VirkkusVartti

Lappsetin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo  kasvoi yrittäjyyteen pienestä pitäen. Miten saada luovuus ja yrittäjyys kukoistamaan Suomessa, ja mitä Johanna sanoisi yrittäjyydestä haaveilevalle?

EU:n turvallisuus ja puolustus  on suomalaisten mielestä ykkösasia kesän eurovaaleissa. Mutta mikä on Euroopan unioni rooli puolustuksessa, kun Ukrainan aseapukin on saatu näin hitaasti liikkeille? EU-puolustuksesta, Natosta ja kokonaisturvallisuudesta keskustelemassa ex-puolustusministeri Antti Kaikkonen.

Euroopan turvallisuutta, taloutta ja demokraattisia arvoja haastetaan nyt kovaa. Miten varmistetaan että Eurooppa pärjää ja vahvistuu? Eurooppa-päivän jaksossa vieraana ex-komissaari Jyrki Katainen.

 Nyt kehutaan suomalaisia, eikä olla aina niin vaatimattomia. Ja kysytään, miten vuodet maailmalla ovat muuttaneet kilpa-autoilija Heikki Kovalaista.

Miten käy demokratian, jos uutisia seurataan vain somesta ja lukutaito rapistuu. Tästä keskustellaan VTT Jenni Haukion kanssa.

Liikenteeseen kohdistuu nyt isot ympäristöpaineet. Ala tuottaa 25 % EU-alueen päästöistä, ja on ainoa sektori jossa päästöt ovat vain kasvaneet. Ratkaistaanko tieliikenteen tulevaisuus sähköllä, ja mitä tehdä nyt rajusti kohonneille polttoaineen hinnoille? Keskustelemassa Autotuojat ja - teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Ukrainan sotaa käydään isosti myös digimaailmassa. Se näkyy sekä kyberhyökkäyksinä että informaatiovaikuttamisena. ”Digiaika korostaa yksilön vastuuta. Olemme kaikki tässä strategisia korpraaleja”, sanoo Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll.

Euroopan unioni pyrkii nyt nopeasti eroon Venäjän energiasta. Kaikille jäsenmaille se ei ole helppoa. Auttaako tässä uusi REPowerEU? Suomen ja Euroopan energiapolitiikasta keskustelemassa Energiateollisuuden toimistusjohtaja Jukka Leskelä.

Tämän vuoden Eurooppa-päivänä yhtenäistä, vahvaa Euroopan unionia tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan. Miten EU:ta pitäisi uudistaa? Siitä keskustelemassa Kokoomuksen Elina Valtonen, joka toimi yhtenä Eduskunnan edustajana juuri päättyneessä Euroopan tulevaisuuskonferenssissa.

Onko yhteiskunta valmis ilmastonmuutoksen torjuntaan, kiertotalouteen ja entistä voimakkaampaan digitalisaatioon? Suostuuko Katainen presidenttiehdokkaaksi? Kuluneesta vuodesta ja tulevasta JouluVirkkusen vieraana keskustelemassa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen.

Euroopan komissio esitteli heinäkuussa jättimäisen "Fit for 55" ilmasto- ja energiapaketin, joka tähtää Euroopan unionissa 55 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä ja ilmastoneutraaliuteen 2050 mennessä. Miten uudet vaatimukset vaikuttavat suomalaiseen teollisuuteen ja yhteiskuntaan? Paketin ensitunnelmista keskustelemassa Energiateollisuuden Antti Kohopää.

Juhannuksen VirkkusVartissa keskustellaan Euroopan ja Suomen vesistöjen tilasta Suomen ympäristökeskuksen johtaja, professori Anna-Stiina Heiskasen kanssa. Mitä hyvää kehitystä vesistöjen puhtaudessa on nähtävissä, mitä uusia haasteita kohtaamme? Tervetuloa VirkkusVartin pariin. Tässä ohjelmassa pureudumme Euroopan politiikan ajankohtaisiin aiheisiin asiantuntevan vieraani kanssa. Tervetuloa mukaan!

Ilmastoneutraalius, kilpailukyky, innovaatiot, osaaminen. Näiden isojen eurooppalaisten tavoitteiden saavuttamisessa kunnilla on Suomessa yllättävän suuri rooli. Aiheesta keskustelemassa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Eurooppa uuden edessä. Mitä nyt käynnistyvältä Euroopan tulevaisuuskonferenssilta odotetaan? MEP Henna Virkkusen vieraana Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen ja Eurooppanuorten puheenjohtaja Risto Rajala.

Koronapandemia on kasvattanut isosti verkkokauppaa. Halvempia hintoja, laajempia valikoimia, mutta myös väärennettyä, laitonta ja vaarallista tavaraa. Saako EU verkon laittomuudet kuriin uudella digitaalisten palvelujen DSA-asetuksella? Kaupan muutoksista ja reilusta kilpailusta keskustelemassa Kaupan liiton johtava asiantuntija Ilari Kallio.

JouluVirkkunen: vieraana Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen

JouluVirkkusen vieraana kuluneesta vuodesta ja tulevaisuuden näkymistä keskustelemassa sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko.

Koronakriisin aikana moni on innostunut siivoamaan vaatekaappiaan. Ehkä syystäkin, sillä eurooppalaisten vaatekaappeihin ahdetuista tekstiileistä 30 prosenttia ei ole käytetty ainakaan vuoteen. Myös kierrätyksessä on paljon tehtävää: valtaosa tekstiileistä päätyy polttoon. Miten saada tekstiiliteollisuus kestävälle pohjalle? Aiheesta keskustelemassa vastuullisuuden ja kiertotalouden asiantuntija Satumaija Mäki Tekstiili ja muoti ry:stä.

Korona-aika nosti vahvasti esiin kulttuurin merkityksen sekä ihmisten hyvinvoinnille että kansantaloudelle. Samalla poikkeusaika on vauhdittanut kulttuurialojen digitalisaatiota. Mitä muutokset tarkoittavat tekijöiden kannalta? Kulttuurin ja luovien alojen näkymistä keskustelemassa näyttelijä Anu Sinisalo ja kirjailija Juha Itkonen.

EU-johtajat löysivät elpymisrahaston ohella tarvittavan sovun EU:n 2021-27 budjetista. Kaivatut uudistukset siitä jäivät kuitenkin puuttumaan. Vääntö jatkuu nyt EU-parlamentin kanssa. Pakettia analysoimassa ohjelmajohtaja Annika Hedberg ajatushautomo European Policy Centeristä.

Lääketeollisuus on yksi maailman globaaleimmista aloista. Koronakriisin tuomat lääkkeiden toimituskatkot havahduttivat Euroopan tarpeeseen vähentää tuontiriippuvuutta ja lisätä omavaraisuutta lääketuotannossa. ”Vaikka Suomessa lääkkeiden saatavuus on pystytty turvaamaan hyvien varmuusvarastojen ja yhteistyön ansiosta, on hyvä että Euroopassa lääketeollisuuden merkitykseen on tämän kriisin kautta herätty. Alan vahvistaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ennen kaikkea tutkimuksen ja innovaatioiden eteen”, Lääketeollisuuden toimitusjohtaja Sanna Lauslahti sanoo.

Euroopan unionissa on asetettu tavoitteeksi puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Tästä vuodesta alkaen jäsenmaiden on raportoitava omasta ruokahävikistään, ja Suomikin laatii parhaillaan omaa tiekarttaansa ruokahävikin vähentämiseksi. Mitä meistä jokainen voisi tämän eteen tehdä? Aiheesta keskustelemassa Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Koronakriisi on nostanut esiin puutteet Euroopan yhteisessä varautumisessa ja huoltovarmuudessa. Mitä tästä on otettava opiksi, ja kuinka kriisi vaikuttaa Euroopan unionin kansainvälisiin suhteisiin? Aiheesta keskustelemassa ulko - ja turvallisuuspolitiikan tutkija Niklas Nováky Wilfried Martens Centre for European Studies -ajatushautomosta Brysselistä.

Aika monen suomalaisen juhannukseen kuuluu sauna. Se on niin kiinteä osa suomalaista kulttuuria, että Suomi on esittänyt saunomista ensimmäisenä kohteena mukaan Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Miksi sauna on suomalaisille niin tärkeä ja miten saunakulttuuri on vuosikymmenten aikana muuttunut? Aiheesta keskustelemassa saunomisesta väitellyt tutkija Laura Seesmeri.

Koronan aiheuttamasta talouskriisistä yritetään nyt nousta ottamalla isosti velkaa. Mihin elvytys pitäisi kohdistaa ja miten saada talous tämän jälkeen raiteilleen? Aiheesta keskustelemassa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Tänä vuonna Suomen EU-jäseneksi liittymisestä tuli kuluneeksi 25 vuotta. Kokoomus oli puolue, joka hyvin vahvasti halusi Suomen liittyvän osaksi läntisten, demokraattisten maiden yhteisöä. Suomen suurimman Eurooppa-puolueen Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo ettei Suomi ole koskaan ollut niin itsenäinen kuin nyt. Kuuntele kuinka hän Eurooppa-päivänä arvioi Euroopan unionin tilaa ja tulevaisuutta.

Suomalaisten nuorten keskuudessa Euroopan unionin kannatus on vankkaa. Vapaa liikkuvuus ja kansainvälisyys otetaan lähes itsestäänselvyytenä. Eurooppanuorten puheenjohtaja Iiris Asunmaa kertoo nuorten odotuksista Euroopan unionia kohtaan ja antaa vinkit Eurooppa-päivän viettoon.

Suomen EU-jäseneksi liittymisestä tuli tänä keväänä kuluneeksi 25 vuotta. Euroopan unioni on vuosien mittaan vahvistunut, laajentunut ja kokenut myös isoja kriisejä. Euroopan unionin kehitystä ja edessä olevia suurimpia haasteita arvioi Suomen ensimmäinen EU-komissaari Erkki Liikanen.

Koronakriisi on saanut ihmiset suorastaan janoamaan tiedeuutisia. Uusimpia tutkimustuloksia julkaistaan lähes reaaliajassa ympäri maailmaa. Tieteen, datan ja tekoälyn roolista koronan torjunnassa puhuu Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos.

Koronakriisi iski ensimmäisenä matkailuun. Euroopassa matkailu on yksi suurimmista elinkeinoista, joten taloudelliset menetykset ovat mittavia. Nyt tärkeintä on tukea yrityksiä akuutissa kassakriisissä. ”Tämän jälkeen matkailu ei palaa enää ennalleen. Ihmisten arvot ja asenteet muuttuvat. Suomen vahvuudet kuitenkin kantavat”, arvioi Visit Finland yksikön johtaja Paavo Virkkunen Business Finlandista.

Koronarajoitukset osuivat suoraan taide- ja kulttuurikenttään, vaikka näissä poikkeusoloissa kulttuurielämyksiä juuri tarvittaisiin. ”Ala on kuitenkin ideoinut mitä huikeampia uusia luovia tapoja toimia koronarajoitusten aikana. Ihmisten hyvinvoinnille sillä on iso merkitys. Jokaiseen viikkoon tarvitaan kulttuuriannos”, kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen muistuttaa.

Koronakriisi on nostanut keskusteluun huoltovarmuuden ja omavaraisuuden. Suomen teollisuus on osassa tuotteita ja materiaaleja hyvin riippuvainen tuonnista. Globaalit arvoketjut tulevat tämän kriisin seurauksena muuttumaan, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ala-Yrkkö.

Koronakriisin seurauksena päästöt on pudonneet nopeammin kuin ehkä kukaan olisi uskonut. Toisaalta monia tärkeitä ilmastopolitiikan päätöksiä on lykätty. Mitä koronakriisi tarkoittaa ilmaston kannalta? Tätä arvioi Sitran johtaja Mari Pantsar.

Koronarajoitukset ovat sulkeneet koulujen ovet ympäri maailmaa. Suomalaisten koulujen nopea loikka etäopetukseen on ollut huima, kehuu Sivistystyönantajien elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Laura Rissanen. Hän kuitenkin muistuttaa, että poikkeusolojen jälkeen on entistäkin tärkeämpää investoida koulutukseen.

Koronavirus on valtava isku taloudelle Toipumista kuitenkin helpottaa se, ettei tuotantorakenteita ole tuhoutunut, ja patoutunutta kysyntää on, arvioi Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen. Nyt tärkeintä on välttää konkurssiaalto.

Käsien pesemisen lisäksi koronauhkan aikana on tärkeää muistaa myös kyberhygienia. Poikkeustilanteen nostama digiloikka on otollinen kasvualusta disinformaatiolle ja kyberrikollisuudelle, sanoo kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnell.

Vaikka Euroopan unionin monissa uhkakuvissa virukseen ja pandemiaan oli varauduttu, ei kuitenkaan tällaisessa mittakaavassa. Nyt lähes kaikki jäsenmaat ovat yhtä aikaa akuutissa kriisissä, mikä on nostanut esiin useita haavoittuvaisuuksia, sanoo Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen.

Koronaviruksen torjumiseksi EU:n ulkorajat ja lähes kaikki sisärajat on suljettu. Osassa jäsenmaita rajoitetaan myös maan sisäistä liikennettä. Mitä tämä tarkoittaa elinkeinojen ja tavarakuljetusten kannalta, Kauppakamarin liikenteen ja elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Päivi Wood?