Podcasts about ainakin

Alex Garland ohjasi viime vuoden mestarillisen Civil War elokuvan, joten olihan herran uusin Warfare pakko nähdä heti. Ja vieläpä kun pääsin näkemään sen ennakkoon lehdistönäytöksessä. Eli nyt arvostelussa tämä A24 tuotantoa oleva elokuva Warfare. Mitä mieltä olin tästä? Entä pärjääkö tämä mitenkään mahtavalle Civil Warille? Ainakin näihin paneudutaan arvostelussa. Aiotko mennä katsomaan? Tai oletko jo nähnyt? Entä mitä mieltä olet tästä? 

Mitä saadaan, kun valmistetaan "Kiina-kopio" Teslasta? Xpengin uusi sähköauto, joka muistuttaa erehdyttävästi Teslan tuotteita. Ainakin ulkoisesti. Pääsimme myös testaamaan "Stellantiksen parasta sähköautoa" ja autoa, joka muistuttaa vanhoista hyvistä ajoista. Ainakin jos autotoimittaja Henri Posaa on uskominen. Studiossa Henrin kanssa Arttu Toivonen.Jakson tuotti ja leikkasi Riikka Nyman.

Vähemmän kateutta ja enemmän paljasta pintaa, niin maailma on parempi paikka elää. Ainakin miehille. Ihan kaikkien elämänlaatu puolestaan paranee, jos televisioväkivallan sijaan ihmiset tuijottaisivat tähtiä. Maailman johtoon on kuulemma noussut kaksi kahjoa äijää, vaan kumpi se on soittajien mielestä kahjompi? Jakson toimittaa vähän vähemmän kahjo Lasse Olkinuora.

​​Kaikkien aikojen viimeinen Mimmit sijoittaa -podijakso on täällä, ja tunnelmat ovat haikeat. Miksi Mimmit sijoittaa -podi lopettaa? Tuliko vararikko, syttyikö ilmiriita? Iskikö kaipuu tilalle? The Mimmit, aka Pia-Maria ja Hanna, kertaavat kuluneita vuosia elämistään. Mitä kuuden vuoden yhteinen matka on opettanut? Ainakin sen, että elämässä on tärkeämpiä asioita kuin bisnesnaisena vaikuttaminen. Ja sen, että vanhasta luopumista ei ikinä tarvitse jännittää, koska hyviä asioita tapahtuu useammin kuin kerran.Nöyrästi sanottuna: 12 Mimmit sijoittaa -podikautta on muuttanut Mimmejä ja maailmaa! Kiitos, että olette keränneet taloustietoa korviinne ja oppineet yhdessä kanssamme, mutta hauskasti.P.S. Vaikka Pia-Marian ja Hannan vetämä podi päättyy, kaikki muu Mimmit sijoittaa -tarina jatkuu – ja myös uutta tulee ja syntyy (kuten tietokirja!). Pysykää siis kuulolla (ja mikä tärkeintä: jatkakaa sijoittamista)!Rakkaudella, Mimmit Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Pitkään odotettu rotujakso on täällä ja näitä jatketaan! Nyt vuorossa springerit, hollanninpaimenkoirat, pampai, kultainennoutaja, partacollie, pitkäkarvainencollie, shiba inu ja kääpiöpinseri sekä pinseri. Ainakin näistä tuli mainittua. :) Superista nyt 30 prosentin alennuksella 24.11.2024 klo 23.59 saakka tokon, tottiksen, rally-tokon ja palkkaamisen videoista koodilla MARRAS30.

Tunnin juna, Länsimetro, Raide-Jokeri. Olemme kaikki matkalla Helsinkiin, halusimmepa tai emme, kirjoittaa Santeri Palomäki.Kirjoittaja: Santeri PalomäkiLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Koe ja kuule kotimaan luonto Tupsukorvainen ja oranssisilmäinen huuhkaja on Suomen suurin pöllö. Laji on harvinaistunut viime vuosina selvästi ja siksi sen näkeminen on nykyään erityisen sykähdyttävä kokemus. Huhut kertovat, että Liminganlahdella on lintujen ruokintapaikka, jolla suuren pöllön näkeminen on kuitenkin mahdollista. Huuhkajapari käy öisin syömässä ja keinovalojen takia niiden ruokailua voi seurata pimeimpäänkin aikaan. Ainakin jos jaksaa valvoa riittävän kauan ja on ripaus onnea. Luontoretkellä pääsemme mukaan mystisiin yöllisiin tunnelmiin Juha Laaksosen ja Finnatuten oppaan Jari Peltomäen seurassa. Ja päätähtenä tuikkii tietysti tuo valtava, salaperäinen, suuri pöllö.

Mikä yhdistää tietosuojatyötä ja liikkeenjohtoa? Ainakin pyrkimys saada tärkeät asiat etenemään. Hanna ja Hannu inspiroituvat Mark H. McCormackin kirjasta "What They Don't Teach You at Harvard Business School" ja pohtivat, mitä 2020-luvun tietosuojaihmiset voisivat ammentaa amerikkalaisen yritysjohtajan kokemuksista. Luvassa on ajattomia neuvoja muun muassa kuuntelemisen ja ajoituksen merkityksestä sekä ihmisten kanssa toimimisesta.

Manowar on maailman suurin bändi. Ainakin omasta mielestään. Ollaan tulikatseisen Joey DeMaion johdattamasta bändistä mitä mieltä tahansa on Manowarin tinkimättömyydelle kuitenkin nostettava hattua. Mutta onko bändi lopulta tosissaan itsensä kanssa ja mikä on Manowarin musiikillinen anti. Sitä pohdiskellaan Ville Kuitusen kanssa. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Ross" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Jyri on vetänyt toimittajahattuaan syvemmälle päähän ja pyytänyt Tietosuojavaltuutetulta kaikki vuoden 2024 ensimmäisen kvartaalin aikana tekemät päätökset. Olemme analysoineet ratkaisuja ja tässä jaksossa sukellamme tärkeimpiin huomioihin Jyrin, Hanneksen ja Pilvin vääntäessä kuulijoillemme sitruunoista limonadia (ja välillä vähän zone outtaavat as the cool kids say…)   Suurta osaa ratkaisuista näytteleekin case Lemonsoft, jossa käsittelijän järjestelmiin tehty hakkerointi johti lukuisiin ja lukuisten eri rekisterinpitäjien tietoturvaloukkausilmoituksiin. Kyseessä on erittäin mielenkiintoinen tilanne, jossa monessa eri tapauksessa on sama juurisyy mutta esimerkiksi data ja konteksti vaihtelevat. Lisää ratkaisuja on vielä tiedossa ja TietosuojaPod jää seuraamaan tilannetta.   Muita mielenkiintoisia tapauksia olivat terveydenhuoltoon liittyvät tapaukset sekä erityisesti yksi ennakkoxx  ycxkuulemispyyntö, jossa Kaarinan kaupunki on pyytänyt TSV:ltä ennakkokuulemista DPIA:an jossa Googlen rooli nousi keskeiseksi kysymykseksi. Pitääkö ennakkokuulemispyyntöä pelätä?   Lisäksi käsittelemme myös Helsingin Kaupunkiin kohdistunutta tietovuotoa, jossa mahdollisesti satojen tuhansien kaupunkilaisten tiedot on vuotanut. TietosuojaPod seuraa tiiviisti tapausta ja jatkaa asiasta raportointia ja tilanteen analysointia sitä mukaan kun tietoa tulee.    Laitathan siis päivänvarjokoristeen sitruunalimonaadiisi, nauti kevään lämmöstä ja napauta podcast päälle!    Linkit:    HS 21.5.2024: Tieto­murrossa mahdollisesti viety satojen­tuhansien kaupunkilaisten henkilö­tiedot https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010442531.html   Tykkäsitkö jaksostamme? Tue meitä täällä: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!  

Veikka on saanut vauvan ja Pontus on viettänyt kevään maaseudulla. Hallitus leikkaa, kartanoita vallataan ja kansanmurhat jatkuvat, mutta MMV:ssä eletään harvinaista onnen aikaa. Miksi lukea ranskalaista teoriaa kun jo vauvalla on syntytieto elämän salaisista yhteyksistä? Onko vauva kommunistinen eläin? Ainakin yhteiskunta yhtä aikaa tukee vanhempia vähemmän ja vaatii vanhemmilta enemmän. Veikan muita vauvakuulumisia: imetyspropagandassa on kirkon piirteitä, isän/kumppanin asema neuvolassa ja sairaalassa on kapeahko, ja lasta sukupuolitetaan syntymästä lähtien. Saaren kartanon residenssissä yhdeksän ihmistä eli yhdessä, teki taidetta ja oli onnellisia. Onko hyvinvoinnin edellytys aristokraattinen säätyläiselo puutarhureineen, vai riittääkö tekeminen, toimeentulo ja suuri määrä ulkoilua? Osiossa käsitellään taiteen käytäntöjä henkilöesittelyjen kautta: Arttu Isotalo https://www.instagram.com/olenartu/ Silja Tuovinen http://www.siljatuovinen.com Yujie Zhou https://yujiezhou.xyz Kai Mata https://www.instagram.com/kaimatamusic Elina Niinivaara Jonas Hocherman https://jonashocherman.wixsite.com/website Lada Suomenrinne https://www.suomenrinne.com/ Va-Bene Elikem Fiatsi https://www.crazinistartist.com/ Mikä internetiä vaivaa? -lukupiiri alkaa Patreonissa 17.5., ensimmäinen jakso äänitetään livenä kirjan julkkareissa, Bar Limbo 16.5. kello 18 alkaen. Julkkareissa myydään kirjaa erikoishintaan ja DJ Kridlokk käy vetämässä muutaman biisin. Liity lukupiiriin: https://patreon.com/mikameitavaivaa Nykytanssiosuudessa tarkastellaan Alen Nsambun ja työryhmän teosta NEON BEIGE, joka on äveriäs kokoelma haaveilua, katsekontaktia, tanssia, laulua, sketsejä, sukupuolellista liukumista, ballroom show'ta ja ilottelua kesäöisessä teatteriusvassa. Osio on tehty yhteistyössä Uuden tanssin keskus Zodiakin kanssa. https://www.zodiak.fi/en/programme/neon-beige

Niitä on maailmalla nelisen sataa lajia, Suomessa vain tai jopa 13. Niitä on mesikkoja, räikkiä, luuria, muuria, pipiloja, risuttajia, kukastajia, piispoja, kaivajia, seppiä ja kalastajia. Ja ne kaikki ovat lintuja, joita yhdistää väri. Ja se väri on punainen. Ainakin lajinimissä. Satunnainen luontovesselimme on ihmetellyt jälleen kerran maailman lintujen suomenkielisiä nimiä ja hihitellyt issekseen. Koska semmonen se on.

Leevi ja Konsta vieläkin kahdestaan. Ainakin haukutaan ja kehutaan jotain jääkiekkojoukkueita ja pelaajia. (00:01) Alkulätinät (01:50) Joensuu jättää kaukalot (07:19) Najman Ilvekseen (10:40) SaiPan siirrot + Ojantakanen (19:59) Kurinpitodeleaatio + myös (01:17:23) ja (01:31:24) (37:10) Mailapelaamisen linja hukassa? (46:11) Lahti huutaa sommartider hej hej! (54:17) Kuka on HIFK:n viimeinen oljenkorsi? (55:36) Ei potkuja Ville Peltoselle! (59:30) Kivikova Kärpät ja tulikuuma tutkapari (01:07:45) Kumpi on kovempaa, teräs vai hunaja? (01:18:56) Lumet sulaa, Ilves myös (01:32:05) Jurmon NHL-sopimusanalyysi (01:35:35) Mestis-kurkkaus (01:40:34) Liigapörssi-lätinät (01:44:44) Loppupuheet

Tutkimuseettinen ennakkoarviointi on selvästi yleistynyt, ja sitä tarvitaan yhä useampiin tutkimushankkeisiin. Millaista on laatia eettistä ennakkoarviota isossa kansainvälisessä EU-rahoitteisessa konsortiohankkeessa, jossa on soviteltava yhteen eri maiden erilaisia arviointiprosesseja ja -käytänteitä? Ainakin käy ilmi, että EU:n vaateet tutkimuksen eettisyydestä, tietoturvasta ja avoimuudesta ovat osin ristiriidassa keskenään.

"Aurinko lemmi häntä puolestani" laulaa J.Karjalainen samannimisessä kappaleessaan. Auringon säteet hyväilevät meitä maapallolla eläviä silloin kun pääsevät kunnolla laskeutumaan toisinaan asuinympäristöämme verhoavan pilviverhon läpi. Aurinko pitää yllä kaikkea elävää ja siksi aurinkoa täytyisi kunnioittaa kaikin mahdollisin keinoin. Ihmiskunta ei onneksi pysty tekemään auringolle minkäänlaista harmia omilla toimillaan. Ei vaikka tahtoisi. Aurinko on ja pysyy. Ainakin vielä 5 miljardia vuotta. Blomis on tervehtinyt aurinkoa ja ottanut lähitähdestämme muutaman kuvankin elämänsä aikana. Ja tarinoi tänään kolmiosaisen trilogiansa keskimäisessä jaksossa auringosta. Koska hän voi.

EU:n laajeneminen, Ukrainan sodan seuraukset ja muuttunut geopoliittinen tilanne vaikuttavat varmasti tulevan eurovaalien jälkeen valittavan komission työhön. Mutta miten ne vaikuttavat käytännössä? Ainakin raha-asiat tulevat puhuttamaan koko EU:ta isosti. Seuraavaa 7-vuotista EU:n budjettia on aloitettava valmistella, EU:n laajenemisen myötä rahanjakoa on muutenkin mietittävä uusin tavoin ja se, että sisämarkkinoiden tilanne, kun yllättäen komissio on antanut luvan antaa isoja valtiontukia yrityksille, on myös iso kysymys. Miten etenevät tulevaisuudessa nykyisen komission ajamat ympäristön suojelua koskevat projektit? Ja miten tulevat etenemään EU:n pyrkimykset lisätä asetuotantoaan? Näistä asioista puhuu Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo

Janne Hyttinen pitää huolta koko Itä-Suomesta. Ainakin sen komediallisesta kasvatuksesta. Tämä jakso avaa muutaman jakson sarjan, jossa katsotaan etäyhteyksien avulla Helsingin ulkopuolista Suomea ja sen stand up -maisemaa. Ensimmäinen soitto menee Joensuuhun ja Janne vastaa.

Mitä yhteistä on seuraavilla: ahven, harmaahaikara, ilves, merikotka, metsäkauris, mäyrä, pieni eläin, saimaannorppa ja sammakko. Nämä kaikki esiintyvät Blomiksen luonnon suuressa vaaliehdokkaiden esittelyssä, sepitteellisessä tarinassa, jossa luonto järjestäisi vaalit. Siis ne, jotka meillä ihmisnisäkkäillä on edessä parin viikon kuluttua. Ainakin ensimmäinen kierros on. Yhdeksän ehdokasta ja kaikilla sama päämäärä, suomalaisen erityisen luontosuhteen elossapito ja säilyttäminen. Kymmeneskin - ehdokas kiiski - melkein pääsi mukaan, mutta jäi vastarannalle sattuneesta syystä.

Ajattelemmeko, että itsetuntemuksen lisääntyminen poistaisi meiltä ikävät tunteet? Podcastissamme terapeuttimme Irene Etäsalo ja Vesa Sorsa paljastavat, että näin ei käy. No mitä iloa siitä itsetuntemuksesta sitten on? Ja millä tavalla itsetuntemuksen kasvattaminen sitten helpottaa elämää? Irene ja Vesa kertaavat keskustellussaan mitä henkilökohtaisella tutustusmismatkalla itseen on muuttunut. Ainakin pelon tuntea ja kohdata ikäviä tunteita. Ehkä elämä on myös muuttunut pään sisäisestä järkeilystä kokovartalokokemukseksi? Kuuntele podcastista Irenen ja Vesan elämään vaikuttaneista menetelmistä ja tavoista muutoksen tukena. Varmaa on, että hankalien tunteiden luovuttaminen muiden vastuulle, uhriutuminen, ei auta. Itsetuntemusta ei tarvitse eikä voikaan opetella ilman vuorovaikutusta ja rakentavaa peilausta. Terapeuttiemme valtakunnallinen verkosto on apunasi, kun tahdot löytää itseäsi tukevia keinoja muutoksessa parempaan elämään. Tutustu lisää osoitteessa: www.ihminentavattavissa.fi/terapia

Urheilutoimenjohtaja Harri Aho on saanut tehtyä pari muutosta joukkueen kokoonpanoon mutta muutoin SaiPa elää organisaationa pysähtynyttä aikaa. Ainakin siltä se ulospäin vaikuttaa ja tällä kertaa pyrimme tätä tilannetta järkeilemään. Heikolla menestyksellä.

Hirvittääkö ajatus siitä, että Google Adsin kampanjat rallattavat budjettia puhki? Tarkista ainakin nämä.

Romano missio Ry:n toiminnanjohtaja vaihtuu, kun järjestöä pitkään johtanut Tuula Åkerlund siirtyy vuodenvaihteessa eläkkeelle. Uudeksi toiminnanjohtajaksi valittu Mertsi Ärling aloittaa tehtävässä rinnakkain edeltäjänsä kanssa marraskuun alussa. Minkälaisessa vaiheessa olevan järjestön Tuula Åkerlund jättää seuraajalleen ja minkälaisen toiminnanjohtajan Romano missio saa Mertsi Ärlingistä? Toimittaja Jaakko Laakso kyseli eläköityvältä ja tulevalta toiminnanjohtajalta tunnelmia vuoronvaihdon kynnyksellä.

Tue meitä Patreonissa: https://www.patreon.com/mikameitavaivaa Taas palaa hullu maailma. MMV:ssä keskitytään kuitenkin iloisempaan asiaan, nimittäin Suomen historian voimakkaimpaan opiskelijaliikkeeseen. Ainakin 55 valtausta on tehty yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukioissa ja amiksissa ympäri maan. Mistä kaikki nämä ihmiset oikein tulevat? Miksi valtaukset onnistuivat niin hyvin? Miten onnistuttiin ylittämään nolousvyöhyke? Entä mitä tehdä seuraavaksi? Pontus esittelee valtaajien kokemuksia aktivismin koukuttavuudesta, instituutioiden tavoista halata valtaajat kuoliaaksi, koulutuksen depolitisoinnista, valtausten järjestäytymisestä ja opiskelijoiden kyvystä ottaa etäisyyttä kapitalistisen yhteiskunnan rutiineihin. Veikka pohtii mm. teorian ja käytännön suhdetta valtauksilla, valtauksien kykyä muuttaa kaupunkitilaa ja sitä, kuinka valtauksissa näkyy feministisen ja antirasistisen liikehdinnän vaikutus edellisen 10 vuoden ajalta. Lisäksi käydään läpi opiskelijaliikehdinnän 800-vuotista historiaa. Suosituksissa eläinten oikeuksia, hiljaa olemista, kirjallisuutta ja pelejä. Jaksossa mainittuja asioita: Anna Sofia Suoranta & Juha Suoranta: Opiskelijoiden protestit kuuluvat yliopistoon ja yhteiskuntaan https://www.tuni.fi/alustalehti/2021/12/08/opiskelijoiden-protestit-kuuluvat-yliopistoon-ja-yhteiskuntaan/ Eläinoikeusraportti 2023 https://animalia.fi/elainoikeusraportti-2023/ Eläinoikeuspodcast https://open.spotify.com/show/07nPhmcn4iN2AsmN2F1yfK?si=7907cbef03db4b4b Tiina Ollila: Poliittiset eläimet Riina Tanskanen & Samu Kuoppa: Kapitalismin suuri illuusio Maria Matinmikko: Valohämy Lisa Feldman Barrett: Seitsemän ja puoli oppia aivoista Unpacking Cyberpunk 2077

No More Lies. Keskustelussa on Dance of Deathin kolmas raita ja levyn ainoa Steve Harriksen soolosävellys No More Lies. Ihmisen kuolevaisuutta käsittelevä kappale tarjoilee mieleenpainuvaa Bruce-tulkintaa ja hienoja melodioita, ja kappale lukeutui myös levyä seuranneen kiertueen huippuhetkiin. Mutta kaatuuko kertosäe liikaan toistoon? Ainakin kuulijakommenteissa nousee esiin soraääniä. Jaksossa kuullaan myös kaikkien aikojen ensimmäinen Oopperan kummituksen luolaan saapunut äänipalaute!Huom. Uutiset Brucen sooloalbumista tulivat vasta muutama päivä äänitysten jälkeen, joten käsitellään niitä sitten ensi jaksossa!Palautetta podcastista voi laittaa joko somekanavien kautta tai osoitteeseen viikonloppusoturit@gmail.com.P.S. Seuraava jakso on järjestyksessään jo sadas! Tättärää! Juhlimme työn merkeissä, eli erillistä juhlajaksoa ei tule, mutta merkkipaalua käsitellään varmasti ensi jaksossa monin tavoin. Siispä sinulle, kuulija, seuraavanlainen haaste: laita meille tulemaan palautekanavia pitkin jokin mieleenpainunut hetki tai muisto podcastin sadan jakson taipaleelta, niin pääset osaksi muistojen syksyistä bulevardia!

Harmaa on hyvä väri, laulaa Ismo Alanko. Blomis ei ole välttämättä ihan samaa mieltä. Ainakin mitä tulee luonnossa viihtymiseen. Silloin kun synkkään harmauteen liittyy vielä sade, ulosmenemisen sietämätön keveys ei nappaa harmaapartaisen satunnaisen luontomiehemme pirtaan. Ei, mutta siihen on olemassa lääke, joka kerrotaan viikkotarinan lopuksi. (harmaja kuva Harmajasta: Juha Blomberg)

7. presidentti Paasikivi Jos kerran Paasikivestä puhutaan, miten Johan Gustaf Hellste`n liittyy koko asiaan? Johan Hellste`n syntyi 27.11 1870 Kosken kunnassa, hän kuoli 14. joulukuuta 1956  pääkaupungissa. Tässä välissä hän vaihtoi nimeään, ja Johan jäi historian hämärään. Juho Kusti Paasikivi sen sijaan muistetaan, ja nyt kerron hänestä hieman tarkempaan: Nelivuotiaana Juho äitinsä menettää, kymmenen vuoden päästä kuolema isänkin korjaamaan ennättää. Iäkäs täti Juhon otti huostaansa, pojan ollessa vasta 14-vuotias. Lukioaikana Juho nimensä suomensi, räiskyvä oli tämän nuorukaisen tempperamentti. Hänestä kehittyi itsenäinen ja itsepäinen nuorimies, joka vielä tuolloin tuskin elämänpolkuansa ties`. Yliopistossa alkoi venäjänkieltä opiskelemaan, ja toimittaja-matkalle Novgorodiin lähteä saa. Juho valmistui filosofian kanditaatiksi, vaihtoi opiskelualaa oikeustieteelliseksi. Rakastui Anna Forsmaniin, ja neljän vuoden jälkeen heidät vihittiin. He saivat kaksi tytärtä ja kaksi poikaa, voisivatko asiat paremmin ollakkaan? Juho valmistui molempien oikeuksien tohtoriksi, ja aikanaan hänet nimettiin Valtionkonttorin ylitirehtööriksi. Taisteli kunnallisen ja valtiollisen äänioikeusuudistuksen puolesta, ja suurlakon jälkeen nousi merkittäväksi vaikuttajaksi politiikassa. Hoiti nykyistä vastaavaa Valtiovarainministeriön tehtävää, mutta ura lyhyeksi jää. Venäjän poliittisiin kysymyksiin, kun Juhon puolue ei voinut sitoutua kaikkiin venäläisten vaatimuksiin. Erosi politiikasta, sai paikan, Kansallis-osakepankista, pankinjohtajana, mutta politiikassa hänen apuaan tarvitaan neuvonantajana. Hän oli hyväksymässä torpparien vapautuslakia, moni ovi sulkeutui voimakkaan tempperamentin takia? Ainakin paikalta KOP-n johtajan ja vuoksi vaimon äkillisen kuoleman, Juho erosi pankista, pääjohtajan virasta. Jäi virallisesti eläkkeelle, mutta kohtalolla oli vielä käyttöä tälle miehelle. Avioitui uudestaan , kun Alli Velveesta uuden emännän saa. Alli oli taitava tempperamenttista miestään käsittelemään, Paasikivi muutti diplomaatiksi Ruotsiin suhteita lähentämään. Joutui pariinkin kertaan Neuvostoliiton kanssa rauhasta sopimaan, ja hallituksen salailu sai jälleen Paasikiven eroamaan. Paasikivi osallistui Tukholmassa ja Moskovassa rauhanneuvotteluihin, suostutteli hallitusta rauhan tielle lähtemään, ja kohta hänet taas neuvotteluista ulos jätetään. Kävi kuitenkin niin, että Paasikiveä taas tarvittiin tyydyttäviä suhteita naapuriin rakentamaan, koska hänet Neuvostoliitossa hyvämaineisena rauhanmiehenä tunnetaan. Hän loi hyvät ja luottamukselliset välit Neuvostoliittoon, Mannerheimin ero sitoi Paasikiven Suomen kohtaloon. Paasikivi joutui häntä pääministerinä tuuraamaan, ja hänet toisellekkin kaudelle presidentiksi valitaan. Stalin ehdotti suomelle ystävyys,- yhteistyö- ja avunantosopimusta, Paasikivi piti huolen siitä, että sopimus laadittiin suomalaisten luonnostelman pohjalta. Paasikiven aikana Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon, sekä Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Juhon aikana Suomi maksoi sotakorvauksia, siirtoväki oli saatu asutettua, ja säännöstelyä oli purettu asteittain, Paasikivi rauhaa arvosti, hän myös Rydin kuritushuoneesta armahti. Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi näin vauhtia sai. Presidenttikauden jälkeen Paasikivi muistelmiaan kirjoittaa, mutta ne eivät hänen toimestaan saapuneet luettavaksi milloinkaan. Sydänkohtaus Juhon hautaan vei, ja presidentin eläkettä hän pitkään nauttinut ei. Hietaniemen hautausmaalla lepää hänkin mullan alla. (Koko runo ei mahtunut kuvaukseen, katso aanirunopuro.fi sivustolta tarkemmin.) Ulla-Maija Mantere

Tove Jansson Vaikka vuosittain tasa-arvoa juhlitaan, vain kahdelle naiselle liputetaan. Tänään muistetaan heistä toista, Tove Marika Janssonia. Tove Jansson, syntyi 9.8 1914 Helsingissä, kuoli 27.6 2001 myöskin Helsingissä. Taiteilijoita olivat hänen vanhempansa, Tove teki taiteellista yhteistyötä myös veljiensä kanssa. Toven äiti oli ruotsalainen, ja Ruotsista löytyy myös malli muumi-kirjojen, Tove tauluja maalasi, kirjoja ja novelleja kirjoitti, piirsi sarjakuvia, suunnitteli freskoja, Ainakin yhden kirkon alttaritaulun maalasi hän, Tovesta kerron kohta hieman enemmän. Vanhemmiten keskittyi enemmän kirjoihin ja kuvataiteeseen, tänään kiinnitetään huomiota myös suomalaiseen taiteeseen. Tove käsitteli kirjoissaan vaikeita asioita, kuten yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja kuolemaa, Muumi-kirjoista niistä enemmän lukea saa. Tove useammallakin kirjallisuuspalkinnolla palkittiin, mutta hän itseään taidemaalariksi luonnehtii. Muumi-kirjoja on käännetty lähes 50 kielelle, on siinä saavutusta yhdelle naiselle, eikä se vielä tähän jää, hän kirjoitti myös 12 kirjaa ja novellia, vietti elämää bohemia. Tove ja Tuulikki Pietilä asuivat yhdessä, 30-vuotta pienessä mökissä, Pellingin saaristossa, tahtoi paikan, jossa voi nauttia luonnosta ja vapaudesta, perheen tuesta ja rakkaudesta. Mökin rakensi luvatta, se oli Toven pakopaikka. Olihan hänellä myös ateljee, jossa hän yksityisyyttään varjelee. Nautti myös matkustelusta, Janssonin alkuperäisiä satukuvituksia ja erikielisiä Muumi-kirjoja on tallennettu Muumi-museoon Tampereelle, jonne Tove ja Tuulikki ne lahjoittivat, Vuonna 2000 Tove sai aivoverenvuodon, joka seuraavana vuonna aiheutti kuolon. Tove lepää sukuhaudassa, vanhempiensa ja sukulaistensa seurassa, Hietaniemenhautausmaalla. Ulla-Maija Mantere

Elämä maapallolla on edelleen kohtalaisen mukavaa meidänlaisille hiilipohjaisille nisäkkäille. Täällä sekä sataa että paistaa aika sopivasti. Ainakin jos vertaa esim. Merkuriukseen, jossa lämpötilat vaihtelevat 430 asteen ja -180 asteen välillä. Ilmakehämme tekee elämästä mahdollista, mutta se ei todellakaan suojaa meitä kaikelta sen ulkopuoliselta, kuten auringon väkivaltaisilta plasmapurkauksilta. Mitä ne ovat, ja mitä tapahtuu kuin seuraava suuri sellainen osuu meihin? Minna Palmroth on laskennallisen avaruusfysiikan professori Helsingin yliopistossa, ja tutkii mm. avaruussäätä. Avaruussää on aurinkokunnan muuttuvien olosuhteiden tutkimista, johon vaikuttaa mm. aurinkotuuli ja maan ilmakehän uloimpien kerrosten olosuhteiden muutokset. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Ennen synttäreitä tuli juhlittua intopiukeana, mutta nykyisin merkkipäivät lähinnä ahdistavat. Kuulostaako tutulta? Ainakin toinen meistä on potenut vakavia ikäkriisejä jo harvinaisen nuorella iällä. Miksi ikään liittyy niin paljon vaikeita tunteita? Entä mitä pitäisi ajatella, kun kaikki pitävät sinua jatkuvasti ikäistäsi nuorempana?Studiossa Oona Laine ja Nuppu Oinas.Jakson leikkasi Janne Elkki.Podcast toimitetaan HS:n lifestyle-toimituksessa.HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastin kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastin sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.Muut podcastin ilmestymiskanavat löydät kootusti täältä: hs.fi/tunnustuspodcast.

Finland is the land of mosquitoes! Suomi on hyttysten maa! At least for a couple of months a year. Ainakin pari kuukautta vuodesta. Bugs are a great topic for small talk, especially if you spend a lot of time outdoors. In this podcast episode, you'll hear me chat about spiders and mosquitoes in Finnish. You will hear Finnish expressions that you can use to talk about our little friends that rock up every Finnish summer to delight us, for example: - säikähdän = I get startled - Hyi! = Ugh / yuk! - pyydystää = to catch If you'd like to download a free PDF with the Finnish transcript AND the English translation, go to my blog post: https://finkingcap.com/blog/podcast-episode-3-talking-about-bugs-in-finnish

Raamattutunti 24.05.2023: Pekka Malmstedt

Kiekkokansaa Lahden torilla palvellut teltta pysyy torilla ainakin keskiviikon markkinoihin asti. Tiistaina ratkeaa, katsotaanko torilla myös MM-jääkiekkoa.  Tori-isäntä Timo Arasolalla on kiireiset päivät meneillään, sillä vappumeiningit starttaavat torilla jo tänään lauantaina, kun LUT-yliopiston ylioppilaskunta LTKY:n koko perheen vappurieha järjestetään torilla.   Sunnuntaina vappuaattona puoliltapäivin käynnistyy perinteinen vapputori. Myynnissä perinteisiä vappuherkkuja kuten simaa ja munkkeja. Maanantaisen vappupäivän ohjelma käynnistyy kello 10.30 perinteisesti Lahden mieskuoron laulannalla. Lisäksi ohjelmassa on musiikkiesityksiä ja puheita.  – Suunnitelmissa on myös sisätivoli, jossa ainakin lapset pääsevät pomppimaan sateelta suojassa ja karuselli sinne tulee myös, Arasola sanoo Radio Voiman haastattelussa. Tori-isännän kiireet eivät hellitä vapun jälkeen, sillä heti keskiviikkona ovat luvassa toukomarkkinat. Koronapandemia verotti markkinakauppiaiden määrää, ja Arasola kertoo, että ennen pandemiaa torilta joutui jopa käännyttämään myyjiä pois.  – Tori oli täynnä, kun myyjiä oli 118. Nyt teltta vie torin pinta-alasta noin kolmasosan, jo 112 markkinat tori-isäntäuransa aikana järjestänyt Timo Arasola sanoo.  Tori-isäntä Timo Arasola kertoo Radio Voiman haastattelussa, miten kiekkofestarit saatiin kasaan parissa päivässä ja mitä vappuviikonlopun ja ensi viikon ohjelma Lahden torilla pitää sisällään. Tarkemmin kauppatorin ohjelmaan voi tutustua Lahentori-sivustolla.  Lisää vapputapahtumia löydät ESS:n jutusta. Toimittaja: Eeva Ristkari

Ainakin 30 ideaa pääsiäispöytään! Uusimmassa podijaksossa esitellään ihanat pääsiäismenut, joista löytyy jokaiselle jotakin. Tarjolla on pikareseptejä, etukäteen valmistettavia, mökkiolosuhteissa tehtäviä ja kunnon kokkailuflowta tarjoavia annoksia. Puhutaan pääsiäispöytiin sopivista viineistä, simpukoiden friteeraamisesta ja matcha-kääretortusta ja kerrotaan miten syntyy pääsiäisannokset kruunaava confattu keltuainen. Kerrataan myös askeleet stressittömään juhlanjärjestämiseen. Fiilistellään alussa Tepon synttärijuhlia ja paljastetaan niin savoiardi-keksien salainen paistokikka kuin täydellinen herkku juhlien jälkeiseen päivään. Jakso sisältää mainoksen vuosikumppanillemme Viinitielle.

Onko Ruotsissa kaikki paremmin kuin meillä Suomessa? Ainakin hoitoalalla on! Vieraana tässä jaksossa on parempien työolojen ja palkkauksen perässä Ruotsiin muuttanut sairaanhoitaja Saija Heikkinen. Saija on saanut osakseen valtakunnallista medianäkyvyyttä jakaessaan instagram tilillään @vaurassairaanhoitaja tiukkaa asiaa liittyen mm.hoitoalan palkkakuoppaan sekä nykyisiin työoloihin. Mikä sai Saijan poistamaan sairaanhoitajan laillistuksensa Suomesta? Kuinka on mahdollista, että hoitoalalla Suomen ja Ruotsin palkkauksessa on useiden tuhansien eurojen ero? Keskustelemme myös siitä kuinka tärkeää on puhua epäkohdista avoimesti mm.somessa.

Ainakin puoli Suomea talvehtii vielä lumipeitteen alla, mutta moni kotipuutarhuri haluaisi jo vähitellen upottaa sormet multaan. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner ja biologi, tietokirjailija Leena Luoto vierailivat Helsingin Pakilan palstapuutarha-alueella, joka alkaa vähitellen herätä talviunestaan. Kunhan säät tästä vielä lämpenevät, siellä päästään lumien sulettua keväthommiin. Leena Luoto tarkisti, ettei routaakaan ole siellä juuri ole tylsistyttämässä puutarhalapiota.

Tänään laskiaistiistaina 21. helmikuuta vietetään kansainvälistä äidinkielen päivää. Orimattilalaisen Järvikunnan koulun luokanopettajan Minna Vuori pohti Radio Voimalla suomen kielen merkitystä äidinkielenä. - Se on tärkeä osa meitä, meidän suomalaisuuttamme ja identiteettiä. Väittäisin, että aika isokin osa, koska sen avulla me tulemme kuulluksi. Tänään juttelimme oppilaiden kanssa siitä, että ilman äidinkieltä ei olisi hyviä kaverisuhteita eikä vuorovaikutustaitoja. Vuori on huolissaan siitä, että perinteinen ääneen lukeminen meinaa unohtua. - Lapsi oppii ääneen lukemisen avulla todella moninaisia taitoja ja se vahvistaa etenkin hänen omia taitojaan ja kehityskaartaan. On se sitten koulumaailmassa tai kotona, niin haluaisin, ettei perinne katoaisi, vaan että satuja luettaisiin ääneen lapsille. Ainakin alakouluikäisten kohdalla olisi tärkeää, että olisi aikaa tällaiselle, Vuori muistuttaa. Kuuntele koko haastattelu:

Muistan sen päivän, jolloin Tuomo asiaa ehdotti, ja minut runoilemaan siihen kelpuutti. Onneksi näin, itselläni kun tekniikka toimii väärinpäin. Tuomo sen kyllä hallitsee , ja nyt näistäkin runoista moni ihminen iloitsee. On silti käsittämätöntä, että näitä on väännetty jo kolme vuotta, ja vieläkin uusia ideoita on täynnä runoudennuotta. Jokainen harrastus maksaa, eihän tästä mitään korvausta saa, vieläkään, kuinkahan kauan jaksamme yrittää? Ainakin toistaiseksi runoillaan, ehkä iloista tai vakavampaa asiaa, tai jotain aivan muuta, vaikka ihaillaan täysikuuta. Ulla-Maija Mantere

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin viidennessä jaksossa aiheena on luovuus. Podcastissamme Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsanen ja innovaation, designin ja johtamisen professori, kirjailija, puhuja ja yritysten neuvonantaja Alf Rehn keskustelevat siitä, miten luovuutta ja innovaatiota voidaan vahvistaa yksilötasolla ja mitä organisaatio voi tehdä, että sen ihmisillä säilyy kyky olla luova muutoksen ja epävarmuuden keskellä.Onko luovuuden säilyttämiseen ja vahvistamiseen olemassa jotain prosessia? Ainakin luovuudelle tarvitaan aikaa. Ihmiset tarvitsevat työpäivän aikana taukoja ja tyhjää tilaa ajatuksille – tämä luo ja vahvistaa resilienssiä. Parhaimmat organisaatiot ovat myös sellaisia, joissa ihmiset ymmärtävät, ettei tietty rooli määritä heitä. Kaikilla työntekijöillä on oikeus ja lupa kokeilla erilaisia asioita. Yritysten täytyy luoda organisaation sisälle ympäristö, jossa ihmisillä on vapaus toimia. Johdon tehtävänä on pitää huoli siitä, että ympäristö on psykologisesti turvallinen ja yksilöt uskaltavat tuoda ideoitaan julki.Työelämässä resilienssi näkyy parhaimmillaan siinä, että ihminen samanaikaisesti pysyy kiinni siinä mitä osaa, mutta samalla tuo mukanaan jotain uutta ja muuttuvaa.Entä miten innovaation ja johtamisen professori itse johtaa itseään ja pitää huolta omasta luovuudestaan? Ja miten armo liittyy tähän?

Mitä suomalaisillekin tärkeitä asioita EU:ssa todennäköisesti tulee esille seuraavan neljän vuoden aikana? Ainakin komission suunnittelema suvereniteettirahasto, jolla tuettaisiin yrityksiä EU:ssa, ja joka rahoitettaisiin mahdollisesti jäsenmaiden yhteisvelalla, tulee todennäköisesti olemaan iso puheenaihe. Samoin myös se, miten EU tulee vaikuttamaan Suomen metsien käyttöön ja ympäristöasioihin. Kiinnostavaa on myös, miten mahdollinen Suomen Nato-jäsenyys tulee vaikuttamaan siihen, miten helppoa Suomen on jatkossa pitää puolensa eri EU-asioissa. Haastateltavana on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin neljännessä jaksossa aiheena on hallituksen rooli organisaatioiden muutostilanteissa. Podcastissamme Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsanen ja ex-talousjohtaja, nykyinen hallitusammattilainen ja Directors' Insitute Finlandin puheenjohtaja, Kim Ignatius keskustelevat siitä, miten yrityksen hallitus voi omalla toiminnallaan tukea ja varmistaa, että yrityksellä on riskienhallinnan lisäksi kykyä uudistua kuhunkin tilanteeseen vaatimalla tavalla.Hallitustyö on muuttunut aiempaa nopeasyklisemmäksi ja tilanteet elävät koko ajan. Myös kriisit tuovat uusia piirteitä hallitustyöskentelyyn. Jatkuva kommunikaatio hallitusten jäsenten välillä on lisääntynyt muutosvauhdin kasvaessa erityisesti organisaatioissa, joissa muutokset tapahtuvat yleensäkin nopeasti.Viime ajat muistuttavat meitä siitä, että mitä tahansa voi tapahtua. Hallituksen ja sen jäsenten tulee olla valmiita siihen, että tilanteet voivat muuttua nopeastikin.Mitä hallitustyöskentelyssä pitäisi painottaa? Ainakin hallituksen tulee pyrkiä varmistamaan, että organisaatiolla on oikeat resurssit ja prosessit paikallaan, ja että asiat hoidetaan oikein. Lisäksi hallituksella on mahdollisuus suunnata ja ohjata keskustelua sinne, minne johto ei välttämättä sitä veisi.  Auttaako diversiteetin kasvattaminen auttaa tekemään parempia päätöksiä? Entä millainen on polku kohti hallitusammattilaisuutta?

Venäjän presidentti Vladimir Putin yritti saada Euroopan polvilleen energiariippuvuudella. Toisin kävi: Eurooppa on pysynyt Ukrainan tukena myös Venäjän kaasuhanojen sulkeuduttua, eikä kaasupulaa ole toistaiseksi tullut. Energia-asiantuntijoiden mukaan EU onkin selvinnyt jo kuluvasta talvesta. ja voittanut Kremlin aloittaman energiasodan. Lisäksi kuullaan, millaisiin energiatoimiin on ryhdytty Ranskassa, Saksassa ja Kreikassa. Ohjelman toimittavat Jari Mäkinen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ulkosuomalaiset ovat kirjava sakki, johon mahtuu niin Suomen kansalaisia kuin sukupolvien takaa perittyä suomalaisuutta. Osalle Suomi on ahdasmielinen ja ikävä paikka, osa haikailee jo takaisin. Mutta miksi sekä ennen että nyt juuri vähemmistöjen edustajia on häipynyt kotimaasta? Ja miten suomalaisuutta ylläpidetään ulkomailla – riittääkö ruisleipä, vai tarvitaanko järeämpiä konsteja?  Jaksossa käytettyjä lähteitä: Hovi, Tuomas; Tervonen, Miika; Latvala-White, Heidi: Muuttuva ulkosuomalaisuus : Kyselytutkimus maastamuutosta ja ulkosuomalaisuudesta Lindberg, Hanna: Kohti sivistystä - suomenruotsalaisten kuurojen maastamuutto Ruotsiin 1900-luvun loppupuolella Tervonen, Miika & Leinonen, Johanna: Vähemmistöt muuttajina: Näkökulmia suomalaisen muuttoliikehistorian moninaisuuteen Kielikello: Äidinkieli muilla mailla Ulkosuomalaisparlamentin 10. istunnon päätöslauselmat 

Oikeastaan, minusta nimi on väärä. Voisiko nimi olla esim. Kansainväilnen erilaisuuden päivä? No, lailla kuitenkin luvataan, ettei ketään vammaista sorsia saa, jokaisella on oikaus päättää omasta kehostaan, samoin omista asioistaan. Olemme tulleet pitkän matkan niistä ajoista, kun vammaiset ei saanut päättää omista rajoista. Hänet vaivaistaloon tungettiin, tai unohdettiin omaisten hoteisiin. 'Vähän tätä vammaisuutta haluaisin laajentaa, eihän ketään lokeroida saa. Jos puhutaan erilaisuudesta, puhutaan oikeasti tasa-arvosta. Kaikkia kunnioittavasta tasa-arvosta. jossa ihmisarvo ei riipu pelkästään teoista, ihonväristä tai seksuaalisesta suuntauksesta, uskonnosta tai politiisesta suuntauksesta, mistään ulkoisista arvoista. Ihmisten lokerointi pahinmillaan masennusta aiheuttaa, Ainakin minä kärsin vammaisuuden leimasta vuosikymmeniä, ja nyt tarvitaan yhteisöllisyyttä rajat ylittäviä. Toivon tulevaisuutta parempaa, rakennetaan tästä maasta yhdessä oikea mallimaa. Ulla-Maija Mantere

Nollakorkojen aika on historiaa. Ainakin hetkellisesti, sillä euribor on ollut jo tovin nousussa. Kuinka paljon asuntolaina kallistuu? Vaikuttavatko nousevat korot laina-aikaan? Lainan korko tarkoittaa hintaa, jota lainanottaja maksaa lainastaan. Pitkään laina oli siis liki ilmaista. Nyt lainasta pitää maksaa. Se kuinka paljon laina kallistuu riippuu siitä, mikä on euribor korontarkistuspäivänä. Euriborin merkitystä tavallisen asuntolainan hinnalle avaa OP:n henkilöasiakkaiden asumisen palveluista vastaava johtaja Satu Nurmi.

Hyödynsimme kulkutautipaussimme kyselemällä teiltä, mistä haluaisitte kuulla. Joihinkin kysymyksiin vastaamme nyt heti ja jotkin aiheet pistimme jemmaan tulevia jaksoja varten. Ainakin merkkiyhteistyöt, Polestar 3, Subaru Forester ja automainokset pyörivät tämän kerran aiheina. Lauri Ahtiainen on autotoimittaja, jonka lempipuuhaa on seikkailla tulipunaisella MX-5:llä. Hänet löytää Twitteristä ja Instagramista nimellä @lahtiain. Aake Kinnunen on autotoimittaja, jonka poliisi on pysäyttänyt turkulaisuudesta. Häntä voi seurata Twitterissä nimellä @mondostic ja Instagramissa @mondostic3000 Voit lähettää meille palautetta Facebookissa ja Instagramissa. Facebook: http://facebook.com/ajatuksiaautoista Instagram (@ajatuksiaautoista): http://instagram.com/ajatuksiaautoista English summary: Q&A episode.

Pelkkä seuraajamäärien, tykkääjämäärien, kävijämäärien tuijottaminen on helppo, mutta valitettavasti totaalisen väärä mittari. Ainakin, jos puhutaan myynnin kasvattamisesta.  Seuraajamäärän harkitsematon kasvattaminen johtaa helposti myös ihan oikeasti negatiivisiin seurauksiin. Somessa yksi esimerkki tästä on algoritmin rangaistus seuraajien passiivisuudesta. Jos seuraajasi eivät ole aidosti kiinnostuneita sisällöstäsi, he eivät tykkää, jaa tai kommentoi. Tästä seuraa niin sanotun engagement rate:n lasku. Tämä on siis prosentti, joka kaikista seuraajistasi reagoi julkaisuihisi. Huono prosentti kertoo algoritmille, että tämän tilin julkaisuja ei kannata jaella isommalle porukalle. Kun alkuperäinen ajatus siis oli, että seuraajien haaliminen kasvattaa näkyvyyttä, käykin juuri päinvastoin. Myös nettisivuilla tai sähköpostilistalla pätee sama: älä keskity kävijämääriin tai listan kokoon. Molemmissa noihin lukemiin keskittyminen myös aiheuttaa haittaa. Haitoista ja siitä, mihin kannattaa keskittyä ison joukon tavoittelun sijaan puhuttiin tämän viikon Tuplaturinoissa.

Setämieltä-podcast siirtyy uudelle kaudelle, jonka nimi on "Paljastuskausi". Ainakin siihen asti, että keksimme paremman nimen. Tänään aiheina pieruista, pahuuteen ja käymme läpi teidän vastauksianne kuuntelijavisaan. Antin uus stand up -video https://www.youtube.com/watch?v=SIVD9l1u5D4 Jakso Youtubessa: https://youtu.be/tFsrdaExg2g

Blomis tykkää puista. Tykkäävätkö puut Blomiksesta onkin ihan toinen juttu. Luontomiehemme on salaa halaillut puita jo pidemmän aikaa, mutta onko hän halaamisestaan voimaantunut. Ainakin sen verran että on kirjaillut tuntemuksiaan ylös yhden podcastin verran. Hali hali...

Tässä jaksossa Helsingin Sanomien Petja Pelli analysoi Ranskan presidentinvaaleja. Ensimmäinen kierros käytiin sunnuntaina, ja toiselle kierrokselle selvisivät nykyinen presidentti Emmanuel Macron ja oikeistopopulisti Marine Le Pen. Se, kumpi voittaa, on jännittävää myös Nato-hakemustaan pohtivan Suomen kannalta. Vielä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Le Pen nimittäin suorastaan ihaili Vladimir Putinia – ja yksi hänen vaaliteemoistaan on ollut Ranskan ero Naton yhteisestä komentorakenteesta. Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Petja Pelli. Tämä podcast julkaistiin 12.4.2022. Lue lisää aiheesta: -> Voiko Nato-kriittinen Marine Le Pen yltää Ranskassa voittoon asti? Ainakin se on lähempänä kuin viime kerralla https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008743635.html #hsvisio #hsvisiopodcast #hs-analyysi Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Parhaat versiot -podcastin 33. jakso. Katri sai vihdoin Elinan katsomaan jakson Real Housewiveseja vaikka tylsien kohtausten aikana Elinalta meinasi usko loppua. Arvaa jäikö Elina silti vähän koukkuun Suolajärven kutkuttaviin tiisereihin? Eli tässä jaksossa käsitellään Real Housewives of Salt Lake Cityn toisen kauden ensimmäistä jaksoa Sosiaalipornoperunoiden tyyliin. Tapahtui jotain jota ei ikinä ajateltu että kävisi, eli tajuttiin meillä ja Mary Cosbyllä olevan jotain yhteistä. Perustettiin myös ehkä oma kirkko. Ainakin meiltä löytyy sekä saarnaaja että first lady. Muista seurata meitä Instagramissa @parhaatversiot niin saat aina jaksoon liittyviä visuaalisia ärsykkeitä ja lisätietoa, sekä voit antaa palautetta, esittää toiveita ja jakaa hyviä viboja. Podcastin hosteina toimivat Katri ja Elina - toinen helsinkiläinen ja toinen varsinaissuomalainen - jotka saavat julkkisjuttuihin ja -juoruihin lisämaustetta vahvalla spekuloinnilla.