Podcasts about torsh

Heeeej hallå! I detta avsnitt ringer vi upp BK Sports tränare Johan Målgren som ger sin syn på 0-5 torsken mot Stallarholmen i helgen, vi ringer även upp William Lernestål som lämnar Torshälla IBK för Strängnäs IBK och som det inte vore nog så ringer vi upp IK Viljans Johan Nygren och Carl Fosshagen som trots en sistaplats i tabellen, har ett gott humör. Tack för att ni lyssnar på oss

Vi har alltid lært at bygdeborgene var forsvarsanlegg som folk i omlandet kunne søke tilflukt i når det kom ufred - så kunne dei forsvara seg der. Men kanskje var det snarare kultanlegg, samlingsstader for byda, litt som kyrkjene i seinare tid? Her får du høyre eit innlegg for det synet. Andre stikkord: Öland, Eketorp, Ismantorp, Skedemosse, Hjerteskeppet, Odensala prästgård, Torshälla, hillforts, Irland, England, Kontinentet, Cæsar, Alesia, Delphi, ringforma tunanlegg, Sandtorg, tingstader, hesteløp, skeid, fågelskådning. Innspela 5. mars 2024.

Pasi Pannula, född -73, är spelande tränare i TK Hobby i Eskilstuna. Pasi spelar själv veterantennis och var med och vann Nordiska Mästerskapen 2023 likväl som han gick obesegrad genom division 1. Pasi en riktig tennisälskare och älskar allt att som har med tennis att göra, oavsett om det är att spela, coacha, döma eller hjälpa till med andra bestyr i tennishallen.   Han har en bakgrund med tio år i Tyskland som coach samt under de senare åren varit ute på en del ITF-tävlingar med två TK Hobby-fostrade elitspelare.   I dagens avsnitt pratar vi bland annat om:   ·     Att hålla ett högt tempo på träningar ·     Hardcourtbanorna utomhus i Torshälla ·     Pasis eventuella satsning mot VM ·     Att man alltid kan ta bollen lite tidigare ·     Tennisens status i Eskilstuna  ⁠www.baslinjen.com⁠⁠ är platsen för mer reportage, videos, intervjuer och krönikor om tennis. * Zenniz – The Smart Tennis Solution: ⁠⁠www.zenniz.com⁠⁠ * Lehnhoff Tennis International: ⁠⁠www.lehnhofftennisinternational.com * House of Bontin – Smarta destinationen för tennis och padel. ⁠⁠www.houseofbontin.se⁠⁠ (Använd koden ”Baslinjen” för 10% på hela sortimentet förutom på Slinger Bag eller redan nedsatta priser.)

I veckan kunde vi avslöja att polisen gripit en ung man misstänkt för mordet på 46-åriga Maria Eriksson i Torshälla. Maria sköts med flera skott på väg till jobbet i december förra året. Vi har även träffat maken Mickael som berättar om sorgen och det fruktansvärda i att upptäcka att ens hustru har blivit skjuten. Dessutom om åtalet mot en kvinna som misstänks ha bedragit två kända krogprofiler i stan.

Hör det senaste kring det mystiska mordet på en kvinna i Torshälla, en rättegång om vapenbrott med Foxtrotkopplingar ska inledas efter nyår och en 34-årig Eskilstunabo är dömd till fängelse.

Ett snabbt polisarbete ledde till långa fängelsestraff när två män dömdes för vårens skjutning i Nyfors i veckan. Dessutom om Torshällabon som kopplas till Foxtrotnätverket och konsekvenserna av att hota en åklagare.

1960-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Vain hetkeksi piti jäädä on Sveriges Radio Finskan sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista.Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin, Gävlen ja Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.– Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee, Taisto Ronkainen kertoo.Töitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa.– Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.– Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan, muistelee Maija Ronkainen.Maija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä.– Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia.– Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen.– Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää.– Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.– Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille, Erkki Parviainen kummastelee.Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin– Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi.– Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä.Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran-nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti – totta kai – myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.– Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

In this Summer Series episode, you'll hear from Sam Shields. Sam shares the highs and lows of her education journey. She'll encourage you and empower you to just keep going, even when it's hard. Quotables *All quotables are from the interviewee  We are all learning no matter where we are at in our journey. That first year of a coach is going to be worth it. A lot of times teachers don't see or feel how appreciated they are. About Sam Samantha Shields is a Product Owner at Torsh. Prior to Torsh, Sam served as an Early Learning Specialist supporting early childhood educators, a district instructional coach, a classroom teacher, and is a published author. She is passionate about the outcomes that true, authentic coaching can deliver for student and teacher success. Sam became a part of the Torsh team after Torsh acquired Your Coaches Corner, a company she founded and ran for the past several years. Books by Sam: Daisy's Unperfect School Year Every Educator Speaks their own Languages: The Unique Love and Appreciation Languages of Educators  Connect with Sam: IG @samshieldscoach Twitter @samshieldscoach Join the Always A Lesson Newsletter Join here and grab a freebie! Connect with Gretchen Email: gretchen@alwaysalesson.com Blog: Always A Lesson Facebook: Always A Lesson Twitter: @gschultek Instagram: Always.A.Lesson Linkedin: Gretchen Schultek Bridgers Book: Elementary EDUC 101: What They Didn't Teach You in College Leave a Rating and Review: This helps my show remain active in order to continue to help other educators remain empowered in a career that has a long-lasting effect on our future. https://itunes.apple.com/us/podcast/always-lessons-empowering/id1006433135?mt=2 Search for my show on iTunes or Stitcher. Click on ‘Ratings and Reviews.' Under ‘Customer Reviews,' click on “Write a Review.” Sign in with your iTunes or Stitcher log-in info Leave a Rating: Tap the greyed out stars (5...

Nästa del i sommarserien är Mullsjös tidigare backstjärna Jesper Kivipaasi! 28-åringen kom fram i Örebro som en av Sveriges största talanger i 95-kullen, och vann det mesta med Örebros berömda 94-kull i junioråldrarna. På seniornivå blev det debut i division ett som 15-åring, och senare Örebro, Mullsjö och spel i Finland med Classic för Torshällaprodukten. I detta avsnitt sköter Samme spakarna, och låter Jesper berätta om sin bakgrund och hur det kom sig att han försvann från elitnivå efter säsongen 2018/2019. Trevlig lyssning!Gustaf & Samuel Get bonus content on Patreon Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

From its very inception, and for a couple of hundred years, New Orleans was a place people moved to from all over the world. Toward the end of the 20th century, things started to go in reverse. Every year since 1963 more people were leaving New Orleans than arriving here. Then, early this century, the tide turned again. Among the many reasons for this new wave of migration was something we hadn't heard in a long time: people were moving here to start a business. Both of Peter's guests on this edition of Out to Lunch today moved to new Orleans - one from Los Angeles, the other from New York - for very different types of businesses. Courtney Williams grew up in Jamaica and moved to New York City as a teenager. Courtney describes himself as, “Exhibit A for a great education.” After law school he became Director of Development at America Online. And then Vice President of Business Development at AOL Time Warner. Courtney was a part of the $165B merger between AOL and Time warner. One of the biggest mergers in history, it was the first connection between tech and entertainment and paved the way for everything that was to follow, from iTunes to Netflix. After his monumental success in corporate America, Courtney wanted to start a business that would utilize his knowledge and experience to make something more than money. He wanted to make a contribution to building a better world. To that end, Courtney founded a tech-driven education business called TORSH, which stands for Today's One Room Schoolhouse.  TORSH allows school principals and heads of college departments to monitor and mentor teachers. It creates an online meeting place where all of a teacher's records are collected and available. And it's a cyber-meeting-space where teachers can share resources. TORSH's clients include Notre Dame, Purdue, Johns Hopkins University, and many more. Courtney founded TORSH in New York. In 2014  he relocated the operation to New Orleans. Janna Hart Black grew up in Metairie. She moved to Los Angeles to pursue a career in the fashion industry. Like many people in LA, Jana became increasingly concerned at the overwhelming number of homeless people living on the streets. Wishing she could do something to help these folks while at the same time looking for a way to move back home, Janna made both of those wishes come true. In 2015 she and her husband moved to New Orleans, and Jana founded a company called Bonfolk, that makes socks. You may have seen Bonfolk socks, and more recently Bonfolk towels too. They have New Orleans-inspired designs - like potholes or beignets - and Louisiana designs, - like oysters or a swamp scene. For every pair of fashion socks Bonfolk sells, they give a pair of specially designed resilient socks to organizations that distribute them to homeless people. And for every towel they sell, they give a towel to a needy person, especially disadvantaged kids learning to swim. When doctors graduate from medical school, they're meant to be guided by the fundamental principle of medicine embodied in what's called the Hippocratic Oath. Basically, it's a declaration that says, “Do no harm.” There's no equivalent oath for small business owners. But it's fair to say that most people today who own their own business want to feel that, whatever they're doing, they're in some way making the world a better place. There's a name for this type of business philosophy. It's called “Social Impact.” Janna Hart Black and Courtney Williams are both great examples of entrepreneurs who build social impact consciousness into the very fabric of their business. Out to Lunch is recorded live over lunch at NOLA Pizza in the NOLA Brewing Taproom. You can find photos from this show by Jill Lafleur at itsneworleans.com.  See omnystudio.com/listener for privacy information.

During National Teacher Appreciation Week, we talk to Courtney Williams, the CEO of Torsh, a tech company that works with area schools and teachers in multiple ways to help increase teacher satisfaction and retention. How does Torsh work and what has it meant to area schools? Find out on this week's BizTalks.

Hallå hallå! I detta avsnitt ringer vi upp en härlig skara människor för att höra hur läget är i laget inför säsongen 2023.Vi ringer upp till:Torshälla Nyby IS DamHällbybrunn DamSkogstorp DamSödra FFGillberga-ListaBarva IFSkogstorpNäshultaBabylonHällbybrunnKvicksundTack för att ni lyssnar på oss.

Hallå i stugorna , äntligen är vi tillbaka med ett nytt avsnitt till er.I detta avsnitt ringer vi upp:Eskilstuna Uniteds, Lucia Duras.Torshälla Innebandys Linus Wernqvist.Eskilstuna Syrianskas Johan Nygren.Vi har även med Den flygande reportern som pratar om alla gamla Innebandyklubbar som fanns i stan förr.Eskils målvakt Daniel OlssonSamt så har vi med Mohammed Wahap och Andreas FröjdfeldtTack för att ni lyssnar på oss

I slutet av regeringsförklaringen presenterade Sveriges tillträdande statsminister Ulf Kristersson (M) den nya regeringen. Hör alla namnen på de nya statsråden. Medverkande: Ekots kommentator Tomas Ramberg.Programledare: Olle WibergProducent: Ausi PetreliusTekniker: Hanna MelanderSändes 18 oktober 2022Ulf Kristerssons regering alla 23 ministrar12 män och 11 kvinnor12 Moderater (13 med Ulf Kristersson):Ulf Kristersson (M) blir ny statsminister.Född 1963. Uppvuxen i Torshälla utanför Eskilstuna. Utbildad civilekonom. Partiledare för Moderaterna sedan 2017. Ordförande i Moderata ungdomsförbundet 1988-1992. Riksdagsledamot 1994-2020. Marknadschef på Timbro 19951998. Kommunalråd i Strängnäs från 2003. Kommunalråd i Stockholm 2006-2010. Socialförsäkringsminister 2010-2014. Moderaternas ekonomisk-politiske talesperson 2014-2017. Källa: TTElisabeth Svantesson (M) blir ny finansminister.Niklas Wykman (M) blir ny finansmarknadsminister.Pål Jonson (M) blir ny försvarsminister.Carl-Oskar Bohlin (M) blir ny civilförsvarsminister.Gunnar Strömmer (M) blir ny justitieminister.Maria Malmer Stenergard (M) blir ny migrationsminister.Parisa Liljestrand (M) blir ny kulturminister.Camilla Waltersson Grönwall (M) blir ny socialtjänstminister.Anna Tenje (M) blir ny äldre- och socialförsäkringsminister.Jessica Roswall (M) blir ny EU-minister.Tobias Billström (M) blir ny utrikesminister.Johan Forsell (M) blir bistånds- och utrikeshandelsminister.Sex Kristdemokrater:Ebba Busch (KD) blir ny energi- och näringsminister och vice statsminister.Jakob Forssmed (KD) blir ny socialminister.Acko Ankarberg Johansson (KD) blir ny sjukvårdsminister.Peter Kullgren (KD) blir ny landsbygdsminister.Andreas Carlsson (KD) blir ny bostadsminister.Erik Slottner (KD) blir ny civilminister.Fem Liberaler:Johan Pehrson (L) blir ny arbetsmarknads- och integrationsminister.Mats Persson (L) blir ny utbildningsminister.Lotta Edholm (L) blir ny skolminister.Romina Pourmokhtari (L), blir ny klimat- och miljöminister.Paulina Brandberg (L) blir ny jämställdhetsminister.

This edWeb podcast is sponsored by Torsh.The edLeader Panel recording can be accessed here.Even the best educator, no matter how many years they've been on the job, can get better. That's the foundation of Rockdale County Public Schools' (GA) professional learning program. An important part of their ongoing personalized, job-embedded support for the district's teachers and staff is video-based coaching. Tune in to this edWeb podcast to hear from Ursala Maddox Davis, Teacher Effectiveness Coordinator for Rockdale, about how their collaborative coaching model is helping the district achieve its goals — from increasing teacher retention to implementing evidence-based instructional practices that lead to student growth and achievement. Mrs. Davis is joined by Dr. Paula Bevan, a consultant for school improvement through teaching excellence. Together, they discuss:The impact of coaching on teacher effectivenessRecent research on the benefits of video coachingWhy having a secure professional learning management system is an important part of successful video-based coachingSteps for designing a coaching program that supports teacher autonomyhow to build momentum for video coachingDon't miss this opportunity to learn from one district's journey to support their team's professional growth through high-leverage coaching strategies. This edWeb podcast is of interest to PreK-12 teachers, school and district leaders, as well as Education Technology Leaders, Professional Learning Directors and Coordinators.Torsh The most comprehensive platform for all of your professional learning needs

Moderatledaren har ambitionen att leda en ny regering efter valet i höst. Men trots att partiets hjärtefrågor som brott och trygghet värderas högt bland väljarna lyfter inte partiet i opinionen. Så vilka chanser har Ulf Kristersson? Blir han statsministern som till slut får Turkiet att öppna dörren för ett svenskt Natomedlemskap och hur långt ska Sverige vara berett att gå Turkiet till mötes?Men i nuläget vill Moderatledaren inte lägga sig i hur regeringen sköter förhandlingarna om ett svenskt Nato-medlemskap."Jag tänker inte överhuvudtaget gå in i de samtalen som jag vet regeringen nu för."Han vill heller inte säga vad han tycker om Moderaternas tidigare krav på ett förbud mot vapenförsäljning till Turkiet.Om Ulf Kristersson:Namn: Ulf Kristersson, partiledare Moderaterna Ålder: 58 år Bakgrund: Född i Lund 1963 och uppvuxen i Torshälla utanför Eskilstuna. Ordförande i Moderata Ungdomsförbundet 19881992. Finanskommunalråd i Strängnäs och senare socialborgarråd i Stockholm. Socialförsäkringsminister åren 20102014 i Regeringen Reinfeldt. Blev partiledare för Moderaterna 2017.Gäst: Ulf Kristersson, partiledare Moderaterna Kommentar: Tommy Möller, statsvetare Stockholms universitet Programledare: Pontus Mattsson Producent: Hansjörg Kissel Tekniker: Christer Tjernell

Cette semaine, Alex et Marco reçoivent en entrevue Torsh et Ken de la formation Super Punk!Bonne écoute!Patreon : https://www.patreon.com/dubruitamesoreillesFacebook : https://www.facebook.com/dubruitamesoreillesInstagram : @dubruitamesoreillesTwitter : @DBMO_baladoTous nos épisodes sont disponibles sur iTunes, Google Play, RZO, BaladoQuebec et Spotify

Tyresöläinen Lauri Pihlajamaa (1932-2020) kuului ensimmäisiin ruotsinsuomalaisiin, joilla oli kuollessaan korona. Lauri Pihlajamaa oli monen ruotsinsuomalaisen tuntema pappi Keski-Ruotsissa ja myöhemmin Tukholman seudulla. Hän palveli 1975-1997 Eskilstunassa ja Torshällassa sekä myöhemmin Tyresössä, Öster-Haningessa ja Tukholmassa. Keski-Pohjanmaalta Vetelin kunnasta kotoisin ollut Pihlajamaa oli pappi, historioitsija, saksan harrastaja ja opettaja sekä perheenisä. Hän ehti elää yli 20 vuotta aktiivista elämää eläkkeellä ennen kohtalokasta maaliskuuta 2020. Lauri Pihlajamaata muistelevat tytär Kristiina Mellin, sisar Liisa Anjum sekä työtoverit Eila Kastu ja Maija Toivola. "Ensimmäiset muistot minulla on kotoa ja päiväkodista ja varsinkin, kun sinne käveltiin isän kanssa käsi kädessä", tytär Kristiina Mellin kertoo. "Hänellä oli vahva, vakaa ja turvallinen usko. Hän oli tietoinen siitä, mitä halusi ja uskalsi sanoa asiansa. Hänellä oli aina pilke silmäkulmassa", kertoo työtoveri Maija Toivola. Toimittajat: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.se Maria Repitsch maria.repitsch@sverigesradio.se  Loppumiksaus:  Emilia Martin

Hej hej igen! I det 46:e avsnitt snackar vi med följande personer: *Guifs Carro Karlsson, en överlycklig Carro förklarar varför man vann mot Helsingborg. *Torshälla IBK:s Andreas Wisén som förklarar vad som gick snett i helgen. *IFK Eskilstunas 15 årige Joel Hedström som berättar om om vilken favoritklubb han har. *Rebecca Mellqvist ,som hux flux blev klubblös. Såklart tar vi upp futsal och sås snackar vi som vanligt om det mesta inom Eskilstunaidrotten. Tack för att ni lyssnar.

Welcome to the inaugural TORSH podcast in the “People of Talent” series!  In this episode, we take a dive into K12 Lift of Central Florida.  We sit down with CEO Sam Foerster and Head of Projects Shannon Houston to talk about the exciting work they are doing in the state.

Hallå där igen. Ni måste ju bara lyssna på det här mycket trevliga avsnittet. Vi ringer upp Torshälla IBK:s Emil Schalin Eriksson som berättar hur läget är i laget just nu. Vi ringer även upp Sebastian Nygårds som pratar ut om brytningen med IFK Eskilstuna. Vi surrar även om GUIF där vi efter matchen mot Sävehof, fick tag i Robin Andersson Dickfors som med glädje snackade podden. Sen så tar vi upp futsal och mycket mycket mer. Tack för att ni lyssnar

Men GUD vilket avsnitt det här är. Vi snackar Torshälla IBKs match mot KAIS Mora, där vi var på plats i Stiga Sports Arena. Vi är även på plats i Smé Hallen när Linden Hockey tog emot Kumla. Ska man var ärlig så kan man kan helt enkelt säga att det här är ett av våra bästa avsnitt som vi har gjort. Tack för att ni lyssnar.

Hallå där. I det här avsnittet tar vi såklart upp IFK Eskilstunas serieseger, vi ringer Emil Fritzell och Peyman Alkoyun som berättar lite om säsongen som varit. Vi slår även en pling till Triangelns tränare som berättar varför han slutar. Såklart tar vi även upp förra helgens härliga matcher då vi såg Primavera och Torshälla Nyby lattja fotboll i både divison 4 och 6. Vi snackar som vanligt även om AFC och Eskilstuna United.. Tack för att du lyssnar.

Liisa syntyi Kurikassa, kasvoi Lahdessa, opiskeli Helsingissä, on asunut sekä Kööpenhaminassa että Tukholmassa. Nykyinen kotipaikka on Helsingin Munkkiniemi. Hän viihtyy yleensä juuri siellä missä on. "Ilmeisesti sukulaissuhdekin on Juha Miedon kanssa ja olin jopa hänen turneemanagerinaan Torshällassa halonhakkuun maailmanmestaruuskisoissa. Huikee kokemus!" Liisa Nassir Tolonen käyttää sekä isänsä että lastensa isän, muusikko Jukka Tolosen, sukunimiä. Hän on yhtä kotonaan niin Ruotsissa kuin Suomessakin ja kuuden Helsingin-vuoden jälkeen hän käyttää edelleen sanontaa "me ruotsinsuomalaiset". "En tee työtä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden hyväksi - mä elän niille!"      Haastattelija: Soili Huokuna.

Reformationspoddens fjärde avsnitt gästas av Pernilla Parenmalm, kyrkoherde i Torshälla församling och författare till det avslutande kapitlet i boken För Kristi skull. Vi talar bland annat om Luthers äktenskap och om syndabekännelsen.

Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät ghostata-verbin juurtumista suomen kieleen ja käymme kielileirillä urkkimassa, miten siellä opetellaan suomea. Viikon uudissana on ylikulutuspäivä. Vuoden päivä, jolloin olemme kuluttaneet osuutemme maapallon luonnonvaroista hilautuu aina varhaisemmaksi. Torshällan suomalaisen seuran kielileirillä Solvikissä opetellaan kieltä ilman oppikirjoja leikin ja toiminnan avulla. Ohjelmassa on uintia, saunomista, kilpailuja ja kekkereitä, kertovat ohjaajat Tiina Laurikkala ja Erkki Parviainen.   Kielenhuoltajilla Riina Heikkilällä ja Henna Leskelällä on jättiurakka selvittää kuuntelijoilta tulleita kysymyksiä: ghostata-sanan lisäksi myös sanat muikeeta, mässyttää, biisi, takapakki ja kivenheitto sekä pari suomalaista sanontaa, joiden alkuperä on Skotlannissa ja kenties jopa Intiassa. Viikon pakinasta vastaa Andreas Ali Jonasson. Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Millaiset sanat sopivat kuvaamaan Suomea: rakas, vieras, kaunis, etäinen? Kielipuoli kävi Torshällassa kyselemässä sanoja, joilla voisi kuvailla tänä vuonna 100 vuotta täyttävää itsenäistä Suomea. Jutta Turunen rekrytoitiin opettajaksi Suomen Lahdesta Eskilstunaan Skogstorpin kouluun. Jutta kertoo, miten on mennyt etenkin kielen kanssa. Hän oli Suomessa ruotsin ja englannin opettaja. Jutta jatkaa samoissa tehtävissä, mutta ei voi opettaa ruotsia äidinkielenä, siihen ei kielitaito vielä riitä. Hän opettaa ruotsia toisena kielenä. Kielenhuoltajat Henna Leskelä ja Tarja Larsson Kielineuvostosta (Språkrådet) puhuvat muun muassa jonneista ja oululaisista sanonnoista. Viikon uudissana on duudlata. Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

60-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista. Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin ja Gävlen, Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee.Taisto RonkainenTöitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa. Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan.Maija RonkainenMaija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä. Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia. Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen. Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää. Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille.Erkki Parviainen Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi. Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä. Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran -nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti - totta kai - myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Tarja Saarikko Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

60-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista. Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin ja Gävlen, Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee.Taisto RonkainenTöitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa. Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan.Maija RonkainenMaija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä. Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia. Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen. Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää. Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille.Erkki Parviainen Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi. Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä. Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran -nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti - totta kai - myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Tarja SaarikkoSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Kielipuoli-ohjelma käy kielileiriläisten olympialaisissa ja etsii suomenkielistä vastinetta sanalle smörsångare. Torshällan Suomalaisen seuran leiri avasi ruotsinsuomalaisten lasten kesäleirikauden. Monet kuulivat leiripäivinä enemmän suomea kuin muina päivinä. Västeråsissa lasten suomen kieltä tuetaan laulamalla ja leikkimällä Vauvasta vaariin -tapahtumissa.Viikon uudissana on iskävartalo.Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä pohtivat muunmuassa käsitteitä karhunpalvelus, smörsångare ja att visa framfötterna. Manja Lehto pureutuu pakinassaan hauskoihin sananparsiin.  Juontaja Merja Laitinen.

Susanne Sznajderman Rytz sai vähemmistökielipalkinnon 2016, kesän kielileireille voi ilmoittautua ja kielten sekoittaminen työpaikoilla voi olla hyödyksi - Vuoden 2016 vähemmistökielipalkinto myönnettiin Susanne Sznajderman Rytzille, joka on useita vuosikymmeniä tehnyt työtä jiddishin kielen vahvistamiseksi muunmuassa hallituksen vähemmistökielikomiteassa ja Ruotsin jiddish-liitossa- Kielten sekoittaminen töissä voi tehostaa viestintää työpaikoilla, joissa on monikielisiä työntekijöitä, todetaan Göteborgin yliopistossa valmistuneessa väitöskirjassa- Kesällä järjestetään taas monia leirejä ruotsinsuomalaisille lapsille. Useimpien leirien tarkoituksena on myös lasten suomen kielen vahvistaminen tavalla tai toisella. Torshällan suomalaisen seuran viikonloppuleiri toukokuussa aloittaa leirikesän- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät mm sanaa nysvätä ja käsitteitä panna hanttiin ja mennä överiksi - Pentti Salmenranta pakinoi kamalista sanoista- Juontajana Merja Laitinen.kielipuoli@sverigesradio.se

Voiko ruotsiksi olla fiksu? Mitä fiksu oikeastaan tarkoittaa. Entä flummig? Kielenhuoltajat selittävät. - Kielikysymyksiä Riinalle ja Hennalle voit lähettää sähköpostilla osoitteeseen kielipuoli@sverigesradio.se tai vaikka soittaa Sisuradion puhelinvastaajaan 08-784 24 00.- Suomessa arvioidaan asuvan noin 600 000 ihmistä, joiden on vaikeaa hyödyntää valtavirta tiedotuksen sanakoukeroita ja numeroita. Yksinkertaistaminen on tarpeen, kertoo Tukholmassa vieraillut Selkosanomat lehden toimittaja Petri Kiuttu ja hänen selkotoimittaja kollegansa Lea Suoninen-Erhiö sekä Kimmo Kontio. - Torshällalaisessa Carlssonin perheessä äidin kielestä on tullut isänkin kieli. Kun äiti Eila puhui lasten, Henrikin ja Elinan, kanssa suomea niin isä Christer oppi kielen siinä sivussa kuuntelemalla. Suomen kielen taidosta on ollut Christerille monenlaista hyötyäkin. - Andreas Ali Hietala Jonasson pakinoi matkustamisesta.  Vaikka Göteborgin suomalaiset ja helsinkiläiset matkaavatkin samankaltaisilla raitiovaunuilla he eivät välttämättä käytä matkantekovälineestä samoja sanoja. Juontajana Merja Laitinen

Pär och Eva åker till Torshälla och pratar mat, Kent och den nya arenan.

Helt otroliga historier från Mattias liv, fina listor från Johan och mycket skratt från Söder... ja vetefan....lyssna själva!!

Huomenta Ruotsi jatkaa Sisuradion vaaliperheiden esittelyä. Torstaiaamuna vuorossa ovat Malmössä asuvat Ulrika Peldán ja hänen Adel-poikansa. Torshällan suomalaiset ovat saaneet uuden kohtaamispaikan. Avajaisissa oli tungosta. Aamun vieras on Björklövenin kokenut jääkiekkoilija Stefan Öhman, joka on jälleen palannut Uumajaan Suomessa ja muualla Ruotsissa vietettyjen vuosien jälkeen. Kuten tavallista, mukana on myös kooste Sotshin talviolympialaisten tärkeimmistä tapahtumista. Lähetyksen juontaa Hannu Laitinen Eskilstunasta.

Hämärä tanssii- esitys sai ensi-iltansa tämän vuoden kesäkuussa (2012) Torshällassa. Kyseessä on kolmen ruotsinsuomalaisen naisen taidonnäyte, joka koostuu kolmen maan runouden esittämisestä tanssin ja teatterin keinoin. Esityksen on ohjannut Anna-Maria Ingarö, joka haluaa esityksen tuovan taukoa arkeen ja ajatuksen pysäyttämistä. Pentti Saarikosken, Thomas Tranströmerin ja kiinalaisten runoilijoiden teoksia esittää lausuja Raija Vuorela ja tanssija Solveig Åkerberg. Anna Maria Ingarön mukaan tavoitteena on ollut karsia pois paatos, riisua ilmaisua ja harrastaa sanan stripteasia. Tämän ruotsinsuomalaisen esityksen tavoitteena on myös kiertää ruotsinsuomalaisia tilaisuuksia ja ja antaa mahdollisimman monen kokea taiteen rauhoittavaa vaikutusta arkipäivän kiireisyyteen. Arja Claesson tapasi taityeilijat Axevallan kesässä elokuussa 2012 ennen esitystä.

Taru Nurmela är 29 år och sjunger finsk tango - i svenska Eskilstuna. Många ungdomar förknippar dansen med gamla gubbar som pimplar Koskenkorva och Taru har svårt att hitta bandmedlemmar som är yngre än 60 år. Men det finns platser där den finska dansen fortfarande lever. Det här är också ett program om att längta bort och komma hem. Följ med till Skultuna lagård där festklädda Sverige-Finländare sjunger karaoke och virvlar runt på lagårdsgolvet. Taru är med och tävlar om en plats som tangodrottning. Och möt Isto Hannukainen som minns sommarnattens dans under björkarna i Finland. Han bar med sig tangon närmast hjärtat när han flyttade över Östersjön och blir nostalgisk när han rotar runt bland lp-skivorna. För 23-åriga Sanna Pynnönen är den finska tangon minst lika spännande som salsa men hon drömmer inte direkt om att hitta en ung, vacker tangokung här i Sverige. Följ med till en liten föreningslokal i Torshälla där Sanna lär ut finsk dans till pensionärer. Vad får Sanna och Taru att hålla kvar i ett arv som många andra valt bort?