Podcasts about edess

Trump palaa Valkoiseen taloon vahvan republikaanienemmistön tukemana. Edessä on kriittinen kahden vuoden jakso. Miten toisen ja samalla viimeisen kautensa aloittava ‘lame duck' -presidentti Trump toimii: käyttääkö hän tämän aikaikkunan isoihin lainsäädäntöhankkeisiin vai henkilökohtaiseen agendaansa? Milla Halme ja politiikan analyytikko Jukka Manninen avaavat, miten Trump mursi demokraattien perinteisen koalition ja mikä on republikaanien tulevaisuus, kun Trump ei siedä kilpailevia tähtiä.

Donald Trump valittiin presidentiksi, ja Yhdysvaltain pörssit riemuitsevat. Tulevaisuudessa muhii kuitenkin riskejä, joista yksi isoimmista on Donald Trump ja Fedin pääjohtajan Jerome Powellin törmäyskurssi. Edessä voi olla kahden suurpäättäjän yhteenotto, kun Trump nousee tammikuussa valtaan.studiossa Alex af Heurlin Ja Elina Lappalainen.Jakson leikkasi Mikko Peura.Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.

Vieraana Laboren johtaja, Jyväskylän yliopiston professori Mika Maliranta. Keskustelun pohjana hänen uusi kirjansa Pinnan alta – Miksi edessämme on vahvan talouskasvun aika. Toimittajana Mikko Jylhä.

Brysselin koneen aiheena on tänään ruoka. Voidaanko puhua eurooppalaisesta ruokakulttuurista ja miten isot myllerrykset kuten ilmastonmuutos ja sodat vaikuttavat siihen, mitä tulevina vuosina syömme ja juomme? Entä miten Eurooppa pärjää, kun viljelymaasta ja puhtaasta vedestä tullaan käymään yhä kovempaa globaalia taistelua? Vieraana ovat keittiömestari Pekka Terävä ja maatalousneuvos Kirsi Heinonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Toimittajana Annastiina Heikkilä.

Edessä on vuosisadan mittainen suurvaltojen kilpajuoksu, joka muuttaa maailmanjärjestystä pysyvästi, kirjoittavat ministeri Jaakko Iloniemi ja ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen ulkopolitiikan esseekokoelmassaan. Kuuluuko Suomi suurvaltakilpajuoksun häviäjiin vai voittajiin? Jättääkö Yhdysvallat Naton, jos presidentiksi valitaan republikaanien Donald Trump? Onko Venäjällä edessään vain synkkiä vaihtoehtoja? Kuinka merkittävä sodan eskalaation riski piilee Israelin hyökkäyksessä Libanoniin? Onko äärioikeiston voitto Itävallan vaaleissa osoitus poliittisen tilanteen pysyvästä muutoksesta Euroopassa? Vieraina ovat ministeri ja entinen diplomaatti Jaakko Iloniemi sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Raamattutunti 11.09.2024: Jouni Tajasvuo

Kun siis ympärillämme on todistajia kokonainen pilvi, pankaamme pois kaikki mikä painaa ja synti, joka niin helposti kietoutuu meihin. Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme, katse suunnattuna Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään. Edessään olleen ilon tähden hän häpeästä välittämättä kesti ristillä kärsimykset, ja nyt hän istuu Jumalan valtaistuimen oikealla puolella. Ajatelkaa häntä, joka kesti syntisten ankaran vastustuksen, jotta ette menettäisi rohkeuttanne ja antaisi periksi.Hepr. 12: 1-3Seurassasi on Kirsi Jokela

Jussi ja Toivo ovat saaneet juhannuksen kunniaksi vieraakseen vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Jussi Saramon.Jussin ja toisenkin Jussin kanssa keskustellaan eduskunnan päättyvästä kevätkaudesta, siitä, mitä kaikkea tähän alkuvuoteen on mahtunut. Edessä on kuitenkin vielä kolme isoa vääntöä: välikysymys ministeri Wille Rydmanin (ps) asemasta, Suomen ja Yhdysvaltojen  välinen DCA-sopimus sekä niinsanottu "käännytyslaki", joka mahdollistaisi kansainvälisen suojelun epäämisen Suomen rajoilla.Jakson lopussa Jussi & Jussi & Toivo puhuvat  Euroopan politiikasta, Euroopan parlamentista ja Euroopan tulevaisuudesta, sillä Jussi Saramo valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi kesäkuun eurovaaleissa. Rento ja kiva juhannusjutustelu siis edessä!Support the Show.Tue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Terrorismin uhka nousisi. Edessä voisi jopa olla uusi pakolaiskriisi. Näin pohtii ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen, kun häneltä kysyy, miten Lähi-idän kuumeneva tilanne voisi pahimmillaan vaikuttaa Suomeen. Silti Tom haluaa rauhoitella: hän ei usko suureen sotaan. Sitä ei halua Iran, eikä sitä halua Israelin tärkein tukija Yhdysvallat. Myös muille Lähi-idän maille leviävä konflikti olisi painajainen. Iran ja Israel ovat hyökänneet suoraan toisiaan vastaan. Se on uutta ja riskialtista. Jenny haluaa ymmärtää, miksi maat vihaavat toisiaan. Entä ketkä naapurimaista ovat kenenkin puolella? Ja miten meille aina merkittävä Venäjä kytkeytyy Lähi-itään? Tom huomauttaa, että rauha ei riipu yksin valtioista. Alueella toimii monia aseellisia ryhmiä, joiden nimet vilisevät uutisissa: Hamas, Hizbollah, huthit, Syyrian ja Irakin eri ryhmittymät. Monet niistä käyvät myös omaa sotaansa. Lähi-idässä usein käynyt Tom muistelee matkaa, jonka aikana hän aisti Irakissa muutoksen mahdollisuuden. Voisiko sellainen olla vielä edessä? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Eläkeläisten talous uhattuna, jos eläkkeitä leikataan?  Eläkkeistä haastateltavana toiminnanjohtaja Maarit Kuikka Kansallisesta senioriliitosta sekä Joonas Rahkola Kevasta.  Presidentti Alexander Stubb vierailee Brysselissä. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu raportoi.  Miltä näyttää kotimaanmatkailun kesä? Suomalaiset suuntaavat etelään, kiinnostaako Suomi ulkomaalaisia? Keskustelemassa matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen Itä-Suomen yliopistosta sekä johtaja Kristiina Heitasaari Visit Finlandista.  Yritystoiminnan vaikutuksia tutkivan kansalaisjärjestön Finnwatchin julkaistu raportti kertoo Suomen verotuksen aukkokohdista. Haastateltavana veroasiantuntija Saara Hietanen Finnwatchista, Juontajana Aki Laine. Toimittajina Mikko Haapanen, Anna Lehmusvesi, Anssi Väisänen.   Tuottajana Marija Skara. 

Elokuvaohjaaja Virpi Suutarin dokumentti Havumetsän lapset seuraa nuorten metsäaktivistien yrityksiä puolustaa metsiä hakkuilta. Dokumenttielokuva vie katsojansa mielenosoituksiin, sellutehtaille ja metsiin. Havumetsän lapset näyttää myös nuorten aktivistien suuren huolen maailmasta ja rakkauden luontoa kohtaan. Elokuva on saanut innoituksensa biologi ja kirjailija Juha Kauppisen Heräämisiä -teoksesta, joka kertoo suomalaisesta luonnonsuojelusta useiden sukupolvien kautta ja pohtii myös luonnonsuojelijana olemisen vaikeutta. Mikä saa ihmisen seisomaan järkähtämättä monitoimikoneen edessä ja mitä luontokato oikein käytännössä tarkoittaa? Millaisia tekoja ja millaisia heräämisiä luonnon monimuotoisuuden puolesta nyt tarvittaisiin? Millaiseen asemaan luontoa puolustava aktivisti itsensä yhteiskunnan silmissä asettaa? Saako rationaalisuuteen uskovassa maailmassa tunnustaa vilpitöntä yhteyttä luontoon? Miten puolustaa metsiä maassa, joka elää niistä? Kulttuuriykkösen keskustelussa näitä kysymyksiä pohtivat dokumentaristi Virpi Suutari sekä Havumetsän lapset -elokuvan nuoret luonnonsuojelijat Minka Virtanen ja Ida Korhonen. Kirjailija Juha Kauppinen kertoo suomalaisen luontoaktivismin vuosikymmenistä ja myös siitä, miksi hän vuosikausia niin ehdottomasti kielsi olevansa luonnonsuojelija. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Ensimmäinen hallituksen työmarkkinauudistuksista, lakkojen rajoittaminen, etenee eduskuntaan. Eduskunta alkaa puida myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksia. Kolmas ay-liikkeen vastustama paketti, eli paikallisen sopimisen laajentaminen, lähti puolestaan lausuntokierrokselle. Tuoreita uutisia on myös se, että pääministeri Petteri Orpo tapaa työmarkkinaosapuolet perjantaina. Millainen vaihe nyt on alkamassa? Mitä pitäisi ajatella hallituksen aikeiden viime hetken muutoksista? Aiheesta keskustelevat eduskunnan työelämävaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.), perussuomalaisten valiokuntavastaava Jorma Piisinen ja SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Perheen perustamisen kulttuuri on muuttunut ja se näkyy syntyvyyden laskuna. Edessä häämöttää tulevaisuudenkuva, jossa maasta puuttuvat työikäiset eläkkeiden maksajat ja vanhat ikäpolvet harmaantuvat perheettöminä. Pienten kuntien on suunniteltava koulutuspalveluja tilanteessa, joissa lasten määrä voi puolittua vuosikymmenen aikana.  Suomalainen perhepolitiikka on ollut menestystarina, jossa naiset ovat pystyneet yhdistämään uran ja lastensaannin. Syntyvyyden laskuun ei 2000-luvulla ole kuitenkaan juuri reagoitu. Kasvaako Suomen väestö vai alkaako se supistua? Nyt on viimeinen aika käydä aiheesta keskustelua: pääekonomisti Timo Vesalan vieraana syntyvyyttä pohtivat Väestöliiton johtava tutkija Venla Berg ja väestönkehityksen asiantuntija Rasmus Aro MDI:stä.

Hyvää uutta vuotta! Vuoden ensimmäinen jakso päätettiin sittenkin äänittää yllättäen jo heti ensimmäiselle tiistaille. Kuutelu omalla vastuulla. (02:58) Rautakorven potkut (08:48) HIFK:n hankinnat (14:22) Karri Kiven uusi työ (16:43) Ritchie ja Nurmi (24:06) TUTOn lisenssi (35:35) Kiekko-Espoon lisenssi (41:52) Teissalan aloitus (43:29) Bunnamanin vire (44:33) Joukkuenostoja (47:43) Pehmoisia puheita junnukisoista (50:12) Liigapörssi (55:00) Loppupuheet

Koska meillä siis on suuri ylipappi, joka on kulkenut läpi taivaiden, Jeesus, Jumalan Poika, pysykäämme tässä tunnustuksessa. Meidän ylipappimmehan jos kukaan kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme, sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan; hän vain ei langennut syntiin. Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme. (Hepr.4:14-16) Seurassasi on Juha Vihriälä.

Vuoden viimeisessä videoidussa Jari Sarasvuo podcastissa puhutaan auktoriteetistä ja auktoriteetin edessä antautumisesta. Jos haluat oppia jotain todella tärkeää ja arvokasta, sinun täytyy uskaltaa antautua haasteelle ja opetukselle. Oppimisprosessissa ihminen voi nimittäin olla joko subjekti tai objekti. Subjektina hän on voiman- ja vallankäytön sekä itseilmaisun lähde. Subjektilla on sosiaalinen asema, josta käsin hän saa käyttää kerryttämäänsä valtaa. Objekti taas on vallankäytön kohde. Objektilla ei ole subjektin oikeuksia, vaan hänen täytyy mukautua tilanteeseen ja auktoriteetin ohjaukseen. Kun ihminen suostuu haasteensa edessä objektiksi, hän alkaa oppia. Jos oppi menee tarpeeksi hyvin perille, objektista itsestään tulee lopulta subjekti – oppilaasta opettaja. PS. Legendaarinen Puolita vitutus, tuplaa tulokset -verkkovalmennus starttaa jo kymmenennen kierroksensa sunnuntaina 7.1.2024. Tutustu ja osallistu valmennukseen osoitteessa https://trainershouse.fi/pvtt10

Talouden korkoherkkyys on jouduttanut suhdanteen jäähtymistä Suomessa. Asuntomarkkinoilla ja rakentamisessa toipuminen tulee viemään aikaa. Maailmantalouden heikentymisen vuoksi myös vientisektorilla on luvassa vaikeuksia. Miten suhdanteet kohtelevat Suomea vuoden 2024 lähestyessä ja onko kuntakentän syytä varautua entistä kylmempään kyytiin? Näitä kysymyksiä pohditaan Huomisen talous -podcastissa, jossa vietetään Kuntarahoituksen vuoden viimeisen suhdanne-ennusteen etkoja. Tuomas Mäkisen haastattelussa ovat pääekonomisti Timo Vesala ja Inspiran kuntatalousasiantuntija Lauri Pekkilä.

Suomessa hallitus sulkee rajaturvallisuuden varmistamiseksi kaikki itärajan rajanylityspaikat pohjoisinta Raja-Joosepin raja-asemaa lukuun ottamatta. Suomen itäraja on myös EU:n ulkoraja, sekä pisin EU:n Venäjän vastainen raja. Seisooko EU järkähtämättä Suomen toimien takana? Onko Suomen itäraja Puolan jälkeen seuraava paikka, jossa Venäjän pyrkii hybridioperaatiollaan horjuttamaan Eurooppaa? Miksi EU ja Euroopan maat ovat jääneet ammustoimitustavoitteistaan Ukrainalle? Onko miljoonan kranaatin tavoite yhä mahdollista saavuttaa? Mitä Ukrainalle tapahtuu, jos EU-maiden aseapu jää vajaaksi? Strasbourgin radiostudiossa itärajan tilannetta arvioivat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d / sd.), Sirpa Pietikäinen (epp / kok.) ja Silvia Modig (left / vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Pysyykö EU jatkossakin sisämarkkinaprojektina, vai kuoriutuuko unionista taloudellinen ja geopoliittinen suurvalta? Onko laajentuminen EU:lle ulkopoliittinen välttämättömyys? Minkälaista ajattelua ja asennetta EU:n tuleva kehitys Suomelta vaatii? Vieraana on Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Jyrki Kiiskisen runo Tanssiva karhu -runopalkinnon ehdokkaana olevasta kokoelmasta Nenän edessä vuori (Teos 2023). Lukijana Jari Aula.

Taloussyksy alkaa ristiriitaisissa tunnelmissa: Yhdysvalloissa odotetaan pehmeää laskua, Euroopassa varaudutaan rytinään. Suomessa kesää varjosti poikkeuksellisen suuri määrä konkursseja, ja tilanne on tukala erityisesti rakennusalalla. Mihin suuntaan syksyn suhdanne vie? Se selviää Kuntarahoituksen vuoden kolmannesta suhdanne-ennusteesta, joka on aiheena myös Huomisen talous -podcastin syyskauden avausjaksossa. Roope Huotarin haastattelussa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala. Kuuntele jakso ja tutustu syyskuun suhdanne-ennusteeseen: https://www.kuntarahoitus.fi/ajankohtaista/kuntarahoituksen-suhdanne-ennuste-ensi-vuoden-bkt-ennuste-alas-kuntien-lainakanta-kasvaa-lahes-8-miljardilla-2027-mennessa/

Derek Batten sekä James ja Peter Tunstead olivat keski-ikäisiä perheenisiä ja ystävyksiä, jotka päättivät toteuttaa suuren suunnitelman vuonna 2007: he aikoivat kiertää koko Pohjois-Australian Derekin uudella veneellä. Edessä siinsi monta viikkoa kauniita merimaisemia ja rentoa yhdessäoloa, kalastusta unohtamatta. Elämysmatka jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä pian vene löydettiin ajelehtimasta tyhjillään, moottori joutokäynnillä. Kaikki veneessä näytti niin tavalliselta, että se oli suorastaan epätavallista: pöytä oli katettu, sanomalehti lojui avoimena, kannettava tietokone oli käynnissä… Ainoastaan yksi purje oli revennyt. Vene alettiinkin tuntea modernina aavelaivana. Mikä oli saanut sen miehistön katoamaan tuhkana tuuleen – tai aaveina aallokkoon? KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Nextory. Lunasta 45 päivän maksuton kokeilujakso ääni- ja e-kirjapalvelu Nextoryyn täältä: [tarjous päättynyt] Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) Lähdeluettelo: https://docs.google.com/document/d/1UOsPwJNC_OAGBrEfNMKkPoWU6qo-no0X/edit?usp=sharing&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

Ero särkee sydämet. Se vie elämältä pohjan. Edessä on tuntematon, joka pelottaa. Sanna on huomannut olevansa usein eron läpikäyneiden tukena. Moni elää kuplassa, eräänlaisessa utopiassa, jonka puhkeaminen vetää nopeasti laput silmiltä ja herääkin uuteen todellisuuteen.

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2023: Suomenruotsalainen kääntäjä Janina Orlov pureutuu kesäpuheessaan kieliesteisiin. Suomessa hän ei lapsena osannut valtaväestön kieltä, suomea, ja koki sen takia ulkopuolisuutta. Muutettuaan Ruotsiin häntä taas odotti toisenlainen kielimuuri. Hän ei tullut ymmärretyksi puhuessaan omaa äidinkieleltään, suomenruotsia. Suomenruotsalainen kääntäjä ja kirjallisuustieteilijä Janina Orlov on kääntänyt lukuisia suomenkielisiä menestyskirjoja ruotsiksi, muun muassa Sofi Oksasen sekä Rosa Liksomin kirjoja.Hän kuvailee suomenruotsalaista lapsuuttaan Suomessa ja miten hän pikku hiljaa oppi hevostalleilla suomea ja uskalsi käyttää sitä.Muutettuaan Ruotsiin 1990-luvun loppupuolella Janina Orlov uskoi elämänsä muuttuvan yksinkertaisemmaksi ruotsinkielisessä ympäristössä, jossa hän voisi käyttää äidinkieltään. Edessä odotti yllätys: ”Kun ensimmäisen kerran kävin vaatekaupassa ja pyysin neuvoa myyjältä, 'vad säger du?' myyjä kysyi, toistin asiani ja olin hämilläni sekä tunsin itseni kömpelöksi. Vielä 26 vuoden jälkeen kuulen kommentteja ruotsin kielestäni, sitä matkitaan, tai kysytään 'kan du säga kul.'”Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat.Tuottaja: Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Mika ja Juho siirtyvät kesälaitumille, mutta ennen sitä vedetään yhteen viimeisimmät tapahtumat ja jaetaan vinkit kesälomille.Studiossa Mika Koivula ja Juho Pajunen.

Poliiitinen valta vaihtuu Suomessa. Eduskunta äänesti pääministeriksi kokoomuksen Petteri Orpon luvuin 107 - 81. Minkälainen muutos Suomessa on edessä? Tapahtuuko työmarkkinoilla, maahanmuuttopolitiikassa, talouspolitiikassa, sosiaaliturvassa paradigman muutos, eli ajattelutavan muutos? Orpon hallituksen ohjelmasta keskustelevat kansanedustajat Ben Zyskowicz (kok.), Matias Mäkynen (sd.) ja Saara Hyrkkö (vihr.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Mihin suuntaan uusi puheenjohtaja vie vihreitä? Mitkä eväät RKP:n puoluekokous antoi hallitusneuvotteluihin? Millainen loppurutistus Säätytalolla alkaa? Tuoreisiin tapahtumiin tarttuvat politiikan toimittajat Antonia Berg MTV:stä, Päivi Lakka Ylestä ja Juha Ristamäki Iltalehdestä. Keskustelua vetää Antti Pilke. Suora lähetys.

Avainmedian kotimaantyössä tapahtui melkoinen loikka koronapandemian alettua, kun seurakunnat tarvitsivat apua aloittaakseen jumalanpalvelustensa striimauksen. Miltä tilanne näyttää tänään ja millainen rooli Avainmedialla ylipäätään on tänään kotimaan kristillisessä mediakentässä? Ohjelmassa haastateltavana Avainmedian kotimaantyön koordinaattori Janne Maunumäki. 

Vieraana yliopistonlehtori Mikko Ketovuori Turun yliopistosta. Keskustelun pohjana hänen kirjansa Laumavaiston varassa, joka esittelee yhdysvaltalaisen Robert Prechterin sosionomisen talous- ja kulttuuriteorian. Mikko Jylhä haastattelee. "Sanonta don't fight the Fed sisältää ajatuksen keskuspankkien rajattomasta kyvystä säädellä markkinoita. Tämä ei ole mahdollista. Don't fight the waves, Prechter vastaa – kun usko järjestelmään loppuu ja supersyklin voima nousee esiin, alkaa lama. Vasta tässä vaiheessa moni tulee oivaltamaan, miten köyhä hän todellisuudessa on." 00:50 Aloitus – kaikki asiat liittyvät toisiinsa 02:26 Kondratjevin, Dalion ja Prechterin erot 10:55 Miten sosiaalinen mieliala muodostuu? 15:51 Elliottin aallot ja Fibonacci-sekvenssi 22:35 Ajoittamisen vaikeus 24:36 ”Don't fight the waves” 29:09 Sosiaalinen mieliala ja nykyhetki 38:10 Sosionominen talousteoria ja pörssi 46:11 Internetin kielteisistä vaikutuksista 56:05 Edessä deflatorinen romahdus? 58:22 Lopuksi

Taina Niiranen, Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja johdattelee teemaan.

W.A.S.P pysähtyi käynnissä olevalla rundillaan Tampereella ja Helsingissä ja bändin visiitti kirvoitti monenlaisia ajatuksia. Tässä Kasarin Lapset -podcastin jaksossa pohditaan bändin visiittiä, kondista, sekä otetaan kiinni myös Metallican uudesta albumista ja sen elinvoimaisuudesta. Ja tulossa on myös W.A.S.Pin Doug Blairin todella kiinnostava haastis, eli stay tuned!!! Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "hönö" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Suomi pääsi ennätysajassa Naton täys­jäseneksi. Nyt sen on löydettävä oma roolinsa Pohjois-Atlantin puolustusliitossa. Edessä on työmaa. Suomella ja Natolla.

Eduskuntavaalit saatiin päätökseen eikä onnenkalsareista ollut hyötyä. Minnalla on top 3 suosikki rakennukset ja liuta miehiä yrittää arvata top ykköstä. Kuka arvaakaan tämän tänään oikein?

Vaalikeskustelut on pidetty ja eduskuntavaalit ovat ovella. Onko edessä talousvaalit, blokkivaalit, ilmastovaalit, Nato-vaalit, Hornet-vaalit, sote-vaalit, sota-vaalit vai peräti kiky-vaalit? Mikä ratkaisee eduskuntavaalien voiton? Oliko perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran kiky-lausunto vaaliviikon yllätyskäänne? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat eduskuntavaaleja ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Yle Areena -tupareissa eli livepodcastissa sukkapuikko sujahtaa ja kaverin seksiloma saa karun käänteen. Suorana yleisön edessä nauhoitetussa jaksossa kaverin asialla Anna Karhunen ja Tiia Rantanen. Voit katsoa jakson myös videomuodossa, katso linkki alta! Yle 2023.

Sodan vuosipäivän tilanne Ukrainassa, Harkovassa on kirjeenvaihtajamme Suvi Turtiaiseen, joka oli länsi-Ukrainassa Lvivissä myös sodan alkaessa. Miltä tilanne näyttää juuri nyt ja kuinka paljon sota on muuttanut Suomea ja maailmankuvaamme, vieraana ulkoministeri Pekka Haavisto.  Mitä Venäjältä on odotettavissa ja mitä venäläiset sodasta ajattelevat, yhteys Moskovan kirjeenvaihtaja Heikki Heiskaseen.  Laajeneeko sota ja mikä on Kiinan rooli Venäjän tukijana ja rauhan tekijänä. Entä mitkä ovat Ukrainan voiton mahdollisuudet? Haastattelussa johtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista ja sotataidon laitoksen johtaja, eversti Pekka Turunen Maanpuolustuskorkeakoulusta.  Juontajana Marjo Näkki, toimittajat Veera Sinervo ja Matti Konttinen, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Olemmeko me Suomessa ymmärtäneet, mitä uhrauksia Nato-jäsenyys oikeastaan tarkoittaa? Tätä pohtii Nato-toimittaja Mika Hentunen, joka ennustaa Suomen pääsevän Natoon vielä tänä vuonna. Suomessa käytävä Nato-keskustelu on keskittynyt Turkin vikurointiin ja aikataulun arvailuun. Vähemmälle on jäänyt puhe siitä, mistä rahat kasvaviin puolustusmenoihin otetaan. Mika uskoo, että Naton rahanjano saattaa vielä yllättää suomalaiset. Edessä on tiukkaa väittelyä. Jenny pohtii, onko Nato rikki, kun se ei saa päätettyä edes omista asioistaan. Turkki horjuttaa jo Naton uskottavuutta, koska se ei ole ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. Muuttiko maanjäristys Turkin kantaa? Entä voiko jäsenmaata heittää ulos Natosta, jos se on kaikkien muiden kanssa eri mieltä? Mikan mukaan Turkin käytös ottaa monia jo avoimesti päähän. Silti Naton on vaikea tehdä mitään, koska se on luotu päättämään asioista yhdessä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kriisitalvi nosti sähkön hinnan hurjiin lukemiin ja ihmiset saivat syksyn ja alkutalven aikana jopa kymmenkertaisia sähkölaskuja. Sähkön hinta on poukkoillut tavalla, jota ei ole ennen nähty. Ovatko sähkömarkkinat rikki, eivätkö ne toimi kriisitilanteessa? Entä mitä pitäisi tehdä, jotta emme joutuisi vastaavaan tilanteeseen tulevina talvina? Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa, että sähkön käyttöä pitää tulevaisuudessakin tehostaa, mutta se ei välttämättä tarkoita elämän kurjistumista. Uudet energiaratkaisut voivat tuoda tulevaisuudessa helpotusta sähkön hintaan. Teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto yliopistosta on pohtinut tulevaisuuden energiakysymyksiä pitkän uransa aikana. Hänellä on tarjota ratkaisuja tulevaisuuden energiajärjestelmään. Energiaa koskevia päätöksiä ei pitäisi enää tehdä teollisuuden tarpeista, kuten nyt, vaan huomioiden yhteiskunnan etua ja kuluttajan asemaa. Kuinka tämä ratkaistaan käytännössä? Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Onko edessä lakkokevät? Mikä hiertää työmarkkinoita? Keskustelemassa dosentti, vanhempi yliopistonlehtori Mika Helander Åbo Akademista sekä dosentti Tapio Bergholm Itä-Suomen yliopistosta. Baltian maita puhuttaa yhteinen turvallisuus. Rain Kooli raportoi Tallinnasta. Kansallista tukemista ja globalisaation murtumista. Eu-komissiolta odotetaan päätöstä eurooppalaisten yritysten tukemisesta. Kuinka tuet vaikuttaisivat Eu:n sisämarkkinoihin? Entä mikä vaikutus on USA:n kansallisilla tuilla Euroopan kauppaan? Keskustelemassa Ulkoministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa sekä väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Britannia on tehnyt Ruandan kanssa yhteistyösopimuksen ja aikoo toimittaa Ruandaan turvapaikanhakijoita, jotka ovat tulleet Britteihin. Ruandasta raportoi Jenna Vehviläinen ja Britanniasta Auli Valpola. Juontajana Atte Uusinko. Toimittajina Jaakko Parkkinen sekä Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara

Kaatuiko Ruosin NATO-jäsenyys koraanin polttoon? Turkin presidentti Erdogan otti ison herneen nenäänsä, kun tanskalais-ruotsalainen äärioikeistolainen Rasmus Paludan poltti kadulla koraanin. Idea koraanin polttoon tuli ruotsidemokraatteihin liittyvän Youtube-kanavan juontajalta, jolla taas on Venäjä-yhteyksiä. Paludan uhoaa polttavansa koraanin viikossa, kunnes Ruotsi on Natossa. Erdogan puolestaan ei halua Ruotsia Natoon ollenkaan. Mutta miksi Suomen pitäisi ylipäätään mennä Ruotsin kanssa samaan aikaan Natoon?
 Persut tavoittelevat edelleen EU-eroa, kävi ilmi Iltalehti tarkistaessa puoleen vuonna 2019 linjaamia päätöksiä. Puheenjohtaja Riikka Purra pohti, että nyt kun Nato-jäsenyys alkaa olla plakkarissa, voitaisiin jälleen avata keskustelu EU-jäsenyyden perumisesta eli #fixit'stä. Purran mukaan Suomeen ei tarvita työperäistä maahanmuuttoa. Rajansa sulkeva maa ei saisi myöskään ulkomaisia investointeja. Sittenhän olisi kaikki hyvin, ei tarvitsisi tehdä töitä – kun niitä ei olisi. Stubbin mukaan persujen EU-kanta on suoraan Putinin pelikirjasta. Onko tämäkin siis suuri salaliitto? Kuka rahoittaisi pandoja? Mitä Ähtärin mustavalkoisille karhuille tulisi tehdä? Onko tämä aluepoliittinen, fiskaalinen vai ulkopoliittinen kysymys? Entäs, jos lahjoitettaisimme pandat Ukrainaan? Venäjä kun ei uskaltaisi suututtaa kiinalaisia tappamalla vahingossa heidän mustavalkoisia nallejaan. Sillähän se sota loppuisi. Ympäri Ukrainan rintamia kiertävä Mobile Panda, Suomen uusi rauhanaloite. Edessä on kuulemma ennätysosinkojen kevät. Myös työmarkkinoilla on iso vääntö kesken. Vaikuttaako mahdollinen hölläkätinen osingonjako työmarkkinaneuvotteluihin? Katri Kulmunin ministerieron aiheuttaneelle erityisavustaja Kari Jääskeläiselle vaaditaan vankeusrangaistusta. Onko se aihetta riemuun? Suomihan on omien tutkimustemme mukaan maailman vähiten korruptoitunut maa. Todellisuus ei taida vastata itsetutkiskeluamme. Niinpä tikunnokkaan nostetut rötöstelijät toimivat mainioina ennaltaehkäisevinä esimerkkeinä. Pää­ministeri kaavailee itselleen omaa turvallisuuspoliittista kabinettia. Sekä presidentti että että ulkoministeriö pitävät ideaa huonona. Olisiko siinä järkeä? Uusimpien muuttovetovoimatilastoihin mukaan vetovoimaisimpia asuinpaikkoja ovat Tampere, Espoo ja Turku. Sen sijaan Helsinki, Vantaa ja Lappeenranta vuotivat asukkaita muualle. Helsingissä tonttimaa loppuu väkisin. Siirtäkäämme siis kaikki julkiset virastot pois Helsingistä. Kansantalouden kannalta ei ole mitään hyötyä siitä, että ulkoministeriö on Katajanokalla? Valtioneuvoston kansliasta saisi huikean hinnan kiinteistömarkkinoilla. Eduskuntakin voisi olla Helsingin ulkopuolella. Sitä harjoiteltiin jo viime sodan aikana.

Miltä näyttää politiikan vuosi 2023? Keskustelemassa MTV:n yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki, Iltalehden politiikan toimittaja Elli Harju ja Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala. Edessä on tiukka vaalitaistelu ja todennäköisesti hyvin vaikeat hallitusneuvottelut. Lehtimäki arvioi, että talous tulee olemaan suuri vaaliteema kevään vaaleissa. Lehtimäki arvioi, että pelkän kurjuuden lupaaminen voi olla vaikeaa jopa kokoomukselle kun talous näyttää heikolta. Haapala pitää kokoomuksen ja perussuomalaisten koalitiota todennäköisenä, jopa perussuomalaisten voitto on mahdollinen. Harju toteaa, että hallitusta olisi helpompi muodostaa, jos keskustalla olisi parempi kannatus. Suuret puolueet tarvitsevat jokatapauksessa pieniä puolueita mukaan hallitukseen. Entä missä asetelmissa lähdetään presidentivaalikisaan kun eduskuntavaalit on käyty? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Keskusta esti viikonloppuna saamelaiskäräjälain etenemisen eduskuntaan jo toistamiseen. Miten pahassa jumissa hallituksen työ on? Päätöksenteko kangertelee kohtalokkaalla viikolla, sillä tällä vaalikaudella käsiteltävät asiat on määrä antaa eduskunnalle viimeistään torstaina. Tilanteesta puhuu kolme puoluesihteeriä, eli Antton Rönnholm (sd.), Kristiina Kokko (kok.) ja Mikko Koikkalainen (vas.). Mikä kaikki voi kaatua? Miksi saamelaiskäräjälaista on tullut niin iso asia? Löytyykö kokoomuksesta tukea saamelaiskäräjälain uudistamiselle? Mihin johtaa, jos hallitus alkaa perua esityksiään? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Kauhea krapula. Näin voisi kuvailla Euroopan nykytilannetta. Vuosikymmeniä länsimaissa on saatu mällätä halvalla energialla, joka on taannut nopean talouskasvun ja pitkät kuumat suihkut. Varoitukset riippuvuussuhteesta Venäjän tuottamaan energiaan ovat kaikuneet kuuroille korville. Nyt juhlat ovat ohi ja pitäisi maksaa lasku menneistä virheistä. Edessä on kovin talvi vuosikymmeniin, lataa EU-erikoistoimittaja Janne Toivonen. Jenny haluaa tietää, onko energiakriisi niin paha kuin otsikot väittävät. Tuleeko ihmisiä kuolemaan kylmyyteen tai talousahdinkoon, kun energian hinta nousee? Onko kenelläkään enää varaa mihinkään kivaan? Apuun soitetaan myös Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Voisiko Eurooppa saada energiaa idän sijaan lännestä? Janne ja Iida pohtivat, onko edessä hiilen ja maakaasun tuotannon kasvattaminen vai nopea siirtymä uusiutuviin energialähteisiin. Oli miten oli, hetken ajan muutos tulee sattumaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Millaisen ruokakriisin Euroopan kuivuus ja helleallot aiheuttavat? Haastateltavina Luonnonvarakeskuksen Luken erikoistutkija Hanna-Maija Karikallio ja säätilastoihin erikoistunut yliopistolehtori Jouni Räisänen Helsingin yliopistosta. Eurooppa kärsii samaan aikaan ilmaston kuumenemisesta, kuivuudesta, logistiikkaongelmista, energiakriisistä ja Ukrainan sodasta. Millaisia vaikutuksia näillä on Suomeen? Karikallion mukaan Suomen pitää tulevaisuudessa ottaa suurempaa roolia Euroopan ruokaturvassa. Räisänen kertoo miten Suomen ilmaston arvioidaan muuttuvan. Todennäköisesti esimerkiksi sataa enemmän ja harvemmin, mikä tuo haasteita ruuan tuotantoon. Karikallion mukaan Suomessa todennäköisesti kasvisten hinta tulee nousemaan jo lähiaikoina entisestään kun niitä tuotetaan kalliilla sähköllä. Miten tästä kriisistä voidaan selvitä? Pitääkö ilmastotavoitteista tinkiä? "Tautia ei voida kuitenkaan hoitaa niin, että potilas kuolee", Räisänen toteaa. "Ilmastonmuutosta pitää hillitä niin paljon kuin mahdollista, ja tarvitaan samaan aikaan keinoja sopeutua siihen", Toimittajana on Linda Pelkonen.

Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNissä oleva LHC on maailman suurin ja tehokkain laite atomimaailman yksityiskohtien tutkimiseksi. Protonit kiitävät 27 kilometriä pitkän hiukkaskiihdyttimen sisällä lähes valon nopeudella ja niitä törmäytetään toisiinsa neljän kerrostalon kokoisen tutkimuslaitteen sisällä. Herkät ilmaisimet havaitsevat törmäyksissä syntyviä uusia hiukkasia. Eräs merkittävimmistä löydöistä on mystinen Higgsin hiukkasen. Hiukkastörmäyksissä tilanne on vähän sama kuin silmänräpäys alkuräjähdyksen jälkeen. Silloin maailmankaikkeudessa oli ainetta ja antiainetta, jotka tuhosivat toisiaan, mutta jostain kumman syystä ainetta oli hieman enemmän ja siksi esimerkiksi me olemme täällä. Törmäysten avulla LHCb-kokeella voidaan yrittää löytää syytä siihen, miksi aineissa oli tämä epäsuhta. Pian LHC tahkoaa tuloksia vieläkin tehokkaammin, kun se hyrähtää nyt keväällä uudelleen käyntiin viritettynä. Edessä on vielä lisää parannuksia, mutta fyysikoiden mielessä on myös aivan uusi laite, satakilometrinen monsteri atomien särkemiseen yhä pienemmiksi osiksi. Toimittaja Jari Mäkinen vieraili CERNissä helmikuussa ja tapasi siellä useita tutkijoita sekä insinöörejä. Ohjelmassa mukana ovat mm. Antti Ollila, Rende Steerenberg, Mikko Karppinen ja Richard Jacobsson.

The major flooding events of recent weeks in New South Wales and Queensland have intensified debate about the impact of climate change, particularly when it comes to natural disasters.  And with a federal election nearing, the political and economic elements of such a debate are more magnified than ever. - Viime viikkojen suuret tulvat NSWssä ja Queenslandissa ovat kiihdyttäneet debattia ilmastonmuutoksen vaikutuksista, erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksita luonnonkatastrofeihin. Edessämme on liittovaltion vaalit ja siksi ilmastopolitiikka herättää vilkasta keskustelua. 

Europolitistin toisessa jaksossa analysoimme EU:n ilmastojohtajuuden kunnianhimoa ja unionin kykyä vastata aikamme suurimpaan haasteeseen. Yhteistyössä The Ulkopolitistin ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston kanssa tuotettu The Europolitist -podcast nostaa esiin neljä polttavinta kysymystä Euroopan unionin tulevaisuudesta. Ohjelman toisessa jaksossa kysymme onko EU:sta ilmastojohtajaksi, mitkä olivat Glasgow'n ilmastokokouksen tärkeimmät onnistumiset ja miltä kokouksen ratkaisut näyttävät ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Olisiko jo aika valita EU:lle korkea ilmastolähettiläs? Vieraina Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen ja Glasgow'n ilmastokokouksessa Suomen valtuuskunnassa mukana ollut vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen, Sitrasta. Parhaillaan käynnissä oleva Euroopan tulevaisuuskonferenssi hahmottelee suuntaviivoja EU:n tulevaisuudelle. Samoja tulevaisuuskonferenssin aiheita käsittelemme myös tässä podcast-sarjassa. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari.

Your freshest host in New Jersey; Black, Edess, & Ant address the celebration of Christmas, confront the stigma of Kwanzaa, question why pro-Athletes are paid so much. They also shine a light on several Black Businesses.

On this episode of HeSaid_SheSaidPodcast, Black introduces his new cohosts Edess and Ant as they converse and explore the ins and outs of erectile dysfunction, the contrast between PWI's and HBCU culture, difficulties within relationships.