Podcasts about jorma ik

Vesa Franzon joutuu koko elämän mullistavaan onnettomuuteen vuonna 2006, kun hän kaatuu työpaikkansa ulkorappusilla. Sitä seuranneet vuodet ovat Vesalle kärsimyksen ja välillä hengenvaaran aikaa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Vuosi on 2012 ja Vesa makaa leikkaussalin pöydällä sairaalassa. Tämä on jo Vesan viides leikkaus onnettomuuden jälkeen, turman, joka muutti hänen elämänsä 2006. Yhtäkkiä jokin menee pahasti pieleen – Vesan henki on vaarassa, eikä se ole viimeinen kerta.Vesa och den ödesdigra olyckan – 18 år av plågaVesa Franzon är med om en livsomvälvande olycka 2006, när han halkar och faller i trappan utanför sin arbetsplats. De många år som följer blir för Vesa en tid av lidande – och ibland livsfara.Året är 2012 och Vesa ligger på ett operationsbord på sjukhuset. Det här är redan Vesas femte operation sedan olyckan som helt förändrade hans liv 2006. Plötsligt går något fruktansvärt fel – Vesas liv är i fara och det kommer inte att vara sista gången.Programmet är på finska.Reportteri/reporter: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.seTuottaja/producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se Käsikirjoitus/manus: Jorma Ikäheimo, Tiina Laitila Kälvemark, Maiju Ristkari ja Lotta HoppuLoppumiksaus/slutmix: Magnus KjellssonKertoja/berättarröst: Ramin FarzinHaastateltavat/intervjupersoner: Vesa Franzon, Emilie Friberg/dosentti, Vakuutuslääketieteen osasto, Kliinisen neurotieteen laitos, Karoliininen instituutti/docent, Avdelningen för försäkringsmedicin, Institutionen för klinisk neurovetenskap, Karolinska institutet. Dokumenttia varten haastateltiin myös ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Ville Puistoa. Inför dokumentären intervjuades även Ville Puisto, specialist i ortopedi och traumatologi.Ohjelma tehtiin syksyllä 2024. Programmet gjordes hösten 2024.

Ruotsinsuomalaisten tunteman karaokeisäntä Lauri Kuusisen elämä on ollut mutkikas. Kun naapuri eräänä päivänä yllättäen koputtaa ovelle, Lauri heittäytyy musiikin maailmaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Keväällä 2024 Sveriges Radio Finskan toimittaja tapaa Laurin täpötäydessä karaoketapahtumassa. Lauri kertoo, mikä on johtanut hänet tähän hetkeen. Laurin tarina on kertomus sota-Suomen pojasta, joka musiikin kautta jättää jälkensä ruotsinsuomalaiseen kulttuuriin.Lauri – resan från krigets fattiga Finland till den svenska karaokescenenLauri Kuusinen är ett välkänt namn på den sverigefinska karaokescenen – men karaokekungens liv har haft många vändningar. När Lauris liv gör en helomvändning 1974, är det också dags för något nytt. En dag får Lauri oväntat besök av en granne och kastas därmed in i musikens värld.Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Lauri Kuusinen, Pekka Suutari/Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen professoriReportteri/reporter: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Jorma Ikäheimo, Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta HoppuTuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.seKertoja/berättarröst: Ramin FarzinLoppumiksaus/slutmix: Magnus KjellsonArkistoäänet/arkivklipp: YLE, Sveriges Radio, “Lost In Translation”-elokuva, Suomen valtioneuvosto, Ruotsin hallitus, Valkoinen talo, BBC ja Ruotsin hoviOhjelma tehtiin keväällä 2024.Programmet gjordes våren 2024.

Sirpa menettää työpaikkansa 35 vuoden jälkeen. Hän tehnyt koko uransa, 17-vuotiaasta asti, Saab Automobilen palveluksessa. Mistä löytyy uusi työ, kun Trollhättan on täynnä työttömiä? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Helmikuussa 2011 Saab Automobile juhlii ”itsenäisyyspäiväänsä” 372 kermakakulla. Vuoden lopussa yhtiö kaatuu yhdessä Ruotsin historian laajamittaisimmista konkursseista. Sirpa Eide on toisen polven ruotsinsuomalainen, ja toisen polven saabilainen. Hän ei jätä uppoavaa laivaa – edes puolentoista vuoden palkasta.Saabs konkurs – när Sirpa och tusentals andra förlorade sina jobbSirpa förlorar sitt jobb efter 35 år. Hon har arbetat i Saab Automobiles tjänst under hela sitt yrkesliv, ända sedan hon var 17 år gammal. Hur ska 50-plussaren Sirpa hitta ett nytt jobb, när hela Trollhättan är fullt av arbetslösa?Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Sirpa Eide/Saab Automobilen entinen työntekijä/tidigare medarbetare på Saab Automobile, Jens B. Nordström/Saabista kaksi kirjaa kirjoittanut toimittaja/journalist och författare till två böcker om Saab: Cirkus Muller och Saabs sista strid : Den osannolika historien om Sveriges största konkursReportteri/reporter: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Jorma Ikäheimo, Lotta Hoppu ja Tiina Laitila KälvemarkTuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.seKertoja/berättarröst: Ramin FarzinLoppumiksaus/slutmix: Eskil LövströmProgrammet gjordes under vintern och våren 2024.Ohjelma tehtiin talvella ja keväällä 2024.Varför gick Saab i konkurs?Saab Automobile försattes i konkurs i december 2011 efter flera år av sjunkande lönsamhet och ekonomiska svårigheter. Konkursen var bland de största genom tiderna i Sverige och avslutades först efter tio år i slutet av 2021.Miksi Saab meni konkurssiin?Saab Automobilen konkurssi käynnistettiin vuonna 2011 vuosia kestäneiden laskevan kannattavuuden ja taloudellisten vaikeuksien seurauksena. Konkurssi oli yksi Ruotsin historian laajamittaisimmista, ja se saatiin päätökseen vasta kymmenen vuotta myöhemmin, vuoden 2021 lopussa.

Nuori Kari Palo-oja pohtii, miksi hänen kehonsa ei ole samanlainen kuin muiden. Miksi äidille tulee paha mieli, kun hän yrittää kysyä asiasta? Hän saa vastauksen vasta vuosikymmeniä myöhemmin, kun puhelin soi ja lääkäri kertoo pysäyttävän uutisen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Pohjois-Hälsinglannissa asuva Kari Palo-oja on intohimoinen parahiihtäjä, sekä tavallisilla suksilla että rullasuksilla. Heikkojen jalkojensa takia hän käyttää hiihtäessä suksien päällä olevaa istuinta, jonka päällä mies on kontallaan. Kari eli vuosikymmeniä tietämättä vakavan sairautensa syytä.Kari och Neurosedynskandalen – hemligheten som tystades nedUnge Kari Palo-oja undrar varför hans kropp inte är som alla andras. Varför blir mamma så ledsen när han försöker fråga om saken? Han får svar på sina frågor först flera årtionden senare, när telefonen ringer och läkaren levererar sitt besked.Haastateltavat/intervjupersoner: Kari Palo-oja/Paraurheilija, Hannu Sariola/Kehitysbiologian professori emeritus/Professor emeritus i utvecklingsbiologiReportteri/reporter: Jorma IkäheimoTuottaja/producent: Hanna SihlmanKäsikirjoitus/Manus: Jorma Ikäheimo, Hanna Sihlman ja Tiina Laitila KälvemarkLoppumiksaus/Slutmix: Brady JuvierKertojaääni/Berättarröst: Ramin FarzinOhjelman arkistoklipit/Arkivklipp: Sveriges RadioOhjelma tehtiin talvella 2024. Programmet gjordes vintern 2024.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti.Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.Hur många drabbades av Neurosedynskandalen?I slutet av 1950-talet och i början av 1960-talet kommer en ny produkt till läkemedelsmarknaden – det lugnande läkemedlet talidomid, som har utvecklats i dåvarande Västtyskland. Talidomid anses speciellt lämpligt för gravida kvinnor som hjälp mot bland annat illamående, oro och sömnproblem eftersom pillret ”varken skadar mor eller barn”, som det står i läkemedelsinformationen. Talidomid börjar säljas världen över.Läkemedelsföretaget Astra säljer talidomid i Sverige under namnet Neurosedyn. Inom ett par år uppdagas, att läkemedlet kan medföra allvarliga fosterskador. I Sverige föds 180 barn med missbildningar orsakade av läkemedlet. Idag lever runt 100 svenskar med neurosedynskador, enligt Föreningen för de Neurosedynskadade (FfdN). I Finland föds 50 barn med neurosedynskador, enligt professor emeritus i utvecklingsbiologi Hannu Sariola. Världen över föds 7000-10 000 barn med missbildningar på grund av talidomid, runt hälften av dem i dåvarande Västtyskland.Mistä talidomidikatastrofissa oli kyse?1950- ja 1960-luvun vaihteessa lääkemarkkinoille tulee uusi tuote – rauhoittava talidomidi, joka on kehitetty silloisessa Länsi-Saksassa. Talidomidia pidetään erityisen sopivaksi raskaana oleville naisille, koska se muun muassa auttaa pahoinvointiin ja univaikeuksiin eikä aiheuta riippuvuutta. Lääkettä aletaan myydä ympäri maailmaa. Ruotsissa Lääkeyhtiö Astra myy talidomidia nimellä Neurosedyn, ja pillereiden lääkeinformaatiossa kerrotaan, että lääke ei vahingoita äitiä tai lasta: ”varken skadar mor eller barn och som därför passar särskilt bra att använda under graviditeten”.Tulevien vuosien aikana Neurosedynin vaikutukset todetaan kuitenkin vakaviksi. Ruotsissa todetaan syntyneeksi 180 Neurosedynin vammauttamaa lasta. Tänä päivänä noin 100 ruotsalaista elää Neurosedynin aiheuttamien vammojen kanssa, Neurosedynistä vammautuneiden yhdistyksen (FfdN) mukaan. Suomessa vammautuneita lapsia syntyi noin 50, kehitysbiologian professori emeritus Hannu Sariola kertoo. Suomessa talidomidia myytiin useilla kauppanimillä kuten Softenon, Noctosediv ja Peracon. Maailmassa syntyy noin 7000-10 000 talidomidin vammauttamaa lasta, noin puolet heistä Länsi-Saksassa.Korjaus 20240212: Karin äidin etunimi korjattu jaksoon. Korrigering 20240212: Karis mammas förnamn korrigerat i avsnittsljudet.Reportteri/reporter: Jorma Ikäheimojorma.ikaheimo@sverigesradio.seTuottaja/producent: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.se

Linja-auto putoaa sillalta lähes kymmenen metriä junaradalle. Aviopari Pekka ja Leila ovat kaksi matkustajista kyydissä on Kuopioon kylpyläreissulle lähtenyt kalixilainen lauluklubi, jonka kaikki jäsenet eivät selviä turmasta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. En buss kör av en bro och faller tio meter ner på ett järnvägsspår. Ombord är medlemmar i en sångklubb på väg mot ett spahotell i östra Finland. Det gifta paret Pekka och Leila är två av dem.Programmet är på finska.Haastateltavat/Intervjupersoner: Pekka Komulainen, Pekka Jäntti/Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario/kriminalkommissarie vid polisinrättningen i Östra Finland Reportteri/reporter: Jorma IkäheimoTuottaja/Producent: Hanna SihlmanKäsikirjoitus/Manus: Tiina Laitila Kälvemark, Jorma Ikäheimo ja Hanna SihlmanLoppumiksaus/Slutmix: Elin HagmanKertojaääni/Berättarröst: Ramin FarzinLisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista hakusanoilla ”finska dokumentti”.Mikä oli Kuopion bussiturma?Neljä henkilöä kuoli ja kaikkiaan 19 loukkaantui vuonna 2018 sattuneessa Kuopion bussiturmassa. Ruotsin Kalixista Suomen Kuopioon matkalla ollut linja-auto törmäsi risteyksessä useaan henkilöautoon, ajoi kaiteen läpi ja syöksyi sillalta. Bussi putosi lähes kymmenen metriä sillan alapuolella kulkeville rautatiekiskoille, törmäten kallionseinämään. Matkustajat olivat suomen- ja meänkielisen Kalixin lauluklubin jäseniä matkalla viikonloppuretkelle kuopiolaiseen kylpylään.Vad hände vid bussolyckan i Kuopio?Fyra personer omkom och totalt 19 skadades vid bussolyckan i Kuopio i Finland år 2018. Olycksbussen var på väg från svenska Kalix till Kuopio i östra Finland då den körde in i flera personbilar i en korsning och fortsatte igenom broräcket. Bussen störtade ner nästan tio meter innan den landade på järnvägsspåren nedanför samtidigt som den slog i en klippvägg. Passagerarna var finsk- och meänkielitalande medlemmar i Kalix sångklubb, på en weekendresa till ett spahotell i Kuopio.Reportteri/reporter Jorma Ikäheimojorma.ikaheimo@sverigesradio.seTuottaja/Producent Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.se

Kuopio, syyskuu 1969. 15-vuotias Irma on kadonnut jäljettömiin, eikä tule veljensä häihin. Perhe etsii häntä pitkin Kuopiota kunnes yhtenä päivänä eteiseen tipahtaa postikortti. Irma on Turun satamassa matkalla Ruotsiin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Irma rymmer till Sverige som 15-åringKuopio, september 1969. 15-åriga Irma har försvunnit spårlöst och uteblir från sin brors bröllop. Familjen letar efter henne fram till dess att ett vykort en dag dimper ner på hallgolvet. Irma befinner sig i Åbo hamn och är på väg mot Sverige.Programmet är på finska.Haastateltavat/Intervjupersoner: Irma Nykulla, Hanna Snellman/Helsingin yliopiston kansatieteen professoriReportteri/reporter: Jorma IkäheimoTuottaja/Producent: Lotta HoppuKäsikirjoitus/Manus: Tiina Laitila Kälvemark, Jorma Ikäheimo ja Lotta HoppuÄänisuunnittelu ja miksaus/Ljuddesign och slutmix: Mika TahvanainenKertojaääni/Berättarröst: Ramin FarzinLisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti.Suuri muuttoaalto15-vuotias Irma on yksi sadoista tuhansista suomalaisista, jotka lähtevät Ruotsiin 1960- ja 70-luvuilla. Ruotsin tehdasteollisuus käy täysillä kierroksilla ja maassa vallitsee työvoimapula. Suomessa taas työttömyysaste on korkea ja palkat ovat pienemmät kuin Ruotsissa. Ruotsiin lähteminen on tähän aikaan melko yksinkertaista maiden välisen passivapauden ja yhteisten työmarkkinoiden ansiosta. Tilastollisesti suuren muuttaallon huippuvuodet ovat 1969-1970.Den stora flyttvågen15-åriga Irma är en av flera hundra tusen finländare som åker till Sverige under 1960- och 70-talen. Svensk tillverkningsindustri går på högvarv och det råder brist på arbetskraft. I Finland är arbetslösheten hög och lönerna är lägre än i Sverige. Att åka till Sverige är på denna tid relativt enkelt tack vare passfriheten länderna emellan och en gemensam arbetsmarknad. Statistiskt når den stora flyttvågen sin topp åren 1969-1970.

Markus Krunegård släpper ny musik på finska, Miss Joensuu heter första singeln. Namnet Jorma tappar i popularitet i Finland, varför? Jorma Ikäheimo är bekymrad. Samiska dubbelnamn däremot är väldigt vanliga, Anne-Marit Päiviö är en av många som har ett.

Ohjelma perehtyy Ruotsin rahahuoltoon, kruunun olemukseen sekä siihen, mitä käytössä olevat setelit ja kolikot kertovat meille. Piipahdamme myös kryptovaluuttojen maailmassa. Tarina alkaa 200 kruunun setelistä. Miksi meillä on kruunu ja mikä rooli rahajärjestelmässä on Ruotsin valtionpankilla eli Riksbankenilla? Puhumme myös rahojen painamisesta ja lyömisestä sekä mietimme kruunujen valmistamisen kustannuksia. Ohjelmassa paljastetaan myös, miten paljon kultaa me kaikki omistamme keskuspankkimme kautta.Keskustelun aiheena on myös Ruotsin valuutan turvallisuus maailmantalouden myrskyissä sekä pohdimme piensäästäjän asemaa ja kryptovaluuttoja.Käteistä ja kultaa -ohjelma kurkkaa lisäksi syvälle Ruotsin nykyisiin rahoihin, joiden symboliikkaa pohdimme.Asiantuntijoina ovat Jussi Hiljanen SEB:stä sekä arkeologi ja numismaatikko Eeva Jonsson Kuninkaallisesta kolikkokabinetista Ruotsin talousmuseosta.Käteistä ja kultaa -ohjelman on toimittanut Jorma Ikäheimo alkuvuodesta 2022. Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.se

Sinikka Guri (1939- 15.04.2020) flyttade som 16-åring från östra Finland till Sverige. Hennes man, barn och barnbarn hade en stor plats i Sinikkas hjärta i hela hennes liv. Hon bodde en kortare tid på ett vårdhem under år 2020. Där insjuknade hon i covid-19. Sinikka Guri kom till Sverige år 1955. Hon började arbeta som barnflicka, fortsatte som brödpackare och senare som lokalvårdare och barndagvårdare. På fritiden var hon ute i naturen och på familjens lantställe. Väva mattor och måla tavlor var något Sinikka ägnade sig åt när hon gick i pension. På grund av demens flyttade Sinikka Guri år 2020 in på ett vårdhem. Det var strax innan pandemin bröt ut i Sverige. Sinikka Guri insjuknade i covid-19. Strax efter att hon insjuknat infördes besöksförbud på det hemmet där hon bodde. I programmet hörs dottern Christina Guri Elmquist och Sinikkas man Heimo Pirhonen. "Det är väldigt smärtsamt att mamma skulle behöva dö ensam. Ingen ska behöva gå bort ensam. Det tycker jag är fruktansvärt. Jag förstår att läget är som det är med smittan men det är inte rättvist nånstans", säger dottern Christina Guri Elmquist. "Hon var en solstråle hela tiden. Hon skrattade mycket och det smittade. Hon hade två jobb. Hon var dagbarnvårdare på dagarna. På kvällarna städade hon. Hon var en energisk kvinna. Hon jobbade från halv sju på morgonen till tio på kvällen. Jag såg att hon blev trött men hon klagade inte", berättar sambon Heimo Pirhonen. Reportrar: Maria Repitsch maria.repitsch@sverigesradio.se  Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.se  Ljudmixning:  Emilia Martin

Sinikka Guri (1939-2020) muutti teini-ikäisenä Pohjois-Savosta Maaningalta Solnaan Tukholman seudulle. Koronaa hän sairasti vanhainkodissa. Sinikka Guri ehti olla töissä muun muassa leipätehtaalla, siivoojana ja lasten päivähoitajana sekä vastata omalta osaltaan perheensä arkirutiineista. Hän joutui muuttamaan dementian takia kotoaan alkuvuodesta 2020 juuri ennen pandemian tuloa Ruotsiin. Sinikka Guria muistelevat ohjelmassa tytär Christina Guri Elmquist ja leski Heimo Pirhonen. "Kymmenes päivä huhtikuuta vanhainkodista tuli tieto, että hänellä oli korona ja viisi päivää myöhemmin hän nukkui pois", leski Heimo Pirhonen muistelee. Toimittajat:  Jorma Ikäheimo  jorma.ikaheimo@sverigesradio.se  Maria Repitsch maria.repitsch@sverigesradio.se  Loppumiksaus:  Emilia Martin

Prästen Lauri Pihlajamaa (1932 - 21.03.2020) flyttade med sin familj från Finland till Sverige år 1975. I sitt yrke som präst kom han att bli en uppskattad arbetskamrat. "Han var en fantastisk pappa." Så minns dottern Kristiina Mellin sin far Lauri Pihlajamaa På fritiden läste och lärde sig Lauri Pihlajamaa mycket om den finska kyrkans historia. Kunskaper som han sedan dokumenterade i flera böcker. Han arrangerade körresor till utlandet och språkkurser i tyska för sina församlingsmedlemmar i Finska kyrkan i Stockholm. Aktiviteter som många uppskattade. Lauri Pihlajamaa berättade i en intervju i Sveriges Radio år 2002 om den finska församlingens historia i Stockholm. Dottern Kristiina Mellin, Lauris syster Liisa Anjum och kollegorna Eila Kastu och Maija Toivola berättar om arbetet och vänskapen med kollegan Pihlajamaa. "Jag känner mycket trygghet när jag tänker på min pappa. Han var en principfast, väldigt trygg och balanserad person. Han utstrålade lugn. Ibland kunde han vara ganska fåordig. Vi andra tillfällen kunde han vara en mycket bra historieberättare", säger dottern Kristiina Mellin. Diakon Eila Kastu var Lauri Pihlajamaas arbetskollega. "Första gången jag besökte en döende person var Lauri med mig. Han var min medvandrare. Vi gjorde ibland hembesök hos församlingsmedlemmar. Han gav mig trygghet i de arbetssituationerna." Maija Toivola, diakoniassistent i Finska församlingen i Stockholm, minns Lauri Pihlajamaas humoristiska sida.  "Han var stark i sin tro. Han var modig. Han hade humor och glimten i ögat. Jag tyckte att han var en gentleman. Han var välklädd. Jag förknippar honom med en rock och en halsduk som satt perfekt." Reportrar:  Maria Repitsch maria.repitsch@sverigesradio.se  Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.se  Ljudmixning: Emilia Martin

Matti Hiltunen (1946 - 29.06.2020) föddes i Posio i finska Lappland. Han kom till Husqvarna 1968, för att arbeta inom industrin. I Sverige fick Matti fru, barn och barnbarn. Matti fick till att börja med en förkylning med hosta. Förkylningen utvecklades och gav Matti svåra andningsbesvär. Han hade fått viruset covid-19. Det konstaterades när han sökte vård. Andningsbesvären försvårades ytterligare och han lades i respirator. Efter drygt tre veckor i respirator avled Matti Hiltunen. Vi hör Matti Hiltunens änka Helmi Hiltunen, deras dotter Jaana Jonasson och dotterdottern Cecilia Jonasson. Veikko Valtanen som var Matti Hiltunens barndomsvän från Finland berättar om deras vänskap som barn. "Jag talar fortfarande med Matti som om han vore kvar här hemma. Jag berättar för honom när jag sitter på stolen, som hans plats i köket. Jag har ett fotografi på Matti som jag talar till. Varje kväll säger jag god natt till honom. På morgonen säger jag god morgon", berättar änkan Helmi Hiltunen. "Ingen av oss förstod egentligen hur illa det var. Inte pappa heller. Han trodde  att han bara skulle sövas ner i ett par dagar då han skulle ligga i respirator. Efter det så trodde vi alla att han skulle bli uppväckt igen. Men så blev det inte. Han låg i respirator i tre och en halv vecka. Därefter tog läkarna beslutet att det inte gick att förlänga hans liv. Pappas kropp hade gett upp. Han var så allvarligt sjuk. De sa att han vara den sjukaste de hade haft i Linköping på IVA", säger dottern Jaana Jonasson. "Morfar var min favoritperson i hela världen. Han var så genomgod och den snällaste person som jag har känt. Han var trygg och ställde alltid upp om det var någonting. Vi hade så kul tillsammans. Vi hittade på olika danser och vi var ute och sprang i skogen. Även om han inte alltid själv var på gott humör så försökte han alltid få oss andra att må bra. Han höll humöret alltid uppe", säger barnbarnet Cecilia Jonasson. Reportrar: Maria Repitsch maria.repitsch@sverigesradio.se    Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.se    Ljudmixning:  Brady Juvier

Taimi Kumakari (1926 -15.05.2020) flyttade från norra Finland till Norrköping år 1964. Då hade hon man och sex barn. I Sverige tog hon anställning på en textilfabrik och sedan skilde hon sig ifrån sin man. 93-åriga Taimi Kumakari fick ett hastigt avslut på sitt liv när viruset covid-19 fick spridning i Sverige. Vi hör sonen Tauno Kumakari och hans dotter Jane Lindkvist som berättar om Taimi Kumakari som mor och farmor. "Hon var en kvinna som var självständig och kunde klara sig själv. Hon var handlingskraftig och fick saker och ting gjorda. Hon hade en egen inre drivkraft. I naturen trivdes hon allra bäst. Hon växte upp under enkla förhållanden utan el och vatten. Jag fick ett intryck av att hon hade det hon behövde här i livet. Det viktigaste för farmor var hennes familj, kärleken och friheten att få vara den hon var och att hon fick göra det hon ville. Jag tror att hon trivdes med sitt liv", säger barnbarnet Jane. "Hon hade en egen bil. Hon körde ända fram tills hon var 86 år", säger sonen Tauno Kumakari. "Jag tycker att hon var i ganska gott skick för att vara så gammal. Hon var 93 år när hon dog. Jag tror att hon hade kunnat bli hundra år eftersom hon var en mycket envis person. Hon fick ett långt liv", säger barnbarnet Jane. Reportrar: Maria Repitsch maria.repitsch@sverigesradio.se Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.se Ljudmixning:  Emilia Martin

Kössi Kaatra (1882-1928) oli vasemmistolainen kirjailija ja lehtimies 1900-luvun alun kuohuvassa ja väkivaltaisessa Suomessa. Sisällissodassa punaisten puolella ollut Kaatra pakeni 1918 Ruotsiin. Hän jatkoi työtään täällä ja löysi myös rakkauden. Ohjelmassa käytettyjä lähteitä: Jenny ja Kössi katkelmia Jenny Kaatran haastattelusta (Kai Kaatran SR Finskan tekijöillle luovuttama litteroitu kappale) Kössi Kaatra: Alhaisolauluja, Otava 1978 Kössi Kaatra: Punaiset ja valkoiset (Näköispainos ensipainoksesta, Frams forlag, Stockholm 1919, ntamo 2019) Hannu Niklander: Kössi Kaatran elämää ja lohjalaisvaiheita, 100-vuotisjuhlajulkaisu, Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry. Ja Lisiä Lohjan Pitäjänkertomukseen LIV (1982) Asko Sole: Suomi 100 Kaatra 135 vuotta ajan aaltojen humussa (2017) Käsikirjoitus ja toteutus: Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.se Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se Loppumiksaus: Emilia Martin Lukijat: Sannamari Patjas, Ramin Farzin Historia på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi: Hanna Sihlman ja Julia Wiraeus

Suomi oli Euroopan ensimmäinen maa, jossa naiset saivat äänioikeuden, ja suomalaiset naiset nousivat ensimmäisinä maailmassa eduskuntaan. Miina Sillanpää köyhyydessä kasvanut entinen piika ja tuleva ministeri oli yksi lasikaton rikkojista. Ohjelmassa käytetyt lähteet: Martta Salmela-Järvinen: Miina Sillanpää Raili Mikkanen: Karhun kumarrus Irma Sulkunen: Naisen kutsumus Irma Sulkunen, Maria Lähteenmäki, Aura Korppi-Tommola: Naiset Eduskunnassa Muut lähteet: Maria Lähteenmäki, historian professori, Itä-Suomen Yliopisto Työväenliikkeen kirjaston Miina Sillanpää kokoelma Ylen arkistot Lukuisat lehtiartikkelit suomalaisissa ja ruotsalaisissa lehdissä Käsikirjoitus ja toteutus: Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se Loppumiksaus: Emilia Martin Lukijat: Sannamari Patjas, Ramin Farzin Historia på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi: Virpi Inkeri, Julia Wiraeus, Jorma Ikäheimo

Sata vuotta sitten rotututkijat mittasivat ihmisiä ja avasivat hautoja selvittääkseen, kuuluivatko suomalaiset alempaan vai ylempään ihmisrotuun. Yksi rotututkijoista oli lääkäri ja professori Väinö Lassila, josta myöhemmin tuli rotuopin kovaäänisin vastustaja Suomessa. Ohjelmassa käytetyt lähteet: Vuokko Schoultz, humanististen tieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto Ainur Elmgren, tutkija, Oulun yliopisto Väinö Lassilan biografia, Kansan arkisto Muita lähteitä: Juha Ruohonen: Kalmistoja, kaivauksia, kallonmittausta. Fyysisen antropologian tutkimuskohteita Pohjois-Suomessa (2012) Niko Talpio: Jaloa kansaa - Rodunjalostus lainsäädännön motiivina Suomessa 19351970 (2019) Pekka Isaksson: Suomalainen rotututkimus ja saamelaiset 1900-luvun alussa (1997) Lukuisat vanhat lehtiartikkelit: https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu Käsikirjoitus ja toteutus: Hanna Sihlman ja Julia Wiraeus hanna.sihlman@sverigesradio.se julia.wiraeus@sverigesradio.se Loppumiksaus: Emilia Martin Lukijat: Sannamari Patjas, Ramin Farzin Historia på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi: Virpi Inkeri ja Jorma Ikäheimo

Marimekon perustaja Armi Ratian elämä oli täynnä railakkaita jetset-juhlia, joihin vieraita lennätettiin helikopterilla. Hänen elämäänsä reunustivat myös surut ja useat itsemurhayritykset. Yrityksessäänkin hän joutui kamppailemaan vallasta. Ohjelmassa käytetyt lähteet: Marja-Leena Parkkinen: Love Armi - Armi Ratian henkilökuva  Tuula Saarikoski: Armi Ratia legenda jo eläessään Ristomatti Ratia: Paha poika Juha Tanttu: Armi Ratian maailmassa Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio: Marimekko suuria kuvioita Marianne Aav: Marimekko fabrics, fashion, architecture Muut lähteet: Ylen arkistomateriaali Lukuisat artikkelit suomalaisissa lehdissä sekä mm. vanhat Dagens Nyheter- sekä Femina -lehdissä julkaistut artikkelit Käsikirjoitus ja toteutus: Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se  Loppumiksaus: Emilia Martin Lukijat: Sannamari Patjas, Ramin Farzin Historia på finska -työryhmään kuuluvat lisäksi: Hanna Sihlman, Julia Wiraeus, Jorma Ikäheimo.

Lautapelit kehittävät muistia ja strategiakykyjä. Niitä pelatessa aika kuluu nopeasti. Koukuttajana Silja Levander ja pelaajina Soili Vuolteenaho ja Tomi Liljeqvist. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Muutakin kuin nopanheittelyä Uudemmat lautapelit vievät helposti monta tuntia ja silti peli ei ole välttämättä loppu. Lautapelit voivat olla myös joukkuepelejä ja uusia ilmestyy joka vuosi. Uudemman pelitutkimuksen mukaan ainakin pienten lasten laskutaito kehityy ja vahvistuu pelaamisen myötä, jos pelissä on numeroita. Suomalaisessa Vauva-lehdessä luetellaan jopa 16 toimintoa, jotka kehittyvät pelejä pelaamalla. Koukku kokoontui pelikahvilaan monen nappulan viereen. Suosituimpia ovat pelit, joissa on paljon osia. Soili Vuolteenaho Koukussa mukana on kokenut pelaaja Tomi Liljeqvist, joka pelaa mieluummin ulkona Ingressiä. Myös toinen pelaaja Soili Vuoteenaho on varsinainen pelikonkari. Koukuttajana Silja Levander, joka haluaa oppia lisää lautapeleistä. Muita aiheita Koukussa Kirjailija Sirpa Kähkönen kertoo ukistaan, joka joutui vankileirille. Amanda Peltonen ja Jorma Ikäheimo haastattelevat. Impi Talso on nuori kirjoittaja. Hän piirtää myös rekka-autoja ja painii. Erpo Heinolainen tapasi Impin. Koukun juontaa, miksaa ja tuottaa Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Aiheenamme pelit, joissa kulttuuriin yhdistyy liikunta. Ahkera Ingressin-pelaaja tuntee hyvin monia kaupunkeja. Kännykästä löytyvät portit vievät usein myös valtaväylien ulkopuolelle. Sänds även på lördag kl. 10.04 och onsdag veckan därpå kl. 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Kilometrejä ja kokemuksia Kulttuurikeskustelu Koukussa kaksi Ingress-pelaajaa selittää noviisille, mistä on oikeastaan kysymys, kun pelataan Ingeressiä. Sitä ei voi pelata omalta sohvalta käsin. Soili Vuolteenaho ja Tomi Liljeqvist ovat molemmat kokeineita pelaajia ja kertovat, kuinka peli on vienyt heidät muun muassa Riikaan. Koukuttajana: Silja Levander. Uusi Teatterin Romahdus-näytelmä Teatterinjohtaja Jukka Korpi kertoo kaksikielisen teatterin tekemisen raameista. Sen jälkeen sukellamme Romahdus-näytelmään käsikirjoittaja-ohjaaja Susanne Harju Jeantyn sekä näyttelijöiden Sannamari Patjaksen ja Lidia Taavitsaisen seurassa. Toimittajina Timo Laine, Matilda Peltonen ja Jorma Ikäheimo. Ohjelman tuottaa, juontaa ja miksaa: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Koukkukeskustelu käytiin tällä kertaa Uusi Teatterin pukuhuoneessa. Aiheena kulttuurintekemisen arki. Tapaamme myös lavarunoilija Jami Faltinin ja muusikko Kati Raitisen. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Missäs minä olinkaan viimeksi? Kulttuurityöntekijällä ei ole tavallista työpäivää. Jokainen päivä on erilainen ja töitä on joko liian vähän tai liikaa. Monitaituruus on myös tarpeen. Yhdellä kaudella olet muusikko ja toisella teet keikkaa, jolla maksat vuokrasi. Joskus pääset Nepaliin asti ja toisinaan Sisuradion Kulttuurikeskustelu Koukkuun kertomaan arjestasi. Koukkukeskustelussa Uusi Teatterin pukuhuoneessa: Näyttelijä Katarina Rodopoulos, muusikko Pekka Tuppurainen ja koukuttajana näyttelijä Kimmo Tetri. Muita aiheita Koukussa Jami Faltin on 17-vuotias lavarunousmestari Flemingsbergistä. Kuulemme myös hänen runouttaan. Jorma Ikäheimo ja Anni Riit'aho haastattelevat. Kati Raitinen soittaa selloa Trio Zilliacus, Persson och Raitinen -kokoonpanossa ja on mukana järjestämässä Måndag hela vecakn festivaalia. Ohjelman juontaa, miksaa ja tuottaa: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Maarit Turtiaisen Eilisen seitit on tarina, jossa epärehellisyys ja puhumattomuus turmelevat ihmisten kohtaloita useampien sukupolvien ajalta. Ennen lukupiiriä kaksi romaania ilmastonmuutoksesta. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Lukupiirissä : Maarit Turtiaisen, Eilisen seitit  Keijo Knutas ja Hanna Hallakumpu ovat kokoontuneet lukupiiriin Kai Rauhansalon johdolla. Kierteet oikeaan suuntaan Eilisen seitit, päähenkilön Helenan elämä on kaiken aikaa sotkeutunut erilaisiin seitteihin. Jo lapsena Helenan isä jättää hänet ilman selityksiä ja itse vanhempana hän ei kerro tyttärelleen kuka hänen biologinen isänsä on. Se selviää vahingossa kirjahyllyä siivotessa, mistä alkaa pitkä matka Helenan menneisyyteen. Hän lähtee etsimään nuorta rakkauttaan Muratia. - Jos elämässä on joku negatiivinen kierre, niin miten saada se kääntymään. Tai positiivinenkin kierre, että miten pitää sitä yllä. Ja tällä Helenalla oli omassa elämässään käynyt pettämisen kierre läheisten kanssa ja hän ei saanut sitä kääntymään. Se vaan jatkui ja jatkui, Hanna Hallakumpu kertoo. - Siinä oli monessa sukupolvessa niitä väärinkäsityksiä ja asioiden puhumatta ja korjaamatta jättämisiä. Se niin kuin kertaantui sukupolvelta toiselle ne väärinkäsitykset. Eikä niitä ikinä keskusteltu valmiiksi paitsi kirjan lopussa, Keijo Knutas jatkaa. Keijo Knutas ja Hanna Hallakumpu ovat kokoontuneet lukupiiriin Kai Rauhansalon johdolla. Ohjelma alkaa 08:00 Kulttuurikeskustelu Koukussa myös Suomenruotsalainen kirjailija/toimittaja  Philip Teir on kirjoittanut ilmastonmuutosdystopian, Så här upphör världen. Se  kuvaa ihmisiä tilassa, jossa he ovat jo luovuttaneet maailmasta ja elämästäänkin. Hanna Lindberg haastattelee. Myös Tiina Laitila Kälvemarkin Seitsemäs kevät käsittelee ihmisiä ilmastonmuutoksen kourissa. Mitäpä jos kesää ei tulekaan? Jorma Ikäheimo haastattelee. Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Populistit eivät totuudesta välitä, vaan levittävät vääriä tietoja omia etujaan ajaakseen. Romanit ovat joutuneet monessa maassa vaikeaan tilanteeseen valheiden ja vihapuheiden vuoksi. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio   Koukku vierailee Tukholman Östbergassa Carmen Åkerlundin ja Mikael Hagertin kodissa. Paikalla on kyläilemässä myös Veikko Grönfors. Koukuttajana Domino Kai. Puheenaiheena mediassa leviävä musta kuva, jota populistit viljelevät ja käyttävät hyväkseen levittääkseen rasismia. Paneelin mukaan tämä näkyy muun muassa Unkarin romanien tilanteessa. Kuva ei ole ollenkaan yksiselitteinen Otteita keskustelusta: Oikeastaan rikosluvut ovat alhaalla ja maan talous paranemassa, kuitenkin vähemmistöistä tehdään syntipukkeja. Domino Kai Me ollaan totuttu, että se mitä radiossa sanotaan ja lehdessä lukee on totta. Näin ei enää ole, mutta me ollaan jääty kiinni valheen kuplaan. Mikael Hagert Nuorilla on kuitenkin nyt parempi koulutus ja osaavat kieliä...(Suomessa) taas kyllä leipäjonot kasvaa. Veikko Grönfors Historia toistaa itseään. Carmen Åkerlund. Koukku esittelee myös Sisuradion muuta kulttuuritarjontaa Kohtauspaikka-ohjelmaa edustamassa Skövden juhlavuoden satsaus: Skövdeläisten teatteriprojekti "Yhdessä" on jo hyvässä harjoitusvaiheessa, ensi-iltakin on jo päätetty, eikä siihen enää ole kuin vajaa neljä kuukautta. Luovan kirjoituksen kurssilaisten tekstiä on muokattu ja nyt harjoitellaan, kertoo  Skövden suomiseuran puheenjohtaja, Pirkko Karjalainen. Toimittaja Ulla Rajakisto. Tähti-ohjelmasta esittelemme: Kirjotuskilpailuun osallistuminen on antoisaa. Kirjoittaja saa palautetta ja ehkä mainettakin ja ennen kaikkea innostusta kirjoittaa enemmänkin. 15- vuotias Lia Daskalopoulos osallistui viime vuoden kulttuuri.se kilpailuun novellillaan Talvi Tallinnassa. Voittoisassa novellissa päähenkilö pahoinpidellään. Iltapäivästä löytyy Modernin taiteen oppitunti Iltapäivän juontajat Hanna Lindberg ja Jorma Ikäheimo ovat Modernissa museossa, 1950- luvun taidetta esittelvässä huoneessa. Taidepedagogi Ulla Maj Saarinen opastaa heitä kädestä pitäen modernin taiteen vastaanottajiksi. Ohjelman tuottaja ja miksaaja: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Jo vaatteista näkee, mitä musiikkityyliä edustat. Jotkut tyylit antavat tilaa elvistelylle, mutta esimerkiksi kapellimestarin puku on musta, koska siitä erottuu hyvin valkea tahtipuikko. Sisuradion Koukkupaneelissa keskustelijoina Kaapo Ijas ja Saara Rauvala. Viikon koukuttajana Silja Levander.Vaatteilla on erilaisia merkityksiä riippuen musiikkityyleistä. Klassisella puolella muusikko usein valitsee asun, joka ei vie huomioita musiikilta, kun taas viihdepuolella vaatteet ovat enemmän osa kulttuurituotepakettia. Näin arvioivat viikon panelistit, joilla on kokemusta useammista musiikkityyleistä.Kaapo Ijas on kapellimestari, joka käyttäisi mielellään punaisia housuja, jos niitä nykymuodin puitteissa tehtäisiin oikean kokoisia. Kaapo harrastaa myös nahkatöitä ja kapellimestarin laukku on itse tehty ja -suunniteltu.Saara Rauvala on sopraano. Hän esiintyy useimmiten mekossa mutta on tänään pukeentunut hilehousuihin. Ehkä näemme hänen laulamassa pianon vieressä sinisessä mekossa  Suomen juhlavuoden kunniaksi.Silja Lenvader on paitsi konserttipianisti myös vaatesuunnitelija. Pianoa soittaessaan hän peittää käsivarsiensa tatuoinnit pitkillä hihoilla, mutta punkbändissä soittaessa vaatetus paljastaa hänen kuvamaailmansa.Ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg.Ohjelmassa myösKoukussa vieraana myös tutkija/toimittaja Johanna Koljonen, joka on valittu Ruotsin filmi-instituutin hallitukseen. Jukka Painilainen haastattelee.Kuulemme myös otteen suomalainen elokuvuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Visa Koiso-Kanttilan haastattelusta Iltapäivä-ohjelmassa. Hänen uusi elokuvansa, Kaiken se kestää, viimeisteltiin hiljattain Tukholmassa. Jorma Ikäheimo haastattelee.kulttuuri@sverigesradio.seSänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio

Koukun paneelissa runoilija/tutkija Tuija Nieminen Kristofersson, professori Anu Koivunen ja kirjailija/toimittaja Philip Teir pohtivat, kenellä on sananvapaus tai oikeus tulla kuulluksi. Sananvapaus kaikkien oikeus?Sananvapaus on lain suojaama oikeus ilmasta itseään sanoin, kuvin tai muilla tavoin. Suomi ja Ruotsi ovat sananvapaustilastojen kärkimaita. Tilanne on monissa maissa paljon huonompi. Etiopiassa vankilaan voi joutua vaikka papukaijoista kertovan runon vuoksi, kertoo Tuija Nieminen Kristofersson:Abate kirjoitti runon papukaijoista, jotka meluavat puissa niin, että ihmiset häiriintyvät. Runo tulkittiin vaaralliseksi ja hän joutui vankilaan.Kirjailija Philip Teir nosti keskusteluun internetin verkkovihan uhkana sananvapaudelle:Internetevankelistit, jotka ovat pitäneet nimettomänä esiintymistä tärkeänä juuri sellaisissa maissa, joissa on vaarallista, alkavat olla sitä mieltä, etteivät enää halua kirjoittaa mitään vihapuheiden vuoksi.Media-alan professori Anu Koivunen arvioi, että laintakaama sananvapaus ja toimitusten oikeus valita, kenen viesti julkaistaan, on pidettävä erillään. Jos kaikkien äänten pitäisi päästä läpi voisin väittää, että minun sananvapauttani on kahlittu, jos juuri minun viestini ei pääse läpi. Se on eri asia kuin sananvapaus. Siinähän ollaan siinä, missä sananvapautta käytetään poliittisen kamppailun välineenä.Koukuttajana Kirsi Blomberg.Kulttuurikeskustelu Koukussa kuulemme myös Erkki Tuomiojan mietteitä sananvapaudesta. Jorma Ikäheimo haastattelee.Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se 

Maamme tulevaisuus auttaa sinua löytämään rakkauden. Katsokaa tänne kaikki rakkautta kaipaavat teeveepelaajagangstaz ja byrokraattiromantikot. Oinaiden ei kuitenkaan kannata harrastaa liikaa rakkautta. Horoskooppiohjelma Kristallikuula paljastaa miksi. Obs! Huom! Tämä on Maamme tulevaisuuden viimeinen jakso. Ei syytä huoleen. Lina Puranen & Maziar Farzin featuring: Jorma Ikäheimo sisuwebb@sverigesradio.se

Tiistain aiheita: - Aamun vieras on karlstadilainen hanuristi ja musiikinopettaja Pasi Pasanen, joka osallistui äskettäin Tukholmassa pidettyyn accordeon- eli harmonikkafestivaaliin - Lundissa on viime viikkoina käyty kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa hevosen paskasta kaupungin kaduilla - Spice-huumeen epäillään syksyn aikana myrkyttäneen useita henkilöitä ympäri Ruotsia. Spicea on monta eri sorttia,  joista osaa ei ole kielletty laissa - Marraskuisen metsän adventtiaarteita on etsimässä toimittajamme Pirjo Hamilton Bessie-koiransa kanssa. Paikka on Uppsalan tuntumassa pienen salaisen karpalosuon reunamilla - Yksi Tanskan suurimmista ongelma-asuntoalueista eteläisessä Kööpenhaminassa on rauhoittunut kaupunkiviljelyn avulla. Ilkivalta alueelta saatiin loppumaan muutama vuosi sitten alkaneen  kaupunkiviljelyhankkeen avulla. Tanskansuomalainen puutarhuri Jann Kuusisaari on mukana hankkeessa - Länsigötanmaan aluehallinnon alainen kansallisten vähemmistöjen järjestötuki jatkuu seuraavat neljä vuotta.  Jaossa on rahaa samalla tavalla kuin ennenkin, mutta uuttakin on järjestötukeen ujutettu - Uumajassa eletään kulttuurivuoden viimeisiä kuukausia. Ja niinpä ne ovatkin tapahtumia täynnä. Viikonvaihteessa oli sekä viimeisen saamelaisen vuodenajan, syystalven elin tjakttjadalvvien ja uuden kulttuuritalon avajaiset - Aamun visa. Tiistaiaamussa on Jorma Ikäheimo.

Tiistain aiheita: - Aamun vieraana on lahjakas musiikinopiskelija Sebastian Iivonen. Vuonna 1997 syntyneen Sebastianin koulu on Nordiska Musik Gymnasiet. Hän soittaa pianoa ja osallistui ensimmäiseen pianokilpailuunsa 8-11-vuotiaiden sarjassa jo 2007 - Työllistämisohjelman kolmas vaihe eli fas3 on kohta historiaa, kun tilalle tulee uudenlainen pitkäaikaistyöttämien työllistämismuoto, extra tjänster - Katrineholmissa on jo kauan selvitetty, että olisiko kunnan syytä hakea mukaan suomenkielen hallintoalueeseen. Nyt selvittäjä Per Johansson on päätynyt esittämään, että anomusta ei ole aihetta lähettää hallitukselle - Haaparanta Tornio - rajaton vaellus 1960-70 -lukujen maisemissa on kolmikielisen valokuvakirjan aiheena - Etäopetuksesta eli siitä, että oppilas ja opettaja ovat eri puolilla tietokoneen ruutua, on tulossa helpompaa. Opetusministeri Gustav Fridolin halua muuttaa koululakia jo ensi vuonna, jotta etäopetuksen järjestäminen helpottuisi - Gnosjön henki elää nykyäänkin mutta sen muoto on muuttunut ja kehittynyt - Aamun visa. Huomenta Ruotsin juontaa Jorma Ikäheimo.

Perjantain aiheita: - Miten voi suomenkielinen työ Ruotsin kirkossa? Kirkosta lähtee koko väkeä. Lähtijöitä on enemmän kuin liittyjiä. Sama koskee varmaan myös ruotsinsuomalaisia. Aamun vieraana on rovasti Pekka Turunen. Hän on tehnyt pitkän päivätyön Ruotsin kirkossa - Poronlihakaupassa on nyt menossa korkea sesonki. Ennätysvuodesta huolimatta yrittäjä Roger Niemikin pohtii kuka tulevaisuudessa uskaltaa jatkaa alalla kun jo nyt monet yrittäjät tekevät työtä sivutoimenaan - Jos joudut syrjinnän kohteeksi työpaikallasi, yritä vaihtaa työtä. Näin kehottaa psykoterapeutti Mirja Svartengren - Miten on olla esikoulussa jossa käytetään suomen, meän ja saamenkieltä lapsille? No, sen tietävät  viisivuotiaat Märta ja Helmi kaikista parhaiten. Toimittajamme Pekka Kenttälä  käväsi  tapaamassa heidät Kiirunan Nallemajan esikoulussa - Aamun visa. Huomenta Ruotsin juontaa Jorma Ikäheimo.

Tiistain aiheita: - Aamun vieras Salla Franzén johtaa SEB-pankin indeksirahastoa - Gatans Lag on kodittomien ja entisten väärinkäyttäjien jalkapalloseura. Göteborgilaiselle Jessica Rannalle se on ollut pelastus huumausaineista ja alkoholista - Rajalla on entistä helpompaa hakeutua hoitoon haluamaansa paikkaan. Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä on huomattu Ruotsin puolelta tulevien asiakkaiden määrän selvä kasvu kuluneen vuoden aikana - Huomenta Ruotsin Aamun vieraana on aiemmin ollut tukholmalainen kiinteistösijoittaja Heikki Mäkivirta. Heikki Mäkivirran konttori on Tukholmassa Stora Essingenin saarella olevassa omakotitalossa. Mälarenin rannassa ja osittain järven päällä on saunarakennus, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1925 eli miltei yhdeksänkymmenen vuoden päähän - Aamun visa. Tiistaiaamuna juontajana on Jorma Ikäheimo.

Maanantain aiheita: - Aamun vieras on saamelaisten koulutushistoriaan paneutunut tutkija Otso Kortekangas Tukholman yliopistosta. Hän valmistelee väitöstyötä siitä, kuinka Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa valtio määräsi 1900-alkupuolella saamelaislasten opetuksesta - Työvoimatoimisto on jo jonkin aikaa kärsinyt huonosta luottamuksesta viranomaisena. Luvassa on nyt suuria muutoksia ja yksi näistä on päätös sulkea yli sata toimistoa ympäri maata. Resurssit halutaan käyttää palkaamaan lisää työvoimaa isoihin toimistoihin. Kati Lundberg Malmön työvoimatoimistosta kertoo miten muutokset tulevat näkymään - Borås on ainoana kaupunkina Ruotsista ehdolla EU-komission Access City Award -palkinnon saajaksi eli Euroopan parhaaksi kaupungiksi liikuntaesteisille yhdessä kuuden muun eurooppalaisen kaupungin kanssa - Berliinin muurin murtumisen vuosipäivää juhlittiin sunnuntaina - Berliinissä asuu tällä hetkellä paljon suomalaisia taiteilijoita ja kirjailijoita. Sirkka Jauho tapasi lauantaina entisessä Itä-Berliinissä asuvan kirjailija/valokuvaaja Juhani Seppovaaran, joka kertoo miten hän joutui Berliiniin. - Maanantain urheilua - Aamun visa. Maanantaiaamussa juontajana on Jorma Ikäheimo.

Tiistain aiheita: - Heidi Pölkki edusti Suomea ja koko Skandinaviaa viime kuun viimeisellä viikolla Bulgariassa järjestettävissä Mrs Europe -kisoissa. Pölkillä on kansainvälisiä rouvamissikisoja takanaan ja useita, missiuran hän aloitti nuoruusvuosina perinteiseen tapaan osallistumalla muun muassa Miss Suomi -kisaan - Hallituksen tuoreessa budjetissa vähemmistötyölle tarkoitettua rahapottia on lisätty kuuudella miljoonalla. Tämä tarkoittaa että rahaa löytyy myös uusille hallintoalueille. Trelleborg on yksi kunnista joka haluaa liittyä suomen kielen hallintoalueeseen - Suomen rikkaiden, varakkaiden asemaa on jo vuosikausia selvitellyt toimittaja ja poliitikko Esko Seppänen - Motalan kunta on uudistamassa hallintoalueorganisaatiotaan - Kristinehamnissa kirkon seurakuntasalissa on lämmin ja vilkas tunnelma perjantai-iltapäivisin. Satakunta ihmistä eri puolilta maailmaa täyttää salin - Aamun visa. Tiistaiaamun juontaa Jorma Ikäheimo.

Perjantain aiheita: - Aamun vieraana on SSAB Europe -ryhmän toimitusjohtaja Olavi Huhtala. SSAB:n suurimmat tehtaat Ruotsissa ovat Oxelösund (2 200 työntekijää), Borlänge (2 100 työntekijää) ja Luulaja (1 100 työntekijää) - Tällä viikolla vietetään ( 42) kuuloviikkoa, jonka aikana ihmisiä kehotetaan testaamaan omaa kuuloansa - Sekä Uppsala että Visby ovat Hannu Niklanderille pyhiä kaupunkeja. Hänen vastailmestyneessä kirjassaan: Luon katseen luoteeseen, käsitellään historiaa matkakirjeen muodossa ja nähdään meillekin tuttuja paikkoja osana suurempia kokonaisuuksia - Huovisen erikoiset -teatteriesitys kiertää paraikaa Ruotsia. Yhden miehen show on koominen ja taidokas esitys, joka pohjautuu Veikko Huovisen (1927-200)) lukuisiin humoristisiin teksteihin, little-juttuhin. Ilkka Heiskanen on tunnettu suomalaisnäyttelijä, joka nyt kiertää myös täällä Ruotsissa Huovisen teksteihin perustavan esityksen kera. Entä mitä kirjailija itse kertoi tuotannostaan Sisuradiolle vuonna 2001? - Göteborgin Marian kirkossa pidetään tulevana sunnuntaina popmessu, jonka toivotaan houkuttelevan messuun myös sellaista kuulijakuntaa, jota ei normaali virrenveisaus sävähdytä - Burleski elää uutta nousukautta. Alkuperäinen esiintymismuoto on 1800-luvulta, ja on käynyt läpi monta muodonmuutosta -Aamun visa. Perjantaiaamun juontaa Jorma Ikäheimo.

Tiistain aiheita: - Talven lähestyessä monia huolestuttaa Ruotsin kaduilla kerjäävien EU-kansalaisten tilanne. Aamun vieras, sollentunalainen opiskelija Julia Mäkitalo Blent on yksi heistä. Hän keräsi Facebook-sivunsa kauttaa vaatteita, vilttejä ja muuta tarpeellista kadulla kerjääville ihmisille - Äidinkielenopetus tehdään edelleen monin paikoin hankalaksi. Malmössä Rörsjön koulun ekaluokkalaiset Adel, Hilma, Millie ja Nelly kävelevät joka tiistai-iltapäivä lähes kaksi kilometriä toiseen kouluun - Suomalaistansseissa ei nykyisin enää ylletä 1960- ja 1970-lukujen kävijämääriin. Esimerkiksi Boråsissa pari kolme kertaa vuodessa järjestettävät suurtanssit keräävät enää parisataa tanssijaa - Trollhättanin ruotsinsuomalainen vähemmistötyö on nyt ilman hallintoaluekoordinaattoria - Näin lokakuussa illat pimenevät ja syksyn pimeys tuo monille mukanaan syysmasennusta. Seuraavaan kesään on matkaa ja pimeys niinkuin kylmyyskin vetävät ihmistä sohvan pohjalle. Syksyn ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa energianpuutosta ja alakuloa. Mieltä voi piristää liikunnan, ravinnon, ja virkeän seuraelämän avulla Aamun visa. Tiistaiaamussa on Jorma Ikäheimo.

Maanantain aiheita: - Kerjäläisten määrän lisääntyessä ihmisten asenteet kovenevat, sanoo Tukholman kaupungin sosiaalivirkailija, Aamun vieras Pertti Koistinen. Hän tekee kenttätyötä nimenomaan kerjäläisten parissa - suurin osa heistä on Romanian romaneja - Ruotsinsuomalaisten sotalasten lehti lakkaa ilmestymästä paperiversiona. Viimeistä numeroa kootaan parhaillaan, ja sen ilmestyttyä sotalasten lehti siirtyy verkkolehdeksi - Södertäljen kunnassa puhaltavat uudet tuulet. Kunnantalon alakertaan on perustettu Kontaktcenter, jonne myös suomenkielisten södertäljeläisten asiat on keskitetty - Vadelmavenepakolainen Hallonbåtsflyktningen- elokuva pyörii nyt elokuvateattereissa Ruotsissa ja Suomessa. Elokuva kertoo suomalaisesta miehestä, joka tuntee olevansa ruotsalainen ja muuttuukin sellaiseksi filmissä. Pääosaa esittää ruotsalainen tähtinäyttelijä Jonas Karlsson, joka puhuu filmissä jonkin verran suomea. Vilkaisemme nyt kulissien taakse ja tapamme hänen suomenkielen opettajansa Auli Sydforsin, Tukholman Suomen instituutista - Maanantain urheilua - Aamun visa. Aamun juontajana on Jorma Ikäheimo.

Perjantain aiheita: - Aamun vieraana on Suomen bioteollisuuden edusnainen Carmela Kantor-Aaltonen. Suomen bioteollisuuden järjestöön kuuluu kuutisenkymmentä biotekniikkayritystä. Aamun vieraan Carmela Kantor-Aaltosen puhutaan biotekniikan nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä sekä verrataan alaa Ruotsin ja Suomen välillä - Ensimmäinen Länsi-Afrikan ulkopuolella todettu ebolatartunta Espanjassa ei ole toistaiseksi aiheuttanut paniikkia Aurinkorannikon suomalaisten parissa. Näin kertoo Fuengirolan suomalaiskeskittymästä tavoitettu Ruotsinsuomalainen-lehden kirjeenvaihtaja Heikki Narkilahti - Göteborgin Ruotsinsuomalaisen koulun alkutaival 1990-luvulla oli myrskyisä. Ja nyt on koulun hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja Jouko Karttunen kirjoittanut tästä ajasta muistelmateoksen - Stockmotion lyhytfilmifestivaalit on aivan uusi tekijä elokuvafestivaalien kartalla ja valtaa Tukholmassa valkokankaat tulevana viikonloppuna - Nykyään villisiasta on tullut niin yleinen, ainakin maan eteläisimmissä osissa, että se ei enää hämmästytä - Tove Janssonin rakastetut Muumi-hahmot tulevat jälleen valkokankaalle. Ranskalaissuomalaisin voimin tehty Muumit Rivieralla -piirroselokuva saa ensi-iltansa täällä Ruotsissa kuun lopussa - Aamun visa. Perjantaiaamussa on Jorma Ikäheimo.

Tiistain aiheita: - Miten huippukokki rakentaa ateriakokonaisuuden? Aamun vieraana on Matti Jämsén, joka tunnetaan muun muassa kokkien maailmanmestaruuskilpailuissa Bocuse d'Orissa menestyneenä ruuanlaiton huippuammattilaisena. - Elintarvikevirasto on tehnyt äskettäin suurkyselyn koululaisten vihannesten,marjojen ja hedelmien syöntitavoista. 21000 koululaista ilmoittautui projektiin, jonka tulokset selviävät vuodenvaihteen tienoilla - Satutko muuten olemaan työelämässä? Ja syötkö työpaikan lounashuoneessa? Jorma ikäheimo pohtii lounaslootan olemusta - Degerforsin kunta liittyi tämän vuoden alussa suomen kielen hallintoalueeseen. Suomenkielisen tiedotuksen ja palvelujen koordinoija Aulis Syväjärvi aloitti työnsä elokuussa Degerforsissa - Löytyykö vastaus Aamun visaa, joka startattiin perjantaina? Tiistaiaamussa juontajana on Jorma Ikäheimo.

Perjantain aiheita: - Teollisuuden ja myös muiden kiinteistöjen huolto on kasvava ala. Aamun vieraana on Matti Malmberg, joka johtaa suomalaisen Caverionin huoltoliiketoimintaa. - Miten suunnitella ruokaostokset , mikäli haluaa syödä mahdollisimman puhdasta ruokaa, mutta samalla myös helpottaa arkeaan? - Käytäntö on usein paras opettaja. Tämä pätee lähes joka asiassa ja varsinkin kielissä. Kun autoalan yrittäjä Arvi Ojanperä laajensi yritystoimintaansa Luulajaan, hän oppi kielen lisäksi myös, mitä tarkoittaa "fikarum" ja kuinka tärkeä osa sillä on ruotsalaisella työpaikalla, ja että ruotsalaisten viranomaisten kanssa voi jopa neuvotella - Ulla ja Lotta Niemi ovat äiti ja tytär. Sukulaisuuden lisäksi heitä yhdistää luovuus - Eskilstunassa uusien suomalaisten elokuvien näytökset on siirretty ilta-ajoista iltapäiviin, jolloin monikaan ei elokuviin pääse - vapaakouluja käyvien kirjastonkäyttöehdot huononevat huomattavasti - Aamun visa. Perjantaiaamussa on Jorma Ikäheimo.

Tiistain aiheita: - Aamun vieraana on Birka Cruises -varustamon toimitusjohtaja Satu Andersson - Ruotsinsuomalaiset 2014 starttaa - Vaalitulos oli pettymys Ulrika Peldánille. Pessimisti hänessä ei näe kovin montaa ilon aihetta, mutta kaikestä huolimatta koko tilanne, eli miten hallinto tulee tekemään työnsä ja missä konstellaatiossa, on mielenkiintoinen Ulrikan mielestä - Laakso Chikks on toiminut kaksi vuotta - Aamun visa Tiistaiaamussa on Jorma Ikäheimo.

Perjantain aiheita: - 20 vuotta sitten, 27. päivä syyskuuta vuonna 1994 M/S Estonia lähti Tallinnasta kello 19.15 aikataulun mukaiselle vuorolleen kohti Tukholmaa. Tuolloin Tukholmassa asunut Marita Johansson oli matkustajana ja myöhemmin myös osa pelastusmiehistöä Viking Mariellalla. Hän muistaa selkeästi hetken, kun hän huomasi, ettei kaikki ollut kunnossa - Estonian turman jälkeen meriturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota ja muutoksia on tehty sekä laivoja koskevissa rakenteellisissa turvallisuusmääräyksissä että siinä miten onnettomuustilanteissa toimitaan - Emerituspiispa Lennart Koskinen oli paikalla kirkon kriisitoiminnan vastuupäällikkönä satamassa lähes  20 vuotta sitten kun Estonia-laiva oli uponnut ja omaiset tulivat turhaan omiaan vastaan - Estonian tragedia on esillä myös taiteessa. Ruotsin länsirannikolla nykyään asuva kirjailija Koo Reiman kirjoitti esikoisteoksensa "Synkkä yö julma meri" muutama vuosi lautan uppoamisen jälkeen - Miten Estonia muistopäivä näkyy Tallinnassa? Toimittaja Kari Lumikero raportoi - Suomalainen elokuvahistrioitsija, -ohjaaja ja -kirjailija Peter von Bagh (1943-2014) kuoli äskettäin. Vuonna 1971 von Bagh ohjasi elokuvan Kreivi. Filmi kertoo nyt jo vuosikymmeniä Tukholmassa asuneesta Pertti Lindgrenistä, joka vuosikymmeniä sitten tuli tunnetuksi lukuisten naissuhteidensa sekä niihin liittyneiden rahahuijausten takia - Sunnuntai-iltapäivänä pidetään Solvallassa kolmevuotiaiden orien ja ruunien mestaruuskilpa Svenskt Travkriterium ja kolmevuotiaiden tammojen mestaruus Svenskt Travoaks. Ravivalmentaja Kai Jussila tietää, että Kriteriumin osanottajista on yksi tähän asti ollut kilparadoilla ylitse muiden - Aamun visa. Perjantaiaamun juontaa Jorma Ikäheimo.

- Tallinnasta Tukholmaan matkalla ollut matkustajalaiva Estonia upposi myrskyssä 20 vuotta sitten. Vain 137 pelastui. Yksi heistä pelastuneita oli ruotsinsuomalainen Altti Hakanpää - Taidemaailmassa erilainen etninen tausta on yhä eksoottinen poikkeus - Mitä tehdä, kun postikuukusta ilmestyy huijauslasku?' - 19-vuotias Obiora Okolo on tänä syksynä aloittanut diplomi-insinöörin opinnot ympäristö- ja energialinjalla Tukholman Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa (KTH). Vauhti on ollut jo heti alusta alkaen kova - Örebron ruotsinsuomalaisen koulun konkurssin jälkimainingeissa kunta on päättänyt nopeasti siirtää oppilaat ja esikoululaiset toisiin tiloihin syyskuun aikana, eli käytännössä täysin ruotsinkieliseen ympäristöön - Haaparaanta-Tornion yrittäjät kokoontuvat aamiaispaleveriin tapaamaa toisinaa ja esittelmään toimintaansa - Aamun visa. Tiistaiaamussa on Jorma Ikäheimo.

Maanantain aiheita: - Puoli kahdeksan jälkeen Aamun vieraana suorassa haastattelussa on Matts Lindqvist, joka on Hufvudstadsbaldetin kirjeenvaihtajana Tukholmassa - Autokouluilla on kesäisin kova kiire. Osittain tämä johtuu siitä, että kaksipyöräisten ajoneuvojen kuljettajat ovat kesäkauden koulutettavia, mutta lisäksi myös henkilöauton ajokorttia varten harjoittelevat tulevat autokouluun mieluiten kesäisin - Hylätyt kissat ovat ympärivuotinen ongelma. Kissakodit ovat näiden kissojen ehkä viimeinen toivo, sillä siellä, he saavat uuden mahdollisuuden - Ruotsinsuomalaisittain-blogin kirjoittaja Kati Kemppainen vertaa bloggaamista päiväkirjan kirjoittamiseen - Maanantain urheilua - Aamun visa. Maanantaiaamussa on Jorma Ikäheimo.

Perjantain aiheita: - Aamun vieraana on Arja Saijonmaa, jolta on äskettäin ilmestynyt uusi albumi. Pitkän tauon jälkeen Saijonmaa on palannut sekä levytysstudioon että laulelmien pariin - Sarjassa  "Vaalit ja valitut " kahlataan läpi Ruotsissa käydyt valtiopäivävaalit vuodesta 1970 lähtien - Kulltorpin kylä Gnosjön kunnassa Smoolannissa kasvaa viikonloppuna asukasmäärältään tuntuvasti kun siellä pidetään naisten kahdeksannet moottoripyörätreffit eli Musträffen - Suomen Turussa toimiva Siirtolaisuusinstituutti juhliin tänään 40-vuotista taivaltaan. Puhelimessa on johtaja Ismo Söderling - Markku Huovila kolumnoi vaaleista - Juhlallisuudet alkavat Axevallassa. Perjantaiaamussa on Jorma Ikäheimo.

Perjantain aiheita: - Aamun vieras, Taalainmaan korkeakoulun yliopistolehtori, filosofian tohtori Antti Ylikiiskilä on tutkinut 96 ruotsin kielen ja historian oppikirjaa huomatakseen, että suomalaisuuden kuva on säilynyt kymmeniä vuosia samana Ruotsissa - Markoolio on astumassa avioon - Helena Mykkänen kertoo uudesta säännöstä  moottorisahan käyttäjälle - Ebola jatkaa leviämistä Länsi-Afrikassa. Tietämättömyys viruksen leviämiseen vaikuttavista tekijöistä pahentaa tilannetta, sairauteen liittyvä häpeä ja pelko lisäävät sairastuneiden määrää. Panu Saaristo on Punaisen ristin kansainvälisen liiton terveyskoordinaattori, ja hän on työskennellyt Guineassa ebolan parissa - Miten hyvää tarkoittava asia - vaikkapa WC:n säästöhuuhtelu - voi lopulta päätyä vastakohdakseen? - Pophistoriaa Johanna Koljosen esittelemänä: Yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä jokaisen suomalaisen korviin kaikunut Ultra Bra kasvatti poliittisille juurilleen keskiluokkaisen varren - Suomen tuore pääministeri Alexander Stubb eroaa edeltäjistään huomattavasti ainakin yhdessä asiassa: sosiaalisen median käyttämisessä. Lähiaikoina Suomessa on puhuttu muun muassa siitä, pitäisikö Stubbin jättää traiathlon-kuvat vähemmälle ja keskittyä politiikkaan. Mitä sanoo Ruotsin radion sosiaalisen median asiantuntija Yasmine El Rafie? - Euroopan johtavalla pakastemarjojen ja -lihantuottajalla, Haaparannan Polaricalla kylmyys on säilynyt viikkoja jatkuneesta helteestä huolimatta - Musti ja Mirri, niille paikka hotellissa? Perjantaiaamussa on Jorma Ikäheimo.

Tiistain aiheita: - Ruotsi on lakkauttanut yleisen asevelvollisuuden, mutta suomalaismiehet joutuvat yhä viettämään muutaman kuukauden armeijan harmaissa - ja nykyään naisetkin, jos niin haluavat - Lapsuuteni Suomi-Soundtrack -sarjassa kuullaan mitä musiikkia toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaiset nuoret muistavat kuulleensa lapsuudenkodeissaan. Tänään kuullaan 19-vuotiaan muotibloggaaja ja mediaopiskelija Alexander Hosbyn muistoja koulun musiikkitunneilta - Yksityisyrittäjän kesä saattaa olla pelkkää työtä, tai sitten pelkkää lomaa, riippuen millä alalla toimii. Maarit Rogel omistaa miehensä kanssa vaateliikkeen Göteborgin keskustassa, joka avattiin vuonna 2009. Maarit kertoo tässä miten elämä yksityisyrittäjänä on hauskaa mutta raskasta, ja vaikka hän on nyt ensimmäistä kesää lähdössä lomalle ovat entiset kesät ollut kaikkea muuta paitsi vapaa-aikaa - Ruotsissa kuvataan kesällä paljon elokuvia. Nimekkäät näyttelijät tähdittävät elokuvia ja vetävät katsojia teattereihin. Mutta elokuvakankaalla on tähtien lisäksi muutakin väkeä. Sanna-Leena Rinne tapasi kaksi elokuvastatistia, joita ilman kuvista puuttuisi elämän maku Tiistaiaamussa on Jorma Ikäheimo.

Maanantain aiheita: - Aamun vieras on Kistan Science centerissä työskentelevä Martti Kuusela. Hän jätti insinööriopinnot Tampereella sikseen ja lähti Ruotsiin töihin pari vuotta sitten - Tukholmassa Pride-viikolla pureudutaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin ja juhlitaan sateenkaaren väreissä.Turvapaikan hakijoiden ja pakolaisten asioita ajava juristi  Aino Gröndahl on osallistunut Stockholm Pride tapahtumaan jo 11 vuoden ajan - Maanantain urheilua Studiossa juontajana on Jorma Ikäheimo.

Juhannusaaton aiheita: - Heinäkuussa arki-iltojen suositussa radio-ohjelmassa Karlavagnenissa kuullaan suomea ja meänkieltä ensimmäistä kertaa ohjelman yli parikymmentävuotisessa historiassa. Aamun vieras, Finnmixin Pekka Kenttälä juontaa heinäkuun aikana yhteensä viisi lähetystä P4:n iltaohjelmassa, johon yleisö voi soittaa - Tukholman Djurgårdenin viinamuseossa on meneillään seksuaalisuuden vapautuneisuuden aikakaudesta kertova näyttely, jonka nimi on den svenska synden - Ruotsin tunturien tunnelmia kartoittava Juha Tainio on päässyt juhannusaattona Ruotsin kylmimpään paikkaan Nikkaluoktaan Kebnekaise-tunturin juurelle, mutta juhannukseen valmistautumista Nikkaluoktassa ei tunneta - Huomenna juhannuspäivänä kuullaan P4-dumentär -sarjassa tarina Pentti Lehtosesta. Hän kuvaa dokumenttiohjelmassa itsetuntoa syövyttävästä ulkopuolisuuden tunteesta. Dokumnetin tekijä, Sisuradion toimittaja Virpi Inkeri on haastattelussa - Suomi tarvitsee feministisen puolueen, sanoo Finnblickenin kolumnisti Ylva Larsdotter tämän päivän kolumnissaan - Myös ruotsinsuomalaisten juhannusjuhlia vietetään eri paikoissa pitkin Ruotsinmaata. Mariestadin Suomi-seura järjestää oman tilaisuutensa huomenna juhannuspäivänä Karlsholmenin parkilla - Aamun visa. Juhannusaaton Huomenta Ruotsin juontaa Jorma Ikäheimo.

Tiistain aiheita: - Aamun vieras Suomen Tukholman-suurlähettiläs Harry Helenius on juuri nyt lopettamassa komennustaan Tukholmassa. Samassa yhteydessä hän siirtyy eläkkeelle yli neljäkymmentä vuotta kestäneen uran jälkeen - Jällivaaran kunta (Gällivare) Norrbottenissa on yksi vanhimmista hallintoaluekunnista, se on ollut sekä suomen, että meänkielen ja saamen hallintoalue pian 14 vuotta. Marian esikoulussa kunnollinen suomenkielinen toiminta on kuitenkin saatu käyntiin vasta hiljattain - Norrköpingissä saivat lapset kokeilla pesäpalloa ekaa kertaa elämässään. Onneksi oli kärsivällisyyttä, vaikka mailalla ei osunut palloon eikä pallo osunut räpylään - Poliittiset puolueet panostavat vaalikampanjoinnissaan eri strategioihin riippuen puolueen koosta ja resursseista. Suuret puolueet yrittävät saada omat kannattajansa liikkeelle muun muassa tekemällä vierailuja ihmisten kodeissa - Mitä tuumii vastavalittu Sisuradion kanavapäällikkö Sofia Taavitsainen? - Jos suomenkielinen vanhus ei sairastu muistisairauteen, on hänelle ylellisyys päästä suomenkielisen vanhustenhoidon piiriin. Hän ei sitä toki välttämättä tarvitse ja tämän vuoksi se ei haittaakaan, jos viikonloppuisin tai lomien aikaan ei suomenkielistä henkilökuntaa ole paikalla - "Kirjoita suomeksi" on uuden kirjoituskilpailun nimi, joka hakee uusia tekstejä ruotsinsuomalaisilta nuorilta. Kilpailun takana on kulttuuri.se -yhdistys. Nuoret kilpailevat kahdessa sarjassa, ikähaitarilla 13 - 16 -vuotiaat ja 17 - 20 -vuotiaat - Aamun visa. Studiossa on Jorma Ikäheimo.

Maanantain aiheita: - Aamun vieraan kanssa keskustellaan tänä aamuna kirjoista, klassikoista ja kääntämisestä. Suomentaja Martti Anhavan tuorein ponnistus on uusi käännös Fjodor Dostojevskin klassikkoromaanista Karamazovin veljekset. Tuhatsivuinen järkäle ilmestyi Suomessa toukokuussa - Viisivuotias Esko on tähän asti joka viikko saanut tunnin suomea esikoulussaan Malmössä. Syksyllä pikkusisko Anni menee esikouluun, mutta hän tulee jäämään ilman tällaista kielellistä tukea - Boråsissa järjestettiin pohjoismainen ystävyyskuntatapaaminen. Mukana oli myös kuusi vierailijaa Boråsin Suomen ystävyyskunnasta Mikkelistä - Maanantain urheulua - Aamun visa. Huomenta Ruotsin juontaa maanantaina Jorma Ikäheimo.

Tiistain aiheita: - Aamun vieraana tänään on monelle tuttu mies. Kari Lumikero (s. 1949) aloitti toimittajan uransa vuonna 1967 ja siirtyi seuraavana vuonna Ruotsin radion silloisen suomenkielisen toimituksen kesätoimittajaksi. Vuotta myöhemmin hänet vakinaistettiin Ruotsin radioon, mutta samalla hän avusti Suomen Yleisradiosta. 1986 hänestä tuli suomalaisen MTV3:n Skandinavian kirjeenvaihtaja. Uraan mahtunut myös Keski-Euroopan, uusien EU-maiden ja Lähi-idän valvontaa. Kari Lumikero on tullut tunnetuksi myös raportoinnistaan maapallon kriisipesäkkeitä - Kaksi- tai monikielisen lapsen kielellinen kehitys on monelle vanhemmalle arka asia ja varsinkin jos lapsen puheen tuottaminen poikkeaa normaalista kehityskaaresta. Asiaa ei helpota sekään, että aina löytyy ympäristöstä niitä, jotka epäilevät puhehäiriöden johtuvan juuri monikielisyydestä. Monikielisten lasten kielellisiin erityisvaikeuksiin erikoistunut logopedi Hanna Helttunen tyrmää yhteyden kaksikielisyyden ja kieliongelmien välillä - Sinikka Kohtala saapui Åreen töihin 15 vuotta sitten Tukholmasta. Hänen mukaansa paikkakunta on kasvanut varsinkin vuoden 2007 Alppihiihdon MM-kisojen jälkeen - Tämä kevät on ollut erityisen hankalaa aikaa siitepölyallergikoille. Näin kertoo Leenu Hernejärvi, joka toimii Tukholman astma ja allergiayhdistyksessä - Tranemon Suomi-Seuran pyrkimykset saada kunta vapaaehtoisesti liittymään suomen kielen hallintoalueeseen kariutuivat viime kesänä kunnanvaltuuston näytettyä kuntalaisaloitteelle punaista valoa äänestyksen jälkeen. Tranemon suomalaistaustaiset saavat kuitenkin nyt tukea Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolta - Göteborgin kaupunginteatterissa on ensi kaudella voimakas ruotsinsuomalaispanostus. "Fosterlandet" on suurella näyttämöllä esitettävän näytelmän kantaesitys, joka kertoo sotalapsen traagisen kertomuksen - Aamun visa. Tiistaiaamussa juontajana on Jorma Ikäheimo.

Tiistain aiheita: - Millaista on keikkamuusikon elämä? Aamun vieraana on Kustaa Kantelinen kitaristi ja säveltäjä. Hänet tunnetaan muun muassa Kikka Laitisen sovittajana. Aamun vieras Kustaa Kantelinen on soittanut kitaraa myös Riot-yhtyessä - Vasemmistopuoleen EU-vaaliehdokaslistan ykkösnimi, Malin Björk pitää oikeisto-vasemmisto-akselin eri näkemyksiä EU:n sisäisen pohjoismaisen yhteistyön esteenä - Useat ammatit käyvät lähivuosina taistelua uudesta osaavasta työvoimasta, kun pitkään palvelleet ikäluokat jäävät eläkkeelle. Perinteiset työntekijäammatit eivät ole kovinkaan korkealla nuorten ja heidän vanhempiensa suosikkilistoilla. Uumajan messukeskuksessa esittäytyi 40 ammattia noin kymmenelletuhanne koululaiselle - Tukholman yliopistossa monikielisten nuorten kielenkäytöstä väittelevä Anu Muhonen tekee tänään tiistaina historiaa väittelessään ensimmäisenä suomen kielellä Ruotsissa - Norlannin vaaliperhesarja jatkuu ja on EU-vaalien aika. Toimittajamme Pekka Kenttälä kävi Materengissa jossa hän tapasi Annina Hannun ja hänen perheen. Annina äänestää ensimmäisen kerran elämässä - Maahanmuuttokysymykset ovat yksi kiperimmistä aiheista eurovaaleissa. Pitäisikö rajoja sulkea entisestään vai avata niitä, ja kenen on vastuu Euroopan tulevista turvapaikanhakijoista? Muun muassa näistä asioista puhutaan nyt joka puolella - Hyvä maine luo kunnasta tavaramerkin. Jyväskylän kaupungin ja Gävlen kunnan välillä käynnissä on kahdenkeskinen henkilöstövaihtoprojekti, jonka tarkoituksena on jakaa älykkäitä ja innovatiivisia työtapoja maiden välillä - Aamun visa. Huomenta Ruotsin studiossa juontajana on Jorma Ikäheimo.