Podcasts about pajalassa

Hesa Fredrik äänteli tänäpäivänä mitä se merkittee? Entinen opettaja: Koulusäästöt Pajalassa saattava rikkoa lakia. Kuukauen voittajakuva otethiin Haaparannassa. Meän Kläpit-ohjelmassa premiääri uuele sarjale Ville ja fammu. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Pajalan kunnanvaltuusto äänestää säästöpaketista. Filmi Korpelaliikheestä näytethiin Pajalassa. SVT:n uusi sarja kertoo tornionlaaksolaisista jokka oon valihneet jää kotiseuthuun. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Pajalassa temonstreerathaan kunnan ekonomiakriisin takia. Pajalan politiikkerit kokkoontuva maanantaina ja päättävä uuesta toimintaplaanista. Inspirasuunimöötti haluaa enämpi literatyyriä meänkieleksi. Kuukauen kuvakilpailuvoittaja oon Sven Hellrönn. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Seittenkaaren koulun tulevaisuus epävarma. Ekonomiia iso kysymys maanantain kunnanvaltuustossa Pajalassa. Rajanylittävä puolustusharjotus käynissä. Malmströmin perhefirma sai Ekoturismpriset. Dennis Kallan debyyttipjääsilä oon premiääri perjantaina. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Oikeuenkäynti Pajalassa oon valmis ja kysymys oon, saapi ko Kaunis Iron miljöölupan? Ruottin kirkko antaa STRT:le rahhaa heän sovintotyöhön. Filmi Livets sista match näytethään Kierunassa. Pajalan pipluteekissä maistethaan sanoja. Miten sais miehet lukehmaan enemmän ? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Oikeuenkäynti Kaunis Ironin miljööluvasta oon alkanu Pajalassa. Professori Peter Waara johtaa tutkimusta siittä kunka kruuva oon vaikuttanu ihmisiä Pajalan kunnassa. Ehotus nosta kunnanveroa Mataringissä lykäthiin etheenpäin. Lovisa Funkiläei ole juuria Suomessa mutta päätti jo nuorena oppia hänen sanoila mailman kauhniiman kielen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Meänkielen kielikeskuksen tulevaisuus oon täynä kysymysmerkkiä. Nuorisoliitto Met Nuoret jääpi ilman miljoonatukea valtiolta. Jymnaasieoppihlaat Kierunassa, Jellivaarassa ja Pajalassa saava heti uuen maholisuuen lukea meänkieltä. Kirjailia Mikael Niemi saapi Aniara-palkinnon kirjasta Sten i siden. EU saattaa olla apuna ko kehitethään Pohjoiskalotin infrastryktyyriä. Vakava elläintauti oon sairastuttanu koiria Suomessa. Ja saat tipsiä viikonlopuksi, jos tekkee mieli kuula livemusikkia! Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Tänhään oon ollu rohki aktiivinen päivä kunnallispolitiikassa ympäri Norrbottenia, esimerkiks Pajalassa oon kyse kunnanjohon luottamuksesta ollu tapetilla, revisuuritten kritikin jälkhiin. Meänkielen kielisentterien pärsuunali ja lukaalit oon sanottu irti. Kaks meänkielen kursia syksyksi oli tarjola Uumajan yniversiteetissä, nyt molemat topathaan. Kungliga Biblioteket oon päättäny ette laittaa raatin kansalisille minuriteeteile, nyt haethaan eustajia. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Pajalassa järjestethiin neuottelut kruuvapuulaki Kaunis Ironin, Bergsstatenin ja maanomistajitten välilä. Kierunan kunnanrooti Mats Taaveniku siittä ette EU saattaa olla tärkeä mahtipeluri. Psyykinen epäterhveys ja sosiaaliset meetiat, esimerkkiä aiheista Luulajan tuomioseurakunnan luentosarjassa. Kolarissa monenlaista kulttuuria tarjola ko Meänpäivä järjestethään. Torbjörn Tuoremaa meinaa ette SVTn uusi tokymentäärisarja voipi tehä suuren vaikutuksen. Koulutus Nordila järjesthiin ruokakilapilu. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Nordiska Museet saapii kritikkaa ja vastaa siihen. Tornedalssällskapet Uppsalasta ei hyväksy tottuus ja sovintokomisuunin loppuraporttin. Toukokuussa voipi hakea hyväksynheeksi meänkieli-tulkiksi - jotaki mitä tällä hetkelä ei ole. Kuninkhaalinen kansalispäivä Pajalassa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Pajalassa syynäthään konsylttikustannuksia.Mikä oon sitten se mikä saapii meän onneliseksi? Suomesta taasen mailman onnelisin maa - kunka onneliset suomalaiset sitten oon? Haaparannan tullin knarkki-pislaakit oon lissäntynheet kovasti. Ampumahihto-ekspertti Kalle Grenemark Ruottin mestaruus-viikosta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Viimi vuen tulva Tornionväylässä oon tutkittu. Vittangin viiesluokkalaiset jatkossa tietokilpailussa. Telefoonipetokset tekkee ette harva vasta telefoonia. Ampumahihtoexpertti Kalle Grenemark veikkaa kuinka monta metalia Ruotti voittaa. Pajalassa mettänomistajat kokkointuvat siitä mitä se merkittis jos Munion konsesuuni-saamekylästä tulis mettä-saamekylä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Pajalassa osa kunnan persunaalista oon hälyttäny ette työmiljöö oon erittäin heikko, yhen johtajan takia. Kaks vuotinen yhteistyö prujekti oon vähentäny vahinkoja poronhoitoaluheela. T4 oon talvireitti ja meininki oon ette siitä tullee kaheksan-sattaa kilometriä pitkä leeti. Tulvakeskus oon tehny proknoosia minkälainen tulva Tornionväylässä vois olla ens kevhäänä. Mikä oon paras joulunisu ? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Svanstein Lodgessa oon kierretty liiketoimintakieltoa - Hotellitoimintaa oon pietty auki ja Kronogden kommentoi miksi se oon vakava juttu. Mahottomuus ja epäturvalisuus - vanhemat Pajalassa kerroit politiikole kunka het kokevat heän lapsitten koulutilanetta. Miesten jalkapallolaaki Ohtana/Pajala FF viepii voiton tivisuunissa 4 Norrbotten norra. Vaikeata löytää uusia pellaajia ja träänaria nuorten sportti-föreeninkhiin - Pol/Svanstein FF:in Roger Mäki oon huolissa jalkapallon tulevaisuuesta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kohtaama isoa elläinystävää Anna Perttua, joka kertoo siittä kunka hään oman hyvinvoinin takia muutti Pajalasta Uumajhaan - ja aatteli ette hään ei koskhaan ennää tule takasin. Tänäpäivänä hään kuitekki assuu Pajalassa sambon, tyttären ja viien koiran kansa. Den stora djurälskaren Anna Perttu spenderar många mil i bilen på väg till hundtävlingar runt om i länet, och hon berättar om allt från psykiskt ohälsa till kärlek vid första ögonkastet på en karaokebar i Torneå. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Pajalassa oon tänhään paatattu meänkielessä selttapallo-plaanala! Clement Richard ranskasta oon tullu tutkimhaan meänkielistä väkeä ette miten muun muassa planttuja ja puita käytethiin ennenaikhoin ja nykyhään. Kohtaama Jan-Erik Olofssonin joka oon 30 vuotta ollu ammattikalastaja ja myyny kallaa kaupoile, ja vaimonsa kansa het oon kans monta vuotta kulkenheet ympäri Eurooppaa ja myyhnet käsityötä Lapista. Kuulet kans ensimäisen osan meän poddisarjasta "Mitä helvettiä".

Eva Kvist joka oon STR-Tn eustaja asiantuntijaryhmässä Renmarkskommiteessa oon pettynyt päivän möötin jälkhiin. Pajalan ABF:ssä järjestethään informasuuni-möötti kunka starttaa Kvinnojourin, koska semmosta ei ole Pajalassa. Pääkallot mikkä viethiin Akamellan hautusmaalta 1800-luvula hauathaan uuesti ensi vuen aikana. Painia Elvira Ersson Luppiosta voitti EM-kullan. Suomen uuessa hallituksessa löytyy kaks ministeriä Tornionlaaksolais-taustala.

Pajalan lentokenttä vähentää heän hiilitioksiitipäästöä ja se oon ekonoominen haaste. Raamatun käännös meänkieleksi oon tullu pitkäle, kertoo hiippikuntapappi Ritvaelsa Seppälä. Perjantaina oon Pajalassa tarjola meänkielinen tarinailta. Kohtaama panuunile jäänyt upseerin Bertil Kantolan, joka meinaa ette Ukrainan-sota saattaa kestää pitkhään ja ette riski oon ette se leviää.

Rajatonta ja ihmisläheistä raatiota meänkielelä. / Gränslös och vardagsnära radio på meänkieli. Tornionlaakso olis saattanu olla osa Ryssää tänäpäivänä - miksis näin ei käyny?Ensi apu-koulutus psyykkiselle terhveyelle tarjothaan Pajalassa.Koiranäyttelyt suomen Pellossa kokosit 1 600 koiraa Suomesta ja Ruottista.Ja viitos-synnytys yllätti lammaspuntia Jarhoisessa.

Pajalassa ja Kierunassa oon enemän työpaikkoja ko työttömiä. Pajalassa oon Ruottin pittiin oottoaika ampylansia. Tiäks sie mikä SMS Hengenpelastaja oon? Mikael Ylitalo Mataringissä oon semmonen ja tykkää ette hänelä oon tärkeä tehtävä. Dramatikerförbundet antaa 157 000 kruunua tukea uuelle Kvääni-oopperalle.

Rajatonta ja ihmisläheistä raatiota meänkielelä. / Gränslös och vardagsnära radio på meänkieli. Ukrainalaiset pakolaiset kokevat elämän ja joulun Pajalassa. Joulhuun mahtuu paljon eri tuntheita, diakooni Riikka Gammelin puhuu aiheesta. Mataringin uusi kahvila tarjoaa jouluaattona lynsin. Mikä oon paras, oikea eli plastikuusi?, tämmösiä ääniä kylältä.

Mataringissä löyty tiistaina jalkapiikkiä tien päältä, piikit jokka saattavat puhkasta renkhaat piilistä. Kymmenen vuotta sitten ensimäinen räjähtys kuulu Kaunisvaaran kruuaassa. Minkälaisia voittoja nykynen poliittinen johto Pajalassa näkkee kruuan ympärillä? Psykiatrinen hoito Norrbottenissa ottaa mallia Tukholmasta ja lähtee potilhaitten tykö sensiihaan ko ette potilas tullee saihraalaan. Tornedalens Folkhögskola tuli Matarinkhiin 1899, syy oli ette saaja torniolaaksolaiset ruottalaisiksi.

Kirjoja kansan minuriteettikielilä - miksi net oon tärkeät olemassa? Apua häätyy saaja helposti ja samasta paikkaa - tämän itean tulos oon Familjens Hus, joka kerrää voimat lapsile, nuorile ja perheile Mataringissä. Pajalassa tanssithaan taasen ko Römppäviikko oon takasin kahen vuen pausin jälkhiin. Ja hään sai kohata meren ykstoista vuotihaana ja sen jälkheen se rakkaus oon kestäny - kohtaa septemperin Meän prufilin Erik Finni.

Nyt oon maholista äänestää tämän vuen vaalissa - kuule ääniä Haaparannalta. Pajalassa pruuathaan enämpi sokeritonta koulua. Enontekiön tunturissa, Suomessa, oon ensimäistä kertaa 25 vuotheen syntynyt naalin, eli tunturiketun penikoita. Elläinlääkäri vaikeastaa päätöksestä johon monet eläinttenomistajat joutuvat: se ko oon aika lopettaa elukan.

Kunka meänkielen revitaliseerinki toimii praktiikassa - tätä tutkithaan uuessa prujektissa Uumajan Ynivärsiteetilä. Meänkielen resyrsipipliuteekki oon kiertuessa missä tehtävä oon nostaa framile meänkieltä ja Tornionlaakson kylttyyriä Ruottin pipliuteekeissä. Orajärvessä muistethaan pelimannia Lasse Ylitaloa pihakonsertilla. Kohtaama kans mammaryhmän Pajalassa joka viimi vuona kuokki 1000 kiloa pottuja heän yhteisestä kryyvimaasta. Ja Signen keittokoulu jatkuu - opi keittämhään vesiklimppiä.

Kuuma ja kuiva ilma tarkottaa ette tulipalo-riski oon suuri. HanhivitikossaMataringin kunnassa lehmät pääsevät laitumille. Ruottin valtiopäivä-puoluheet tukevat päänänsä sitä ette rajakunnat sais eri säännöt jos rajat häätyis taasen panna kiini kriisin takia. Pajalassa väylän rannassa repetisuunit oon käynissä viikonlopun "Ilonen lohi" premiääriä varten.

Tullioperaatio Kevätulva tehjään nyt Norrbottenissa. Pajalassa oon Tornionväylän jäätilanne aiheuttanu dramatiikka Tornionlaaksonteatterille. Jellivaarassa oon minuriteettien viikko menossa, saama kuula yhestä ohjelmanosasta jossa saapi oppia veistämhään puukola ja kirhveellä. Haaparanta-Torniossa ruottalaiset ja suomalaiset saattavat seurata illan VM-hokkimatsia maitten rajala. Ja tipsiä kunka löytää elämänilon kognitiiviseltä terapeutiltä Satu Bermelliltä.

Efter lagändringen i somras får nu alla som vill läsa till exempel meänkieli eller finska i skolan. En av dem som nu får börja läsa finska är Medea Reinesund. Men hur har lagändringen påverkat kommuner som redan erbjudit meänkieliundervisning för alla? I Pajala har antalet elever ökat säger meänkieliläraren Gerd Persson, hon tror att lagändringen höjt statusen för meänkieli. I Kiruna erbjuds meänkieli undervisning under skoltid och läraren Paula Kruukka tror det är orsaken varför så många i Kiruna som vill läsa meänkieli. Kesälä tuli lakimuutos missä päätethiin ette kaikin jokka halvaava saava nytten lukea esimerkiski suomea tai meänkieltä koulussa. Yks näistä joka nyt saapi lukea suomea on Medea Reinesund. Mutta kunka tämä lakimuutos sitte vaikuttaa kunnissa missä meänkielen opetusta on annettu kaikile? Pajalassa oppilasmäärä on noussu viimivuesta sannoo opettaja Gerd Persson, hän uskoo ette lakimuutos nostaa statuksen meänkielele. Kirunassa opetus on laitettu kouluaja sisäpuolele ja opettaja Paula Kruukka uskoo ette se on syy miksikä Kirunassa meänkielen lukeminen on niin populääriä.

Hur är det att komma till Sverige som asylsökande? Anton Raukola från Migrationsverket i Pajala berättar hur asylprocessen ser ut från det att man kommer till Sverige, asylutredningen och vad händer där emellan innan man får beslut. Du får även träffa Michel Abadalla som kommer från Syrien. Han har bott i Pajala nu i ett år, och trivs bra. Hör hur han upplevt asylprocessen från det att han kom till Sverige för första gången till att han fick beslut. Minkälaista se oon ette tulla Ruothiin pakolaisena? Anton Raukola Pajalan Migrationsverkistä kertoo kunka tämä turvapaikan haku prosessi oikein toimii. Mitä sitä saattaa tehjä ko oottaa päätöstä? Sie saat kansa kohata Michel Abadallahin joka tullee Syyriasta. Hän oon asunu Pajalassa vuoen ja triivastuu hyvin. Hän kertoo kunka hän oon kokenu tämän asyyli processin siittä ko hän ens kertaa tuli Ruothiin ja kunka pitkhään se otti ette saaja päätöksen.

I kvällens program pratar vi om teater och teaterns betydelse för ungdomar. Du får träffa Anton Raukola och Marika Svala som båda jobbat med teater i flera års tid. - Teater är ett sätt att uttrycka sig, man får vara någon annan och släppa loss. Säger Marika Solgevik Svala, som menar att i Pajala finns det goda möjligheter som ung att få stå på scen och spela teater. Hur det är att vara ung i Norrbotten pratar man om i teaterföreställningen "MAN VÄNJER JU SIG VID DET VACKRA" av Ung scen Norr, som på ett lättsamt sätt får fram ungas liv, och ofta handlar det om allvarsamma saker. Du får även träffa Mona Mörtlund som ska till Dramaten för att läsa dikter på meänkieli. Illan ohjelmassa praatima teatterista ja sen merkityksestä nuorile. Sie saat kohata Anton Raukolan ja Marika Solgevik Svalan jokka molemat ovva harrastanheet teatteria jo monta vuotta. - Teatteri on yks malli kertoa tuntemuksista, sitä saapi olla joku toinen ja vain päästää irti. Sannoo Marika Svala joka meinaa ette Pajalassa nuorila on hyvät maholisuuet harrastaa teatteria. Miten se oon olla nuori Norrbottenissa siittää puhhuthaan teatteriesityksessä Ung scen Norr jokka hauskala tavala ottavat framile nuoritten elämää ja useasti se oon vakavia asioita. Saat kansa kohata Mona Mörtlundin joka lähtee kansalaislavale Dramaatille lukheen runoja meänkielelä.

Många flyktingar har ingenting att göra under tiden dom väntar på besked om uppehållstillstånd. Dagarna fylls med väntan och att sova och äta. I Pajala och Övertorneå försöker bybor att sysselsätta dom här asylsökanden. Svänge Tornberg i Pajala berättar om hans funderingar och tycker att flera borde ta kontakt med asylsökanden. Monela pakolaisela ei ole mithään hommaa sillä aikaa ko net oottava päätöstä jos het saava jääjä Ruothiin. Päivät menevä siinä ette syöpii, nukkuu ja oottaa. Pajalassa ja Övertorneålla on kyläläiset ottahneet asiaksi ette järjestää näile pakolaisile hommaa. Svänge Tornbergi Pajalassa kertoo hänen hunteerinkistä, ja ette useampi sais ottaa kontaktia pakolaisitten kans. I Övertorneå har Monica Simu bjudit in flykting kvinnor och lärt dom att använda symaskin, en av kvinnorna Lillit Krigorian har fått praktikplats hos Monica. Pajalabor Kenneth Waara och Lars- Gunnar Forsberg är aktiva med asylsökanden. På fritiden lär dom ut svenska till flyktingar och varje dag kommer det asylsökanden till Kenneth och hans sambo Linda, för att reparera cyklar eller hjälpa grannen. Mataringissä Monica Simu on ottanu pakolais vaimoja hänen tykö ja opettanu heät käythään neulomakonetta. Yksi näistä vaimoista, Lillit Krigorian on saanu praktiikka paikan Monican tykö. Pajalassa kylänläiset Kenneth Waara ja Lars- Gunnar Forsberg on aktiiva pakolaisitten kansa. Töitten jälkhiin het opettavva pakolaisile ruottia ja keksivä heile hommaa. Joka päivä kokkointuu Kennethin ja hänen sambo Lindan kartanhoon pakolaisia korjaahmaan pyöriä eli authaan krannia.

- Jag känner mig utanför när jag inte kan meänkieli, säger Jens Grönberg. Utanförskap på grund av språk är samtalsämnet för Gränslöst idag. Jens Grönberg och Sanna Kalla läser just nu en meänkielikurs i Pajala, och intresset är väldigt stort bland unga. Mustafa Barbari kom till Sverige för två år sedan. Han vet också hur svårt det kan vara att få kontakt med andra människor när man inte kan samma språk. - Mie tunnen ette olen ulkopuolela ko en ossaa meänkieltä, sannoo Jens Grönberg. Ette olla ulkopuolela eli jääjä syrhjään kielen takia oon aihe mistä praatima Gränslösissä tänä päivänä. Jens Grönberg ja Sanna Kalla lukevat juuri nytten meänkielen kurssia Pajalassa, ja into oon tosi suuri nuoritten kesken. Mustafa Barbari tuli Ruothiin kaks vuotta sitten. Hän tietää kans kunka vaikea se oon saaja kontaktia ihmisitten kans ko ei puhuta sammaa kieltä.

Inarinjärven rannalla syntynyt Elvi Sarre on asunut vuosikymmeniä Sundsvallissa. Hän on nyt virkaeläkkeellä valtion telelaitoksilta. Sarrella on kolme identiteettiä, saamelainen, suomalainen ja ruotsinsuomalainen. Sisuradion vaaliperhesarjassa esittelyvuorossa on eskilstunalainen Koivisto-Nymanin perhe. Muodoslompolon kylä Pajalassa on yhtäkkiä kasvamassa Suomesta muuttavien ansiosta. Kylä on äskettäin saanut uuden kauppiaan. Olympiakatsauksessa palataan tiistain tärkeimpiin kisatapahtumiin Sotshissa. Lähetyksen juontaa Hannu Laitinen Eskilstunasta.