Podcasts about manja lehto

Kansanmuusikko Anna Fält laulaa loitsuja parantavia ja kiroavia. Anna Fält on tutkinut metsäsuomalaisten kalevalamittaisia loitsuja ja laulaa niitä Finnskogarnas magi -esityksessään. Hän on kokonaan koukussa ikiaikaiseen taidemuotoon, joka nojaa sanan voimaan. Verkkokurssit mahdollistavat kielten opiskelun missä ja milloin tahansa. Riitta Niemi on ottanut selvää miten kielikursseja netissä kannattaa käyttää. Viikon uudissana on kansallisperhonen. Sellainen halutaan Suomelle 100-vuotis juhlan kunniaksi. Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Tarja Larsson etsivät suomenkielistä vastinetta sanoille utsatta områden/grupper. Ja ruotsinkielistä sanalle uusavuton. Manja Lehto pakinoi hulavesistä ja sarjahukkaajista. Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Riina Heikkilä kertoo tutkimuksesta, jossa verrataan ajan käsitettä ruotsin ja espanjan kielissä. Ruotsissa aika määritetään janaksi, espanjan kielessä aika on enemmänkin määrällinen käsite. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät myös sanoja vispilänkauppa ja allit. Eskilstuna-Kuriren lehden toimittaja Sebastian Laneby joutui melkein shokkiin, kun ymmärsi, että joka puolella Eskilstunaa kuulee suomen kieltä. Kieli on Sebastianille rakas tuttu lapsuudesta. Tanskalaiset kääntäjät Siri Nordborg Møller ja René Semberlund Jensen, ovat opiskelleet niin paljon suomea, että pystyvät kääntämään suomenkielistä kirjallisuutta. Viikon uudissana on huomentaja. Manja Lehto pakinoi lukuisista kesätyöpaikoistaan. -Juontajana Merja Laitinen.

Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Riina Heikkilä valottavat Suomi-nimen alkuperää, joka oikeastaan on hämärän peitossa. - Suomi-sana saattaa tulla sanasta suo tai suomu, se voi myös olla sukua sanalle saame. Sana saattaisi myös olla alunperin baltialaisperäinen shama, mutta mitään näistä selityksistä ei ole lopullisesti todennettu tai hyväksytty.- Puolankielinen Tomasz Czyc kertoo äidinkielestään, jota käyttää vain kotona ja puolalaisten sukulaisten kanssa.- Manja Lehto pakinoi tikkutollosta ja muista Porin seudun murresanoista.- Kieliä voi oppia laulamalla. Uusi tutkimus toteaa, että laulamalla kielen oppiminen on helpompaa kuin perinteisillä menetelmillä.- Språkrådet palkkaa meänkielen huoltajan, muilla kansallisilla vähemmistökielillä on jo kielenhuoltajat.- Juontajana Merja Laitinen.kielipuoli@sverigesradio.se

Viittomakielen merkityksestä identiteetille väitellyt Päivi Fredäng tähdentää, että viittomakieli on nimenomaan kieli. Ei apuväline, jolla kommunikoidaan kuulevien kanssa. Päivi Fredäng ja viittomakielen tulkki Mirja Leppänen kertovat viittomakielestä.Viikon uudissana hyggeily on sukua ruotsin mysa-verbille ja ruotsinsuomalaisten puhekielen myyssille ja myyssaamiselle.Manja Lehto onnittelee pakinassa 99-vuotiasta itsenäistä Suomea ja toivottaa valtiolle pitkää ikää. Manja kelaa itsenäisen Suomen historiaa sukuhistoriansa kautta.Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä puhuvat muunmuassa sanonnoista höykäsen pöläys, miesmuisti ja elämän koulu. Juontajana Merja Laitinen.kielipuoli@sverigesradio.se

Ruotsin valtiovalta pitää älvdalskaa ja Ylikainuun kieltä - överkalixmål murteina. Monien tutkijoiden mielestä ne ovat omia kieliään.  Kielipuolen sarjassa Ruotsin kielistä puhutaan tällä kertaa Taalainmaalla puhuttavasta älvdalskasta ja Överkalixin - Ylikainuun alueella puhuttavasta vanhasta maalaiskielestä. Fil tri Manja Lehto pakinoi paikannimistä. Voisi olla liian märkää asua Konnevedessä tai Pyhäjärvessä. Siksipä parempi vaihtoehto onkin asua Konnevedellä tai Pyhäjärvellä. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät sanontaa kuin juosten kustu ja sanan ruona merkityksiä. Viikon uudissana on nyhtökaura. Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Kirjailija Kjell Westö sanoo, että suomalaisten on joskus vaikea ymmärtää, että suomenruotsalainen voi rakastaa suomea yhtä palavasti kuin suomea äidinkielenään puhuva. - Kjell Westö Pirjo Hamiltonin haastattelussa kielestä. - Derice Shumilov Susoho on ruotsalais-suomalais-venäläis-gambialainen ja hänen kielensä ovat ruotsi, suomi ja englanti. Hän tahtoo lisäksi oppia portugalia, josta on hyötyä Dericen suosikkimaassa Brasialiassa. Isän kieli, fula, on Dericen mielestä vaikeaa. - Viikon uudissana: nyrkkitervehdys ei sovi joka tilanteeseen.- Suomen kielen pitkät sanat ovat kielenhuoltajien Riina Heikkilän ja Henna Leskelän syynissä. - Manja Lehto on kesän aikana synnyinseudullaan Nakkilassa oppinut erikoisen tavan sanoa näkemiin. Juontajana Merja Laitinen.  Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se

Kielipuoli-ohjelma käy kielileiriläisten olympialaisissa ja etsii suomenkielistä vastinetta sanalle smörsångare. Torshällan Suomalaisen seuran leiri avasi ruotsinsuomalaisten lasten kesäleirikauden. Monet kuulivat leiripäivinä enemmän suomea kuin muina päivinä. Västeråsissa lasten suomen kieltä tuetaan laulamalla ja leikkimällä Vauvasta vaariin -tapahtumissa.Viikon uudissana on iskävartalo.Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä pohtivat muunmuassa käsitteitä karhunpalvelus, smörsångare ja att visa framfötterna. Manja Lehto pureutuu pakinassaan hauskoihin sananparsiin.  Juontaja Merja Laitinen.

Didaktiikan tutkija Annaliina Gynne suosittelee, että lapsen lukemaan oppimista tuetaan niillä kielillä, joita tälle muutenkin puhutaan, mikäli lapsi haluaa opetella lukemaan jo ennen kouluikää. - Tutkimus ei anna selkeää suositusta siitä, olisiko lukemaan opettelemisen tapahduttava yhdellä kielellä ensin. Ruotsinsuomalaisissa kouluissa lukemaan opetteleminen tapahtuu suomeksi, ruotsalaisissa ruotsiksi. Didaktiikan tutkija Annaliina Gynne kuitenkin arvioi, että jos lapsi haluaa opetella lukemaan ennen koulua, vanhemmat voivat tukea häntä kumpikin omalla kielellään, jos he muutenkin puhuvat lapselle esimerkiksi kukin omaa äidinkieltään.- Västeråsissa nuoret ja nuoret aikuiset ovat innostuneet opettelemaan suomea. Heidän kielitaitonsa ovat ruostuneet tai jääneet kokonaan oppimatta. H ja tuplavokaalit ovat vaikeita, sai Västeråsin toimittajamme Jukka Painilainen kuulla, kun tapasi kurssilaisia. - Muusikko/taiteilija Mirelle Hautala käyttää sitä suomen kieltä, jota osaa. Hänen bändinsä NEJ julkaisee uuden albumin, jossa kuuluu myös suomea - Mirellen tapaan. - Esa Rautiainen käy läpi laulelmaan tarvittavat kirjaimet ja sanat. - Vasikoida voi tarkoittaa muutakin kuin vasikan synnyttämistä, selittävät kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä. - Manja Lehto pakinoi äitienpäivästä ja säästeliäisyydestä. - Juontajana Merja Laitinen.kielipuoli@sverigesradio.se

Suomenruotsin murteita puhutaan Ruotsissakin, läntisessä Mälarin laaksossa pohjalaisittain. - Kielipuoli on tavannut Leif Träskbölen, Bror Söderlundin ja Ronny Broddin Torshällasta. Heillä kaikilla on juuret Etelä-Pohjanmaan ruotsinkielisillä seuduilla, joiden murre on kulkeutunut miesten mukana Ruotsiin.  - Uddevallassa pakolaisille suunnatussa kielikahvilassa voi oppia suomea ruotsin ohella, sillä toimintaa johtaa suomenkielinen diakoni Kaarina Danskain.- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät muun muassa hullunkurinen-sanan merkityksiä. - Manja Lehto pakinoi ajoista, jolloin asui Rovaniemellä ja Kiirunassa ja kuuli puhetta h:n päältä. Juontajana Merja Laitinen. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se 

Gowhar Mohamedzade muutti Iranin Kurdistanista Suomeen 1990-luvun alussa ja oppi suomen vuodessa. - Gowhar tekee tällä hetkellä työtä suomeksi Upplands Väsbyn ruotsinsuomalaisella koululla, Virpi Inkeri haastattelee häntä.- Henry ja Johannes Lindeman sekä heidän serkkunsa Elias ja Jasmine Isse pitävät kielistä - ja jäätelöstä. Merja Laitinen tapasi lapset heidän mummonsa Tuula Peltosen luona Västeråsissa. - Viikon haaste - täytä puuttuva sana sanontaan: Aika aikaansa kutakin sanoi pässi kun ..... leikattiin!- Kielenhuoltajat opastavat muun muassa siinä, mikä seuraavista on oikein: Suomi-seura, suomiseura vai Suomi-Seura. - Manja Lehto pakinoi Suomen murteista. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se 

Kielipuolen kontti pullottaa joulusanoja: esimerkiksi nakukakku ja rokuli sekä joululaulu ja tähtiyö. - Kirsi Blomberg keräilee ihmisten joulusanoja joulumarkkinoilla, haaviin tarttuu niin rauhaa kuin rakkauttakin- Jouluviikon uudissana: nakukakku- Eskilstunalaiset naiset listaavat tärkeimmät joulusanat puurokutsuilla. Lämpö ja läheisyys tärkeitä, mutta suuhunpantavaakaan ei voi unohtaa.- Kielenhuoltajien joululaatikossa on keitinpataan kastettavaa vörttiä, mustia ja yuletiden juuria - Manja Lehto muistelee kielimummon kielimenneisyyttä, tunturin rinteillä ja Skånen alangoillaJuontajana Merja Laitinen

Ripustinsilmukka, lenkki tai raksi on hämäläisittäin verkilö. - Suomessa murteet ovat väistymässä yleiskielen tieltä, vaikka ne tukevatkin vahvasti paikallista identiteettiä, kertoo Suomen Kotimaisten kielten keskuksen, Kotuksen, johtaja Pirkko Nuolijärvi Kirsi Blombergin haastattelussa. -  Ruotsissakin moni suomalaisperäinen koettaa pysyä mukana suomen kielen muutoksissa ja käyttää huoliteltua yleiskieltä, mutta kauan täällä asuneilla monet murresanat ovat saattaneet säilyä kauemmin kun Suomen yleiskielen vaikutus ei ole niihin purrut. Tarinankertoja ja kirjoittaja Aulis Kytömäki on asunut Ruotsissa 65 vuotta, mutta osaa vielä hyvin vanhaa kortesjärveläistä murretta, jota vain harvat kortesjärveläiset enää taitavat. - Kielenhuoltajien vastauslaatikossa uusvanha vastine ruotsin fredagsmysille on perjantaihyssy, ei tosin kielenhuoltajien Henna Leskelän ja Hannele Ennabin virallinen suositus vaan henkilökohtainen valinta, jota voi koettaa vakiinnuttaa kieleen. - Viikon uudissana: sääviha. Keneen se kohdistuu?- Fil tri Manja Lehto tekee pakinassaan Tikusta asiaa.Juontajana Merja Laitinen. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se

Vieläkö sverigefinne kuulostaa haukkumasanalta vai voiko sitä vaivatta käyttää sanan varsinaisessa merkityksessä? - Viikon haaste: saako sinua sanoa sverigefinneksi? Vieläkö 1970-luvun En finne igen-otsikot kummittelevat? Onko finne mielestäsi kenties vain ja ainoastaan rasvanäppylä?- Saako sanoa kerjäläinen? Hannu Niklander on kirjoittanut kirjan Saako sanoa/Kirsi Blomberg - Östersundissa suomen tunneilla on enemmän oppilaita kesän lakimuutoksen jälkeen/Merja Laitinen- Viikon uudissana: etkot, kreisbailata/Henna Leskelä- Fil tri Manja Lehto pakinoi säistä ja keleistä. - Arvaa kieli: Besir Kavak lukee kielinäytteen- Vastauslaatikko: Potut pottuina ja pääryinä/Riina Heikkilä ja Hanna Leskelä Kielineuvostosta selvittävät perunat ja muut kielisolmut. Juontajana Merja Laitinen.  

Manja Lehto uskoo suomen kielen tulevaisuuteen Ruotsissa - varsinkin nyt, kun kommunikointi netin kautta on helppoa ja matkustaminen halpaa. Myös kemistin koulutuksen saanut Manja Lehto on opettanut ja tutkinut suomea Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa.Muutama vuosi sitten hän muutti töihin Suomeen, mutta nyt muuttokuorma kääntyi takaisin Ruotsiin, Uppsalaan. 60 vuotta täyttänyt Manja Lehto on myös perustanut oman yrityksen, mutta sen alkutaival ei ole ollut helppoa. Jorma Ikäheimo haastattelee.