Podcasts about edess

Krucjaty to wyprawy rycerzy chrześcijańskich. Takich rycerzy nazywa się krzyżowcami bo naszywali sobie krzyże na ubrania. Krucjat było wiele, my jednak skupimy się dzisiaj na pierwszych trzech, bo są one najważniejsze. Wszystkie krucjaty odbyły się w okresie, który nazywa się średniowieczem.Kiedy rozpoczęło się średniowiecze?Zachodnie cesarstwo rzymskie upadło w 476. Niektórzy wolą rok 500 jako początek średniowiecza, bo łatwiej go zapamiętać. A jak długo trwało średniowiecze? Średniowiecze trwało jakieś 1000 lat. Jeżeli się zaczęło w 500 roku to skończyło się w 1500. Cesarstwo rzymskie podzieliło się na dwie części, ta część zachodnia upadła w 476, a ta druga wschodnia część prawie 1000 lat później w 1453. Ponieważ za początek średniowiecza wielu uznaje upadek zachodniego cesarstwa więc za koniec uznają upadek drugiej części czyli wschodniego cesarstwa bizantyjskiego. Ale inni wolą np. rok 1492, w którym odkryto Amerykę. Historycy się o to kłócą, która data jest poprawna, wy możecie zapamiętać, że średniowiecze zaczęło się w roku 500, a skończyło w roku 1500. Przez te tysiąc lat wydarzyło się wiele rzeczy. My dzisiaj będziemy mówić o historii Ziemi Świętej. Tak chrześcijanie nazywali tereny wokół Jerozolimy.Co się działo z tym miastem przez te 1000 lat średniowiecza? W roku 500 gdy zaczynało się średniowiecze w Jerozolimie oraz w Ziemi Świętej mieszkali chrześcijanie. Jednak w 638 roku miasto to zdobyli muzułmanie. O Islamie mówiliśmy w odcinku 123. Chrześcijanie chcieli jednak dalej chodzić na pielgrzymki do Jerozolimy aby zobaczyć miejsce, gdzie został pochowany Jezus. Muzułmanie przez długi czas im na to pozwalali. Jednak w XI wieku zaczęli napadać na pielgrzymów. Wtedy papież Urban II zwołał synod w Clermont we Francji. Synod to takie spotkanie.Na tym synodzie w 1095 papież zachęcił chrześcijan aby odebrali muzułmanom Ziemię Świętą.Co udało się zdobyć krzyżowcom? Chrześcijańscy rycerze, których nazywa się krzyżowcami zdobyli najpierw miasto Edessę, później Antiochię, potem Jerozolimę, a na koniec jeszcze Tripolis.Jak spojrzycie na mapę, to prawie wszystkie te królestwa znajdują się przy Morzu Śródziemnym. Księstwo Antiochii, Hrabstwo Trypolisu oraz Królestwo Jerozolimskie miały dostęp do morza. Tamtędy mogli przybywać inni rycerze chrześcijaństcy. Jedynie hrabstwo Edessy leżało dalej i nie miało dostępu do Morza Śródziemnego.Po pierwszej krucjacie powstały te cztery państwa chrześcijańskie. Dlaczego więc mniej więcej 50 lat później wyruszono na drugą krucjatę? Rycerze postanowili wyruszyć na drugą krucjatę gdy usłyszeli, że upadło Hrabstwo Edessy. To państwo nie miało dostępu do morza. Na drugą krucjatę oprócz mężczyzn wyruszyła także kobieta.Zaraz obok Hrabstwa Edessy znajdowało się Księstwo Antiochii. W Księstwie Antiochii rządził stryj Eleonory Akwitańskiej. Co to znaczy stryj? Stryj to brat ojca, dzisiaj się mówi wujek. Eleonora chciała pomóc swojemu stryjowi, księciu Antiochii. Jej mąż był przeciwny temu. Z tego powodu Eleonora pokłóciła się ze swoim mężem królem Francji. Z Ziemi Świętej popłynęli na osobnych statkach do Rzymu. Tam papież starał się ich pogodzić Eleonorę i jej męża. Ostatecznie ich małżeństwo zostało unieważnione i Eleonora wyszła za mąż za króla Anglii.Dlaczego rozpoczęto trzecią krucjatę? Wszystkich muzułmanów zjednoczył Saladyn. Zaatakował on i zdobył Jerozolimę. Dowiedzieli się o tym władcy w Europie i postanowili odbić to miasto.Kto wyruszył na trzecią krucjatę? Wyruszyło trzech władców: król Anglii Ryszard Lwie Serce, król Francji Filip II August oraz cesarz niemiecki Barbarossa. Niestety cesarz nie dotarł do ziemi świętej. Był ubrany w ciężką zbroję i wpadł do rzeki. Król Francji Filip II August i król Anglii Ryszard razem oblegali miasto Akkę. Później jednak król Francji się zniechęcił. Aby odbić Jerozolimę wyruszył sam Ryszard Lwie Serce. Król Anglii pokonał wojska muzułmanów w bitwie pod Arsuf, a później także pod Jaffą.Gdyby Ryszard został w Ziemi Świętej być może pokonałby Saladyna i odbił Jerozolimę. Jednak w Anglii pozostał jego brat Jan bez Ziemi, który zaczął spiskować. Król Anglii musiał więc też wrócić do kraju. Wcześniej jednak zawarł pokój z Saladynem. Jerozolima pozostała w rękach muzułmanów, ale chrześcijanie mogli tam pielgrzymować bez przeszkód.Dlaczego I krucjata się udała, a II i III nie? Gdy krzyżowcy wyruszali na pierwszą krucjatę byli zjednoczeni, a muzułmanie byli podzieleni. Później się sytuacja zmieniała. Podczas trzeciej krucjaty muzułmanie byli zjednoczeni pod wodzą Saladyna.Dzisiaj omawialiśmy jedno z najważniejszych wydarzeń w średniowieczu. Podczas Pierwszej Krucjaty odważni chrześcijanie zdobyli Jerozolimę. Po tym wielkim zwycięstwie, założyli cztery małe królestwa. Gdy muzułmanie odzyskali jedno z nich, Hrabstwo Edessy, wyruszyła Druga Krucjata. Niestety, nie była ona tak udana. W końcu, gdy muzułmanie zdobyli samą Jerozolimę, rycerze z Europy wyruszyli w kolejną, Trzecią Krucjatę, żeby odzyskać Święte Miasto. Nie udało im się. Jerozolima była w rękach krzyżowców, czyli chrześcijan, przez 88 lat (od 1099 do 1187 roku.Podsumowanie:Co to było średniowiecze?Kiedy zaczęło się średniowiecze?Co się stało z Jerozolimę w średniowieczu?Kto rozpoczął I krucjatę?Dlaczego rozpoczęła się II krucjata?Komu chciała pomóc Eleonora Akwitańska?Co się stało ze stryjem Eleonory, księciem Antiochii?Dlaczego wyruszono na trzecią krucjatę?Kto wyruszył na trzecią krucjatę?Czym się różnia chrześcijanie od muzułmanów?Jaki znak mają muzułmanie?Dlaczego I krucjata się powiodła a II i III nie?Średniowiecze rozpoczęło się około roku 500. Jerozolima była wtedy chrześcijańskim miastem. Jednak 150 lat później zdobyli ją muzułmanie. Początkowo chrześcijanie mogli iść do Jerozolimy na pielgrzymkę. Później jednak muzułmanie zaczęli na nich napadać. Wtedy papież Urban II w 1095 roku wezwał rycerzy do krucjaty czyli odbicia Jerozolimy i Ziemi Świętej z rąk muzułmanów. Rycerze europejscy wyruszyli na I krucjatę i zdobyli Edessę, później Antiochię, potem Jerozolimę, a na koniec jeszcze Tripolis. Powstały 4 królestwa chrześcijańskie. Niestety 50 lat później muzułmanie zdobyli jedno z nich - Edessę i zaczęli zagrażać Antiochii. Księciem Antiochii był stryj Eleonory Akwitańskiej. Wyruszyła ona wraz ze swoim mężem królem Francji na II krucjatę. Niestety pokłócili się i wrócili do Francji. Wuj Eleonory zginął. Wtedy ona rozwiodła się z królem Francji i wyszła za mąż za króla Anglii. Urodziła mu ośmioro dzieci, z których najsłynniejszy był Ryszard Lwie Serce. Gdy muzułmanie zdobyli Jerozolimę wyruszył on na III krucjatę. Mieli mu pomagać król Francji i cesarz Barbarosa, ale ostatecznie Ryszard musiał sam walczyć z wodzem muzułmanów Saladynem. Na koniec i on musiał wrócić do Anglii bo jego brat Jan bez Ziemi chciał mu odebrać koronę. Chrześcijanom udało się odbić Jerozolimę na prawie 100 lat. Później jednak ponownie zdobyli ją muzułmanie.Ten odcinek zawiera uproszczoną historię.

Alfa-PVP:n käyttö on moninkertaistunut nopeasti. Pääkaupunkiseudun päivystykset ovat kuormittuneet päihdeyliannostusten vuoksi. Onko päihdepolitiikka epäonnistunut kun huumetilanne on päässyt näin pahaksi? Keskustelemassa kansanedustajat Ville Väyrynen (kok.), Päivi Räsänen (kd.) ja Aki Lindèn (sd.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vitsit sikseen! -podcastin 82. jaksossa vieraana stand up -koomikko Antti Akonniemi. Antti on stand upin lisäksi keitetty monessa liemessä ja ehkä siksi onkin ensimmäinen vieras joka tajusi tuoda tuliaisia Heikille. Edessä onkin mahtavasti kumpuileva keskustelu, joka sisältää erinomaisia pointteja mm. adhd:sta, stand upin nykytilasta, yrittäjyydestä, Vantaasta, taloudellisesta riippumattomuudesta, sekä missä ja milloin Antin kesäbileet järkätään. Kuuntele!Podcast on myös katseltavissa YouTubessa osoitteessa:https://www.youtube.com/SuomenStandUpClubiTuotanto: Suomen Stand Up Club OyKaupalliset yhteistyöt: myynti@suomenstandupclub.fihttps://www.suomenstandupclub.fi

Markkinoiden reipas elpyminen rauhoittui kesäkuussa. Öljyn hinta heilui melko reippaasti Lähi-idän tilanteen kiristyttyä. Myös loppukesälle riittää jännitystä erityisesti politiikan saralla. Mitä sijoittajan pitäisi tästä kaikesta ajatella? Mistä alkuvuoden isot tuottoerot eri osakemarkkinoiden välillä johtuvat? Mistä löytyvät parhaat tuotot jatkossa? Strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari keskustelevat muun muassa näistä teemoista.

Raamattutunti 11.06.2025: Jouni Tajasvuo

Jumalan edessä mieleni hiljenee, hän antaa minulle avun. Hän on kallio, hän on minun pelastukseni, hän on linnani, minä en horju. Kuinka kauan te jatkatte syyttelyänne, hyökkäätte kaikki kimppuuni? Minä olen kuin kaatuva seinä tai luhistuva muuri. He juonittelevat syöstäkseen minut maahan, he rakastavat valhetta. Suullaan he siunaavat, mutta sisimmässään he kiroavat. Hiljene, sieluni, Jumalan edessä! Hän antaa minulle toivon. Hän on kallio, hän on minun pelastukseni, hän on linnani, minä en horju. Jumalassa on pelastukseni ja kunniani. Hän on luja kallio, hänessä on turvani. Luottakaa aina Jumalaan, tuokaa hänen eteensä kaikki mikä sydäntänne painaa! Jumala on turvamme.Ps 62: 2-9Seurassasi on Kirsi Jokela

Israel suunnittelee Gazan valtaamista ja väestön pakkosiirtoa. Meneillään on sotarikos, etninen puhdistus ja kansanmurha. Politiikkaradio kysyy päättäjiltä mitä Suomen tulisi tehdä. Pitäisikö etnisen puhdistuksen olla samanlainen herätys kuin Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan? Pitäisikö Israelille langettaa kovat pakotteet? Miksi hallitus on jakaantunut? Vastaamassa ovat eduskunnan suuren valiokunnan uusi puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.), ulkoasiainvaliokunnan jäsen Veronika Honkasalo (vas.) ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Tanus. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tällä viikolla on juhlittu toisen maailmansodan päättymistä 80 vuotta sitten. Voitonpäivän juhlallisuuksia varjosti Euroopassa maailmantilanteen epävakaus ja huoli transatlanttisten liittolaissuhteiden tulevaisuudesta. Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Britannian voitonjuhlista. Siinä selviää, mikä brittejä ajassamme nyt huolettaa. Brittiläinen sotakirjailija näkee ajassamme yhtäläisyyksiä toiseen maailmansotaan. Yhdysvalloissa nimekäs ulkopolitiikan asiantuntijoiden joukko varoittaa avoimessa kirjeessään maansa epädemokraattisesta suunnasta. Yksi allekirjoittajista, korkea-arvoinen yhdysvaltalaisdiplomaatti arvioi ohjelmassa, että Donald Trump uhkaa tehdä Yhdysvalloista maailman epävakauden lisääjän. Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa annetaan EU:lle selviytymisohjeita menossa olevaan maailmanpoliittiseen myllerrykseen. EU:ta patistetaan pitämään kiinni sääntöperustaisesta maailmanjärjestyksestä ja vahvistamaan omia kyvykkyyksiään sekä yhteyksiä samanmielisten maiden kanssa globaalissa etelässä ja muualla. Yksi raportin laatijoista sanoo ohjelmassa, että ensimmäisenä on syytä ymmärtää, että transatlanttisissa suhteissa muutos on pysyvä, eikä Yhdysvallat Trumpinkaan jälkeen tule sitoutumaan entiseen tapaan Euroopan turvallisuuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaiseen aikaan maailma on nyt siirtymässä ja millaisia yhtäläisyyksiä ajassamme on toiseen maailmansotaan. Ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä miljardiluokan veroalesta palkansaajille ja yrityksille. Mistä hallituksella on yhtäkkiä varaa mittaviin veronalennuksiin? Vetäytyykö hallitus vähin äänin velkaantumisen taittamisesta? Miksi yritysten veroale rahoitetaan leikkaamalla sosiaali- ja terveysjärjestöiltä, kunnilta ja yliopistoilta? Miksi palkkaveroja kevennetään yli 100 000 euroa vuodessa tienaavilta? Hallituksen puoliväliriihen tuloksista keskustelevat kansanedustajat Ville Kaunisto (kok.), Sakari Puisto (ps.) ja Matias Mäkynen (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Melkein kaikki maailman dataliikenteestä on kuluttajien katsomia videoita. Kaikki kuluttamamme data on tallessa jossain valtavassa datakeskuksessa joko naapurissa tai valtameren takana. Tekoälyn yleistymisen vuoksi datakeskuksia rakennetaan lisää niin valtavalla vauhdilla, että sähkö meinaa loppua. Kaiken lisäksi 8K-jättiruudut moninkertaistavat sähkön kulutuksen. Google rakentaa jo omia ydinvoimaloita, mutta yhä useammin tämä sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Mitä ihmettä digitaalisuuden räjähdysmäinen kasvu tarkoittaa ympäristönäkökulmasta? Haastattelussa Sitran kestävyysohjelmatoiminnan asiantuntija Lotta Toivonen ja Haaga-Helian tietohallinnon johtamisen yliopettaja Kari Hiekkainen. Toimittajana Hanna Asikainen. Äänisuunnittelijana Panu Willman.

Jakso sisältää mainososuuden Liikku Kuntokeskuksen kanssa. Jaksossa käsittelen suhdettani liikuntaan ja omaan kehooni. Pohdin myös muun muassa, loppuiko karkkilakko liian aikaisin ja saako työpaikalla kiroilla.Liikku Kuntokeskukseen pääset liittymään ja treenaamaan nyt 15 euron hintaan! Etu sisältää liittymismaksun ja ensimmäisen treenikuukauden. Etu on voimassa 9.3. asti ja sen arvo on 49,80€. Tarkemmin pääset tutustumaan tästä: https://www.liikku.fi/?utm_source=grekov&utm_medium=referral&utm_campaign=kv25Host: Tomas GrekovPalaute: @tomasgrekov (Instagram)

Komissaari Henna Virkkusta (kok.) kovisteltiin Euroopan parlamentissa vaisuista toimista Elon Muskin omistamaa somealusta X:ää vastaan. Muskin X:n epäillään rikkovan EU:n digisääntelyä ja sekaantuvan Saksan vaaleihin. Meppien lisäksi Ranskan ulkoministeri uhkasi asian siirrolla EU-jäsenmaiden hoidettavaksi, ellei komissio laita X:ää ja Muskia kuriin. Uskalletaanko Euroopassa sanktioida Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lähipiiriin lukeutuvaa someyhtiötä? Pakottaako EU-komissio X:n noudattamaan Euroopan digisäädöksiä? Onko Muskin omistama X uhka Saksan vaaleille? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Ville Niinistö (vihr. / greens), Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr) sekä Maria Guzenina (sd. / s&d). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Trump palaa Valkoiseen taloon vahvan republikaanienemmistön tukemana. Edessä on kriittinen kahden vuoden jakso. Miten toisen ja samalla viimeisen kautensa aloittava ‘lame duck' -presidentti Trump toimii: käyttääkö hän tämän aikaikkunan isoihin lainsäädäntöhankkeisiin vai henkilökohtaiseen agendaansa? Milla Halme ja politiikan analyytikko Jukka Manninen avaavat, miten Trump mursi demokraattien perinteisen koalition ja mikä on republikaanien tulevaisuus, kun Trump ei siedä kilpailevia tähtiä.

Donald Trump valittiin presidentiksi, ja Yhdysvaltain pörssit riemuitsevat. Tulevaisuudessa muhii kuitenkin riskejä, joista yksi isoimmista on Donald Trump ja Fedin pääjohtajan Jerome Powellin törmäyskurssi. Edessä voi olla kahden suurpäättäjän yhteenotto, kun Trump nousee tammikuussa valtaan.studiossa Alex af Heurlin Ja Elina Lappalainen.Jakson leikkasi Mikko Peura.Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.

Vieraana Laboren johtaja, Jyväskylän yliopiston professori Mika Maliranta. Keskustelun pohjana hänen uusi kirjansa Pinnan alta – Miksi edessämme on vahvan talouskasvun aika. Toimittajana Mikko Jylhä.

Brysselin koneen aiheena on tänään ruoka. Voidaanko puhua eurooppalaisesta ruokakulttuurista ja miten isot myllerrykset kuten ilmastonmuutos ja sodat vaikuttavat siihen, mitä tulevina vuosina syömme ja juomme? Entä miten Eurooppa pärjää, kun viljelymaasta ja puhtaasta vedestä tullaan käymään yhä kovempaa globaalia taistelua? Vieraana ovat keittiömestari Pekka Terävä ja maatalousneuvos Kirsi Heinonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Toimittajana Annastiina Heikkilä.

Edessä on vuosisadan mittainen suurvaltojen kilpajuoksu, joka muuttaa maailmanjärjestystä pysyvästi, kirjoittavat ministeri Jaakko Iloniemi ja ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen ulkopolitiikan esseekokoelmassaan. Kuuluuko Suomi suurvaltakilpajuoksun häviäjiin vai voittajiin? Jättääkö Yhdysvallat Naton, jos presidentiksi valitaan republikaanien Donald Trump? Onko Venäjällä edessään vain synkkiä vaihtoehtoja? Kuinka merkittävä sodan eskalaation riski piilee Israelin hyökkäyksessä Libanoniin? Onko äärioikeiston voitto Itävallan vaaleissa osoitus poliittisen tilanteen pysyvästä muutoksesta Euroopassa? Vieraina ovat ministeri ja entinen diplomaatti Jaakko Iloniemi sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Raamattutunti 11.09.2024: Jouni Tajasvuo

Kun siis ympärillämme on todistajia kokonainen pilvi, pankaamme pois kaikki mikä painaa ja synti, joka niin helposti kietoutuu meihin. Juoskaamme sinnikkäästi loppuun se kilpailu, joka on edessämme, katse suunnattuna Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään. Edessään olleen ilon tähden hän häpeästä välittämättä kesti ristillä kärsimykset, ja nyt hän istuu Jumalan valtaistuimen oikealla puolella. Ajatelkaa häntä, joka kesti syntisten ankaran vastustuksen, jotta ette menettäisi rohkeuttanne ja antaisi periksi.Hepr. 12: 1-3Seurassasi on Kirsi Jokela

Jussi ja Toivo ovat saaneet juhannuksen kunniaksi vieraakseen vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Jussi Saramon.Jussin ja toisenkin Jussin kanssa keskustellaan eduskunnan päättyvästä kevätkaudesta, siitä, mitä kaikkea tähän alkuvuoteen on mahtunut. Edessä on kuitenkin vielä kolme isoa vääntöä: välikysymys ministeri Wille Rydmanin (ps) asemasta, Suomen ja Yhdysvaltojen  välinen DCA-sopimus sekä niinsanottu "käännytyslaki", joka mahdollistaisi kansainvälisen suojelun epäämisen Suomen rajoilla.Jakson lopussa Jussi & Jussi & Toivo puhuvat  Euroopan politiikasta, Euroopan parlamentista ja Euroopan tulevaisuudesta, sillä Jussi Saramo valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi kesäkuun eurovaaleissa. Rento ja kiva juhannusjutustelu siis edessä!Support the Show.Tue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Terrorismin uhka nousisi. Edessä voisi jopa olla uusi pakolaiskriisi. Näin pohtii ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen, kun häneltä kysyy, miten Lähi-idän kuumeneva tilanne voisi pahimmillaan vaikuttaa Suomeen. Silti Tom haluaa rauhoitella: hän ei usko suureen sotaan. Sitä ei halua Iran, eikä sitä halua Israelin tärkein tukija Yhdysvallat. Myös muille Lähi-idän maille leviävä konflikti olisi painajainen. Iran ja Israel ovat hyökänneet suoraan toisiaan vastaan. Se on uutta ja riskialtista. Jenny haluaa ymmärtää, miksi maat vihaavat toisiaan. Entä ketkä naapurimaista ovat kenenkin puolella? Ja miten meille aina merkittävä Venäjä kytkeytyy Lähi-itään? Tom huomauttaa, että rauha ei riipu yksin valtioista. Alueella toimii monia aseellisia ryhmiä, joiden nimet vilisevät uutisissa: Hamas, Hizbollah, huthit, Syyrian ja Irakin eri ryhmittymät. Monet niistä käyvät myös omaa sotaansa. Lähi-idässä usein käynyt Tom muistelee matkaa, jonka aikana hän aisti Irakissa muutoksen mahdollisuuden. Voisiko sellainen olla vielä edessä? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Eläkeläisten talous uhattuna, jos eläkkeitä leikataan?  Eläkkeistä haastateltavana toiminnanjohtaja Maarit Kuikka Kansallisesta senioriliitosta sekä Joonas Rahkola Kevasta.  Presidentti Alexander Stubb vierailee Brysselissä. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu raportoi.  Miltä näyttää kotimaanmatkailun kesä? Suomalaiset suuntaavat etelään, kiinnostaako Suomi ulkomaalaisia? Keskustelemassa matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen Itä-Suomen yliopistosta sekä johtaja Kristiina Heitasaari Visit Finlandista.  Yritystoiminnan vaikutuksia tutkivan kansalaisjärjestön Finnwatchin julkaistu raportti kertoo Suomen verotuksen aukkokohdista. Haastateltavana veroasiantuntija Saara Hietanen Finnwatchista, Juontajana Aki Laine. Toimittajina Mikko Haapanen, Anna Lehmusvesi, Anssi Väisänen.   Tuottajana Marija Skara. 

Elokuvaohjaaja Virpi Suutarin dokumentti Havumetsän lapset seuraa nuorten metsäaktivistien yrityksiä puolustaa metsiä hakkuilta. Dokumenttielokuva vie katsojansa mielenosoituksiin, sellutehtaille ja metsiin. Havumetsän lapset näyttää myös nuorten aktivistien suuren huolen maailmasta ja rakkauden luontoa kohtaan. Elokuva on saanut innoituksensa biologi ja kirjailija Juha Kauppisen Heräämisiä -teoksesta, joka kertoo suomalaisesta luonnonsuojelusta useiden sukupolvien kautta ja pohtii myös luonnonsuojelijana olemisen vaikeutta. Mikä saa ihmisen seisomaan järkähtämättä monitoimikoneen edessä ja mitä luontokato oikein käytännössä tarkoittaa? Millaisia tekoja ja millaisia heräämisiä luonnon monimuotoisuuden puolesta nyt tarvittaisiin? Millaiseen asemaan luontoa puolustava aktivisti itsensä yhteiskunnan silmissä asettaa? Saako rationaalisuuteen uskovassa maailmassa tunnustaa vilpitöntä yhteyttä luontoon? Miten puolustaa metsiä maassa, joka elää niistä? Kulttuuriykkösen keskustelussa näitä kysymyksiä pohtivat dokumentaristi Virpi Suutari sekä Havumetsän lapset -elokuvan nuoret luonnonsuojelijat Minka Virtanen ja Ida Korhonen. Kirjailija Juha Kauppinen kertoo suomalaisen luontoaktivismin vuosikymmenistä ja myös siitä, miksi hän vuosikausia niin ehdottomasti kielsi olevansa luonnonsuojelija. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Ensimmäinen hallituksen työmarkkinauudistuksista, lakkojen rajoittaminen, etenee eduskuntaan. Eduskunta alkaa puida myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksia. Kolmas ay-liikkeen vastustama paketti, eli paikallisen sopimisen laajentaminen, lähti puolestaan lausuntokierrokselle. Tuoreita uutisia on myös se, että pääministeri Petteri Orpo tapaa työmarkkinaosapuolet perjantaina. Millainen vaihe nyt on alkamassa? Mitä pitäisi ajatella hallituksen aikeiden viime hetken muutoksista? Aiheesta keskustelevat eduskunnan työelämävaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.), perussuomalaisten valiokuntavastaava Jorma Piisinen ja SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Perheen perustamisen kulttuuri on muuttunut ja se näkyy syntyvyyden laskuna. Edessä häämöttää tulevaisuudenkuva, jossa maasta puuttuvat työikäiset eläkkeiden maksajat ja vanhat ikäpolvet harmaantuvat perheettöminä. Pienten kuntien on suunniteltava koulutuspalveluja tilanteessa, joissa lasten määrä voi puolittua vuosikymmenen aikana.  Suomalainen perhepolitiikka on ollut menestystarina, jossa naiset ovat pystyneet yhdistämään uran ja lastensaannin. Syntyvyyden laskuun ei 2000-luvulla ole kuitenkaan juuri reagoitu. Kasvaako Suomen väestö vai alkaako se supistua? Nyt on viimeinen aika käydä aiheesta keskustelua: pääekonomisti Timo Vesalan vieraana syntyvyyttä pohtivat Väestöliiton johtava tutkija Venla Berg ja väestönkehityksen asiantuntija Rasmus Aro MDI:stä.

Hyvää uutta vuotta! Vuoden ensimmäinen jakso päätettiin sittenkin äänittää yllättäen jo heti ensimmäiselle tiistaille. Kuutelu omalla vastuulla. (02:58) Rautakorven potkut (08:48) HIFK:n hankinnat (14:22) Karri Kiven uusi työ (16:43) Ritchie ja Nurmi (24:06) TUTOn lisenssi (35:35) Kiekko-Espoon lisenssi (41:52) Teissalan aloitus (43:29) Bunnamanin vire (44:33) Joukkuenostoja (47:43) Pehmoisia puheita junnukisoista (50:12) Liigapörssi (55:00) Loppupuheet

Koska meillä siis on suuri ylipappi, joka on kulkenut läpi taivaiden, Jeesus, Jumalan Poika, pysykäämme tässä tunnustuksessa. Meidän ylipappimmehan jos kukaan kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme, sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan; hän vain ei langennut syntiin. Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme. (Hepr.4:14-16) Seurassasi on Juha Vihriälä.

Vuoden viimeisessä videoidussa Jari Sarasvuo podcastissa puhutaan auktoriteetistä ja auktoriteetin edessä antautumisesta. Jos haluat oppia jotain todella tärkeää ja arvokasta, sinun täytyy uskaltaa antautua haasteelle ja opetukselle. Oppimisprosessissa ihminen voi nimittäin olla joko subjekti tai objekti. Subjektina hän on voiman- ja vallankäytön sekä itseilmaisun lähde. Subjektilla on sosiaalinen asema, josta käsin hän saa käyttää kerryttämäänsä valtaa. Objekti taas on vallankäytön kohde. Objektilla ei ole subjektin oikeuksia, vaan hänen täytyy mukautua tilanteeseen ja auktoriteetin ohjaukseen. Kun ihminen suostuu haasteensa edessä objektiksi, hän alkaa oppia. Jos oppi menee tarpeeksi hyvin perille, objektista itsestään tulee lopulta subjekti – oppilaasta opettaja. PS. Legendaarinen Puolita vitutus, tuplaa tulokset -verkkovalmennus starttaa jo kymmenennen kierroksensa sunnuntaina 7.1.2024. Tutustu ja osallistu valmennukseen osoitteessa https://trainershouse.fi/pvtt10

Talouden korkoherkkyys on jouduttanut suhdanteen jäähtymistä Suomessa. Asuntomarkkinoilla ja rakentamisessa toipuminen tulee viemään aikaa. Maailmantalouden heikentymisen vuoksi myös vientisektorilla on luvassa vaikeuksia. Miten suhdanteet kohtelevat Suomea vuoden 2024 lähestyessä ja onko kuntakentän syytä varautua entistä kylmempään kyytiin? Näitä kysymyksiä pohditaan Huomisen talous -podcastissa, jossa vietetään Kuntarahoituksen vuoden viimeisen suhdanne-ennusteen etkoja. Tuomas Mäkisen haastattelussa ovat pääekonomisti Timo Vesala ja Inspiran kuntatalousasiantuntija Lauri Pekkilä.

Suomessa hallitus sulkee rajaturvallisuuden varmistamiseksi kaikki itärajan rajanylityspaikat pohjoisinta Raja-Joosepin raja-asemaa lukuun ottamatta. Suomen itäraja on myös EU:n ulkoraja, sekä pisin EU:n Venäjän vastainen raja. Seisooko EU järkähtämättä Suomen toimien takana? Onko Suomen itäraja Puolan jälkeen seuraava paikka, jossa Venäjän pyrkii hybridioperaatiollaan horjuttamaan Eurooppaa? Miksi EU ja Euroopan maat ovat jääneet ammustoimitustavoitteistaan Ukrainalle? Onko miljoonan kranaatin tavoite yhä mahdollista saavuttaa? Mitä Ukrainalle tapahtuu, jos EU-maiden aseapu jää vajaaksi? Strasbourgin radiostudiossa itärajan tilannetta arvioivat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d / sd.), Sirpa Pietikäinen (epp / kok.) ja Silvia Modig (left / vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Pysyykö EU jatkossakin sisämarkkinaprojektina, vai kuoriutuuko unionista taloudellinen ja geopoliittinen suurvalta? Onko laajentuminen EU:lle ulkopoliittinen välttämättömyys? Minkälaista ajattelua ja asennetta EU:n tuleva kehitys Suomelta vaatii? Vieraana on Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Jyrki Kiiskisen runo Tanssiva karhu -runopalkinnon ehdokkaana olevasta kokoelmasta Nenän edessä vuori (Teos 2023). Lukijana Jari Aula.

Taloussyksy alkaa ristiriitaisissa tunnelmissa: Yhdysvalloissa odotetaan pehmeää laskua, Euroopassa varaudutaan rytinään. Suomessa kesää varjosti poikkeuksellisen suuri määrä konkursseja, ja tilanne on tukala erityisesti rakennusalalla. Mihin suuntaan syksyn suhdanne vie? Se selviää Kuntarahoituksen vuoden kolmannesta suhdanne-ennusteesta, joka on aiheena myös Huomisen talous -podcastin syyskauden avausjaksossa. Roope Huotarin haastattelussa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala. Kuuntele jakso ja tutustu syyskuun suhdanne-ennusteeseen: https://www.kuntarahoitus.fi/ajankohtaista/kuntarahoituksen-suhdanne-ennuste-ensi-vuoden-bkt-ennuste-alas-kuntien-lainakanta-kasvaa-lahes-8-miljardilla-2027-mennessa/

Derek Batten sekä James ja Peter Tunstead olivat keski-ikäisiä perheenisiä ja ystävyksiä, jotka päättivät toteuttaa suuren suunnitelman vuonna 2007: he aikoivat kiertää koko Pohjois-Australian Derekin uudella veneellä. Edessä siinsi monta viikkoa kauniita merimaisemia ja rentoa yhdessäoloa, kalastusta unohtamatta. Elämysmatka jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä pian vene löydettiin ajelehtimasta tyhjillään, moottori joutokäynnillä. Kaikki veneessä näytti niin tavalliselta, että se oli suorastaan epätavallista: pöytä oli katettu, sanomalehti lojui avoimena, kannettava tietokone oli käynnissä… Ainoastaan yksi purje oli revennyt. Vene alettiinkin tuntea modernina aavelaivana. Mikä oli saanut sen miehistön katoamaan tuhkana tuuleen – tai aaveina aallokkoon? KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Nextory. Lunasta 45 päivän maksuton kokeilujakso ääni- ja e-kirjapalvelu Nextoryyn täältä: [tarjous päättynyt] Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) Lähdeluettelo: https://docs.google.com/document/d/1UOsPwJNC_OAGBrEfNMKkPoWU6qo-no0X/edit?usp=sharing&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

Ero särkee sydämet. Se vie elämältä pohjan. Edessä on tuntematon, joka pelottaa. Sanna on huomannut olevansa usein eron läpikäyneiden tukena. Moni elää kuplassa, eräänlaisessa utopiassa, jonka puhkeaminen vetää nopeasti laput silmiltä ja herääkin uuteen todellisuuteen.

Poliiitinen valta vaihtuu Suomessa. Eduskunta äänesti pääministeriksi kokoomuksen Petteri Orpon luvuin 107 - 81. Minkälainen muutos Suomessa on edessä? Tapahtuuko työmarkkinoilla, maahanmuuttopolitiikassa, talouspolitiikassa, sosiaaliturvassa paradigman muutos, eli ajattelutavan muutos? Orpon hallituksen ohjelmasta keskustelevat kansanedustajat Ben Zyskowicz (kok.), Matias Mäkynen (sd.) ja Saara Hyrkkö (vihr.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Mihin suuntaan uusi puheenjohtaja vie vihreitä? Mitkä eväät RKP:n puoluekokous antoi hallitusneuvotteluihin? Millainen loppurutistus Säätytalolla alkaa? Tuoreisiin tapahtumiin tarttuvat politiikan toimittajat Antonia Berg MTV:stä, Päivi Lakka Ylestä ja Juha Ristamäki Iltalehdestä. Keskustelua vetää Antti Pilke. Suora lähetys.

Vaalikeskustelut on pidetty ja eduskuntavaalit ovat ovella. Onko edessä talousvaalit, blokkivaalit, ilmastovaalit, Nato-vaalit, Hornet-vaalit, sote-vaalit, sota-vaalit vai peräti kiky-vaalit? Mikä ratkaisee eduskuntavaalien voiton? Oliko perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran kiky-lausunto vaaliviikon yllätyskäänne? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat eduskuntavaaleja ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Yle Areena -tupareissa eli livepodcastissa sukkapuikko sujahtaa ja kaverin seksiloma saa karun käänteen. Suorana yleisön edessä nauhoitetussa jaksossa kaverin asialla Anna Karhunen ja Tiia Rantanen. Voit katsoa jakson myös videomuodossa, katso linkki alta! Yle 2023.

Olemmeko me Suomessa ymmärtäneet, mitä uhrauksia Nato-jäsenyys oikeastaan tarkoittaa? Tätä pohtii Nato-toimittaja Mika Hentunen, joka ennustaa Suomen pääsevän Natoon vielä tänä vuonna. Suomessa käytävä Nato-keskustelu on keskittynyt Turkin vikurointiin ja aikataulun arvailuun. Vähemmälle on jäänyt puhe siitä, mistä rahat kasvaviin puolustusmenoihin otetaan. Mika uskoo, että Naton rahanjano saattaa vielä yllättää suomalaiset. Edessä on tiukkaa väittelyä. Jenny pohtii, onko Nato rikki, kun se ei saa päätettyä edes omista asioistaan. Turkki horjuttaa jo Naton uskottavuutta, koska se ei ole ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. Muuttiko maanjäristys Turkin kantaa? Entä voiko jäsenmaata heittää ulos Natosta, jos se on kaikkien muiden kanssa eri mieltä? Mikan mukaan Turkin käytös ottaa monia jo avoimesti päähän. Silti Naton on vaikea tehdä mitään, koska se on luotu päättämään asioista yhdessä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kriisitalvi nosti sähkön hinnan hurjiin lukemiin ja ihmiset saivat syksyn ja alkutalven aikana jopa kymmenkertaisia sähkölaskuja. Sähkön hinta on poukkoillut tavalla, jota ei ole ennen nähty. Ovatko sähkömarkkinat rikki, eivätkö ne toimi kriisitilanteessa? Entä mitä pitäisi tehdä, jotta emme joutuisi vastaavaan tilanteeseen tulevina talvina? Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa, että sähkön käyttöä pitää tulevaisuudessakin tehostaa, mutta se ei välttämättä tarkoita elämän kurjistumista. Uudet energiaratkaisut voivat tuoda tulevaisuudessa helpotusta sähkön hintaan. Teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto yliopistosta on pohtinut tulevaisuuden energiakysymyksiä pitkän uransa aikana. Hänellä on tarjota ratkaisuja tulevaisuuden energiajärjestelmään. Energiaa koskevia päätöksiä ei pitäisi enää tehdä teollisuuden tarpeista, kuten nyt, vaan huomioiden yhteiskunnan etua ja kuluttajan asemaa. Kuinka tämä ratkaistaan käytännössä? Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Miltä näyttää politiikan vuosi 2023? Keskustelemassa MTV:n yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki, Iltalehden politiikan toimittaja Elli Harju ja Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala. Edessä on tiukka vaalitaistelu ja todennäköisesti hyvin vaikeat hallitusneuvottelut. Lehtimäki arvioi, että talous tulee olemaan suuri vaaliteema kevään vaaleissa. Lehtimäki arvioi, että pelkän kurjuuden lupaaminen voi olla vaikeaa jopa kokoomukselle kun talous näyttää heikolta. Haapala pitää kokoomuksen ja perussuomalaisten koalitiota todennäköisenä, jopa perussuomalaisten voitto on mahdollinen. Harju toteaa, että hallitusta olisi helpompi muodostaa, jos keskustalla olisi parempi kannatus. Suuret puolueet tarvitsevat jokatapauksessa pieniä puolueita mukaan hallitukseen. Entä missä asetelmissa lähdetään presidentivaalikisaan kun eduskuntavaalit on käyty? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Keskusta esti viikonloppuna saamelaiskäräjälain etenemisen eduskuntaan jo toistamiseen. Miten pahassa jumissa hallituksen työ on? Päätöksenteko kangertelee kohtalokkaalla viikolla, sillä tällä vaalikaudella käsiteltävät asiat on määrä antaa eduskunnalle viimeistään torstaina. Tilanteesta puhuu kolme puoluesihteeriä, eli Antton Rönnholm (sd.), Kristiina Kokko (kok.) ja Mikko Koikkalainen (vas.). Mikä kaikki voi kaatua? Miksi saamelaiskäräjälaista on tullut niin iso asia? Löytyykö kokoomuksesta tukea saamelaiskäräjälain uudistamiselle? Mihin johtaa, jos hallitus alkaa perua esityksiään? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Millaisen ruokakriisin Euroopan kuivuus ja helleallot aiheuttavat? Haastateltavina Luonnonvarakeskuksen Luken erikoistutkija Hanna-Maija Karikallio ja säätilastoihin erikoistunut yliopistolehtori Jouni Räisänen Helsingin yliopistosta. Eurooppa kärsii samaan aikaan ilmaston kuumenemisesta, kuivuudesta, logistiikkaongelmista, energiakriisistä ja Ukrainan sodasta. Millaisia vaikutuksia näillä on Suomeen? Karikallion mukaan Suomen pitää tulevaisuudessa ottaa suurempaa roolia Euroopan ruokaturvassa. Räisänen kertoo miten Suomen ilmaston arvioidaan muuttuvan. Todennäköisesti esimerkiksi sataa enemmän ja harvemmin, mikä tuo haasteita ruuan tuotantoon. Karikallion mukaan Suomessa todennäköisesti kasvisten hinta tulee nousemaan jo lähiaikoina entisestään kun niitä tuotetaan kalliilla sähköllä. Miten tästä kriisistä voidaan selvitä? Pitääkö ilmastotavoitteista tinkiä? "Tautia ei voida kuitenkaan hoitaa niin, että potilas kuolee", Räisänen toteaa. "Ilmastonmuutosta pitää hillitä niin paljon kuin mahdollista, ja tarvitaan samaan aikaan keinoja sopeutua siihen", Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kauhea krapula. Näin voisi kuvailla Euroopan nykytilannetta. Vuosikymmeniä länsimaissa on saatu mällätä halvalla energialla, joka on taannut nopean talouskasvun ja pitkät kuumat suihkut. Varoitukset riippuvuussuhteesta Venäjän tuottamaan energiaan ovat kaikuneet kuuroille korville. Nyt juhlat ovat ohi ja pitäisi maksaa lasku menneistä virheistä. Edessä on kovin talvi vuosikymmeniin, lataa EU-erikoistoimittaja Janne Toivonen. Jenny haluaa tietää, onko energiakriisi niin paha kuin otsikot väittävät. Tuleeko ihmisiä kuolemaan kylmyyteen tai talousahdinkoon, kun energian hinta nousee? Onko kenelläkään enää varaa mihinkään kivaan? Apuun soitetaan myös Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Voisiko Eurooppa saada energiaa idän sijaan lännestä? Janne ja Iida pohtivat, onko edessä hiilen ja maakaasun tuotannon kasvattaminen vai nopea siirtymä uusiutuviin energialähteisiin. Oli miten oli, hetken ajan muutos tulee sattumaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNissä oleva LHC on maailman suurin ja tehokkain laite atomimaailman yksityiskohtien tutkimiseksi. Protonit kiitävät 27 kilometriä pitkän hiukkaskiihdyttimen sisällä lähes valon nopeudella ja niitä törmäytetään toisiinsa neljän kerrostalon kokoisen tutkimuslaitteen sisällä. Herkät ilmaisimet havaitsevat törmäyksissä syntyviä uusia hiukkasia. Eräs merkittävimmistä löydöistä on mystinen Higgsin hiukkasen. Hiukkastörmäyksissä tilanne on vähän sama kuin silmänräpäys alkuräjähdyksen jälkeen. Silloin maailmankaikkeudessa oli ainetta ja antiainetta, jotka tuhosivat toisiaan, mutta jostain kumman syystä ainetta oli hieman enemmän ja siksi esimerkiksi me olemme täällä. Törmäysten avulla LHCb-kokeella voidaan yrittää löytää syytä siihen, miksi aineissa oli tämä epäsuhta. Pian LHC tahkoaa tuloksia vieläkin tehokkaammin, kun se hyrähtää nyt keväällä uudelleen käyntiin viritettynä. Edessä on vielä lisää parannuksia, mutta fyysikoiden mielessä on myös aivan uusi laite, satakilometrinen monsteri atomien särkemiseen yhä pienemmiksi osiksi. Toimittaja Jari Mäkinen vieraili CERNissä helmikuussa ja tapasi siellä useita tutkijoita sekä insinöörejä. Ohjelmassa mukana ovat mm. Antti Ollila, Rende Steerenberg, Mikko Karppinen ja Richard Jacobsson.

The major flooding events of recent weeks in New South Wales and Queensland have intensified debate about the impact of climate change, particularly when it comes to natural disasters.  And with a federal election nearing, the political and economic elements of such a debate are more magnified than ever. - Viime viikkojen suuret tulvat NSWssä ja Queenslandissa ovat kiihdyttäneet debattia ilmastonmuutoksen vaikutuksista, erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksita luonnonkatastrofeihin. Edessämme on liittovaltion vaalit ja siksi ilmastopolitiikka herättää vilkasta keskustelua. 

Europolitistin toisessa jaksossa analysoimme EU:n ilmastojohtajuuden kunnianhimoa ja unionin kykyä vastata aikamme suurimpaan haasteeseen. Yhteistyössä The Ulkopolitistin ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston kanssa tuotettu The Europolitist -podcast nostaa esiin neljä polttavinta kysymystä Euroopan unionin tulevaisuudesta. Ohjelman toisessa jaksossa kysymme onko EU:sta ilmastojohtajaksi, mitkä olivat Glasgow'n ilmastokokouksen tärkeimmät onnistumiset ja miltä kokouksen ratkaisut näyttävät ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Olisiko jo aika valita EU:lle korkea ilmastolähettiläs? Vieraina Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen ja Glasgow'n ilmastokokouksessa Suomen valtuuskunnassa mukana ollut vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen, Sitrasta. Parhaillaan käynnissä oleva Euroopan tulevaisuuskonferenssi hahmottelee suuntaviivoja EU:n tulevaisuudelle. Samoja tulevaisuuskonferenssin aiheita käsittelemme myös tässä podcast-sarjassa. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari.

Your freshest host in New Jersey; Black, Edess, & Ant address the celebration of Christmas, confront the stigma of Kwanzaa, question why pro-Athletes are paid so much. They also shine a light on several Black Businesses.

On this episode of HeSaid_SheSaidPodcast, Black introduces his new cohosts Edess and Ant as they converse and explore the ins and outs of erectile dysfunction, the contrast between PWI's and HBCU culture, difficulties within relationships.