Podcasts about syntym

Tässä jaksossa keskustelen upean astrologin ja energiahoitajan Aino-Sofian kanssa siitä, miten omaa astrologista syntymäkarttaa voi lähteä tutkimaan ja miten sitä voi hyödyntää elämässä niin uralla kuin ihmissuhteissa. Käydään läpi minun syntymäkarttaa ja henkilökohtaista elämää sekä tämän hetken haasteita. Jutellaan siitä mitä meidän Chiron eli haava tarkoittaa? Ja miten musta kuu Lilith liittyy jokaisen naisen energiaan sekä täyteen potentiaaliin? Kuuntele jakso ja kerro mitä pidit sosiaalisessa mediassa: @adamasofia Seuraa Aino-Sofiaa: @ainosofia_kojonen

Jussi Huovista on kutsuttu Suomen viimeiseksi runonlaulajaksi. Hän eli pitkään, 93 -vuotiaaksi ja asui lähes koko ikänsä Hietajärven kylässä Suomussalmella. Tiistaina 2.huhtikuuta hänen syntymästään tulee kuluneeksi sata vuotta. Tämän kunniaksi Minna Pyykön maailma- ohjelmassa kuunneltiin Jussi Huovisen lauluja ja luontotarinoita ohjelmassa, joka on lähetetty alunperin 10 vuotta sitten hänen 90- vuotispäivänään.

Teologinen kirjoittaja, anarkristitty ja ”Suomen viimeinen Jeesus-hippi” Daniel Nylund keskustelee Markuksen kanssa kristinuskon, ihmiskunnan ja maailmankaikkeuden tulevaisuudesta ja siitä, että entä jos kirkon 2000 vuoden historia onkin vasta alkua jollekin, joka on vasta syntymässä. Jaksossa käsitellään mm. sitä kuinka ateismi on evankeliumin piilovaikutusta, miksi on virhe kannattaa 1000 vuotta Jeesuksen jälkeen syntynyttä ajatusta hänen kuolemastaan sijaisrangaistuksena ja kysytään, miten evoluution ymmärtäminen muuttaa ajatusta historian ulkopuolella olevasta ajattomasta Jumalasta. Linkit - Daniel Nylundin kirja Mestari Eckhart, Eckhart Tolle – Arjen hengellisyyttä etsimässä - https://teoblogi.fi/ - Ystävyyden majatalo   Harhaoppia on katsomusaineiden opettaja Markus Finnilän (TM) ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai Facebookin ja Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin sisarpodcast ⁠⁠⁠⁠Uskonto on tylsää⁠⁠⁠⁠. - ⁠⁠⁠⁠Harhaoppia Instagramissa⁠⁠⁠⁠ - ⁠⁠⁠⁠Harhaoppia Facebookissa⁠⁠⁠⁠ Teemamusa ⁠⁠Dan Koch⁠⁠.

Vuonna 2023 Juho Rissasen syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta. Taidemaalari Juho Rissasen syntymäpäivää juhlitaan monipuolisella ohjelmalla Kuopion taidemuseossa, Kuopion korttelimuseossa, kaupungintalolla, Kuopion kaupunginteatterilla sekä Kuopion museolla koko hiihtolomaviikon ajan 2.–10.3.2024 Syntymäpäiväviikko täydentää usean toimijan kanssa yhteistyössä tuotettua Juho Rissasen juhlavuotta, joka on vetänyt väkeä Kuopion taidemuseon ja korttelimuseon näyttelyihin sekä Kuopion kaupunginteatterin Maalari-esityksiin. Kuopion taidemuseolta Marja Louni sekä Kuopion kaupunginteatterilta asiakkuusvastaava Heikki Pola saapuivat Savon Aaltojen studiovieraiksi sekä Samin haastatteluun kertomaan aiheesta enemmän. Haastattelijana: Sami Turunen

Anssi Savosen jumalanpalvelussaarna Kansanlähetysopistolta Ryttylästä 20.12 2015.Sunnuntaina kello 13.00 jumalanpalvelus seurattavissa livenä Ryttylästä osoitteessa: https://www.youtube.com/user/seklfiTervetuloa paikan päälle Kansanlähetysopistolle. www.kansanlahetysopisto.fi

Syntymästä puhutaan paljon, mutta kuolemasta vähemmän. Miltä läheisen menettäminen tuntuu, ja miten asiaan tulisi suhtautua? Podcastissa oikeita kokemuksia ja tuntemuksia asian käsittelystä omassa elämässä. (00:00) Jakso alkaa (01:17) Miten koemme kuoleman (08:30) Lapsuudessa tapahtuneesta kuolemasta puhuminen (10:06) Lemmikkien kuolema (11:00) Läheisen kuolema (12:11) Kuolemaan suhtautuminen (17:44) Muistot ja mielikuvat (21:51) Välien poikki meneminen (24:04) Oman mielen menettäminen (28:06) Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen (30:24) Kuolemasta puhuminen (34:10) Loppusanat

Kulttuurissamme korostetaan yksilön vastuuta myös ruokaan ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Myös yhteisö, yhteiskunta, kulttuuri ja talous muovaavat meitä. Syntymästä lähtien meillä on erilaiset resurssit, jotka vaikuttavat valintoihimme, sanoo tutkija Sanna Talvia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Haluan syödä itseni kylläiseksi jatkuvan napostelun sijaan. Syön mieluiten muiden kanssa ja rauhassa. Inhoan vain "nopeasti tankkaamisen" mentaliteettia. Myös negatiivinen kalorikeskeinen ruokapuhe ahdistaa. Syömisessä pitää olla ruokarauha, kertoo nimimerkki Aina vääränlainen kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Susanna Vainiola ja Miika Lauriala Kuva: Tuuli Laukkanen ja Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Aalto-yliopisto (2023) Vuoden nuori suunnittelija 2023 on Henna Lampinen Juuti Pauli, Salmi, Pontus (2015) Tunteet ja työ Lassfolk-Feodoroff, Crista (2017) Tässä on maailman suosituin lohturuoka – terveellistä se ei ole millään mittarilla Potilaan Lääkärilehti (2017) Kenelle lihavuusleikkaus? Syömishäiriöliitto, SYLI (2022) Syömishäiriöt lisääntyneet ja oireilu vaikeutunut lapsilla ja nuorilla koronapandemian aikana Moyer, Wenner, Melinda (2022) The Science of Comfort Food

Tänään saamme vieraaksi jaksosta 20 tutun ihanan Saanan! Saanan neljäs vauva ilmoitti yllättäen tulostaan juuri, kun Saanan perheeltä oli murtunut pohja - heidän omakotitalonsa oli palanut. Syksyllä perhe lähti miehen töiden perässä Espanjaan. Espanjassa vapaasynnytys olisi ollut  käytännössä niin hankalaa, että Saana päätti palata Suomeen synnyttämään. Raskauden loppupuolella Saanan isä kuoli. Saana jännitti viimeiseen asti, pääseekö osallistumaan isänsä hautajaisiin. Synnytys käynnistyi pari päivää ennen hautajaisia ja Saana joutui päästämään irti ajatuksesta, että pääsisi hautaamaan isänsä.  Edellinen vapaasynnytys oli helppo ja nopea, joten Saana odotti jotain samankaltaista. Kosmon syntymä riisui Saanalta kaikki ajatukset siitä, että me pystyisimme itse kontrolloimaan elämää ja synnytystä. Epätoivon hetkiltä ei vältytty, välillä synnytys ei tuntunut etenevän millään. Tuli jopa tarve luovuttaa ja lähteä sairaalaan. Se ajatus kuitenkin pysäytti ja Saana tajusi, että tästä on vain mentävä läpi, kukaan ei voi Saanaa hänen omalta synnytykseltään pelastaa. Luottamus kehon kykyyn synnyttää palautui. Loppuhuipennus oli nopea ja yhtäkkiä vauva oli siinä! Isä herätteli vanhempia lapsia, joille oli luvattu, että he saavat nähdä vauvan syntymän. Syntymän hetki oli ihmeellisen ihana. Kaikki väsymys, suru ja kriisit pyyhkiytyivät pois siinä hetkessä.  Kiitos Saana @karhuemo_ tarinasi jakamisesta. Saanan edellisen vierailun, jaksossa 20. Karhunpoika Otson vapaa syntymä löydät täältä. Podcastin tunnusbiisi Meri sisälläni, Jutta Halmetoja. ⁠⁠⁠⁠www.vapaasynnytyssuomi.fi⁠⁠⁠⁠ *** Seuraa Instagramissa ⁠⁠⁠⁠@vapaasynnytyssuomi⁠⁠⁠⁠ *** Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa ⁠⁠⁠⁠vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso⁠⁠⁠⁠. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä rakkaudellista naisten yhteisöä. Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa ⁠⁠⁠⁠www.vapaasynnytyssuomi.fi⁠⁠⁠⁠.

Tänään saamme jälleen vieraaksi hyvän ystäväni ja kollegani Marian @juurimama

Elokuvatuottaja, käsikirjoittaja, ohjaaja, laulaja ja viihteentekijä Timo Koivusalo joutuu kuuntelemaan Stillerin laulaman syntymäpäivälaulun. Timo Koivusalon kanssa keskutellaan elämästä ja elokuvista. Toimittaja Tuomas Enbuske ja Vihreiden ex-kansanedustaja Iiris Suomela kertovat esimerkkejä moraalisesta poseeraamisesta. He saattavat kertoa myös omasta tekopyhyydestään. Ohjelmassa neuvotaan niitä, jotka haluavat olla itseään parempia ihmisiä.

Yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista arkkitehdeistamme on vaikuttanut käsityksiimme rakennetusta ympäristöstä ja kauneudesta ympäri Suomea ja Yhdysvalloissa. Millaista arkea elettiin gesamkunstverkissä, taiteilijakoti Hvitträskissä? Weeklyn vieraana Saarinen-asiantuntija Pepita Ehrnrooth-Jokinen.

Ensimmäisessä haastettelu-jaksossa vieraana astrologi Veera Tiiva, joka kertoo astrologian parantavasta voimasta ja tulkitsee minulle syntymäkarttani merkitystä, jossa käydään läpi mm. mun lapsuutta, karmaa, uraa ja haastavaa isäsuhdetta. Kartan luenta alkaa kohdasta 35:42 Veeran löydät täältä: www.intuitiolla.com ja IG: @veeratiiva Keskustelu jatkuu Instagramissa: @adamasofia

Samantha Runnion oli viisivuotias tyttö, joka vietti kesälomaa ja odotti pian siintävää syntymäpäiväänsä heinäkuussa 2002. Eräänä iltana Samantha oli leikkimässä parhaan ystävänsä kanssa kotinsa pihamaalla, kun heitä lähestyi tuntematon mies, joka väitti etsivänsä kadonnutta koiraansa. Turvallisena pidetyn kalifornialaisen pikkukaupunkilähiön rauha rikkoutui hetkessä. Syntymäpäiväsuunnitelmat menettivät merkityksensä, kun alkoi ajojahti aikaa – ja käsittämätöntä pahuutta – vastaan. Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) LÄHDELUETTELO: https://docs.google.com/document/d/1Tp0PVns_u_yfGqzR19s5CWzwJLlKg-bR/edit?usp=share_link&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

Tänään on Kimmon syntymäpäivän aattoaamu! Syntymäpäiville on tulossa vieraita lausumaan runoja ja aamiainenkin on katettu valmiiksi. Minna pohtii, minkälaista olisi asua talossa, jossa Popeda on perustettu?

Uusimmassa jaksossa Harry kohtaa liemitunnilla haasteen, jota puoliverinen prinssikään ei meinaa ratkoa. Vastaus kuitenkin löytyy kirjasta besoaarin muodossa ja ompahan tiedosta myöhemmin hyötyä. Jaksossa intoilemme vielä Mike Schubertin kanssa nauhottamisesta ja saamme aivomme solmuun useampaan otteeseen. Koittakaa pysyä perässä. Tervetuloa mukaan!Seuraa meitä Instagramissa @laituripodcast ja etsi meidät Facebookista nimellä Laituri 9 ja 3/4-podcast. Jos kuulit jotakin hassua, tunteita herättävää tai mokan, käy ilmiantamassa se osoitteessa https://forms.gle/P752QicFzSZ4wQCSATuotanto by Terhi ja Anna. Music by Terhi.#potterpodcast #suomipodcast #harrypotter Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kakkakikkareen syntymäpäivät lähestyvät, mutta kaikki on pielessä! Hänellä ei ole juhliin sopivaa teemaa. Kaikki hauskat ideat on jo käytetty. Vai onko kuitenkaan? Sinut on kutsuttu!

Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? Minä huudan sinua avuksi, mutta sinä olet kaukana. (Ps.22:2) Herra, sinä minut päästit äitini kohdusta ja annoit minulle turvan äitini rinnoilla. Syntymästäni saakka olen ollut sinun varassasi, sinä olet ollut Jumalani ensi hetkestä alkaen. Älä ole kaukana nyt, kun hätä on lähellä eikä kukaan minua auta. (Ps.22:10-12) Seurassasi on Juha Vihriälä

Studiossa ollaan juhlatunnelmissa, sillä Sini viettää syntymäpäiviään! Juhlan kunniaksi Sini ja Sergey muistelevat kamalimpia ja ihanimpia syntymäpäiväjuhliaan. Toivooko kaksikko saavansa lahjoja merkkipäivänään? Sergey on saavuttanut virstanpylvään: hän on päässyt yökerhoon sisään julkkisstatuksen voimalla.

Tänä vuonna julkaisemme podcastina Radio Patmoksessa äänitetyn raamattupiirisarjan Samuelin kirjoista. Sarjan nimi on Kuninkaita ja kuninkaantekijöitä, ja siinä käsitellään Samuelin, Saulin ja Daavidin vaiherikkaita elämäntarinoita. Sarjassa on 53 osaa. Jos kuuntelet yhden osan, kuntelet varmasti kaikki osat - ja opit paljon uusia asioista Raamatusta.

Johannes Tepon aamuvieraana vieraili Mieliteko-ohjelman viestintäasiantuntija Katja Hedberg, joka on myös Kuopion Naisten Pankin yksi perustajajäsenistä. Vuonna 2021 käynnistynyt Mieliteko-ohjelman tavoite on lisätä mielenterveyttä ja mielen hyvinnointia sekä vähentää päihteiden käyttöä ja päihdemyönteisyyttä Pohjois-Savossa. Toiminnan yhteydessä on ennaltaehkäisevä toiminta. Kuopion Naisten Pankki puolestaan täyttää 12 vuotta keskiviikkona 25.1.2023. Syntymäpäivää juhlistetaan huikealla gaala-illalla ravintola King's Crownissa. Katja Hedberg on Kuopion Naisten Pankissa mukana alusta asti ja kertookin tässä jutussa laajasti Naisten Pankin toiminnasta.

Joosef, Maria ja Jeesus-vauva. Seimi ja eläinten talli. Betlehemin yö ja ihmeellinen tähti. Kedolla enkeliä säikähtävät paimenet. Itämaan tietäjät, verollepano ja Herodeksen käskemä lastenmurha. Joulunajan vakiokuvasto on täynnä Raamatusta tuttuja tapahtumia, joiden keskiössä on Jeesus-lapsen yliluonnollinen syntymä. Merkille pantavaa ja kiinnostavaa on se, että Raamatusta löytyvien neljän evankeliumin selonteot näistä tapahtumista eroavat merkittävillä tavoilla toisistaan ja ovat myös keskenään ristiriitaisia. Evankeliumeista vanhin, Markus, ei itse asiassa mainitse Jeesuksen syntymää lainkaan. Nuorin evankelista, Johannes, ei puolestaan ole ylipäätään kovinkaan kiinnostunut historian Jeesuksesta. Matteus ja Luukas taas kertovat Jeesuksen syntymään liittyvistä tapahtumista hyvin erilaiset versiot, mutta hyödyntävät molemmat monin tavoin ajalle tyypillistä kuvastoa. Esimerkiksi myös Aleksanteri Suuren kerrottiin syntyneen neitseestä ja keisari Augustuksen syntymä nostatti taivaalle tähden. Kuvaelmat Jeesuksen syntymästä ovat kasvaneet niin keskeisellä tavalla osaksi kulttuurista DNA:ta, että kertomuksiin on päätynyt mukaan myös paljon elementtejä, joita itse kirjoituksista ei löydy lainkaan. Kuinka monta itämaan tietäjiä olikaan tai oliko seimen ympärillä todella eläimiä? Horisontti sukeltaa joulunajan keskeisimpien kertomusten maailmaan kysyen, mitä ”niinä päivinä” oikeastaan tapahtui ja mitä Jeesuksen syntymäkertomuksilla oikeastaan yritettiin sanoa? Oppaina matkalla ovat Uuden testamentin tutkijat, dosentit Outi Lehtipuu ja Raimo Hakola Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Mattias Kaitainen saarnasi jumalanpalveluksessa Kansanlähetysopistolta Ryttylässä 18.12.2016.Sunnuntaina kello 13.00 jumalanpalvelus seurattavissa livenä Ryttylästä osoitteessa: https://www.youtube.com/user/seklfiSieltä löydät tämänkin saarnan kuvan kera.Tervetuloa myös paikanpäälle!

1 Joh. 3:1Seurassasi:  Iida Hovi

Kajsa tiesi aina haluavansa paljon lapsia ja tunsi tulevat lapset ympärillään. Kajsan ja hänen miehensä valloittavan ja koskettavan rakkaustarinan seurauksena Kajsa tuli nopeasti raskaaksi. Esikoinen syntyi sairaalassa - esikoisen syliin saaminen oli pyhä hetki - mutta sairaalasynnytys jätti jälkeensä paljon traumaa ja tunteita käsiteltäväksi. Niiden käsittelyn myötä kotisynnytyssuunnitelma oli selvä jo ennen toista raskautta. Neuvolaseuranta jäi toisessa raskaudessa pian alkuraskauden jälkeen, Kajsa kieltäytyi myös sokerirasituskokeesta ja seurantaa jatkettiin kotikätilöiden kanssa. Kotona synnyttäminen oli ihanaa ja toinen vauva syntyi lopulta kodin sydämessä keittiössä ja oli hyvin parantava kokemus. Kiitos ihana @kajsaquinterno tarinasi jakamisesta. Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja. www.vapaasynnytyssuomi.fi Instagram @vapaasynnytyssuomi Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä voimanaisten heimoa. Eveliina tarjoaa henkilökohtaista valmennusta naisille. Tutustu ja varaa osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi tai calendly.com/vapaasynnytyssuomi Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi tai ota yhteyttä info@vapaasynnytyssuomi.fi.

Tänään podcastissa vieraana Saana ja upea, inspiroiva vapaasynnytystarina. Kahden sairaalasynnytyksen jälkeen, ennen kolmatta raskautta Saana ymmärsi jotain täysin uutta synnytyksestä, se on luonnollinen ja arkinenkin osa elämää. Edelliset sairaalakokemukset eivät tuntuneet enää hyviltä. Pian kolmas lapsi ilmoittikin yllättäen tulostaan. Raskausaikana Saana tutustui Maria Nordinin Free to Heal -menetelmään, löysi @vapaasynnytyssuomi sekä @juurimama tilit ja alkoi kyseenalaistaa kaiken mitä meille on opetettu raskaudesta, synnytyksestä ja äitiydestä. Saana tunsi syvän yhteyden kohdussa kasvavaan vauvaan ja alkoi luoda ja syventää yhteyttä päivittäin. Vauva ilmoitti haluavansa syntyä ammeeseen vain äidin ja isän läsnäollessa. Lopulta kaikki meni juuri niin kuin Saana oli unelmoinut, synnytys oli nopea ja Saana nosti vauvan omin käsin vedestä syliin, isoveljen ja isän ihmetellessä vierellä. Vauva katsoi äitiään rauhallisesti syvälle silmiin. Saana hengitti rennosti läpi koko synnytyksen, kokemus oli helppo ja nautinnollinen. Keho sai toimia juuri oikealla ja luonnollisella tavalla. Tämä tarina tulee varmasti rohkaisemaan jokaista koti- tai vapaasynnytyksestä haaveilevaa. Keskustelemme myös valmennuksen tärkeydestä vapaasynnytykseen valmistautumisessa. Jokainen nainen ansaitsee viisaan naisen tuen matkallaan kohti synnytystä. Seuraa Saanaa @saanarauma Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja. www.vapaasynnytyssuomi.fi Instagram @vapaasynnytyssuomi Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä voimanaisten heimoa! Eveliina tarjoaa henkilökohtaista valmennusta naisille. Tutustu ja varaa osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi tai calendly.com/vapaasynnytyssuomi Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi tai ota yhteyttä info@vapaasynnytyssuomi.fi.

Äänirunopuron syntymäpäivä Ja taas kävi niin. että tämä tarina johdattaa syntymäpäiviin. Kaksi vuotta on runoiltu ääneen, muistan silti alkuvaikeuksien mieleen jääneen. Niistäkin opittu on, välillä meno on ollut ihan hervoton. Tuomo edelleen tekniikan hienosti hoitaa, ja minä koetan keksiä jotain kirjoitettavaa. Tarinoita on jo toistasataa. eikä loppua näy ollenkaan. Tänään silti juhlitaan, on kupissa ehkä jotain maistuvaa? Ulla-Maija Mantere

Raamattupiiirisarja Mooses ja suuri kotiinpaluu sisältää 46 jaksoa 2-5. Mooseksen kirjoista. Se kertoo Israelin kansan matkasta Egyptin orjuudesta luvattuun maahan. Keskustelemassa Helvi Jääskeläinen, Mailis Janatuinen ja tiimi.

Oikein hyvää ensimmäistä sunnuntaita loppiaisesta ja hyvää uutta vuotta minunkinpuolestani. Tänään vietetään kasteen sunnuntaita. Minulla on tässä saarnantaustalla muutama Susanna Majurin valokuvateos, jotka eivät suoraan liity siihenmitä puhun, ja toisaalta ne liittyvät oleellisesti. Te jotka kuuntelette tätä etänä voittegooglata jonkun Susanna Majurin teoksen vaikka läppärin ruudulle.Susanna oli valokuvataiteilija joka kuoli vuonna 2020. Hän oli ikäiseni ja nuorenakaverini, jonka kanssa pyörittiin Kangasalla – välillä liftattiin Helsinkiin, käytiinkirppiksillä ja sen semmoista. Mulla oli myös hyvä ystävä nimeltä Tero, ja Teronperheen vapaa-ajan asunnolla entisessä koulumiljöössä Susanna kehitti Teronkanssa tuon sadunomaisen tekniikkansa, missä hän levitti suuren kuvallisenkankaan Teron perheen uima-altaan pohjalle.Susannan töissä vesi on hyvin oleellinen elementti – se voi hukuttaa tai viedämukanaan, mutta se myös kannattelee. Näissä teoksissa se kuvaa esimerkiksiihmisen tunteita, muistoja ja alitajuntaa.Vesi onkin hirveän vahva elementti. Päivän evankeliumissa Johannes kastaaJeesuksen. Kasteen sunnuntai on hyvä aika pysähtyä pohtimaan veden painoarvoaluterilaisuudessa ja kasteen merkitystä, elämän ja kuoleman kysymystä – paitsi yksilölle, myös kirkolle. Ihmiset eivät enää kasta lapsiansa, kuulee sanottavan. Miksieivät? Mulla on siis pohdinnan alla kaksi hyvin suurta kysymystä, vesi ja kristillinenkaste, jotka tietenkin myös liittyvät toisiinsa. Aloitan vedestä.* * *Veteen liittyy valtavasti rikasta symboliikkaa ja eri uskonto- ja kulttuuriperinteissä vesiymmärretään olemassaolon alkulähteeksi. Muinaisen intialaisen papin rukous on:”tuokoot vedet meille hyvinvoinnin”. Veteen liitetään uudistumisen merkitys, koska sehävittää ja huuhtoo pois olemassaolevat muodot ja järjestykset, ja avaamahdollisuuden jonkin uuden syntymiselle. Erityisen vahvasti tätä symboloivaterilaiset upotusrituaalit. Upotus on eräänlainen kuoleman vastine ihmisen tasolla, jakosmisella tasolla sitä vastaa suuri tulva, joka aika ajoin hajottaa maailmanalkumereen.Suomalaisessa luterilaisuudessa kasteen ulkoista symboliikkaa on sen sijaan pidettytoisarvoisena. Kastevesi itsessään on vähäpätöistä, vain Jumalan sanalla on useinajateltu olevan merkitystä. Lutherin virressä lauletaan: “Silmä näkee kasteessa vainvettä paljaaltansa, vaan sana Hengen voimassa on siinä veden kanssa”. EeroHuovisen mukaan kasteen ymmärtäminen on ihmiselle ”ylivoimainen juttu”: senäyttää ”vain tilkalta vettä”.Mutta mikä voima tuossa tilkassa vettä piileekään! Johanneksen evankeliuminalussa Kristus kuvataan “todelliseksi valoksi, joka valaisee jokaisen ihmisen”, javarhaiskristillisessä kirjallisuudessa kasteesta puhuttiin vielä “valaistumisen kylpynä”.Klemens Aleksandrialainen esimerkiksi kutsui kastettuja ”valaistuneiksi”. Valonpuolella olemisesta seurasi velvollisuus taistella pimeyttä vastaan. Vesi on Jumalanlahja, joka ravitsee ja pitää yllä luomakuntaa. Jumala loi veden antamaan maallekasvun ja virkistämään ja puhdistamaan meitä.* * *Tuolla vedellä meidät siis kastetaan eli liitetään Kristukseen ja hänen kirkkoonsa.Mitä se merkitsee? Onko merkitys jotenkin hämärä tai epämääräinen, jos ihmiseteivät halua enää lapsiaan kastettavan?Kysymys on tietenkin monimutkainen ja siihen liittyy maailman muuttuminen jakristinuskon merkityksen muuttuminen yleisemminkin. Nuoret aikuiset eivät olekiinnostuneita kirkosta. Vai sittenkin niin, että kirkko ei ole aidosti kiinnostunut heistä,hankalien kysymysten esittäjistä? Nyt ei kuitenkaan mennä näihin pohdintoihin,pysytään veden äärellä.Kasteen suhteen moni tuntuu miettivän, että “antaa lapsen myöhemmin itsepäättää”. Näinkin voi toki ajatella, ja vanhemmat haluavat joka tapauksessa parastalapselleen – he tekevät ratkaisunsa sen ymmärryksen perusteella, joka heillä onlapsen parhaasta. Itse olen kuitenkin iloinen monesta asiasta jota ei ole tarvinnut itsepäättää. En rakasta jokaista suomalaisen luterilaisuuden pienintä piirrettä, ja muutkirkkokunnat tai irtautuminen kaikesta ovat hetkittäin houkutelleet, mutta on olluthuojentavaa ajatella lopulta, että tähän elämään olen syntynyt ja tähän kirkkoonminut on kastettu. Syntymässähän tulee paljon muutakin, mitä ei voi itse valita –perhe, suku, kulttuuri, kotimaa, äidinkieli ja niin edelleen. Ja mitä omiin lapsiini tuleeniin ajattelen, että he tekevät joka tapauksessa aikuisena omat valintansa niidenasioiden suhteen jotka ylipäätään ovat valittavissa. Minusta on kuitenkin tärkeää ettäheillä on vahvat juuret mistä ponnistaa – yhteisö, perheen ja suvun traditiot.Vanhempien maailmankatsomukset, joihin myöhemmin voi peilata noita omiavalintoja ja elämänpolkuja.Kasteessa itsessään ei ole mitään hankalaa tai vaikeaa. Kaste liittää kastettavanKristukseen, kirkkoon, yhteisöön ja tradition pitkään jatkumoon. Kasteessakastettava liittyy Jeesuksen seuraajiin, taisteluun paremman maailman puolesta.Tietysti kaste on myös salaisuus, kuten kaikki Jumalaan liittyvä on.Uudessa testamentissa kastetoimitukset kuvataan yllättävänkin yksinkertaisina.Niistä puuttuu seremoniallisuus, valmistautuminen ja sanojen tulva. Apostolienteoissa Filippos kastaa tiellä kohtaamansa hoviherran. Kun hoviherra ymmärtää Jeesuksen olevan kirjoituksissa luvattu messias, hän toteaa Filippokselle: ”Tässä onvettä. Estääkö mikään kastamasta minua?” Ei estä, kaste toimitetaan.Kaste on melko yksinkertainen rituaali, siinä ei nykyäänkään lopulta ole kovinmontaa välttämätöntä palasta. Yksi niistä on vesi.Lisäksi voi sitten tehdä omista juhlistaan ihanat ja oman näköiset, jos haluaa.* * *Kuva 4 / Susanna Majuri 3Vielä yksi muisto Susannasta.Silloin nuorena, tai teini-iässä, kun me asuttiin vielä kodeissamme Kangasalla,Susanna oli maalannut huoneensa seinät jollain veteen viittaavalla värillä, entarkkaan muista sävyä. Tuo huone (ajalta ennen sisustusblogeja) oli tosi vaikuttavaja halusin samanlaisen. Oman huoneeni sävyn muistan hyvin – mikään muu kuinveden väri ei tullut enää kysymykseen. Voimakkaan turkoosissa huoneessa olierikoinen, vähän synkkä mutta kaunis tunnelma. Kuin veden alla. Makoilin sielläaikana, jolloin kirkkoon ja kasteeseen liittyvät asiat eivät tuntuneet elämässänimitenkään tärkeiltä, mutta jos nyt jälkeenpäin katsotaan niin vertauskuvia voimuodostaa.Jotain näistä pohdinnoista toivoisin myös tapoihin joilla kastetta sanoitetaan. Vedensymboliikka on voimakasta. Vesi antaa aisteille paljon. Veden voimaa ei kannatapienentää, vesi ei ole koskaan vähäpätöistä tai tavallista. Kristillinen kaste liittyyikiaikaiseen vesipesun symboliikkaan ja initiaatioriittien jatkumoon, mutta tuo niihinjotain aivan uutta – Jumalan armon. Kaste muuttaa maailmaa ja voimaannuttaaihmisen.Loppuun vielä lainaus Susannan sanoista näyttelysalin seinältä: “Etsin yhäalkuperääni. Seuraan vettä. Joskus siitä näkyy vain aavistus. Vesi on kulkureitti,tuntu kodista, alkumme”.

Kansanradiosta positiivinen platformi, ehdotuksia etuuksien uusjaoksi, työn sankarit herjaavat joutilasta, syntymättömien etuudet ovat liikaa, demokratian uusi määritelmä, työttömät aurauskepeiksi sivuteille, Suomen valtiontalouden tukipilarit, viissataset heiluen huumeostoksilla, sarvet päähän ja sorkat kolisemaan STM, armeijat metsätöihin, suo siellä - vetelä täällä, nämä asiat ovat Suomessa pielessä, Saksan sotakorvauksia odotellessa, runoutta, rakastan elämää ja maisemia, eivät kaikki vanhukset ole vihaisia, suomalaisesta keskustelukulttuurista ja small talkia piispa Henrikin tapaan. Toimittajana Airi Saastamoinen. Soita ja osallistu keskusteluun - puh. 0800 154 64 tai WhatsApp 04455 15464.

Uusi ihmisyksilö alkaa kehittyä, kun siittiö hedelmöittää munasolun. Mutta miten yksilö kaikkine ajatuksineen, pelkoineen ja toiveineen oikein kehittyy — eli miten solurykelmästä syntyy ajatteleva olio? Aivot alkavat kehittyä alkiolle seitsemännellä raskausviikolla. Sikiö alkaa nähdä ensimmäisiä valontuikahduksia noin 16 viikolla ja kuulla ensimmäisiä ääniä 18 viikolla. Sikiö siis aistii kaikenlaista jo kohdussa ollessaan. Lisäksi monet äidin kokemukset vaikuttavat sikiöön: stressi raskausaikana heijastuu sikiön elämään kohdussa ja toisaalta jos äiti voi hyvin, se on hyvä sikiölle. Jos siis odottava äiti pitää esimerkiksi Mozartista, sitä kannattaa kuunnella, mutta olonsa voi tehdä muutoinkin mukavaksi. Monet loppuelämän kannalta tärkeät asiat kehittyvät jo sikiöaikana. Vastasyntynyt ei siis ole mikään geenien suoraan muovaama tuote, vaan vauva on jo ehtinyt elää ennen maailmaan putkahtamistaan kohdussa rikkaan elämän. Vastasyntyneellä on myös joitain yllättäviä valmiuksia, kuten kyky kiinnittää huomio ihmisen silmiin, vaikka ei kohdussa ollessaan olekaan koskaan nähnyt ihmistä. Ohjelmassa toimittaja Mari Heikkilä keskustelee neurobiologian professori Kai Kailan kanssa ihmisen varhaisvaiheen kehityksestä ja siihen liittyvistä ihmeellisyyksistä. Samalla puhutaan syntyjä syviä ja pohditaan, mitä on ihmisyys.

Joulujuhla 19.12.2021 Saarna: Juhani Jämsen

Matt. 1:18-24. Ohjelman tuottaa Helsingin Ev.lut. Kansanlähetys. Kansanlahetys.fi/helsinki

Seppo Palonen, Daniel Nummela,, Antti Koskenniemi, Mika Järvinen Raamattubuffet ohjelmassa pohditaan kirkkovuoden sunnuntain teemaa Mika Järvisen seurassa. Päivän teemasta “Herran Syntymä On Lähellä” opettaa Antti Koskenniemi. Keskustelijoina tässä jaksossa toimii Seppo Palonen, Daniel Nummela sekä Mika Järvinen.

Kuinka pienen syntymäpäiväkakun oikein käy? Löytääköhän se itselleen syntymäpäiväsankaria syöjäksi? Toinen ja viimeinen osa sadusta Syntymäpäiväkakku. Kirjoittanut ja toimittanut Milja Siikaluoma. Födelsedagstårtan. I andra och sista delen av berättelsen tårtan försöker att hitta någon att fira. Programmet är på finska. roketti@sverigesradio.se

Milja Siikaluoma lukee kirjoittamansa tarinan syntymäpäiväkakusta, jolle ei tahdo löytyä sopivaa sankaria syöjäksi. Födelsedagstårtans äventyr. Första delen av Miljas berättelse om en födelsedagstårta. Programmet är på finska. roketti@sverigesradio.se

Tässä jaksossa Jennyn kotisynnytystarina traumaattisen, mutta opettavaisen sairaalasynnytyskokemuksen jälkeen. Keskustelemme myös kotisynnytyksen jälkeisestä ajasta ja siihen liittyvistä paperitöistä etenkin, jos ei halua mennä sairaalaan ollenkaan. Nuori Jenny synnytti esikoisensa sairaalassa 17-vuotiaana. Sairaalasynnytys oli karvas pettymys, mutta tarpeellinen kokemus, jotta Jenny oppi, mitä jatkossa haluaa ja ei halua. Toisessa raskaudessa yhteys vauvaan löytyi heti ja oli todella vahva jo ennen raskautta. Ennen positiivista testiä Jenny tiesi jo olevansa raskaana. Ensimmäisen ja toisen raskauden kohdalla oli suuri ero; Jenny tiesi kuka on, ja luotti siihen, että pystyy synnyttämään kotona. Jenny päätti, ettei halua synnytykseen mukaan ketään, jota ei ole itse kutsunut, ei yhtäkään tuntematonta ihmistä. Ei puuttumisia, vaan vapaata liikettä ja oman kehon kuuntelua. Synnytystiimiin valikoitui doula & kätilö, ihana parivaljakko, joiden kanssa löytyi heti yhteys. Kun synnytyksen aika koitti, se eteni niin nopeasti, että kumpikaan ei ehtinyt paikalle. Jenny sai tuntea synnytyksen valtavan voiman, keho teki kaiken työn Jennyn puolesta, ennen kuin hän ehti edes kunnolla ymmärtää, että synnytys on käynnissä. Yhteys vauvaan oli täysin erilainen verrattuna ensimmäiseen synnytykseen. Palava rakkaus syttyi heti syntymän jälkeen. Syntymä oli puhdasta onnea koko perheelle. www.vapaasynnytyssuomi.fi Instagram @vapaasynnytyssuomi Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä voimanaisten heimoa! Eveliina tarjoaa 1:1 henkilökohtaista valmennusta naisille. Tutustu ja varaa osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi sekä calendly.com/vapaasynnytyssuomi Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi

Torbjörn "Teebee" Lasseniukselle tuli viime viikon keskiviikkona, 4.8. tärkeä merkkipaalu, kun Akilleen entinen kymmenottelija täytti pyöreät 90 vuotta. Syntymäpäiviään hän vietti perheensä kanssa, ilman mitään sen suurempia juhlallisuuksia. Suurempi mielenkiinto kohdistui Porvoon Akilleen Sara Kuivistoon, joka pinkoi Lasseniuksen syntymäpäivien kunniaksi uuden Suomen ennätyksen Tokion olympialaisten 1500 metrin välierissä. Lassenius oli ennen Kuivistoa Akilleen edellinen yleisurheilija olympialaisissa. Palkintokaapista löytyy myös EM-hopeaa 10-ottelussa Sveitsin Bernistä vuodelta 1954. – Ensimmäisissä kisoissani taisin olla joskus kahdeksanvuotiaana Vaasassa, Lassenius muistelee. – Kesät vietimme isoisäni huvilassa, Helsingin Kallvikissa, jossa naapurina oli eräs Paavo Nurmi.

Kukaan ei osaa kertoa naisen tarinaa paremmin kuin nainen itse. Me janoamme näitä tarinoita. Tänään saan kunnian jakaa Vilman kotisynnytystarinan kahden sairaalasynnytyksen jälkeen. Vilman ensimmäinen synnytys käynnistettiin sairaalassa. Käynnistys oli kivulias kokemus, jonka jälkeen Vilma päätti, ettei enää koskaan suostu käynnistykseen. Toinen synnytys eteni luonnollisesti, mutta koko synnytyksen ajan Vilma joutui pitämään puoliaan ja kieltäytymään kaikesta - samoista asioista aina uudelleen ja uudelleen henkilökunnan vaihtuessa. Hänen rajojaan rikottiin jatkuvasti. Jälkikäteen Vilma on ymmärtänyt kyseenalaistaa paljon asioita, joita hänen sairaalasynnytyksissään tapahtui. Synnytyksen jälkeinen masennus herätti tutkimaan synnytysasioita lisää. Vilma ymmärsi, että jokainen synnytys on synnyttänyt jotain uutta myös hänessä. Hän syntyi täysin uutena ihmisenä toisen synnytyksensä jälkeen. Sitä naista, joka käveli sairaalaan käynnistykseen, ei ollut enää olemassa, vaan tilalla oli vahva ja voimakas nainen. Kolmannen raskauden kohdalla Vilma pelkäsi, että joutuisi taas pettymään sairaalassa, kunnes tajusi, että voi synnyttää kotona. Vilma päätti, ettei halua ketään mukaan synnytykseen. Vilma ei halunnut ottaa edes sitä riskiä, että kotikätilöt puuttuvat synnytykseen, ja halusi varmistaa, ettei varmasti joudu sairaalaan. Syntymän todistajana oli doula Brenda Miquiztli. Synnytysaamuna Vilma heräsi kiitollisena ja tunsi vihdoin ottaneensa vastuun ja olevansa todella vapaa. www.vapaasynnytyssuomi.fi Instagram @vapaasynnytyssuomi Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä voimanaisten heimoa! Eveliina tarjoaa 1:1 henkilökohtaista valmennusta naisille. Tutustu ja varaa osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi sekä calendly.com/vapaasynnytyssuomi Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi

Kai Nieminen on Kajaanin runoviikon Suven runoilija 2021. Kokoelma Syntymästä ilmestyi vuonna 1973. Päivän mietelauseen on valinnut Niina Mäkeläinen. Lukijana on kuuluttaja Jalmari Laine.

Keskustelu suomalaisen synnytyskulttuurin ongelmakohdista ja synnyttäjien kokemasta turvattomuudesta on viime aikoina lisääntynyt. Yhä useammin puheeksi nousevat synnytysyksiköiden aliresurssointi, hoitohenkilökunnan ajautuminen ahtaalle ja synnyttäjien kokemukset oman ihmisyytensä ohittamisesta. Elämän suuri taitekohta, äidiksi tuleminen, onkin saattanut tarkoittaa kokemuksia itsemäärämisoikeuden ja oman äänen menettämisestä, kivusta ja traumasta sekä yksinjäämisestä ja hylkäämisestä. Mistä ongelmat kertovat, miten rakenteista kumpuavat kokemukset synnytysväkivallasta vaikuttavat äitiyteen ja miten ottaa askelia kohti kokonaisvaltaisen ihmisyyden tunnustavaa synnytyskulttuuria? Vieraina ovat Kolme rukousta äidille -kirjan (Gummerus 2021) kirjoittanut Anna-Liisa Ahokumpu, synnytysaktivisti ja Kohtu on kaunein sana –teoksen (Kulttuurivihkot 2021) julkaissut Katri Kiukas sekä Koneen säätiön rahoittaman “Kamppailu synnytyksestä – Suomalaisen synnytyskulttuurin murros” -tutkimushankkeen johtaja, sosiologian dosentti Kaisa Kuurne. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

Päivä alkaa Melinan onnitteluilla, koska tänään on Nellin syntymäpäivät. Melina intoutuu muistelemaan elämäänsä 22-vuotiaan silmillä. Mitä hän teki tuona vuonna? Tänään palataan ajassa taakse päin. Nelli saa kuin saakin aamupalan sänkyyn ja ihanan hajuveden joka herkistää neidin jopa melkein kyyneliin asti. Nellillä ja poikaystävällä on suunnitteilla koiran hankinta. Melina puolestaan kertoo miten joutui hetki sitten luopumaan omista koiristaan. What's ùp? -podcast ilmestyy viikon jokaisena päivänä kello 06.00. Podcastin on tuottanut: www.hoodmedia.fi

Keskiympyrä-podcastin yhdeksännessä jaksossa pureudutaan niin syntymäpäiväsankareihin, uusin tulokassopimuksiin kuin Philadelphia Flyersin pudotuspelihaaveisiinkin. Jakson loppupuolella keskustellaan myös NHL:n osallistumisesta Pekingin olympialaisiin vuonna 2022. Uutisnurkka (01:58) Philadelphia Flyers (42:50) Olympialaiset (60:30)

Piritorin Studio on vuoden vanha. Vuoden 2021 vieraileva panelisti, Varjosoturi istui Tiikerin kanssa saman pöydän ääreen pohtimaan kulunutta vuotta ja opittuja asioita.

Jokainen olemassa oleva asia on joskus syntynyt. Jokainen ihminen, jokainen eläin, jokainen hyönteinen, jokainen kasvi, jokainen mineraali on joskus ilmestynyt maailmaan ensimmäisen kerran. Syntymä on ihmiselämän mahdollisesti tärkein tapahtuma. Biologinen syntymä on pitkälti medikalisoitu tapahtuma, mutta onko se kaikki, mitä... Lue lisää → The post Jakso 66: Syntymä first appeared on Maailmanpuu podcast.

Kuninkaan puhe -podcastin uusimmassa jaksossa vietetään Jari Litmasen 50v. syntymäpäivää. Jakson aikana muistellaan Litin uran parhaimpia ja ikimuistoisimpia hetkiä. Jakson sisältö: Ketkä ovat Jarin uran parhaimmat 10-paikan pelaajat (5:00) Jarin viisi eniten mieleenjäänyttä pelikaveria (7:25) Viisi eniten mieleenjäänyttä hetkeä Jarin uralta (14:40) Miten Jari hoitaa kuntoaan ja harjoittelee nykyisin (19:50) Keitä Jari haluaa kiittää juhlapäivänään (22:30) Miten Jari viettää juhlapäiväänsä (26:00)

Jasko 47. Niin se on vuosi vierähtänyt. Mitä siitä on jäänyt käteen? Jaksossa Rosanna ja Mandéloz muistelevat kulunutta vuotta ja aiheita, joita ovat tämän podcastin parissa päässeet käsittelemään. Onko enää mitään, mistä jutella? Toimiiko Rosannan ukulele-soitanta sinullekin? Ota jakso kuunteluun ja osallistu MUSAMUSAn 1-vee synttäreihin! Kiitos kaikille teille kuuntelijoille tästä matkasta. Jatkakaamme!

Monesti Raamattubuffetin keskustelu voisi jatkua ja jatkua. 20.12. julkaistu Raamattubuffet sai tällä kertaa jatkoa. Mukana keskustelussa Mika Tuovinen, Anssi Savonen ja Daniel Nummela.

Jos kirjoituksistani on ollut sinulle hyötyä voit osoittaa kiitollisuutesi lahjoittamalla satunnaisesti tai säännöllisesti Ystävyyden Majatalossa tehtävään toipumistyöhön. Samalla tuet tämän kirjoitustyönkin edistymistä. Kohtaaminen ry:n tili: Osuuspankki: FI81 5410 0220 4035 16 viite: 7773 Poliisihallituksen lupa nro RA/2020/470, koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Varoja käytetään kuntouttavan toiminnan aiheuttamiin kustannuksiin. KIITOS ja Hyää Joulua sinulle Linkki tekstiin, jossa on enemmän materiaalia ja lähdeviitteitä https://teoblogi.fi/2017/12/7-1-jeesuksen-syntymakertomukset/

Jos kirjoituksistani on ollut sinulle hyötyä voit osoittaa kiitollisuutesi lahjoittamalla satunnaisesti tai säännöllisesti Ystävyyden Majatalossa tehtävään toipumistyöhön. Samalla tuet tämän kirjoitustyönkin edistymistä. Kohtaaminen ry:n tili: Osuuspankki: FI81 5410 0220 4035 16 viite: 7773 Poliisihallituksen lupa nro RA/2020/470, koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Varoja käytetään kuntouttavan toiminnan aiheuttamiin kustannuksiin. KIITOS ja Hyää Joulua sinulle https://teoblogi.fi/2020/12/enkeli-tuli-kylaan-ja-naisten-vertaistuki/ Maria hakee tukea Elisabetilta ja auttaa vuorostaan häntä. Johanneksen kutsumus puneutuu alusta asti Jeesuksen elämään.

Mika Tuovinen, Daniel Nummela. Anssi Savonen, Mika Järvinen Raamattubuffet ohjelmassa pohditaan kirkkovuoden sunnuntain teemaa Mika Järvisen seurassa. Päivän teemasta “Herran syntymä on lähellä” opettaa Mika Tuovinen. Keskustelua opetuksesta käydään Daniel Nummelan. Anssi Savosen sekä Mika Järvisen kanssa.

Bangladeshissa joulun juhliminen on tapa osoittaa vainotuille muslimitaustaisille kristityille lapsille, etteivät he ole yksin. Osalle heistä Open Doorsin tukema joulujuhla on ensimmäinen kerta, kun he juhlivat Jeesuksen syntymää. Olosuhteet, joissa he elävät, eivät aina ole helppoja, kuten Bijlin tarina osoittaa. https://opendoors.fi/2020/10/24/jeesuksen-syntymapaivajuhlat/

Ilveksen hyökkääjä Ville Meskanen onnistui tutusta paikasta iskemään ylivoimamaalin toisessä erässä SaiPaa vastaan. Tänään 25 vuotta täyttänyt hyökkääjä kertasi maaliaan FUN Tampereen haastattelussa ottelun jälkeen.

Tässä jaksossa korkataan toinen kirja eli Harry Potter ja Salaisuuksien kammio. Ensimmäinen luku herättää pohdintaa Tylypahkan kesäläksyistä ja kuinka paljon vaivaa illalliskutsujen takia nähdään. Keskustellaan myös, mitä tunteita tämä kirja herättää tässä vaiheessa. Tervetuloa mukaan! Tuotanto by Terhi ja Anna. Music by Terhi. Seuraa meitä Instagramissa @laituripodcast ja etsi meidät Facebookista nimellä Laituri 9 ja 3/4. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Seitsemännessä jaksossa kerroin tyttäreni syntymästä, joten tasapainoa kunnioittaen tässä yhdeksännessä jaksossa puhutaan kuolemasta.Harmittelen synkkää ja surullista suhtautumista kuolemaan, joskin pohdin aihetta myös menettämisen näkökulmasta.Ei ole elämää ilman kuolemaa, mutta elämä on kuitenkin se, joka isomman merkityksen saa.IG: @mariawalkama

Markku Yli-Pentilä

Meri-Salla koki, että hänen ensimmäinen synnytyksensä oli kuin oppikirjamainen ensisynnytys sisältäen “koko arsenaalin kivunlievityksiä”. Hän raskautui uudelleen, kun esikoinen oli 9 kuukauden ikäinen. Kun kuopuksen synnytys käynnistyi muutama päivä lasketun ajan jälkeen, Merkasta tuntui, ettei hän jaksaisi synnyttää. Supistustuntemukset olivat aluksi kuitenkin lempeitä aaltoja ja hän sai luotua hyvän synnytyskuplan. Merkka ei olisi halunnut lähteä sairaalaan, koska kotona oli niin hyvä olla, mutta hänen äitinsä patisti hänet puolisonsa kanssa matkaan. Vielä sairaalan pihassa Merkka sai todella kevyen supistuksen ja pelkäsi, että heidät käännytetään takaisin kotiin. Supistukset kuitenkin yltyivät ja hän oli sisätutkimuksessa 5cm auki. Merkka ehti olla vain viisitoista minuuttia synnytyshuoneessa, kun hän sai pakottavan ponnistamisen tarpeen ja vauva syntyi syntymärefleksillä (FER). Aktiivisen synnytyksen kokonaiskesto oli lopulta kolme tuntia. Toipuminen synnytyksestä tapahtui nopeasti, mutta huolta aiheutti pitkään vauvan sydämestä löytynyt sivuääni.

Varoitus, saattaa sisältää demaripastameemeilyä! Tällä viikolla sukelletaan taas pitkästä aikaa kuuntelijoiden elämän koukeroihin. Palautetta rouhitaan läpi iso läjä, mutta myös pihallaolot saavat oman huomionsa. Tästä jaksosta Arttu Harkki pitäisi!Etäpäivä. Aapelin laivanupotus. Kuuluisa espoolainen merikontti. Studiorekvisiittaa. Valehtelijat. Ei huppua. Herätellään keskustelua. Terveiset Mikko Niskalalle! Kemi on hyvä juttu. Kempeleele. Kiitos ja oikein mukavaa illan jatkoa. ETF, ETF, ETF. Säästämisen lokeroteoria. Kohta katkeaa tipaton. YH-mutsit. Kota. Torstaina puoli ysi. Pomppulinna. Sitoutuvuuksia. Punkkiporukalla oltiin Jyväskylässä. Syntymästä asti veljeksiä. Viisi on liikaa. Shakkikello. Antton Rönnholm. Marinoidut pastareseptit. Shakkikelloefekti. Kuullota sipulit. Tampereen ratikkapasta. Afrikan lapset -näkökulma. Kolmetoista papukaijamerkkiä. Arkku. Boonusyliarvostettu artisti. Tunnustele tagliatellea. Hyytisen flexifuel Yaris. Mix and mingle. Mistä sää puhut? Junes Lokka. Pojqt pojat. Meal deal. Vihermoozie. Kustavilainen kananpoika. Henkan pystyhauta Rotuaarilla. Norobakteeri. Pallopojat Pesonen Oy. Nimikkokaivo. Mönkijäjätkä. Möljä. Kirviön eläkeläiset. Ilmari Kiannon Punainen viiva. Hiusgallup. Esteettinen manipulaatio ja tukkajankki. Oulun konservatiiviseura.Imitaattorivieraana Aurinkokuningas Juhani Tamminen.Jakso on nauhoitettu 8.1.2020.Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com.

Herran syntymä on lähellä - Marko Huhtala 22.12.2019 by Verkosto

Pirkko Valkama, Sakari Valkama, Vuokko Vänskä ja Veijo Olli Raamattubuffet ohjelmassa pohditaan kirkkovuoden sunnuntain teemaa Veijo Ollin seurassa. Päivän teemasta “Herran syntymä on lähellä” opettaa Pirkko Valkama. Keskustelua opetuksesta käydään, Sakari Valkaman, Vuokko Vänskän sekä Veijo Ollin kanssa.

Miksi laulamme, että Jeesus on "paras joululahjamme"? Miten voimme paremmin ottaa tämän lahjan vastaan? Tässä jaksossa kuuntelemme Luukkaan evankeliumia ja valmistamme itseämme Jumalan lahjojen vastaanottamiseen.

Muista tehdä esisiivous, kun siivooja on tulossa. Näin tapahtuu kolmansilla treffeillä. Iso-Arska on 72-vuotiaana paljon kovempi kuin pojat kolmekymppisinä.

Tänään vietetään Thank God It´s Tiistaita ja juhlitaan Kiinan syntymäpäivää! Langan toiseen päähän saadaan myös tuore aviovaimo Sanna, joka löysi miehensä viisi vuotta sitten Himoksen Iskelmäfestareilta. Miten kaikki sai alkunsa? Sukupuolten taistelussa Marko vs Kirsi.

  Syntymäpäiväni lähestyessä huomasin miettiväni sitä, mitä koin ja tunsin viime vuonna synttäripäivän lähestyessä. Täytin 36 vuotta, ja huomasin olevani pettynyt. Koin pettymystä itseeni, pettymystä saavutuksiini, pettymystä siitä, mihin olin 36 vuodessa päätynyt. Asiaa miettiessäni totesin, että tätä voi olla hyödyllistä pohtia ääneen podcast-jaksossa, sillä voisin hyvinkin kuvitella, että tästä on myös sinulle hyötyä.   The post 34: Pettynyt saavutuksiisi? Tarkista nämä asiat! appeared first on Astetta parempi elämä.

Juulille syntymäpäivät ovat vuoden kohokohta- päivä jolloin saa olla huomion keskipiste. Auta armias, jos jokin menee juuri silloin vikaan.. Entä miten syntymäpäiviä varten tehty hyväntekeväisyyskeräys voi mennä tunteisiin?

Herran syntymä on lähellä, Marko Huhtala (23.12.2018) by Verkosto

Syntymäpäivä ei aina ole pelkästään iloinen juhlan aihe ja monesti ikään saattaa liittyä kriiseilyä ja ahdistustakin. Millaisissa elämän hetkissä, ikävaiheissa ja muutoskohdissa Afterworkin mimmit ovat kiemurrelleet kriisien kourissa? Entä millaisissa tunnelmissa Jenni ottaa vastaan 35-vuotissynttärinsä? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Jakso 2/59. Abraham aikoo uhrata Iisakin. Elisa auttaa köyhää leskeä. Luentaohjelmasarja. Ote 1. Mooseksen kirjasta ja 2. Kuninkaiden kirjasta (haftara). Keskustelijoina Simon Livson, Riikka Tuori ja Tapani Harviainen. Äänisuunnittelija Ari Mursula. Toimittaja Juha-Pekka Hotinen. Lukija Pekka Savolainen.

Jakso 22: Milloin on Iitin syntymäpäivä? Se on jäänyt epäselväksi. Selviä ehdokkaita on kolme. Olisiko aika valita joku niistä, tai jokin muu, Iitin syntymäpäiväksi ja alkaa juhlia Iitti-päivää? Juonto: Johannes Niemeläinen Musiikki: Ilkka Niemeläinen

Kyösti Wilkuna: Tapani Löfvingin seikkailut I osa. Ensimmäinen luku: Syntymäni ja nuoruusvuoteni. Minusta yritetään tehdä kauppamiestä, mutta eräs korvapuusti katkaisee urani. Lukija: Esko Salervo

Osa 14, jossa puhumme (kuten kaikki) viikon tärkeimmästä puheesta ja vähän presidentinvaaleista. Ja sitten pääsemme itse aiheeseen: ajattelimme jatkossa jakaa elämämme merkkihetkiä, ja aloitamme synnyttämisestä. Yleisön pyynnöstä siis verta, hikeä ja kyyneleitä. Ja ihan vähän istukasta. Olkaa hyvät!

Teoksesta Paluu vuodelta 1934, Klassikkokirjaston ja Kirjojen Suomi nettisivut. Lukijana kuuluttaja Marja Vehkanen.

Lähtökohtieni perusteella minusta olisi voinut tulla joko rikollinen tai mielisairas, sanoo Pirjo. Mutta kinnulalaisen Muholan kylän köyhän Mutkan talon tytöstä tuli psykologi, tutkija ja professori. Ohjelma on uusinta lokakuulta 2016. "Se, etten tiedä kuka isäni oli, on vaikuttanut miessuhteisiini aikuisiässä. Syntymäpaikka: Kinnula, Suomi (1949) "Pahinta olivat tappelut. On hirveää nähdä puukotus ja kun veri virtaa. Ruotsiin muutto: 1969, ylioppilaskirjoitusten jälkeen  "Jos tarvitsen vaikka 60 karjalanpiirakkaa, tiedän, kenelle soitan. Yhteisöllisyys muholalaisten kesken toimii. Asuinpaikat Ruotsissa tähän mennessä: Tukholma, Solna, Sunbyberg, Eskilstuna "Jokaisella meistä naisprofessoreista on kokemuksia syrjinnästä. Meriitit: leg. psykologi 1982, filosofian tohtori 1997, dosentti 2000, kulttuurien välisen kasvatustieteen professori 2005, pedagogiikan  professori johtajuudessa 2009.  "Naisten välinen kateus on kauheaa. On hyvä, jos on vaikka liian iso nenä, pärjää paremmin. Työpaikat: Koulupsykologi (Tukholman kunta), rehtorien kouluttaja (Skolverket), lehtori (Tukholman opettajakorkeakoulu), tutkimusjohtaja (Mångkulturellt centrum i Botkyrka ja Södertörns högskola), professori (Södertörns högskola ja Mäladalenin korkeakoulu), kuntaprofessori" (Södertäljen kunta).   Soili kertoo ohjelmasarjasta: Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Keskustelijoina Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Herkimmillään keskustelu on silloin, kun mediatutkija Anu Koivunen hehkuttaa Nato-selvitystä: - Hirvittävän kiinnostava teksti. Monipuolinen, sävykäs, ymmärrettävä, epäasenteellinen. Se ei pelota eikä usuta. Pyöreän pöydän tämänkertainen raati on hieman kallellaan Nato-jäsenyyteen päin. Kriittisin lienee Mika Pantzar, joka suhtautuu asiaan taloudelliselta kannalta: - Oletteko valmiita maksamaan tästä vakuutuksesta miljardin? Lisäksi keskustellaan sekä Nokiasta ja sen Withings-yritysostosta että sananpaudesta. (Syntymäpäiväsankarit Pantzar ja Aalto-Setälä onnittelevat lopuksi toisiaan. Ja heitä onniteltiin: Onnea!) Twitterissä #pyöreäpöytä Palautetta saa antaa myös @InkeriK inkeri.kuisma-tarpila(at)yle.fi

Katri Valan runo Syntymättömille runokokoelmasta Paluu, Kootut runot, WSOY 1977.Lukijana kuuluttaja Hillevi Härkönen.

Juu onnea vaan.