Tiedetuokio

Perimästä saatava tieto tuo meille henkilökohtaisempaa hoitoa, varhaisempia diagnooseja, vaikuttavampia lääkkeitä ja tehokkaampaa hoitoa. Mutta kuinka genomitietoa hyödynnetään tehokkaasti, asianmukaisesti ja eettisesti? Tätä on pohtinut sosiaali- ja terveysministeriön asettama genomikeskustyöryhmä. Anne Heikkisen haastateltavana on genomikseskuksen perustamista valmistelevan työryhmän jäsen, henkilökohtaisen lääketieteen ja biopankkitoiminnan professori Arto Mannermaa.

Itä-Suomen yliopiston tiedebussissa puhutaan lääkekehityksestä, aihiolääkkeestä, lääkeaineiden kohdentamisesta ja lääkkeen matkasta elimistössämme. Dosentti Kristiina Huttunen kertoo myös kuinka hänestä tuli tutkija ja miksi juuri farmasian ala? Toimittajana Anne Heikkinen.

Tervetuloa tiedebussin kyytiin kuulemaan tutkittua tietoa ympäristön kemikaaleista ja hormonihäiriköistä. Toimittaja Anne Heikkinen haastattelee dosentti Jarkko Akkasta.

Tuuli-, aurinko- ja aaltoenergia ovat hyviä esimerkkejä tulevaisuuden uusiutuvista ja päästöttömistä energiantuotantomuodoista. Näiden energiamuotojen käyttö on toki ilmastoneutraalia, mutta mistä saadaan energiaa myös pimeinä ja tuulettomina aikoina? Anne Heikkisen haastateltavana professori Vesa-Pekka Lehto Itä-Suomen yliopistosta.

Jos Kuopion torilla sattui hyppäämään tiedebussiin, sai matkan taittumisen ohella rautaisannoksen tiedetietoa aivolääkkeistä, unesta, ympäristön kemikaaleista tai tundran kasvihuonekaasuvirroista. Hyppää kuulolle tiedebussiin ja opi uutta uniterveydestä! Anne Heikkisen vieraana tiedebussissa ja tutkija Maria Luojus.

FM Hanna Leppänen tutki väitöstutkimuksessaan mikrobialtistusta erilaisissa sisäympäristöissä. "Kotien mikrobipitoisuuksiin vaikuttivat näkyvä home eli kosteus- tai homevaurio, myös tulisijan käyttö nosti sienipitoisuuksia. Bakteeripitoisuuksia nostivat maatilatekijät eli lietepeltojen läheisyys ja eläinten lukumäärä", Leppänen toteaa. Toimittajana Anne Heikkinen.

Mikä on sata kertaa terästä vahvempaa, erittäin kevyttä ja hyvin sähköä johtavaa? Kyseessä on tietenkin ihmemateriaalina tunnettu grafeeni, jonka avulla loihditaan merivedestä juomakelpoista ja tehostetaan energian tuotantoa sekä päästään lähemmäksi vähähiilistä yhteiskuntaa. Anne Heikkisen haastateltavana on Itä-Suomen yliopistossa grafeenin parissa työskentelevä dosentti Anne Lähde.

Aivovaltimon pullistuma voi puhjetessaan aiheuttaa hengenvaarallisen lukinkalvonalaisen verenvuodon, joka johtaa usein kuolemaan tai yleensä vähintään pysyviin haittoihin. Tuore tutkimustulos lääkehoidon löytymisestä kuulostaa todelliselta läpimurrolta aivovaltimoaneurysmien hoidossa. Onko näin, haastateltavana dosentti Juhana Frösen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Toimittajana Anne Heikkinen.

Silmät ovat sielun peili, mutta voisivatko ne toimia myös ikkunana aivoihin? Tuoreen tutkimuksen mukaan aivojen terveydentilasta voidaan saada viitteitä silmien kautta ja tätä myötä voidaan tehosta aivosairauksien diagnostista seulontaa. Haastateltavana FaT Henri Leinonen Itä-Suomen yliopistosta, toimittajana Anne Heikkinen.

Kuka tahansa meistä voisi osallistua tieteellisen tutkimuksen tekoon jos niin sanottu kansalaistiede osana avoimen tieteen esiinmarssia saa tuulta purjeisiinsa. Tällöin emme olisi vaan tutkimusten kohteita, vaan meillä olisi mahdollisuus osallistua tieteen tekoon vaikkapa omaa elinympäristöämme havainnoimalla. Anne Heikkisen haastateltavana Itä-Suomen yliopiston kirjastonjohtaja Jarmo Saarti.

Kuinka kehittää entistä tehokkaampia syöpälääkkeitä, joilla olisi mahdollisimman vähän haittavaikutuksia? Tätä on selvitetty FM Karoliina Soinisen väitöstutkimuksessa. Hänen mukaansa mukaan syöpälääkkeiden haittavaikutuksia voidaan vähentää ja samalla lääkeaine voidaan viedä kohdennetusti syöpäkudokseen kun käytetään hyväksi nanoteknologiaa. Toimittajana Anne Heikkinen.

Kesäilta, savusauna ja pulahdus puhtaaseen järviveteen. Tätä unelmaa elämme juuri nyt. Mutta mitäpä jos vesi ei olisikaan niin puhdasta kuin luulemme? Tuore tutkimus nimittäin osoittaa, että esimerkiksi Kallavedestä löytyy poikkeuksellisen paljon mikromuoviksi kutsuttua, alle 5 millimetrin kokoista muoviroskaa. Järvien mikromuovitutkimuksesta kertovat Anne Heikkisen haastattelussa tutkimuspäällikkö Arto Koistinen sekä tutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Ilmaston lämpenemistä olisi mahdollista hidastaa ja hetkellisesti jopa pysäyttää kasvattamalla keinotekoisesti ilmakehän pienhiukkaspitoisuutta. Voisiko tätä hiukkasmassaa lisäämällä oikeasti hillitä ilmaston lämpenemistä? Kyllä voi, vastaa asiasta juuri väitellyt Ilmatieteenlaitoksen tutkija FM Anton Laakso. Toimittajana Anne Heikkinen.

Pieni, mutta pippurinen kevättaskuruoho ei ole mikä tahansa kasvi, vaan sillä on erityisiä ominaisuuksia raskasmetallien keräämiseen ja sietoon liittyen. Kasvien avulla voidaan pyrkiä pudistamaan metalleilla saastuneita maita tai keräämään talteen korkean teknologian laitteissa tarvittavia maametalleja, mutta näiden mekanismien tunteminen auttaa myös kun jalostetaan ravintoarvoltaan parempia viljelykasveja. FM, MMM Pauliina Halimaa tutki väitöstutkimuksessaan kevättaskuruohopopulaatioiden erilaisia keinoja kerryttää ja sietää metalleja. Toimittajana Anne Heikkinen.

Ilmakehätutkimus on ollut puutteellista Afrikan mantereen mittaustietojen osalta. Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja eteläafrikkalaisen North-West Universityn yhteistyössä ylläpitämä ilmakehän mittausasema on nyt paikkaamassa tätä puutetta. Etelä-Afrikassa tutkimustyössä on ollut muun muassa tutkija Petri Tiitta, jonka erityisalaa on aerosolihiukkasten reaaliaikainen kemiallisen koostumuksen mittaus. Toimittajana Anne Heikkinen.

Suomessa tehdään paljon korkealuokkaista tutkimusta, mutta kompastuskivi on siinä, kuka lähtisi viemään tutkimustuloksia eteenpäin kaupalliseksi tuotteeksi. Näin toteaa osteoporoosin varhaiseen havaitsemiseen tarkoitetun menetelmän parissa tutkimustyötään tehnyt FT Ossi Riekkinen. Toimittajana Anne Heikkinen.

Miksi joku oireilee kosteusvaurioituneessa rakennuksessa, mutta toinen ei? Entä miksi mikrobit voivat sekä altistaa terveyshaitoille että suojata vaikkapa allergialta? Kansainvälinen mikrobiasiantuntijajoukko kokoontui Kuopioon Mikrobit hyvässä ja pahassa -symposiumiin. Anne Heikkisen haastateltavana on ympäristöterveyden professori Tiina Reponen Cincinnatin yliopistosta.

Silmiä kirvelee, nokka vuotaa, kurkussa kuristaa – allergiset oireet ovat tuttuja monelle meistä. Yksi keino päästä eroon kiusallisista ja vakavistakin allergisista oireista on siedätyshoito. Lääketieteen lisensiaatti Aino Rönkä on löytänyt tuoreessa väitöstutkimuksessaan koira-allergiatutkimuksesta uusia mahdollisuuksia siedätyshoidon kehittämiseksi. Toimittajana Anne Heikkinen.

Verinäytteestä mitattavien merkkiaineiden perusteella on mahdollista arvioida ruokavalion toteutumista - uusi menetelmä on hyödyksi erityisesti kontrolloiduissa ruokavaliointerventioissa, joissa tutkitaan ruokavaliokokonaisuuksien terveysvaikutuksia. – Me pystymme tämän avulla katsomaan, kuinka kompliantti tutkittava on ollut, eli kuinka hyvin hän on näitä olennaisia ruoka-aineita käyttänyt tutkimuksen aikana, toteaa ravitsemusterapian apulaisprofessori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Kimmo Salvén.

Subarktinen tundra-alue on erittäin kiinnostavaa seutua ilmaston lämpenemisen suhteen. Kuuma kysymys kuuluukin, että mitä tapahtuu jos tundran ikirouta sulaa? FM Maija Marushchak on teknyt tutkimustyötä Pohjois- Venäjällä, Komin tasavallassa ja selvittänyt tundran hiilenkiertoa. Millaista on tutkimustyö tundralla, siitä kuulemme nyt. Maija Marushchak on Anne Heikkisen haastateltavana.

Bisfosfonaatit ovat kemiallisia yhdisteitä, joita on tutkittu laajasti 1960-luvulta lähtien. Lääketieteen puolella niitä käytetään esimerkiksi osteoporoosin hoidossa, mutta tuore tutkimus tuo bisfosfonaateille aivan uusia käyttömahdollisuuksia. FM Aino Alanne käytti väitöstutkimuksessaan bisfosfonaatteja apuna jätevesien ja maaperän puhdistukseen raskasmetalleista. Toimittajana Anne Heikkinen.

Sydän- ja verisuonitauteja, syöpää, pahanlaatuisia aivokasvaimia – löytyykö apu geeniterapiasta ja kuinka ihmeessä geeniterapiassa siirrettävä geeni löytää tiensä perille? Tätä kysytään biologeilta tällä kertaa. Kysymykseen vastaa yliopistotutkija Jaakko Pohjoismäki Itä-Suomen yliopistosta, toimittajana Anne Heikkinen.

Saimme kysymyksen, joka kuuluu: Onko seuraava mahdollista: käytetään lehmän munasolua, poistetaan tuma, lisätään naisen kromosomit lehmän munasolun tumaan, pistetään tuma takaisin munasoluun, hedelmöitetään solu ja pistetään kohdun seinämään? Siinäpä monimutkainen, kiinnostava ja ennen kaikkea sangen eettinen kysymys. Kysymykseen vastaa yliopistotutkija Jaakko Pohjoismäki Itä-Suomen yliopistosta, toimittajana Anne Heikkinen.

Biopankkien rakentamisesta on puhuttu jo pitkään, mutta matka toiminnan käynnistymiseen on ollut pitkä ja kivinen. - Se on varmaan tämä yksityisyyden suoja, ihmiset pelkäävät, että heidän näytteitään käytetään väärin, aprikoi Kuopion Biopankkihankkeen projektipäällikkö Hanna Tuhkanen. Toimittajana Anne Heikkinen.

Timantit ovat naisen parhaita ystäviä, mutta myös tutkijoiden mieleen. Jopa siinä määrin, että timantteja valmistetaan tutkimuskäyttöön keinotekoisesti. Nämä nanokokoiset timantit ovat yksi esimerkki fotoniikan tutkimuksesta, jolla on Joensuussa eurooppalaisittainkin katsoen vahva jalansija. Mutta mitä kaikkea fotoniikka on, miksi sen lonkerot ulottuvat monille eri aloille ja mikä sen merkitys on? Käydään kysymässä tätä Fotoniikan instituutin johtaja Pasi Vahimaalta. Ennen tätä kuulemme vielä siitä, miten niitä timantteja oikein tehdään, oppaana yli-insinööri Pertti Pääkkönen. Toimittajana Kimmo Salvén.

Jumppaa, kahvakuulaa, kuntosalia, mutta paino vaan junnaa paikoillaan. Miksi jotkut hyötyvät fyysisestä harjoittelusta toisia enemmän? Vastaus löytyy geeneistä: geenit voivat selittää eroja fyysisessä kunnossa ja alttiudessa lihoa. Tähän tulokseen tultiin LL Antti Huuskosen tuoreessa väitöstutkimuksessa. Toimittajana Anne Heikkinen.

Navigoitu transkraniaalinen magneettistimulaatio mahdollistaa aivojen rakenteiden tutkimuksen kallon läpi, aivoihin varsinaisesti kajoamatta. Näin aivokuorta manipuloimalla voidaan myös antaa hoitoja vaikkapa masennukseen. - Aivojen stimulaatiota on osattu tehdä parikymmentä vuotta, mutta tämä navigoitu magneettistimulaatio on suhteellisen uusi suomalainen keksintö, esittelee laitteistoa KYSin ylilääkäri, professori Esa Mervaala. Toimittajana Kimmo Salvén.

Syövän ehkäisemiseen, sen leviämisen estämiseen sekä syöpälääkkeiden vaikutusten tehostamiseen liittyvää tutkimusta tehdään laajalla rintamalla. - Meidän tutkimusryhmämme mielenkiintoisin aihe on syöpä ja syöpäsolut, tutkimme syöpäsolujen käyttäytymistä ja molekyylibiologiaa ja sitä, mitä syöpäsoluissa tapahtuu kun ne muuttuvat syöpäsoluiksi, kertoo dosentti Kirsi Rilla Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Anne Heikkinen.

Miksi pienipainoisina syntyneillä vauvoilla on muita enemmän kroonisia sairauksia aikuisiässä? Tutkimusten mukaan pienipainoisilla vauvoilla on todettu olevan suurentunut riski sairastua muun muassa tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. ? Voi olla hyvinkin niin, että jo sikiöaikana aineenvaihdunta muotoutuu osittain geneettisten tekijöiden ja osittain ympäristötekijöiden eli äidin elämäntapojen vaikutuksesta sillä tavalla, että pystytään jo hyvin varhaisessa vaiheessa jossakin määrin ennustamaan, minkälaisia sairauksia aikuisiässä syntyy. Tämä on hyvin mielenkiintoista, toteaa professori Timo Lakka Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Anne Heikkinen.

Tunteellinen ja välineellisen suhtautuminen lehmään eivät sulje toisiaan pois, vaan se ovat karjanhoidossa jatkuvasti läsnä. - Oli kertomuksia miten sen lisäksi, että lypsetään, niin painetaan otsa kiinni lehmän kylkeen ja aistitaan lämpöä ja saadaan tukea siltä lehmältä, kertoo lehmän ja ihmisen kulttuurisen suhteen rakentumista tutkinut FT Taija Kaarlenkaski. Toimittajana Anne Heikkinen.

Miksi vain meillä kukutaan öisin ja kiukutellaan kurahousujen kanssa? Jokainen lapsiperheen arkea pyörittänyt tietää, kuinka hyvältä tuntuu kuulla, että muissakin perheissä kamppaillaan - ja iloitaan samojen asioiden kanssa. Lapsiperheiden vertaisryhmätoiminta todettiin hyödylliseksi myös tuoreessa väitöstutkimuksessa. TtM Ari Haarasen tutkimuksessa kävi ilmi, että vanhempainryhmät vaikuttavat myönteisesti vanhempien kokemuksiin omasta vanhemmuudesta. Toimittajana Anne Heikkinen.

Musiikin kuuntelu on monelle meistä tehokas tapa rentoutua ja ladata akkuja. Nyt musiikin kuuntelun on todettu myös lievittävän kipua, nimittäin terveystieteiden maisteri Anne Vaajoki osoitti tutkimuksessaan, että musiikin kuuntelu lääkehoidon lisänä voi lievittää leikkauksen jälkeistä kipua. - Musiikin kuuntelu leikkauksesta toipumisvaiheessa on potilaalle myönteinen kokemus ja siitä voi olla apua leikkauksen jälkeisen kivun lievityksessä, Vaajoki toteaa. Toimittajana Anne Heikkinen.

Itä-Suomen yliopiston kemian laboratoriossa touhuaa toistakymmentä valkotakkista tiedemiestä. Tai oikeastaan tiedelasta, sillä meneillään on Lasten yliopiston luonnontiedekerho, jonka tämänkertaisessa tapaamisessa alakouluikäiset pääsevät tutustumaan kemiallisten reaktioiden saloihin. Luonnontiedekerhon kemian osuudessa tehdään ihan aitoja ja oikeita laboratoriokokeita oikeilla aineilla. Ohjaaja Sami Gabbouj osaa oivasti tuoda käsiteltävän aiheen myös arkielämään, esimerkiksi salmiakin alkuperän arvoitus sai kerholaisten leuat loksahtamaan. Luonnontiedekerhon kemian osuudessa tehdään ihan aitoja ja oikeita laboratoriokokeita oikeilla aineilla. Ohjaaja Sami Gabbouj osaa oivasti tuoda käsiteltävän aiheen myös arkielämään, esimerkiksi salmiakin alkuperän arvoitus sai kerholaisten leuat loksahtamaan. Toimittajana Anne Heikkinen.

FM Virve Kärkkäisen väitöstutkimuksessa selvitettiin mm. sitä, voisiko kantasoluterapia olla yksi Alzheimerin taudin hoitomuoto. ? Tulevaisuudessa hermoston kantasolut voivat tarjota mahdollisuuden hoitaa vaikeita aivojen rappeumasairauksia, joissa hermosoluja on tuhoutunut (ns. kantasoluterapia). Laboratoriossa kasvatettuja kantasoluja voitaisiin siirtää suoraan potilaan päähän. Toinen terapiavaihtoehto voisi olla potilaan omien kantasolujen uudistumiskyvyn aktivoiminen, Kärkkäinen toteaa. Toimittajana Kimmo Salvén.

Pitkäkestoisen liikunnan merkityksestä sydänsairauksien etenemisen ehkäisyssä on saatu jälleen uutta näyttöä. FM Jenni Huuskon väitöstutkimuksessa osoitettiin, että sekä liikunnalla että geeniterapialla voidaan ehkäistä sydämen vajaatoimintaa. - Tutkimus osoitti, että verisuonen kasvutekijöiden ilmeneminen muuttuu olennaisesti hypertrofian edetessä. Kasvutekijä VEGF-B:n geeninsiirto ja liikunta olivat tehokkaita vajaatoiminnan ehkäisyssä, Huusko kertoo. Toimittajana Anne Heikkinen.