Podcasts about auttaako

Tähän jaksoon oli ilo saada vieraaksi tuore tietokirjailija, jonka edellinen visiitti Väkevä elämä -podcastissa oli todella tykätty. Kattoteemana jaksolla oli resilienssi ja kävimme läpi mm. minkälainen omakohtainen kokemus hänellä on elämänvarreltaan onnettomuudesta toipuessa? Mistä osatekijöistä resilienssi koostuu? Vaikuttavatko elintavat resilienssiin heikentävästi tai vahvistavasti? Mitä tarkoittaa tomaatti, tennispallo ja korkki -vertaukset resilienssistä puhuttaessa? Onko resilienssi ilmiönä bouncing back vai bouncing forward? Mitä eroa on sisulla, sinnikkyydellä, periksiantamattomuudella, yms. ja resilienssillä? Mikä on mielipide siitä, että työelämään ostetaan resilienssivalmennusta? Auttaako muut ihmiset resilienssin kehittämisessä? Onko resilienssi synnynnäinen ominaisuus vai taito, jota voi opetella? Auttaako resilienssi tavallisessa arjessa vai onko se varattu vain elämän mullistaviin tilanteisiin? Pääseekö resilienssillä yli katkeruudesta? Miten resilienssi auttaa niissä hetkissä kun on ns. tilanne päällä? Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohdimme yhdessä resilienssivalmentaja ja tietokirjailija Ulrika Björkstamin kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiUlrika Björkstam- Kotisivu: https://www.ulrikabjorkstam.com/- IG: https://www.instagram.com/ulrikabjorkstam/- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/coach-ulrika-bj%C3%B6rkstam/- Facebook: https://www.facebook.com/ulrikabjorkstam/- Edellinen jakso: https://open.spotify.com/episode/0TSDpGqlgaRfywCttV2qBj?si=072b576e58044ae5

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Kaarina Hazard muistuttaa, että meitä lähestyy tuotapikaa kansalaisen kaunein hetki eli vaalikoppi. Meidän pitää löytää tavalla tai toisella oikea ehdokas itsellemme. Tähän toimeen meille on suunniteltu vaalikoneita, joita kaikki itseään kunnioittavat viestimet ovat meille tarjonneet jo jonkun aikaa. Vaalikoneet ovat Kaarinan mielestä täysin sekaisin. Ne kysyvät mitä sattuu, sellaisia asioita jotka liittyvät ehdokkaan olemukseen, ei niinkään hänen tekoihinsa. Kaarina on pettynyt vaalikoneisiin ja pyytää kanssakeskustelijoilta apua. Mistä löytyy vapaata, demokraattista kansalaiskeskustelun tilaa, jossa voisi aidosti punnita ehdokkaita? Pienellä ihmisellä ei ole enää puolustajaa, väittää Pekka Seppänen. Ennen vanhaan jos ei saanut ymmärrystä viranomaisten taholta tai eri oikeusasteilta, oli yksi joka ymmärsi ja oli puolellasi: Hannu Karpo. Yhteiskuntamme on nykyään kylmä ja kova, emme me pientä ja vähäosaista yksinäistä ihmistä täällä muista. Kenen puoleen voi nykyään enää kääntyä? Kuka on se, joka pitää pienen ihmisen puolta? Onko se Tasavallan presidentti vai kuka se on? Maija Vilkkumaan aiheena on luksus ja statussymboolit. Luksusbrändit ovat nykyään vaikeuksissa, niiden suosio ja myös tuottavuus on pudonnut. Yhtenä syynä pidetään luksus-statussymbolien arkistumista somen loputtomassa kuvavirrassa. Millaisia voisivat olla luksuksen jälkeiset statussymbolit. Olemmeko palaamassa jonkun vanhan, olennaisen äärelle, kohtaamisten maailmaan, sellaisten kokemusten maailmaan joista ei saa valokuvaa someen?

Pienet vagushermon stimulointiin tarkoitetut laitteet ovat yleistyneet. Tällainen laite voidaan laittaa kaulalle tai korvanipukkan kajoamattomasti. Vagus- eli kiertäjähermo antaa tietoa kehon tilasta; hermon säikeistä suurin osa kulkee kehosta aivoihin. Sitä voikin kutsua kehon ihmeelliseksi suojelijaksi. Vagushermoa voi itse aktivoida syvään hengittämällä. Sairauksien hoidossa vagushermostimulaattoreita on käytetty kolmisenkymmentä vuotta. Työterveyslaitos ja VTT tutkivat auttaako vagushermostimulaatio erikoisrajajääkärikoulutettavia sietämään unen puutetta, ylläpitämään vireyttä ja parantaako se suoriutumista ja mielialaa vaativassa yli neljän vuorokauden testissä. Mitä tutkijat saivat selville? Haastateltavina johtava tutkija Satu Pakarinen ja tutkija Tomi Passi Työterveyslaitoksesta. Toimittajana on Teija Peltoniemi.

Jaksossa Jenna ja Sanna pureutuvat erilaisiin säästämisen tapoihin ja niiden plussiin ja miinuksiin. Kannattaako patjan alle säästää? Auttaako mikrosäästäminen hallitsemaan ostohimoja? Mihin kannattaa sijoittaa 10 000 vuodeksi? Jaksossa saat vastaukset näihin! Seurantaan IG:ssä: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Raharesepti⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Jenna Mattila⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Sanna Latvala⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Tässä jaksossa selvitetään vieraan kanssa mistä johtuu se, että sohvannurkka imaisee meidät syövereihinsä viikkokausiksi ja liikkeellelähtö salille, lenkille, kokkaamaan tai nukkumaan tuntuu mahdottomalta. Pohdimme mm. mistä on kyse ilmiössä nimeltä elämäntyyliväsymys? Onko taustalla joku oikea syy, jota me emme tavoita? Auttaako tähän itsetutkiskelu? Onko olemassa tekosyitä vai onko taustalla aina joku oikea syy? Mm. korona ajoi ihmiset neljän seinän sisälle ja arkeemme rakentui uusia rutiineja, onko tässä yksi osasyy ilmiöön? Mitä tehdä ilmiölle, jossa moderni maailma suorastaan ajaa meidät sohvan pohjalle? Miten erottaa työ- ja vapaa-aika parhaiten? Ulkoapäin tulevaa kestävää ratkaisua ei ole olemassa. Jos olisi, maailma olisi toisenlainen. Aito muutos lähtee aina omasta vastuunotosta. Miten pystyisimme tekemään sen parhaiten? Näitä ja muita aiheen teemoja pohdin jaksossa yhdessä psykologi ja psykoterapeutti Niina Ritan kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Niina Rita - https://www.niinarita.fi/

Kysy Hulkilta - analyyttinen bro science Q&A. ► SHRED 2024 alkaa 1.4! https://www.muscleacademy.fi/SHRED/ 00:00 ALKUHORINAT 00:41 Pullavan rasvasisältö 02:25 Auttaako cardiokunto lihaksen kasvatuksessa? 06:55 Matador-tutkimus (diet breakit) 09:40 PSMF (Protein-Sparing Modified Fast) 13:24 Hitaat konsentriset toistot 18:10 Onko aineenvaihdunta 40-vuotiaana hitaampi? 21:53 Miten keho kompensoi liikunnan kalorinpolttoa pienemmäksi? 29:56 Vuoroviikoin lyhyet ja pitkät sarjat? (WUP) 33:22 Hulkin vanha ohjelma 180 kg x 20 kyykkysarjaan? 35:30 Proteiinin määrä kehityskaudella 36:50 Lasketaanko vain eläinkunnan proteiinit? 39:52 Haittaako 3g protskua / painokilo? 41:00 Proteiinimyytit 44:30 Liikejärjestys: venytys / mid-range / supistus? 49:36 LOPPULÖPINÄT

Tässä Väkevä elämä -jaksossa ollaan elämän suurten kysymysten äärellä: mitä tekisit jos sinulla olisi vain 100 elinpäivää jäljellä? Vieraan kanssa sukelletaan teeman syövereihin pohtimalla mm. mistä nykyihminen löytäisi aikaa merkityksellisille asioille kun kaikilla on kiire? Mitkä olivat tärkeimmät huomiot, jotka syntyivät kun 100 päivän jakso tuli loppuun? Minkälaista roolia materia, raha, yms. näyttelee ihmisten elämässä ja onko siinä parannettavaa? Mitä tarkoittaa lause "Jos et aseta tavoitteita niin joku muu tekee sen sinun puolesta"? Miksi minimalismi on huomattu hyödylliseksi? Auttaako elämän rajallisuuden reflektointi laittamaan murheet ja ongelmat mittasuhteisiin? Miten tapahtuu omien ajatusten ja uskomusten urautuminen ja niiden kriittinen ja ystävällinen kyseenalaistaminen? Mistä löytää uskallusta lähteä elämään omanlaista elämää, varsinkin jos se on jotain vähän stereotypioista poikkeavaa? Miten elää ns. täysillä mutta ilman että on suorittamista? Näitä ja muita teeman näkökulmia pohditaan yhdessä toimitusjohtaja, kirjailija ja triathlonisti Leo Straniuksen kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Leo Stranius - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/leostranius/ - Instagram: https://www.instagram.com/leostranius - Threads: https://www.threads.net/@leostranius/ - Kotisivut: https://leostranius.fi/ - Kirja: https://intokustannus.fi/kirja/101-onnen-paivaa/ - Edellinen vierailu: https://open.spotify.com/episode/01fZy006AaKGHXh5eMlbzO?si=8b4bff2946b34a8c

Joulukuuset koristavat jouluna monien koteja. Vieläkö koteihin hankitaan elävä kuusi vai otetaanko jouluna esille kestokuusi? Auttaako sokeripalanen kuusen veden seassa säilymään kuusta parempana ja onko väliä kaataako joulukuusen kasvavan vai laskevan eli pienenevän kuun aikana? Näihin kysymyksiin vastaa Suomen Metsäkeskuksen metsähoidon asiantuntija Markku Remes ja hän antaa muitakin vinkkejä joulukuusen hoitoon. Aluksi Markku kertoo hankitaanko koteihin kestokuusi vai tekokuusi.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Tiina Raevaaran, KAVIn elokuvatutkija Jari Sedergrenin ja mainosmies Jussi Turhalan ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja median ilmiöiden äärelle. Suomalaisen elokuvaohjaajan Lauri Törhösen väitöskirja Lapin yliopistossa on vastuussa kuluvan viikon somemyrskystä. Väikkärin puutteiden listaa on lueteltu mediassa ja somessa: ei sisällysluetteloa, ei lähdeviittauksia, anekdoottimainen sisältö, miksei ennakkotarkastus puuttunut sisältöön, omituinen väitöstilaisuus, vastaväittäjän kysymyksiin vastaamattomuus jne. Mitä tohtorit Raevaara ja Sedergren päättelevät Lapin yliopiston tieteellisen prosessin lahjomattomuudesta ja mitä seurauksia uusimmalla Törhös-kohulla on yliopiston ja taiteen tutkimuksen maineelle? Yle tarjosi paljon huolipuhetta TikTokin koukuttavuudesta ja tietoturvariskeistä tällä viikolla. On meneillään suuri ihmiskoe länsimaiden nuorisolla, kun taas aivotoimintaan vaikuttava sovellus on kotimaassaan Kiinassa kielletty. Onko tämä taas keski-ikäisten normaalia huolipuhetta jolle nauretaan 10 vuoden kuluttua? Vai aidosti vaarallinen ilmiö? Nelosen/Ruudun tuoreen Lahti 2001 -sarja nostaa esiin jälleen dopingskandaalin. Sitä on kutsuttu kansalliseksi tragediaksi ja traumaksi. Näyttääkö se todella siltä vielä näin 22 vuoden jälkeen? Mikä siinä oli niin traumaattista? Vieläkö traumatisoituisimme samalla tavalla, jos nuoremmat hiihtäjät toistaisivat tempun, vai onko yhtenäiskulttuuri pirstaloitunut tässäkin kohtaa? Tutkija Sedergrenin työpaikka muuttaa. Nyt hän miettii mitä tehdä työhuoneen VHS-nauhoille ja dvd:ille. Auttaako konmaritus? Mikä merkitys esineillä on persoonallisuudelle? The Beatles julkaisi eilen uuden kappaleen – yli 50 vuotta bändin hajoamisen jälkeen. Uusi kappale on nimeltään Now and then ja se on bändin edesmenneen jäsenen John Lennonin käsialaa. Onko biisi vanhan Beatlesin tasoa ja miten tekoäly onnsitui entisöimään Lennonin demon? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Auttajien keskuudessa on paljon turhaa vastakkain asettelua lyhytterapeutteja kohtaan. Eikö tärkeintä olisi, että mahdollisimman moni pääsisi avun piirin? Lyhytterapia on loistava keino päästä alkuun elämän ongelmakohtien tunnistamisessa vaikkapa pidempää psykoterapiaa odotellessa. Eri ammattiryhmät voisivat saada enemmän hyvää aikaan yhdessä tehden. (00:00) Tarvitseeko terapian olla aina vuosien pituista (02:05) Suhtautuminen lyhyempiin terapioihin (03:35) Kuka tahansa voi saada vahinkoa aikaiseksi (06:37) Epäilyt erilasia terapiasuuntauksia kohtaan (09:02) Lyhytterapia voi olla reitti toisenlaiseen apuun (11:28) Avun markkinointi on pielessä (14:56) Esittelyt (16:03) Muutokset terapiamaailmassa (19:26) Miksi lyhytterapiaan ei saisi mennä (22:43) Vastakkainasettelu (29:37) Loppusanat

Lintujen syysmuutto on jo hyvässä vauhdissa. Syksyllä muuttajia on paljon enemmän kuin keväällä, Kesällä syntyneet poikaset ovat myös liikkeellä suunnistamassa ensimmäistä kertaa talvehtimisalueilleen. Mihin linnut Suomesta suunnistavat? Miten niiden muuttoa on viime vuosina tutkittu? Onko syysmuuton seuraaminen vaikeampaa kuin kevätmuuton? Odottavatko linnut syksyllä hyviä lähtötuulia? Onko niillä syksyllä yhtä kiire kuin keväällä? Auttaako linnunrata yöllä muuttavia suunnistamaan? Kerro muuttohavainnoistasi tai kysy aiheesta. Suora Luonto- Suomi lähetys tulee Espoosta luontotalo Villa Elfvikistä Laajalahden lintukosteikolta. Paikalla ovat asiantuntijoina lintututkijat Aleksi Lehikoinen ja Nadja Weisshaupt, sekä Oulussa etäyhteyden päässä eläinfysiologi Esa Hohtola. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Jos et muita sotajuttuja ole kuunnellut – kuuntele tämä! Nyt käydään Ukrainan sotaa ymmärrettävästi läpi! Mistä kaikki alkoi, mitä vastapuolet ovat oppineet, miksi he sotivat kuten sotivat, mitä he strategisesti yrittävät, millaisia ydinaseiden käytön seuraukset olisivat jne. Tässä jakson ensimmäisessä osassa käymme kenraalimajuri Pekka Toverin kanssa läpi Ukrainan sotaa tähän päivään asti. Tässä jakson ensimmäisessä osassa opit: Miten Krimin niemimaan valtaus käytännössä toteutettiin? Miksi Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Kauanko Venäjä on valmistellut Ukrainaan hyökkäämistä? Millaisia voittoja Ukraina on sodassa tähän mennessä saanut? Miten Venäjän strategia on muuttunut sodan edetessä? Mitä Ukraina ja Venäjä ovat tähän mennessä oppineet? Auttaako länsimaat tarpeeksi Ukrainaa? Muuta: Pekan Twitter https://twitter.com/PToveri Pekan kotisivut https://www.pekkatoveri.fi Sosiaalinen media: RAHA-ASIAA Instagram https://www.instagram.com/rahaasiaa_podcast/ RAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram https://www.instagram.com/asuntoasiaa.fi/ #sota #ukraina #ukrainansota #pekkatoveri #sodankäynti #strategia #puolustus #sotavoimat #kenraali #kenraalimajuri #eduskunta #kansanendustaja #vastahyökkäys #venäjä #nato #natosuomi #rahaasiaa #podcastsuomi 

- Miten seinäjokelainen taipuu? Seinäjokinen? Vai onko sillä mitään väliä? Ei ainakaan Samuelille. - Tästä lähtien kaikki rullaluistelee töihin! Ei muita vaihtoehtoja! - Oletko aina hengittänyt väärin? Hengitä kuin NHL-pelaaja ja sinunkin leukasi voi kasvaa. - Miten silmästä saa elohiiren pois? Auttaako, jos lyö nyrkillä ja heittää chili kastikkeet perään? - Minne matka? -kilpailu

- Mitä ihmettä palmut tekevät keskellä Helsinkiä? - Auttaako tekoäly puolison iskemisessä? - Miksi ihmeessä Jerelle ja Samuelilla on kivekset naamalla? - Kuinka paljon Jere Jääskeläinen rakastaa juustoa? - Mikä auto? -kilpailu sekä Pornoa vai Saippuaa? -esikarsinta

8.11 Venäjän ja Valko-Venäjän johtajat tapasivat, Venäjä suunnittelee sotaharjoituksia Kiinan kanssa. Moskovasta raportoi kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen.  8.16 Sähkötukea kansalaisille. Millaiseen ratkaisuun sähkökriisissä päädyttiin? Kohdentuuko tuki oikein. Haastateltavana Kuluttajaliiton pääsihteerii Juha Beurling-Pomoell sekä energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuudesta.  Omasta mallistaan kertoo Kokkolan Energian toimitusjohtaja Mikko Rintamäki.  8.34 JEF-maat tiivistävät puolustustaan. Latviassa kokoontuvat JEF-maat, Britannian ja Suomen lisäksi mukana Hollanti, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro. Toimittaja Rain Kooli raportoi.  8.39 Maailman luonnosta suojellaan 30 prosenttia? Kuinka suojelutavoite saavutetaan? Keskustelemassa  Luonnontieteellinen keskusmuseon johtaja Aino Juslén sekä Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Lasse Miettinen Sitrasta.  Juontaja Aki Laine. Lähetystä ovat valmistelleet toimittajat Mira Stenström, Veera Sinervo ja Marija Skara. Tuottaja Marja Ala-kokko.

Mitä jos vahingossa jaan korttitietoni ei niin turvalliseen paikkaan ja rahaa alkaa katoamaan tililtäni? Entä jos tilaan jotain netistä, joka ei ikinä saavu, mutta rahat kyllä katoavat? Auttaako pankki, jos menetän rahaa rakkaushuijauksessa? Tässä jaksossa lakimies Kati Piilo kertoo, millaisissa tilanteissa vastuu omista rahoista on itsellä ja milloin pankki voi auttaa.

Tällä kerralla Tuplaturinoissa palattiin vuosikymmenen takaiseen analogiaan. Onko markkinointi tosiaan kuin ravivetoa ja miksi ei kannata yrittää tehdä kaikkea sitä, mitä kouluttajat käskevät. 30 vuotta sitten ei ollut 70-luku V75 voi tuntua monimutkaiselta, mutta ei oikeasti ole Vaikka osaat ja panostat paljon, voit silti jäädä tappiolle Perusasioidenkaan ei aina tarvitse olla tiptop Sinun ei tarvitse hallita Facebook-mainontaa tehdäksesi Google-mainontaa Vain kokeilemalla saat tietää Mokaamisen ja muun pelkoa Auttaako ulkopuolelta vittuilu parantamaan?

Lintujen syysmuutto on jo hyvässä vauhdissa. Syksyllä muuttajia on paljon enemmän kuin keväällä, kun kesällä syntyneet poikaset ovat myös liikkeellä suunnistamassa ensimmäistä kertaa talvehtimisalueilleen. Mihin linnut Suomesta suunnistavat? Miten niiden muuttoa on viime vuosina tutkittu? Onko syysmuuton seuraaminen vaikeampaa kuin kevätmuuton? Odottavatko linnut syksyllä hyviä lähtötuulia? Onko niillä syksyllä yhtä kiire kuin keväällä? Auttaako linnunrata yöllä muuttavia suunnistamaan? Kerro muuttohavainnoistasi tai kysy aiheesta. Suora Luonto-Suomi lähetys tulee Espoosta luontotalo Villa Elfvikistä Laajalahden lintukosteikolta. Paikalla ovat asiantuntijoina meteorologi, lintuharrastaja Jarmo Koistinen ja lintututkija Petteri Lehikoinen. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Äänisuunnittelija: Mikko Kuokka / Yle Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Liity Sisäpiiriin

Miksi suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu hyvin pukeutuminen? Vaatteisiin saa panostaa, mutta ei liikaa ja vaatimattomuutta ihannoidaan. Tuhlaamista esim. merkkivaatteisiin kritisoidaan ja pidetään jopa turhana. Miksi? Auttaako tämä mentaliteetti kuitenkaan sinua jos haluat “level up”? Löydä meidät Instagramissa @queentalkpodcast @iamsaranurmi @alexalexgalaxy

Euroopan unioni pyrkii nyt nopeasti eroon Venäjän energiasta. Kaikille jäsenmaille se ei ole helppoa. Auttaako tässä uusi REPowerEU? Suomen ja Euroopan energiapolitiikasta keskustelemassa Energiateollisuuden toimistusjohtaja Jukka Leskelä.

Moni toivoo löytävänsä kultaisen keskitien oman ravintonsa ja syömisensä kanssa. Miksi se on kuitenkin joskus kovin hankalalta tuntuvaa ja mitä voimme tehdä, jotta lopulta onnistuisimme? Tämän paljon keskustelua herättävän teeman ympärille rakentui tämä jakso, jossa pohdimme mm. mitkä ovat vieraani mielestä yleisimmät syyt siihen, että pysyvää painonhallintaa, hyvinvointia ja hyvää virettä tukeva ravitsemus on usein niin vaikeaa? Auttaako asiaan ruokavalion laatiminen, lautasmallin opettelu, terveystiedon jakaminen vai onko ongelma jossain syvemmällä? Kun haluaa parantaa omaa ravintoa ja syömistä, mistä kannattaa aloittaa? Onko syöminen muutakin kuin vain kaloreita ja makroravinteita ja mitä haittaa laihdutuskulttuurista voi olla? Voiko karkkilakko-henkiset kieltoajatukset olla toimivia vai kannattaako tilalle ottaa jotain muuta? Miten meidän syömiseen liittyvä säätelyjärjestelmä toimii? Näitä ja muita mainiota kysymyksiä kanssani jaksossa pohtii psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti ja kehopsykoterapeutti Taija Wilenius. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/tyohyvinvointi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Taija Wilenius - HS-artikkeli: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008537397.html - IG: https://www.instagram.com/psykologi.taija.wilenius/ - FB: https://www.facebook.com/Psykologi-Taija-Wilenius-107742188540178 - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/taija-wilenius-72655780/

Tässä jaksossa keskustelen joogaopettaja, uskontotieteen tohtori, Janne Kontalan kanssa. Paneudumme erityisesti kriya-joogan filosofiaan ja käytäntöön. Käsittelemme mm. kysymyksiä: Miten kriya-joogaa harjoitetaan? Mitä ovat mudrat ja miten ne eroavat asanoista? Auttaako meditaatio jos ottaa päähän, vai tarvitaanko jotain muutakin? Asettele itsesi miellyttävään mudraan ja ota huomiosi kohteeksi keskustelumme joogaopettaja Janne Kontalan kanssa! Tämä on toinen osa keskustelustamme, jonka ensimmäinen osa löytyy edellisestä jaksosta. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/mielen-laboratorio/message

Radion Cityn Aamussa luvassa tunteiden vuoristorataa, välillä kiroiluttaa mutta väliin mahtuu myös onnistumisen tunteita! Pierulta haiseva lepakkotuoli aiheuttaa Nymanille päänvaivaa. Auttaako kahvi darraääneen? Entä kuka laskeutui Maria Nordiniin, kun hän totesi, että tervetuloa elämä? Huhuileeko Jere Jääskeläisen haamu linjoilla? Alokas Nyman muistelee inttivuosia lämmöllä ja ihmettelee mitä tapahtui Afrikan mestaruuskilpailujen Tunisia - Mali välisessä ottelussa.

Työterveyslaitoksella tutkitaan, voisivatko nk. ulkoiset tukirangat eli eksoskeletonit auttaa raskaan fyysisen työn tekemisessä. Tutkimuksen alla ovat eksoskeletonit yläraajoihin ja selkään. Työskentely kädet koholla on pitkään jatkuessa erityisen raskasta yläraajojen ja hartiaseudun lihaksistolle. Selkäekso puolestaan voi keventää kuormaa nostoissa ja eteenpäin kumartaessa. Tällainen tutkimus on todella tarpeen, koska tuki- ja liikuntaelin vaivoilla on kyseenalainen kunnia Kelan sairauspäivärahatilastoissa. Sairauspäivärahaa saaneiden ihmisten määrä oli toiseksi suurin, kun taas sairauspäivärahakausien määrässä tules-sairaudet saivat ykkössijan vuonna 2020. Tutkimusta tehdään Postin logistiikkakeskuksessa Vantaalla, jossa työntekijät nostavat monenpainoisia ja -kokoisia paketteja työvuoronsa ajan. Painot vaihtelevat alle kilosta kolmeenkymmeneen kiloon. Logistiikkakeskuksessa työskentelevä Mike Santana kokeili työvuoronsa ajan sekä käsi- että selkäeksoskeletonia eli ulkoista tukirankaa. Tutkimusta tekevät Työterveyslaitokselta vanhempi tutkija Juha Oksa ja vanhempi asiantuntija Ari-Pekka Rauttola. Mukana ohjelmassa myös Postin työterveyspäällikkö Päivi Kylmäkorpi. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

*EDIT: Otsikko vaihdettu* Taivaaseen liittyy paljon toiveita, jotka ovat jokaiselle hyvin henkilökohtaisia. Mutta mitä taivaasta voidaan tietää? Auttaako tässäkin asiassa Dante? Mitä sanoo Raamattu, mitä populaarikulttuuri? Voimmeko oppia jotakin kuolemanrajakokemuksista?Koska Raamattu ei kuvaile elämää taivaassa kovinkaan tarkasti, mielikuvitus on saanut paikata aukkoja. Ajatus taivaasta on monelle hyvin henkilökohtainen. Voisivatko esimerkiksi kuolemanrajakokemukset antaa meille tietoa taivaasta? Tiedeyhteisö ei ole päässyt lopputulokseen näiden kokemusten alkuperästä, vaikka niitä tutkitaan yllättävän paljon. Usko taivaaseen on kristinuskon keskeisimpiä opinkappaleita ja moni kristitty pitää sitä uskonsa tärkeimpänä asiana. Se tuo ihmisen elämään toivon näköalan, joka voi auttaa kestämään epävarman maailman uhkakuvia.Toisaalta taivaskaipuuseen liittyy väistämättömän maailmanlopun odotus. Podcast kysyy voiko tämä näköala taivaaseen aiheuttaa kristityissä myös välinpitämättömyyttä ympäristöstä?Jakso on viimeinen osa Dante-trilogiaa. Jumalaisen näytelmän Paratiisi-kirjassa olivat keskeisessä roolissa kardinaalihyveet. Mutta onko nykyaika unohtanut nämä hyveet? Ja mitä ylipäänsä ovat kardinaalihyveet, joihin Dante Alighierikin 700 vuotta sitten mielistyi?Taivasusko tuo kristityille toivoa, mutta voiko se myös johtaa vääränlaiseen välinpitämättömyyteen tästä maailmasta?Kristillisten kardinaalihyveiden joukkoon on laskettu rohkeus, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja viisaus, jotka ovat peräisin jo Aristoteleelta. Keskiajan suuri kristillinen ajattelija Tuomas Akvinolainen lisäsi niiden joukkoon uskon, toivon ja rakkauden. Danten mielikuvituksellinen ja keskiaikainen taivaskuva korostaa hyveiden merkitystä kiinnostavalla tavalla.Jumalaisen näytelmän paratiisi kuvataan paikkana, joka on jakautunut eri taivaankappaleilla sijaitseviin tasoihin. Kirjan kertoja, siis Dante itse, vierailee kaikilla tasoilla ja tapaa niiden asujaimistoa.Alin taivas sijaitsee kuussa, seuraavat eri planeetoilla ja auringossa. Taivaan alemmille tasoille joutuivat ihmiset, jotka eivät olleet toteuttaneet elämässään rohkeuden, oikeudenmukaisuuden tai kohtuullisuuden kardinaalihyveitä. Ylemmille tasoille taas pääsivät ihmiset, jotka olivat toteuttaneet näitä ja lisäksi viisauden kardinaalihyvettä.Danten taivaan kahdeksas taso sijaitsee kiintotähdistössä. Siellä Dante kohtaa apostolit Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen, jotka tenttaavat häntä uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Jumalaisen näytelmän lukija saa huomata, että hyveiden puute ei sulkenut ihmiseltä taivaan portteja, mutta korkeimpiin taivaisiin ei tässä suhteessa vajavaisilla ihmisillä ollut asiaa.Kardinaalihyveistä - tai muistakaan hyveistä - ei nyky-yhteiskunnassa juuri puhuta. Kirkko tuskin koskaan kehottaa ihmisiä vaalimaan hyveitä. Podcast pohtii, miksi hyveistä vaietaan. Varsin usein hyveiden sijaan perinteisiä paheita, kuten esimerkiksi ylpeyttä, ahneutta, vihaa ja himoa, on ryhdytty pitämään positiivisina luonteenominaisuuksina.

Lintujen syysmuutto on jo hyvässä vauhdissa. Syksyllä muuttajia on paljon enemmän kuin keväällä ja kesällä syntyneet poikaset ovat myös liikkeellä suunnistamassa ensimmäistä kertaa talvehtimisalueilleen. Mihin linnut Suomesta suunnistavat? Miten niiden muuttoa on viime vuosina tutkittu? Onko syysmuuton seuraaminen vaikeampaa kuin kevätmuuton? Odottavatko linnut syksyllä hyviä lähtötuulia? Onko niillä syksyllä yhtä kiire kuin keväällä? Auttaako linnunrata yöllä muuttavia suunnistamaan? Kerro muuttohavainnoistasi tai kysy aiheesta. Suora Luonto-Suomi -lähetys tulee Espoosta luontotalo Villa Elfvikistä Laajalahden lintukosteikolta. Paikalla ovat asiantuntijoina meteorologi, lintuharrastaja Jarmo Koistinen ja lintututkija Petteri Lehikoinen. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Mika Saarelainen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Ihmisen unimaailma on rikas ja joskus jännittäväkin. Voimme saada uniimme yllättäviä vieraita ja pelottavia hetkiä, tai päädymme jopa lentämään. Päivän tunnepitoiset asiat vaativat työstöä, ja jos sitä ei ole tehnyt niin unissa alkaa tapahtua. Entä onko sillä merkitystä, kuinka päivällä säätelee tunteitaan ja minkälaisia unia näkee yöaikaan? Siitä kertoo psykiatrian professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta. Miten eri univaiheet vaikuttavat unen sisältöön? Psykiatri Markku Siivola on pitänyt uniryhmiä 40 vuoden ajan. Siivolan mukaan uniryhmätyöskentely tähtää unien ymmärtämiseen ja eläytymiseen – toimivathan unet itseymmärryksen välineenä. Miksi unien muistaminen vaihtelee eri ihmisillä ja elämänvaiheiden mukaan? Auttaako unipäiväkirja? Toimittaja on Teija Peltoniemi.

BusinessKuopio kokoaa yhteen Kuopion kaupungin yrityksille tarjoamat palvelut sekä aktiivisen kumppaniverkoston toiminnan tueksi. Lisäksi se tukee elinkeinoelämän hyvinvointia edistämällä yritystoimintaa, kehittämällä yritysten toimintaympäristöjä sekä houkuttelemalla alueelle investointeja ja osaajia. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Kuopion kaupunki kirjasi Suomen kolmanneksi parhaan muuttovoiton vuonna 2020. Auttaako myönteiset imagouutiset uusien yritysten haalimisessa kaupunkiin? Mika Aro jututtaa Kuopion elinkeinojohtaja Jukka Pitkästä.

Auttaako työelämän, koulutuksen ja aktivismin digitalisoituminen kasvattamaan meistä parempia ympäristökansalaisia vai iskeekö teknologia-ahdistus kesken matkan? Näitä asioita tutkimme tässä podcast-jaksossa.

Kirjailija ja toimittaja Anu Silfverberg kertoo, miltä on tuntunut katsella koko elämänsä elokuvia, joissa mies toimii ja nainen on katseen kohteena. Millaisia seurauksia on sillä, että naiset ovat sisäistäneet elokuvien halveksuvan ja esineellistävän katseen? Pohdimme myös, miten ystävät voisivat vertautua perheeseen yhteiskunnan silmissä. Auttaako erilaisia perhemuotoja tai elämäntapoja huomioiva asenneilmasto meitä elämään omaehtoisemmin ja onnellisemmin? Puhumme myös siitä, ettei sukupuolta voi käyttää suojana kritiikiltä mutta ei myöskään synnynnäisenä etuna. Entä miten puhua kuuluisuuksien kauneusleikkauksien aiheuttamasta surusta häpäisemättä naisia itseään? Iso feministi vastaa! Ohjelman on Ylelle tuottanut Ullan Kertomus. Ohjelmasarja on kuultavissa Yle Radio Puheessa joka keskiviikko klo 14.02.

Ihmettele elämääsi H-P Björkmanin kanssa! Saatat samalla oppia kiitollisuutta, myötätuntoa ja hiljentymistä. Hiljaisessa rukouksessa tulet tietoiseksi siitä, mikä on elämäsi keskus. Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman lukee Lauri Maaralan kirjaa Huokaa rukous, joka pukee vuosisatojen takaa nousevia, klassisia kristinuskon opetuksia sanoiksi, joita tämän ajan ihmisen on helppo ymmärtää. Teksti Lauri Maarala, lukija Hannu-Pekka Björkman, äänitys Mari Aarnio. Kirkko ja kaupunki -median tuotantoa 2020. Alkuperäisteos Huokaa rukous, Kirjapaja 2015.

Tässä jaksossa perehdytään unen ihmeelliseen maailmaan. Auttaako kofeiini huonosti nukutun yön jälkeen? Mitä valvominen aiheuttaa kehossa? Lopussa kuulemme 12 vinkkiä miten parantaa omaa unta.

Ystävykset ovat saapuneet Lorenzon sukua palvelleen reviisorin toimistolle, jossa heitä vastassa on tunnollisesti todisteita tuhoava haamu. Auttaako huolellista haamua vai ottaako aseisiin, siinä vasta pulma? Ja mitä todisteta reviisori oikeastaan yrittää tuhota? Se selviää vain kuuntelemalla jakso!

Meeri Koutaniemi on palkittu kuvajournalisti ja tähti, jota halutaan naistenlehtien kansikuviin ja television viihdeohjelmiin. Missä määrin julkisuus vaikuttaa hänen työhönsä? Auttaako se vaikeampien ja kipeämpien aiheiden kuten vaikkapa naisten kohtaamaan seksuaalisen väkivallan esilletuomisessa vai onko Meeri julkisuuden myötä joutunut kyseenalaistetuksi uskottavana taiteilijana ja aktivistina? Millä tavalla Meeri rakentaa luottamusta kuvattavan kanssa ja miten suhtautuminen kameraan tai kuvattavana olemiseen vaihtelee eri kulttuureissa? Miten yksin matkustavaan naiskuvaajaan suhtaudutaan eri maissa ja onko Meeri joutunut kuvausmatkoillaan vaaratilanteisiin? Miten kuvaaja saa kustakin ihmisestä haluamansa esiin ja ujostuttaako kuvaajaa itseään ikinä? Missä määrin koronapandemia on vaikuttanut Meerin työtilanteeseen ja onko hän kenties joutunut tekemään uusia aluevaltauksia omassa työssään? Toimittaja on Mira Selander. Syväluotaavia muotokuvia ihmisistä eri teemojen, kulttuurien, ammattien ja niihin liittyvien stereotypioiden takana. Tässä ohjelmassa Mira Selander esittää myös ne kysymykset, jotka juuri sinä haluaisit esittää, mutta et ole tähän asti koskaan vielä kehdannut.

Koronaeristys on saanut monia meistä löytämään uusia puolia paitsi itsestämme myös muista perheenjäsenistä. Mitä jos ne ovatkin epämieluisia eikä pakoonkaan nyt pääse? Kannattaako esimerkiksi erohakemusta jättää eristyksen aikana? Mitä tehdä jos tunnistan itsessäni väkivaltaisia impulsseja? Miksi pelon edessä toinen lamaantuu ja toinen taas ei voi lopettaa puuhaamista ja kuka tässä on vahvoilla; se joka myöntää pelon vai se, joka kieltää sen kokonaan? Auttaako selfhelp oikeasti ketään? Mikä on Tony Sopranosin paniikkihäiriön taustalla? Kuinka pitkään aikuinen pärjää ilman fyysistä kosketusta? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaamassa kehopsykoterapeutti Mikko Lounela. Toimittaja on Mira Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

Jakso 16. Kuuluuko…kuuluuko…? Etäspesiaali. Surullista, köyhää & nöyrää – Suomen virallisen kansanmusiikkipodcastin 16. Jaksossa Anne-Mari Kivimäki, Lari Aaltonen, Anna Haaraoja, Petra Käppi sekä Pekko Käppi etäkeskustelevat äkillisesti muuttuneesta maailmasta. Miten tästä selvitään? Millä pelimanni tienaa nyt vessapaperinsa? Auttaako perunoiden kasvatus tai striimauskonsertit? Kuulumisia muilta ihmisiltä Rakkaudesta lajiin-ryhmän viikkokahveilta. Kuukauden kallona Rouva Troffea ja 1300–1600 tanssimania-ilmiöt! Sykähdyttävimmissä taide-elämyksissä ihasteltiin mm. Laura Moision tuoretta julkaisua. Pohjois-Pispalasta data siirtyi hyvin, hyvin hitaasti, mikä aiheutti jännittäviä katkoksia ja hauskoja bit-crusher saundeja, mutta tästäkin selvittiin…Tai siis ääniteknikko Anna Haaraoja luotsasi jakson turvallisesti kotisatamaan. Podcastin virallinen sponsori on Matkastudio (www.matkastudio.fi/). Tunnusmusiikki: Teemu Korpipää

Jokainen meistä tekee valintoja päivittäisessä elämässään ja joskus myös kärsii näiden aiheuttamista seuraamuksista. Joidenkin valintojen vaikutukset ulottuvat luonnollisesti pidemmälle kuin toisten. Kuinka paljon me voimme asettaa vastuuta yksilölle itselleen näistä valinnoista? Auttaako ylipainoisen tai työttömän syyllistäminen. Oma on p*****e vika! Vai onko... Pandemiaa uhaten panimme nauhurit käyntiin, koska koronaa tai ei, keskustelu ei saa pysähtyä. Muistakaa käydä katsastamassa Pappakahvien Fb-sivu ja edistäkää keskustelukulttuuria omalta osaltanne.

Kiinan kansantasavalta täyttää 70 vuotta. Miten Kiinasta on tullut maailman johtava talousmahti ja maailman väekkäin valtio? Tätä selvittävät professorit Matti Nojonen Lapin yliopistosta Lauri Paltemaa Turun yliopistosta. Pohjoismaiden taloudet kehittyvät osin eri suuntiin. Ilmiöitä selvittää Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2031 ja syntyvyys kasvaa vain muutamassa suurimmassa kaupungissa. Mitä on tehtävissä? Asiaa pohtivat Lestijärven kunnanjohtaja Esko Ahonen, aluetutkija Timo Aro ja Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Janne Saarikivi muistuttaa kolumnissaan, että maailmaa voidaan muuttaa vain yhdessä ja ehdottaa työväenliikkeen kaltaista järjestäytymistä ilmastoasioiden hoitoon. Ismo Nykänen raportoi Espanjan Kataloniasta; kansanäänestyksestä on kaksi vuotta ja tilanne edelleen hankala. Juontajana Marjo Näkki, toimittajina Atte Uusinoka ja Hannele Muilu. Katariina Lahtonen tuottaa.

On aiheena koiran ruokinta, terveys tai lisäravinteet, niin kokemukset ovat arvossa arvaamattomassa. Paljastan itsestäänselvyyden, joka pitäisi olla selvää kaikille: hyödyttömät kokemukset eivät auta ketään ja ne voivat olla jopa haitaksi. Koirasi tarvitsee toimivia apuja, ei kokemuksia. Selko-KATISKA: Selkokielinen versio Kokemusasiantuntijuus on kovaa valuuttaa nykyään aivan kaikessa. Kun jollain on kokemusta, niin se tekee hänestä välittömästi asiassaan erikoisosaajan. Joskus onkin näin, turhan usein ei. Kokemuksia pyydetään aivan kaikessa. Useimmiten kyse on halusta saada vahvistusta tekemälleen ostokselle, oli kyse sitten koiran ruuasta, lisäravinteista, hoitoaineesta tai vaikka lelusta. Joskus harvoin kysellään ennen ostoa. Myyjät tietävät tuon. Siksi asiakkaiden todistuksia ja kehuja laitetaan näkyviin tuotteiden yhteyteen. Muiden kokemukset ovat vahvin peruste ostaa jotain. Se, että ovatko kokemukset mitenkään luotettavia tai liittyvätkö ne omiin tarpeisiin mitenkään, jääkin usein epäselvemmäksi. Aivan riippumatta onko muiden kokemuksista hyötyä vai ei, niin kysy aina ennen kuin käytät rahaa. Saat nipun kokemuksia, mutta saatat saada myös hyödyllisiä perusteluja. Ongelma kokemuksissa on siinä, että ne ovat aina, tai ainakin erittäin useasti, hyödyttömiä. Terveys valokeilassa Kokemusten jakamisessa esiintyy kaksi koiramaailmassa selvää trendiä: ruokien terveysvaikutukset (johon kuuluu ruuan sopivuus) ravintolisien terveysvaikutukset Tuo voidaan niputtaa yhteen peruskysymykseen: Auttaako tämä koirani sairaudessa? Aina kun ollaan millään tavalla terveyden kanssa tekemisissä, niin ollaan vaikeiden asioiden äärellä. On aivan sama, että onko kyse terveyttä lisäävästä yrtistä, vaikka chiasta, vai mahdollisesti sairauteen vaikuttavasta ravintolisästä, esimerkiksi maksatulehduksen yhteydessä. Kun suositellaan omien kokemusten kautta, niin vastuu on huomattavasti suurempi kuin siteeraamalla jotain nettilähdettä. Pelkästään siksi, että kokemuksiin luotetaan niin vahvasti. Sanojallahan on omaa kokemusta, joten hän tietää. Minun tapaisteni ammattilaisten kohdalla peräänkuulutetaan vastuuta aika ajoin (aivan liian harvoin tosin). Täysin syystä, koske me veloitamme neuvoista. Kokemuksia jaettaessa kukaan ei koskaan huutele vastuun perään. Tai jos siitä mainitaan, niin vastaus on aina sama: minä kerron vain omia kokemuksiani, en minä suosittele. Tuolla vastauksella saa aina pestyä kätensä ja omantuntonsa. Se on tavisten vastuunkiertolauseke. Ei vastuu silti mihinkään häviä. On esitetty ratkaisu jonkun ongelmiin ja vielä alleviivattu sen toimivuutta omilla kokemuksilla. Koiran ruokinta ja kokemukset Kun kysellään kokemuksia ruuista, niin kyse on useimmiten: yleinen sopivuus ja sulavuus sopivuus allergikolle sopivuus suolisto-oireissa tai muissa erikseen kerrotuissa sairauksissa lihominen tai laihtuminen Taas ollaan terveydessä, tavalla tai toisella. Kun joku pyytää kokemuksia (tai suosituksia) millä tahansa edellä mainituista perusteista, niin takana on aina huoli. Koira on sairas tai sille ei ole kaikki hyvin. Varsinkin pentujen kohdalla tämä tulee usein esille, aika ajoin toki hieman kevyin perustein, mutta ei se huolen raskautta juuri sillä ihmisellä muuksi muuta. Siksi pitäisi olla todella huolellinen vastauksissa ja suositteluissa - niiden kokemusten jakamisessa. Koiralla on paha ripuli. Kokemusasiantuntijat kertovat, että ruoka X paransi heidänkin rekuiltaan kaikki oireet. Väitettä koristellaan aina peukalonkuvilla sydänhymiöillä. Ongelma on kahdessa: syissä ja koirissa. Jokainen koira on erilainen. Yksi sopii toiselle, toinen yhdelle. Mitään kattavaa yleistystä ei voi tehdä. Sairauksia on tuhottomasti erilaisia, mutta silti ihmiset kokemuksiaan jakamalla niputtavat kaikki suolisto-oireet samoiksi. Kuin myös hiivan. Allergia on todella pop. Joku kysyy kokemuksia ruuasta; miten se sopii allergikolle. Ketju on välittömästi täynnä kokemukseen perustuvia suosituksia - eikä yksikään vastaajista tiedä mikä allergia kysyjän koiralla on. Usein ei tiedä kysyjäkään. Tilanne on sama kuin jos ihmisillä kysyttäisiin, että voiko allergikko syödä eines-maksalaatikkoa, ja kokemuksen vahvalla voimalla näytetään peukaloa ja todetaan, että se paransi meidänkin lapselta allergia. Tai suositellaan, taas kokemuksiin perustuen, kalaa tai maapähkinöitä. Vastuuta ei ole, eikä edes mielenkiintoa niin paljoa, että kysyttäisiin mitä ruoka-ainetta olisi syytä välttää. Kyllä. Aivan samassa ollaan koirien kanssa. Tervehdyttävät lisäravinteet Lisäravinteet, ja ravintolisät, keskittyvät aina ja poikkeuksetta terveyteen. Tai sen puutteeseen. Niiden toivotaan toimivan kuin lääkkeet - oikeammin kuin ihmelääkkeet. Kun ongelma on sellainen, että lääkkeitä ei ole, niin apua haetaan koiramaailman kokemusasiantuntijoilta. Nivelet ja glukosamiini. Jopa bullshit-akselin huijaukset kelpaavat, tuotteille löytyy aina kokemuksia. Maksa- ja munuaissairaudet, jotka ovat käytännössä aina parantumattomia. Ei hätää, hyviä kokemuksia löytyy lähes jokainen yrtiksi kutsutun rikkaruohon käytöstä. Ainoa, joka vetää vertoja kokemuksille, on myyjien terveysväitteet. Ehkä joskus myynti saadaan kuriin ja herran nuhteeseen, mutta kokemuksia ei koskaan. Ei niitä voi kontrolloida. Tämän ovat muutamat kauppiaat jo huomanneet. Varsinkin koirien rasvalisä- ja öljymarkkinoilla. Kun laki kieltää pahimmat ylilyönnit terveysväitteissä, niin hyödynnetään kokemuksia. Ne ovat niin vahvoja ja positiivisia, ettei millään ruohonjuuritason kauppiasportaalle keksittäisi sellaisia. Vastuu? Ei sellaista ole. Se on ontto sana. Mitkä kokemukset mistä? Kokemusten jaossa ongelma on siinä, että kukaan ei aidosti tiedä mistä asiasta kokemukset ovat tulleet. Sama mekanismi siis kuin huijaushoidoissa, joita hyvin sievistelevästi kutsutaan vaihtoehto- tai uskomushoidoiksi. Korrektius on tietysti kannustettavaa, mutta ei kukaan kutsu nigerialaiskirjeitäkään vaihtoehto- tai uskomustaloudeksi. Kokemuksia jakava on tehnyt jotain, usein useampaa, koiralleen, jolla on ollut jotain. Sitten siitä poimitaan rusinat pullasta ja osoitetaan yhtä asiaa, josta hyvät kokemukset on saatu. Saatu siis mistä? Sitä ei tiedä väittäjä eikä lukija. Omalla tavallaan räikein tapaus oli, kun kokemusasiantuntija kertoi kauranversouutteen auttaneen koiran muuton jälkeen alkaneeseen öiseen ikävään. Koira oli levoton, koska ei saanut tulla yläkertaan makuhuoneeseen. Se auttoi ja hänen kokemuksensa mukaan kauranversouute on paras lääke eroahdistukseen. Ensinnäkään kyse ei ollut eroahdistuksesta. Omistaja oli ihan niin itse päättänyt. Kaikki muut olisivat niputtaneet käytöksen refluksityyppiseen närästykseen. Ja niin oli joku muukin asian tulkinnut. Omistaja ei nimittäin kertonut eroahdistuskokemuksissaan, että hänen koiralleen oli tehty täysi ruokaremontti. Samaten koiralla oli paha nivelrikko lonkissa, jonka takia se ei päässyt yläkertaan - portaat olivat liian kivulias kokemus. Sille aloitettiin myös kipulääkitys ja glukosamiini. Kipulääke, glukosamiini ja sopivampi ruoka eivät kuitenkaan kelvanneet kokemukseksi. Ainoastaan kauranverosuute oli sen arvoinen. Plasebo on positiivinen kokemus Tutkimuksissa selvitetään usein plasebovaikutus. Plasebo on aina hyvä kokemus ja vaste hoitoon, vaikka hoito ei anneta. Jos plasebo vaikuttaa 20 prosentilla, niin 20 potilasta sadasta saa apua sokeripillereistä. Joka viides jakaisi kokemusta, jota heillä ei ole. Koirissa usein sanotaan, että plasebo ei toimi, koska koira ei ymmärrä hoidon käsitettä. Ei ymmärräkään. Hoitoa arvioiva omistaja, johon ei satu, arvioi koiran puolesta ja häneen plasebo vaikuttaa. Siksi plasebovaikutus on niin huolestuttava asia koiramaailmassa. Omistaja tekee päätöksen, mutta ei kanna vastuuta. Kun hakee mitä tahansa asiaa mistä tahansa koiraryhmästä, niin löytyy tuhottomasti kokemukseen perustuvia suosituksia, jotka eivät ole mahdollisia tässä maailmankaikkeudessa. On aivan sama kutsutaanko niitä uskomuksiksi vai plaseboksi, niin ne ovat mahdottomia - ellei omista Potterin taikasauvaa (11” pitkä, orjanlaakeria ja feeniksin sulka sisällä) tai portaalia viidenteen ulottuvuuteen. Googlettakaa mitä tahansa energiapallohoitoa, yksisarvisterapiaa tai etäkommunikointia kuolleiden kautta, niin aina löytyy tuhottomasti hyviä kokemuksia. Kutsuisitko niitä silti hyviksi ja toimiviksi kokemuksissa, joita kannattaa kokeilla? Hyödylliset kokemukset Tarkoittaako kaikki edelläoleva sitä, että kaikki kokemukset ovat vaarallisia tai vähintään turhia? Ei tietenkään. Jos kokemuksissa vastaaja tietää mitä on kysytty kysymykseen vastataan muut vaikuttajat mainitaan, jos sellaisia on vaikutus ei vaadi uskoa ja yliluonnollisuuksia ja tämä on vaikein arvioida: vastaaja osaa sen alan, josta kokemuksiaan jakaa niin ollaan ainakin lähellä hyödyllisiä kommentteja. Silti on pidettävä koko ajan mielessä, että kyse on kuin savolaisen kanssa jutellessa: vastuu on kuulijalla. Kun suositellaan omien kokemusten kautta, niin vastuu on huomattavasti suurempi kuin siteeraamalla jotain nettilähdettä. Pelkästään siksi, että kokemuksiin luotetaan niin vahvasti. Sanojallahan on omaa kokemusta, joten hän tietää. Ei vastuu silti mihinkään häviä. On esitetty ratkaisu jonkun ongelmiin ja vielä alleviivattu sen toimivuutta omilla kokemuksilla. Kaiken kaikkiaan - se mitä haluat ja varsinkin koira tarvitsee, on mielipiteen ja ohjeet juuri sille koiralle. Ei muiden historiaa. Joten - älä jää yksin: buukkaa puhelinaika, niin saat selityksen mitä voi tehdä ja milloin mennään toiveiden puolelle.

- NBA-finaalit ratkesi Kawhiin, Toronton penkkiin ja loukkaantumisiin - NBA:n Free Agency on oven takana - Meneekö Durant Knicksiin? - Kuinka paha loukkaantuminen KD:llä on? Entä Klay Thompsonilla? - Houston Rockets: Harden ja CP3 tappelee keskenään - Mitä Kawhi tekee tulevaisuudessa? - Onko Warriorsin dynastia ohi? Auttaako organisaatiokulttuuri pitämään starat joukkueessa? - Anthony Davis Lakersiin - Lebron x Davis: toimiiko duo pelillisesti? - Viikon matsi: Petteri Koposen Bayern Munchen vs. Alba Berlin. Leikkaako Petteri pian sukkaa? - Viikon biisi: Särre & Prinssi Jusuf - NAIKIT jalas

Mitkä kolme kysymystä ohjaa sisällöntuotantoani somessa? Olen sanonut moneen otteeseen kuinka eri asia on olla somessa kuin käyttää somea strategisesti työssään. Tässä jaksossa puhutaan strategisesta läsnäolosta, oman viestin kirkastamisesta ja siitä miten autamme asiakasta tekemään ostopäätöksen somessa. Jakso kannattaa kuunnella toimitusjohtajan hattu päässä ja pomon housut (tai ainakin jotkut housut) jalassa. Jakson runko 01:05 Kuuntelijapalaute 02:25 Johdanto päivän aiheeseen 02:57 Säännöllinen tekeminen yrityksen isoimpana voimavarana 04:03 Mikä erottaa ammattilaisen harrastelijasta? 04:27 Yrittäjän eri roolit 06:35 Suunnitelmallisuus somessa 08:00 Rajat tekemisen apuna 09:13 Kuinka monta somekanavaa pitäisi olla? 11:51 Ensimmäinen kysymys: Viekö tämä julkaisu yritystäni eteenpäin? 13:30 Sisällön kuratointi 14:09 Some on näyteikkuna -esimerkki 15:45 Näyteikkunan takana 16:37 Toinen kysymys: Voiko tämä julkaisu vahingoittaa brändiäni? 17:40 Vaarallinen sisältö 19:00 Harjoitus oman sisällön arviointiin 21:30 Esimerkki somevaikuttajan somemokasta 22:55 Esimerkki äitienpäiväviikonlopusta 24:35 Kenelle yrittäjä on vastuussa? 25:40 Kolmas kysymys: Auttaako tämä julkaisu seuraajaa ostopäätöksessä? 27:00 Viestin kirkastaminen 28:30 Liittyykö suunnittelemani julkaisu ydinviestiini? 29:02 Kuinka paljon uskot omaan työhösi? 32:52 Onko strateginen some pinnallista? Liity podcastin FB-ryhmään: facebook.com/groups/luovia Liity Luovia-verkostoon: naniannette.com/luovia-verkosto

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 24. jaksossa tarkastelen ranskan kielen oikeinkirjoitusreformia. Miksi reformi kaivettiin naftaliinista vuonna 2016, peräti 25 vuoden jälkeen? Auttaako uudistus kielenoppijoita? Miten oikeinkirjoitusreformiin on suhtauduttu Ranskassa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Joskus vaan kakka ei pysy sisällä. Auttaako pidätysongelmiin uusi dietti tai kenties oma Spotifyn soittolista? Näihin pohdintoihin vastauksia jakelee SuomiRockin Aamu.

Haastattelin Antti Niemeä aiheesta self-help -kirjallisuus. Mitä genren kirjat ovat antaneet, onko niistä jäänyt jotain arkeen? Entä millaisen self-help -kirjan Antti itse kirjoittaisi? Iso kiitos Antti vierailusta! Herättikö jakso ajatuksia? Ole yhteydessä: https://twitter.com/markosuomi tai marko.suomi@iki.fi Antti Niemi https://justsopivasti.com/ https://twitter.com/justsopivasti Jaksossa mainittuja kirjoja: Jari Sarasvuo: Sisäinen sankari https://www.goodreads.com/book/show/10777674-sis-inen-sankari?ac=1&from_search=true Anthony De Mello: Havahtuminen https://www.goodreads.com/book/show/12140930-havahtuminen?ac=1&from_search=true Brian Tracy: Menestys ja onnellinen elämä https://www.goodreads.com/book/show/32601164-menestys-ja-onnellinen-el-m?ac=1&from_search=true Gretchen Rubin: The Happiness Project https://www.goodreads.com/book/show/6398634-the-happiness-project?from_search=true David Allen: Getting Things Done https://www.goodreads.com/book/show/1633.Getting_Things_Done?ac=1&from_search=true Lauri Järvilehto: Tee itsestäsi mestariajattelija https://www.goodreads.com/book/show/13438142-tee-itsest-si-mestariajattelija?ac=1&from_search=true Martin Seligman: Optimistin käsikirja https://www.goodreads.com/book/show/26123.Learned_Optimism?from_search=true Arto Pietikäinen: Joustava mieli https://www.goodreads.com/book/show/15758218-joustava-mieli---vapaudu-stressin-uupumuksen-ja-masennuksen-ylivallasta Gary R. McClain: The Complete Idiot's Guide to Zen Living https://www.goodreads.com/book/show/430171.The_Complete_Idiot_s_Guide_to_Zen_Living?ac=1&from_search=true Minna Huotilainen, Katri Saarikivi: Aivot työssä https://www.goodreads.com/book/show/38318944-aivot-ty-ss?ac=1&from_search=true Kysely: Millaisen self-help-kirjan kirjoittaisit?: https://twitter.com/markosuomi/status/1067282316928696325 Kysely: Mitä sinulle tulee mieleen käsitteestä "self-help -kirja"?: https://twitter.com/markosuomi/status/1064492156663066629

Auttaako ilmastonmuutokseen se, että otan lyhyempiä suihkuja? Miksi haukumme aina Trumppia vaikka itsellämmekin on varsin ymrpäristövastainen hallitus? Saako messuilla ja markkinoilla kaikenlaiset ryhmät olla esillä? Tuleeko brexit todella? Hyviä kysymyksiä vastauksineen esittivät Pauli Aalto-Setälän johdolla Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Mika Pantzar. Twitter: #pyöreäpöytä

Mikä on myyttinen homo economicus? Onko BKT kattavin mittari hyvinvoinnin mittaamiseen? Onko ihminen sittenkin heuristinen, eikä rationaalinen toimija? Onko talouskasvun korjaava vaikutus vain harhaa? Unohda kaikki, mitä klassinen taloustiede on sinulle opettanut. Näin tuntuu ajattelevan kapinallinen taloustieteilijä Kate Raworth, joka teoksessaan "Donitsitaloustiede" esittelee seitsemän tapaa ajatella kuin 2000-luvun taloustieteilijä. Mitkä nämä seitsemän tapaa ovat ja mikä on talouden donitsimalli? Teoksen suomentaja Juha Pietiläinen kertoo. -Donitsimalli näyttää vähimmillään sen, mitä tarvitsemme elämiseen ja paljonko se kuluttaa maapallon varoja. Lisäksi talouskasvun myyttejä purkaa kestävän talouden tutkija Maria Joutsenvirta. Auttaako talouskasvu todella pois köyhyydestä? Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Dystopiat eli kauhukuvitelmat tulevaisuuden yhteiskunnasta ovat tällä hetkellä hyvin suosittu aihe kirjallisuudessa ja elokuvissa. Myös länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta esitetään ahkerasti kauhuskenaarioita. Millaisia uhkakuvia hyvinvoinnillamme on ja miten nykyajan markkinatalous pystyy uhkia ennakoimaan ja niihin varautumaan? Ovatko talouden dystopiat vain vilkasta mielikuvitusta vai ovatko ne vakavasti otettavia? Entä mitä voimme oppia historiasta? Auttaako menneen maailman imperiumien historia ymmärtämään omaa aikaamme? Vieraina ovat Jyväskylän yliopiston strategian ja taloushistorian professori Juha-Antti Lamberg ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta . Kuva: Unsplash

Lisää >> http://ift.tt/2nn3XBe

Dystopiat eli kauhukuvitelmat tulevaisuuden yhteiskunnasta ovat tällä hetkellä hyvin suosittu aihe kirjallisuudessa ja elokuvissa.  Myös länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta esitetään ahkerasti kauhuskenaarioita.  Millaisia uhkakuvia hyvinvoinnillamme on ja miten nykyajan markkinatalous pystyy uhkia ennakoimaan ja niihin varautumaan? Ovatko talouden dystopiat vain vilkasta mielikuvitusta vai ovatko ne vakavasti otettavia? Entä mitä voimme oppia historiasta? Auttaako menneen maailman imperiumien historia ymmärtämään omaa aikaamme? Vieraina ovat Jyväskylän yliopiston strategian ja taloushistorian professori Juha-Antti Lamberg ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta. Toimittajana Jorma Honkanen.

Euroopan keskuspankki on päättänyt ostaa valtioiden velkakirjoja joka kuukausi 60 miljardilla eurolla. Auttaako tämä elvytyskonsti Euroopan talouden nousuun? Miten velkakirjaostot vaikuttavat Suomen talouteen? Näitä kysymyksiä pohtivat Markus Leikola ja Jussi Lähde. Heidän vierainaan ovat Aalto-yliopiston kansantalouden professori Pertti Haaparanta ja Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju.

Auttaako numerologia vatsakatarriin? Millainen on kotimaisen rajatietoharrastuksen seuraava sukupolvi? Koittaako Satya Yuga viimeinkin? Ohjelmassa tehtiin katsaus suomalaiseen rajatietoon ja sen historiaan. Vieraana suorassa lähetyksessä oli rajatiedon asiantuntija Tapio Koivula. Lisäksi ohjelmassa kuullaan raportteja Hengen ja tiedon messuilta. Annina Kyrklund kertoi numerologiasta, Kalevi Riikonen kultaisesta aikakaudesta, Ghost Investigatios Finlandin Anni Salminen ja Anna Hämäläinen kummitusjahdista. Skepsis ry:n Ville Aarnikko kertoi myös, mitä skeptikko tekee rajatiedon messuilla. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Parempi päivä: Kuinka ehkäistä suonenvetoa? Liikunta suojaa dementialta. Ruokavalio vai liikunta - kumpi laihduttaa? Humanismin illat: Piispan rauha Minna Canthin kanssa. Mestarijuoksija Hannes Kolehmainen esillä Kuopion museolla.