Podcasts about monien

Pyhiä paikkoja on tutkittu Suomessa perinteisesti muinaisuskon jäänteinä ja niiden avulla on pyritty saamaan selvää suomalaisten esikristillisistä uskomuksista. Monien mielissä pyhät paikat liittyvätkin varmasti kauas historian hämäriin, vaikka todellisuudessa ne olivat tärkeä ja elävä osa kansanperinnettä aina 1900-luvun alkuun asti. Jaksossa väitöskirjassansa varsinaissuomalaisia pyhiä paikkoja tutkinut ja kartoittanut folkloristi John Björkman kertoo, millainen merkitys pyhillä paikoilla oli 1800-luvun maalaisyhteisöille. Häntä haastattelee Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

00.00 Jakson alustus 01.50 Missä ovat nämä pelaajat? Lopettaminenkin voi olla ajankohtaista kenelle tahansa 11.25 Podiadin tähdistökentällinen 16.10 Emma Katajamäen vierailu 35.55 Kärppien ja RoKin kohtaamisten ennakointia Suomalaisessa naisten jääkiekossa pelit saattavat päättyä syystä tai toisesta yllättäenkin. Monien mielessä pyörivät raha-asiat, aikataulukiireet ja muun elämän askareet. Emma Katajamäki on yksi heistä, joka on miettinyt lopettamista ja päätynytkin siihen ratkaisuun − kuitenkin saadakseen kipinän uudelleen syttymään uudessa ympäristössä.

”Me keskitymme vahinkovakuutusliiketoimintaan, ja sijoituksilla tehdään pikkuisen ylimääräistä siihen päälle”, Sammon sijoittajasuhdepäällikkö Mirko Hurmerinta linjaa. Monien vahinkovakuutusyhtiöiden liikeidea nojaa sijoitustuottoihin. Vakuutusliiketoiminnalla päästään niukin naukin omilleen, mutta taseen sijoitusomaisuudella tehdään tulosta. Sampo on toista maata. Se keskittyy tekemään rahaa vakuutusliiketoiminnalla. Sampo-konserni tavoittelee alle 85 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta. Luku on kansainvälisessä tarkastelussa kova, mutta Pohjoismaissa se on keskeisimpien verrokkiyhtiöiden Trygin ja Gjensidigen luokkaa. Voisihan ikuisuushorisonttinen vakuutusyhtiö tehdä myös taseen sijoituksilla? ”Jos ottaisimme paljon enemmän riskiä esimerkiksi sijoittamalla osakkeisiin vielä enemmän, se sitoisi enemmän pääomaa, mikä tarkoittaisi, että pääoman tuotto olisi paljon matalampi, ja se tekisi tuloksesta paljon volatiilimpaa”, Hurmerinta selittää. Pohjoismaisten vahinkovakuuttajien poikkeuksellista operatiivista tehokkuutta selittänee osaltaan markkinan oligopolistinen rakenne. Esimerkiksi Suomessa kolme suurinta eli Pohjola, LähiTapiola ja Sammon If hallitsevat yhdessä 80 prosenttia vahinkovakuutusmarkkinasta. Isossa-Britanniassa, jossa Sampo omistaa lähinnä digitaalisilla alustoilla toimivan Hastings-yhtiön, vahinkovakuutusmarkkina on varsin toisenlainen. Saarivaltiossa vakuutuksia myydään pääasiassa hintavertailusivustojen kautta, mikä vaatii yhtiöiltä erittäin tarkkaa hinnoittelua ja nopeaa reagointia markkinamuutoksiin. "Hastings voi muuttaa hintojaan jopa sata kertaa kuukaudessa, kun taas Pohjoismaissa hinnat päivitetään yleensä vain kerran kuukaudessa. Tämä hinnoittelun joustavuus on yksi Hastingsin keskeisistä kilpailuvalteista", Hurmerinta kertoo. Kahdentoista kuukauden kuluttua eli syyskuun 2025 lopulla keskuspankkien ohjauskorot ovat nykyistä alemmalla tasolla molemmilla puolilla Atlanttia. Sitä mieltä on markkinoiden konsensus. S-Pankin korkoihin erikoistunut johtava salkunhoitaja Marko Ojala on pääpiirteissään samaa mielstä markkinoiden kanssa. Hän muistuttaa, että pitkän nollakorkoajan jälkeen keskuspankit ovat viime vuosina viimein päässeet harjoittamaan normaalia keskuspankkipolitiikkaa. ”Uskon, että EKP ei tule ainakaan laskemaan korkoja nopeammin kuin markkinat hinnoittelevat", hän lisää. Yhteistyössä: Sampo Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

Itämeri on ilmastonmuutoksen koelaboratorio. Se on yksi saastuneimmista ja ilmastonmuutokselle haavoittuvimmista meristä - mutta myös maailman tutkituin meri. Itämeren pinnan alta etsitään nyt arvokasta uutta tietoa maapallon muuttuvien meriekosysteemien ymmärtämiseksi. Monien tutkijoiden mielestä meret ovat ihmisen tärkein liittolainen ilmastonmuutosta vastaan. Merien tila on kuitenkin heikentynyt niin rajusti, että valtava suojakilpi rakoilee. Keikahduspisteen ylittäminen voi tehdä merellisestä hiilinielusta päästöjen lähteen, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta. Pahimmillaan merien muutos pysäyttäisi Golfvirran ja jäädyttäisi Euroopan. Merissä voi kuitenkin piillä myös ratkaisun avaimet lämpenevän planeetan pelastamiseksi. Maailman valtiot päättivät hiljattain suojella kolmasosan maailman meristä vuoteen 2030 mennessä, mutta miten moinen temppu tehdään? Haastateltavana ovat meribiologi Camilla Gustafsson Coast Clim -tutkimuskeskuksesta sekä meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström John Nurmisen säätiöstä. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa Jean Sibeliuksen päivänä eli suomalaisen musiikin päivänä ovat ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja arvokysymyksistä keskustelemassa Maaseudun tulevaisuus -lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen, Antiikki ja Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja yrittäjä Anna Moilanen. Journalisti-lehden päätoimittajan Maria Petterssonin työsuhde päättyy. Irtisanoutumisen taustalla on pitkä ja kiivas keskustelu Petterssonin tietokirjasta Suomen historian jännät naiset, jossa Pettersson oli lainannut tieteellisiä julkaisuja hyvän tavan vastaisesti, jopa copy-pastelta vaikuttavalla tavalla. Monien toimittajien esittämässä arvostelussa Petterssonin aseman vaativan uskottavuuden koettiin kadonneen tuollaisen epämoraalisen toiminnan takia. Valotaidefestivaali LUX Helsinkiin valittu Katariina Sourin teoskokonaisuuteen kuuluva maalaus saamelaisnaisesta ja porosta tunturimaisemassa on aiheuttanut kohun. Saamelaisvaikuttaja Petra Laiti kritisoi Lux Helsinkiä stereotyyppisen kuvaston sisällyttämisestä ohjelmistoonsa. Teosta vaadittiin poistettavaksi tai ainakin muokattavaksi. Sourin teos on saanut myös puolustajia kuten mediataiteen pioneerin Marita Liulian. Onko teos saamelaisten eksotisointia tai kulttuurista omimista? Tänä vuonna ennätysyleisö seurasi satavuotiaan itsenäisen Suomen juhlintaa. Linnan juhlat keräsi television ääreen 2,66 miljoonaa katsojaa. Linnan juhlien pukuloiston ihailu ja pukujen arviointi on keskeinen osa itsenäisyyspäivän traditiota. Onko pukujen ruotiminen pinnallista, vai onko vain tervettä kansallisylpeyttä paneutua suomalaissuunnittelijoiden luomuksiin, kysyy Mirva Saukkola. Oppimisen ihmemaa Suomi koki karvaan tappion Aasian maille ja Virolle tuoreissa Pisa-mittauksissa. Suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt etenkin luonnontieteiden ja matematiikan osalta jo vuodesta 2006 lähtien. Historioitsija ja kansanedustaja (ps) Teemu Keskisarja syyttää Uusi Suomi -blogissaan “arvovallattomia opettajia”, jotka “tuuraavat vastuuttomia vanhempia”, mutta kenen on syy? Petteri Orpon hallitus on kertonut suurista leikkauksista taiteen ja kulttuurin julkiseen rahoitukseen. Tästä on noussut yllättävän vähän vastalauseita. Miksi kulttuuri loistaa poissaolollaan presidenttivaalien myös vaalikoneiden kysymyksissä, ihmettelee Jouni Kemppainen. Sosiaalisessa mediassa itseään brändäävät ja nostavat niin yritykset kuin ihmisetkin. Omaan napaan tuijottavassa, aidon vuorovaikutuksen unohtaneessa todellisuudessa sivistys jää sivuosaan. Mikä rakentaa ja nakertaa Suomessa sivistystä seuraavien 106 vuoden aikana, kysyy Anna Moilanen.

Kottarainen on ollut vuosia yksi suomalaisten suosikkilinnuista. Varsinkin vanhemman ikäluokan ihmisille kottarainen on hyvinkin tuttu ja edelleen odotettu kesäasukas pihapiirissä. Juha Laaksosen luontoretkellä pohditaan, miten kottaraisilla nykyään menee ja millaisia muistoja lintuharrastaja Urpo Koposella on kottaraisista.

Seksipalveluita ostavista ihmisistä puhutaan julkisuudessa usein vielä rumemmin kuin seksityöntekijöistä. Monien mielikuvat asiakkaista nojaavat lähinnä populaarikulttuurin kuvastoon, jossa vilisevät erilaiset ressukat ja rikolliset – kaikki miehiä. Paula Tiessalo tuli Tiialle tutuksi ensin harvinaisen skarppina toimittajana, jonka artikkelit käsittelivät ihmisen seksuaalisuutta harkiten ja lempeän seksipositiivisesti. Paula ei ole väistellyt edes seksityöaiheita, päin vastoin, vaan kirjoitti lopulta tietokirjan vastuullisista seksinostajista. Tiian ovelle ei kuitenkaan ilmestynyt toimittaja tai tietokirjailija Tiessalo, vaan yksityishenkilö Paula, ja tuosta päivästä alkoi pitkä ja lämmin asiakassuhde, joka jatkuu edelleen. Tässä keskustelussa Paula kertoo, millainen harppaus on tulla julkisesti kaapista seksin ostajana, ja millaiseksi huikeaksi kaninkoloksi seksipalveluiden ostaminen on osoittautunut. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/hsana/message

Monien aivosairauksien syytä ei tiedetä ja parantavia hoitoja ei ole juurikaan tarjolla. Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä, joiden muisti on heikentynyt. Hoitovaihtoehtoja on niukalti. Miltä kuulostaisi aivojen peseminen ultraäänellä? Miten aivojen suoja, veriaivoeste, voidaan ohittaa? Tätä ryhdytään tutkimaan Oulun yliopistossa matalataajuuksisella ultraäänilaitteella LIFUlla. Hiirikokeissa tulokset ovat olleet hyviä, mutta miten se onnistuu ihmisellä? Korkeataajuuksinen ultraäänihoito, HIFU, puolestaan on jo rekisteröity Parkinsonin taudin aiheuttaman ja essentiaalin vapinan hoitoon. Ultraääni toimii neurokirurgisen veitsen tavoin, ja se tuhoaa aivoista hyvin pienen alueen, josta vapina on lähtöisin. Tulokset ovat erinomaisia. Tämä hoito on käytössä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Miten hoito toteutetaan? Haastateltavina apulaisprofessori Janek Frantzén Turun yliopistosta ja professori Vesa Kiviniemi Oulun yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Jigistä on tullut parissa vuosikymmenessä ylivoimaisesti käytetyin heittoviehe kesäisessä kuhan pyynnissä. Monet muutkin viehetyypit soveltuvat kuitenkin tarkoitukseen. Parhaimmillaan ne voivat olla jopa yhtä tehokkaita tai tehokkaampiakin. Vaihtelua ne tarjoavat varmasti. Monien viehetyyppien käytössä on yhtymäkohtia jigaukseen, mikä on omiaan helpottamaan uuden opettelua Kalastustoimittaja Jari Rannisto tarjoaa ajatuksia, omia kokemuksiaan ja vinkkejä aiheesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vuonna 1978 Roman Polański pakeni synnyinmaahansa Ranskaan välttääkseen oikeudenkäynnin. Samantha "Sam" Gailey jäi Kaliforniaan, jossa hän yritti elää normaalia elämää jättäen taakseen kokemansa väkivallan ja oikeusjutun. Monien kompastelujen jälkeen hän onnistui. Samoihin aikoihin Romanin kuolleen vaimon Sharon Taten äiti Doris Tate kiinnostui uhrienoikeusliikkeestä. Jaksossa tutkin tätä liikettä siitä näkökulmasta, millaisilla tavoilla se auttaisi tulevaisuudessa Samin kaltaisia uhreja, mutta käsittelen myös liikkeen surullista kääntöpuolta. Ennen kaikkea tämä jakso on kuitenkin Samin tarina. Miksi Samin ei annettu unohtaa omaa raiskaustaan? Miksi hänen tarinansa pyrittiin yhä uudelleen sekoittamaan Roman Polańskin tarinaan? Ketä varten oikeus on olemassa? Tämä on jakson toinen osa. * Jaksossa suosittelemani kirjat: Samantha Geimer: The Girl – A Life In the Shadow of Roman Polanski Rachel Monroe: Savage Appetites – Four True Stories of Women, Crime, and Obsession * Labyrinths-podcastin jakso, joka sai minut kiinnostumaan Samin tarinasta: https://open.spotify.com/episode/0VBmIV39AnEyqyRusu8878?si=fbf7b3e60512488e * Linkkejä seksuaalista väkivaltaa kohdanneelle:  https://tukinainen.fi/  https://www.seritatyo.fi/  https://nettiturvakoti.fi/  https://nuortenexit.fi/  https://loistosetlementti.fi/sua-varten-somessa/  https://www.seksuaalivakivalta.fi/hae-apua/jos-olet-uhri/  https://suomendelfins.fi/  Löydä Tyttöjen ja Poikien Talot lähellä itseäsi: https://setlementti.fi/toiminta/lapsi-ja-nuorisotyo/tyttojen-ja-poikien-talot-ja-tuvat/ *  Linkkejä omasta seksuaalikäyttäytymisestä huolestuneelle:  https://www.seritatyo.fi/  https://www.seksuaalivakivalta.fi/hae-apua/jos-olet-tekija/  https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/lapsiin-kohdistuvan-seksuaalisen-kiinnostuksen-omahoito-ohjelma  https://serie.fi/  *  Linkkejä rikoksesta tuomitun läheiselle:  https://www.tehylehti.fi/fi/tyoelama/olisi-ollut-mieluummin-vaikka-murha-laheisen-seksuaalirikos-vaikea-paikka-kuinka-tukea  https://www.krits.fi/tietoa/oppaat-ja-kasikirjat/ *

Monien toivoma vieras, kirjailija, kirjoittamisen opettaja ja Kirjoittamisesta -podcastin tekijä Erkka Mykkänen kävi vierailulla Arkikullan studiolla. Keskustelimme Erkan matkasta kirjoittajana, oman todelisen äänen tutkimisesta ja siihen luottamisesta, valmistautumisen merkityksestä ja podcastin tekemisestä. Kiitos Erkka vierailusta! https://www.erkkamykkanen.com/ Alkuperäinen kuva: Emilia Kangasluoma Vinkattu kirja: Aila Meriluoto: Vaarallista kokea --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

EU uudistaa päästökauppaa. Afganistanissa tapahtui onnettomuus, jossa räjähti säiliöauto. Ukraina on valinnut edustajan Euroviisuihin. Monien perheiden pitää säästää myös joululahjoista. Sää lämpenee.

Poliittinen sähkösota sähähti eduskunnassa. Monien yllätykseksi SDP vetäisi hihastaan sähkön hintakattoesityksen. SDP esittää sähkölle määräaikaista hintakattoa, joka olisi alle 20 senttiä kilowattitunnilta. Miksi pääministeripuolue tekee näin painavan poliittisen avauksen kesken eduskunnan budjettikeskustelun? Pakkaskelitkö käänsivät hallituksen katseet kohti hintakattoja? Miksi markkinoiden suitsiminen yhtäkkiä viehättääkin poliitikkoja laidasta laitaan? Mikä on perushyödykkeiden painoarvo politiikassa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Savon Aalloilla aina perjantaisin nostetaan esiin paikallisia musiikintekijöitä ja heidän musiikkiosaamistaan. Kuopiolais-lapinlahtelainen Shakin Skeletons on julistanut baarikansaan menevän klassisen rock´n rollin ilosanomaa jo vuodesta 2010 lähtien. Monien erilaisten ja haastavienkin vaiheiden karaisema bändi toteuttaa yhä päättäväisesti perustehtäväänsä - tuoda perinteistä rock n' rollia aitoihin kansanpubeihin. Tarkemmin yhtyeen historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen saimme tutustua tällä kertaa, kun studioon on saapuivat vieraaksi Olavi Rytkönen ja Sasse Savolainen. Haastattelijana: Sami Turunen

Vanhustenviikkoa 2022 vietetään myös Kuopiossa lokakuun alussa. Vanhustyön keskusliiton käynnistämää Vanhustenpäivää on vietetty jo vuodesta 1954 aina lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina, ja sitä seuraava viikko on perinteisesti ollut Vanhustenviikko. Tänä vuonna Vanhustenviikkoa vietetään 2.-9.10.2022 teemalla Yhdessä luontoon – joka iän oikeus. Vanhustenviikon tapahtumiin on mahdollista osallistua myös Kuopiossa. Kuopiossa Vanhustenviikon ohjelmasta vastaavat Kuopion kansalaisopisto ja Kuopion kaupungin liikunnanohjaajat. Tulossa on monia mielenkiintoisia luentoja ja paljon mukavaa yhdessä tekemistä. Ohjelmat ovat kaikille avoimia ja ilmaisia - eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakolta. Tarkemmin Vanhustenviikon monipuolisesta tarjonnasta Kuopiossa saapui Savon Aalloille kertoman Kuopion kansalaisopiston apulaisrehtori Anna Pohjalainen. Haastattelijana: Sami Turunen

Kaupallinen yhteistyö MehiläinenPelkoa, häpeää ja jännitystä - tässä jaksossa otetaan käsittelyyn hammaslääkäripelko!Hammaslääkärillä käyntiä saatetaan pelätä jopa niin paljon, että sitä vältellään viimeiseen saakka. Monien pelot juontavat juurensa lapsuuden ja nuoruuden kokemuksiin. Mitä apukeinoja tämän pelon selättämiseen on? Kuulijoiden ja AW-mimmien kokemuksia ja kysymyksiä perataan tämän jakson verran yhdessä Hammas Mehiläisen hammaslääkärin kanssa.Vastaa Hammas Mehiläisen kyselyyn ja voita 500€ lahjakortti Hammas Mehiläisen palveluihin. Vastaukset kerätään anonyymina ja tuloksia käytetään palveluiden kehittämiseen. Kyselyn ja tarkemmat tiedot löydät Hammas Mehiläisen nettisivuilta, osoitteesta: hammasmehilainen.fi/hammashoitopelko Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Anni Saastamoinen on Keiteleeltä kotoisin oleva kirjailija ja toimittaja. Monien kirjoittamiseen liittyvien töiden ohessa Anni työskentelee myös radiossa YleX- kanavalla, jossa hän toimii YleX Etusivu- ohjelmassa toimittajana/juontajana. Annin kirjoittama romaani Sirkka (2019, Kosmos) valloitti lukijansa ja kuuntelijansa terävällä huumorillaan. Annin ensimmäinen teos oli puolestaan omakohtainen ja vaikuttava Depressiopäiväkirjat (2017, Kosmos), joka kosketti lukijoita ja tarjosi monelle myös tarpeellista samaistumispintaa. Tänä keväänä Annilta ilmestyi uusin romaani Ja mutta että sitten (2022, Gummerus). Tummanhumoristisessa ja elämänmakuisen kauniissa romaanissa pääosissa ovat kaksi elämänjyrän alle jäänyttä ihmistä, ystävänsä kuolemaa surevaa Laila ja elämäänsä avioeron jälkeen kokoava Luigi. Mutta kuinka tämä uusin teos saikaan syntynsä? Millaisena Anni muistaa oman lapsuutensa ja nuoruutensa Pohjois-Savossa ja mitä kaikkea Keitele nykyään hänelle merkitsee? Kuinka Annin elämänpolku vei hänet työskentelemään monipuolisesti mediaan sekä kirjoittamiseen liittyvien töiden parissa? Entä millaisten asioiden äärellä Anni puolestaan tykkää viettää viikonloppua? Tästä kaikesta ja paljon muusta saimme keskustella tarkemmin lisää, kun kirjailija ja toimittaja Anni Saastamoinen saapui tällä kertaa Savon Aaltojen lauantaivieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

Vihreät etsivät itseään. Monien mielestä puolue on kriisissä. Mikä on mennyt vikaan? Mihin suuntaan puolueen pitäisi marssia? Osmo Soininvaara analysoi puolueen tilaa. Incel-liikkeen miehet syyttävät naisia selibaatistaan. Millainen on liikkeen historia? Millaista naisvihaa liike levittää? Tutkija, tohtorikoulutettava Emilia Lounela tekee väitöskirjaa liikkeestä.

Kirjoittanut ja lukenut Tuomas Nurmela. Yrityksen menestys on aina riippunut kaikista tahoista, joiden kanssa se on tekemisissä. Monien kehityskulkujen nopeutuessa yritysten sidosryhmät muuttuvat. Yritys, joka ei ymmärrä vaikutuspiirinsä arvoja ja odotuksia, kuolee pois. Alkuperäinen blogi: https://ellunkanat.fi/nakemys/artikkelit/sidosryhmat/

Kun Helene Auramo ymmärsi omat arvonsa, hänen elämästään loppui turha sekoilu. Monien menestyneiden yritysten ​​– kuten Slushin ja Prönön – perustaja Helene nähdään usein rohkeana ja uudistuskykyisenä yrittäjänä. Oikeasti hänellä kesti kauan aikaa tajuta, miten täynnä mahdollisuuksia maailma on. Teillä ei ole rajoja, menkää ja toteuttakaa, haluaa Helene nyt sanoa 5- ja 7-vuotiaille lapsilleen.Hometalohelvetin jälkeen perhe muutti vuosi sitten kaupungista Kangasalle. Vanha talo on täynnä lasten ystäviä ja hulvattomia vitsejä. Viisivuotias poimii sieniä illallispöytään. Helene ui päivittäin. Ja jos harakkapariskunta ei tule joka päivä pihavierailulle, Helene huolestuu: missä pica pica? Citymaalaisena ja omana itsenä on nyt hyvä olla.Laita podi tilaukseen ja seuraa meitä instassa @ruuhkavuosirakkautta! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Suomen hallitus on neuvotellut koronarajoituksista. Monien suomalaisten mielestä Suomen velka kasvaa liian nopeasti. Radion sinfoniaorkesterilla on uusi ylikapellimestari. Ilmastonmuutos tuo terveysongelmia. Sää lämpenee.

Italian Imolasta kotoisin oleva Sara Zuffa opettaa Kuopion kansalaisopistossa italiaa. Sara kiinnostui Suomesta jo teini-iässä metallimusiikin kautta ja lopulta hän oli varma, että haluaa asumaan Suomeen. Suomi-unelman toteuttaminen vaati sitkeyttä ja sattumaa. Monien vaiheiden jälkeen Sara Zuffa asettui lopulta asumaan Kuopioon, jossa hän onkin asunut jo vuodesta 2007 lähtien. Kuopion II Zonta-kerho valitsi tämän vuoden keväällä Saran tämän vuoden Savon maahanmuuttajanaiseksi. Italian inspiroivasta monipuolisuudesta, kulttuurista sekä ennen kaikkea Saran omasta elämäntarinasta saimme kuulla lisää, kun Sara saapui Savon Aaltojen lauantaivieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen.

Suomi on espanjankielinen maa, ja myös portugalinkielinen maa: Suomessa asuu noin 10 000 henkilöä, jotka puhuvat äidinkielenään espanjaa tai portugalia. Monien juuret ovat Latinalaisessa Amerikassa. Latinalaisesta Amerikasta on muuttanut Suomeen kulttuurialan ammattilaisia, jotka ovat olleet edelläkävijöitä kansainvälistyvässä maassa. He ovat edistäneet eri kieliä puhuvien ihmisten asemaa ja nousseet vastustamaan kiihtyvää vihapuhetta taiteen ja aktivismin keinoin. Tavoitteena on parantaa kaikkien mahdollisuutta kukoistaa ja antaa panoksensa yhteiskuntaan yhä monikielisemmäksi muuttuvassa Suomessa. Vieraina kolme Suomeen asettunutta espanjankielistä kulttuuripersoonaa Latinalaisesta Amerikasta: opettaja Gustavo García, tuottaja, taiteellinen johtaja Laura Gazzotti ja runoilija Roxana Crisólogo. Heistä jokainen on tehnyt merkittävästi töitä paitsi oman kielensä myös monikielisyyden edistämiseksi Suomessa. Haastateltavana myös brasilialainen taiteilija Danilo Canguçu, jonka ajankohtainen teos Helsingissä ottaa kantaa pandemiaan. Helsingin Kallion kaupunginosassa kokoontui 1970-luvulla Club Gabriela Mistral, chileläisen nobelistikirjailijan mukaan nimetty kielikerho, jossa espanjaa opiskelivat Chilestä saapuneiden pakolaisten lapset. Kerhoa oli perustamassa kieltenopettaja Gustavo García, joka on ollut edelläkävijä maahanmuuttajalasten oman äidinkielen opetuksessa Suomessa. Venezuelalaistaustainen García korostaa oman äidinkielen merkitystä ihmiselle läpi elämän. Nykyisin Suomi on harvoja maita, joissa maahanmuuttajalapsille tarjotaan kotikielen opetusta kouluissa. Tuottaja, Kolibrí-festivaalin taiteellinen johtaja Laura Gazzotti saapui Suomeen vuonna 2003 ja huomasi, ettei uudessa kotimaassa ollut vielä latinalaisamerikkalaisen elokuvan festivaalia. Ensimmäinen Cinemaissí järjestettiin vuonna 2005. Muutamaa vuotta myöhemmin argentiinalaistaustainen Gazzotti sai idean lastenfestivaalista, jossa perheet voivat kokea oman kielensä voimavarana ja jossa iloitaan kielien ja kulttuurien moninaisuudesta. Kolibrí on Pohjoismaiden ainoa maahanmuuttajanaisten perustama ja järjestämä festivaali. Runoilija Roxana Crisólogo valmistui alun perin oikeustieteistä, mutta löysi juridiikan sijaan oman maailmansa lyriikasta. Perulaistaustainen Crisólogo on julkaissut 1990-luvulta lähtien viisi runoteosta, joita tuorein Kauneus - La Belleza on ilmestynyt alkuvuonna 2021. Taiteellisen työnsä ohella Crisólogo on perustanut Sivuvalo-projektin, joka edistää Suomessa muilla kuin virallisilla kielillä kirjoittavien kirjailijoiden asemaa. Hän on myös mukana järjestämässä uutta Maailmasta toiseen -kirjallisuusfestivaalia, joka esittelee iberoamerikkalaista kirjallisuutta. Ohjelmassa haastatellaan myös taiteilija, valokuvaaja Danilo Canguçua. Brasilialaisen Canguçun teos 500 000+ Disposable Lives on syntynyt reaktiona taiteilijan kotimaan tilanteeseen. Kesäkuun 19. päivä Brasiliassa ylittyi puolen miljoonan koronaan kuolleen raja. Canguçun ja vapaaehtoisten yhdessä kokoama installaatio on esillä Helsingissä Lapinlahden sairaalan alueella heinäkuun 16. päivään saakka, ja projekti on saamassa jatkoa. Juontajana on Hannamari Hoikkala.

Muistan vieläkin sen puhelun, jonka sain Jutalta vuonna 2011. Jutan äänestä kuului ilo ja hän oli tavannut silloisen elämänsä miehen. Kaikki eteni tästä nopeasti eteenpäin ja sainkin olla mukana tanssimassa hääjuhlassa yhtenä uutenavuotena. Seuravana vuonna syntyikin pieni ihana tyttö, Mila tähän perheeseen ja kaikki tuntui olevan täydellistä. Kaksi päivää parin häämatkan jälkeen kohtalo puuttui peliin ja alkoi taistelu elämästä. Arki muuttui hetkessä selviytymiseksi. Monien asioiden summa toi avoeron jo kaksi vuotta häiden jälkeen, jota seurasi muutaman vuoden harkinnan jälkeen avioero. Pari kirjoitti samaan aikaan yhdessä kahta kirjaa ja sen lisäksi Jutta kantoi vastuun lapsesta ja yrityksestään. Suuri kuntokeskus yli 30 työntekijän kanssa toi mukanaan ison vastuun. Nyt arki sujuu pienen koululaisen kanssa jo rutiinilla ja tilaa uudelle rakkaudellekin voisi jo olla. Pitkä matka on kuitenkin kuljettu omassa minässä, jotta tähän asti on tultu. Mistä löytyivät ne selviytymisen avaimet tähän kaikkeen? Miten Jutta löysi uudelleen itsensä ja oman voiman elämään? Vastaukset kuulet tässä rohkeassa ja avoimessa haastattelussa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Pekka Sauri on psykologi ja filosofian tohtori, entinen apulaiskaupunginjohtaja, entinen työelämäprofessori, entinen vihreä poliitikko - ja ehkä pian taas poliitikko. Monien yllätykseksi keväällä 2021 Pekka Sauri on jälleen ehdolla kuntavaaleissa. Jaksossa käydään läpi muun muassa legendaarinen Yölinja-ohjelma, vihreän liikkeen syntyvaiheet ja Saurin autofiktiivinen romaani Parempaa kuin seksi. Aloittiko se nykyisen autofiktiivisten romaanien tsunamin? Entä mieltä pitäisi olla Jürgen Habermasin ja Jacques Derridan ajatusten poliittisista vaikutuksista? Jarkko Tontti on tunnetusti entinen vihreä, joka on kovin sanoin kritisoinut vihreitä. Onko nyky-vihreät aivan eri asia kuin Saurin kauan sitten perustama puolue, joka silloin osittain korvasi Suomen puoluekartalta yhä puuttuvan liberaalidemokraattisen puolueen? Ovatko punavihreät uustaistolaiset vallanneet Vihreät? Jarkko Tontti kysyy, Pekka Sauri vastaa.

Vasta muutama vuosi sitten voimaan tullutta ajokorttilakia aiotaan jälleen uudistaa. Kesällä 2018 voimaan tulleessa lakiuudistuksessa pakollista ajo-opetusta vähennettiin ja painotettiin enemmän osaamisen näyttämistä itse ajokokeessa. Ajokorttilain uudistus vuonna 2018 laski myös B-kortin kuluttajahintaa ja lisäsi opetusluvan suosiota. Monien kuljettajakoulutusta tarjoavien yritysten henkilöstömäärä väheni lakiuudistuksen jälkeen ja taloudellisen tilanteen heikentyminen tuntui erityisesti pienimmässä autokouluissa ja ajoharjoitteluradoilla. Kuopion Ajokouluttajat Oy omaa pitkän historian Kuopiossa. Yrityksen toimipiste sijaitsee tällä hetkelllä Kauppakeskus Minnassa. Yrityksen toimitusjohtaja Sami Torvinen on pitkän työuransa varrella päässyt myös seuraamaan autokoulualan yrittäjänä ns. aitiopaikalta, alan moninaisia muutoksia. Haastattelussa kuulemme, että millä miettein hän tarkastelee näitä autokoulualan moninaisia muutoksia. Haastattelijana Sami Turunen.

Saturomaani kertoo eläväksi muuttuvan Pinokkio-puunuken ja hänen isänsä, köyhän nukentekijän Geppetton, seikkailuista.Monien seikkailujen ja houkutusten kautta Pinokkiosta kasvaa ihan oikea poika, joka osaa erottaa oikean väärästä. Yksi...

Kuoleman kulttuuri ja kuoleman käytännöt ovat muuttuneet historian saatossa. Varhempina aikoina voimme nähdä usein eräänlaisen siirtymävaiheen, jolloin kuollut ei ollut vielä täysin poistunut keskuudestamme, ja siksi sielua tai henkeä pyrittiin auttamaan kokonaan pois kuolleitten luokse. Tässä vaiheessa myös varhainen katolinen usko ja uskonpuhdistus muuttivat asenteita. Valtiotieteen tohtori ja kuolemantutkija Ilona Pajari on tutkinut laajalti kuoleman historiaa ja kulttuureja. Monien päähän on jäänyt ajatus siitä, että kuolema on tabu. Pajari kiistää tämän hokeman. Itse asiassa me puhumme koko ajan hyvästä kuolemasta tai eutanasiasta ja kuolevien kunnioittamisesta. Hän tarkkailee myös väkivaltarikosten ja itsemurhan asemaa erityistapauksina. Ilona Pajari on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Monien teknologiajättien liiketoiminta perustuu osin samoihin mekanismeihin, jotka tekevät niistä tehokkaita väärän ja harhaanjohtavan tiedon jakelukanavia. Juuso Pekkisen haastateltavana on Mikko Salo. Salo on yksi faktantarkastuspalvelu Faktabaarin perustajista. Pari vuotta sitten Mikko Salo oli mukana itsenäisessä Euroopan komission asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä oli pohtia ratkaisuja valeuutisten ja disinformaation leviämisen estämiseksi. Aiheina jaksossa ovat mm. disinformaatio ja misinformaatio, teknologiajätit, sääntely, sekä journalismi. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin kahdelta ja Yle Areenassa.

Kuvataiteilijana tämän päivän rovaniemeläisille tutumpi Tuomas Korkalo muistelee kanssamme vuosituhannen vaihteen instrumentaali-avantgarde-bändiään Saariston Lapset -yhtyettä. Janosta ja legendaarisesta Pub Karhu Galleriasta syntynyt duo sai lentävän lähdön ja kiinnostus oli kovaa Saksassa asti. Monien värikkeiden seikkailujen jälkeen Saariston Lapset hiipui, mutta kaikki mukana olleet ovat jatkaneet toimintaa taiteen parissa ja onpa comebackistäkin ollut puhetta.

Avainradio 37 / 2020 - Monien haasteiden Libanon by Avainmedia

Orava ei ole enää REIT ja eikä Oravaa sellaisenaan enää ole. Monien vaiheiden kautta pörssistä löytyy Ovaro Kiinteistösijoitusyhtiö. Investors Housen toimitusjohtaja Petri Roininen kertoi myös tästä muutoksesta jaksossa Yrittäjä Petri Roininen osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #39. Nyt palataan loppuvuoteen 2014, jossa Jenni Witikkala haastattelee silloisen Orava Asuinkiinteistörahaston toimitusjohtajaa Pekka Peiposta. Älä missään tapauksessa kuvittele, että kyseessä on joku "mikä meni pieleen" -jälkiviisastelujakso.  Päinvastoin, Jenni kysyy todella hyviä "jalat maassa" -kysymyksiä ja saa niihin avoimia vastauksia, joita kaikki asuntosijoittajat pystyvät sulattelemaan. Tästä voit myös oppia lisää, mikä on REIT, jos sellaiseen haluaa vaikka USA:ssa sijoittaa tai kun sellainen jonain päivänä taas Suomeen tulee. Ajatukset soveltuvat myös osin asuntorahastoihin sijoittamista harkitseville tai niistä suoraan "osta ja pidä" -asuntosijoittamiseen siirtymistä miettiville. Axel “REIT” Aminoff Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #92 Lisäksi mukana on oikeasti hyvää keskustelua, josta voi poimia ideoita myös aloitteleva asuntosijoittaja. Kokenut sijoittaja voi miettiä, kuuleeko jossain rivien välissä syitä, miksi Oravasta ei tullutkaan menestystarinaa. Flatco on palvelu, jonka avulla hoidat toistuvat vuokranantajan rutiinit joustavasti ja tehokkaasti. Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua tarjota huolettomia uusia vuokrakoteja Suomen kasvukeskuksissa? Peab on pohjoismainen yhteiskuntarakentaja, joka suunnittelee ja rakentaa tutkitusti* parhaan asiakastyytyväisyyden uusia koteja. Asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla, ne suunnitellaan toimiviksi ja rakennetaan kunnolla täyttämään sijoitusasunnon omistajien tärkeimmät kriteerit. Huolettomuutta voi halutessaan lisätä ulkoistamalla vuokrauksen luotettavalle yhteistyökumppanille. Ainoastaan avainasiakkaat saavat tiedon asuntosijoittajille suunnatuista erikoistarjouksista. Käy liittymässä helposti osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas.  Lue Peabin sivuilta: Asuntosijoittaminen uudiskohteisiin Video Peabin sivuilta: Asuntosijoittamisen tuotto - Joonas Orava * Peab jo kolmatta neljättä kertaa peräkkäin ykkönen Lisätietoa mainituista lähteistä, podcastin vieraasta ja hänen ajatuksistaan: Jenni Witikkala LKV, LVV, KTM www.jenniwitikkala.fi, puh. 0503076539, email jenni@snooa.fi Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: "Sijoitusasunnot.com tarjoaa hyvätuottoisia sijoitusasuntoja alle markkinahintojen ja arvokasta tietoa sekä ajankohtaisia näkemyksiä asuntosijoittamisesta. Käy katsomassa uusimmat kohteet, liittymässä sähköpostilistalle, lataamassa ilmaiset asuntosijoittajan työkalut ja katsastamassa uusimmat artikkelit osoitteesta www.sijoitusasunnot.com!” Ostan Asuntoja Podcast #18 – Yrittäjä, asuntosijoittaja, toimitusjohtaja Henri Neuvonen osa 1 Käy lukemassa Sijoitusasunnot.comin Blogista "Vuokrattavuuden parantaminen asunnon yleisilmettä kohentamalla" Miten pärjätä parhaiten vuokranantajana yli suhdanteiden? – YouTube #129 Ostan Asuntoja YouTube -kanavan voi tilata tästä TUOREIMMAT KIRJASUOSITUKSET 10 kirjaa asuntosijoittajalle in English – Blogi #210 Asuntosijoittajalle 6 kirjaa opiskeltavaksi, jotta on valmiina 6 kuukauden päästä – Blogi #198 Asuntosijoittaja ja filosofia – Blogi #217 Anttoni Kerkkonen ja Waltteri Hiljanen ovat kirjoittaneet muistilistaa vuokraustoiminnan kokemuksistaan. Nämä kokemukset on nyt koottu “82 vinkkiä asunnon vuokraukseen” -oppaaseen. Anttoni & Waltteri, Kerkkonen & Hiljanen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #106 Sijoitusasunnot.com myy vuosittain suuren määrän valmiiksi vuokrattuja asuntoja. Tämä opas ei kuitenkaan ole myynnissä vaan sen saa ladattua ilmaiseksi osoitteesta sijoitusasunnot.com. Sain mahdollisuuden lukea oppaan läpi ennen sen julkaisua ja löysin täydennettäväksi yhden pilkkuvirheen ja puuttuvan i-kirjaimen. Jos oma vuokraustoiminta tökkii, ota tämä laadukas opas esille ja katso sieltä ratkaisevat vinkit asunnon vuokraamiseksi.

Kaikki lapset ovat erilaisia, myös kielten oppimisessa. Tämän on kokenut neljän lapsen äiti Helena Duplantiskin. Kun hänen pojastaan, amerikanruotsalaisesta seiväshyppääjä Armand Duplantiksesta tuli koko Ruotsin kansan urheilusankari, päätyivät myös Armandin ruotsin kielen taidot suurennuslasin alle. Monien mielestä Armandia ei voinut pitää ruotsalaisena, koska hän ei puhunut ruotsia, kertoo Helena Duplantis. Miltä tuntuu, kun ulkopuoliset arvioivat oman lapsen kielitaitoa? Vieraana Helena Duplantis. Juontajina Hanna Sihlman ja Hanna Paimela Lindberg. finska@sverigesradio.se

Esittelen yhden tavan vähentää stressiä eteerisillä öljyillä. Muita käyttämiäni keinoja ovat mm. Mindfulness -harjoitteet ja metsäkävelyt. Blogi: http://elisefeodoroff.wordpress.com

Monien iho-ongelmien ja ihon huonon kunnon taustalla voi olla huono palautuminen yön aikana. Tästä voi olla viitteenä esimerkiksi väsynyt ja aikaansaamaton olo päivisin. Huonolaatuinen ja määrällisesti liian vähäinen uni kuuluvat usein ruuhkavuosien keskellä olevan arkeen, haasteelliseen elämäntilanteeseen tai paineisiin työpaikalla. Jaksossa 36. haastateltavanamme oli vuoden 2018 unihoitaja Soile Hällfors. Tässä podcastissä jatkamme uni-teemalla, jossa Soile kertoo lisää vinkkejä nukkumiseen liittyen. Käymme läpi miten pienillä muutoksilla voi parantaa nukkumisympäristöä, mitkä olis optimaaliset iltarutiinit ja miten saada helposti lisää avaimia hyvään uneen haasteellisenkin elämäntilanteen keskellä. Tutustu suomalaiseen Oura hyvinvointisormukseen, jolla voi mitata unta, palautumista ja aktiivisuutta sekä omien elämäntapojesi vaikutusta näihin tekijöihin: https://ouraring.com/ Lue TwistBen Uusi Alku Ihollesi -verkkovalmennuksesta: https://uusialkuihollesi.twistbe.fi/ ......................................................................................................................... Kaikki ihonhoidosta -podcastin takaa löydät kolme kokonaisvaltaisen ihonhoidon asiantuntijaa. Me Veera, Kati ja Annina olemme opiskelleet kauppatieteitä, ihon biologiaa, kosmetiikan valmistusta, ravintotieteitä ja palautumisen ja stressin välistä tasapainoa. Tiedämme mitkä kaikki tekijät vaikuttavat ihosi kuntoon, mitä ihosi tarvitsee, mitkä raaka-aineet täyttävät tämän tarpeen, sekä sen mistä tuotteista sinun kannattaa maksaa saadaksesi rahoillesi parhaan vastineen. Jaamme tietoa joka auttaa sinua oman kehon viestien tulkinnassa sekä ohjaamme valitsemaan omaan tilanteeseesi parhaiten sopivan tavan hoitaa mahdollisia oireita yksinkertaisesti, systemaattisesti ja luonnonmukaisesti. Haluamme sydämestämme voimaannuttaa kuulijoitamme ja asiakkaittamme huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ilman stressiä tai syyllisyyttä itseensä investoimista ja auttaa sen oivaltamisessa, että omien oireiden panttivangiksi ei tarvitse jäädä. Tätä tietoa haluamme jakaa sinulle podcastissä, nettisivuillamme sekä Uusi Alku Ihollesi - verkkovalmennuksessa. uusialkuihollesi.twistbe.fi/ Lue lisää meistä: twistbe.fi/meista

Talous, työelämä ja bisnes ovat muuttuneet paljon digitalisoinnin ja globalisaation seurauksena. Hyvä koulutus ei enää takaa hyvää tulotasoa kuten se teki vielä muutamavuosikymmen sitten. Monien työura koostuu pätkätöistä, joilla ei aina tule toimeen, vaikka tekisi kahta tai kolmea työtä. Kirjailija Pontus Purokuru kuuluu vuonna 20118 perustettuun Työstäkieltäytyjäliittoon ja hän on ollut mukana kirjoittamassa Työstäkieltäytyjän käsikirjaa. Purokuru, on sitä mieltä että työn merkitys ja arvostus pitäisi määritellä aivan uudelleen. Koko yhteiskuntamme on rakennettu palkkatyön ympärille Vanhat käsitykset työn merkityksestä ihmiselle ja yhteiskunnalle eivät kuitenkaan toimi enää nykymaailmassa. Työstä on tullut kontrolloinnin muoto. Työpaikka on tapa hallita ihmistä ja hänen ajankäyttöään. Sekään ei pidä enää paikkaansa että palkkatyö olisi vaurauden ja lisäarvon rakentaja. Esimerkiksi Googlen tai Amazonin todellisen arvon muodostavat käyttäjät. jotka luovat alustoille sisältöjä tai asiakastietoa ilman palkkiota. Työ- ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt, kun työtä tehdään vapaa-ajallakin sähköpostin tai somen kautta. Purokurun mielestä toimeentulon takaamiseksi pitäisi kehittää kansalaispalkkajärjestelmiä. Hyvin rakennettu kansalaispalkka voisi jopa lisätä tuottavuutta, koska yhä useamman kansalaisen innovointipotetiaali voi tulla paremmin hyödynnetyksi. Toisaalta ilmastomuutoksen vuoksi meidän pitää pohtia myös sellaista vaihtoehtoa, että vähennämme palkkatyötä ja tuotantoa koska ne väistämättä lisäävät päästöjä. Pitäisi pohtia, kuinka suuri osa työstä on itse asiassa haitallista yhteiskunnalle.

Monien uutisten Moottoriturvat-jakso: Ensituntuma Porsche Taycanista, uutisia juontajakokoonpanoon liittyen, vastaus kysymykseen onko Mazdan Skyactive-X odotettu jatkoaika polttomoottoreille. Lopuksi Sampan kiperä perheautopähkinä.

Monien uutisten jakso: Ensituntuma Porsche Taycanista. Uutisia juontajakokoonpanoon liittyen. Vastaus kysymykseen onko Mazdan Skyactive-X odotettu jatkoaika polttomoottoreille. Lopuksi Sampan kiperä perheautopähkinä.

Ex-pankkiiri, nykyinen kansanedustaja Elina Lepomäki on tehnyt töitä paikoissa, joissa on läsnä raha ja valta. Joskus rahaa on tullut paljon, joskus vähän. Monien palkkaneuvotteluiden kokemuksella Elina jakaa vinkkejä oman työn hinnoitteluun ja palkanpyyntöhetkiin. Tässä jaksossa puhumme siis palkasta, rahasta ja mm. kansanedustajan, pankkiirin, bloggaajan, valokuvaajan ja lastenhoitajan työn rahallisesta arvottamisesta. Jakson lopussa huomaamme, että työpanoksen rahallinen arviointi ei ole joka tilanteessa helppoa kokeneellekaan.

Kuulohavainto on aikaan sitoutunut. Kun pysäytät kännykkävideon, näet ruudulla kuvan, mutta ääni on häipynyt kuulumattomiin. Tarkka äänimuisti on erittäin lyhyt: 1–2 sekuntia. Silti korvalla on valtava rooli maailmankuvamme muodostumisessa. Monien tutkimusten mukaan esimerkiksi makua voi ohjailla äänimaisemilla. Kaupallisella puolella tätä on osattu hyödyntää ja puhutaan "positiivisesta äänikuvasta". Mitä korkeampi sihahdus on saatu tölkin aukaisu kuulostamaan, sitä raikkaammaksi ja viileämmäksi juoma koetaan. Tai jos kuulet kalaravintolassa aallon kohinoita ja laineen liplatusta, alkavat merenelävät maistua erityisen herkullisilta. Tuotekehittelijät ovat niin ikään havainneet, että mitä kovaäänisemmin deodorantin aerosolinokka suhisee, sitä maskuliinisemmaksi toiminnaksi kainaloihin suihkauttelu koetaan. Tästä syystä nuorille miehille suunnatut dödöt onkin pantu pöhisemään huomattavasti kovempaa kuin naisten. Vielä kiinnostavammaksi äänien vaikutus muuttuu, kun ajatellaan musiikin ja rytmien vaikutusta mieleemme ja kehoomme. Monen tutkimuksen mukaan pelkkä aivojen illuusioääni saisi meidät joko rentoutumaan tai virkistymään. Tulokset ovat tosin ristiriitaisia. Mitä päässämme tapahtuu, kun rentoudumme pelkän äänen avulla? Miksi äänet, musiikki ja rytmit vaikuttavat ihmiseen niin vahvasti? Haastateltavana ovat psykologian professori Kimmo Alho ja aivotutkija, professori Minna Huotilainen Helsingin Yliopistosta sekä akustiikan professori Ville Pulkki Aalto Yliopistosta. Toimittaja on Jenni Stammeier. Kuva: Sergey Nivens / Shutterstock

”Paljon täytyy tehdä töitä, ja täytyy olla rohkea. Rahapulasta ei pidä välittää.” Näin toteaa Liisa Lapin ihmemaassa -podcastissa lappilainen taidemaalari Helena Junttila puhuessaan kuvataiteilijan elämästä. Liisa Lapin ihmemaassa -podcastin syksyn neljännessä jaksossa matkataan Sodankylään ja tavataan 56-vuotias taidemaalari Helena Junttila, joka on yksi merkittävimmistä lappilaisista nykytaiteilijoista. ”Mulla on alusta asti ollut ajatus, että mie teen tätä omaksi työkseni ja tämä on minun ammattini. Monien ihmisten on sitä vaikea ymmärtää”, hän pohtii podcastissa. Sodankylän Askassa asuva Helena on elänyt suurimman osan elämästään Lapissa. Hänestä pohjoinen on muutakin kuin ilmansuunta. ”Se on mentaliteetti – vähän erilainen ja vähän vapaampi”, hän sanoo. Kuuntele podcastista, mitä tänä vuonna 30-vuotistaiteilijavuotta viettävälle Helenalle kuuluu ja millaista on taidemaalarin elämä Lapissa.

Transsukupuoliset Mesi, 14, ja Nooa, 25, kertovat, miltä tuntuu kokea olevansa eri sukupuolta kuin mikä syntymässä on määrätty. Monien transsukupuolisten tavoin he toivovat, että oppivat joskus vielä rakastamaan itseään.

Ohjelman ensimmäisessä osuudessa pastori Kaisa Tuikkanen kertoo miten uskonnon opettaja kertoi innostavasti Jeesuksesta ja Raamatun lukemisesta. Tämä herätti Kaisassa kiinnostuksen Jumalan sanaa kohtaan. Hän alkoi lukea Raamattua salaa ja innostui Jeesuksen persoonasta. Kokkolassa oli tuolloin herätystä ja Kaisan vanhemmat kertoivat lapsilleen tulleensa uskoon. Myös Kaisa löysi elämäänsä sen tärkeimmän sisällön. Tämä löytö johdatteli Kaisaa teologiseen tiedekuntaan ja siitä eteenpäin. Ohjelman toisessa osuudessa Kaisan mies Timo Tuikkanen kertoi omasta matkastaan Jeesuksen seuraajaksi. Jumala kutsui rippileirin aikana, mutta Timo torjui tämän sanoen uskon ja Jumalan olevan kyllä hyvä juttu, mutta ei vielä halunnut astua uskoon. Rankat vaiheet tulivat kohdalle ja niiden keskellä tuntui, ettei ollut elämän eväitä, joilla olisi voinut mennä eteenpäin. Tässä vaiheessa seurakuntanuoret ja kokeneemmat kristityt saivat mahdollisuuden tulla tueksi. Löytyi usko ja musiikin osaaja löysi tiensä gospelbändiin. Sittemmin kutsumus johdatteli nuorisotyöhön ja diakoniksi. Ohjelman kolmannessa osuudessa Kaisa Tuikkanen kertoi tarkemmin omasta matkastaan teologiseen tiedekuntaan ja erilaisiin tehtäviin. Hän sai monien ihmisten kautta rohkaisua ottaa aina seuraavia uskon askeleita. Vähitellen aukeni myös kutsu pappeuteen ja hän siirtyi koulutuspuolelta seurakuntapapiksi Imatralle ja Lappeenrantaa. Tämä merkitsi perheen muuttoa uusien haasteiden myötä. Monien rukousten kautta perheen asiat järjestyivät ja tytöt oloutuivat uudelle paikkakunnalle. Timo Tuikkanen löysi samalla koulutustaan vastaavia töitä. Musiikillisesti osaava pariskunta on tehnyt levyn ja palvelee nykyisin Kansan Raamattuseuran julistustyön kautta seurakuntia ja yhteisöjä. Ohjelma sisältää johdatukseen, kutsumukseen ja Jumalan huolenpitoon liittyviä näkökulmia sekä informaatiota kesäjuhlista ja Vivamon Raamattukylän kesän ohjelmistosta. Siinä on myös pieni kertaus edellisestä jaksosta ja rohkaisevia näkökulmia arkiseen elämään. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ohjelman käsikirjoittaa, toimittaa ja koostaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. Haastatteluja työstää käyttöä varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Säätytalon tapahtumat kiinnostavat tietenkin Arkhimedeen sivupersoonia. Monien hallitusohjelmaneuvottelujen veteraani, keskustan ex-puoluesihteeri Timo Laaninen piipahtaa vieraana arvioimassa, miten puolueiden voimasuhteissa ja koossa tapahtuneet muutokset vaikuttavat hallituksen muodostamiseen. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki on Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Jooga on erottamaton osa intialaista mytologiaa. Joogin hahmo ja joogan menetelmät näyttelevät tärkeää osaa Intian muinaisissa tarinoissa. Suuressa osassa joogan muinaishistoriaa myytin ja historian rajaa on vaikea erottaa. Monien harjoitusten nimet ja niihin liitetyt merkitykset niin ikään kumpuavat Intian myyttisestä... Lue lisää →

Ilmastonmuutosskeptikot, rokotevastaiset, oikeistopopulistien äänestäjät. Tyhmää sakkia, mutta saako niin sanoa? Monien mielestä ei, mutta onko sekin vain hyssyttelyä?

Evankelis-luterilainen kirkko käy parhaillaan seurakuntavaalejaan. Ehdolla on yli 16 000 ehdokasta. Monien ehdokaslistojen nimistä on vaikea saada selvää, mihin tavoitteisiin listan ehdokkaat sitoutuvat. Erityistä on sekin, että jopa viidessäkymmenessä seurakunnassa käydään sopuvaalit eli ehdokkaita on saman verran kuin luottamustoimia jaossa. Onko äänestäjällä näissä vaaleissa minkäänlaista kuluttajansuojaa? Keskustelemassa on kolme seurakuntavaaliehdokasta Turun seudulta: Elias Aarnio, Anna Lintunen ja Sointu Vilja. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

"Se kuolema tuli hyvin lähelle. Se on siellä edelleen. Olen oppinut tiedostamaan, että minä kuolen, mun lapsi kuolee, mun läheiset kuolee. Elämä on sellainen, että syksy tulee aina", kertoo kokemuksistaan Henna Mäkelin. Lapsen vakava sairastuminen pakotti toimittaja ja tietokirjailija Henna Mäkelinin pohtimaan kuolemaa. Lapsi parantui ja myöhemmin syntyi Mäkelinin kirjoittama Kuolema, kaikki mitä olet halunnut tietää -kirja. Teokseen on haastateltu asiantuntijoita, ammattilaisia, kuoleman koskettamia ja menetyksen kokeneita läheisiä. Menetyksen myötä maailma muuttuu. “Isäni kuolemasta on aikaa vielä alle vuosi ja vaikka suru ei ole enää joka päiväisessä arjessa, on se yhä koko ajan taustalla. Olen vielä vaiheessa, jossa minun on vaikea ymmärtää niin läheisen ihmisen poismenoa. Välillä tuntuu, että sen myötä katosi myös omaa menneisyyttä, lapsuutta ja sen muistoja. Tärkein apu on ollut sisarukset, ilman heitä olisin hukassa”, kertoo Minttu. Uskontotieteilijä ja surukouluttaja Mari Pulkkinen on perehtynyt suruun väitöskirjan verran. Pulkkisella on myös omakohtaisia kokemuksia menetyksistä. Surututkimuksessa on jo 1990-luvun lopulta lähtien ajateltu, että on normaalia ja tervettä, ettei surevien tarvitse katkaista siteitään. "Yhteys voi kuolleisiin läheisiin jatkua. Monien surevien kertomuksissa näkyy se, että yhteys jatkuu, suhde voi vielä kehittyä sen jälkeen, kun suhteen toinen osapuoli on kuollut", sanoo Mari Pulkkinen. Millainen on hyvä kuolema? Mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman hetkellä? Miten menetys vaikuttaa meihin ihmisiin? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Salla Matusiak ja Pasi Nevalaita Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

EU:ssa on meneillään globaalin toimintaympäristön muutoksen aiheuttamia ongelmia mm. puolustuspolitiikassa ja maahanmuuttotilanteessa. Lisäksi vaikeuksia on EU-maiden talouksien hoidossa ja EMU:n kehittämisessä. EU:n arvojen noudattaminen ei onnistu kaikissa jäsenmaissa, eikä keskustelu EU:n kehittämisestä ja erilaisia näkökulmia kannattavien ihmisten välillä tunnu kunnolla sujuvan. Mutta miten EU:n kannattaisi reagoida tähän tilanteeseen. Haastateltavana on Helsingin yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtori Kimo Elo ja toimittajana on Maija Elonheimo

Miten elämänmittainen luontosuhde yleensä saa alkunsa? Onko kipinä syttynyt kotipihalla havaitusta erikoisesta linnusta tai kasvista vai on sen saanut aikaan ensimmäinen telttaretki, jolloin on päässyt yöpymään ulkosalla. Monien lintuharrastajien ensimmäiset opit ja retket on yllättäen saatu ja tehty koulujen luontokerhoissa. Kerhoilla on aikoinaan ollut erittäin tärkeä osuus juuri lintuharrastuksen syntyyn. Ja onhan se kieltämättä ollut tunnelmallista kun on joukolla odoteltu keväisin ensimmäisiä muuttolintuja ja sitten grillattu nuotiolla makkaraa ja tehty kaikenlaista hauskaa. Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä Metsähallituksen Puistojohtaja Matti Hovi Järvi-Suomen Luontopalveluista muistelee miten hänen luontoharrastuksensa alkoi. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Fysioterapeutti Jani Parkkinen on Jyväskylässä toimivan Optimove-yrityksen perustaja, jossa pyritään luomaan saumaton jatkumo fysioterapian ja valmennuksen välille. Tämän lisäksi Jani on myös kouluttaja, luennoitsija ja valmentaja. Monien liikunta-alan ammattilaisten tapaan, hänellä on siis samanaikaisesti monta hattua! Janilla on erittäin vahva tietämys ihmiskehon toiminnasta ja harjoittelusta, josta on varmastikin kiittäminen hänen tiheää kouluttautumiskalenteriaan ja jatkuvaa itseopiskelua. Tunnin mittaisen keskustelun aikana käydään näiden aiheiden lisäksi Optimoven toimintaa, Janin päivittäistä työskentelyä ja työviikon koostumusta. Erityisen arvokasta ja mielenkiintoista tietoa on tarjolla FMS:stä ja DNS:stä. O Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä, Jani kertoo kokemuksia tuoreesta 3 kk mittaisesta mentorsip-jaksostaan Drive-salilla Manhattanin ytimessä! Mitä Hollywoodin megatähdet tekevät, jotta ovat he ovat kunnossa kameran filmin pyöriessä? Se ja paljon, paljon muuta selviää kuuntelemalla jakso läpi. Janin ja Optimoven tavoittaa seuraavista linkeistä: Janiparkkinen.com Facebook.com/coachjaniparkkinen/

Monien odottama Disneyn uusin uudelleentulkinta parinkymmenen vuoden takaisesta animaatioklassikosta saa Episodin päätoimittajalta ristiriitaisen vastaanoton. Keskustelijoina Joonas Alanne, Jouni Vikman ja Jani Koivistolainen.

Ruotsin valtiovalta pitää älvdalskaa ja Ylikainuun kieltä - överkalixmål murteina. Monien tutkijoiden mielestä ne ovat omia kieliään.  Kielipuolen sarjassa Ruotsin kielistä puhutaan tällä kertaa Taalainmaalla puhuttavasta älvdalskasta ja Överkalixin - Ylikainuun alueella puhuttavasta vanhasta maalaiskielestä. Fil tri Manja Lehto pakinoi paikannimistä. Voisi olla liian märkää asua Konnevedessä tai Pyhäjärvessä. Siksipä parempi vaihtoehto onkin asua Konnevedellä tai Pyhäjärvellä. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät sanontaa kuin juosten kustu ja sanan ruona merkityksiä. Viikon uudissana on nyhtökaura. Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Helposti hyödynnettävät öljyvarat ovat loppumassa. Monien arvioiden mukaan öljyn tuotantohuippu on jo ollut muutama vuosi sitten. Uudet liuskeöljyesiintymät eivät pelasta öljypulalta. Esimerkiksi Shell pitää USA:n liuskeöljytuotantoon tehtyjä investointeja virheenä. Öljyn hinta saattaa kaksinkertaistua vuosikymmenen loppuun mennessä. Tietokirjailijat Rauli Partanen ja Harri Paloheimo ovat sitä mieltä, että Suomenkin pitäisi jotenkin varautua öljyn hinnan nousuun. Uusien energiamuotojen käyttöönotto on Suomessa varsin hidasta. Sähköautoihinkaan ei voida siirtyä nopeasti koska akkujen tarvitsemaa litiumia ei saada yhtäkkiä suuria määriä.