina 17.12.2023 Pohjois-Savossa havaittiin erikoisia värikkäitä pilviä. Nämä värikkäät pilvet olivat helmiäispilviä. Helmiäispilvet ovat väriltään pastellimaisia, joskus hiukan sinertäviä. Tavallisimmin ne ovat vaalean hohtoisia kuin helmet. Ilmatieteen laitoksen meteorologi Paavo Korpela kertoo tarkemmin helmiäispilvistä.

Pohjois-Savoon mahtuu sään puolesta monenlaisia itsenäisyyspäiviä. On ollut sekä erityisen kylmiä että erityisen lauhoja itsenäisyyspäiviä. Kylmimmän ja lämpimimmän itsenäisyyspäivän lämpötila ero on yli 40 astetta. Milloin olikaan erityisen kylmä itsenäisyyspäivä, milloin puolestaan mitattiin Pohjois-Savossa lähes + 10 astetta itsenäisyyspäivänä? Se selviää seuraavassa, kun Anssi Saarelainen jututtaa Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokista. Aivan alkuun kuullaan minkälaisessä säässä tänä vuonna huomista itsenäisyyspäivää vietetään.

Ukrainasta raportoi Maxim Fedorov. Suomen turvallisuuspoliittinen asema tällä hetkellä. Suurlähettilään ja ulkopolitiikan johto koolla Helsingissä. Vieraina vanhempi tutkija Iro Särkkä, Ulkopoliittinen instituutti ja etäyhteydellä entinen Moskovan suurlähettiläs Hannu Himanen.  Suomen Ukrainan suurlähettiläs Jaakko Lehtovirta. Havaijin palojen tilanne, puhelimessa johtaja Tapani Vuori, Mauin saaren merikeskus. Kuumin kesä koskaan? Ilmastonmuutoksen aiheuttamien kesän sääilmiöiden ja tuhojen saldo. Vieraina ympäristönmuutoksen prof. Atte Korhola, Helsingin yliopisto ja tutkimusprofessori Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos. Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Satu Heikkilä, Roosa Kajander ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Matti Konttinen. 

Jutun kuva vuodelta 2018, kun Lahdessa tulvi rankkasateiden seurauksena.   Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Hannu Valta kertoo Radio Voiman haastattelussa, että maanantaiksi Suomeen virtaa lämmintä ilmaa ja lämpötila nousee hellelukemiin. Lauantaina aamupäivällä on kuitenkin vielä epävarmaa, että muodostuuko Baltiassa Suomen kaakkoispuolella ennustettua myräkkää vai ei.  – Vasta kun saamme puuskista ensimmäiset havainnot, tiedetään varmemmin, pääseekö rajuilma Suomeen.  Käytännössä siis maanantaina iltapäivästä tai illasta selviää, onko rajuilma tulossa vai ei. Myräkän mukana on luvassa voimakkaita puuskia, tuulen voimakkuus nousee jopa 30 metriin sekunnissa. Voimakkaiden tuulten kesto on minuuteista kymmeniin minuutteihin. Lisäksi voi ukkostaa, sataa rankasti ja taivaalta voi tulla rakeitakin.   Tuulivahingot ja katujen tulviminen ovat mahdollisia.  Rajuilmaan kannattaa varautua kasaamalla paviljongit sekä keräämällä muut irtotavarat pihalta.  – Koska rajuilma osuu hellepäivälle kannattaa olla tarkkana, että ei unohda kaakon suuntaan avautuvaa ikkunaa auki, sillä voimakas viistosade tuo vedet sisälle.  Kuuntele Radio Voiman haastattelusta mitä Valta kertoo yöllisistä rajuilmoista!  Toimittaja: Eeva Ristkari

Etelä-Euroopan ennätyshelteet. Lämpöennätyksiä tehdään nyt muuallakin maapallolla. Mistä on kyse? Hannele Korhonen, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos ja toimittaja Jenna Vehviläinen, Rooma. Espanja valmistautuu parlamenttivaaleihin. Miten käy maata johtavan vasemmiston ja vaikuttaako helle vaaleissa? Toimittaja Maija Salmi, Barcelona. EU ja luonnon ennallistaminen. Mitä parlamentin viime viikon päätös lopulta tarkoittaa? Mikä on ennallistamisen merkitys Suomelle? Puhelimessa eurokansanedustaja Sirpa Pietikäinen, kok. Studiossa Anne Tolvanen, ohjelmajohtaja, professori, Luke ja Jyrki Wallin, toiminnanjohtaja, MTK. Juontajana Justus Laitinen, toimittajina Atte Uusinoka ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Tarja Oinonen.

Miten Suomi pystyy saavuttamaan omat ja kansainväliset tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Mikä ilmastoteko on kaikista tärkein? Millaisia vaikuttavia ratkaisuja päästöjen vähentämiseen on tarjolla? Näistä kysymyksistä ovat keskustelemassa Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija ja Luontopaneelin varapuheenjohtaja Liisa Kulmala, yliopistotutkija Kaisa Matschoss Helsingin yliopistosta sekä Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Juontajana toimii Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämää Pinnalla-ohjelmasarjaa, jossa käsitellään kevään eduskuntavaalien kynnyksellä suomalaiseen yhteiskunnan suuria murroksia ja kohtalonkysymyksiä. Podcast on nauhoitettu Mikä ilmastoteko on kaikkein tärkein? -tapahtumassa Tiedekulmassa 21.3.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/yM0PaSSoF_I

Tammikuussa 2018 Espanjan aurinkorannikolla satoi lunta, vaikka edellisviikolla oli vielä hellekelit. Myös Saharan aavikon läpi pyyhkäisi lumisade, joka toi paikoin lähes 40 sentin nietoksen. Seuraavana talvena Etelä-Suomessa ei satanut lunta lainkaan. Millainen selitys löytyy Espanjan lumimyräkän taustalta? Millaisin mekanismein ilmastonmuutos vaikuttaa sääilmiöihin? Lumimyräköistä ei ehkä heti tule mieleen ilmaston lämpeneminen, mutta ilmastonmuutos tarkoittaa myös tätä: sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään. Mitä voidaan pitää sään ääri-ilmiöinä ja millaisiin muutoksiin säässä meidän pitäisi jatkossa varautua? Pitkät, kuumat hellejaksot ja kuivuus ovat maailmanlaajuisesti paheneva ongelma, myös Suomessa. Mutta toisaalta on ennustettu, että Suomessa juuri sateet tulevat ilmastonmuutoksen myötä lisääntymään. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Entä jos Golf-virta hiipuisi ilmastonmuutoksen myötä, tulisiko Suomeenkin vain entistä kylmemmät olosuhteet? Haastateltavina ovat Ilmatieteen laitoksen tutkija Anna Luomaranta ja Oulun yliopiston tutkijatohtori Kaisa-Riikka Mustonen. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Suomen ilmasto muuttuu, mutta sen vaikutuksen ovat erilaisia eri puolilla maata. Kun läntisessä Suomessa lumipeite hupene, Kainuussa se jopa kasvaa tulevien vuosikymmenten aikana. Miten tarkasti ilmastoa voidaan ennustaa ja miltä Suomi näyttää eri maakunnissa vuonna 2050? Siihen vastasi Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Mäkelä. Toimittajana Kukka Ström.

Thousands of people have been ordered to evacuate as heavy rain continues across New South Wales, with the state again dealing with a major flood crisis. The Bureau of Meteorology says the heavy rain may lead to flash flooding in the Illawarra, Blue Mountains, Sydney Metropolitan and parts of Hunter and Central Coast districts. - Tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa kovien sateiden aiheuttaman tulvakriisin seurauksena NSW'n eri puolilla. Ilmatieteen laitos sanoo kovien sateiden voivan aiheuttaa äkillisiä tulvia Illawarran, Sinisten Vuorten, Sydneyn, Hunter laakson ja Central Coastin alueilla.

Aurinkoisesta juhannuksesta haaveileva saa hyppiä tasajalkaa! Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Heikki Sinisalo lupaa Radio Voiman haastattelussa helteisiä päiviä eteläiseen Suomeen ja Päijät-Hämeeseen. Nyt on lämmintä. Jopa 30 astetetta menee rikki viikonloppuna. Lämmin sää jatkuu kartoissa pitkälle juhannusviikon jälkeiselle ajanjaksolle. Ilmatieteen laitos varoittaa juhannuksena tukalasta helteestä ja voimakkaasta UV-säteilystä suuressa osassa maata. Lisäksi lämmin poutasää edistää maaston kuivumista, mikä lisää maastopalojen riskiä viikonlopun mittaan. Juhannuskokkojen polttamista suunnittelevien on hyvä tarkistaa paikalliset metsäpalovaroitukset: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset *Metsäpalovaroituksissa on 3 vaaratasoa ja ruohikkopalovaroituksissa on yksi varoitustaso. Kaikkia kolmea koskee sama laki, että avotulta ei saa tehdä. Suurten ja nopeasti etenevien metsäpalojen todennäköisyys kasvaa oranssissa ja punaisessa luokassa.

Koronatartuntojen määrä vähenee. Maskipakko loppuu myös junissa ja lentokoneissa. Vanhusten ihosyöpää ei useinkaan huomata. Ilmatieteen laitos varoittaa tulvista. Lämmin sää jatkuu etelässä vielä perjantaina.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Jani Parviainen kertoo Radio Voiman haastattelussa, miten lauantain myrsky osuu Lahden seudulle ja minkälaista säätä on luvassa lähipäiville. Päijät-Hämeeseen on annettu tuulivaroitus lauantaille. Varoitus kestää aamupäivästä iltakahdeksaan saakka. Ilmatieteen laitoksen varoituskartan mukaan pohjoisen ja luoteen välinen tuuli on voimakasta ja tuulen nopeus voi olla puuskissa yli 20 metriä sekunnissa. Toimittaja: Eeva Ristkari

Voisiko maapallon lämmennyttä ilmastoa korjata heijastamalla auringonsäteet takaisin avaruuteen vaikkapa pilviä valkaisemalla tai riikkihapon avulla? Näitä keinoja kutsutaan geoengineeringiksi eli ilmaston tarkoitukselliseksi muokkaamiseksi. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuorein raportti kertoo selvin sanoin, että ihmiskunnalla alkaa olla käsillä viimeiset hetket saada hiilidioksidipäästöt kuriin, jos täysi ilmastokatasrofi aiotaan välttää. Olisiko ilmastonmuokkaus osa ratkaisua? Ilmastonmuokkaus auringonvaloa heijastamalla voisi oikealla hetkellä käytettynä olla keino välttyä ilmaston peruuttamattomilta keikahdupisteiltä, kuten Amazonin sademetsän tuhoutumiselta tai Siperian ikiroudan sulamiselta. Samalla siihen liittyy valtavia riskejä, jotka voisivat johtaa kuivuuteen, nälänhätään ja vielä nykyistäkin ilmaston lämpenemistä nopeampaan kuumenemiseen. Mitä geoengineering on ja mitä ilmaston tarkoituksenmukaisen muokkaamisen keinoista ja riskeistä tiedetään tällä hetkellä? Jaksossa vieraana on Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Antti-Ilari Partanen. Toimittajana Hanna Asikainen.

Koronamuunnos, rokottaminen ja koronan raju leviäminen. Aikuisten teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen, TYKS, zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti, Helsingin yliopisto ja Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet Tampereen yliopistosta. Putinin punaiset viivat. Jännitys on kiristynyt ja puheissa on välähtänyt jopa sodan uhka Ukrainassa. Keskustelemassa Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja johtaja Tuomas Forsberg, Helsingin yliopiston tutkijakollegium. Ilmahygienia on noussut koronan myötä entistä tärkeämmäksi. Voidaanko oikealla ilmastoinnilla, maskeilla tai sermeillä estää tartuntoja? Erikoistutkija, virtausfysiikan dosentti Antti Hellsten, Ilmatieteen laitos ja Lotta Oksanen, HUSin päätutkija, covid19-tutkimus. Blogi. Erkka Mikkonen: Matka pohjoiseen näytti karusti sen, millainen vartijayhteiskunta Venäjä on – Rauhannobelisti uskoo joukkojen vain kasvavan. Uusinta. Koronamuunnos, ja sen raju leviäminen. Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti, Helsingin yliopisto. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Hanna Juuti, Päivi Dahl ja Veera Sinervo. Tuottajana Tarja Oinonen.

Nyt parhaaseen lintujen syysmuuttoaikaan Minna Pyykkö oli aamuisella retkellä lintututkija Nadja Weisshauptin kanssa. Nadja on päätynyt Suomeen tuulten ja lintujen takia kolmisen vuotta sitten. Hän on mukana Ilmatieteen laitoksen tutkaprojektissa, jossa pyritään selvittämään lintujen muuttoreittejä ja korkeuksia, kehittämään tutkakuvien käyttöä ja yhdistämään lintuharrastajien maastohavaintoja tutkaverkoston antamiin tietoihin. Eikö lintujen syksyisiä reittejä siis vielä tunneta?

Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen Suomessa. Keskustelemassa Hilppa Gregow, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos ja Sirkku Juhola, professori, Helsingin yliopisto. Ulkomaanlehtikatsaus. Pasi Myöhänen, Lontoo. Kiinalaisen kiinteistöjätti Evergranden ongelmat heiluttavat maailman pörssejä. Kuinka vaarallinen tilanne on? Kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ja Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja ja Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius. Afganistanin auttamisen ongelmallisuus. Keskustelemassa Tiina Saarikoski, kansainvälisen avustustoiminnan johtaja, SPR ja Anna-Reetta Korhonen, tiedottaja, Lääkärit ilman rajoja. Blogi. Heikki Valkama: Nainen ei sovi teknologia-alalle ja muita tech bro -juttuja Uusinta. Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen Suomessa. Keskustelemassa Hilppa Gregow, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos ja Sirkku Juhola, professori, Helsingin yliopisto. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Carolus Manninen, Jaana Kallio, Marja Ala-Kokko ja Veera Sinervo. Tuottajana Tarja Oinonen.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC antoi kesällä osviittaa ensi vuonna valmistuvasta katsauksestaan. Viesti oli selkeä: Maapallo on kusessa. Yksiselitteistä viestiä, on vaikea tulkita ilman ahdistumisen tunnetta. Hiilidioksidia ulos puhaltavalle kuluttajalle tuottaa hämmennystä, kun pitäisi elää ja nauttia elinympäristöstään, jonka tulevaisuus on lievästi sanottuna epävarma. Tässä ahdistuksen tilassa olikin erinomainen ratkaisu kutsua Ilmatieteen laitoksen entinen tutkija ja nykyinen kansanedustaja Atte Harjanne Piritorille.Atte on maltin mies, joka nojaa päätöksentekonsa tieteeseen ja tutkittuun dataan. Toisin sanoen oikea valinta rauhoittamaan tilannetta. Mitä me tehdään oikein ja mitä väärin ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi? Onko oikein, että yksilölle asetetaan henkinen kuorma kuluttamisen tuskasta, jos ongelma kuitenkin ratkaistaan globaalilla tasolla? Ja minkä ihmeen takia homma on mennyt pisteeseen, jossa polarisoitunut ilmastokeskustelu konkretisoituu telttafestareina Manskulla, jonka ohella oikeisto mylvii omaa identiteettipolitiikkaansa?

Rakennuskustannusten huima nousu pannut projekteja jäihin. Vieraina tj. Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus ja tj. Tuomas Särkilahti, Skanska. Puhelu. Saksan vaalihuuma tiivistyy. Suvi Turtiainen, Berliini. IPCC-ilmastoraportti pysäytti. Vieraina johtaja Mari Pantsar, Sitra, apulaisprof. Annalea Lohila, Ilmatieteen laitos ja puhelimessa Emma Sairanen, Nuorten ilmastodelegaatti, Allianssi.  Millä eväillä kohti kesäolympialaisia 2024? Vieraina urheilutoimittaja, tietokirjailija Juha Kanerva ja historiantutkija Jouko Kokkonen Liikuntatieteellinen Seura.  Kolumni. Toni Viljanmaa: Varovainen suomalainen tarttuu muutokseen tautisena aikana. Uusinta. Rakennuskustannusten huima nousu pannut projekteja jäihin. Vieraina tj. Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus ja tj. Tuomas Särkilahti, Skanska. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Jukka Vanninen, Kaija Kellman, Anna Nevalainen ja Carolus Manninen, tuottaja Hanna Juuti. 

Suomalainen ruoka, kuluttajien toiveet ja ruokateollisuus. Ruokajärjestelmän tulevaisuutta pohtivan Yhteisen ruokapöytä -keskustelufoorumin puheenjohtaja, vuorineuvos Reijo Karhinen ja jäsen, ravintoloitsija Henri Alén. Sään ääri-ilmiöt. Läntisen Kanadan ja Yhdysvaltain helleaalto ja Suomenkin kuuma kesäkuu. Tutkija Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos. Kiinan kommunistinen puolue 100 vuotta. Talous nousee kohisten, onko sille mitään rajaa? Keskustelemassa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Ulkomaanlehdet Saksasta, toimittaja Anna Saraste. Juontajana Marjo Näkki, toimittajina Marja Ala-Kokko ja Kaija Kellman. Tuottajana Tarja Oinonen.

Vaikka ilmasto lämpenee, talvella liikkuvien merenkulkijoiden on edelleen syytä tuntea kielemme runsas jääsanasto. Aristoteleen kantapää selvittää, mikä on ajo- ja ahtojään ero. Ilmatieteen laitoksen polaarioseanografia ja merijää -tutkimusryhmän päällikkö Eero Rinne paljastaa Pasi Heikuralle, miksi merijää voi olla hauraampaa kuin saman paksuinen järven jää. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Merenpinnan nousu otettava huomioon Suomessa. kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola, Helsingin yliopisto ja merentutkija Milla Johansson, Ilmatieteen laitos. Valko-Venäjä sulkee rajojaan. Toimittaja Kerstin Kronvall. Hoitajat töihin jouluna pakolla vai rahalla. Toimitusjohtaja Minna Karhunen,  Kuntaliitto ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö TEHY:n puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Metsä tuottaa hyvää. Luontomatkailuyrittäjä Pekka Väänänen. Kolumni Jari Ehrnrooth. Taide muuttui politiikaksi ja alkoi rumuuden aika. Juontaja Marja Ala-Kokko. Toimittajat Hanna Juuti ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama mannerjäätiköiden sulaminen ja merten lämpölaajeneminen on jo nostanut ja nostaa edelleen valtamerten pinnan korkeutta. Minkälainen tulvavara rakentamiselle ja muulle rannikon läheiselle toiminnalle on tarpeen Suomen rannikolla? Tällaista tutkimusta tehdään Ilmatieteen laitoksen merentutkimusyksikössä. Menneisyyden vedenkorkeusmittaukset antavat aineistoa malleihin ja menetelmiin, joiden avulla tehdään ennusteita tulevasta. Mikä on tilanne vuonna 2050 tai 2100? Väitöskirjatutkija Ulpu Leijala on mukana tällaisessa tutkimuksessa. Entä kuinka hyvin meren hydrodynaamiset prosessit tunnetaan, jotta tietoa voidaan sovittaa malleihin ja tehdä arvioita tulevasta? Tästä tietää professori Petteri Uotila Helsingin yliopistosta. Hän opettaa ja tutkii fysikaalista meritiedettä. Uotilan mielestä tällainen tutkimus palvelee yhteiskuntaa – ovathan meret iso vesimassa. Rannikoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä elää miljardeja ihmisiä. Uotila tuntee hyvin tutkimustensa perusteella arktisten alueiden meren toimintaa ja sen vaikutusta merenpinnan vaihteluihin. Havaintoja meristä on vähän ja varsinkin polaarialueilta. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuvassa Perito Morenon jäätikkö Argentiinassa. (Insignis Photography / Alamy / All Over Press)

Tämä heinäkuu on todella jännää aikaa, koska kaikkiaan kolme avaruusalusta lähtee maapallolta kohti Marsia. Jokainen niistä on omalla tavallaan todella kiinnostava: Nasan Perseverance-kulkija on kunnianhimoisin ja mutkikkain koskaan tehty Marsin pinnalle lähetettävä tutkimusrobotti, kiinalaisten Tianwen-1 on heidän ensimmäinen Mars-kulkijansa ja Yhdistyneistä arabiemiraateista tulee uusi, hieman yllättäväkin Mars-luotaimen lähettävä maa. Tiedeykkösessä tutkaillaan näitä kaikkia, mutta keskitytään ennen kaikkea Nasan laitteeseen: Noin tonnin massaltaan oleva kulkija poimii Jazero-kraatterista näytteitä tulevaisuudessa Maahan tuotaviksi. Kulkija pakkaa ne pieniin kapseleihin, joita se pudottelee matkalleen myöhemmin keräiltäväksi ja maanpäällisiin laboratorioihin laukaistavaksi. Jezero on eräs kiinnostavimmista paikoista Marsin pinnalla, sillä se on noin 49 kilometriä halkaisijaltaan oleva kraatteri, jonka pohjalla on ollut kauan aikaan sitten vettä. Kaikki alukset lähetetään matkaan nyt heinäkuussa siksi, että lokakuussa Maa ja Mars ovat lähellä toisiaan. Kun kumpikin planeetta kiertää radoillaan Aurinkoa, ovat ne lähekkäin vain noin kahden vuoden välein. Silloin matka Maasta Marsiin käy helpoiten. Ohjelmassa ollaan Perseverancen tehneessä Nasan tutkimuslaitoksessa Jet Propulsion Laboratoryssä ja jutellaan myös Ilmatieteen laitoksella työskentelevän Maria Hiedan kanssa – kulkijassa on myös kaksi suomalaista mittalaitetta, joiden tekemisestä Maria vastasi. Heinäkuun aikana luotaimien laukaisupäivämäärät ovat hieman muuttuneet ja tarkentuneet verrattuna ohjelmassa mainittuihin. Arabiemiraattien luotaimen laukaisua japanilaisella kantoraketilla on lykätty heinäkuun 14. päivästä perjantaihin 17.7. laukaisupaikalla olleen epäedullisen sään vuoksi. Nasan Perseverance -kulkijan laukaisu tapahtuu näillä näkymin 30.7., koska kantoraketin lähtövalmisteluihin kului odotettua enemmän aikaa. Kiinalaisen Tianwen-1:n laukaisu tapahtuu puolestaan näillä näkymin 23.7. Toimittajana on Jari Mäkinen Kuva: Nasa

Kesällä riiippumatossa pötkötellessä on hyvää aikaa katsella pilviä ja niiden liikkeitä. Kuinka korkealla pilvet liikkuvat? Voiko niiden syntymisen nähdä? Miten niitä nimetään? Minna Pyykkö kävi meteorologi Ari- Juhani Punkan kanssa Ilmatieteen laitoksen pihalla katselemassa pilviä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Näin keväällä moni miettii, pitäisikö hommata aurinkopaneelit, sillä niiden hinnat ovat tulleet alas. Suomi on aurinkoenergian kannalta yllättävänkin hyvä maa - esimerkiksi kevättalven aurinkoiset pakkassäät tehostavat paneelien toimintaa. Puhumme Aalto-yliopiston professori Hele Savinin kanssa siitä, millaista tekniikkaa nykyiset ja tulevaisuuden aurinkokennot käyttävät. Savin itse kehittää huipputehokasta mustaan piihin perustuvaa aurinkokennoa. Ja missä vaiheessa ovat paljon puhutut ja Millenium-palkitut uuden sukupolven Gräzelin kennot, joiden on kerrottu mullistavan aurinkoenergian tuotannon? Jos aurinkokennot hankkii, niistä saatava sähkö kannattaa hyödyntää mahdollisimman tarkoin itse. Tässä auttaa energiasääennuste, josta kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Anders Lindfors. Keskustelemme myös siitä, miten aurinko eri puolilla Suomea paistaa eli missä ovat parhaat apajat aurinkoenergian hyödyntämiseen. Toimittaja on Mari Heikkilä. (Kuva: koi88 / Alamy / All Over Press)

Ollaanko työterveyshuoltoa huonontamassa? Lääkäri Anu Niemi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja ylilääkäri Kimmo Tarvainen, Työterveyslaitos. MOT-ohjelma "En haluaisi olla tyttö". Toimittaja Jessica Stolzmann, Yle. SDP ja hallitus. SDP:n:n entinen puoluesihteeri, kansanedustaja ja europarlamentaarikko Ulpu Iivari ja historian tutkija, dosentti Tapio Bergholm sekä demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi. Sulavat jäätiköt. Tutkimusprofessori Aku Riihelä, Ilmatieteen laitos. Kolumni Jari Ehrnrooth. Totuutta edeltävä aika jatkuu yhä. Juontaja Hannele Muilu. Toimittajat Silja Raunio, Päivi Dahl ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Euromaille yhteinen finanssipolitiikka? Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen ja Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä. Ulkomaanlehtikatsaus. Toimittaja Anni Riit'aho, Tukholma. Ruotsin jengirikollisuus. Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Christer Ahlgren ja Ylen Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel. Sään ääri-ilmiöt maailmalla. Päivystävä meteorologi Nina Karusto, Ilmatieteen laitos. Mikä? Avaruussääkeskus. Tutkija Sebastian Käki, Ilmatieteen laitos. Kolumni Janne Saarikivi. Miksi ja milloin menetimme kykymme sanoa elävää musiikkia? Juontaja Hannele Muilu. Toimittajat Katariina Lahtonen ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n meriä, jäätä, lunta ja ikiroutaa koskeva raportti. Maailman luonnonsäätiö WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vihma. Suojelujärjestöjen ajatukset esillä maatalousministereiden EU-kokouksessa. Suojelupäällikkö Jouni Nissinen, Suomen luonnonsuojeluliitto. Kansalaiset ja ilmastopolitiikan paljot puheet. Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Kaisa Penny, Demos Helsingin neuvonantaja Tuuli Kaskinen ja Liberan sisältöjohtaja Tere Sammallahti. Erdoganin Turkki. Vanhempi tutkija Toni Alaranta, Ulkopoliittinen instituutti ja toimittaja Tom Kankkonen, Yle. Kolumni Sami Kolamo. Korostuneesti ulkonäköön perustuva kehosuhde rajoittaa maailman kokemista. Juontaja Marjo Näkki. Toimittajat Mira Stenström ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Suomen Lapissa on maailman puhtainta ilmaa, sanotaan. Pitääkö väite paikkaansa? Entä millaisella salapoliisityöllä selviää kuka on päästänyt tiettyjä saasteita ilmaan tai mistä yksittäinen vesipisara on peräisin? Mistä voi johtua, että viime aikoina ilmakehässä on mitattu aiempaa enemmän metaania? Pallastuntureilla on Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä mittausasema, jolla on tärkeä tehtävä ilman laadun ja -koostumuksen tarkkana mittarina. Tiedeykkösessä selviää tarkemmin mitä tunturin päällä ja sen alla olevilla asemilla tapahtuu ja miten ne linkittyvät koko maailman ilman tilan tutkimiseen. Haastateltavina tutkimusprofessori Hannele Hakola ja tutkija Annalea Lohila Ilmatieteen laitokselta, Valtteri Hyöky, sekä tutkija Kaisa-Riikka Mustonen Oulun yliopistosta. Toimittaja on Minttu Heimovirta. Kuva: Maisema Särkitunturilta Pallastuntureille. (All Over Press/Ismo Pekkarinen)

Trombit voivat aiheuttaa kesäisten ukkosmyrskyjen yhteydessä aikamoista tuhoa. Puut kaatuvat lakoon, talojen katot vaurioituvat, autot kaatuvat kyljelleen. Ohjelmassa selvitämme, miten trombit syntyvät, eli mikä saa ilman pyörimään niin vinhasti. Käymme Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jenni Rauhalan kanssa läpi muutamia Suomen tuhoisimpia tapauksia. Keskustelemme myös siitä, miksi Itä-Suomessa trombeja havaitaan eniten. Suomeen asti ei onneksi tule trooppisia hirmumyrskyjä, mutta niitäkin seurataan Ilmatieteen laitoksella. Ne saattavat iskeä moniin suomalaisten suosimiin lomakohteisiin. Hirmumyrskyt ovat nimensä mukaisesti hirmuisia. Pahimmillaan niissä on kuollut satoja tuhansia ihmisiä. Tiettävästi eniten kuolonuhreja kautta aikojen aiheuttanut trooppinen hirmumyrsky oli Bangladeshiin vuonna 1970 iskenyt Bholan sykloni, joka aiheutti arviolta jopa yli 500 000 kuolonuhria. Meteorologi Pauli Jokinen kertoo, miten ja milloin hurrikaanit, taifuunit ja syklonit kehittyvät lämpimillä merialueilla. Toimittaja Mari Heikkilä. Kuva: Trombeja esiintyy paitsi maalla, myös vesillä, jolloin niitä kutsutaan vesipatsaiksi. Kuvan vesipatsas kuvattu Italiassa, mutta vastaavia voi nähdä myös Suomessa. (Kati Johansson)

Italian vaalitulos, talous ja EU. Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius ja valtiotieteiden tohtori Pekka Korpinen. EU:n huippukokous keskustelee unionin huippuvirkojen nimityksistä. Ylen Eu-kirjeenvaihtaja Petri Raivio. Kiekkoihme? Maajoukkuepelaaja, psykologi Tuomas Grönman, Yle urheilun asiantuntija, jääkiekkovalmentaja Juha Juujärvi ja jääkiekkovaikuttaja Kalervo Kummola. Kolumni Janne Saarikivi. Mummoni oli fasisti, mutta oli silti ennen kaikkea mummo. Huono ilmanlaatu uhkaa terveyttä. Erikoistutkija Pia Anttila, Ilmatieteen laitos ja kansanterveystieteen professori Jouni J.K. Jaakkola, Oulun yliopisto. Juontaja Marja Ala-Kokko. Toimittaja Jukka Vanninen, Johanna Östman ja Marko Tammi. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Ihmiskunta on aina halunnut laajentaa elinpiiriään, etsiä uusia paikkoja. Avaruuden asuttaminen on ollut jo pitkään tieteiskirjallisuuden aihepiiriä. Tutkimus avaruuden asuttamisesta sai vauhtia 1970-luvulla kuututkimuksesta. Tällä hetkellä suunnitellaan pyöriviä lieriöitä ihmisten asuinsijoiksi asteroidivyöhykkeelle tai päiväntasaajan yläpuolen kiertoradalle, jossa säteily on alhaisempi kuin muualla avaruudessa. Toki osa visioi Marsissa asumisesta, mutta Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Pekka Janhunen pitää sitä jokseenkin epärealistisena. Onhan Marsin vetovoima vain noin kolmannes Maan vetovoimasta, joten siellä kasvanut lapsi ei ehkä sopeutuisi enää aikuisena Maan olosuhteisiin, vaikka haluaisi muuttaa maankamaralle. ”Hän jäisi tavallaan Mars-ympäristön vangiksi”, sanoo Janhunen. Muitakin haasteita on, Marsin ilmakehä koostuu lähes kokonaan hiilidioksidista. Meillä taas on runsaasti typpeä ja jonkun verran happea. Ovatko avaruuden asuttamiseen tähtäävät tutkimushankkeet pelkkää utopiaa? Tätä pohtii dosentti Pertti Grönholm Turun yliopistosta. Hän vertaa avaruuden asuttamista 1400-luvulla alkaneisiin löytöretkiin. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva All Over Press

Nyt parhaaseen lintujen syysmuuttoaikaan Minna Pyykkö oli aamuisella retkellä lintututkija Nadja Weisshauptin kanssa. Nadja on päätynyt Suomeen tuulten ja lintujen takia kolmisen vuotta sitten. Hän on mukana Ilmatieteen laitoksen tutkaprojektissa, jossa pyritään selvittämään lintujen muuttoreittejä ja korkeuksia, kehittämään tutkakuvien käyttöä ja yhdistämään lintuharrastajien maastohavaintoja tutkaverkoston antamiin tietoihin. Eikö lintujen syksyisiä reittejä siis vielä tunneta? (ohjelma on uusinta viime syyskuulta)

Helen on täysin Helsingin kaupungin omistama energiayhtiö, joka mm. huolehtii suurelta osin Helsingin lämmityksestä. Kivihiilikasat ovat tuttu näky pääkaupunkilaisille, mutta niistä energiayhtiö nyt pyrkii vauhdilla eroon päästöjen vähentämiseksi - puolen miljardin euron investoinnein. Päästötavoitteiden lisäksi Helsingin kaupungin tulostavoitteet ohjaavat vahvasti Helenin toimintaa, mutta ovatko nämä kaksi merkittävää ohjauskeinoa ristiriidassa? Mikä on poliitikon rooli? Studiossa yritysvastuupäällikkö Pirjo Jantunen, Helen, sekä Helsingin kaupunginvaltuutettu, Ilmatieteen laitoksen tutkija Atte Harjanne.

Lennätkö lomakohteeseen? Maistuuko pihvi? Aalto-yliopistossa on havaittu, että ilmastonmuutos aiheuttaa opiskelijoissa ahdistusta, levottomuutta, lamaannusta tai jopa psykofyysisiä oireita. Miten ilmastoahdistusta pitäsi hoitaa? Tarvitsemmeko lisää syyllisyydentuntoa, jotta maailma pelastuisi? Ruben Stillerin ohjelmassa puhutaan ilmastonmuutoksesta , ilmastoahdistuksesta ja eettisestä vallankumouksesta. Vieraina ovat teologian tutkijatohtori Panu Pihkala Helsingin yliopistosta, kirjailija Risto Isomäki ja vanhempi tutkija Joni-Pekka Pietikäinen Ilmatieteen laitokselta.

Metsämuseo Lustossa ollaan juuri nyt kovin kiinnostuneita myrskyistä. Lusto toivoo myös Metsäradion kuuntelijoilta vinkkejä ja paneutumista asiaan, tavallaan yhteiseen asiaan. Lustossa suunnitellaan yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa veistosnäyttelyä, johon kerätään myrskyjen runtelemia esineitä ja juuri niistä kaivataan nyt vinkkejä. Veistosnäyttely on osa nyt suunnitteilla olevaa laajempaa myrskykokonaisuutta. Myrskyt ja rajuilmat ovat aina kiehtoneet ja pelottaneetkin ihmisiä ja voisi kuvitella, että kaivatun kaltaista esineistöä olisi pantu talteen. Metsäradio reportteri Olli Ihamäki jututti Luston kokoelmapäällikkö Leena Paaskoskea. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Sen jälkeen kun Neuvostoliitto ja Yhdysvallat 1950-luvun lopulla ampuivat ensimmäiset satelliittinsa maata kiertävälle radalle, sinne on singottu niitä yli 7000. Toimivia satelliitteja on reilu 1000, joten suuri osa maata kiertävistä kappaleista on nykyisin romua. Lisäksi avaruudessa on iso määrä satelliiteista hajonneita metallikappaleita. Yli 10 cm kokoisia roskia on noin 29 000 ja tätä pienempiä yli 166 miljoonaa. Tämä romu aiheuttaa vaaraa uusille satelliiteille ja uhkaa avaruusmatkailua. Yksi romusatelliitti, joka pitäisi saada pois avaruudesta, on ESAn rakentama kaukokartoitussatelliitti Envisat, joka ammuttiin avaruuteen 2002. Se ehti toimia kymmenen vuotta, kunnes se vaurioitui. Nyt tuo linja-auton kokoinen satelliitti kiertää vaienneena romuna maata polaariradalla, joka on yksi tärkeimmistä ja käytetyimmistä satelliittiradoista. Ohjelmassa keskustellaan avaruusromusta laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmrothin kanssa. Hän johtaa kestävän avaruustekniikan ja -tieteen huippuyksikköä, joka etsii ratkaisuja romuongelmaan. Yksi mahdollinen menetelmä tehtävänsä toteuttaneiden satelliittien poistamiseen on plasmajarru. Siitä kertoo keksinnön kehittänyt Ilmatieteen laitoksen tutkija Pekka Janhunen. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä. Kuva: Shutterstock

Ajokeli muuttuu tänään aamusta alkaen monin paikoin huonoksi, varoittaa Ilmatieteen laitos. Ajokelistä mahdollisesti vaarallisen tänään ja huomenna .. Lisää >> http://ift.tt/2GsT9cR

Kesällä kannattaa katsella yläilmoihin pilviin, kun valkoiset pilvihattarat erottuvat hyvin siniseltä taivaalta. Ilmakehän olosuhteet ja virtaukset synnyttävät mitä merkillisimpiä pilvimuotoja, tuttuja Cumulus-kumpupilviä, kalanruotoja tai höyheniä muistuttavia Cirrus vertebratuksia tai aaltomaisia Altocumulus undulatuksia. Altocumulus lenticularis ihmetyttää ufomaisella ulkomuodolla, ja lentokoneessa istuva voi nähdä hauskan pilviotuksen, Cumulus congestuksen. Sisko Loikkanen kävi tarkkailemassa pilviä Ilmatieteen laitoksen katolla Helsingin Kumpulassa ja tapasi ylimeteorologi Ari-Juhani Punkan, joka kertoo pilvimuodoista ja niiden synnystä. Kesän yötaivaalla näkyy joitakin kirkkaita tähtiä ja planeettojakin. Kesäilmiöihin kuuluvat myös halot ja sateenkaaret. Näistä kertoo professori Markku Poutanen, toimittajana Sisko Loikkanen.

Ilmakehätutkimus on ollut puutteellista Afrikan mantereen mittaustietojen osalta. Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja eteläafrikkalaisen North-West Universityn yhteistyössä ylläpitämä ilmakehän mittausasema on nyt paikkaamassa tätä puutetta. Etelä-Afrikassa tutkimustyössä on ollut muun muassa tutkija Petri Tiitta, jonka erityisalaa on aerosolihiukkasten reaaliaikainen kemiallisen koostumuksen mittaus. Toimittajana Anne Heikkinen.