Podcasts about eih

Kanadassa ja Hollannissa jopa 5% kuolemista tapahtuu eutanasian kautta. Eihän tässä näin pitänyt käydä. Käykö Suomessa, jos se hyväksytään?

Hygieniatottumukset ovat täysin eri tolalla isännän ja emännän välillä. "Eihän alakertakaan peseydy vedessä huljuttelulla, joten miksi vaivautua huljuttelemaan vihanneksia tai hedelmiäkään?" Esko ei ole huljuttelijamiehiä, mutta mites Suvi? Fairyn kerrotaan olevan oleellinen osa pesemistä, mutta onko tämä kuitenkin liioiteltua? Kuulijalta tuli myös ajatuksia herättävä pointti kananmunista!

In this episode, Paul Laursen, Paul Warloski, and Marjaana Rakai tackle one of the least understood but critically important VO2 max limiters: the lungs. From the phenomenon of exercise-induced arterial hypoxemia (EIH) affecting 50% of elite athletes to practical methods for respiratory muscle training, the trio breaks down the science of lung function and its real impact on athletic performance. Whether you're curious about lung size, high-performance breathing tools, or simply how to get more oxygen into your bloodstream, this episode offers actionable insights and an engaging discussion around a key pillar of endurance capacity.Key Episode TakeawaysLung function can limit VO2 max, especially in elite athletes experiencing EIH.Environmental irritants like smoke and pollution can compound oxygen saturation issues.Four key mechanisms cause EIH: ventilation-perfusion mismatch, high cardiac output speed, physiological shunting, and alveolar hypoventilation.Training respiratory muscles can reduce the impact of EIH and improve performance.Tools like the Breathe Way Better bag and PowerBreathe help train lung musculature.Lung size correlates with body size and can impact VO2 max, especially in smaller-stature individuals.Women are more likely to experience EIH due to generally smaller lungs.VO2 max improvements also aid in submaximal performance by increasing efficiency.Paul Warloski - Endurance, Strength Training, YogaMarjaana Rakai - Tired Mom Runs - Where fitness meets motherhood.

Leevi kysyi, onks liikaa pyydetty saada auto huollettua. Eihän se ole, kun Minna ja Kimmo hoitavat homman!

Eihän keskellä viikkoa voi vaihtaa lakanoita, eihän niin? Minkälaisista lakanoista Kimmo tykkää ja tiedätkö mikä virhe pantteri-pussissa on? Lisäksi arvuutellaan Minnan Top 3 suomalaisia naisnäyttelijöitä.

Kultuuriykkösen Perjantaistudiossa käsitellään viikon ajankohtaiset kulttuurin ja median ilmiöt ja arvokysymykset raadin kanssa. Mukana tällä kertaa kirjailija Tiina Raevaara, elokuvatutkija Jari Sedergren ja ekonomisti Heikki Pursiainen. Toimittaja on Reetta Arvila. Ensimmäisenä aiheena paneudutaan Kalle Palanderin Gämblers Cast -podcastissa esittämiin alatyylisiin ja seksuaalissävytteisiin kommentteihin naisurheilijoista. Palanderin ja Aleksi Valavuoren keskustelut naisurheilijasta herättivät kuluneella viikolla suurta huomiota ja kovaa arvostelua mediassa. Miten tällaiset puheet yhä edelleen löytävät tiensä julkisuuteen, ja mitä se kertoo kulttuuristamme? Palanderin Yle-kommenttaatorin ura päättyi siihen ja raati pohtii, oliko sanktio oikein mitoitettu. Viikolla vietettiin Auschwitzin keskitysleirin vapautumisen 80-vuotismuistopäivää. Miten holokaustin muistaminen on muuttunut vuosikymmenten saatossa, ja miksi on tärkeää muistaa oikein? Keskustelussa käsitellään myös holokaustikasvatuksen merkitystä uusille sukupolville ja pohditaan, ovatko nämä opetukset menneet perille ja kauanko tätä opetusta tarvitaan. Elon Musk on kehottanut saksalaisia karistamaan menneisyyden painolastit ja siirtymään eteenpäin. Mitä vaaroja tällaisissa puheissa piilee, ja kuinka pitkälle muistimme riittää, kun holokaustin merkitystä yritetään vähätellä? Ekonomisti Heikki Pursiainen avaa keskustelun suomalaisten koulujen tulosten alamäestä. Miksi peruskouluista on niin vähän systemaattisesti kerättyä tietoa niiden merkitykseen nähden, ja kuinka tämä vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen? Eihän voi kehittää jos ei ole tietoja? Viime aikoina presidentti on edustanut Suomea muun muassa Tanskan pääministerin keittiössä, Itämeren Nato-maiden kokouksessa sekä Euroopan poliittisen yhteisön huippukokouksessa. Onko Suomessa yhteistoimintakriisi, ja venyttääkö presidentti valtaoikeuksiaan? Millainen on lautaskiistan kulttuuri? Kiinalainen startup-yhtiö on julkaissut tekoälysovelluksen, joka on suorituskyvyltään samalla tasolla kuin OpenAI:n ChatGPT, mutta huomattavasti halvemmalla. Millaisia vaikutuksia tällä on tekoälykehitykseen, pörssikursseihin ja maailman tekoälyherruuteen. Miksi ei yllätä jos tuoreempi tekoäly ei kuluta yhtä paljon energiaa ja on halvempi?

Joskus on väitetty, ettei Mika Waltari voinut olla kovin tarkka Sinuhe egyptiläisen aikaa ja maailmaa koskevassa kuvauksessaan. Eihän hän edes ollut käynyt Egyptissä. Lähi-idän ja Välimeren arkeologian dos. Minna Silver kertoo, että moinen käsitys epätarkkuudesta on pelkkä myytti. Itse asiassa Waltari oli erittäin tarkka kirjassaan. Paikoin tarkempi kuin aikansa egyptologit.

Watty is joined by IHUK CEO Henry Staelens. We discuss his time working for Dale Vince at Forrest Green Rovers, his sporting back ground and introduction his to ice hockey.We then get into the more serious conversation regarding his new role with the EIH and bringing the SIH EIH & IHUK Together. We look into the first 18 months of his role and also look ahead to the future.Leave us a comment below and share this podcast across your social media.Support the show

Unkarin vallitsevaa poliittista järjestelmää kutsutaan myös nimellä "kansallisen yhteistyön järjestelmä". Eihän se pahalta kuulosta, mutta asian ydin on siinä, että normaalit oikeusvaltiolliset ja liberaalidemokratian prosessit ovat nyt uhanalaisia. Samalla Unkarista on tullut paha ongelma EU:lle; niin dramaattisiksi erot ovat kasvaneet. Valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen on tarkastellut itäisen Euroopan politiikkaa yli kolmen vuosikymmenen ajan. Hän valottaa ydinkysymystä, miksi demokratia ei enää maistu ja kansat edelleen haikailevat vahvoja johtajia.

Jakso 4: Aamuöisiä viestejä kustannustoimittajalle "Eihän ollut huono, eihän?" Mooses ja Soili pureutuvat kustannustoimittajan rooliin kirjailijan työssä sekä avaavat omia kokemuksiaan. Onko kustannustoimittaja pirullinen portinvartija vai kirjalijan työn parantaja? Sivuhenkilöt on viisiosainen podcast-sarja, jossa kirjailijat Mooses Mentula ja Soili Pohjalainen tilittävät railakkaassa hengessä kirjailijan työn iloista ja kiroista. Joka jaksossa tarjoillaan myös luku- ja kirjoitusvinkkejä.

Eihän meillä täällä ole pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee. Olkaamme sen tähden hänen välityksellään alati uhraamassa Jumalalle kiitosuhria, niiden huulten hedelmää, jotka tunnustavat hänen nimeään.Hepr. 13: 14-15Seurassasi on Kirsi Jokela

Voi voi voi voi ja vielä kerran voi. Eihän se mennyt sitten nappiin ollenkaan. (00:28) Alkuhöpinät (18:28) Mediakatsaus (34:24) Jälkipyykki

Today's company spotlight is all about luxury. Luxury hotels, flight catering, airport lounges, corporate aur charters, fine dining - this company offers all these services. We are talking about EIH Ltd., the flagship company of Oberoi Group. In this episode, RJ Rohan will take you through the journey of EIH, formerly known as East India Hotels.

“Jos me katsomme maatalouden päästökehitystä, niin se on kuin kuolleen miehen aivokäyrä. Eihän siellä ole trendiä alaspäin näkynyt.”Ilmastovaroitus-jakson aiheena on Suomen kansallisen ilmastopolitiikan kysymykset. Jaksossa käydään läpi muun muassa EU:n vaikutusta Suomen ilmastolainsäädäntöön sekä vertaillaan eri hallitusten tekemiä ilmastotoimia. Studiossa ilmastopolitiikan huippuammattilainen, Ympäristöministeriön ilmastoyksikön johtaja Outi Honkatukia, työelämäprofessori Jouni Keronen, ilmastoekonomisti ja Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Pääsiäistä edeltävällä viikolla Perjantaistudion raatilaiset ovat kosmologi Kari Enqvist, elokuva-asiantuntija Jari Sedergren ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Ylen Brysselin kone -ohjelmassa haastateltu Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen esitti hyytäviä ennustuksia lähivuosille: Venäjä ja Kiina sotkevat lännen toimintaa erilaisin hybridihyökkäyksin sulkien tietoverkkoja ja masinoiden suuria määriä turvapaikanhakijoita maiden rajoille. Kiina saattaa hyäkätä Taiwaniin, ja Venäjä johonkin Nato-maahan. Myös Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of Warin mukaan Venäjä valmistautuu suuren mittakaavan perinteiseen sodankäyntiin Nato-maita vastaan. Onko tämä hysterian lietsontaa ja turhaa pelottelua, vai pitäisikö meidän ottaa sodan uhka tosissaan myös Suomessa? Ja minkälainen mainehaitta Suomelle olisi kieltäytyä ottamasta maahan yhtäkään Venäjän rajalle järjestämää turvapaikanhakijaa? Nuorten miesten ja naisten arvot eriytyvät: naisista tulee yhä enemmän vasemmistolaisia liberaaleja, miehistä oikestolaisempia konservatiiveja. Yhä useamman nuorukaisen kaulassa onkin tänä päivänä näkyvästi risti. Mitä tapahtuu, kun pariutumisikäiset suomalaisnuoret ovat toisistaan ideologisesti yhä kauempana? Suomi on jo seitsemännen kerran maailman onnellisin maa, mutta me suomalaiset emme millään halua uskoa sitä. Eihän tässä maassa kukaan edes hymyile! Voiko maa edes olla onnellinen, ja miksi emme voi olla onnellisia siitä, että asumme maailman onnellisimmassa maassa? Manu Haapalainen kirjoitti Journalisti-lehdessä että jos katsoja ei näe ja kuule sarjan tai elokuvan audiovisuaalisia nyansseja, hän ei ole todella katsonut sitä teosta. Onko audiovisuaalisen sisällön nauttiminen varustelukysymys ja olemmeko katsojina velkaa tekijöille sen, että tuijotamme teosta herkeämättä? Kielitoimiston sanakirjaan lisättiin 400 uutta sanaa. Uutuuksina neutraaliin yleiskieleen on hyväksytty muun muassa jokaisenoikeus, kikkakolmonen ja bäkkäri ja mässy. Monet uudissanoita kuulostavat kovin tutuilta, koska Kotuksen sanakirjaan otetaan kieleen jo asettuneita sanoja. Mutta milloin uudesta sanasta tulee osa kieltä? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Nyt pistetään kiistämättä 2020-luvun kuumin johtamissuuntaus halki, poikki ja pinoon! Käsittelyssä tietysti valmentava johtaminen. Mitä valmentava johtaminen oikeasti on, milloin se toimii ja milloin ei, kuinka ja kenelle? Nostamme myös valmentavan johtamisen suurimmat mahdollisuudet sekä sudenkuopat pöydälle ja näytämme valmentavalle otteelle paikan johtajan työkalupakista. Eihän se ainoa työkalu tietysti voi olla! Studiossa Liftcastin ja Liftedin oma "valmentava ote -evankelista" Taneli Rantala sekä kokenut organisaatioiden kehittäjä, johtamisen valmentaja ja johdon konsultti Karoliina Hiekkanen (joka on juuri liittynyt myös Liftedin valmentajatiimiin!). Kymmeniä eri organisaatioita nähneet valmentavan johtamisen konkarit ruotivat teemaa sekä omasta näkökulmasta valmentavana johtajana että ulkopuolisen kehittäjän vinkkelistä. Jaksoa suosittelemme lämpimästi esihenkilöille ja johtamisen kehittämisestä vastaaville! Lataa jaksossa mainittu ilmainen Liftedin valmentavan johtamisen opas tästä: https://lifted.fi/materiaalit/valmentava-johtaminen-opas/ Lue lisää ja ota yhteyttä: Kotisivumme: https://lifted.fi/Kaikki jaksot: https://lifted.fi/podcast/Palvelumme: https://lifted.fi/palvelut/LinkedIn-sivumme: https://www.linkedin.com/company/lifted-fi/Email-osoitteemme: lifted@lifted.fi

Raksa viettää viikonloppuna Lahden Messukeskuksessa 40-vuotisjuhliaan. Messut käynnistyvät naistenpäivänä perjantaina 8. maaliskuuta ja kestävät koko viikonlopun sunnuntaihin asti. Vuosikymmeniä Lahden messuilla mukana ollut ja jo ensimmäisillä Raksa-messuja ideoinut alueemme messulegenda Irina Lehtonen kertoi tiistaina Radio Voimalla erikoismessujen aikakauden alkaneen vuonna 1984 nimenomaan Raksa-messuilla. - Tulin vuonna 1983 taloon ja joku keksi, että tehkääpä harjoitustyönä rakennusalan tapahtuma, että opitte tekemään näitä messuja. Niinpä me, neljä henkeä, polkaistiin se käyntiin. Siellä oli jopa omat lapset töissä, se oli iso perhe, joka tapahtumaa teki. Lehtonen kertoo, että ensimmäistä Raksaa valmistellessaan he saivat paljon vinkkejä myös Lahden Rakentajien yhdistykseltä. - Se on tiiviisti vielä tänä päivänäkin mukana Raksa-messujen järjestämisessä. Aika "Uuno Taavetti Virtasia" olimme kuitenkin kaikki siinä loppujen lopuksi sitä tekemässä, mutta tekevä oppii, kertoi Lehtonen ja jatkoi. - Kysyvä ei tieltä eksy. Eihän messujen vetäjä itse tunne alaa, jota markkinoi. Se on rohkeasti kysyttävä ja sanottava: "Anteeksi, minä en tiedä. Auta. Opeta". Ei voi pelätä omaa tietämättömyyttään. Sieltä se lähtee. Ensimmäiset Raksa-messut onnistuivatkin niin hyvin Lehtosen mukaan, että niiden jälkeen päätettiin, että messut kokoavat vakituisen organisaation, joka järjestää rakennusmessuja joka vuosi. Kuuntele haastattelusta myös, mitä Lehtosen kohtaamisessa messuilla Don Johnsonin kanssa kävi ja millaisia messuvuosien tapahtumia hän nostaa muuten erityisesti esille.

Kuvittele tilanne: olet kotona kahdestaan puolipukeisen seksikumppanisi kanssa, juuri antautumassa lihallisiin iloihin, kun yhtäkkiä ulko-ovelta kuuluu avainten kilinää ja täysin ulkopuolinen ihminen astuu sisään koputtamatta. Eihän näin voi käydä? Niinhän sitä kuvittelisi. Ajelimme istumaan iltaa Jannen luokse Espoon perukoille, lähelle Tiian vanhoja kotiseutuja. Yksityisyysteeman lisäksi päädyimme keskustelemaan muun muassa ei-funktionaalisesta kosketuksesta, vammaispalveluista, seksuaalikasvatuksesta ja erilaisista arjen nautinnoista, kuten jalkapallosta ja kanasta ja riisistä. Kertasimme myös, mistä cp-vammassa on kyse, ja miksi Jannekin kuuntelee H-sanaa. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/hsana/message

”On vaikea hyväksyä, että kuutio on kadonnut elämästäni. Eihän sellaista huiskaise vahingossa lattialle”, Jukka Viikilä kirjoittaa.

Johannes Kastajan viinahammasta kolottaa, ja hän päättää lähteä viihteelle. Eihän siinä tietenkään hyvin käy.

Popedan Lahden jäähyväiskeikka nähdään perjantaina 16. kesäkuuta kesän XXL Mössö -tapahtumassa Mukkulan Tapahtumapuistossa. Popedan kitaristi Costello Hautamäki lupasi tiistaina Radio Voimalla, että ensi viikolla Popeda tulee ja vetää Lahdessa täyslaidallisen suomirokkia, joka kuuluu kesään. - Eihän ole kesää ilman Popedaa. Vaikka meillä tällainen tilanne onkin, musiikki ei kuole, eikä jää unholaan. Se tulee elämään. Hautamäki availi kuuntelijoille myös jatkosuunnitelmiaan. - Lähden omien poikieni, Costello & Rock'nRoll Boysien, kanssa lokakuussa omalle rundille ja väännämme siinä loppuvuoden. Hautamäki kertoo myös keksineensä kiertueelle loistavan nimen. - "Jumalaare, ne soittaa Popedaakin." Eihän tiikeri raidoistaan pääse, tulen soittamaan Matkalla Alabamaan ja Pitkää kuumaa kesää todennäköisesti ihan päätyseinään asti. Kuuntele haastattelusta myös, millaisen vastaanoton Hautamäki sai vanhusten palvelutalokeikkakiertueellaan, mistä hän hakee elämäänsä vaarantunnetta ja millaisia muistoja hänellä nousee mieleen lahtelaisista Sleepy Sleepersistä ja Turo´s Hevi Geestä, joiden riveissä Hautamäki ehti myös soittaa keikkoja.

Link to bioRxiv paper: http://biorxiv.org/cgi/content/short/2023.04.17.537131v1?rss=1 Authors: Xu, Z.-H., An, N., Chang, J. R., Yang, Y.-L. Abstract: Objective: This study investigated the acute and follow-up exercise induced hypoalgesia (EIH) effects of treadmill running with various intensities and durations in healthy individuals, and evaluated the relation between the endogenous pain modulation and the EIH effects. Methods: A total of 66 healthy female individuals were enrolled in this study. Participants were randomly assigned into 3 intervention groups, and performed a running session at the intensity of 40% reserved heart rate (HRR), 55% HRR and 70% HRR for 35min. The EIH effects were evaluated by the changes of pressure pain thresholds (PPT) and pressure pain tolerance thresholds (PPTol) before running, every 5min during running and 5min, 10min, 24h follow-ups. And the conditioned pain modulation (CPM) was also measured to determine the changes of endogenous pain modulation functions. Results: Compared with baseline, there was a significant increase of PPT and PPTol at arm and leg in all groups during running and 5-10min follow-ups. The PPT and PPTol changes of moderate and low intensity groups were significantly higher than the high intensity group during running and 24h after running. While the CPM responses of high intensity group were significantly reduced compared with other groups at 24h follow-up. Conclusion: Moderate and low intensity running may trigger the endogenous descending inhibition and elicit EIH effects following running and persisting over 24h. While the high intensity running only induced limited EIH effects for the activation of both descending pain inhibition and facilitation, with reduced CPM at 24h follow-up. And the improvement of PPTol might also contributed by the reward circuit in the pain cognitive processing, and might be limited by the fatigue induced via high intensity running. Copy rights belong to original authors. Visit the link for more info Podcast created by Paper Player, LLC

Tuplaviikonloppu on täällä. Ja tänään enkelit tipahti studioon enkelinumeron merkeissä (222). Eihän tätä mahdollisuutta voi heittää hukkaan. Mitä Jaccu-Neiti ja Niko haluaa elämästään just nyt? Lenkkiseuraa? Oma mökki vai riistäisikö sittenkin vain siirtopuutarha? @ nikotellen instagramissa lisää vuoden jokaisena päivänä ja NIKOTELLEN VIIKONBIISIT -soittolista spotifysta joka päivittyy joka viikko jaksojen mukana, muista tilata!

Nuorten ääni -tapahtuma järjestetään Heinolan lukion auditoriossa keskiviikkona 8. helmikuuta. Illan aikana valkokankaalla esitetään neljä tarinaa, jotka on poimittu Heinolan nuorisopalveluiden aiempina vuosina tuottamista kokemustarinoihin pohjaavista dokumenteista. Dokumenttien valmistumisesta vastannut etsivä nuorisotyöntekijä Hanna Tuomikoski pohti Radio Voimalla tiistaina nuorten tilannetta. - Eihän nuoret kovin hyvin voi tänä päivänä. Pahoinvoinnin takana on monia syitä. Mielenterveysongelmia on ja myös koronan vaikutus näkyy meidän työssämme. Tuomikosken mukaan nuoret ovat monesti hyvin yksinäisiä. Hän arvelee korona-ajan rajoitteiden heijastuvan edelleen monen nuoren elämään. - Ne olivat tosi tärkeitä vuosia nuoruudessa ja lapsuudessa, kun oli sulkua, eikä voinut nähdä ihmisiä. Ajatus siitä, että pitäisi selvitä yksin haasteiden ja ongelmien kanssa, on lisääntynyt. Eihän se niin mene, vaan on aikuisia, jotka voivat auttaa. Nuorten hyvinvointia tukisi Tuomikosken mielestä se, että nuori viettäisi aikaa ihmisten parissa. - Toivoisin, että yksinäisyyttä voitaisiin lievittää. Heinolan kaupungin palvelualuejohtaja Anne Andersson muistutti myös siitä, että nuoren kaipuu aikuisen läsnäoloon näkyy nuorisotilatyössä. - Nuoret eivät välttämättä kaipaa aktiviteettia tai että kauheasti tehtäisiin jotain, vaan sitä, että vaan istutaan, jutellaan ja ollaan läsnä. Nuorten Ääni -tapahtuma: - Heinolan lukion auditoriossa - keskiviikkona 8. helmikuuta - kello 18 - ilmainen ja kaikille avoin tapahtuma ja erityisen hyvä mahdollisuus aikuiselle kurkistaa nuorten elämään Kuuntele koko haastattelu:

Elämmekö keskellä läskifobista laihdutuskulttuuria, joka saa uskomaan lihomisen olevan pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua? Ja koska jokainen meistä on potentiaalinen läski, elämä täytyy omistaa lihavuuden välttelylle – siis kunnon ihmisenä elämiselle. Ja vaikka miten väitetään kyseessä olevan terveyshuoli, käynnistyy laihduttaminen yleensä sosiaalisista syistä. Hoikka nähdään yhteiskunnassa pystyvänä, viisaana, kauniina ja haluttavana onnistuneen ihmisen prototyyppinä. Lihavan mielletään puolestaan olevan laiska, tyhmä, saamaton ja vailla itsekuria. Lihavan odotetaan myös aktiivisesti osoittavan sanoin ja teoin pyrkimystä ”normaalipainoiseen” olotilaan. Eihän kenenkään kuulu olla lihava, tätähän pitää osata hävetä! Lihavuuden stigma on jopa niin pelättävä, että tutkimusten mukaan ihmiset menettäisivät mieluummin raajansa kuin lihoisivat. Sosiaalisen median palvelu TikTokissa laihduttaneet ihmiset puolestaan kertovat mieluummin juovansa ämpärillisen valkaisuainetta kuin palaavansa lihavaan kehoonsa. Jo lapset oppivat, että suurempia kehoja kutsutaan läskeiksi, ja kohtaavatpa lihavat myös suoraa syrjintää esimerkiksi työmarkkinoilla. Yritä siinä sitten ylläpitää kehopositiivisuutta keskellä yhteiskuntaa, joka jatkuvasti ja jopa vihamielisesti osoittaa kehon olevan vääränlainen. Keskustelemassa ovat “Ratkaisuja läskeille” -teoksen (S&S 2022) julkaissut kirjailija Raisa Omaheimo ja lihavuustutkija, dos. Hannele Harjunen “Kohti eettisempää ja vastuullisempaa painopuhetta ja käytäntöjä” -tutkimushankkeesta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen kertoi Radio Voimalla torstaina, että uusille Lahteen muuttaville asukkaille lähetettiin aikaisemmin tervetulokirje. - Siinä oli kaupunginjohtajan nimi alla. Toivotimme sillä lämpimästi tervetulleeksi Lahteen. Tuossa korona-aikana se jäi tauolle ja nyt on tarkoitus lähettää kirje kaikille viimeisen vuoden aikana muuttaneille. Timonen sanoo, että tällä hetkellä on myös mietinnässä se, miten jatkossa asia hoidetaan. Kaupunginjohtaja vahvistaa myös, että aikaisemmin Lahteen muuttaneille asukkaille järjestettiin kiertoajelu. - Se myös on pohdinnassa, mikä olisi hyvä tapa toivottaa jatkossa tervetulleeksi. On tärkeää, että Lahteen muuttaja kokee itsensä tervetulleeksi. Kaupunginjohtajan mielestä jokainen Lahteen muuttaja on ensimmäisestä päivästä alkaen täysivaltainen lahtelainen. - Ei ole tällaista, että pitäisi joku aika asua täällä ensin, ennen kuin on oikea lahtelainen. Timonen itse kehottaisi uutta Lahteen muuttanutta hengittämään puhdasta ja raikasta Lahden ilmaa ja jatkaisi sanomalla. - Katsele vähän ympärillesi, minkälaisia ihmiset ovat. Lahtelaisethan ovat siitä hyviä ihmisiä, että kyllähän Lahdessa juttuun pääsee ihmisten kanssa. Eihän lahtelaiset ole ollenkaan sellaisia sulkeutuneita. Ota puheeksi, kyllä lahtelaiset vastaavat. Timonen muistuttaa vielä, että Lahteen on odotettavissa paljon muuttoa kahdesta syystä. - Yliopisto ja opiskelijamäärät kasvavat. Toivottavasti myös ihan lähiaikoina varmistuu Fazerin investointi. Se tuo satoja ja satoja työpaikkoja. Todennäköisesti ihmisiä muuttaa silloin työn perässä Lahteen. Kuuntele podcast:

Ravintolayrittäjä kertoi kokemuksensa korona-ajalta. Perjantaina heti alkuillasta huomasi, jos oli unohtunut laittaa Facebookiin muistutusta annosten kotiinkuljetuksesta. Siis että kun jäi markkinoimatta, jäi myös myynti tulematta. Eihän se nyt oikeasti niin helppoa voi olla? Kyllä ja ei. Ei, yksittäinen mikään ei tuo tuloksia. Älä odota, kuvittele tai haaveile sellaisesta. Jos taas teet jatkuvasti asioita, sillä yksittäiselläkin on aina merkitystä. Pari viikkoa sitten mussutimme kivijalkayrittäjien markkinoinnin niukkuutta. Ja siis kannustimme sitä lisäämään muutaman muun kehitysehdotuksen lisäksi. Tämän viikon Tuplaturinoissa otettiin nyt sitten tiukempi ote markkinointiin sillä perinteisellä Tuplaamon kulmalla: ”Jos olisin kivijalkakauppias, tekisin näin”. Ydin jaksosta on tässä: tee liveä, tee sitä jatkuvasti, tee tarjouksia. Niin, ja tarjoushan EI ole alennus. Voiko se siis todella olla niin yksinkertaista? Voi, kyllä voi.

Roope Salminen Taakassa! ”Mitä? Eihän se oo mikään oikea räppäri!” Kuulostaako tutulta? Luultavasti, ja juuri siksi kannattaa laittaa jakso pyörimään. Nykysuomiviihteen moniosaaja, Roope Salminen, ei miellä itseään varsinaiseksi MC:ksi, tai ”skeneen”, mutta tämä vierailu puhuu toista kieltä. Mitä ikinä koko kansan Salmisesta ajatteletkaan, tämä jakso on syytä katsoa.

Kävelen koirien aineissa hakiessani postia. Millä oikeudella Helsinki kippaa lunta mereen? Kamikaze-autoilijat. Ihminen on käynyt kuussa, mutta suojatiet ovat liukkaita. Tuhansia vuosia vanhat jouluvalot. Yksi kauneimmista luontokuvauksista. Vanhat ja sairaat laitetaan lumitöihin. Talven pihahommista kaljarahaa. Vanhukset valmistavat joulun koko suvulle. Bussikyydillä joulusaunaan. Syökää kalaa. Selitys Jeesuksen neitseelliseen syntymään. Miksi synttäreillä juhlittaisi ketään muuta, kuin itse sankaria? Minkä vuoksi veteraanit taistelivat? Ukrainan sotaa katsellessa arvostus Suomen veteraaneja kohtaan kasvaa. Voisiko hyväntekeväisyyteen lahjoittaa vitosen 20 euron sijasta? Venäjä ennallistaa Ukrainaa. Olympialaiset boikottiin. Qatarin MM-kisat on rakennettu verellä. Miksi uutiset siirtyvät jalkapallon tieltä? Lisää asiaa vanhojen miesten sairauksista televisioon. Eikö tätä terveydenhuoltoa saada toimimaan? Pihin säästövinkki. Kaikki aattoyönä ruokakauppaan! Lasten kauppaleikki paljasti totuuden. Kertokaa lapsille, miten hyvää kouluruoka on. Eihän pimeässä ole mitään pelättävää. Ei niitä lapsia tule, jos niiden ei anneta syntyä. Lisää läsnäoloa ja välittämistä perheisiin. Tähtilaulu. Toimittaja: Laura Haikala Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64. WhatsApp-numero 044 55 154 64.

Tim Ryan (info @ stronglifetraining.com) is a Master Super Slow instructor and the owner of Strong Life Personal Training in Barrington, Illinois. In addition to personal training, Tim offers mentoring, workshops, and seminars for studio owners.   In this episode, Tim joins me for Part 14 of our HIT Fundamentals Series where we discuss exercise-induced headaches (EIH), its symptoms and causes, client awareness and education, how to manage EIH, and much more.  Listen to Parts 1 to 13: 352 – The History and Philosophy of HIT (The High Intensity Training Fundamentals Series) 354 – How to Articulate the Benefits of HIT (The High Intensity Training Fundamentals Series - Part 2) 358 – Movement Speed (The High Intensity Training Fundamentals Series - Part 3) 360 – The Optimal Window for Time Under Load and Time To Concentric Failure (The High Intensity Training Fundamentals Series - Part 4) 361 – How to Determine the Optimal Resistance Level (The High Intensity Training Fundamentals Series - Part 5)  363 – The Assumed vs the Real Objective of Exercise, How to Coach Correct Form, Head and Neck Position, and Breathing (The High Intensity Training Fundamentals Series - Part 6) 366 – How to Design Exercise Programs and Manage Progression and Recovery (The High Intensity Training Fundamentals Series - Part 7) 368 – The  Six Factors of Functional Ability (The High Intensity Training Fundamentals Series - Part 8) 370 – Will You Get Fit Doing HIT? (The High Intensity Training Fundamentals Series - Part 9) 380 – What is the Difference Between Exercise and Recreation? (The High Intensity Training Fundamentals Series - Part 10) 382 – How Does HIT Help You Lose Fat (The High Intensity Training Fundamentals Series with - Part 11) 385 – The Ideal Exercise Environment Pt. 1 (The High Intensity Training Fundamentals Series - Part 12) 387 – The Ideal Exercise Environment Pt. 2 (The High Intensity Training Fundamentals Series - Part 13)   Build a thriving personal training studio This episode is brought to you by StrengthPortal You need a single software platform that enables your trainers to deliver consistent high quality workouts, track client progress, and scale your business. The problem is you're still using pen and paper or basic spreadsheets to run your business, which leads to poor client experiences, inaccurate tracking, and prevents you from growing your business, making you feel frustrated. StrengthPortal understand your challenge and have worked closely with the HIT industry to create a software platform to manage and scale your niche business. You can integrate with Mindbody, manage a standardized exercise and workout library for your team, track workouts effectively, and produce client reports at the click of a button. StrengthPortal is used by multiple businesses in the High Intensity Strength Training community, namely Discover Strength, Smart Strength Austin, MedX Precision Fitness, and more. Starting with StrengthPortal is super simple: Sign up for the best package for your business Let StrengthPortal take the load off and help onboard your business onto the platform. Start delivering consistent workout experiences, and scale your business to the next level. To help support the podcast, go to StrengthPortal.com/highintensitybusiness, and sign up now, so you can stop feeling frustrated about your business, and start to scale your business to its true potential. For all of the show notes, links and resources - Click Here

India's consumption sector is playing on the front foot this festive season, as consumers rush to markets and restaurants after two dull years marred by the pandemic.   Despite price hikes, inflation and muted rural demand, aggregate sales volume for consumer goods remained steady during the July-September quarter. Analysts see the trend sustaining as discretionary demand remains strong in the middle and upper-middle class of population. “Huge pent-up demand continued to fire growth in most discretionary segments in Q2FY23. Staples consumption in rural India remained more impacted, than overall urban consumption, due to inflation. Going ahead, rural demand is expected to bounce back in second half of FY23 on low base, and favourable monsoon,” says Amnish Aggarwal, Head of Research, Prabhudas Lilladher.  His assessment may be playing out on the ground at the moment. The recently concluded nine-day Navratri festival saw retailers clock their highest footfalls in two-three years across segments such as automobiles, consumer appliances, and apparels.  And since price hikes taken by companies in Q1 have been absorbed well by customers, analysts expect this consumption trend to remain strong, given festive period, and year-end celebrations in Q3FY23.  Deepak Jasani, Head of Retail, HDFC Securities says, Nifty FMCG index outperformed in Q2FY23. Also, improving sentiment ahead of festive period boosted returns. Sustainable recovery in rural FMCG growth could be the next big trigger, he indicates. Jasani expects FMCG companies to witness significant gross margin expansion between FY22-24, assuming normalisation of input costs and partial reversal of price hikes. From an investment view-point, Nishit Master of Axis Securities PMS likes EIH, Aditya Birla Fashion and Retail, Maruti Suzuki, M&M, Tata Motors, Westlife Development, Jubilant Food, Trent and Bata. As regards today, global cues, oil prices and stock-specific action will guide the investor sentiment.

Pandemia on ohi, mutta minne hävisivät frendit? Tässä jaksossa jutellaan koronan jälkeisestä sosiaalisesta apatiasta ja sen vaikutuksesta niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Eihän tää nyt niin voi mennä että kaikki elämä on muuttunut virtuaaliseksi, vai voiko? Mukana myös uutiskatsaus, top-lista sekä Skaba. Äänessä: Eemeli ja Tomppa Lähetä meille kysymyksiä Instagramissa @lahiofaijatpodcast tai osoitteeseen: lahiofaijatpodcast@gmail.com www.lahiofaijat.com Yhteistyössä Fat Lizard ravintolat ja panimo. Lähiöiden parhaat bisset ja raflat. Lähiöfaijat diggaa, diggaa säkin! Yhteistyössä Nålla - Jotta sinä voit nauttia kevyemmin mausta tinkimättä! Yhteistyössä Makia Clothing, suomalaista vaatesuunnittelua parhaimmillaan! Yhteistyössä Motorola, älykkäämpää teknologiaa kaikille!

Viimeinen rasti Vielä viimeien rasti, ja olen kulkenut henkisen tien loppuun asti. Eihän se minusta valmista tee, oppimista riittää edelleen. mutta vaikeudet vähenevät ja vähävähältä hellittävät. Matka on pitkä, myönnetään, jokainen oma virhe pitää oppia hyväksymään. Itseään pitää myös rakastaa, pitää olla valmis runsautta antamaan ja vastaanottamaan. Siis, itsetuntemus lisääntyy, liekö siinä suvaitsevaisuuteen syy? Ainakin menetettävää on aivan liikaa, jos en tätä korttia uskalla tsiigaa. Tahdon paremman terveyden, oppia ihmisten ja eläinten parantamisen. Tahdon saada omat unelmani toteutumaan, ja silloin pystyn lähimmäisiäni auttamaan. Eikä ole keneltäkään pois, jos omat haaveet toteutua vois. Ulla-Maija Mantere

Ihme Kuka ei usko ihmeisiin? Eihän käveleminenkään ole itsestäänselvyys, ei tahaton laihuus, taikka pyyleyvyys Ei kaikilla ole käsiä, enkä nyt tarkoita vain pässiä. Ihme on jokainen vauva , ihminen, kissa, tai hauva. Ihme on sauva vanhuksen, jo Rautavaara totesi laulussaan sen. Ihme on käsiä liikuttaa, ihme, että puhdasta ilmaa hengittää saa. Ihme on jokainen taideteos, jokaisen valokuvan koevedos. Ihme, joka lauluna kurkusta kimpoaa, ihme saa joet virtaamaan. Katso tarkkaan ja huomaat sen, ilman ihmeitä on vaikea olla ihminen. Ulla-Maija Mantere

Mitä Ranskan presidentinvaalien tulos merkitsee Euroopalle? Keskustelemassa EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula, Pariisin kirjeenvaihtaja, tietokirjailija Helena Petäistö ja poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta. Keskustaoikeistolainen Emmanuel Macron voitti äärioikeistolaisen Marine Le Penin. Ensimmäisellä kierroksella tärkeä teema oli ostovoima. Toisella kierroksella ehdokkaat yrittivät kerätä ensimmäisellä kierroksella hyvän äänipotin saaneen vasemmistolaisen Jean-Luc Melanchonin äänestäjiä. Le Pen on ilmastoskeptikko, mitä Macron käytti hyväkseen ja nosti ilmastokriisin tärkeäksi vaaliteemaksi toisella kierroksella. Myös Le Penin hyvät välit Venäjän presidentti Vladimir Putiniin nostettiin esille entistä isommin. Äärioikeistolainen Le Pen jäi kuitenkin vain 17 prosenttiyksikköä Macronista. "Miten Le Pen ja äärioikeisto on edistynyt on ihan huikeaa. Eihän tuollaista ole missään että äärioikeiston edustaja saa yli 40 prosenttia äänistä", Petäistö sanoo, ja arvioi, että Le Penillä on mahdollisuus presidentiksi viiden vuoden päästä. Mikä vaikutus Macronin valinnalla on muuhun Eurooppaan? "Macron on EU:n tulevaisuutta eniten luotsaava henkilö. Hänellä on selkein näkemys siitä mitä hän haluaa että Eurooppa on, ja tekee hyvin konkreettiisa esityksiä siihen liittyen, Hän haluaa vahvistaa EU:ta, ja haluaa että EU on globaalisti merkittävä toimija. Le Pen olisi halunnut rapauttaa EU:ta", Ylikrajula sanoo. Hän arivoi, että Le Pen olisi vienyt EU:n kriisiin. Clercin mukaan on riski, että Eurooppa jakautuu Ukrainan sodan päättyessä kahteen leiriin, jossa osa haluaa eristää Venäjän ja osa rakentaa parempia suhteita. "Jos Marine Le Pen olisi siinä tilanteessa ollut Ranskan presidentti, se olisi merkinnyt suurta kahtiajakoa Euroopassa Ranskan ja Saksan kesken", Clerc sanoo. Macron on myös korostanut, että ilmastokriisiä vastaan on taisteltava kunnianhimoisemmin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Valtion Rautatiet osti Ruotsista bussi- ja junaoperaattori Arriva Sverigen, jolla on vuosittain noin 170 miljoonaa matkustajaa. Tukholman kaupunkiliikenteessä ja Etelä-Ruotsin alueliikenteessä sekä bussi- että rautatieliikeyhtiö. Onko järkee vai? Mikä on synenergiaetu? Yhteinen rapujuhlakulttuuri? Vai alkaako tästä Ruotsin-valloitus?
 Putinin stalinisointi etenee Moskovan patriarkka Kirillin säestyksellä. Ukrainan sotaa innokkaasti kristinuskon avulla tukeva Kirill on harha­­oppinen, tuomitsee teologien kansain­välinen julistus. Myös Stalin käytti aiemmin vainoamaansa ortodoksista kirkko apunaan Suuressa Isänmaallisessa sodassa. Vanhaan huonoon aikaan kuninkaat kävivät kirkon kukkarolla, kun sotareissut maksoivat liikaa. Siksi Suomikaan ei enää ole katolinen.
 Kohonnut maariski. Sellainen Suomella on vaikkapa ulkomaalaisten investorien, mutta jatkossa mahdollisesti valtionlainoja myöntävien pankkien silmissä, kiitos Ukrainan sodan. Siis jos emme ole Nato-maa. Eihän se ilmaisella tulisi, mutta idänkaupan lyhyen aikavälin katkeaminen ei ole enää uhka, vienti kun on romahtanut muutenkin.

Monet kokevat Kalevalan tylsäksi teokseksi. Pasi Heikura ja tietokirjailija Raimo Jussila ehdottavat, että Kalevalaa kannattaisi lukea kuin ihmissuhdetragediaa tai -komediaa. Eihän suuri tietäjä Väinämöinen onnistu kosima-aikeissaan kertaakaan! Ohjelmassa tutkitaan myös millaista on olla jalkapuolen asemassa ja kysytään mitä on säänmuokkaus. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Salibandymuseon nostalgiapaloja-podcastin jakso numero 27 on julki. Salibandymuseon nostalgiapalojen tuoreessa jaksossa nostalgisoidaan maailmanmestarin ja kahdeksankertaisen Suomenmestaripelaajalegendan uran kulkua kaikkine ylä- ja alamäkineen, huolineen ja murheineen ja ennen kaikkea tähtihetkineen. Tähän matkaan mahtuu monenmoista kommellusta ja sattumusta. Eli tämä on ensimmäinen osa intohimopalloilija Katriina ”Kassu” Saarisen urasta. Tarina jatkuu nostalgiapalojen seuraavassa jaksossa. Jälkipeleissä korkataan uusi sarja: nostalgiapalojen musacorner eli jukebox. Nostalgiaplojen jukeboxissa kuullaan vuosien varrella salibandyyn jotenkin läheisesti liittyvien musakappaleiden syntytarinoita. Ensimmäiseen nostalgiapalojen jukeboxin näppäillään vuosi 2002 ja Reeo ”Reksa” Tiiaisen Flush of Victory. Nostalgiapalojen studioisäntänä toimii museoukko Jari Kinnunen. Jakso 27 sisältää: 00:00:00 – 00:47:41 Intohimopalloilija Katriina ”Kassu” Saarinen - ”Pallo oli mulla ja 25 muuta tyttöä jahtasi mua” - ”Mulle oli se juttu se pelaaminen” - ”Intoa oli enemmän kuin älyä ja järkeä” - Miten tenniksen ja salibandyn yhteensovittaminen onnistui? - Maailmanmestaruus ja tenniksen suomenmestaruus peräjälkeen - Pelaajasopimus lihasopan hinnalla - Numerolla #28 peli kulkee - ”Hienot ihmiset ovat päällimmäisenä muistona” - Miksi olitte niin voittamattomia? - ”Painettiin tunnelia pitkin, eikä sivuille vilkuiltu” - Classic -jäätelö sulaa keväisin - Kosteita juhlia, kosteita juhlia… - ”Meidän täytyy olla ruotsalaisempia, kuin ruotsalaiset itse” - Voiton juhliminenkin on osa voittamisen kulttuuria - Varma kevään merkki! 00:47:42 – 01:04:20 Jukeboxissa: Flush Of Victory 2002 - Reeo Tiiainen ja Jantta Alkio - KalloCast vaikuttaa rahakkaalta meiningiltä - Pöydän alta lahjottiin kultaisilla palloilla - Hartwall Areena, täysi tupa - ”Onhan tää jotain ihan maagista” - 2002 kisoissa ”katkarapuporukka” oli vähissä - ”Jantta oli opettanut käyttämään tietokonetta” - Instrumentaalibiisi toimii kisojen tunnarina - Teostokorvaukset kilisivät - Biisi päivitettiin myös 2010 -kisoihin - ”Trilogia olis ollut kova juttu” - ”Eihän musiikilla tässä maassa leiville lyö”

Tässä podcastissa haastatellaan useaa Näkövammaisten liitossa tai sen liepeillä työskentelevää ihmistä heidän keinoistaan voittaa kaamosväsymys. Haastattelun alku on alla, ja koko tekstitys löytyy täältä: nkl.fi/fi/nain-voitamme-kaamosvasymyksen. Haastattelija: Jutta Saanila Äänieditointi: Tuomo Burman Jutta: Terve! Tässä on Jutta Saanila ja Minun näköinen mieli -hanke. Nyt on sillai, että me tarvitsemme kaikki keinot käyttöön, mitä tulee kaamoksen selättämiseen. Joulu on tulossa, mutta niin on kaikki uudet pöpötkin maailmalta sekä kosolti huolia tulevaisuuden suhteen. Miten me eri ihmiset Näkövammaisten liitossa ja sen liepeillä pystymme voittamaan kaamoksen haasteen tänä vuonna? Kyselen kaikilta eteen tulevilta, näin Teamsin välityksellä tietenkin turvallisesti, miten kukin löytää keinot tämän pimeän ajanjakson läpi? Aloitamme Jukka Tahvanaisesta Näkövammaisten liiton toimitusjohtajasta. Mitä keinoja sinulla Jukka on käytössäsi, kun päivät koko ajan vain pimenevät ja väsymys painaa silmäluomia? Jukka: No, hei Jutta ja hei kaikki Minun näköinen mieli -podcastin kuuntelijat. Kysymys on hyvä ja haasteellinenkin, mutta ehkä kaikilla on se oma tarinansa ja selviytymiskeino näihin asioihin. Ehkä jo itseäni ajattelen, niin minua ei se kaamos henkilökohtaisesti hirveästi haittaa. Et mä olen jotenkin siinä suhteessa sopeutuvainen. Mutta sen mä huomaan, että ehkä se on sama kuin karhujen talviuni, että pimeän aikaan mä nukun enemmän kuin valoisan ja kesän aikaan. Mä huomaan sen näin itse. Et ehkä siinä on se, että sitä väsymystä on enemmän kuin muuten. Mutta ehkä näitä keinoja on niitä mitä muutenkin, että sopivasti ulkoilee, virkistyy. Virkistyminen voi olla muutakin kuin sitä ulkoilua, vaikkapa teatteria. Ja kyllä sitten on ne valot ja valaistus ja samoin sitten ne kausivalot tai jouluvalot. Kyllä ne mieltä piristää. Ne on sitten yhdet keinot tässä palapelissä. Ja sitten tietyllä tavalla on varmaan se sopeutumiskeino. Voi ajatella, että tää on nyt sitä kaamoksen aikaa, mutta joulukuun jälkeen alkaa pikkuhiljaa se päivä taas pitenemään. Ja sieltä tulee sitten sitä valoa ihan eri tavoin. Että voi lähteä vaikka hangille hiihtämään jos hankia on. Että tämmöstä jaksottamista voi siinä ajattelussa ja mielessä tehdä. Ja kuten sanoin, keinot on erilaiset ja varmaan näkevillä ja näkövammaisilla on erilaiset keinot, riippuen vähän siitä, mikä se näkövamman laatu on. Ehkä semmoinen positiivinen mieli kannattais yleisestikin pitää yllä, jos pystyy. Eihän se mieli aina siellä positiivisessa pysy, eikä tarvi mitään keinopositiivista olla mutta näillä keinoilla menen. Jutta: Mulla alkoi häntä heilua ja tuli ihan mukava mieli tästä. Tosi kiva. Kiitos Jukka. Jutta: Sari Kokko, toimit järjestöjohtajana Näkövammaisten liitossa. Onko sinulta kysytty kaamosväsymyksestä aiemmin? Siis ajatuksena on selvittää niitä keinoja, joita kullakin on käytössään. Sari: Kiitos Jutta, en muista, että olisi näin suoraan kysytty. On toki kaveripiirissä ja työpaikalla asiasta puhuttu, kun alkavat marraskuun pimeät lähestyä. Jutta: Niin nythän on jo joulukuu ja pimeätä piisaa. Mitä sä sanoisit, millaisia keinoja sä käytät tällä hetkellä? Sari: No, tota ulkoilu ja lenkkeily on isossa roolissa ja samaten sitten muu liikunta. Ja jotenkin nimenomaan mä koen, että jos se on suinkin mahdollista, niin mä yritän käydä lenkillä päivänvalolla. Ettei se ole vasta joskus illalla, kun on ihan pimeetä. Ja toinen on se, että vaikka onkin paljon etätöissä, niin mulla on työhuoneella ollut vuoskaudet kirkasvalolamppu, jonka mä itse asiassa aika varhaisessa vaiheessa syksyllä alan aamuisin napsauttaa päälle, kun mä sen koneen ääreen sen kahvimukini kanssa istahdan. Mä pidän sitä semmoisen puolesta tunnista tuntiin päällä. Se on semmoinen jatkuva rutiini, kun meen toimistolle pimeään aikaan. Jutta: Hyvä, kiitos Sari! Kiva kun tulit haastateltavaksi. Sari: Kiitos!

"Eihän tällaista työtä ole missään valmiina, se pitää itse luoda. Olisinpa tehnyt sen jo kauan sitten!" Jyväskyläläinen Jenni Ruuth on äänihäpeän karkoittaja - vocal & mental coach, joka auttaa laulajia, puhujia ja esiintyjiä löytämään inspiroivan äänensä. Seuraa Jenniä: www.jenniruuth.com https://www.linkedin.com/in/jenniruuth/ https://www.instagram.com/jenniruuth/ https://www.facebook.com/lauluaanijooga Seuraa Inspiroivat Naiset ohjelmaa: iTunes: https://apple.co/31TgccL Spotify: https://spoti.fi/3dIUrSl YouTube: https://bit.ly/3dG1j2V Castbox: https://bit.ly/39kGI35 Instagram: www.instagram.com/inspiroivatnaiset TikTok:https://www.tiktok.com/@inspiroivatnaiset? FB: https://www.facebook.com/Inspiroivat-Naiset-108561634654080 Juontaja: Lana Rynty @lanaleksandra

Pieniä askelia eteenpäin, intohimoa tekemiseen sekä julmetusti tahtoa ja päättäväisyyttä. Siinä pääpiirteissään resepti, jolla Mira Potkosesta tuli moninkertainen arvokisamitalisti. Mira Potkosen Tokion olympialaisiin huipentuneen huikean uran saldona oli mm. 11 Suomen mestaruutta ja 18 kansainvälistä arvokisamitalia, kruununa kaksi olympia- ja kaksi MM-pronssimitalia. - Ensimmäinen tavoite meillä oli seuraavan vuoden SM-kilpailut. Eihän me silloin uskallettu tai edes osattu unelmoida mistään muusta kuin Suomen mestaruudesta. Sehän oli meille silloin maailman isoin tavoite, että 2009 vuoden SM-kilpailuista otetaan kultaa, ja otettiinhan me. Siitä se lähti ja pikkuhiljaa sitten step by step ruvettiin rakentamaan tavoitteita, kuvaa Potkosen valmentajana koko hänen uransa ajan toiminut Maarit Teuronen. Urheilija-valmentajaparin tueksi rakentui vähitellen asiantuntijatiimi Tampereen urheiluakatemian ja Varalan valmennuskeskuksen avulla. Valmennusprosessi oli myös asiantuntijatoiminnalle kasvun ja kehittymisen paikka. - Valmentajuus ja valmennusosaaminen vahvistuivat asiantuntijoiden myötä, mutta myös asiantuntijoiden oma osaaminen kehittyi koko ajan, kun tehtiin yhteistyötä Maaritin kanssa. Meidän asiantuntijat olivat mukana niissä kansainvälisissä ympäristöissä, missä lajia tehtiin. Kyllä se lajiosaaminen kasvoi ihan hurjasti ja se on jatkoa ajatellen ihan huikea osaamispankki, kuvaa Tampereen urheiluakatemian ja Varalan valmennuskeskuksen johtaja Hannele Hiilloskorpi. Nouseminen maailman huipulle on vaatinut ennen kaikkea tahtoa ja päättäväisyyttä sekä urheilijalta että valmentajalta. - Ei tämä helppoa ole ollut, mutta meillä on aina ollut, sekä mulla että Miralla se, että kun johonkin oikeasti halutaan, niin tehdään kaikkemme. Mitä sitten, vaikka yksi ovi menee kiinni, me löydetään kyllä ne uudet reitit mistä mennään. Me ollaan oltu ehkä vähän semmosia pököpäitäkin, kun miettii. Jostain sisältä se on kummunnut se tahtotila ja periksiantamattomuus, Teuronen toteaa. - Valmentajan pitää olla lajinsa ajan hermoilla ja koko ajan seurata sitä, mutta kyllä se tärkein on se tahtotila. Halu kehittyä pitää olla äärimmäisen kova urheilijalla sekä valmentajalla, ja pitää uskaltaa ja haluta ajaa itsensä niihin koviin paikkoihin. Se ei auta, että pelkästään treeneissä tekee asian hyvin, vaan se kokonaisuus pitää olla kondiksessa. Tämä kuuluisa lepo, ravinto ja treeni, mutta kaikki muukin siinä ympärillä, koko perhe-elämä, ystävät, kaikki ne pitää olla vimpan päälle sopusoinnussa. Ja se tahtotila ja se kova työn tekeminen, hän kiteyttää.

Vanha koira, ja jopa vanhuuden kynnyksellä oleva, on ansainnut oikeuden eläkepäiviin. Jostain syystä on yleistymässä ajatus, että vanhuus ei vaikuta koiraan. Varsinkaan, jos omistaja haluaa harrastaa. Vanha koira viedään fyysiseen aktiiviteettin, kuten juoksemaan tai metsälle, koska se haluaa. Se pitää ylikaiken työstään. Tuo on yleisin selitys. Mutta siinäkin voisi olla rehellinen itselleen: ei koira sinne kaipaa, vaan omistaja haluaa. Koira on viettiensä vanki. Sillä ei ole minkäänlaista valintaa haluamansa kanssa, vaan sillä on sisäinen pakko. Tekemättömyys ei ole vaihtoehto. Koira ei makaa iltojaan ja murjota, kun se ei pääse harrastuksiin. Moinen on omistajan alaa. Vanhalla koiralla on vanha elimistö. Se ei kestä kuormitusta kuin ennen. Se ei palaudu kuin ennen. Se hajoaa helpommin. Silti on vallalla vakaa usko, että koska koira on pärjännyt edelliset viisi tai seitsemän vuotta, niin sama jatkuu seuraavat viisi tai seitsemän vuotta. Ikä on vain numeroita ja ihmistenkin eläkeikä on turha. Koska kyllähän 60, 70 tai 80 vuotias kykenee samaan kuin kaksikymmenvuotiaana. Ei, tuo ei ollut inhimillistämistä. Se on realismia, jossa ymmärretään ikääntyminen mukanaan tuomat muutokset (rappeutumisesta on kyse, mutta koska ihmiset pelkäävät ilmaisua oman itsensä kanssa, niin siitä ei saa puhua koirienkaan  kohdalla). Tilanne on käsittämätön. Vuotisten kanssa, jotka rakentavat ja vahvistavat itseään päivittäin jo pelkästään kasvunsa myötä, ei saa tehdä mitään. Ettei vain mene rikki. Sitten vanhana voidaan tehdä kuin ennenkin, koska kestihän se ennenkin. Syy tarpeeseen viedä vanhenevat koirat harrastuksiin tulee omistajasta. Kun itse haluaa, eikä ole nuorempaa ja vetreämpää kalustoa, niin ajetaan vanha loppuun. Eihän vanhaa corollaakaan kannata vaihtaa, jos motti kestää vielä hetken. Sitten se joutaakin romuttamolle. Omistajalla olisi kaksi muutakin vaihtoehtoa koiraharrastuskiimassaan. Kuten ostaa pentu ja siinäkin ennakoida pennun kasvuaika ja vanhemman ikääntyminen. Tai mennä harrastuksiin ilman koiraa. Vanhan koiran rasittamista vakavampi virhe on ottaa iäkäs mukaan, mutta ei päästää sitä töihin. En tiedä montaakaan tapaa, jossa kyettäisiin enemmän stressaamaan ja kuormittamaan koiraa — katso, tiedät mitä täällä tehdään, mutta huudapa siinä vielä hetki, niin vien sinut sitten lepäämään autoon häkkiin. Syy siihen miksi koiran vanhenemisesta ei piitata, on monijakoinen: ei ymmärretä ylipäätään vanhenemisen merkitystä, koska itselle se on abstraktia tulevaisuutta ei piitata koirasta tekojen tasolla ei osata, eikä opetella Aihe poukkoilee sinne ja tänne, kunnon podcastin tapaan. Ohimennen piipahdetaan sivupoluille, kuten vaikka Kenneliiton antidopingtoiminnan sekä dopingvalvonnan kestämättömään idioottimaisuuteen, jossa itseasiassa kannustetaan olemaan piittaamatta (tästäkään asiasta).

Eihän me aina olla oltu harppuja! Harput Hunnigolla on kahden, jo aikuisen naisen ikään ehtineen daamin pitämä podcast. Jutellaan elämästä ja vähän sen vierestäkin. Hyppää meidän kelkkaan, saatat joutua hunningolle. Mehän asialliset asiat hoidetaan, mutta muuten ollaan kuin ellun kanat. Mottomme on: Olemme oman elämämme besserwissereitä!

It was 'Manic Monday' for the Indian markets as investors on D-Street turned poorer by Rs 3.5 trillion amid a rout in the global markets. Investors were cautious ahead of the FOMC meet this week which is expected to provide clarity on the outlook for tapering as well as interest rate timelines. Most global markets were also trading lower as investors were getting spooked by a possible spillover of China's Evergrande's debt woes.   Amid this backdrop, the 30-pack BSE Sensex closed the day 525 points lower at 58,491. During the day, it touched a high of 59,203 and a low of 58,390. Only six of the 30 Sensex stocks ended in the green, with HUL gaining the most at 3 per cent. The Nifty50 index, meanwhile, fell 1.07 per cent to end below the 17,400-mark at 17,396. The broader markets too languished in trade today, ending the day with deep cuts. The BSE MidCap fell 1.79 per cent and the SmallCap 1.84 per cent, thus underperforming benchmark Sensex. The volatility remained high. India VIX surged by 14.83 per cent to 17.49 level. Sectorally, barring the Nifty FMCG index, which rose nearly 1 per cent, led by gains in HUL, Marico and ITC, all sectoral indices ended in negative territory. The Nifty Metal index was the top loser of the day on weak demand sentiment in China, falling 6.6 per cent, followed by Nifty PSU Bank which was down 4.18 per cent and Nifty Realty which closed lower by 2.14 per cent. That said, hotel stocks were in focus on hopes of business revival following the unlocking of the economy and pick-up in travel. Among the individual stocks, EIH, Taj GVK Hotels & Resorts and Chalet Hotels closed the day off day's high but up between 3-5 per cent, while Indian Hotels Company (IHCL) closed 8 per cent higher. It had surged 14 per cent in intra-day deals to hit a record high of Rs 169.20. Shares of aviation companies too were in the spotlight during the day as the Street is bullish about strong passenger load factors and plans by airlines to expand their network in the domestic market. However, the stock of Interglobe Aviation fell 1.6 per cent, and that of SpiceJet closed down by 0.7 per cent amid profit-booking. Among other stock-specific moves, shares of Mumbai-based drug maker Lupin ended 2.1 per cent down after the company informed exchanges that the US Food and Drug Administration (US FDA) concluded an inspection of its Goa facility with seven observations. Lupin said that it will address the observations satisfactorily and is committed to be compliant with Good Manufacturing Practice standards at its facilities. Now, going into trade on Tuesday, the domestic benchmark indices will take cues from the global markets ahead of the US Federal Reserve policy meeting outcome on Wednesday. They will also closely follow how the Evergrane saga unfolds as it might continue to weigh on Asian peers, thus hurting sentiments back home. Further, the Rs 171 crore IPO by Paras Defence and Space Technologies will also open for subscription on Tuesday. The issue is priced in the band of Rs 165-175 per share. Most brokerages covering the issue have assigned it a 'Subscribe' rating. Lastly, stock-specific news flow, as well as news related to COVID-19 vaccinations can also sway the markets on Tuesday.

Ihme Kuka ei usko ihmeisiin? Eihän käveleminenkään ole itsestäänselvyys, ei tahaton laihuus, taikka pyylevyys, Ei kaikilla ole käsiä, enkä nyt tarkoita vain pässiä. Ihme on jokainen vauva , ihminen, kissa, tai hauva. Ihme on sauva vanhuksen, jo Rautavaara totesi laulussaan sen. Ihme on käsiä liikuttaa, ihme, että puhdasta ilmaa hengittää saa. Ihme on jokaisen taideteos, jokaisen valokuvan koevedos. Ihme, joka lauluna kurkusta kimpoaa, ihme saa joet virtaamaan. Katso tarkkaan ja huomaat sen, ilman ihmeitä on vaikea olla ihminen. Ulla-Maija Mantere

FC Futuran miehet jatkoivat matkaansa jalkapallon miesten Kolmosessa Lahden Kisapuiston Stadionin tekonurmella, kun se kohtasi FC Kuusysin. Futura on avannut kautensa mainiosti, ja oli ennen vierasotteluaan C-lohkon sarjataulukossa toisena. Porvoolaiset olivat hävinneet viidestä pelaamastaan ottelustaan yhden, mutta kaikki muut ottelut olivat päättyneet voitokkaasti. Kuusysin kaikki kauden viisi ottelua olivat sen sijaan päättyneet mollivoittoisesti, ja lahtelaisten pistesaldo oli vielä pyöreät nolla. Futura masensi Kuusysiä entisestään, nappaamalla sen nenän edestä täydet sarjapisteet 1–2 (1–1) lukemin, jättäen lahtelaiset edelleen nollakerhoon. FC Futuran miesten edustusjoukkueen kapteeni Anton Britschgi oli tyytyväinen vierasvoitosta, joka tuli vaikeimman kautta. Voitto on kuitenkin voitto, ja täydet sarjapisteet kelpaavat aina. – Eihän tämä peli meiltä ollut todellakaan mikään hirveän hieno esitys, Britschgi myönsi ottelun jälkeen.

Tässä jaksossa puhutaan testaajien ammattitaudista. Valitsetko mieluummin onnellisuuden vai oikeassa olemisen? Uskallatko mainita ostoslistan ulkopuolisista hankinnoista toiselle osapuolelle vai jääkö bugiraportti kalvamaan vielä seuraavanakin päivänä?

Liike Nyt ehdottaa, että kunnissa pitäisi olla kolmea ja neljää koulua kohti yksi ammattilainen, jonka tehtävä olisi vastata koulukiusaamisen selvittelystä ja torjunnasta. “Mulla on kokemusta koulukiusaamisesta, kun poikia on kiusattu ja mua on kiusattu. Siksi haluaisin ratkaisun”, Harkimo kertoo. Politiikkaradion laskelmien mukaan Suomeen tarvittaisiin noin 700 ammattilaista, mikä maksaisi karkeasti noin 50 miljoonaa vuodessa. Harkimo kertoi haastattelussa myös Liike Nytin rahoituksesta. Hän kertoo maksaneensa itse vaalirahoituksensa laittamalla Liike Nytiin 600 000 rahaa. “Mä olen rahoittanut itse itseni”, Harkimo kertoo. Harkimo kehuu Tamperetta ja kritisoi Helsinkiä. Harkimon mielestä Helsinkiin pitäisi saada keskustatunneli. “Tunneli pitää tehdä, maksoi mitä maksoi”, Harkimo toteaa. Lääkäripulaan pitäisi Harkimon mielestä vastata kouluttamalla lisää lääkäreitä. Hän on muuttanut mieltään aiemmin esittämästään ideasta, että lääkäreitä pitäisi pakottaa vuodeksi maakuntiin töihin. Asumisen hinta kasvukeskuksissa huolettaa Liike Nytiä, mutta Harkimo ei usko, että Helsingissä asumisen hintaa saadaan alas. Tarjontaa pitää lisätä, ja kohtuuhintaisuuteen pitäisi pyrkiä, mutta Harkimon mukaan ei ole realistista, että hintoja pystyttäisiin laskemaan. “Täytyy sanoa, että ei mulla ole siihen ratkaisua. Helsingissä asuntojen hinnat nousevat koko ajan”, hän toteaa. Tilastokeskuksen uusien tietojen mukaan vaurain 10 suomalaisista omistaa 50 prosenttia Suomen kotitalouksien nettovarallisuudesta. Vielä vuonna 2016 osuus oli 46 prosenttia. Harkimon mielestä tässä kehityksessä ei ole mitään ongelmaa. "Eihän meillä Suomessa ole kauhean paljon varakkaita ihmisiä jos vertaa muihin maihin", hän toteaa. Liike Nyt haluaisi Helsingissä myydä energiayhtiö Helenistä osuuden, jotta homekoulut voitaisiin korjata.

Benchmark indices succumbed to profit booking, even as healthy buying continued in the broader market space, after the Reserve Bank of India (RBI) kept repo rate unchanged for the sixth consecutive time at 4 per cent and maintained the policy stance as Accommodative. The six-member monetary policy committee (MPC), however, revised the growth projection downward to 9.5 per cent from 10.5 per cent for the current financial year and revised the inflation projection upward to 5.1 per cent. Furthermore, it announced the third tranche of bond buying worth Rs 40,000 crore under G-SAP 1.0. It also announced G-SAP 2.0, under which it will buy bonds worth Rs 1.2 trillion. Given this, 10-year government bond yields hardened by 0.45 per cent to top 6 per cent-mark while the equity markets witnessed selling. The benchmark S&P BSE Sensex tumbled 436 points from the day's high and hit a low of 51,953. It, however, trimmed losses marginally to settle the day at 52,100 levels, down 132 points or 0.25 per cent. On the NSE, the Nifty50 index dropped 64 points from the record high level of 15,734, touched earlier in the day, to close at 15,670 levels. The frontline indices were dragged down largely by banking and FMCG counters such as Nestle India, SBI, ICICI Bank, HDFC Bank, HUL, Axis Bank, and Titan. Overall, the Nifty Bank index ended 1 per cent lower, followed by the Nifty Private Bank and FMCG indices, down 0.8 per cent and 0.4 per cent, respectively. On the upside, the Nifty Metal and Realty indices clocked gains up to 1.3 per cent. That said, market participants continued to buy stocks in the broader markets after the RBI announced a special, Rs 15,000 crore-liquidity window for sectors like travel and toursim, tour operators, hotels, restaurants, aviation and related companies, spa clinics and beauty parlours. The BSE MidCap index advanced 0.63 per cent while the BSE SmallCap index added 0.78 per cent. Both the indices hit record peak levels of 22,540 and 24,280, respectively in intra-day trade. Among individual stocks, Indian Hotels hit a fresh 52-week high of Rs 144, up 6 per cent on the BSE on the back of nearly two-fold jump in trading volumes. Royal Orchid Hotels surged 10 per cent, followed by Taj GVK Hotels & Resorts (8 per cent), EIH (up 7 per cent) and Lemon Tree Hotels (up 5 per cent). Meanwhile, liquor stocks like United Breweries, Globus Spirits, United Spirits, IFB Agro Industries, and Radico Khaitan surged between 1 per cent and 8 per cent. Among other news driven stocks, shares of Bharat Forge moved higher by 9 per cent to Rs 758, also its 52-week high, on the BSE in intra-day trade after the company reported a consolidated profit after tax of Rs 212 crore for the March quarter on healthy sales income. The auto ancillary company had posted a loss of Rs 68.6 crore in Q4FY20. That apart, Adani Enterprises has now become the second most valuable company among the Gautam Adani-led Adani Group of companies as the stock hit a new high of Rs 1,713 after rallying 8 per cent on the BSE in intra-day trade. The stock was trading higher for the fifth straight day and has rallied 30 per cent during the week. Adani Enterprises, the flagship of Adani Group, has now surpassed other group company Adani Total Gas to become the second-most valuable Group companies after Adani Green. Global markets   European stocks inched higher on Friday in cautious trading ahead of US jobs data with the pan-European STOXX 600 index was up 0.1 per cent. Earlier in Asia, Japan's Nikkei and South Korea's Kospi had slipped 0.4 per cent and 0.2 per cent, respectively. China's Shanghai Composite and Australia's ASX200 index, meanwhile, gained 0.2 per cent and 0.5 per cent, respectively.

Tässä jaksossa me puhutaan ilosta ja innostumisesta - emme vaan suinkaan posin kautta, vaan mielenkiinnolla analysoiden, miksi esimerkiksi positiiviset ihmiset ärsyttävät? Ilo näyttäytyy meille kepeänä ja mutkattomana teemana, vaikka todellisuudessa sen päälle on monesti kasautunut paljon erilaisia säröjä ja väärintulkintaa. Onko meillä syytä arvioida ja lähtökohtaisesti epäillä muiden ilon autenttisuutta? Eihän kenenkään elämä ole pelkkää ilotulisten sävyttämää nousukiitoa? Toisaalta tunnustamme sen, että silloin kun pyörii omassa elämässä itseinhon ja ahdistuksen kourissa, on ärsytyskynnys iloisia ihmisiä kohtaan matalampi. Lisäksi kerromme tässä jaksossa, miten mm. Ina on voinut kokea pyhää iloa mummansa kuolinvuoteella ja miten Lidia on suhtautunut siihen, kun hänen haaveilijaluonnettaan on yritetty tukahduttaa ja pienentää. Jäämme pienelle tauolle ja palaamme lähitulevaisuudessa Rohkaisuryypyn 3. tuotantokauden merkeissä - siihen asti ihanaa kevättä @rohkaisuryyppypodi instassa

Joidenkin metsästäjien koirat elävät häkissä suurimman osan vuodesta, kunnes syksyn tultua ne pääsevät vihdoin liikkumaan. Koira ei voi olla vain väline. Kemijärveläiselle Jenna Vitikalle koirat ovat syy kulkea metsällä ja metsästää. – Eihän ihminenkään liiku sillä lailla, että se on ensin muutaman kuukauden liikkumatta ja sitten se lähtee vetämään kauhean maratonin. Uusimmassa Vasan podcast-jaksossa Vitikka kertoo metsästyksestä ja syistä, miksi hän metsästää. Hänen kanssaan mukana keskustelussa ovat Aurora Kuusisto ja Mari Molkoselkä. Pystyisitkö itse ampumaan eläintä, jos ajattelet riistan olevan eettisempää kuin tehotuotettu liha? Podcastissa keskustellaan myös luontosuhteesta ja siitä, kuinka tärkeä osa itseä ja omaa hyvinvointia metsä nuorille on. Kaipuu luontoon kasvaa kaupungissa, koska betoniin ja asfalttiin on vaikeaa juurtua.

Jari Kinnusen ja Suomen Salibandymuseon Nostalgiapaloja-podcast on edennyt jaksoon numero 12. Jaksossa keskustellaan salibandyn medianäkyvyydestä ja vieraina on kaksi tunnettua salibandyääntä. Salibandy on enemmän tai vähemmän kipuillut medianäkyvyytensä suhteen käytännöllisesti koko 35 -vuotisen olemassaolonsa ajan. Vuosien varrella matkan varrelle sattuu isompia ja pienempiä salibandyn medianäkyvyyden läpimurtoja. Salibandya on säännöllisesti näkynyt Neloselta, Maikkarilta ja Urheilukanavalta. Lajin medianäkyvyys oli tapissaan vuonna 2002. Näitä vanhoja hyviä aikoja nostalgisoimme kaikkien aikojen selostajakaksikon Jani Alkion ja Oskari Saaren kanssa. Tässä Nostalgiapalojen 12. jaksossa puimme läpi ajanjakson 1980-luvulta vuoteen 2003. Seuraavassa jaksossa 13. jatkamme vuodesta 2004 nykypäivään. Käytännössä läpikäymme koko salibandyn medianäkyvyyden evoluution sen alkuajoista nykypäivään ja vähän tulevaisuuteenkin. Jälkipelissä palaamme tasan vuoden taakse, jolloin maailman ensimmäinen Salibandymuseo avattiin Lempäälän Ideaparkissa. Pirkanmaan paikallisradio Sun´n toimittajan Pasi Vainionperän haastateltavana museon avajaistunnelmissa helmikuun 25. päivänä oli museoukko Jari Kinnunen. Jakson sisältö: 00:00 – 01:05:57 Salibandyn mediaevoluutio vuoteen 2003 (osa 1) – Jantta Alkio ja Oskari Saari - ”Löytyiskö sählyliiton puhelinnumeroa?” - Ensimmäinen läpimurto: EM-94 kisat - Paikallistelevisioista alkoi salibandyotteluiden TV-näkyvyys - Toinen läpimurto: TV-sopimus Nelosen kanssa - ”Lajissa liikaa pitkähiuksisia opiskelijapoikia” - ”Jantan talentti on ihan jossain muualla” - Kolmas läpimurto: TV-sopimus Urheilukanavan kanssa - ”Eihän täällä v***u toimi mikään” - Salibandy oli Urheilukanavan ykköslaji - Innovaatio kahdesta selostajasta oli uutta - Urheilukanavan loppukevennykset - ”Innostu hetkessä!” - ”Lihavalla pojalla on varmasti nälkä” 01:05:58 – 01:12:41 Jälkipeli: Museoukon itsensä kertomaa – museon avajaiset 2020 - ”Parhaani tein ja katsotaan mihin se riittää” - Suomen Salibandymuseo ry perustettiin kesällä 2019 - Lajin kehittyminen konkretisoituu mailaevoluutiossa - Rakkaudesta lajiin

Mikko kysyy: Miksi halvemmat viinit ovat hyllyssä alhaalla? Onko tuosta tuleva nöyryytyksen tunne tarkoituksellista? Eihän ruokakaupassa tai kledjukaupassa ole halvat tuotteet alhaalla ja ns. paremmat ja kalliimmat ylhäällä. Johannes ja Jouni puivat aihetta ja aiheen vierestä noin puolen tunnin ajan.

Onko mantra "syö vähemmän kuin kulutat" sama kuin "tee vain enemmän parempia juttuja"? Eihän se tietenkään näin yksinkertaista ole. Nykypäivän ruuanhallinta- ja hyvinvointisovellukset tarjoavat niin hyvää analytiikkaa, että jopa Kalle ja Jaakko onnistuivat pudottamaan painoaan niillä. Tässä jaksossa kerrotaan likaisia yksityiskohtia myöten, minkä sovellusten avulla näin kävi, miten kävi ja miltä elämäntavat nyt näyttävät. Homma liittyy isossa kuvassa käyttäytymistieteisiin, psykologiaan ja pelillistämiseen.

Sivupersoonat ryhtyvät kunnianhimoisesti puimaan vuotta 2020 ilman sanankaan viittausta koronaan. Eihän siitä mitään tule, vaikka paljon muutakin vuoteen mahtui. Ministerejä erosi, Palmen murha ratkesi ja ikiliikkujat Brexit sekä sote etenivät. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki on Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Tämä podcast on tallenne keskustelusta, jonka kävimme Teemu Syrjälän kanssa Instagram livessä.Oltiin todella kiinnostavien ja kiehtovien teemojen äärellä kuten mm.Mitä mies toivoo naiselta?Mitä nainen toivoo mieheltä?Feminiini on hyvin keskittynyt rakastamaan, maskuliini merkitykseenMillaisen mallin olemme saaneet feminiinisyydetä ja maskuliinisuudesta?Miten me 2020 luvulla ilmennämme itseämme miehinö ja naisina?Eihän olla omaa luontaista tyyliämme vastaan mutta harjoitellaan sisällyttämään myös toista puolta terveellä tavalla - Ja tämä jos mikä on harjoitusMiten saan toisen muuttumaan? Vai entä jos tutkisin omaa osuutta ja sitä miten voin siihen vaikuttaa?”Mistä niitä tietoisia miehiä löytää?”Mikä edes on tietoinen mies ja tietoinen nainen?Miksi ihmessä joskus on vaan hyvä hengittää tai kiemurrella lattiallaVetovoimaKäy ihmeessä kuuntelemassa timanttinen keskustelu

Robotit saattaa ehkä viedä meidän duunit, mutta eihän se nyt ainakaan korvaa meidän taiteellista luovuutta? Jos tekoäly ei tunne, miten se voi ymmärtää ilmaisua? Eihän Rembrandtia tai Kendrickiä voi korvata joku koodi? Tässä torstain ajankohtaisjaksossa kuullaan Williamin ja Isakin (ja Samuelin) ajatuksia aiheesta ja sen ympäriltä. Mitä mieltä sinä olet? Osallistu keskusteluun Twitterissä: https://twitter.com/futucast Lyhyet klipit Instagramissa: https://www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: https://www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Siistit nettisivut: https://www.futucast.com

Miksi verkkokurssin hinnoittelu voi olla haasteellista? Miksi on vaikeaa pyytää kurssistaan sille kuuluvaa hintaa? Tässä jaksossa jaan sinulle 6 myyttiä, tai ajatusmallia, jotka voivat johtaa verkkokurssin alihinnoitteluun. Ja kerron myös, miten tästä ajatuksesta voi päästä.   Kuuntele jakso tästä     Ilmoittaudu torstain "Älä kilpaile hinnalla" -webinaariin tästä >>   Jos et halua kuunnella jaksoa, lue se tästä:   Tänään mä haluan puhua siitä, minkälaisia myyttejä verkkokurssien hinnoitteluun liittyy. Ja miksi ne ovat juuri sitä - myyttejä. Isoin virhe mihin nämä myytit johtavat, on verkkokurssin alihinnoittelu. Ja sillä taas on monenlaisia seurauksia.   Tänään puhun siis myös siitä, mitä siitä itse asiassa seuraa, jos hinnoitellaan verkkokurssi liian matalalle. Tässä voin heti siis sanoa, että en ole koskaan nähnyt kenenkään ylihinnoittelevan verkkokurssiaan.   Sitä ei oikeastaan voisi edes kukaan todistaa, muut kuin tyytymättömät asiakkaat. Itse olen myynyt kursseja lähes tuhannen euron hinnalla, ja se palaute mitä asiakkailta saan, on oikeastaan että jo ensimmäisissä kurssin osissa hinta oli maksanut itsensä takaisin. Että vaikka hintaa kurssilla oli, se on ollut sen arvoinen.   Mutta nyt siis käydään käsiksi myytteihin. Tässä kuusi myyttiä verkkokurssin hinnoittelusta.   Verkkokurssin hinnoittelu, myytti nro 1: Hintakilpailu   “Kilpailijat myyvät vastaavia kursseja edullisesti, minun kurssini pitää olla edullisempi!”   En missään nimessä ole parempi asiantuntija tai markkinoija kuin kilpailijani. Joten en voi pyytää enemmän.   Tässä myytissä ongelmana on se, että et voi tietää, mitä kilpailijasi kurssilla oikeasti on. Tai saavatko hänen asiakkaansa parempia tuloksia kuin omat asiakkaasi.   Et voi myöskään tietää, onko tämä kilpailijasi päätuote. Ehkä edullinen kurssi onkin vain sisäänheittotuote, ja varsinainen rahantuloa tuovan kurssin tai valmennuksen myynti tehdään myöhemmin.    Vaikka jotain voit tietää kilpailijoistasi, niin heidän koko strategiaansa et voi tietää. Ja siksi sinun ei kannata perustaa omaa toimintaasi heidän toimintaan.   Eli tässä tapauksessa suosittelisin että lakkaat seuraamasta mitä kilpailijasi tekevät ja keskityt vain omaan juttuusi.   Mietit itsellesi sen parhaan oman strategiasi liikevaihdon saamiseksi digipalveluiden avulla.   Etkä kilpaile hinnalla. On niin monta muuta keinoa päästä esiin kilpailussa ja erottua markkinoilla, kuin hinta. Et halua tulla nähdyksi halvimpana, sillä se ei kerro hyvää osaamisestasi. Se että on halvin, ei koskaan ole hyvä strategia. Se voi alkuun toimia, mutta kääntyy itseään vastaan jossain kohtaa. Siis siinä kohtaa kun huomaa, että kaikesta työstä huolimatta ei jää mitään käteen.   Eli hintakilpailu ei ole pitkälle kantava strategia. Sitä voi tehdä jonkin aikaa, mutta jossain kohtaa huomaa, että se ei kannata.   No tähän ajatukseen, että pitäisi myydä halvemmalla kuin kilpailija, voi päätyä myös jos ei usko että pystyisi parempaan markkinointiin kuin kilpailija. Ja siitä saadaankin aasinsilta seuraavaan myyttiin.   Verkkokurssin hinnoittelu, myytti nro 2: Uskon (tai markkinoinnin osaamisen) puute.   “Ei tarvitse markkinoida paljon (koska en kuitenkaan osaa) kun laitan halvan hinnan!”   Eli jos ajattelee, että kun myy halvalla, ei tarvitse markkinoida niin paljon. Tai siihen ei tarvitsisi panostaa niin paljon. Jos ajattelee että voi pysyä itse poissa näkyvistä markkinoinnissa ja myydä kurssia yrityksen kotisivuilla, niin voi varautua siihen, että myyntiä tulee tuskin nimeksikään.   Tässä jotain mikä saattaa yllättää. Nimittäin vaikka verkkokurssisi olisi ilmainen, sitä täytyy markkinoida.    Asiakas ei sijoita verkkokurssiisi vain rahojaan, vaan myös aikansa. Ja vaivansa. Hänen pitää kirjautua, käyttää aikaansa opiskeluun ja pähkäillä asioita itsekseen. Tai ehkä rohkaistua kurssin ryhmään, jos sellainen on. Asiakas menee epämukavuusalueelleen, hän lähtee opiskelemaan ehkä elämänmuutosta varten, tai mikä kurssisi onkaan, asiakas joutuu muutoksen eteen.   Markkinointisi tarkoitus on tehdä siitä hänelle sen arvoista.   Siis toistan: markkinointisi tarkoitus on tehdä siitä (verkkokurssille osallistumisesta) hänelle sen arvoista.   Markkinoinnin, johon siis verkkokurssin tekijänä joudut panostamaan, tarkoitus on osoittaa, että kurssille kannattaa lähteä. Että siihen kannattaa panostaa niin rahaa, aikaa kuin rohkeutta mennä epämukavuusalueelle.   Markkinointisi tehtävä on siis vedota sekä taloudellisiin, fyysisiin kuin henkisiin vastalauseisiin, joita asiakkaallasi voi olla.   Joten jos panostat verkkokurssin tekemiseen. Niin panosta myös sen markkinoinnin opiskeluun.   No mutta siirrytään eteenpäin. Näistä asioista tulen muuten puhumaan torstaina 26.11. Älä kilpaile hinnalla -webinaarissa, jos haluat tietää lisää verkkokurssin markkinoinnista ja hinnoittelusta.   No kolmantena sitten...    Verkkokurssin hinnoittelu, myytti nro 3: Vaatimattomuus.    “Eihän minulla tähän aikaa mene, eikä ole kulujakaan, voin laittaa hinnan 19 euroon. Kaikki on plussaa.”   Ei siis kehdata pyytää enempää koska palvelu on digitaalinen eikä aikaperustetta hinnoittelulle ole. Ja se onkin se juttu digibisneksessä. Siinä ei hinnoitella aika tai kuluperusteilla. Ei ole mitään järkeä. Mutta digipalvelusi kilpailee silti livepalveluiden kanssa.   Jos myyt 19 eurolla digipalvelun, josta muuten pitäisi maksaa livenä tonni, niin syöt omaa kättäsi. Hmm.. meniköhän tuo metafora ihan oikein, noh, mutta vaatimattomuus, tämän olen sanonut monesti, ei koskaan ole hyvä bisnesstrategia.    Verkkokurssi ei ole jotain vaivatonta ja ilmaista ja arvotonta, jonka voisit antaa edullisesti vain siksi että se ei vie enempää aikaasi. Kyse on omasta arvostuksesta. Siitä että tiedät, miten iso arvo kurssistasi asiakkaalle on. Mitä hän sen avulla tulee saavuttamaan.   Verkkokurssisi ei ole vain infopaketti, vaan se on tuote, jonka tietojen lisäksi siinä on sinun persoonasi, näkemyksesi, vuosien kokemus aiheestasi ja asiakkaista, ja kaikki se koulutus, mitä olet tarvinnut jotta voisit muodostaa oman näkemyksesi, visiosi, ehkä jopa oman systeemisi.   Verkkokurssin voi katsoa sisältävän kaiken se mitä olet tehnyt ennen verkkokurssin tekemistä. Se on ainutlaatuinen, koska sinä olet ainutlaatuinen. Kenelläkään muulla ei ole samanlaista osaamisen, persoonallisuuden, energian, empatian, ulosannin, tavan ajatella ja nähdä maailmaa, yhdistelmää, kuin sinulla.   Joten älä ole turhan vaatimaton. Hinnoittele kurssisi arvo, ja viesti sillä samalla siitä, että kurssilla saa arvokasta tietoa.   No mutta siirrytään taas seuraavaan. Neljäs myytti liittyy pelkoon. Noh, kuten varmasti osittain kaikki epäilykset liittyvät pelkoon, mutta tämä liittyy erityisesti siihen ylihinnoittelun pelkoon.    Verkkokurssin hinnoittelu, myytti nro 4: Pelko ettei kukaan osta.   “Ei kohderyhmälläni ole varaa maksaa paljon, kukaan ei osta jos pyydän enemmän.”   Ei uskota että kukaan ostaa jos hinta on kalliimpi. Mutta kannattaa ajatella, että sama seuraus on alihinnoittelulla. Verkkokurssin hinta pitäisi vastata sen arvoa, sen hyötyä asiakkaalle. Jos avullasi asiakas pystyy vaikka saamaan enemmän palkkaa tai tekemään enemmän myyntiä, hinnalla on selkeä vastine.    Mutta samoin hyvinvointiin liittyvissä kursseissa, miten arvokasta ihmiselle onkaan se, että pääsee kivuista, tai pystyy taas juoksemaan, tai että ei enää stressaa ja näin pystyy tekemään taas vaikka töitä paremmin!?   Erityisesti hyvinvointiin liittyvät kurssit ovat mittaamattoman arvokkaita, kun niiden avulla pystyy muuttamaan vointiaan paremmaksi. Muuttamaan elämäänsä.    Verkkokurssi tuntuu kohderyhmästäsi juuri niin arvokkaalta, kuin mitä itse siitä ajattelet, ja osaat viestiä. Kun osaat markkinoinnin avulla nostaa mielikuvaa kurssisi arvosta sille tasolle kuin se oikeasti on, saat myytyä kurssiasi myös kalliimmalla.   Kohderyhmälläsi on varaa maksaa, kun he oikeasti uskovat kurssiisi. Uskon itse, että "Where there’s a will, there’s a way". Kun ymmärretään, minkälaisia tuloksia kurssilla saa, siitä ollaan valmiita myös maksamaan. Älä siis pelkää laittaa kurssillesi kunnon hintaa.   Joskus mietin kun ihmiset heittävät verkkokurssin nimen ja kysyvät mitä siitä voisi pyytää hintaa, että ei nimen perusteella vain voi. Verkkokurssi vaatii sen, että sillä ehdottomasti pitää olla oma myyntisivu, jossa pääset kertomaan kurssin hyödyistä ja buustaamaan sen sisältöä. Ja itseäsi osaajana. Ihmiset eivät vain osta kurssiasi, vaan he ostavat myös sinut.    No seuraavaksi sitten:   Verkkokurssin hinnoittelu, myytti nro 5: Ylioptimistisuus.   “Voin ihan hyvin myydä halvalla, kun tilauksia tulee 100 se on sen arvoista.”   Ajatellaan ylioptimistisesti kappalemyynti, jos hinta on edullinen. Mutta kappaleet eivät tule helposti. Eivätkä vain sillä, että hinta on edullinen. Ensinnäkin verkkokurssisi arvomielikuva kärsii halvasta hinnasta, joka karsii ilmoittautumisia.    Etkä säästä markkinoinnissa sen enempää. Kuten sanoin, ilmaistakin kurssia pitää markkinoida. Mieti ennemmin optimaalinen hinta sille, missä kohtaa hinnan korottaminen vaikuttaisi liikaa myynnin kappalemäärään.   Jos saatkin lopulta vain 10 ilmoittautumista, on kokonaismyynti täysin eri, jos kurssin hinta oli 19 euroa tai jos se olisi ollut 190 euroa.   No seuraavaksi sitten yleinen juttu, nimittäin:   Verkkokurssin hinnoittelu, myytti nro 6: Alennusmyynti.   “Teen tarjoushinnan, niin saan enemmän myyntiä!”   Eijeieieieiei… olen aika ehdoton alennusten suhteen. Sillä mielikuva helposti niiden kanssa on se, että palvelusi eivät ole hinnan arvoisia. Mieleen tulee helposti, eikö kukaan osta tuota kurssia normaalihintaan..?   Toki voit alennusten kautta saada kappalemääräisesti enemmän ihmisiä kurssillesi, ja nopeasti enemmän myyntiä, mutta pitkällä tähtäimellä ne voivat haitata brändiäsi. Jos ihmiset jäävät odottamaan seuraavaa alennusmyyntiä. Ostaako kukaan kurssiasi enää sen oikealla hinnalla?   Tarjoa mieluummin jotain bonusta tai erilaisia maksujärjestelyitä. Ja muista: jos alennat hintaa, alennat palveluasi.    Loppujen lopuksi kurssille tulevat ne, jotka tuntevat sinut ja jotka uskovat että sinulla on annettavaa heille. Oli hinta melkein mikä hyvänsä.   No näitä kaikkia myyttejä, tai ajatuksia, yhdistää yksi asia: alihinnoittelu.   Mitä riskejä alihinnoitteluun sitten liittyy? Mitä seurauksia sillä voi olla?   Kuten jo aiemmin sanoin, alihinnoittelu ei kerro hyvää palvelustasi. Halpa ei voi olla hyvää -ajatus, istuu meissä tiukasti.    Alihinnoittelun riskinä on myös se, että kurssillesi tulee vääriä ihmisiä. Jotka ovat vain hinnan perässä, tuntematta sitä tapaa, jolla puhut asioista. Ja näin jos eivät resonoikaan sen kanssa mitä puhut, jäävät tyytymättömiksi.   Tai verkkokurssillesi tulee ihmisiä, jotka eivät ole sitoutuneita tekemään tuloksia. Ja jos kurssilaisesi eivät saa tuloksia, hyvä sana ei lähde kiertämään.    Mutta iso juttu on myös se, että jos alihinnoittelet verkkokurssisi, et tule saamaan sillä konkreettista liikevaihtoa, tulosta. Verkkokurssin myynnissä ei ole kyse nappikaupasta, vaan ihan oikeasta bisneksestä, jossa on mahdollisuus tienata paljon.   Mutta vaikka alihinnoitteluun liittyy pitkän tähtäimen riskeä brändillesi ja bisneksellesi, niin korkeaa hintaa ei toki pidä lähteä pyytämään verkkokurssista, jos se ei ole sen arvoinen. On huikean tärkeää, että asiakas kokee saaneensa hintansa arvosta apua.    Jos haluat tietää keinoja, joilla voit lisätä verkkokurssisi arvoa ja mielikuvaa sen hyödyistä, tule mukaan Älä kilpaile hinnalla -webinaariin torstaina 26.11. Tai jos kuuntelit tämän nyt webinaarin jälkeen, pysy mukana, pidän varmasti webinaarin toisenkin kerran.    Kiitos että luit tämän jakson. Toivottavasti nähdään webinaarissa, tai seuraavissa. Ja toivottavasti onnistuin buustaamaan uskoasi verkkokurssiisi ja nostat edes hieman sen hintaa. Mutta voi hyvin, ja kuullaan taas täällä podcastissa parin viikon kuluttua.  

Pärjäänkö minä perheyrityksemme toimitusjohtajana? Näin Annaleena Hakola pohti, mutta sitten hän ymmärsi voivansa itse päättää, mitä toimitusjohtaja tekee. Eihän hänen edelleenkään tarvitsisi osata kaikkea. Huonekaluja valmistavan Hakolan toimitusjohtajan mielestä työn täytyy olla merkityksellistä – vaikka se tarkoittaisikin joskus puhelinhaastattelun antamista saksalaislehdelle kaksi tuntia synnytyksen jälkeen. Vahvan työmoraalin Annaleena peri lapsuudenkodistaan. Yrittäjyys oli elämäntapa pohjalaisperheelle, jonka lomamatkojenkin yleisin kohde oli Kölnin huonekalumessut.Kun Annaleena muutama viikko sitten jäätyi kesken Design Weekin tärkeän esiintymisen, sai hän positiivisen palautteen vyöryn. Epäonnistumisen ja häpeän hän on nyt onnistunut kääntämään voimavaraksi ja rohkeudeksi. Me kaikki olemme rajallisia ja se on ihan ok, hän rohkaisee nyt muita ruuhkavuosia eläviä.Annaleenan kaksi poikaa ovat perineet äitinsä vahvan tahdon. Kun hän katselee sohvatehtaan vanuvarastossa pomppivia lapsiansa, täyttyy hänen sydämensä rakkaudesta. Kuten äitinsäkin he eivät pääse elämässään välttämättä helpolla mutta saavuttavat varmasti paljon.Seuraa meitä instagramissa @ruuhkavuosirakkautta ja laita podi tilaukseen!

Kieran - Family man & teacher at a pupil referral unit discusses challenges Lock down has presented   Kieran moved from Manchester to Essex 18 years ago to begin teaching in mainstream schools.   He decided 3 years ago to move from mainstream education to pursue a new career with  a Pupil referral unit in Basildon.    From Kieran:  "I have loved working there from the second I stepped through the door and am passionate about making sure these students are given a second chance and not shunned. I live at home with my fiancée and just love being a Dad to my two amazing boys and spend my time running, cooking and laughing."   Enjoy    YouTube Episode: https://youtu.be/eIh-t0-auyM

Porvoon Akilles Bandy nappasi komean kotivoiton jääpallon Bandyliigan kolmosesta lauantaina Pallokentällä. Akilles vei vakuuttavan voiton Jyväskylän Seudun Palloseurasta (JPS) 9–2 (4–0) lukemin. Denis Sadakov on tehtaillut 13 pelaamassaan ottelussaan jo 28 maalia, ja toiminut syöttäjänä kahdeksassa. Hän onkin selkeä runkosarjan pistepörssin ykköspelaaja. Illan tehopakkaus oli voitosta riemuissaan, vaikka ei tehnyt tekemistään maaleista sen ihmeellisempää numeroa. – Minun tehtäväni ja työ on joukkueessa tehdä maaleja. Joukkue puurtaa sen eteen, että minulla olisi mahdollisuus tehdä niitä. Eihän sillä sinänsä ole mitään väliä kuka maaleja tekee, kunhan joukkue vain voittaa, Sadakov painottaa.

Tässä jaksossa, kun vuosi lähenee loppuaan, haluan vähän vetää yhteen tätä vuotta. Ja katsoa eteenpäin vuoteen 2020. Mitä trendejä itse näen digimarkkinoinnissa ja palvelubisneksessä? Ja miten näkemykseni asioihin on tämän vuoden aikana muuttunut?     Jos et halua kuunnella jaksoa, lue se tästä: Tässä jaksossa, kun vuosi lähenee loppuaan, tai ehkä loppuikin jo kun kuuntelet tämän, haluan vähän vetää yhteen tätä vuotta. Ja katsoa eteenpäin vuoteen 2020. Mitä trendejä itse näen digimarkkinoinnissa ja palvelubisneksessä? Ja miten näkemykseni asioihin on tämän vuoden aikana muuttunut? Viime vuonna tähän aikaan minulla oli ihan hirveä kriisi päällä, ero alkoi näyttää väistämättömältä ja samalla minulla oli hirveät kasvutavoitteet bisnekselle. Ei hyvä yhtälö, voin nyt sanoa. Mutta silloin en nähnyt sitä. Painoin vaan kaasua ja pakenin toimistolle. Tämä vuosi 2019 on ollut mulle todella käänteentekevä. Törmäsin Facebookissa sellaiseen kuvaan missä luki: "Jumala sanoi: tänä vuonna tein sinusta vahvan, ensi vuonna teen sinusta onnellisen", ja mulla tuli itku. Minun kohdallani tämä on niin totta. Tämä vuosi on ollut rankin vuosi ikinä, ja se on tehnyt minusta vahvemman. Tammikuussa erosin, muutin, loin ihan uuden kodin itselleni ja lapsille, keväällä rakensin ja lanseerasin kaksi uutta kurssia ja kesäkuussa paloin kaiken tämän jälkeen totaalisesti loppuun... Heinäkuussa otin etäisyyttä ihan kaikkeen ja lepäsin, toivuin koko kuukauden. Mietiskelyn seurauksena elokuussa päätin luopua rakentamastani Mamaonbis-yhteisöstä, konseptista, jolle vielä keväällä minulla oli suuret suunnitelmat. Nyt loppuvuodesta olen myös kursinut kasaan yritykseni talouden, joka useamman kuukauden levon jälkeen alkoi olla aika pahassa jamassa. Olen tässä suhteessa onnekas, että minulla on digibisnes josta saan passiivista tuloa, vaikken vähään aikaan tekisikään töitä. Ja kun taas alan tehdä töitä, vankka kokemus ja osaaminen kantaa. Saan ehkä olla tässä kohtaa hieman ylpeä itsestäni, nimittäin koska minulle on tosi luontevaa pistää pystyyn kampanjoita, pitää webinaareja, luoda kursseja ja rakentaa myyntiputkia, sainkin nopeasti tulotason entiselleen. Mutta nyt siis olen tilanteessa, jossa pääsen aloittamaan alusta. Olen yhä toipumassa näistä kaikista ja nähnyt jo paljon positiivisia muutoksia. Niin itsessäni kuin niissä tuloksissa, joita työssäni saan. Luotan enemmän ja enemmän siihen, että universumi ohjaa, kun sitä vaan pyytää sen tekemään. Kun osaa oikeasti luovuttaa, lopettaa puskemisen ja suorittamisen, keskittyä sisimpäänsä ja kuunnella sitä, ennen kuin lähtee tekemään. Kärsivällisyys on sellainen juttu mitä mulla ei koskaan ole ollut. Kun haluan jotain, se tehdään heti. Ei ensi viikolla tai ensi vuonna. Miksi odotella? No, tämä on yhä hyvä systeemi silloin kun ne muutokset joita haluaa tehdä lähtevät sisältä. Jos tietää, että jonain päivänä tulee jotain tekemään, niin jos ei ole syytä odottaa, ne muutokset voi tehdä heti. Mutta nyt syitä odottaa löytyy enemmän kuin ennen. Fakta on se, että kriisin keskellä ei kannata lähteä tekemään suuria muutoksia. Tai kriisistä toipuessa. Kun on yhteydet itseen ja universumiin kunnossa, niin tietää milloin on se oikea hetki. Se ei välttämättä siis ole heti, vaan vasta sitten kun elimistö on rauhoittunut. Ja siksi tämä vuosi on siis ollut täynnä virheitä. En nyt kadu niitä, sillä ne toivat minut tähän, missä nyt olen. Entistä vahvempana, osaavampana ja varmempana siitä, että teen oikeita asioita. Mutta se isoin virhe kaikista oli nyt se, että en ottanut aikaa toipumiselle. Ero ja muutto lasten kanssa on jo itsessään iso kriisi, mutta kun siihen lisää vielä niiden jälkeiset riidat ja vielä viranomaisetkin, se on entistä isompi. Muistan ajatelleeni keväällä, että kun olen tästä selvinnyt, niin sitten otan aikaa toipumiseen. No, eihän se niin mene. Eihän asioista selviä, jos niille ei anna aikaa selvitä. Jos kriisin keskellä ei ota aikaa tunteiden käsittelyyn, vaan sen sijaan lykkää tunteita myöhemmäksi ja kylmettää, kovettaa itseään, tekee itse asiassa kaikkensa tukahduttaakseen tunteensa, paetakseen niitä, niin mennään vaan huonompaan suuntaan. Tämän sanoo tietysti järki jo nyt, mutta silloin järki oli varmaan lomalla.  No, mutta tämän vuoden alussa minulla oli isot tavoitteet kasvattaa tiimiä. Sen itse asiassa teinkin, ja ratkaisu löytyi yhdestä osoitteesta. Minulla on Wannado-nimisessä yrityksessä useampi assari ja projektipäällikkö, jotka ovat olleet mulle tänä vuonna ihan huikea apu. Kun jäin kesällä useammaksi viikoksi pois kartalta, he hoitivat hommat puolestani. Tekivät julkaisuja someen, hoitivat asiakaspalvelun ja laskutuksen ja paljon muuta. Ja tätä yhteistyötä aion jatkaa myös vuonna 2020. Nyt seuraavalle vuodelle tavoitteeni ovat lähinnä henkisiä. Ja asioiden loppuunsaattamista. Nyt aion antaa sille aikaa, että rakennan kurssitarjontaani hieman uusiksi, karsin, supistan ja keskityn enemmän. Ja se on se juttu, jonka koen että on tosi tärkeää jokaiselle palvelujaan myyvälle yrittäjälle. Että keskittyy ja erikoistuu, karsii sitä mitä tekee. Tällä tarkoitan sitä, että itse en enää tarjoa kaikkea mahdollista digimarkkinoinnista, vaan keskityn nimenomaan brändäämisen ja digibisneksen kouluttamiseen. Sillä mun vahvuudet on siinä sisältömarkkinoinnissa, strategisessa suunnittelussa ja myyntiputkien rakentamisessa verkkoon. Nimenomaan palveluiden markkinoinnissa. En siis ole somekouluttaja, enkä bloggauskouluttaja, vaikka ne kokonaisuutena sisältyvätkin kursseihini. Pääpainopiste on kuitenkin se myynnin lisäys. Miten verkosta löytää asiakkaita ja tehdään myyntiä? Sen olen nyt tänäkin syksynä itselleni todistanut, että sen osaan. Että pystyn lyhyessä ajassa korjaamaan yrityksen talouden, kun vaan jaksan itse. Ja se että jaksaa itse, että energia riittää bisneksen kehittämiseen, onkin yksi Bisneskoulun tärkeistä aiheista jatkossa. Miten voi pysyä tyynenä ja rauhallisena, vaikka kaikki kaatuisi ympärillä? Voin sanoa että tästä on kokemusta. Mutta mitä trendejä näen palveluiden markkinoinnissa. No yksi isoimmista jutuista on aitous oman brändin rakentamisessa. Olen puhunut siitä jo tosi paljon, mutta se syy on se muutos kuluttajissa, tai asiakkaissa, että halutaan asioiden olevan läpinäkyviä. Ei haluta katsoa mainoksia, myyntituputusta, vaan kokea että se keneltä jotain ostetaan, toimii eettisesti ja arvostaa asiakasta. Ja se arvostus näkyy siinä sisällössä, julkaisuissa, joita verkkoon tekee. Se arvostus näkyy siinä, että on nähnyt sen vaivan, että tutustuu asiakkaaseen, että tietää mitkä on ne asiakkaan arjen haasteet ja osaa vastata niihin oikealla tavalla. Eli että rakentaa bisnestään asiakas etusijalla, ei se oma ego. Ei siis paukuteta henkseleitä vaan uskalletaan tulla esiin epätäydellisinä ihmisinä. Puhutaan aidosti ihmiseltä ihmiselle. Se on iso trendi jonka uskon vaan kasvavan tulevaisuudessa. Ja toinen juttu on se, että digibisnes jatkaa kasvamistaan. Verkkokursseja rakennetaan enemmän, niitä ostetaan enemmän ja niitä opitaan koko ajan käyttämään enemmän. Nykyään ei enää tarvitse matkustaa toiselle paikkakunnalle oppimaan jotain, kun sen saman asian voi oppia verkkokurssista. Tai toisaalta, mitä vähemmän ihmisillä on aikaa käytettävissään, kun valitettavasti kaikilla on vaan koko ajan enemmän ja enemmän kiire, niin sen sijaan että istuttaisiin lukemaan kirjaa ja opiskelemaan siitä, niin kuunnellaan ne samat asiat korvanapeista matkakuuntelemisena. Eli se että verkkokurssin rakentaja osaa ottaa huomioon tässä kohtaa sen asiakkaan elämäntilanteen on ihan kullanarvoista. Että kurssi istuu sinne asiakkaan arkeen. Ja sitä ei kannata pelätä, että oma kurssi ei mahtuisi markkinoille. Onhan kirjojakin kasapäin samoista aiheista! Miksei siis verkkokurssejakin? No sitten kolmantena kasvavana juttuna näen sen, että palveluntarjoajat alkavat rakentaa enemmän automatisoituja myyntiputkia, jotka johtavat hyvin konvertoiviin, eli tehokkaille myyntisivuille. Se on sellainen juttu, missä monella on paljon opittavaa. Tällä systeemillä myydään usein verkkokursseja, mutta näen että sitä voisi enemmän käyttää myös ihan livekurssien tai face to face palveluiden myynnissä. Keväällä tein kurssin Hinnoittele itsesi lomalle, jossa puhun siitä, miten palvelupaketteja voi muodostaa niin sanotusti hybrideinä, osin digitaalisina ja osin livenä tarjottavina palveluina. En tiedä miten digitaalisuutta opetetaan perus yrittäjäkoulutuksissa, mutta Bisneskoulun kursseilla se otetaan aina huomioon, tietysti. Nämä ovat sellaisia juttuja, joita itse olen haistellut markkinoilla. Ja nenäni on usein oikeessa. Haha. No mutta oikeesti luotan siihen, että tässäkin asiassa universumi ohjaa. Se mitä itse odotan ensi vuodelta, vuodelta 2020, on se että pääsen yhä paremmin tasapainoon itseni kanssa, voin paremmin henkisesti ja fyysisesti ja että saan ainakin yhden kirjan kirjoitettua. Kaksi isoa ideaa on jo mielessä, mutta tyydyn nyt siihen, että saisin yhden kirjan valmiiksi. Oletko itse tehnyt inventaariota tästä vuodesta? Missä asioissa olet onnistunut tai missä asioissa epäonnistunut? Epäonnistuminen on siis hyvä juttu, sillä se tarkoittaa sitä että olet yrittänyt, ylittänyt rajojasi, ja oppinut jotain uutta. Jos et yhtään ole epäonnistunut tänä vuonna, niin koita epäonnistua edes muutaman kerran ensi vuonna. Se jos mikä opettaa. Jos ei koskaan epäonnistu, niin sitten ei ole yrittänyt tarpeeksi. Onnittele siis itseäsi joka ikisestä epäonnistumisesta, joka sinulla tänä vuonna on ollut. Se on tie siihen unelmien bisnekseen, ja sun unelmien elämään. Saat onnitella myös onnistumisista. Minä kiitän että kuuntelet mun podcastia, ja toivotan sinulle nyt juhlavaa vuoden vaihdetta, ja onnea uudelle vuosikymmenelle!

Kun kaksi Suomen TOP 3 koutseista istuu lauteille, niin silloin on tarkoitus puhua johtamisesta, tiimin & roolien rakentamisesta ja strategian luomisesta. Eihän meidän pitänyt jääkiekosta paljon puhua, mutta miten siinä kävikään? Mitä NHL joukkuetta Jukka Jalonen haluaisi valmentaa, jois saisi itse valita? Millainen on Suomen kautta aikojen kovimman jääkiekkovalmentajan tunneälykäs tähdistökentällinen?

Eihän tätä ole mietittykkään, kuin vajaa ikuisuus, niin kuunteleppa millä tavoin Pastorit Kahra ja Niska hämmentävät pohdinnoillaan elämän tarkoituksen soppaa.

Sairaus voi muuttaa ulkonäköä ja se voi vaikuttaa elämään monin tavoin. "Ihosairaus ei ole vain esteettinen haitta, se voi olla kivulias. " "Eihän nää mitään pikkujuttuja ole, saa ärsyttää." "Laita nyt jotain rasvaa ihoosi, kumminkaimallakin toimi tämä ja tuo rasva." "Ois ihanaa, jos erilaisuus sallittaisiin." Aika paljon ajatuksia nousee allergioista, ihosta ja astmasta. Ehkäpä myös sinulla. Allergia-, iho- ja astmaliiton podcastissa äänessä kuntoutussuunnittelija Marjo Tähtinen ja verkkotoiminnan suunnittelija Anu Sauliala, jotka työskentelevät näiden aiheiden parissa päivittäin. Podcastissa he jakavat ajatuksiaan miten sairaus voi vaikuttaa ihan tavalliseen elämään, olkoot kyse ulkonäöstä, parisuhteesta, rahasta, stressistä tai juhlista. Hyppää mukaan kuuntelemaan!

Porvoon Salibandyseuran (PSS) naisten edustusjoukkue hio kynsiään kauden ensimmäisessä harjoitusottelussaan Lahden Pelicans SB:tä vastaan Aurorahallilla. Joukkue ei ole lepäillyt laakereillaan kesän aikana. Kova treeni ja tulevaan naisten Salibandyliigaan valmistautuminen näkyi porvoolaisten ja lahtelaisten välisessä harjoitusottelussa. Illan emäntänä toiminut PSS vei varsin vakuuttavalla pelillä voiton Pelicansista 5–2 (1–0, 3–0, 1–2) lukemin. PSS:n naisten edustusjoukkueen kapteeni Inka Lampinen syötti kotijoukkueen neljännen maalin. Hän olikin kohtuullisen tyytyväinen peli-ilmeeseen tässä vaiheessa kautta. – Eihän tämä peli nyt ihan kaikista kovatempoisin ollut, mutta tässä vaiheessa meidänkin pelimme tietysti onkin hiukan tunnustelevaa, Lampinen totesi ottelun jälkeen. Porvoolaisten päävalmentaja Jukka ”Kode” Kouvalainen oli myös joukkueen tekemiseen kentällä tyytyväinen, vaikka totesi, että pientä fiilausta tarttee vielä tehdä. – Pääsimme pelaamaan paljon pallollista hyökkäyspään peliä ja pidimme hyvin palloa läpi ottelun. Pientä fiilausta pitää kuitenkin vielä tehdä.

In this episode we have a very special guest, Kohl Kitzmiller, and other guests continuing our intl SLC competetion coverage!!

Deskriptiivisessä analytiikassa katsotaan, mitä on tullut tehtyä ja opitaan siitä. Prediktiivisessä analytiikassa pyritään ennakoimaan asiakkaiden käyttäytymistä. Mitä se tarkoittaa ja onko se mahdollista? Esimerkiksi eräissä someanalytiikkatyökaluissa on ominaisuuksia, jotka pyrkivät arvioimaan, tuleeko jostain julkaisusta tulee ns. viraali. Niillä on toki oma hyötynsä, mutta voi helposti unohtua, että ihmisen käyttäytyminen ei ole kovinkaan usein rationaalista. Sitä voi ehkä ennakoida, muttei ennustaa. “Tähän asiaan pitäisi suhtautua niin kuin sääennusteeseen. Eihän sen tarkoitus ole, että näen että huomenna on tasan tarkkaan kahdeksan astetta, vaan se antaa minulle osviittaa”, huomauttaa Jaakko. “Eli kyse pitäisi olla enemmän skenaarioajattelusta kuin siitä, että yrittäisimme ennustaa täydellisesti jonkun yksittäisen asian onnistumista.”

Kun kuulin erään valmentajan sanovan, että ”asioiden ottaminen vakavasti ei yleensä ole hyödyllistä” tunsin vastustusta: ”Eihän se nyt noin voi mennä! Täytyyhän asiat ottaa vakavasti, jos niiden haluaa jotenkin muuttuvan.” Tässä podcast-jaksossa pääset pohdiskelemaan asiaa kanssani tarkemmin. Voiko olla, että asioiden ottaminen vakavasti estää pulmien helpottamista? The post 14: Onko asioiden ottaminen vakavasti osa ratkaisua vai osa pulmaa appeared first on Astetta parempi elämä.

Keitä me ollaan, mitä on Kasvukipuja-podcast? Eihän tää vaan esittelyyn jää, kun jo hypätään suoraan syvään päähän pohtiessa miten ADHD vaikeuttaa elämää, ja reaktioihin perheneuvolasta puhuessa.

Eihän se Jere ehtinyt olla kuin päivän duunissa ennenkuin saikku kutsui, mutta ei syytä huoleen, sillä Porin ja NRJ:n Päivän vahvistus Julianna Jannen kaverina aamussa! Julianna on pistänyt isot rahat tiskiin terveellisen elämän puolesta, mutta onneksi Jannelta löytyi täydelliset avaimet kisan voittoon. Lisäksi mielessä lomaruokakauppa ja vessapaperin korvaaminen. Tietty tiistaina ohjelmassa myös Lovezone, jossa juteltiin treffisäännöistä!

Viikon huumoripainotteisen jakson aiheena create-react-appin kanssa eläminen ja kuoleminen. Antti ja Riku vastaavat myös yhteen (1) yleisökysymykseen. Juontajien pitäisi opetella tehokkaampaa ajankäyttöä. T: Shownotesien kirjoittaja. Eihän näitä ees lue kukaan. Pitäisköhän sitä kouluttautua uudestaan vaikkapa merisiilien kouluttajaksi. facebook/create-react-app wmonk/create-react-app-typescript Jakson valinnat Riku: Lambda Calculus https://www.youtube.com/watch?v=eis11j_iGMs https://www.youtube.com/watch?v=3VQ382QG-y4 Antti: Smashing Book 6

Mahadura & Özberkan ottivat tällä viikolla tehtäväkseen katsoa pornoa joka päivä. Keskivertosuomalainen katsoo nettipornoa kerrallaan 9 minuuttia ja 25 sekuntia. Eihän se kuulosta edes pahalta? Mitä pahaa pornon katsomisessa on? Eikö jokainen ole joskus katsonut pornoa? Mahadura & Özberkan syventyvät tässä jaksossa pornoriippuvuuteen, eli keskustellaan siitä mihin kaikkeen riippuvuus voi johtaa ja mitä sille voidaan tehdä? Studiossa vieraana pornoriippuvainen stand up -koomikko Toni Jyvälä sekä artisti Roni Lempiäinen, joka on puolestaan päässyt irti riippuvaisuudestaan.

"Ja sitten tietysti politiikassa noi viimeiset vuodet. Jos mä sanoisin, et noi kaksi vikaa vuotta pääministerinä ja ulkoministerinä olisi ollut kivaa aikaa, niin kyllä mä puhuisin täyttä skeidaa. Eihän se sitä ole. Se on kansalaisvelvollisuus." Alexander Stubbista kertova kirja Alex ilmestyi 24.8.2017. Esko haastatteli Alexander Stubbia heti kirjan ilmestyttyä.

TuplaTurinat - Miten makkaraa tehdään (24.2.2017) Mitä tapahtuu, kun kokki loihtii maan mahtavimman pippuripihvin? Tarina tästä on tylsältä nimeltään prosessikuvaus. Miksi siitä kannattaa kertoa asiakkaille? Sitä pyöriteltiin tänään Tuplaturinoissa. - ”Eihän asiakasta kiinnosta kuin lopputulos” - Luottamuksen rakentaminen - Asiakas haluaa tietää reitin - ”Mitähäm mää ny oon tässä ostamassa” - Muista näkökulmat - Tuotteistamisen ensiaskeleet - Kiinnostaako prosessi ketään?

Anneli lähti Ruotsiin 1970 tuomaan kalakukkoa siskolleen. Sillä reissulla hän on vieläkin. Ruotsinsuomalainen kirjallisuus olisi varmasti nyt heikommissa kantimissa, jos hän ei olisi jäänyt tänne. En katso taaksepäin. Mulla on niin paljon tekemistä vielä, että suuntaan katseen vain eteenpäin. Anneli Tikkanen-Rózsa kirjoittaa elämästään: Lapsuus Suomessa oli turvallista aikaa. Aina lämmin kesä ja paljon kärpäsiä ja paarmoja, ja talvella oli suuret kinokset lunta.Opettajan viransijaisuuksia tein jo kouluaikana ja yhtenä kesänä olin kesälomittajana osuuskaupassa. Eka varsinainen työ oli toimittajana Kiuruvesi-lehdessä. Kirjoittelin kouluaikana mm. runoja lehden nuorten osastoon, joten se ehkä auttoi saamaan paikan, jota haki paljon muitakin.Olin lapsuudessani kova kirjoittamaan. Perustin oman lehdenkin jo ihan alaluokilla kansakoulussa siihen aikaan järjestettyjen Raittiuskilpakirjoitusten innoittamana. Toimitukseen kuului pikkusiskoni ja pari samanikäistä tyttöä. Kun sitten oppikouluaikana jouduin asumaan kirkonkylällä pitkien koulumatkojen takia, menin mukaan partioon. Olin ihan sikahyvä suorittamaan ansiomerkkejä!Olin sihteerinä kunnan ja seurakunnan nuorisoneuvostoissa. Koska olin toimittaja, niin minut valittiin aina sihteeriksi kaikkialla - paitsi kun olin tekemässä juttua Marttojen joillakin piimäkursseilla, jouduin mannekiiniksi!Toimittajana ollessa harrastin myös kunnan nuorisotyötä ja kävin useita kerhonohjaaja- ja jengityön kurssejakin, ja kunta palkkasi minut iltaohjaajaksi 200 markan kuukausipalkalla ja tehtäväksi tuli perustaa ja rahoittaa nuorten toiminnalla nuorisoklubi. Se voisi olla haasteellista nykyajan nuorille, mutta me teimme sen. Myöhemmin kunta lienee jo järjestänyt nuorille ihan oikeat toimitilat ja ohjaajia.  Minulle se oli hyvä homma, sillä sain toiminnastamme paljon hyviä uutisia lehteen sekä rahaa, jolla rahoitin autokouluni.Autokoulusta tulee mieleeni kiva muisto: pankinjohtaja (joka kuului lehden johtokuntaan) soitti minulle toimitukseen ja käski majurin äänellään heti puheilleen pankkiin. Toteltava oli. Otin kaiken varalta kameran mukaan, vaikka määräystä siitä ei ollut tullutkaan. Eihän sitä koskaan tiennyt, minkä uutisen perään minut komennettaisiin.  Mutta tällä kertaa ei kysymys ollut siitä.  Pankinjohtaja tarjosi minulle lainaa auton ostoa varten. Hän oli nähnyt minut ajamassa autokoulun autoa. Hän sanoi myös, että auton tulisi olla minulle sopivan kokoinen, pieni. Mielellään Fiat 600. Siihen aikaan Timo Mäkinen oli kuuluisa ralliautoilija ja ajoi Miniä, joten kerroin pankinjohtajalle ajatelleeni kylläkin Miniä. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän antoi luvan semmoisen ostamiseen. No, onhan se pieni sekin.En ollut todellisuudessa ajatellut minkään auton ostoa.Päätin pistäytyä Eskilstunassa v. 1970.  Menin siihen majurin pankkiin nostamaan kaikki säästöni. Pankkineiti nauroi minulle ja neuvoi ystävällisesti, että ottaisin vain pari sataa markkaa ja ne matkasekkeinä, koska tulisin kuitenkin pian takaisin, enkä varmaan tarvitsisi rahaa vierailuni aikana.Saavuin laivalla Tukholman satamaan kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaiaamuna 1970, eikä matkasekeillä voinut ostaa junalippua Eskilstunaan. Siinä onkin sitten oma tarinansa, miten pääsin Eskilstunaan, ja sen voit kuunnella tästä radio-ohjelmasta.Kotona olivat luulleet, että tulisin kotiin siskon perheen mukana juhannuksen aikoihin, mutta he menivät ja minä jäin kastelemaan kukkia.Eskilstunassa oli silloin töitä tarjolla, niitä sateli joka puolelta enkä kielitaidottomana osannut sanoa aina Ei käy.  Pääsin pian RSKL:n ja työnvälityksen nuorille järjestämään nuorisonohjaaja- ja seurakonsulenttikoulutukseen Eskilstunan Suomi-seuraan. Ja niin oltiin taas ajan hermolla, järjestötoiminnassa, jonka tiimoilta järjestyi yhtä jos toistakin lisähommaa.  Sekä Eskilstunan Kuririssa että Folketissa oli suomalaisia sivuja, Ruotsinsuomalainen oli silloin RSKL:n nimissä ja julkaisi juttujani.  Sain jopa oman lehtimieskortinkin, jota en ollut koskaan Kiuruvesi-lehdessä saanut.  Minulla oli nimittäin niin huono palkka, ettei minua hyväksytty lehtimiesliittoon. Ensimmäisestä jutustani, jonka tein AMS:n lehteen sain ison rahan! Se oli yhtä paljon kuin kuukausipalkkani Kiuruvesi-lehdessä oli ollut v. 1966.Aikansa kutakin. Ilta- ja yösiivouksia eri paikoissa, töissä matkatoimistossa ja lapsenlikan pesti yms, siinä joitakin hommistani.Pari vuotta meni Eskilstunassa ja sen jälkeen oli edessä muutto Södertäljeen, piti päästä lähemmäksi Tukholmaa ja uusia haasteita.Ensimmäinen työtarjous Södertäljessä oli Eskilstunasta. En ollut koskaan hakenut sieltä töitä, mutta jotenkin maineeni nuorisonohjaajana oli levinnyt ruotsalaisten tietoisuuteen, ja minulle tarjottiin töitä jostakin vapaa-ajan talosta.  Siitä sain idean kysyä töihin vastaavanlaiseen työhön Södertäljessä ja pääsin. Luovuin siitä sitten kun sain opettajan hommia ja vakituisen leipätyön.  Ennen sitä ja siinä sivussa olin tietenkin opiskellut yhtä jos toistakin ja tehnyt erilaisia hanttihommia, mm. perustin Södertäljen Kuriiriin suomalaiset sivut. Sain ne sillä ehdolla, että sivuille hankittaisiin ilmoituksia, joiden tuloista sekä minä että ilmoitushankkija saisimme palkkamme. Joku Saabilla töissä oleva henkilö hoitikin ilmoitushankinnan ja rahoitti siten suomalaiset sivut. Ja kun hän lopetti, loppuivat sivut, sillä kukaan ei jaksanut enää hankkia ilmoituksia. Joku sitä kokeili kylläkin.Jotenkin jouduin opettajaksi Södertäljeen.  En tietääkseni ole koskaan hakenut sitä virkaa, mutta syksyllä 1975 minulle vain tuli kirje, jossa kutsuttiin töihin. Vasta ensimmäisenä työpäivänä minulle selvisi, että olin saanut ensimmäisen suomalaisen luokan opettajan viransijaisuuden! Kiitos mukavien työkavereiden, selvisin siitäkin järkytyksestä. Olinhan minä jo vähän ihmetellytkin, miksi kaikki 6-7 vuotiaat lapset alkoivat tervehtiä ja hiippailla minun perässä kesällä, kun ulkoilutin koiraani.  Kuvittelin, että ne olivat vain kiinnostuneita komeasta, sinisestä Grand Danoisistani.Varsinaista opettajakoulutusta minulla ei silloin vielä ollut, mutta olin ollut yhden kesän Jyväskylän kesäyliopistossa alkeisopetuskurssilla.  Sillä piti pärjätä, aluksi.Opettajan työtä kesti 40 vuotta. Urani aikana sain kokeilla mitä moninaisempia opettajan töitä.  Olin luokanopettajan suomalaisilla luokilla 1-9, ja myöhemmin minulla oli myös ruotsalaisia luokkia aina 6-vuotisryhmästä lähtien ja ruotsinkielisiä erityisluokkia 6-9 reilut toistakymmentä vuotta. Sain opettaa suomea kotikielenä, ja sitten myöhemmin äidinkielenä sekä valinnaisaineena aina päiväkodeista lukioon saakka. Kun viimein päätin jäädä eläkkeelle, niin sain vielä kuin boonuksena kokeilla suomen opetusta yliopistossa vieraana kielenä ja sain palata takaisin tuntemattomaksi muuttuneeseen kouluuni Nykvarniin pariksi vuodeksi ja yrittää opettaa suomea myös entisten oppilaitteni lapsille, joista suurin osa oli nyt puolisuomalaisia, kolmannen tai neljännen polven suomalaistaustaisia lapsia. Hieno kokemus sekin.Vaikka opettajan työ onkin niin vaihtelevaa ja antoisaa (en tarkoita nyt palkkaa), saattaa sekin käydä yksitoikkoiseksi, ellei keksi vähän vipinää opetukseen.  Ainakin oppilaat voivat kokea sen tylsäksi.  Paremman puutteessa keksin maustaa opetustani kielikylvyllä.  Anoin siihen projektirahaa kouluhallitukselta ja sain sekä siirtolaisrehtorin että oman paikallisen rehtorin siunauksen, joten siitä vain. Vuokrasimme sopivat tilat seurakunnan omistamasta Herrgårdenista ja olin siellä evakossa viikon suomea lukevien oppilaitteni kanssa. Kaikki opetus kaikissa aineissa sujui suomeksi, joten oppilaat eivät varmaankaan olleet pahasti jäljessä ruotsalaisista luokkatovereistaan, kun palasivat takaisin kouluun.Yhdellä koululla teimme koululehteä suomentunneilla useita vuosia. Lapset hankkivat lehteen ilmoituksia ja kustansimme sillä painokulut + maksoimme Suomen risteilymme.  Yhtenä vuonna kävimme opintomatkalla Unkarissa yhdessä unkaria lukevia oppilaiden kanssa.  Se matka kesti kaksi viikkoa, sillä matkasta innostui myös Unkari-seura ja siellä järjestettiin myyjäiset matkamme hyväksi. Omaa rahaa ei taidettu tarvita.  Seuraavana vuonna kävimme sitten samalla porukalla Suomessa opintomatkalla.Jouduin aloittamaan myös ruotsalaisen koululehden teon ollessani eräällä toisella koululla erityisopettajana. Silloisen rehtorini mielestä minun piti saada opettaa myös muita oppilaita, ja koska kävin siihen aikaan IKT-maisterin kurssia Tukholman opettajakorkeakoulussa (IKT= information-kommunikation-teknik) se sopi minulle ihan hyvin. Koululehteä tein työaikani ulkopuolella ja oppilaat tulivat koulun jälkeen toimitustyöhön.Eihän elämä saa olla vain työtä, niin mukavaa kuin se onkin!Olen aina ja kaikkialla ollut mukana monissa järjestöissä, ja minulla on ollut sormeni pelissä usean perustamisessakin. Mutta minä en aio jatkaa mitään ikuisesti. Nyt on aika jättää hyvästit yhdelle jos toisellekin. Nykvarnin suomi-seura saa etsiä itselleen uuden puheenjohtajan, Finn-Kirjalle se saatiin jo, ja ensi syksynä on kirkollisvaalit. Silloin voin jättää kirkkovaltuuston ja muut luottamustoimet siellä.En tiedä, olenko saanut jotakin aikaan järjestöelämässäni, mutta jotakin koen sentään tehneeni.Kirjoittajayhdistyksen sihteerinä ollessani aloin pitää kirjakahviloita Södertäljen kirjastossa, mutta kun kunta alkoi vaatia vuokraa, niin muutin toiminnan Nykvarniin, jossa olen jatkanut sitä jo yli 20 vuotta yhdessä Salme ja Veijo Kosusen kanssa. Saamme kokoontua seurakunnan tiloissa Herrgårdenilla ja tämä on yksi seurakunnan suosituimmista toiminnoista.  Seurakunta innostui myös noin 10 vuotta sitten ajatuksestani luovuttaa Muumi kyseisen vuoden aikana viimeiseksi kastetulle ruotsinsuomalaiselle lapselle seurakunnan järjestämässä itsenäisyyspäiväjuhlassa. Kaikki kunnia sotaveteraaneille, mutta suomen kielen tulevaisuuskin on kiinnostava ajatus. Kannustamme muumituksellamme suomen kielen ja kulttuurin jatkuvuutta ja samalla muistutamme myös kasteesta ja seurakuntaan liittymisestä.Nykvarnin kunta, Suomi-seura ja Finn-Kirja lähtivät mukaan ideaani ja Nykvarnissa järjestettiin Ruotsin ainoat runokaraokemestaruuskilpailut joku vuosi sitten. Ikävä kyllä niille ei ole ilmaantunut jatkajaa. Reija Vuorela on edelleen ainut runokaraokemestari.Toimintani Kirjoittajayhdistyksessä vaihtui LIEKKIIN, jonka päätoimittajana olin muutaman vuoden. Sitten minut houkuteltiin Finn-Kirjan puheenjohtajaksi. Se oli silloin aika heikoilla, ja jotain piti keksiä tavallisen kirjojen julkaisun lisäksi. Tuija Liiti toimi silloin Kirjoittajayhdistyksen puheenjohtajana ja yhdessä aloimme järjestää Ruotsinsuomalaisia kirjamessuja Tukholman Suomen instituutissa. Järjestimme messut vielä yhden kerran 11 vuotta sitten kun Finn-Kirja ja Liekki täyttivät 30 vuotta, paikka oli silloin Eskilstunan kirjasto ja Maire Dahlman Kirjoittajayhdistyksen puheenjohtajana.  Nyt messut jatkuvat, mutta nimi on muuttunut kirjallisuustapahtumaksi, mutta aika on sama; lokakuu.  Tapahtuma ei kilpaile mitenkään Kulttuuri.se:n Kirja- ja kulttuurimessujen kanssa, sillä ruotsinsuomalaisten kirjailijoiden tapahtumalla on erilaiset motiivit.Olen toimittanut yhteensä kymmenkunta antologiaa, kokoomateosta ja historiikkia sekä muutaman Ruotsinsuomalaisen kulttuurikalenterin. Nyt on muiden vuoro.Neljä vuotta sitten ehdotin Vuoden ruotsinsuomalaisen kirjailijan valintaa. Finn-Kirjan johtokunta innostui, ja nyt valitaan neljäs vuoden kirjailija. Kolme vuotta sitten aloimme järjestää myös kirjailijaristeilyjä, nyt se toteutuu marraskuussa.Olen tehnyt, minkä olen keksinyt ja jaksanut. Jokkaane tuaploo tyylillään, minä tein sen jotenkin noin. Toiset tehkööt tavallaan.-Anneli Tikkanen-Rózsa Soili kertoo ohjelmasarjasta: Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Solja Krapu-Kallio löysi miehen Suomesta ja otti uudelleen haltuun suomen kielen. Solja kirjoittaa runoja ja kirjoja, esiintyy, vetää autotalliteatteria ja remontoi taloa. Solja Krapu-Kallio syntyi vuonna 1960 Konginkankaalla Keski-Suomessa. Perhe asui pitkään Keiteleellä, Savossa, ja siellä ovat Soljan juuret. Hän muutti Uumajaan 15-vuotiaana isosiskonsa kanssa. Neljänkymmenen Ruotsin-vuoden jälkeen hän tapasi keikkamatkalla Suomessa miehen entiseltä kotiseudultaan.Yhteisiä kiinnostuksenkohteita löytyi paljon. Nyt he ovat aviossa ja Soljalla on kaksi kotia: toinen Uumajassa, toinen Kuopiossa. Kuopion-kodissa on myös autotalliteatteri, jota Solja vetää yhdessä miehensä kanssa.Eihän mulla ollut niitä sanoja, joita sanotaan suomeksi, kun aikuiset menevät piiloon eikä kukaan etsi.Solja Krapu-Kallio on voittanut kahdesti Poetry Slam -kilpailun ja julkaissut useita kirjoja niin lapsille kuin aikuisillekin. Hän on kuvaamataidon opettaja, lavarunoilija, esiintyvä taiteilija.Uusin kirja "Sanningen - en roman om förälskelse", jonka Solja on kirjoittanut yhdessä Helena Öbergin kanssa, käsittelee ihastumista ja parisuhteita. Kirja kertoo viidestä naisesta, jotka kaikki ovat löytäneet elämänsä rakkauden. Hän sattuu vaan olemaan yksi ja  sama mies..."Sain rautakangen häälahjaksi, ihanaa!"Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se Soilin seurassa Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.

Tutkijan mukaan pisteet ovat katoamassa, niitä suorastaan vältellään. Ne mihinkään katoa, ovat vain vaihtaneet paikkaa. Näin juhannusviikolla ihmisen naamasta saattaa löytyä outoa skrupua eli pistemäistä ihottumaa. Kenties siihen ilmestyvät kaikki ne pisteet, jotka jäävät nykyisin vuoden mittaan käyttämättä. Kaikkein pienimmät asiat ovat lopulta kaikkein tärkeimpiä. Piste kuuluu niihin. Kotimainen kielentutkija on havainnut, että nykyisessä pikaviestittelyssä pistettä vältellään. Siitä on tullut tyly välimerkki. Mitä lyhyempi viesti Whatsapissa, sitä suurempi on pisteen henkinen merkitys prosentuaalisesti. Se naulaa ja naulitsee, ja kun ystävät ovat jo valmiiksi kortilla, sitä ei hennota enää laittaa. Piste lopettaa keskustelun. Koska sosiaaliset mediat ovat kohta meidän ainoa sosiaalinen olemisen tapamme, keskustelun ikuinen jatkuminen tuutissa on pyhä asia. Eihän piste oikeasti mihinkään häviä. Se on alkuainetta. Kun kaikki romahtaa ja murentuu jalkojesi juureen, voit vielä kahmaista kourallisen pistemäistä entisen elämän leivinjauhoa kämmeneesi. Itke vaan ja pyyhkäise sillä kädellä silmänurkkaasi ja jo kohta elämäsi tärkeät pisteet hulahtavat siitä nurkasta osaksi verenkiertoasi. Itse asiassa jos pisteitä ei enää uskalleta käyttää kielessämme, ne etsiytyvät aktiivisesti muualle. Itse olen huomannut, että saan usein kuunnella määrätietoista minulle osoitettua puhekieltä, joka on täynnä hyviä pisteitä. Puhekieli on sillä tavalla antoisaa, että tuon rakastetun välimerkin olemassaolo voidaan aina hienovaraisesti alleviivata. ”Sinähän viet nyt piojätteet. Piste.”, ”Sinusta ei ole laiturin rakentajaksi. Piste.” ja ”Sinä veitikka se et karkaa tänä perjantaina työpäivän jälkeen oluelle. Ja piste.” ovat jo niin tuttuja ja hyvällä tavalla odotettuja lauseita minulle, että osaisin jo kuvitella mielessäni ison pullean puolikovan pisteen päälauseen jälkeen, ilman onomatopoeettista alleviivaustakin. Kenties pitkässä parisuhteessa pisteiden käyttö jopa lisääntyy. Toinen on psykologisesti niin luutunut ja pehmeät paikat sitkostuneet sillä tavalla vanhaa silikonia ominaisuuksiltaan muistuttaviksi, että pistettä pitää viljellä ravakalla kädellä. Vähän kuin turkkilaisen suolaajan korostetulla aggressiivisuudella. Muuten ei mene kalloon. Piste jää aina talteen. Se on niin painava. Sitä kantaa mukana pitkään. Keski-ikäisenä vuoden ainoa ravintolailta nyypähtää aina mäkimonttumaisella kaarella - joka taas muistuttaa kuolevaisuudesta. Kun tulee pilkku, voit olla varma, että ihan kohta tulee piste. Se ammutaan vähäksi aikaa naulapyssyllä arkisen harkintasi sielulliseen lipastoon. Seuraavana päivänä tulee lisää pisteitä. Kotoa niitä ei tule, se on varmaa. Entisetkin on nyt nollattu, eturessu on valutettu. Alat pohtia kriittisiä pisteitä. Niin kuin mäkihypyssäkin on Kriittinen piste, joka kertoo mäen kokoluokan, niin myös elämässä tulee vastaan kriittisiä pisteitä jolloin pelottaa kuin tornissa ja kaikki elämän valinnat hamuavat tulla tarkastelluksi. Uhkarohkeat temput ovat jokainen eri kokoluokan murheita. Pitää oppia suhteuttamaan. Piste on ikuinen. Piste on ristiriitainen. Kotona ei tule pisteitä, sellaisia joita olisi kiva saada. Toisaalta puoliso täräyttää muutaman väkivaltaisen pisteen ohjaamaan eksynyttä, juuri kun luuli että sitä on sielultaan vapaa ja itsellinen. Ja mitä se tarkoittaa, että työnantajat ovat alkaneet pisteyttää meitä työntekijöitä? Saamme pisteitä, pitkässä ja vaikeassa rivissä, ja niistä muodostuu meidän palkkamme, arvomme. Ennen etsittiin töihin hyvvää miestä, ja semmosellehan maksoi mielellään palkkaakin. Nyt olemme muuttuneet pisteiksi. Mitähän seuraavaksi?...(Kolme pistettä) Maallikkosaarnaaja Maasola

Miten työstetään kirjaksi tunnetun henkilön elämänpolku? Kaikki kotona -lähetyksen vieraina olivat elämäkertakirjailijat Raila Kinnunen ja Tomi Lindblom. Raila Kinnunen on kirjoittanut elämäkerrat mm. Paavo Lipposesta, Esko Salmisesta ja vastikään Karita Mattilasta. Tomi Lindblom on työstänyt kirjat Eki-sedästä, Antti Einiöstä ja viimeismpänä Ekku Peltomäestä. Molemmat vieraat, Lindblom ja Kinnunen, korostavat kirjoittajan ja päähenkilön välisen luottamuksen olevan kaiken A ja O. Kirjan kohde luottaa ja uskoo siihen, että se mitä hän kirjoittajalle kertoo, tulee myös käsitellyksi oikealla tavalla. Elämäkerrat yleensä, ainakin elävistä ihmisistä ovat kohdettaan kunnioittavia ja arvostavia. Jos elämäntarinasta on tulossa tylsä, liian löysä tai sisällyksetön Tomi Lindblom käyttää psykologista silmää taivutteluun, jotta edes muutama laatikko elämästä saataisiin aukeamaan. - Taitava kirjoittaja osaa ohjata kohdettaan. Olisihan se nyt ihan ok, jos tämä tieto julkistettaisiin vihdoinkin? Eihän tässä ole mitään salattavaa, eikä häpeämistä? Kun tämä tieto kerrottaisiin, turhat juorut häipyisivät. Mutta jos pääosan esittäjä haluaa, että tästä ei puhuta, silloin myös asiasta vaietaan. Raila Kinnunen kiteyttää kirjoittamisen motiivinsa. - Kirjoittaessani kirjaa ajattelen, että päähenkilöni ottaa minua kädestä kiinni ja johdattaa minua mielenkiintoiseen maailmaansa, aukaisee oven ja näyttää minulle niin paljon kuin haluaa. Minun mukanani kirjan lukijat pääsevät sankarini elämään mukaan. Kaikki kotona -lähetys kuultiin Radio Suomessa tiistaina 19.4.2016. Toimittajina Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies.

Ensimmäisen linnunpönttöni tein Mikkelin Keskuskansakoulun puutyöluokassa joskus vuonna Nuijasota. Siihen aikaan tehtiin kottaraispönttöjä. Linnunpönttö oli yhtäkuin kottaraispönttö. Malli oli opettajan mukaan omasta päästä. Ja kyllä meitä poikia salaa nauratti tuo letkautus. Siihen aikaan ei muuten opettajille naurettu. Eikä silloin ollut mitään linnunpönttöoppaita, saati Birdlifen nettisivuja, joista olisi voinut tarkat, tieteellisiin faktoihin perustuvat senttimetrilukemat etsiä. Ja vaikka mitat olivat vähän sinnepäin ja takaisin, niin kyllä niihin pönttöihin useimmiten löytyi asukkaat. Joko silloin ennenvanhaan, kun koulua käytiin myös lauantaisin, linnut olivat tietämättömiä pönttöjen oikeasta mitoituksesta tai sitten ne eivät vaan välittäneet. Pönttö ku pönttö. Kolosta sisään ja asumaan. Eihän ne ihmisasumuksetkaan olleet samaa standardisoitua mallia kuin nykykodit ovat. Ennen oli ennen, nyt on nyt. Kävelin pari vuotta sitten Äkäslompolon maisemissa kollegani ja kaimani Juha Laaksosen kanssa pohdiskellen kampanjaa, jonka tavoitteena olisi saada suomalaisiin metsiin miljoona linnunpönttöä. Teoretisoimme ja konkretisoimme. Etsimme mallia, ei pöntölle vaan perusidealle. Sen tuumailuhetken jälkeen on Äkäslompolon taivaalla loistaneet lukuisat revontulet ja nyt keväällä 2016 kampanja on jo täydessä vauhdissa. Miljoonan linnunpöntön massasta on jo kasassa ensimmäinen kvartaali. Pönttöjä on rekisteröity nyt reilut 280 000 kpl. (tilanne ke 16.3.) Kukapa olisi uskonut suomalaisten hirmuisen innostuksen pönttöilyyn? Miksi ihmeessä sitten linnuille pitäisi tehdä pönttöjä? Eivätkö luontokappaleet enää pärjää ilman ihmisen apua. Kyllä ja ei, lienee tarpeeksi tarkka vastaus. Osa kolopesijöistä ei enää löydä sopivaa pesää, kiitos metsätalouden. Tikat ovat luonnon vastine meille tämänpäivän pönttötehtailijoille, mutta kas kun ne talousmetsät hakataan niin aikaisessa vaiheessa halki, poikki ja pinoon, ettei tikoille kelpaavia isoja puita ehdi enää kasvaa. Ja jos tikka ehtii kolon jyystää johonkin runkoon, niin kyllä se viimeistään seuraavissa hakkuissa kaadetaan eikä pesäkolon kierrätys pienempien asukkien käyttöön ehdi toteutua. Eli kun kerran ihminen on syypää luonnon pönttöjen puutteeseen, joutuu ihminen korvaamaan kolot itsetekemillään pöntöillä. Ja hyvä niin. Linnunpöntön teko ja puuhun ripustaminen on muuten erinomaisen hieno tapa perehdyttää jälkikasvua luonnon ihmeisiin. Ensin saa askarrella, vähän sahailla, porailla ja paukuttaa vasaralla ihan luvan kanssa. Sitten valmista pönttöä ihaillaan, sitä käännellään ja väännellään ja tokihan se myös ikuistetaan kännykällä ja postataan pönttöselfiekuva sosiaaliseen mediaan. Muttei ole pakko, jos ei taho. Seuraavaksi pöntölle etsitään sopiva paikka, mielellään sellainen, jossa pönttö on tarpeeksi rauhallisella paikalla. Usein pöntölle valitaan paikka, johon on myös ihmisellä näköhavaintomahdollisuus. Sillä mikäpä onkaan palkitsevampaa pöntönrakentajalle kuin lintupariskunnan asuntoesittelykäyntien ja sen jälkeisten pesimispuuhien seuraaminen. Valmistin viime keväänä velipojan ja siskonmiehen kanssa kasan pönttöjä erääseen pieneen Saimaan saareen. Pönttösulkeisten jälkeen mökkipihan pingispöydällä oli reilu puolenkymmentä pönttöä tiaisille ja siepoille, kolme telkkämallia ja yksi aika rujo prototyyppi puukiipijän pöntöstä. Heti seuraavana päivänä oli ensimmäinen kirjosieppopari tarkistamassa ripustamiamme uus'koteja ja niinhän siinä kävi että ns. paraatipaikan pönttö kelpasi rouvasiepolle ja pesäpuuhat alkoivat samantien. Mainittakoon, että paraatipaikka, tarkoitti meidän ihmisten näkökulmasta paraatipaikkaa. Suoraan verannan edustalla olevassa koivussa sijannut kirjosiepon koti ilahdutti mökkiläisiä koko alkukesän. Mutta nyt on aika väsätä kaupunkiresidenssini parvekkeella vanhoista Lundia -hyllyistä pari kottaraispönttöä ja kiikuttaa ne lähiseudun puihin. Lupaa en tarvitse, sillä Helsingin kaupunki on antanut siunauksensa kaupunkimetsien pöntötykselle. Ja vaikkei olisi antanutkaan, olisin pöntöt puihin ripustanut. Koska se on mun luonto.

Muistattehan vielä kaikki missä olitte, kun kuulitte tämän uutisen: “Juuri saamamme tiedon mukaan Varsinais-Suomen Vahdossa on susi tappanut 5-vuotiaan pikkupojan”. Tuon susiuutisen päiväys on maanantailta 7.11.1881. Tuona synkkänä syysmaanantaina, 134 vuotta, 4 kuukautta ja kaksi päivää sitten historiankirjojemme mukaan tapahtui viimeinen suden aiheuttama kuolemantapaus maassamme. Entä tämä uutinen? Päiväys 25.helmikuuta 2016. “Kannanhoidollinen susimetsästys on päättynyt. Susia kaadettiin 43. Kun lisätään poikkeusluvilla kaadetut sudet, tapettujen susien määrä on 75 .” Joku muu muka, mutten minä, voisi sanoa suomalaisten olevan suden suhteen varsin pitkävihaisia. Vielä reilun 130 vuoden jälkeenkin kostetaan tuon viattoman 5-vuotiaan pikkupojan kuolemaa. Ja edelleen tietyissä suomalaisissa perheissä pelätään suden kostoa ihmiselle edelleen jatkuvan susivainon johdosta. Ehkä kuitenkin kyse on jostain muusta kuin kostonkierteestä. Toivoakseni. Mutta mistä se loputon viha/pelko/inho/ sutta kohtaan sitten kumpuaa? Ei kai se nyt voi olla satujen ja tarinoiden - Punahilkkojen ja Ison Pahan Suden - aikaansaannosta? Eräässä haastattelussa itärajan pinnassa suden kohdannut henkilö kuvaili kohtaamista näin. “Susi tuli yllättäen metsätiellä minua vastaan, ei väistänyt, vaan seisoi keskellä tietä uhmakkaasti ja irvisteli minulle.” Voisiko tämänkaltaisessa suden käytöksessä olla osittain pohjaa susikammoon? Kyseinen petohan on saattanut tulla itärajan yli luvatta Suomen puolelle ja heti suomalaisen kohdatessaan aloittaa irvistelyn eikä osoita tippaakaan nöyrtymisen merkkejä kantaväestöön kuuluvan edessä. Suomalaisten susiviha on noteerattu maailmallakin. Arvostetun The Guardian -lehden luontotoimittaja Patrick Barkham kirjoitti kolumnissaan “Pelkääkö Suomi yhä isoa pahaa sutta?” että Suomessa on tapahtunut susien massamurha. Eikä hän jätä arvostelua siihen. Guardianin toimittaja pitää “Suomea kestävän elämäntavan mallimaana, joka siitä mielikuvasta huolimatta teurastaa kolmanneksen susikannastaan yhden talven aikana.” Barkham vertailee Saksan ja Suomen susitilannetta, molemmissa maissa on saman verran susia, Saksassa on ihmisiä 233 neliökilometrillä ja meillä Suomessa 17. Brittiläisen luontotoimittajan mukaan “muualla Euroopassa on lakattu näkemästä sudet ja muut petoeläimiksi luokiteltavat satukirjojen pahiksina”. Jokohan olisi meidän suomalaistenkin aika herätä? Suomen metsissä jolkottelee alle 250 sutta. Tai jolkotteli. Nyt siis luvallisen apuharvennuksen jälkeen reilusti alle 200 yksilöä. Susikanta Suomessa romahti 2000-luvun puolivälissä salametsästyksen vuoksi n. 150 yksilöön, suojelutoimien jälkeen kanta elpyi lähelle 250 sutta, mutta nyt pontevien metsämiesten toimesta näiden jolkottelevien julmien petojen määrä on saatu taas kontrolliin. Mutta tuskin metsästäjiä tyydyttävään lukuun, sillä kaatolupia haettiin kaikkiaan 116 suden metsästämiseen. Veikataanko milloin saadaan lukea ensimmäinen uutinen salakaadetusta sudesta? Olettekos koskaan miettineet sitä, että kohtuullisen - muttei vielä tarpeeksi hyvin - suojeltuja saimaannorppia on n. 320 yksilöä. Norppakanta on melkein kaksinkertainen verrattuna susiin. Vaikka saimaannorppa syö toisinaan kalatkin verkosta ja kiusaa olemassaolollaan osaa Saimaan kauniiden rantojen asukeista, ei sentään kukaan ole vaatinut norppakannan vähentämistä metsästämällä. Eihän? Kuulen tänne studioon saakka jutun aikana kohonneen verenpaineen kohinan ja näen sieluni silmillä otsasuonien pullistelun tietyissä piireissä. “Hyvä sieltä kaupungista on huudella, kun ei omia lapsia tarvitse laittaa sudensyötiksi koulutielle.” Niin onkin. Eikä sitä tarvitse tehdä kenenkään Suomessa. Vai väitättekö muka, että Vahdon tapahtumat 134 vuotta, 4 kuukautta ja kaksi päivää sitten ovat mahdollisia tänä päivänä? Kun susikannasta on teurastettu kolmannes. Ja seuraavia kaatolupia odotellaan luodikon piippuja rasvaten. Kun sitten joskus kohtaan suden metsätiellä, otan sen rauhallisesti tähtäimeen. Asettelen ristikon kohdalleen ja katselen sitä hetken aikaa kunnioituksesta hiljaisena. Sitten painan laukaisijan pohjaan, kuuntelen vaimennetun sulkimen rasahdusta ja toivon, ettei susi siitä välitä. Kotiin päästyäni tulostan seinälle susitrofeen. Valokuvan muodossa. Ja kohtaamani susi jatkaa elämäänsä, kuten minä. Villinä, vapaana ja elävänä. Koska se on meidän luonto.

Sivumennen-podcastin ensimmäisen jakson bonusraita, jossa puhutaan kirjallisuuden tämän hetken trendeistä, Nykin cocktailkulttuurin alennustilasta - ja tietenkin Karl Ove Knausgårdista. PAHOITTELEMME ÄÄNENLAATUA, jakso myös suhinasta litteroituina: NEW YORKIN KUULUMISET Cocktailkulttuuri on vähän alamaissa, mutta mitä siitä: sähkökirja ei ole enää mörkö, ja New Yorkissa katsotaan luottavaisesti kirja-alan tulevaisuuteen. Mutta mikä ihme on Ouneiwon? AUTOFIKTIO No mitäs, tätähän meillä ovat kirjoittaneet naiset 1970-luvulta lähtien (Märta! Pirkko! Anja!). Mutta - Siri Hustvedtin sanoin - Knasuhan kirjoittaakin kuin nainen. * Karl Ove Knausgård: Taisteluni I-V, viimeinen osa VI ilmestyy 23.4. (EIH!) (Like) KERTOVA TIETOKIRJALLISUUS Elämme kertomusten aikakautta, ja tietokirjallisuudessakin pitää vokotella lukija hyvällä tarinalla. * Mia Kankimäki Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (Otava), Hanna Jensen: 940 päivää isäni muistina (Teos), Kimmo Oksanen: Kasvonsa menettänyt mies (WSOY). UUSI STONER Kadonneen timantin metsästys on alkanut! Harmi, että kirjailijat eivät aina itse pääse todistamaan toista tulemistaan. * John Williams: Stoner (Bazar), Ida Simons: Tyhmä neitsyt (Gummerus) TYTTÖ SINÄ OLET EPÄLUOTETTAVA KERTOJA Kirjojen nimissä tytötellään, soosoo. Girl sitä, Girl tätä, vaikka päähenkilö olisi yli satavuotias. Kiitos tästä, Stieg Larssonin jenkkikustantaja. Suomessa tyttö junassa on sentään nainen junassa. Ja kovin ovat tytöt myös epäluotettavia kertojia. * Gillian Flynn: Kiltti tyttö (WSOY), Paula Hawkins: Nainen junassa (Otava) ÄHKYLUKEMINEN Mitä dekkaristit edellä, sitä muut perässä. Myös kirjallisia kirjoja ilmestyy sarjoina. Ei enää pelkkää tv-sarjojen bingewatchingia, nyt voi syrjäytyä (taas?) lukemalla! * Elena Ferrante: Loistava ystäväni (ilmestyy 30.3. WSOY) + kolme tulevaa jatko-osaa, Knasun Taistelut, Juha Itkonen: Anna minun rakastaa enemmän -kirjan jatko-osa Palatkaa perhoset (Otava, kevät 2016)

Pasin sairastuessa VPTV:n miesten mielet murtui. Hän on pelinrakentaja. Koko homma nojaa Pasin leveisiin hartioihin ja maskuliiniseen partaan. Seuraavaksi komein parta on isähahmolla Jarkko Grönbergillä, joka lupasi tulla stunttaamaan Pasi Purmosta. Eihän se aivan sama ole, mutta tosi hyvä kakkonen. Syvennyimme twitchin sensuurimentaliteettiin, kun Yandere Simulator sai lähtöpassit streamauspalvelusta. Onko kohta enää alustaa indiepelien markkinoinnille? Ota kantaa twitterissä: @VPTVfi! Myös sensuurin merkitys oli kovassa syynissä. Kukkahatut kaivettiin kaapista ja aseteltiin hellästi päälaelle. Mistä me saimme traumoja lapsena, ja tekisimmekö kaikkemme että omat mielikuvituslapsemme (ja Jarkon oikea sellainen) ei näkisi niin paljoa kaikkea pahaa? Myös vuoden odotetuin GOTY Firewatch sai tylytystä Jarkko Grönbergiltä. Konstan linkkivinkki - Indiana Jones Raiders of the Lost Ark mustavalkoisena mykkäelokuvana: http://extension765.com/sdr/18-raiders Äänitetty maanantaina 25.1.2016. Äänessä Markus, Konsta ja Julius. Vieraana Jarkko Grönberg.

Pasin sairastuessa VPTV:n miesten mielet murtui. Hän on pelinrakentaja. Koko homma nojaa Pasin leveisiin hartioihin ja maskuliiniseen partaan. Seuraavaksi komein parta on isähahmolla Jarkko Grönbergillä, joka lupasi tulla stunttaamaan Pasi Purmosta. Eihän se aivan sama ole, mutta tosi hyvä kakkonen. Syvennyimme twitchin sensuurimentaliteettiin, kun Yandere Simulator sai lähtöpassit streamauspalvelusta. Onko kohta enää alustaa indiepelien markkinoinnille? Ota kantaa twitterissä: @VPTVfi! Myös sensuurin merkitys oli kovassa syynissä. Kukkahatut kaivettiin kaapista ja aseteltiin hellästi päälaelle. Mistä me saimme traumoja lapsena, ja tekisimmekö kaikkemme että omat mielikuvituslapsemme (ja Jarkon oikea sellainen) ei näkisi niin paljoa kaikkea pahaa? Myös vuoden odotetuin GOTY Firewatch sai tylytystä Jarkko Grönbergiltä. Konstan linkkivinkki - Indiana Jones Raiders of the Lost Ark mustavalkoisena mykkäelokuvana: http://extension765.com/sdr/18-raiders Äänitetty maanantaina 25.1.2016. Äänessä Markus, Konsta ja Julius. Vieraana Jarkko Grönberg.

Für die erfolgreiche Befruchtung einer Eizelle ist die Calcium-regulierte Akrosomreaktion des Spermiums eine essentielle Voraussetzung. Sie bewirkt nicht nur die seit langem bekannte Freisetzung hydrolytischer Enzyme aus dem akrosomalen Vesikel zur Penetration der Eihülle (Zona pellucida), sondern legt auch das für die Spermien-Oozyten-Erkennung notwendige Izumo-Protein auf der Spermienoberfläche frei. Erst durch die nach Eizellkontakt induzierte großflächige Verschmelzung von äußerer akrosomaler Membran und der darüber liegenden Plasmamembran an hunderten von Fusionsstellen wird genügend Izumo-Protein auf der inneren akrosomalen Membran exponiert, um eine stabile Verbindung mit dem kürzlich auf der Eizelloberfläche identifizierten Interaktionspartner Juno zu gewährleisten. Welche Regulationsmechanismen der Koordination dieser multiplen Einzelfusionsereignisse bei der Akrosomreaktion zugrunde liegen, ist bislang jedoch weitgehend ungeklärt. In Neuronen wird die Präzision der Calcium-regulierten Neurotransmitter-Exozytose durch die cytomatrix of the active zone (CAZ), einem Netzwerk aus SNARE-regulierenden Gerüstproteinen, koordiniert. Aufgrund der funktionellen Parallelen zwischen den Exozytoseprozessen in Neuronen und Spermien sollte in der vorliegenden Arbeit geprüft werden, ob in Spermien ein analoges, CAZ-ähnliches Proteinnetzwerk die sich Reißverschluss-artig ausbreitende, multiple Fusionsporenbildung der Akrosomreaktion kontrolliert. In der vorliegenden Arbeit konnte gezeigt werden, dass das RIM2α-Protein die Hauptisoform der RIM-Proteinfamilie in Säugerspermien darstellt, deren Vertreter seit einiger Zeit als molekulare Knotenpunkte des CAZ-Proteinnetzwerkes an der Präsynapse gelten. Neben RIM2 wurde auch für ubMunc13-2, das in dieser Arbeit als prädominanter Subtyp der Munc13-CAZ-Proteinfamilie in Spermien identifiziert wurde, sowie für die beiden riesigen Gerüstproteine Piccolo/Aczonin und Bassoon eine distinkte Lokalisation in der akrosomalen Region von Nagerspermien nachgewiesen. Des Weiteren konnte belegt werden, dass RIM2 und ubMunc13-2 an Detergens-resistente Membranmikrodomänen in Spermien assoziiert sind, die seit einiger Zeit für die Rekrutierung der SNARE-Fusionsmaschinerie in Spermien bekannt sind. Eine potentielle Netzwerk-bildende Funktion von RIM2 wurde in in vitro Bindungsstudien, die u. a. mit massenspektrometrischen Analysen kombiniert wurden, bestätigt. Dabei zeigte sich, dass RIM2α sowohl testikuläres ubMunc13-2 als auch die CAZ-Proteine RIM-BP3 und das erstmals in Reproduktionsgewebe nachgewiesene ELKS/ERC2 sowie einige Zytoskelett-assoziierte Proteine bindet. Die funktionelle Bedeutung eines CAZ-ähnlichen Netzwerkes für die Akrosomreaktion wurde in quantitativen Exozytose-Analysen an epididymalen Spermien verifiziert. Eine selektive Blockierung einzelner Domänen von RIM2, aber auch von ubMunc13-2 und Piccolo/Aczonin reduzierte die Calcium-induzierte akrosomale Exozytoserate um mindestens 45 %. Die Funktion der α Isoform des RIM2-Proteins konnte durch funktionelle Exozytosestudien an RIM2α-defizienten Spermien einer entsprechenden Gen-defizienten Mauslinie verifiziert werden. Interessanterweise führte eine Erhöhung der intrazellulären Calcium-Konzentration durch das Calcium-Ionophor A23187 zu keinem signifikanten Unterschied der Akrosomreaktion von RIM2α-defizienten im Vergleich zu Wildtyp-Spermien. Dieser Befund könnte möglicherweise auf eine kompensatorische Wirkung anderer, ebenfalls in Spermien exprimierter RIM1- und RIM2-Isoformen zurückzuführen sein. Allerdings wurde für die Akrosomreaktion nach Stimulation mit isolierter und solublisierter Zona pellucida in RIM2α-defizienten im Vergleich zu Wildtyp-Spermien eine signifikante Reduzierung der akrosomalen Exozytose-Induktion festgestellt. Da die Applikation eines Calcium-Ionophors die Signalkaskade umgeht, die unter physiologischen Bedingungen zum Calcium-Influx und damit zur Membranfusion führt, scheint das RIM2α-Protein Komponenten der Signalkaskade und/oder die Calcium-Kanäle für die Akrosomreaktion zu rekrutieren. Somit könnte es dazu beitragen die gerichtete, großflächige Fusionsporenbildung nach Zona pellucida-Stimulation zu gewährleisten. Im Rahmen dieser Dissertation durchgeführte Untersuchungen deuten außerdem an, dass RIM2α eine Interaktion mit dem Multi-PDZ-Domänen Protein 1 (MUPP1) eingehen könnte. MUPP1 ist im Komplex mit der Calcium/Calmodulin abhängigen Kinase II daran beteiligt, eine spontane, durch die sekundäre Reifung der Spermien im weiblichen Genitaltrakt begünstigte Akrosomreaktion zu verhindern. Als molekularer Knotenpunkt könnte RIM2 demnach sowohl eine spontane Exozytose verhindern als auch durch die Rekrutierung weiterer CAZ-Proteine und des Zytoskeletts die großflächige, multiple Fusionsporenbildung zur Freilegung von ausreichend Izumo-Molekülen auf der Spermienoberfläche sicherstellen. Eine Lokalisation in Detergens-resistenten Membranplattformen, wie sie auch für MUPP1 und die SNARE-Proteine in Spermien gezeigt wurde, könnte diese integrierende Funktion von RIM2 für die akrosomale Exozytose unterstützen.

2 hour set recorded live on 2013.10.01 by Robby Black TAGS: DeepHouse, SoulfulHouse, AfroDeep, Deep and Soulful House Music, South Africa, DJ Set(Tracklist embedded in lyrics section of each MP3)IDTitleArtistLabelDate1Be There (Original Mix)DJ CupidBlack People Records 20132Ritual Instict (Original Mix)Infected SoulMule Musiq 20113Sigma (Original Mix)DoomworkStreet King 20124Arcana (Original Mix)AdultnapperGet Physical Music 20135Free MyselfThomas Toccafondi ft MJ WhiteSoundmen On Wax 20096Intermission (Instrumental)Chuck LafunqE-SA 20137Afro Dance (Original Mix)Justin ImperialeCabana 20118What It MeansGeorge Vibe feat. Brujita (Jose Marquez Remix)Open Bar Music 20139Listen to the Drum (KP X-Clusive Mix)Mad King DawgCitynoiz Entertainment 201310Brother On the Run (Triad's Basement Dub)Mousse T. + Boris JenningsPeppermint Jam 201311The Dancer (Ian Pooley Remix)K-AlexiK Klassik 201312The Missing ColorDeep Xcape + OscarSoul Candi Records 2013131 World (Mo' Cream's Sundae Mass)Michele ChiavariniQuantize Recordings 201314Reach Up (Original)Larry Espinosa + George VibeHouse Tribe Records 201315My Aniseed Lollipop (Original Mix)AnaxanderLocal Talk 201316We Are Young (Original Mix)Julian M (France)Catwash Records 201317Eih! Come On Baby (Original Mix)DportoCrossworld Academy 201318Soul In My Soul (Original Demo Mix)Dihann MooreMjuzieek Digital 201319Focus (Original Mix)GregorythmeRaoul Records 201320Morning Bells (Markus Homm Remix)Gorje Hewek + IzhevskiHighway 420 201321Down The Road (Oscar P NY 2 Dtroit Mix)Soul MinorityKolour Recordings 2013Follow on Twitter @BassicDeepHouseDownload BDHS037

2 hour set recorded live on 2013.10.01 by Robby Black TAGS: DeepHouse, SoulfulHouse, AfroDeep, Deep and Soulful House Music, South Africa, DJ Set(Tracklist embedded in lyrics section of each MP3)IDTitleArtistLabelDate1Be There (Original Mix)DJ CupidBlack People Records 20132Ritual Instict (Original Mix)Infected SoulMule Musiq 20113Sigma (Original Mix)DoomworkStreet King 20124Arcana (Original Mix)AdultnapperGet Physical Music 20135Free MyselfThomas Toccafondi ft MJ WhiteSoundmen On Wax 20096Intermission (Instrumental)Chuck LafunqE-SA 20137Afro Dance (Original Mix)Justin ImperialeCabana 20118What It MeansGeorge Vibe feat. Brujita (Jose Marquez Remix)Open Bar Music 20139Listen to the Drum (KP X-Clusive Mix)Mad King DawgCitynoiz Entertainment 201310Brother On the Run (Triad's Basement Dub)Mousse T. + Boris JenningsPeppermint Jam 201311The Dancer (Ian Pooley Remix)K-AlexiK Klassik 201312The Missing ColorDeep Xcape + OscarSoul Candi Records 2013131 World (Mo' Cream's Sundae Mass)Michele ChiavariniQuantize Recordings 201314Reach Up (Original)Larry Espinosa + George VibeHouse Tribe Records 201315My Aniseed Lollipop (Original Mix)AnaxanderLocal Talk 201316We Are Young (Original Mix)Julian M (France)Catwash Records 201317Eih! Come On Baby (Original Mix)DportoCrossworld Academy 201318Soul In My Soul (Original Demo Mix)Dihann MooreMjuzieek Digital 201319Focus (Original Mix)GregorythmeRaoul Records 201320Morning Bells (Markus Homm Remix)Gorje Hewek + IzhevskiHighway 420 201321Down The Road (Oscar P NY 2 Dtroit Mix)Soul MinorityKolour Recordings 2013Follow on Twitter @BassicDeepHouseDownload BDHS037

2 hour set recorded live on 2013.10.01 by Robby Black TAGS: DeepHouse, SoulfulHouse, AfroDeep, Deep and Soulful House Music, South Africa, DJ Set(Tracklist embedded in lyrics section of each MP3)IDTitleArtistLabelDate1Be There (Original Mix)DJ CupidBlack People Records 20132Ritual Instict (Original Mix)Infected SoulMule Musiq 20113Sigma (Original Mix)DoomworkStreet King 20124Arcana (Original Mix)AdultnapperGet Physical Music 20135Free MyselfThomas Toccafondi ft MJ WhiteSoundmen On Wax 20096Intermission (Instrumental)Chuck LafunqE-SA 20137Afro Dance (Original Mix)Justin ImperialeCabana 20118What It MeansGeorge Vibe feat. Brujita (Jose Marquez Remix)Open Bar Music 20139Listen to the Drum (KP X-Clusive Mix)Mad King DawgCitynoiz Entertainment 201310Brother On the Run (Triad's Basement Dub)Mousse T. + Boris JenningsPeppermint Jam 201311The Dancer (Ian Pooley Remix)K-AlexiK Klassik 201312The Missing ColorDeep Xcape + OscarSoul Candi Records 2013131 World (Mo' Cream's Sundae Mass)Michele ChiavariniQuantize Recordings 201314Reach Up (Original)Larry Espinosa + George VibeHouse Tribe Records 201315My Aniseed Lollipop (Original Mix)AnaxanderLocal Talk 201316We Are Young (Original Mix)Julian M (France)Catwash Records 201317Eih! Come On Baby (Original Mix)DportoCrossworld Academy 201318Soul In My Soul (Original Demo Mix)Dihann MooreMjuzieek Digital 201319Focus (Original Mix)GregorythmeRaoul Records 201320Morning Bells (Markus Homm Remix)Gorje Hewek + IzhevskiHighway 420 201321Down The Road (Oscar P NY 2 Dtroit Mix)Soul MinorityKolour Recordings 2013Follow on Twitter @BassicDeepHouseDownload BDHS037

"Kiefer Sutherland Snaken äänenä, EIH!" -casti. Kuudennen tuotantokauden kolmas jakso.

Second Actin definitiivinen Bond-keskustelu venähti sen verran pitkäksi, että emme ehtineet edes puhua musiikista ensimmäisen puolitoistatuntisen aikana – puhumattakaan äärimmäisen tärkeästä debatista siitä, kuka on ollut paras Bond-näyttelijä. Eihän sellainen käy päinsä. Linkkejä Spotify-soittolista (aakkosjärjestyksessä): The Bond Themes That Could … Lue koko merkintä →

Valtaisan joulukinkun katveesta lähetetään jouluinen HessunKahvila. Joululaulut soivat ja tupa ryskyy iloisesta kansasta. Ilo ja joulun odotus on tälläkertaa niin käsin kosketeltavaa, että jopa kompressorit käyvät punaisena. Pahoittelut ohjelman ajoittain heikosta äänenlaadusta. Eihän sitä muuten ylikompressoriksi pääsisikään… Agendalla viuhahtelevat tälläerää mm. seuraavat: – Joulun odotus ja härdelli, fiilistä odotellessa – Aurinko on eksynyt pallon väärälle ... Lue lisääHessunKahvila #113 – Hyvää joulua!

Huhuu! Yllättäen, kuin salami kirkkaalta taivaalta, putoaa jälleen HessunKahvila tajuntaanne. Eihän sitä tänään pitänyt tulla?! Ei niin! Random -pujottelun erikois-lähetyksessä soitetaan tänään kolme kipaletta outoa musiikkia, lauletaan onnittelulaulua äidille sekä puhutaan Nokiasta, viNestä ja sen sellaisesta. Ohjelmassa käsitellään paljon myös palauteasiaa. On ääntä, blogipostausta ja vaikka mitä. Vaikka kanavien typistäminen kiellettiin jo 1980 -luvulla, näyttää ... Lue lisääHessunKahvila #112