Podcasts about nokiasta

Risto Siilasmaa on näyttänyt käytännössä, kuinka rakennetaan menestyvä yritys. Hänen tyhjästä perustamansa Data Fellows, sittemmin F-Secure, joka jakautui nykyisiksi WithSecureksi ja F-Secureksi, on yli puolen miljardin euron arvoinen kokonaisuus. Kovin moni suomalainen ei ole vastaavaan pystynyt. Käytännön opinnäytteen lisäksi Siilasmaalla on aiheesta myös teoreettinen opinnäyte. Hänen diplomityönsä käsittelee kestävien kilpailuetujen luomista erityisesti ohjelmistoliiketoiminnassa. Mihin pääomasijoittajana kiinnität huomiota, kun arvioit sinulle tarjottavia kohteita, Risto Siilasmaa? ”Loppujen lopuksi totuus on se, että kyseessä on jonkinlainen hahmontunnistuskyky, joka on muodostunut vuosikymmenten aikana, kun aloittelevia ja vähän pidemmälle päässeitä yrittäjiä on tavannut varmaankin tuhatmäärin." Disruptoimalla markkinan yhtiö voi saada kilpailuedun. Siilasmaa päätyy miettimään disruptioiden logiikkaa ja syntyedellytyksiä. ”Kaikki yhtiöt ovat tavallaan oman historiansa vankeja, ja kaikilla yrityksillä on tuotekehitysvelkaa. On sitouduttu jonkin arkkitehtuurin, joka kahdeksan vuotta sitten, kun sitä työtä aloitettiin, oli se viimeisin ja paras ja oikea. Mutta ei se enää ole. Mutta sen kokonaan uudelleen kirjoittaminen on vain valtavan suuri työ”, hän maalaa. ”Jos on markkinajohtaja, ei tarvitse tehdä sitä, mutta sitten tulee joku uusi yritys, joka lähtee tyhjästä ja hyppää edellisen ja sitä seuraavan sukupolven yli uusimpaan tapaan toteuttaa se ratkaisu. He lähtevät nollasta liikkeelle ja alkavat syödä markkinajohtajan markkinaosuutta.” Sopivassa asennossa Siilasmaata kuunteleva saattaa kuulla hänen puhuvan Nokiasta, jonka hallituksen jäsenenä, myöhemmin puheenjohtajana ja hetken aikaa myös pääjohtajana Siilasmaa toimi. Siilasmaa kertoo myyneensä omistamansa Nokiat, joita hän omisti Nokian vuoden 2019 vuosikertomuksen mukaan noin 1,4 miljoonaa kappaletta. Tällä hetkellä sijoitusmarkkinoita ajavat yhdysvaltalaiset AI-yhtiöt. ”Kysymys ei ole siitä, onko siellä kupla, mutta kysymys on, koska se puhkeaa ja millä tavalla”, Risto Siilasmaa sanoo. S-Pankki Korkovarainhoito -rahastoa hoitaessaan Marko Ojalalla on edessään korkomarkkinoiden buffetpöytä, jonka tarjonnasta hän voi poimia kulloinkin kaikkein kiinnostavimmat palat. Mitkä niistä ovat tällä hetkellä kaikkein kiinnostavimpia? ”Meillä on tällä hetkellä ylipainossa kehittyvien markkinoiden lainat ja euroalueen high yield -lainat”, johtava salkunhoitaja Marko Ojala sanoo. Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

Tervaa ja höyheniä Tuomas Pöystille! Onko toista vaalikautta jatkunut kelvottomien lakiesitysten tulva todella oikeuskanslerin syytä? Vaiko kenties ministeriöiden luokattoman lainvalmistelun osaamisen? Suomen valtionvelka on samalla tasolla kuin toisen maailmansodan jälkeen. Mutta onko se kuolemaksi? Kaikki lainatko ne lapsemme maksavat? Vai onko olennaista, miten tuottavia asioita lainalla tehdään?
 Nokiasta tehdään tv-draamaa. Mutta mistä muusta suomalaisyrityksestä pitäisi tehdä suurta tarinaa kuvaruutuihin? Koneesta ja Herlineistä? Tupakkatehdas Amerista, joka lähti maailmalle urheiluvälineostoksille? Salorasta ja Valcosta? 
Toiset kuin monet meistä uskovat, kalat ovat yllättävän paljon ihmisten kaltaisia. Myös kalat tykkäävät huumeista, tuntevat kipua, muistavat asioita ja ystävystyvät. Vanhemmiten niidenkin muisti heikkenee. Vanhenevat naaraskalat taas vaihtavat ukkonsa nuorempiin, mutta pitävät kiinni vanhoista naaraskavereistaan. Mutta mitä opittavaa meillä olisi haahkoilta parisuhderintamalla?

Miksi työeläkeyhtiön kaltainen sijoittamisen erikoisasiantuntija alisuorittaa vuodesta toiseen? Missä ovat 20 %:n vuosituotot? Esimerkiksi 2 %-yksikön tuottolisä Varmalle tai Ilmariselle tarkoittaisi miljardin euron lisätuottoa kaikkien meidän eläkesijoituksille. Miksi työeläkeyhtiöt eivät jätä hedge-rahastokikkailujaan ja nollakorkoisia joukkovelkakirjalainoja, kun simppelit, hajautetut osakesijoitukset näyttävät selvästikin tarjoavan parempia tuottoja? Miten työeläkerahastojen hoitajat saataisiin ostamaan dipeistä ja jättämään sopulimaiset paniikkimyynnit tekemättä? Olisiko työeläkeyhtiöiden johtajien jo aika jättää hyväpalkkaiset hallituspestinsä omistamiensa yhtiöiden hallituksissa intressiristiriitojen kitkemiseksi? Pitäisikö työeläkevakuuttajat fuusioida, ottaa salkunhoitajilta kalliit hedge-lelut pois, ajaa kulut alas ja siirtää sijoitukset kustannustehokkaisiin osakeindeksirahastoihin? #rahapodi tekee jälleen ikävän, mutta välttämättömän sukelluksen työeläkeyhtiöiden tunkkaiseen sijoitusmaailmaan. Rahapodissa eläkkeistä myös jaksoissa: #rahapodi 85 – Parempien eläkkeiden metsästys, osa 1 #rahapodi 91 – Parempien eläkkeiden metsästys, osa 2 #rahapodi 153 | Eläkepommi on purettava, NYT! #rahapodi 226 | Eläkejärjestelmä on

Suositun Te Kysytte, Me Vastaamme -sarjan kolmas osa! Riku ja Antti vastaavat kuulijoiden lähettämiin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi meille osoitteessa ## Heading ##bit.ly/webbidevaus! Miksi Tampere on niin hyvä paikka devaajalle? Johtuuko mustasta makkarasta vai Nokiasta, vaiko siitä että Tampereella on pari korkeakoulua joihin tulee hyviä tyyppejä opiskelemaan, jotka edelleen jäävät töihin ja perustavat yrityksiä? Pitkää aasinsiltaa pitkin varsinaiseen kysymykseen joka kuuluu seuraavasti: Millaisiin yhteisöihin tai yrityksiin kannattaisi hakeutua jos haluaa kehittyä hyväksi webbidevaajaksi? (Pekka) Fronttidevausta on tehty pitkään transpiloimalla jotain ES6-ES8 versiota selainten ymmärtämään muotoon. Vaihtoehtoisesti voi kirjoittaa ihan muulla kielellä (Elm, ClojureScript, Reason, Haskell, Scala, CoffeeScript) ja compiloida sen Javascriptiksi. Miten lähestyisitte lähdekielen valintaa ja onko teidän mielestänne mitään eroa onko lähdekieli JS-pohjainen (ES8) vai ei? Toki kaikki lähdekielet ja niiden tooling eivät ole samalla viivalla, joten voidaan rajoittaa kysymys kattamaan vain ES8 vs. Elm/ClojureScript. (Ykä) ORM vai RAW SQL? (tukkajukka) Jakson valinnat Antti: Quiver, The Programmer’s Notebook Riku: You Suck at Excel with Joel Spolsky Palautetta? Meidät saa Twitteristä kiinni tunnarilla @webbidevaus, hihasta voi nykiä myös Koodiklinikka-Släkissä.

Keskustelijoina Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Herkimmillään keskustelu on silloin, kun mediatutkija Anu Koivunen hehkuttaa Nato-selvitystä: - Hirvittävän kiinnostava teksti. Monipuolinen, sävykäs, ymmärrettävä, epäasenteellinen. Se ei pelota eikä usuta. Pyöreän pöydän tämänkertainen raati on hieman kallellaan Nato-jäsenyyteen päin. Kriittisin lienee Mika Pantzar, joka suhtautuu asiaan taloudelliselta kannalta: - Oletteko valmiita maksamaan tästä vakuutuksesta miljardin? Lisäksi keskustellaan sekä Nokiasta ja sen Withings-yritysostosta että sananpaudesta. (Syntymäpäiväsankarit Pantzar ja Aalto-Setälä onnittelevat lopuksi toisiaan. Ja heitä onniteltiin: Onnea!) Twitterissä #pyöreäpöytä Palautetta saa antaa myös @InkeriK inkeri.kuisma-tarpila(at)yle.fi

Jani Aaltosen vieraana helsinkiläinen yrittäjä ja liike-elämän pitkän linjan ammattilainen. Puhetta muutoksesta, digitalisaatiosta, suomen taloudesta ja siitä mitä johtamisessa pitäisi nyt tehdä. Mielenkiintoisia ajatuksia myös Nokiasta ja Neuvostoliitosta.

Huhuu! Yllättäen, kuin salami kirkkaalta taivaalta, putoaa jälleen HessunKahvila tajuntaanne. Eihän sitä tänään pitänyt tulla?! Ei niin! Random -pujottelun erikois-lähetyksessä soitetaan tänään kolme kipaletta outoa musiikkia, lauletaan onnittelulaulua äidille sekä puhutaan Nokiasta, viNestä ja sen sellaisesta. Ohjelmassa käsitellään paljon myös palauteasiaa. On ääntä, blogipostausta ja vaikka mitä. Vaikka kanavien typistäminen kiellettiin jo 1980 -luvulla, näyttää ... Lue lisääHessunKahvila #112