Podcasts about tukea

Cityn aamun tiistain läppiä tästä...· Hybridi- vai bensa-auto seuraavaksi alle?· Epäpäteviä työnhakijoita· Tukea cheerleadereille!· Lämmin- vai kylmäsäilytys?· Maksulliset sovellukset· Siitä 5 -videolla Jere ja Samuel arvuuttelevat Suomen suurimpia järviä· Milloin viimeksi olet katsonut elokuvan yhdeltä istumalta?· RuohonleikkuriralliLisäksi Pornoo vai Saippuaa -skaba, sekä kuulijoiden epäsuosittuja mielipiteitä!

Onko demokraattien presidenttikisaan ilmoittautunut lisää mahdollisia ehdokkaita? Juri von Bonsdorff raportoi Washingtonista. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu matkustaa tällä viikolla Yhdysvaltoihin. Paine saada tulitaukosopimus Hamasin kanssa aikaan on kova. Millaista tukea Yhdysvalloilta voi odottaa nyt? Keskustelemassa tutkija Antti Tarvainen Suomen Lähi-idän instituutin säätiö sekä johtaja Susanne Dahlgren Suomen Lähi-idän instituuttista. Mitä kertovat tuoreen työllisyysluvut? Löytääkö työ tekijänsä? Haastateltavana yliaktuaari Elina Pelkonen Tilastokeskukselta. Kuinka jaksaminen vaikuttaa urapolkuun? Millaisia muutoksia työmaailma tarvitsee, jotta ihmiset jaksaisivat töissään paremmin? Haastateltavana alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen Työ- ja elinkeinoministeriöst ja Jari Hakanen Työterveyslaitokselta. Monella loma on tullut loppuunsa, parhaat vinkit töihin paluuseen? Haastateltavana tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitokselta. Juontajana Ilkka Lahti. Toimittajina Roosa Kajander ja Seppo Kivimäki. Tuottajana Marija Skara.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Neuropsykiatriset (nepsy) oireet kuormittavat niin lapsen kuin nuoren mielenterveyttä, jaksamista ja arjesta selviytymistä. Oireiden tunnistaminen, ymmärtäminen ja niissä tukeminen on ensiarvoisen tärkeää lapselle ja nuorelle, mutta myös hänen lähipiirilleen. Tunnistamalla lapsen voimavaroja ja vahvuuksia, pystytään hänelle antamaan onnistumisen tunteita sekä avaimia hyvinvoivaan ja onnistuneeseen elämään.Ammattitaitoisia ja osaavia kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisia tarvitaan tukemaan nepsy-lapsia ja -nuoria koko kasvupolun ajan – varhaiskasvatuksesta nuoruusikään asti.Tämän jakson aiheena on se, millaista tukea nepsy-lapsi ja -nuori tarvitsevat kasvupolullaan tarvitsevat.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat ADHD- ja autismikirjon aikuinen, kokemustoimija, sairaanhoitaja Anna-Reeta Korhonen ja Suomen Vanhempainliiton yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko.He käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia haasteita nepsy-lapsella tai nuorella voi olla? - Miten ne voivat näkyä kotona, päiväkodissa ja koulussa? - Millaisesta tuesta nepsy-lapsi tai nuori hyötyy? - Mikä tuessa ja sen onnistumisessa tärkeää?Lisätietoja:Anna-Reeta Korhonon on ADHD- ja autismikirjon aikuinen ja sairaanhoitaja erikoissairaanhoidossa—työssä jota hän rakastaa. Anna-Reeta on aktiivinen kokemustoimija ADHD:n, autismirkirjon, mielenterveyden ja migreenin alueilla ja hän on toiminut aktiivisesti nepsy-ihmisten asioiden parantamiseksi vuodesta 2015. Hänen intohimonaan on vapaaehtoistyö (aiempien lisäksi myös SPR:ssa ja Vapepa:ssa), ihmisten auttaminen ja hyvät kohtaamiset. Anna-Reeta Korhonen Instagram: @annarkorhonenAslak Rantakokko on Suomen Vanhempainliiton yhdenvertaisuusasiantuntija ja kahden jo aikuisen autismikirjon lapsen isä. Työssään hän edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta yhteistyössä kotien ja kasvuyhteisöjen kanssa. Aslak on työskennellyt kansalaisjärjestöissä vuodesta 1999. Aslak isännöi Suomen Vanhempainliiton podcastia "Koti ❤️ koulu", jossa hän haastaa ammattilaisia ja huoltajia pohtimaan, millaisia asenteita ja tekoja lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen meiltä aikuisilta vaatii. Kuuntele: Koti ❤️ koulu -podcast.JHL:n kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisille on tarjolla monipuolinen kattaus ammatillista koulutusta ja webinaareja myös nepsy-aiheista. Parhaiten tietoa alan koulutuksista saat seuraamalla Facebookissa JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset tai Instagramissa @jhl_kasvatusjaohjaus.JHL:n tähtiammattilaispäivillä 11.–12.10.2024 Tampereella aiheesta lisää mm. Nepsylapset ja yhdenvertaisuus, yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko, Suomen vanhempainliitto ry ja ADHD-kokemusasiantuntija Klaus Karkia.Ilmoittaudu täällä! Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Vaikuttavuussäätiön vaikuttavuussasiantuntija Outi Vanharanta. Hän tutustuttaa kuulijat Vaikuttavuussäätiöön ja sen tekemään vaikuttavuustyöhön. Lisäksi pohditaan SHAPE-alojen eli humanististen tieteiden, yhteiskuntatieteiden ja taiteen tutkimuksen roolia tutkimusyhteistyössä. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Open Doorsin paikalliset yhteistyökumppanit Kiinassa kohtaavat usein tilanteita, joissa uskova perheenjäsen on joutunut vankilaan. Silloin tarvitaan läsnäolon palvelutyötä, jossa kuljetaan vangin perheen rinnalla.

Ukrainan tilanne ja kansainvälinen tuki. Sodan vuosipäivä lähestyy, lisääkö Eurooppa tukeaan? Keskustelemassa Ukrainan sodan asiantuntija Emil Kastehelmi sekä kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta.  Kiovasta tunnelmia raportoi toimittaja Maxim Fedorov ja Saksasta Münchenin turvallisuuskokouksesta Anna Karismo.  Muuttuuko sosiaalinen media? Euroopan unionin digipalvelusäädös laajentuu lauantaina koskemaan kaikkia EU:ssa toimivia digitaalisia palveluja tarjoavia yrityksiä. Miksi Eu haluaa somejättien toimivan avoimemmin? Keskustelemassa yliopistotutkija Beate Mäihäniemi Lapin yliopistosta sekä Reilu datatalous -teeman johtaja Kristo Lehtonen Sitrasta. Junat ovat seisoneet tällä viikolla niin lakon kuin ratavauridoidenkin vuoksi. Kulkevatko junat, kun hiihtolomakausi alkaa? Juontajana Jaakko Parkkinen. Toimittajina Mikko Haapanen ja Veera Sinervo. Tuottajana Marija Skara. 

Tässä jaksossa pureudutaan syvällisesti urheilijan ja valmentajan suhteen tärkeyteen. Erityislaatuisen tästä tekee sen henkilökohtaisuus, sillä käymme minua 2009-2015 ja 2019-2020 valmentaneen Anssi Mäkisen kanssa ensikertaa julkista keskustelua valmennussuhteemme vaiheista. Aiheina luvassa mm. valmentajanvaihdos, haasteet ja kuinka tehdä se pettymysten aiheuttamat turhautumiset ja vaikeista asioista kommunikointi luottamus ja sen syntyminen persoonaerojen huomioonottaminen mitä olisimme tällä tiedolla tehneet eri tavalla valmennusuhteen alussa ja aikana mitkä tekijät auttoivat tekemään ison hyppäyksen tulostasossa miltä oma vaativuuteni on tuntunut valmentajan näkökulmasta ja paljon muuta. Tämän jakson tarkoitus on tuoda valoa monesti vaikeaan asiaan ja arvostan ja kunnioitan Anssia hänen rehellisyydestä tässä haastiksessa. Toivon tämän jakson päätyvän erityisesti valmentajien korvanappeihin, mutta ehdottomasti urheilijat saavat tästä paljon irti myös. Anssin ottamiin urheilukuvagalleriaan pääset tästä: https://anselmus.kuvat.fi/ Anssin Instagram: @anselmusath Tekoälyn luoma kappalejako jaksosta 0:00:00 Tervetuloa Henkisesti Vahva Urheilija-podcastiin 0:02:06 Henkinen vahvuus urheilun näkökulmasta 0:06:02 Tiedon puute ei ole enää este henkisen valmennuksen huomioimiselle 0:09:05 Anssin tarinaa 0:14:30 Urheilijoiden oppiminen ja valmennussuhteet 0:15:27 Valmennuksen filosofian ymmärtäminen 0:16:56 Avoin kommunikaatio ja vaatimusten esittäminen valmennuksessa 0:22:22 Kuinka lähestyä valmentajaa ja tuoda esille omia ajatuksia 0:25:23 Hyvän urheilija-valmentajan suhteen kulmakivet: Kommunikointi ja luottamus 0:30:49 Epäonnistumisesta ja vaikeista teemoista puhuminen 0:38:13 Persoonan merkitys ryhmädynamiikassa 0:38:57 Yhteisöllisyys ja persoonallisuuden tärkeys 0:42:34 Valmentajana kehittyminen ja henkisen kypsyyden saavuttaminen 0:45:30 Kommunikaation merkitys urheilijan ja valmentajan välillä 0:49:22 Urheilijoiden vammojen salaaminen voi johtaa vakaviin seurauksiin 0:54:00 Treeniseuran haku ulkomailta ja tasonnoston avaimet fyysisessä harjoittelussa 0:59:07 Valmentajauran isoin steppi ja oivallus 1:03:09 Tukea ja kommunikaatiota valmentajanvaihdoksen jälkeen 1:06:24 Yllättävä pyyntö 1:08:10 Vastuun kantaminen ------------- Kun haluat jatkaa henkistä vahvistumista, niin mene sinulle ⁠⁠www.henkisestivahva.fi⁠⁠, josta löydät mahtavaa materiaalia henkisen valmentautumisesi tueksi, jotta sinä voit loistaa h-hetkellä ja voida henkisesti hyvin! Jos tästä jaksosta oli sinulle iloa tai hyötyä, niin kerro podcastista sosiaalisen median kanavissasi ja tägää mukaan Anssi, sekä minut tilillä ⁠⁠@henkisestivahvaurheilija⁠⁠, niin näemme mitä tykkäsit jaksosta. Kuullaan ensi jaksossa! - Sanna

Traumat koskettavat monia meistä. Vanhemmuus tai sen pohtiminen voi virittää ajatukset siihen, millaista hoivaa on saanut lapsena. Se voi nostaa pintaan myös omia traumakokemuksia ja pelkoa ja huolta siitä, miten itse kykenee toimimaan vanhempana erilaisissa tilanteissa. Vanhemman traumahistoriasta ja sen vaikutuksesta vanhemmuuteen psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Traumaterapiakeskuksen johtaja, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Sanna Isosävi. Trauman taustalla voi olla tapahtuma tai tapahtumien sarja, joka ylittää ihmisen sieto- ja käsittelykyvyn. Traumatisoituminen voi näyttäytyä eri tavoin vanhemmuudessa. Vanhemmuus voi tarjota myös korjaavia kokemuksia. Turvallinen kumppani on tärkeä voimavara.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä tarkoitetaan psyykkisellä traumalla? - Millaisia huolia tai pelkoja trauman kokeneella vanhemmalla tai vanhemmaksi ensimmäistä kertaa tulevalla voi olla? - Miten vanhemman traumatisoituminen voi näkyä vanhemmuudessa? - Miten vanhempi voi pitää huolta itsestään? - Miten mahdollinen toinen vanhempi voi olla tukena? - Mistä vanhemmat voivat saada apua? – Kaupallinen yhteistyö, Ammattiliitto Pro ja vakuutusyhtiö Turva: Kuuntele 8 myyttiä työuupumuksesta -podcast –LISÄTIETOJA:Vanhemmille:Traumaterapiakeskuksen opas lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuville vanhemmille: Apua vanhemmuuteen.Perinataalimielenterveys ry: Tukea perheille.Mielenterveystalon omahoito-ohjelma: Omien traumakokemusten vaikutus vanhemmuuteen.Ensi- ja turvakotien liitto: Lapsuuden kokemuksilla on väliä -esite.Ensi- ja turvakotien liitto.Äidit irti masennuksesta ry. Ammattilaisille: Vakautta vanhemmuuteen: Ensitietoa ja keinoja lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuville vanhemmille -ryhmämuotoisen hoitomallin opas löytyy Mielenterveystalon ammattilaisten osiosta (kirjautuneille): https://www.mielenterveystalo.fi/fi/ammattilaisille Ensi- ja turvakotien liitto: Vaativan vauvatyön käsikirja. Perinataalimielenterveys ry:n ammattilaisten osio: https://www.perinataalimielenterveys.fi/ammattilaisille/Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia ry.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Miten tukea kristittynä vanhempana omia lapsia modernissa muuttuvassa maailmassa? Miten suhtautua siihen, jos omat lapset päättävätkin valita toisenlaiset arvot elämälleen vanhempana? Näistä teemoista keskustelua tässä ''Pieni ihminen suuressa mukana'' -podcastin jaksossa.   

Väestökriisin ratkaisuja - syntyvyystalkoot vai tukea perheellistymiseen? Keskustelemassa toimitusjohtaja Eija Koivuranta Väestöliittosta sekä HUSin Lisääntymislääketieteen yksikön osastonylilääkäri, dosentti Hanna Savolainen-Peltonen. Kehittyneiden talouksien G7-maat kokoustavat. Asialistalla Ukrainan auttaminen ja Aasian tilanne. Haastateltavana maailmanpolitiikan profesori Teivo Teivainen.  Miten pärjää Suomen vientiteollisuus muuttuvassa maailmassa? Keskustelmassa johtaja Petri Vuorio EK:sta sekä kansainvälisten asioiden johtaja Janica Ylikarjula VTT:stä.  Eteläistä Eurooppaa uhkaa kuivuus. Joutuvatko turistit säästämään vettä? Toimittaja Maija Salmi raportoi Espanjasta.  Marjo Näkki juontaa. Toimittajina Matti Konttinen, Mira Stenström, Marija Skara. Tuottajana Hanna Juuti.  

Puukerrostalojen rakentamiseen odotetaan lähivuosina läpimurtoa. Isoja kohteita on noussut eri puolelle Suomea, mutta valtavirtaa se ei vielä ole. Halua puurakentamiseen on, sillä se on ekologisempaa ja nopeampaa verrattuna betoniin. Millaista suurimittakaavainen teollinen puurakentaminen on käytännössä? Tukea puurakentamiseen otetaan puutieteestä. Kuinka puusta muokataan säätä ja kulutusta kestävää materiaalia? Toimittaja:Minna Korhonen Haastateltavat: rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksiköstä ja puutieteiden professori Lauri Rautkari Aalto yliopiston biotuotteiden ja biotekniikan laitokselta

Vuonna 1977 elokuvaohjaaja Roman Polański raiskasi 13-vuotiaan tytön nimeltä Samantha "Sam" Gailey. Tästä seurasivat oikeustoimet, joiden seurauksena Roman karkasi lopulta Ranskaan vältelläkseen tuomiotaan, eikä hän ole palannut Yhdysvaltoihin sen koommin.  Mutta kuka on tarinasta usein ulosjätetty Sam, josta käytettiin mediassa pitkään pelkästään nimeä "the girl"? Miltä tuntuu olla satutettu teini keskellä Hollywoodin sensaatiomaisinta oikeusjupakkaa? Entä miten Sam petettiin niin täydellisesti, että hänestä alkoi tuntua, että hänellä oli enemmän yhteistä oman raiskaajansa kanssa, kuin niiden ihmisten, joiden olisi pitänyt suojella häntä? Miten raiskatusta 13-vuotiaasta tulee median silmissä "huono uhri"?  Jakson toinen osa julkaistaan viikon päästä.  *  Linkkejä seksuaalista väkivaltaa kohdanneelle:  Samin kirje: https://slate.com/human-interest/2014/02/samantha-geimer-to-dylan-farrow-and-other-victims-the-only-thing-you-have-to-do-is-heal.html  Tukea:  https://tukinainen.fi/  https://www.seritatyo.fi/  https://nettiturvakoti.fi/  https://nuortenexit.fi/  https://loistosetlementti.fi/sua-varten-somessa/  https://www.seksuaalivakivalta.fi/hae-apua/jos-olet-uhri/  https://suomendelfins.fi/  Löydä Tyttöjen ja Poikien Talot lähellä itseäsi: https://setlementti.fi/toiminta/lapsi-ja-nuorisotyo/tyttojen-ja-poikien-talot-ja-tuvat/ *  Linkkejä omasta seksuaalikäyttäytymisestä huolestuneelle:  https://www.seritatyo.fi/  https://www.seksuaalivakivalta.fi/hae-apua/jos-olet-tekija/  https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/lapsiin-kohdistuvan-seksuaalisen-kiinnostuksen-omahoito-ohjelma  https://serie.fi/  *  Linkkejä rikoksesta tuomitun läheiselle:  https://www.tehylehti.fi/fi/tyoelama/olisi-ollut-mieluummin-vaikka-murha-laheisen-seksuaalirikos-vaikea-paikka-kuinka-tukea  https://www.krits.fi/tietoa/oppaat-ja-kasikirjat/

Nuoruus on elämänvaihe, jolloin pitäisi itsenäistyä vanhemmista, kiinnittyä omaan kaveripiiriin ja oppia yhteiskunnassa tarvittavia asioita. Itsenäistyä monella eri tavalla. Koronapandemian aikana mikään näistä ei toteutunut, vaan koulut sulkeutuivat, harrastuksiin ei päässyt ja tapahtumat kiellettiin. Lisäksi korona toi mukanaan huolta omasta tai läheisen sairastumisesta. Eri tutkimuksissa on selvitetty koronan vaikutuksia nuoriin, ja tulokset ovat huolestuttavia. Nuorten hyvinvointi ja oppimistulokset heikkenivät sekä yksinäisyys lisääntyi. Myös psykiatriset diagnoosit lisääntyivät, samaan aikaan hoitoon oli vaikea päästä. Kriisit eivät loppuneet pandemiaan. Koronan jälkeen Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, sähkön ja sitä myötä koko elämisen kustannukset kohosivat. Oman huolensa tuo myös ilmaston lämpeneminen. Monen aikuisenkin turvallisuudentunne on horjunut. Sekä nuoria että kaikenikäsiä voi tukea kuitenkin monella tapaa aivan tavallisessa arjessa. Haastateltavat: Apulaisprofessori Eija Pakarinen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta sekä Suomen Akatemian Pandemics-tutkimusohjelman EduRescue-hankkeesta, yksinäisyystutkija, professori Niina Junttila Jyväskylän ja Turun yliopistoista sekä professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Noora oppi uuden asian: ihmiset ei, ei edes kaikista läheisimmät, osaa lukea ajatuksia.

Miten tukea toipumista | Tässä podcast-jaksossa jatkamme keskustelua toipumisesta Heidi Tommilan kanssa. Miten läheistä voi tukea toipumisessa, onpa kyse esimerkiksi psyykenlääkevieroituksesta tai muutoin mielen pulmat ja haastavat elämänvaiheet. Jaamme kokemuksia mm. siitä, millaiset asiat ovat meille olleet avuksi. Aiempi yhteinen keskustelumme löytyy täältä: Toipumisesta – Keskustelu Heidi Tommilan kanssa  Sinua voisi kiinnostaa myös: Maksuton 3 […] The post 102: Miten tukea toipumista – Keskustelu Heidi Tommilan kanssa appeared first on Astetta parempi elämä.

Pitäisikö Euroopan tukea Ukrainaa enemmän? Haastattelussa sotatieteilijä Ilmari Käihkö. "Jos poliittiset tavoitteet on ne, että Ukrainan pitäisi voittaa tämä sota, niin kyllähän tilannekartasta voi todeta, että Venäjä miehittää noin viidesosaa Ukrainasta, joka aika karulla tavalla kertoo sen, että tuki Ukrainalle ei ole ollut riittävää", Käihkö toteaa. Pitäisikö Suomen antaa Ukrainalle Leopard 2 -panssarivaunuja? Entä millaisia skenaarioita sodan päättymiselle on? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Keskusta vaatii samaan aikaan miljoonatukia maataloudelle ja menokehyksissä pysymistä. Miten tämä yhtälö toimii? Haastateltavana valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Hallitus on ajautunut riitoihin, ja monia jo sovittuja hankkeita on heitetty poliittiseen roskakoriin. Mitä hallitus aikoo vielä saada aikaan ennen vaaleja? Entä mitä keskustassa ajatellaan kansanedustaja Mikko Kärnän (kesk.) Lapinleuku-kirjoituksista, joista saamelaiset ovat loukkaantuneet? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tällä viikolla Kaikki Uusiksi-podcastissa keskustellaan ulkopolitiikasta, joka on tänä vuonna noussut arvoon arvaamattomaan, koska arvaamattomuus on päivän sana.Turkki on tehnyt viime viikon sunnuntaista lähtien ilmahyökkäyksiä Pohjois-Syyrian ja Pohjoisen Irakin kurdialueille. Lisäksi Iranin kaksi kuukautta jatkuneet mielenosoitukset naisten oikeuksien puolesta ovat kiihtyneet täysimittaiseksi kansannousuksi. Iranissa viranomaiset ovat vastanneet protesteihin silmittömällä väkivallalla.Jussi ja Toivo keskustelevat tällä viikolla kansanedustaja, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalon kanssa sekä Turkin iskuista kurdialueille että Iranin kansannoususta.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Keramiikkaradion toinen tuotantokausi alkakoon. Kauden ensimmäiseen jaksoon sain vieraakseni professori Heikki Orvolan, joka on mahtava materiaalien virtuoosi ja yksi Suomen merkittävimmistä muotoilijoista. Hän iloksemme jakaa tarinoitaan eri vuosikymmenten takaa niin Nuutajärven kuin Arabiankin ajoilta. Saamme kuulla myös millaista oli opiskella keramiikkaa 60-luvulla taideteollisessa oppikoulussa Kyllikki Salmenhaaran johdolla. Jakson rakenne: 00:01:00 Heikki Orvolan näyttely Suomen lasimuseolla 2022 00:05:09 Koko kansan muotoilija 00:06:50 Polku saven ja muotoilun pariin ja keramiikan opiskelu taideteollisessa oppikoulussa 00:13:50 Kaj Franckin kutsu Nuutajärvelle tutustumaan lasiin 00:18:34 Kosketus materiaaliin kirjontatöiden kautta 00:24:34 Työskentelyn aloittaminen Arabian tehtaalla astiastoja suunnitellen 00:32:38 Tukea ja rehellisiä mielipiteitä vaimolta Mirja Orvolalta 00:47:26 Tehtaan merkitys taiteen koekenttänä 00:54:17 Palkintoja ja tunnustuksia 00:56:56 Keramiikan kentän tulevaisuus Keramiikkaradio eri kanavissa: IG: https://www.instagram.com/keramiikkaradio/ FB: https://www.facebook.com/Keramiikkaradio Web: https://www.hasajaputu.com/keramiikkaradio YouTube: https://www.youtube.com/channel/UChGoj_BVoDxgOw-UbJqXwEw LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/76990560 Spotify: https://open.spotify.com/show/1xIrTXPHXk70BMrs6zhtPC?si=b12c13ef815c4854 Tunnusmusiikki: Just gone - King Olivers Creole Jazz Band https://pixabay.com/music/vintage-just-gone-82/ Kiitos, että kuuntelit jakson! Seuraa Keramiikkaradiota somessa ja osallistu keskusteluun. Yhteyden saat myös rustaamalla sähköpostia osoitteeseen keramiikkaradio@gmail.com.

Auntie Talks Podcast tutustuu taas Great Place to Work -yritykseen. Puhumme siitä, miten myynnin ja markkinoinnin strateginen kumppani Aava & Bang rakentaa yrityskulttuuria, jossa ihmiset voivat hyvin. Keskustelemassa ovat Aava & Bangin CEO Vilja Laaksonen ja Auntien CPO Siina Kiehelä. Aava & Bang sijoittui hopealle Great Place to Work -kilpailussa keskisuurten yritysten sarjassa. Mikä Aava & Bangista tekee erinomaisen työpaikan? Kuulemme, miten luovassa ja itseohjautuvassa organisaatiossa rakennetaan avoimuutta ja ymmärrystä siitä, mihin ollaan menossa. Miten organisaatiossa vahvistetaan psykologista turvallisuuden tunnetta? Entä miten työntekijät rakentavat itselle ja muille parasta mahdollista työpaikkaa? Vilja paljastaa myös, miten esihenkilöiden valmiuksia kehitetään. Kuuntele Viljan vinkit parhaan työpaikan ylläpitämiseen.

Tämän jakson aiheena on itsetuhoisuus ja itsemurhien ehkäisy. Itsetuhoisuuteen kannattaa hakea apua. Läheisen on tärkeä kysyä, kuunnella ja ohjata toinen avun piiriin. Itsemurha-ajatuksista on turvallista kysyä. Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat väitöskirjaa itsemurhaa yrittäneiden suomalaisten hoitokokemuksista tekevä psykologi, psykoterapeutti Selma Gaily-Luoma ja MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö, psykologi Frans Horneman.Itsetuhoiset ajatukset ovat verrattain yleisiä. Itsetuhoiset ajatukset vaihtelevat ohimenevistä kuolemantoiveista ja kestämättömästä pahasta olosta pitkäkestoisiin ajatuksiin ja itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Itsetuhoiset ajatukset on aina syytä ottaa vakavasti ja apua kannattaa hakea. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Mitä tehdä, jos huomaa itsellä itsetuhoisia ajatuksia?- Mistä itsetuhoiset ajatukset johtuvat?- Mistä voi tunnistaa itsetuhoisuutta läheisessään?- Miten auttaa läheistä, joka on itsetuhoinen?- Miten itsetuhoisuuden voi ottaa puheeksi?- Mistä ja miten saada ammattiapua?- Miten itsetuhoisuutta hoidetaan?- Miten ammattilaisen olisi hyvä toimia, kun hän kohtaa itsetuhoisuudesta kertovan?Mistä apua?Muista, että apua on tarjolla.Jos sinä tai läheisesi on juuri nyt vaarassa vahingoittaa itseään, hae viipymättä apua. Soita 112 tai hakeudu lähimpään päivystävään terveydenhuollon yksikköön.Apua hakiessasi kerro avoimesti itsetuhoisista ajatuksista ja mahdollisista itsetuhoisista teoista.Jos sinulla tai läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia, mutta kyse ei ole välittömästä itsetuhoisen teon vaarasta, voit hakea apua esimerkiksi omalta terveysasemaltasi, opiskelijaterveydenhuollostasi tai työterveyshuollostasi.Mieli ry:n kriisipalveluissa voit asioida myös puhelimitse tai chatin kautta ja halutessasi nimettömänä: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/ Kriisipuhelin tarjoaa keskustelutukea:suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111ruotsiksi numerossa 09 2525 0112 (ma ja ke klo 16–20, ti, to ja pe klo 9–13)arabiaksi (myös englanniksi): 09 2525 0113 (ma-ti klo 11–15, ke klo 13–16 ja 17–21, to klo 10–15). WhatsApp: 040 195 8202.Chat-tukea tarjoavat:Nuorille suunnattu Sekasin-chat on auki joka päivä: ma–pe klo 9–24, la–su klo 15–24. www.sekasin.fi Aikuisille suunnattu Tukinetin Solmussa-chat auki ma–to klo 15–19. Tukinetistä löydät myös paljon muita yksilö- ja ryhmächatteja ja -keskusteluja eri teemoilla. https://tukinet.net/ Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain ja etäyhteyksin. Voit varata ajan kriisityöntekijälle suoraan kriisikeskuksesta. Keskustelu kriisityöntekijän kanssa on maksutonta. Kriisikeskukset: mieli.fi/kriisikeskusverkostoItsemurhien ehkäisykeskus antaa apua itsemurhayrityksen jälkeen asiakasvastaanotoilla Helsingissä ja Kuopiossa. Tukea on tarjolla itsemurhaa yrittäneille ja heidän läheisilleen sekä itsemurhan tehneiden omaisille, myös vertaistukiryhmissä.Itsemurhien ehkäisykeskus: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/itsemurhien-ehkaisykeskus/Vertaistukiryhmät: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/ryhmat/ Muuta lisätietoa:Ammattilaiselle lisätietoa löytyy tästä katsausartikkelista: Gaily-Luoma, S. (2020), Itsemurhaa yrittäneiden kokemukset ammattilaisen apuna, Lääkärilehti 38/2020, vsk 75, s. 1926 - 1930. Selma Gaily-Luoma:Verkkosivut: https://www.mielenterveydeksi.fi/ Facebook: https://www.facebook.com/MielenterveydeksiInstagram: https://www.instagram.com/psykologi_selmagl/LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/selma-gaily-luoma-322837175/Twitter: https://twitter.com/SelmaGailyFrans Horneman:Twitter: https://twitter.com/FransHorneman LinkedIn: https://fi.linkedin.com/in/franshorneman -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Karoliina Kettukari, Meltlaken modernin työn ja digitaalisten työvälineiden asiantuntija. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Karoliina Kettukari toimii modernin työn tiimin vetäjänä Meltlake-yrityksessä. Toiminnassa he pyrkivät auttamaan suomalaisia organisaatioita mm. sisäisen viestinnän, tiimityöskentelyn ja työhyvinvoinnin kehittämisessä uusien teknologioiden avulla. Viimeisen vuoden aikana ihmiset ovat nousseet keskiöön teknologian käytön rinnalle uusien työkalujen käyttöönotossa. On paljon hyvin konkreettisia juttuja mitä me oikeasti voimme toteuttaa työkalujen avulla ja parantaa ihmisten työhyvinvointia. Ihmiset usein turhautuvat, kun tieto ei kulje, tai on niin paljon erilaisia työvälineitä, ettei olennaista tietoa löydä. Tämä vaikuttaa suoraan työhyvinvointiin, vie aikaa ja teettää päällekkäistä työtä. Yksi konkreettinen esimerkki toimintatavasta on sopia pelisäännöt siitä missä meidän viestimme liikkuvat. Voimmeko luopua jostain välineestä ja sitoudummeko toimimaan pelisääntöjen mukaan (esim. luopumaan sähköpostien lähettämisestä ja tallentamaan tiedon teamsiin)? Eräänlainen paradoksi: Tarvitsemme fyysistä näkemistä ja läsnäoloa, vaikka harvemminkin, että pystymme sitten etänä olemaan myöskin läsnä. Läheisyyden ylläpitämiseksi etänä on syntynyt esim. virtuaalikahveja, -taukoja tai vaikka taukojumppia. Etäyhteyksissä voidaan myös sopia yhdessä, että pidetään videot päällä ja hyödynnetään erilaisia reaktioita: käden nostoa, taputusta tai hymynaamoja ja saadaan videoon livetilanteen fiilistä. Kokouksessa vietetty aika verrattuna parin vuoden takaiseen on noussut yli 250 % korona-aikana. Helposti tulee fiilis, että minä olen sitä tehokkaampi, mitä enemmän mahdutan päivään palavereja. Ihmisen aivot taas toimivat niin, että me tarvitsemme taukoja ja löysää aikaa, jotta me voimme olla luovia ja keksimme uutta. Tilannetta voisi korjata esim. varaamalla palavereiden alkuun varata yhteisen 10 minuutin höpöttelyhetken. Tai varaamalla 45 minuutin palavereja tunnin sijaan ja tarjoamalla aivoille lepohetken palaverien väliin. Teamsin hyödyllinen ominaisuus: ilmoitus, kun palaverista on 5 minuuttia jäljellä. Tämä ohjaa osallistujia keräämään asiat kokoon ja lopettamaan palaverin. Etäajassa hankalinta on muistaa tehdä samoja asioita kuin mitä läsnä ollessa tekisi, esim. palautteen antaminen ohimennen. Kun livenä on huikannut kollegalle hienosta esityksestä, niin etänä sen huikkauksen voi tehdä kirjoittamalla teamsin kanavalle tai hyödyntämällä gif-kuvia, tarroja tai valmiita kehupohjia. Kalenterissa voisi myös olla vaikka perjantaisin merkintä, että mieti ketä voisit kehua tai tsempata menneestä viikosta. Tai voisiko jopa teamsissa olla oma kanava kehuille? Microsoftilla on Viva-tuoteperhe, jossa on erityyppisiä asioita liittyen tiedonhallintaan, viestinnän kehittämiseen ja työhyvinvointiin. Esim. muistutuksia kokouksista ja niihinliittyvistä dokumenteista tai työajan varaaminen keskittymistä vaativaan työhön. Tällaisilla pienillä vinkeillä teknologia voi auttaa arjessa ihmisten hyvinvoinnissa. Olemme kokeneet aika ison muutoksen viimeisen parin vuoden aikana. Työkalujen ja teknologian avulla voidaan työntekijöitä tukea työskentelemään fiksusti ja sujuvasti. Työkaluja löytyy mm. siihen, että voidaan paremmin olla läsnä työpäivän aikana, lisätä taukoja kalenteriin ja muistaa kehua kavereita. Kannattaa kartoittaa yhdessä koko tiimin kanssa millaisia välineitä ja apukeinoja löytyy ja sopia mitä niistä ryhdytään käyttämään. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti.

Tämä pieni ihminen suuressa mukana äänitettiin liveyleisön edessä 1.7. 2022 Kansanlähetyspäivillä. Mukana keskustelemassa Eevi Seppänen ja Eeli Nieminen.

Suvi Haimi on Sulapacin perustaja ja yrityksen toimitusjohtaja. Aikoinaan Suvi päätti lähteä tutkijasta yrittäjäksi, jotta voisi paremmin toteuttaa missiotaan biomateriaalien hyödyntämisestä ja estämästä maapalloa hukkumasta muoviroskaan. Nyt hänen visionaan on tehdä Sulapacista maailman johtava muovia korvaava kestävän kehityksen materiaali. Sulapacin lisäksi Suvi on toiminut keväästä 2021 Kiilto Family Oy:n hallituksen jäsenenä sekä Suomen startup yhteisön hallituksen jäsenenä. Jaksossa kuullaankin Sulapacin tarina sekä keskustellaan kestävästä kehityksestä ja sen tuottamasta kilpailuedusta, hallitustyöskentelyn tuottamasta lisäarvosta startup-yrityksessä ja kuinka luovuutta ja innovatiivisuutta saadaan yritykseen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostattanut monissa halun auttaa. Piensijoittaja voi vaikuttaa osaltaan valitsemalla uudet sijoituskohteensa Venäjän vaikutuspiirin ulkopuolelta.Kirjoittaja: Matleena IngetLukija: Evita Lestinen See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Mitä minun tarvitsee kuulla ja muistaa juuri nyt? Että ei tarvitse tietää kaikkea valmiiksi. Että asiat tarvitsevat aikaa kypsyäkseen. Että SITKU ei sittenkään ole parempi kuin NYTKU. Tukea hämmennykseen, epätietoisuuteen ja itsensä kuuntelemiseen. Tulossa: Kasva kirjoittajaksi -etäretriitti pe 15.4. Ilmoittautuminen avautuu lähiaikoina sivuilla www.katrisyvarinen.fi Muista myös: Uusin kirjani: Sinun tarinasi voima, löytyy kirjakaupoista, äänikirjapalveluista ja kirjastoista

Miten hallitus voi parhaiten tukea operatiivista johtoa? Millainen hallituksen kokoonpano on paras tukemaan operatiivisen johdon työtä? Mihin hallituksen tulee pyrkiä sparratessaan toimitusjohtajaa? Jaksossa keskustellaan kaivosteollisuuden globaalin suuryrityksen Metso Outotecin toimitusjohtajan Pekka Vauramon kanssa. Hän toimi ennen yhtiöiden yhdistymistä Metson toimitusjohtajana ja tätä ennen mm. Finnairin toimitusjohtajana vuodesta 2013 vuoteen 2018. Aikaisemmin urallaan Pekka on toiminut pitkään johtotehtävissä myös Cargotecissa ja Sandvikissa.

*Kaupallinen yhteistyö: EloJokaisen meistä työkyky muuttuu ja vaihtelee. Joskus se on heikompi, syystä tai toisesta. Työkyvyttömyyden taustalla on aina inhimillistä kärsimystä. Sen taloudelliset seuraukset ovat myös yhteiskunnallisesti mittavat. Tämän jakson aiheena on se, miten työkykyä voidaan tukea myös silloin, kun se on heikentynyt. Tästä psykologi Nina Lyytisen kanssa keskustelemassa ovat työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen palveluiden johtaja Anu Suutela-Vuorinen ja työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Marjo Wallin.Työpaikoilla voidaan tukea työkykyä mm. hyvällä ja inhimillisellä johtamisella, jonka keskiössä ovat luottamus ja välittämisen ilmapiiri. Työn kuormitus- ja voimavaratekijöistä on tärkeä puhua avoimesti ja miettiä ennakoivasti ratkaisuja työn muokkaamiseen ja osatyökykyisyyden tukemiseen. Osatyökykyisten työmarkkinat ovat Suomessa vielä kehittymättömät, vaikka tukimuotoja on olemassa. Tässä jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia työkyvyttömyydellä on?- Miten työpaikoilla ja työyhteisöissä voidaan tukea työkykyä ja ehkäistä työkyvyttömyyttä?- Mitä osatyökykyisyys tarkoittaa?- Miten eri tavoin osatyökyisen työhön pääsyä, paluuta ja työssä pysymistä voidaan tukea?Jakson linkit:Elon työkykypakista vinkkejä osatyökykyisten tukemiseen työpaikalla: Osatyökyisen tukeminen Marjo Wallin toimii työkykyjohtamisen kehittämispäällikkönä Elossa. Työssään hän kehittää digitaalisia työkaluja asiakasyritysten henkilöstöjohdolle ja esihenkilöille työkykyjohtamisen tueksi. Lisäksi hän sparraa asiakasyritysten henkilöstöjohtoa työkykyjohtamisessa. Anu Suutela-Vuorinen toimii Elossa työkykyjohtamisen palveluiden johtajana ja hän luotsaa 14 hengen asiantuntijatiimiä.Marjo Wallin LinkedInissä ja Twitterissä: @wallinmarjoAnu Suutela-Vuorinen LinkedInissä ja Twitterissä: @anusuuTyöeläkeyhtiö Elo on suuri suomalainen työeläkevakuuttaja. Huolehdimme, että asiakkaamme saavat ansaitsemansa eläkkeet. Toisaalla autamme asiakasyrityksiämme menestymään ja vastaamaan muuttuvan työelämän haasteisiin. Yksi keskeinen tonttimme on työkykyjohtaminen. Autamme palveluillamme yrityksiä hallitsemaan työkyvyttömyysriskejä ja edistämään sujuvan työn toteutumista.Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä hyvää arkijohtamista, jossa suorituksen johtamisen lisäksi osataan ottaa työkykyasiat puheeksi ennakoivasti. Konkreettisesti työkykyjohtamisen vaikutukset näkyvät sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksissa sekä yrityksen tuottavuudessa.Lisätietoa Elosta ja Elon työkykyjohtamisen palveluista löytyy verkkosivuiltamme.-----Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Millainen tuetaan itsesäätelyä ja strategista oppimista digitaalisissa ympäristöissä? Miten teknologiasta saadaan irti sellaisia ominaisuuksia, jotka edistävät oppimista parhaalla tavalla? Miten teknologia voi edistää oppimista ja vuorovaikutusta? Mikä merkitys oppilaan tunteilla on oppimiselle ja miten tunteita voidaan säädellä? Millainen on opettajan rooli oppimistilanteessa digitaalisissa ympäristöissä ja miksi siihen on tärkeä kiinnittää huomiota? Jaksossa keskustelevat oppimisen tenure-professori Jonna Malmberg ja tutkija Heikki Kontturi. Jakson juontaa Päivi Leppänen.

EU maista viedään EU:n ulkopuolisiin maihin paljon aseita, mutta miksi EU:ssa halutaan juuri nyt tukea puolustusteollisuutta ja miten? Ja miten omavarainen EU vois olla puolustusteknologian suhteen? Ja miksi myös avaruusasiat ovat muodostuneet EU:lle samoin kuin monille maailman maille tällä hetkellä niin tärkeiksi? Haastateltavana on Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruuden pääosaston pääjohtaja Timo Pesonen, joka on työskennellyt erilaisissa tehtävissä Euroopan komissiossa jo 90-luvulta lähtien. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

* Kaupallinen yhteistyö: TerveystaloMielenterveyssyistä aiheutuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvussa. Työelämässä tarvitaan osaamisen lisäksi myös rohkeutta puhua työhyvinvoinnista ja mielenterveydestä. Mielenterveyttä ei voi erottaa muusta terveydestä. Se on osa ihmistä ja siten myös työelämää. Nuorilla vaikuttaisi olevan matalampi kynnys puhua mielenterveydestä kuin vanhemmalla sukupolvella. Työuran alussa nuoret voivat tarvita erityistä tukea, myös mielen hyvinvoinnin asioissa.Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen kanssa siitä, miten mieltä ja mielen hyvinvointia voidaan tukea töissä keskustelemassa ovat SOK:n kasvun- ja kehittymisen johtaja Sanna-Mari Myllynen ja Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Tuija Turunen.Nina, Sanna-Mari ja Tuija pohtivat mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia tarpeita nuorilla työelämään tulevilla työntekijöillä on? - Miten mielenterveyttä voidaan tukea työssä ja työpaikalla? - Miten organisaatio voi auttaa esihenkilöitä tukemaan työntekijöiden mielen hyvinvointia? - Millaisia matalan kynnyksen mielenhyvinvoinnin tukimalleja työpaikoilla olisi hyvä olla? - Mitä hyötyä on matalan kynnyksen psykologipalveluista ja lyhytpsykoterapiasta?Lopuksi Sanna-Mari ja Tuija antavat myös vinkkejä työpaikoille mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.Lisätietoa jaksosta:Sanna-Mari Myllynen on SOK-yhtymän kasvun- ja kehittymisen johtaja. Hänellä on 20 vuoden kokemus henkilöstöjohdon tehtävistä mm. pankki- ja vakuutussektorilta, Nokialta ja Postilta.Sanna-Mari Myllynen LinkedIn:ssa ja Twitterissä.S-ryhmän mielenterveystyö sai Työelämän vastuullisuusteko 2021 -tunnustuksen, lue lisää.Tuija Turunen on Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori ja psykoterapeutti. Tuijalla on pitkä kokemus kliinisestä psykologin ja psykoterapeutin työstä sekä hallinnollisista tehtävistä mielen hyvinvointia tukevien ja hoitavien palvelujen kehittäjänä. Johtavana psykologina hän vastaa Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksikön toiminnasta.Tuija Turunen LinkedIn:ssaTerveystalon Mielen Chat ja Sparri-palvelutTerveystalon lyhytpsykoterapiapalvelut työterveysasiakkailleTerveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa.Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää urapalvelut@terveystalo.com.Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle ja asiakkaalle.-----Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Ympäristöpääkaupunki myönsi projektitukea 31 Päijät-Hämeen alueella järjestettävälle tapahtumalle. Projektituen viidennellä hakukierroksella etsittiin vastuullisesti toteutettavia tapahtumia, jotka tukevat ympäristöpääkaupunkivuoden teemoja. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 200 912 euroa. Radio Voiman iltapäivässä otettiin yhteyttä kolmeen erikoiselta kuulostavan tapahtuman järjestäjään. Kuuntele ohesta, mitä Myllysaaren Kelluntapäivä, Niittykestit ja Metsäkylpy pitää sisällään. Tapahtumarahoitusta on myönnetty seuraaville hankkeille: Heinolan kaupunki / kulttuuripalvelut, Unelmien Heinola, 15000 € Toriklubi Oy, Heittämällä puhdas puisto!, 15000 € Koulutuskeskus Salpaus – kuntayhtymä, Villi & Luomu – päijäthämäläinen lähiruokakatu, 10000 € Ilo ja Vimma, HEADLAND, 10000 € Asikkalan kunta, ympäristönsuojelu, Asikkalan Ympäristövuosi 2021, 10000 € Painovoima ry, Hälwälän Heinä-KeMut, 10000 € Päijät-Hämeen taidemuseoyhdistys ry ja kumppanit, Päijät-Hämeen kuvataiteen päivä 2021–Lanun ja Schjerfbeckin syntymäpäivä 10000 € Eventhits Oy, Myllysaaren Kelluntapäivä, 10000 € Lahden Lähimmäispalvelu ry, Niittykestit, 8739 € Lions Club Hollola ry, Järvien kierros, 8570 € Kivimaan koulu, Kivimaan hyötypuutarhan perustaminen, 8000 € Lahden valokuvataide ry, Ilmastoutopia, 8000 € LUT-yliopisto, Lahti Raze, 8000 € Päijät-Hämeen mielenterveystyön tuki Miete ry, Luontokummit, 6400 € Hämeen ja Pirkanmaan Geokätköilijät ry, Puusta Pitkälle, 6000 € Lahden 4H-yhdistys ry, Kierrätyksen Starat, 6000 € Taidekasvattaja Jonna Piipponen-Karkulowski, Metsäkylpy, 5503 € Pinna Skateboarding ry, PINNA S.K.A.T.E. -turnaus & skeittisessarit, 5000 € FC Reipas ry, Lahti Soccer 2021, 5000 € Orimattilan Taideyhdistys ry, KALLIS-ympäristötapahtuma, 4300 € Lahden museot/Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö, Päheet museot – museoviikko Päijät-Hämeessä 4000 € Lahden seudun oppaat ry, Kestävä Lahti – opastetut ympäristöpääkaupunkikierrokset, 4000 € Lahden NNKY ry, Seniorien Geopark retket, 4000 € Koski-seura ry, Yhdistystapahtumat Kosken VPK:n 125-vuotis juhlaviikolla, 4000 € Kannaksen lukio, Minun Lahteni, 3040 € Lahden Nuorkauppakamari ry, Taking Care of the Future -webinaari, 3000 € Luhtikylän Nuorela ry, Luhtikylän kesän ilot!, 2750 € Citycon Finland Oy, Taimien vaihtopiste, 2250 € Villähteen Nuorisoseura ry, Perinneleikit ja -välineet kunniaan!, 2000 € Asikkala-Oppaat ry, Rantojen roskia ja rikkauksia – tarinalliset roskakävelyt, 1560 € Asikkalan Taiteilijaseura ry, Kierrätystaiteen työpaja, 800 €

* Kaupallinen yhteistyö: TerveystaloLapsuudessa koetut tapahtumat, sosiaaliset suhteet ja kasvuympäristö luovat pohjan nuoruuden psyykkiselle kehitykselle. Nuorille olisikin tärkeää taata kasvurauha. Viime vuosina lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden käyttö on kuitenkin ollut kasvussa. Tässä jaksossa keskustelemme lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnista sekä keinoista, joilla vanhempi voi olla tätä tukemassa nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosolan ja Terveystalon Helsingin keskustan alueen vastaavan psykologin Tania Virintien kanssa.Silja Kosola on yleislääketieteen erikoislääkäri ja entinen Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon johtava ylilääkäri. Tania Virintie on toiminut urallaan lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja erilaisten lapsi- ja perhepalvelujen kentillä. Hän työskentelee Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä, jossa asiantuntijat auttavat kaikissa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa.Lasten ja nuorten kehitykseen vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi mm. kasvuympäristö, tärkeät ihmissuhteet läheisiin ja vertaisiin ja oppimisympäristö. Nuori rakentaa identiteettiä, pohtii asioita, jotka on itselle tärkeitä, kelpaako vertaistensa joukossa ja myös seksuaalisuus kehittyy. Viime vuosina nuorten elämä on muuttunut aiempaa kiireisemmäksi ja osa nuorista kärsii kovista suorituspaineista koulussa ja harrastuksissa.Jokainen aikuinen, joka on tekemisissä lasten ja nuorten kanssa, voi tukea ja edistää heidän mielen hyvinvointiaan.Pohdimme Siljan ja Tanian kanssa mm. näitä kysymyksiä: - Mikä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilanne on Suomessa? - Millaiset tekijät vaikuttavat lasten ja nuorten mielenterveyteen? - Mistä voi tunnistaa, että lapsi ja nuori voi huonosti? - Miten lapsen tai nuoren mielen hyvinvointia voi tukea? - Mistä voi hakea apua lapselle tai nuorelle?Silja ja Tania antavat jaksossa myös paljon konkreettisia vinkkejä vanhemmille ja huoltajille.Lisätietoa jaksosta:Silja Kosola Twitterissa ja LinkedIn:ssa.Silja Kosolan esittely Helsingin yliopiston sivuilla.Tania Virintie LinkedIn:ssa ja hänen esittelynsä Terveystalon sivuilla.Silja Kosola Lääkärilehdessä 8.5.2020: Mikä avuksi nuorten mielenterveysoireissa? Leena Lepokari Lääkärilehdessä 30.4.2021: Koko yhteiskunnan tulee tukea lasten mielenterveyttä.Tukea ja apua lapsille ja nuorille:Terveystalon lastenpsykologin vastaanotto Sekasin Chat 24/7Mieli ry:n Kriisipuhelin 09 2525 0111 (24h)Väestöliiton palvelut nuorilleSPR:n Nuorten turvatalotHelsinkiMission Nuorten kriisipisteNuorisoasema (Helsinki)Nuorisopoliklinikka NUPOLI (Espoo)Nuortenkeskus Nuppi (Vantaa)Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa.Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää urapalvelut@terveystalo.com.Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle ja asiakkaalle.PS: Muistathan, että voit auttaa meitä kehittämään Psykopodiaa-podcastia täyttämällä kyselyn, joka löytyy osoitteesta: psykopodiaa.fi/kysely Arvomme kyselyn 10.5.2021 mennessä täyttäneiden ja yhteystietonsa jättäneiden joukosta yhden onnekkaan, joka saa valitsemansa Psykopodiaa-vieraan kirjan!-----Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Venla Bernelius on Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen dosentti, joka on tutkinut koulutuksellista tasa-arvoa. Selvitys on luovutettu opetusministeri Jussi Saramolle helmikuussa. Yksi keskeisimmistä tuloksista oli, että eriarvoisuus on lisääntymässä ja se näkyy jo varhaiskasvatuksessa. Suurin huoli on, että perhetaustan vaikutus korostuu lasten tasa-arvon määrittelijänä. Myös opettajien kuormitus on joillain alueella suurempi kuin toisilla, sekä varhaiskasvatuksessa että kouluissa. Toimittajana on Miriam Schwartz.

A man who is vision impaired, who has spent the last decade looking for work, wants disability employment agencies to be held more accountable for failing to help clients.A representative group for people who are blind or visually impaired says many employers still hold stigma and misunderstanding when it comes to hiring people with disabilities. - Pitkään työtä hakenut näkövammainen mies haluaa että vammaisia palvelevien työnvälitystoimistojen palvelutasoa seurataan lähemmin. Sokeiden ja näkövammaisten eturyhmän edustajan mukaan ongelmana on myös monen työnantajan ennakkoluuluisuus

Yhteistyöllä voidaan saavuttaa mittavia tuloksia. Suurtenkin tulosten takana ovat yksilöiden ideat ja teot. Anne-Maria Salonius heräsi Itämeren suojelun tarpeeseen purjehtiessaan Ahvenanmaalla ja nähdessään valtaisat sinilevälautat. Työssään Ålandsbanken Suomen johtajana hän on pystynyt omalta osaltaan edistämään ympäristön asiaa mm. suojeluhankkeita rahoittavan Itämeriprojektin sekä kuluttajan hiilijalanjälkeä laskevan Åland Indexin kautta. Enää ei riitä, että yritykset tuottavat voittoa, niiden pitää myös tehdä yhteistä hyvää - Millaisilla sijoituksilla Itämerta sitten pelastetaan? Podcastin juontaa John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

Tällä kertaa Kaikki Ihonhoidosta -podcastissa on tarjolla harvinainen herkku, kun Veeran ja Katin haastateltavana on yksi huikean suomalaisen innovaation tutkijoista, molekyylibiologian tohtori Olli Laitinen. Olli kertoo podcastissä muun muassa uudesta suomalais keksinnöstä Reconnecting Nature™ mikrobiuutteesta, jonkä käytöstä ollaan saatu mielenkiintoisia tutkimustuloksia niin immuunivasteeseen, suoliston mikrobiomiin kuin myös ihon toimintaan liittyen. Tämä podcast kannattaa kuunnella, sillä se sisältää merkittävää tietoa omaa hyvinvointia heikentävistä tekijöistä, jotka samalla ovat myös juurisyy iho-ongelmien ja allergioiden syntyyn sekä keinot kuinka yksinkertaisesti voit tukea ja vahvistaa elimistön immuunijärjestelmää. ......................................................................................................................... Kaikki ihonhoidosta -podcastin takaa löydät kolme kokonaisvaltaisen ihonhoidon asiantuntijaa: Veera Brückler, Kati Partanen ja Annina Francioso. Olemme opiskelleet kauppatieteitä, ihon biologiaa, kosmetiikan valmistusta, ravintotieteitä ja palautumisen ja stressin välistä tasapainoa. Tiedämme mitkä kaikki tekijät vaikuttavat ihosi kuntoon, mitä ihosi tarvitsee, mitkä raaka-aineet täyttävät tämän tarpeen, sekä sen mistä tuotteista sinun kannattaa maksaa saadaksesi rahoillesi parhaan vastineen. Jaamme tietoa joka auttaa sinua oman kehon viestien tulkinnassa sekä ohjaamme valitsemaan omaan tilanteeseesi parhaiten sopivan tavan hoitaa mahdollisia oireita yksinkertaisesti, systemaattisesti ja luonnonmukaisesti. Haluamme sydämestämme voimaannuttaa kuulijoitamme ja asiakkaittamme huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ilman stressiä tai syyllisyyttä itseensä investoimista ja auttaa sen oivaltamisessa, että omien oireiden panttivangiksi ei tarvitse jäädä. Tätä tietoa haluamme jakaa sinulle podcastissä, nettisivuillamme sekä verkkovalmennuksissamme. Lue lisää meistä: https://twistbe.fi/pages/mita-saat-meilta

Raamattuavain Extrassa keskusteltiin viikkolla 42, millä tavalla voi olla mukana lähetystyössä. Ohjelmassa kuullaan, niin lähetystyöntekijän näkökulma, kuin paikallisseurakunnan lähetyssihteeriä. Mukana ohjelmassa apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola,SAT-7 työssä oleva Sanna Suutari, Japanissa työskentelevä Asta Vuorinen sekä Haminan seurakunnan lähettisihteeri Liisa Länsmans. Lähettien uutiskirjeet … Lue loppuun →

Jakso 2. Miten musiikkialaa voi tukea turvallisesti? Pohdimme, vaikuttavatko koronarajoitukset keikkakokemukseen ja uskaltaako keikoilla edes käydä. Haloo Helsinki! julkaisee uutta musiikkia. Lisäksi muita ajankohtaisia aiheita.Instagram: @patriisikellariKalevauva.fi – Lupaa ettet hylkää mua #kissakriisi: https://youtu.be/7Cv064jdT3MMusiikki: Chill Wave by Kevin MacLeodLähteet: Yle, Helsingin Sanomat, Rumba, Soundi, Iltalehti, Tapahtumateollisuus ry, SEY, reiluntaiteenmanifesti.fi, THL See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kaupallinen yhteistyö - KELA. Voihan korona... Viime keväänä työelämä joutui melkoiseen myllerrykseen, jonka seurauksena osa-aikatyö ja lomautukset tulivat tutuiksi monelle. Mistä saada tukea, kun oma talous joutuu koetukselle? Afterworkin äärellä puhututtavat tällä kertaa keikkaduunit, työttömyys ja tuet, joita näihin tilanteisiin on onneksi saatavilla. Luvassa on konkreettisia neuvoja ja vinkkejä avun hakemiseen. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuvan vainon nopea kasvu Intiassa on hätkähdyttänyt ihmisiä kaikkialla maailmassa. Open Doorsin vuonna 2018 käynnistämä Intia-kampanja puolustaa Intian kristittyjen asemaa. Kampanjan myötä globaali rukoustuki ja taloudellinen apu on kasvanut. Tavoitteenamme oli kaksinkertaistaa tukemme Intian kristityille kahdessa vuodessa. Sinun ja tuhansien kaltaistesi, tukijoiden avulla tavoite on onnistuttu saavuttamaan jo reilussa vuodessa. Tukea kuitenkin tarvitaan runsaasti, kuten intialaisen Sannan tilanne osoittaa. https://opendoors.fi/2020/04/29/intiassa-kristittyjen-rohkeus-kasvaa-vainojen-lisaantyessa/

Paitsi epävarmuutta ja kärsimystä, poikkeusaikoihin sisältyy myös uusia arjen turvaverkostoja, inhimillisyyttä, talkoita, yhteistyötä ja jokapäiväistä hyvyyttä. Teemoja puretaan niin vankileiripostin, elintarvikejakelun kuin erilaisten keräystenkin näkökulmasta. Lopuksi vieraillaan leipäkorttijonossa. Keskustelemassa Samu Nyström ja Oona Ilmolahti. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen. Ääninäyttelijät: Irina Pulkka ja Jukka Pitkänen.

Koronapandemian takia valtiolla palaa miljardiluokkaan nousevia summia rahaa yritysten tukemiseen. Viimeisimpänä hallitus päätti yritysten "yleistuesta”, eli toimialariippumattomasta kustannustuesta. Milloin, miten, millä summilla ja miksi yrityksiä pitää koronapandemian takia tukea? Kuinka pitkään yritysten tukihanoja voidaan pitää auki? Kuinka vaikealta näyttää elinkeinoelämän, yritysten ja vientifirmojen tilanne ensi syksynä? Voiko hallitus esittää erityisehtoja vaikeuksissa olevan Finnairin tukemiselle esimerkiksi maakuntien lentoyhteyksien takaamiseksi? Vieraana on elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä jaksossa juttelen sinulle siitä, miten voit olla itsellesi ystävä ja tukea omaa hyvinvointiasi. Kerron, mitä tällä tarkoitan, miksi tämä on mielestäni tärkeää ja muutamia ajatuksia ja ideoita, miten tämä voisi arjessasi toteutua. Viikkokirjetilaajien maksuttomalta jäsenalueelta löytyy myös työkirja ja video tähän aiheeseen liittyen. Jos sinulla ei vielä ole käyttäjätunnuksia maksuttomalle jäsenalueelle, tutustu asiaan täällä: The post 68: Näin voit tukea omaa hyvinvointiasi appeared first on Astetta parempi elämä.

Koronaepidemia on laittanut kunnat lujille: verotulot ovat laskeneet jyrkästi samalla kun terveydenhuoltomenot ovat kasvaneet. Hallitus on kasaamassa toukokuun lisäbudjettiin yli miljardin euron tukipakettia kunnille koronasta aiheutuviin lisäkustannuksiin. Tukea on luvattu sairaanhoitopiireille, valtionosuuksien korotuksia, yhteisövero-osuuden muutoksia. Onko edessä kaikkien aikojen pahin koskaan koettu kuntatalouden kriisi? Vieraana on kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tuetaan yhdessä pienyrittäjiä. Lisäksi: muista ulkoilla! ...ja positiivinen avustuskokemus :). Sisustuskampe- ja hunajakauppa https://homelikeheaven.com :sta 5% ale koodilla ILKKA2020. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Moni meistä joutuu elämässään olemaan henkisenä tukena toiselle ihmiselle. Usein kärsimys saattaa "tarttua" meihin ja alamme itsekin voimaan huonosti toisen puolesta. Miten voimme parhaiten olla henkisenä tukena toiselle ilman, että oma hyvinvointimme kärsii liiaksi? Tähän kysymykseen Niko ja Antti tarjoavat näkemyksensä tässä Zenittäjät jaksossa.

Kotkassa on tutkittu yli 50-vuotiaiden työttömien kokemuksia työnhakupalveluista. Kokemukset eivät ole kovinkaan myönteisiä. “Tutkimukseen osallistuneet kokivat, ettei palveluita ole olemassa ainakaan heille”, kertoo tutkijatohtori Tytti Steel. Lisäksi viisikymppiset joutuvat helposti ikäsyrjinnän kohteiksi työnhaussa. Työ- ja elinkeinotoimistojen resursseja on leikattu runsaasti viime vuosina. Palvelujen puute on tuttua myös nuoremmille työnhakijoille. Havaintoja ihmisestä -ohjelman kyselyyn vastannut nimimerkki Samuli on kolmekymppinen pitkäaikaistyötön. Hänellä on tohtorin tutkinto luonnontieteiden alalta sekä opettajan pätevyys. “Olen viimeisen kolmen vuoden aikana tehnyt ainoastaan satunnaisia opettajan sijaisuuksia yläkoululla. TE ei ole edistänyt työllistymistäni mitenkään”, kertoo Samuli. Tytti Steelin mukaan TE-toimistojen palveluissa on kehittämisen varaa. Millaista palvelua yli viisikymppiset työnhakijat sitten tarvitsisivat? “Kyllä sen pitäisi olla henkilön tausta- ja osaamisen huomioon ottavaa ja kannustavaa”, sanoo Steel. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Anna Simojoki Lukijat: Anniina Wallius, Jyrki Koskenseppä, Laila Kangas, Markus Virtanen. Kuvat: Tuuli Laukkanen Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Borealis Polymers Oy jakoi jälleen perinteiseen tapaansa tukea paikallisille urheiluseuroille. Porvoolaisyritys on myöntänyt tukea sen syntyvuodesta 1994 saakka. – Paikallisten seurojen tukeminen on yrityksellemme tärkeää. Tosin tuen saajan pitää olla tiukasti Porvoolainen, Borealis Polymers Oy:n toimitusjohtaja ja toimipaikkapäällikkö Salla Roni-Poranen kertoo. Slalom 66 on järjestämässä maaliskuussa omaa isoa laskettelukilpailua, jossa huomioidaan erityisesti nuoret. Tätä varten seura haki tukea, ja sitä myös sai. – Järjestämme nyt ensimmäistä kertaa Kokonniemen hiihtokeskuksessa Etelä-Suomen Alppijuniori osakilpailu ES Cupin, Slalom 66:n hallituksen jäsen Laura Lydecken kertoo. Akilleen Pyöräily on myös saanut Borealikselta tukea jo reilut kymmenisen vuotta. – Tuntuu tosi hyvältä, kun paikalliset yritykset haluavat tukea meidän toimintaa, Akilleen Pyöräilyn varapuheenjohtaja Jussi Kuha kommentoi.

Romano Miritsissä puhutaan tänään heistä, jotka elävät vähemmistönä vähemmistöyhteisön sisällä. Heidän asemansa ja tilanteensa on moninverroin muita haavoittuvaisempi. Mutta kuinka edistää asiaa, josta ääneen puhuminenkin on kiellettyä. Tätä on pohtimassa ihmisoikeusaktivisti Janette Grönfors. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

Uusi Kaikuja-podcast asiakasviestinnästä ja puhuttelukulttuurista: Miksi yrityksistä on edelleen vaikeaa saada tasalaatuisen hyvää asiakaspalvelua, vaikka yritykset tiedostavat, että hyvä asiakaskokemus on menestyksen tekijä? Kaiun valmentajat Laura Vuorio-Kuokka ja Pauliina Perttuli antavat vinkkejä, miten asiakaspalvelijat voivat palvella asiakkaitaan henkilökohtaisesti ja silti organisaation ohjeiden mukaisesti. Äänensävytutkijat Hanna Lappalainen ja Johanna Isosävi taas arvioivat, mihin suuntaan puhuttelukulttuurimme on menossa.

www.sydan.fi

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Pyöreässä pöydässä istuu Helsingin yliopiston lakkopäivänä sattumalta kolme proffaa: Mika Pantzar työskentelee Helsingin yliopistosta, Anu Koivunen Tukholman yliopistosta ja puheenjohtaja työelämän professorina Turun yliopistosta Koivunen kysyy ritareilta, miten luottamuksen saa takaisin. Hän viittaa Ari Koposen eli Brother Christmasin hyväntekeväisyystyöhön, josta Helsingin Sanomat kertoo löytäneensä epäselvyyksiä. Koponen itse kiistää Helsingin Sanomien väitteet. - Läpinäkyvyys on välttämätöntä, neuvotaan. Mika Pantzarin mukaan suomalainen huippu-urheilu saa eri kautta valtiolta 50 milj. euroa vuodessa. - Se on hämmästyttävän vähän! - Itämeren risteilylaivat saavat valtion tukea viisi kertaa enemmän, hän väittää ja ehdottaa vaikkapa kaksinkertaistamaan summan ja maksamaan sen Veikkauksen sijaan suoraan valtion budjetista. - Se olisi halpaa viihdettä, hän sanoo. Hänestä on väärin tuottaa tämä viihdeteollisuuden muoto vapaaehtoisvoimin. Tujunen ei Mikan painotuksia purematta niele. Poliittinen korrektius ja loukkaantuminen ovat (jälleen) Pyöreän pöydän aiheena. Taru Tujunen nimittäin siteeraa mm. Lionel Shriveriä ja kysyy, että nouseeko esim. taiteilijoiden kynnys ottaa kantaa loukkaamispelon vuoksi. Koivunen ei tätä purematta niele.

Perhe- ja peruspalveluministeri, keskustan Annika Saarikko tukee pääministeri Juha Sipilän jatkokautta keskustan puheenjohtajana.Saarikko viestittä .. Lisää >> http://ift.tt/2rNvUXJ

Rufi ry:n puheenjohtajan Daria Skippari-Smirnovin mukaan Huhtasaaren kriittiset kommentit Venäjän Ukraina-politiikasta käänsivät venäjänkielisten k .. Lisää >> http://ift.tt/2nlmygn

Sales Communicationsilta Noora, Kirsi ja Jani käyvät läpi miten verkkosivut voi valjastaa tukemaan myyntiä. Keskustelussa käydään läpi miten verkkosivustoa voi käyttää myyntitilanteessa ja mitä automatisointia ja asioita sivustolla pitäisi ylipäätänsä olla.

Jos lapsi harrastaa kilpaurheilua, perheen arki pyörii monesti kuljetusten ja huoltorumban ympärillä. Kannusta, kuljeta ja kustanna on tuttu ohjenuora, mutta miten se toimii käytännössä? Ja miksi lasten urheilu herättää vanhemmat kentänlaidalla hurraamaan ja huutelemaan? Mitä vanhempi itse saa urheiluseuratoiminnasta? Huoltamolla vieraana ovat Perheessä on jääkiekkoilija -kirjan kirjoittanut yritysvalmentaja Hanna Kölhi sekä Palloliiton Uudenmaan piirin kehityspäällikkö Taneli Haara. Omat näkemyksensä kertoo myös voimisteluvalmentaja Anneli Laine-Näätänen, joka nuorena valmentajana ei ymmärtänyt lainkaan vanhempia vaan näki perheet riesana, jotka vaikeuttivat hänen työtään: - Kun itsestäni tuli äiti, ymmärsin perheitä paremmin - yleensä vanhemmilla on huoli omasta lapsesta, jos he lähestyvät valmentajia, miettii tämä kokenut valmentaja. Kannusta, kuljeta ja kustanna on saanut Hanna Kölhin ja Jukka-Pekka Vuorisen junnujääkiekkoon pureutuvassa kirjassa neljännen K:n - kasvata. - Vanhemman tehtävänä on taata lapsen elämän kokonaistasapaino ja kuunnella tarkalla korvalla mitä harjoituksissa tapahtuu ja puuttua tilanteeseen jos tarvetta on, toteaa Hanna Kölhi. Valmentajia ei kuintenkaan pidä moittia lasten kuullen, sillä jos aikuiset alkavat riidellä tai käyttäytyä huonosti, lapsi on yleensä se joka kärsii. - Kannattaa muistaa että valmentajakin on ihminen, toteaa Anneli Laine-Näätänen. - Ja valmentaja on myös monesti äiti- tai isä, joka tekee valmennustyötään vapaaehtoistyöna tai hyvin pienellä korvauksella, muistuttaa Taneli Haara. Vaikka urheilu tulee nähdä lapsen harrastuksena eikä lapsen pidä toteuttaa aikuisen unelmia, niin silti seuratoiminta tuo hyvinvointia myös aikuiselle. Esimerkiksi parjatun mokkapalavuoron voi nähdä positiivisena tapana osallistua seuratoimintaan - Pit'isi ajatella että mulla on mahdollisuus tehdä tätä ja saan olla mukana lapsen harrastuksessa - ei sitä aikaa voi paremmin käyttää, hymyilee Taneli Haara.

Pasi tärisi pelosta. Haulikon tuoma lohtu oli lyhytikäinen, kun patruunoiden vähyys kävi ilmi. Oli laskelmoitava tarkkaan kuka saa kutia ja kuka ei. Kosteat kädet remingtonin ympärillä hän astui ulos turvahuoneesta. "Parempi edetä hitaasti" hän uskotteli itselleen. "Hosutessa käy vain ikäväs--" Ajatuksen katkaisi mätänevä ruumis, joka putosi katosta. Yhtä nopeasti Playstation VR-lasit lensivät Pasin päästä. Tämä saisi olla tällä erää tässä. Tukea ja turvaa hän etsikin seuraavaksi muusta Kontrollerin porukasta, joten kauhupeleistä puhuminen oli vain luontevaa. Äänitetty 20.2.2017 ja äänessä ovat Markus, Pasi, Julius ja Konsta. Muista tilata myös meidän YouTube-kanava: http://tinyurl.com/kontrolleri

Pasi tärisi pelosta. Haulikon tuoma lohtu oli lyhytikäinen, kun patruunoiden vähyys kävi ilmi. Oli laskelmoitava tarkkaan kuka saa kutia ja kuka ei. Kosteat kädet remingtonin ympärillä hän astui ulos turvahuoneesta. "Parempi edetä hitaasti" hän uskotteli itselleen. "Hosutessa käy vain ikäväs--" Ajatuksen katkaisi mätänevä ruumis, joka putosi katosta. Yhtä nopeasti Playstation VR-lasit lensivät Pasin päästä. Tämä saisi olla tällä erää tässä. Tukea ja turvaa hän etsikin seuraavaksi muusta Kontrollerin porukasta, joten kauhupeleistä puhuminen oli vain luontevaa. Äänitetty 20.2.2017 ja äänessä ovat Markus, Pasi, Julius ja Konsta. Muista tilata myös meidän YouTube-kanava: http://tinyurl.com/kontrolleri

Didaktiikan tutkija Annaliina Gynne suosittelee, että lapsen lukemaan oppimista tuetaan niillä kielillä, joita tälle muutenkin puhutaan, mikäli lapsi haluaa opetella lukemaan jo ennen kouluikää. - Tutkimus ei anna selkeää suositusta siitä, olisiko lukemaan opettelemisen tapahduttava yhdellä kielellä ensin. Ruotsinsuomalaisissa kouluissa lukemaan opetteleminen tapahtuu suomeksi, ruotsalaisissa ruotsiksi. Didaktiikan tutkija Annaliina Gynne kuitenkin arvioi, että jos lapsi haluaa opetella lukemaan ennen koulua, vanhemmat voivat tukea häntä kumpikin omalla kielellään, jos he muutenkin puhuvat lapselle esimerkiksi kukin omaa äidinkieltään.- Västeråsissa nuoret ja nuoret aikuiset ovat innostuneet opettelemaan suomea. Heidän kielitaitonsa ovat ruostuneet tai jääneet kokonaan oppimatta. H ja tuplavokaalit ovat vaikeita, sai Västeråsin toimittajamme Jukka Painilainen kuulla, kun tapasi kurssilaisia. - Muusikko/taiteilija Mirelle Hautala käyttää sitä suomen kieltä, jota osaa. Hänen bändinsä NEJ julkaisee uuden albumin, jossa kuuluu myös suomea - Mirellen tapaan. - Esa Rautiainen käy läpi laulelmaan tarvittavat kirjaimet ja sanat. - Vasikoida voi tarkoittaa muutakin kuin vasikan synnyttämistä, selittävät kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä. - Manja Lehto pakinoi äitienpäivästä ja säästeliäisyydestä. - Juontajana Merja Laitinen.kielipuoli@sverigesradio.se

Intohimo. Kaikkilla ilmiöillä on vastailmiö ja Jari kertoo tarinoita näistä.

Kulttuuritukea vähemmistölle on kyllä saatavissa, mutta se on haettava kiven alta ja sitä jaetaan vähän. Tukea on haettava oikealla tavalla ja määrän suhteen on valmistauduttava yllätyksiin . Kulttuuritukiammattilaiset pohtivatKulttuurikeskustelu Koukku vierailee tällä kertaa UusiTeatterissa Tukholman Vasastanissa.Kulttuurikeskustelijoina:Jukka Korpi, Uusiteatterin johtajaMarjaana Lehmonen Nilsson, Haningen kunnan kansallisten vähemmistöjen  koordinoija ja siis kulttuurin ostajapuolella Maarit Turtiainen, Ruotsinsuomalaisten kirja- ja kulttuurimessujen vetäjä ja kirjailijaKoukuttajana Tuomas Ojala, toimittaja/muusikkoKulttuurituki - kirosana?Kulttuurikeskustelu Koukussa pureudutaan tällä kertaa kulttuuritukikysymyksiin.  Kulttuuritukea tarvitaan siinä missä muutakin tukea yhteiskunnassa. Se on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille. Valtion myöntämän tuen määrä on kuitenkin minimaalinen ja kulttuuri elää enimmäkseen vapaaehtoistyöllä. Kulttuuri on demokratiakysymys. Näin määrittää viikon paneeli kulttuuritukikysymyksiä. Kuitenkin kulttuurituki koetaan osassa yhteiskuntaa tarpeettomaksi. Kulttuuritukien hakeminen on melkein kokopäivätyötä - Jukka Korpi Pitää tehdä ansiotyötä, että voi harrastaa kirjamessujen järjestämistä - Maarit Turtiainen Ei ole kysymys onko siitä hyötyä vai ei, vaan kyse on ihmisen oikeudesta omaan kieleen. - Marjaana Lehikoinen Nilsson. Millaisia kokemuksia sinulla on kulttuurituesta? Kirjoita kokemuksiasi osoiteeseen: kulttuuri@sverigesradio.se. Kulttuurikeskustelu Koukku kulttuuri@sverigesradio.se

- Kuinka tukea onnellista ikääntymistä? - Sähköautojen saralla triittää vielä paljon tutkittavaa. - Geeniterapia ehkäisee sydämen vajaatoimintaa. - Kysy biologeilta: Genetiikkaa.