Podcasts about tieteen

Yhdysvaltain ja Venäjän johtajat ovat sopineet, että neuvottelut Ukrainan sodan päättämiseksi aloitetaan heti. Presidentti Donald Trump kertoi eilen keskustelleensa puhelimessa Venäjän ja Ukrainan presidenttien kanssa. Miten Suomen tulisi suhtautua alkaviin rauhanneuvotteluihin? Keskustelemassa kansanedustajat Pekka Haavisto (vihr.), Jarmo Lindberg (kok.) ja Jani Kokko (sd.). Lähetyksessä kuullaan myös Nato-kirjeenvaihtaja Maria Stenroosin raportti Brysselistä. Hallituksen Suomen Akatemiaa koskeva lakiesitys on saanut tutkijat takajaloilleen. Lakiesityksen mukaan Suomen Akatemian tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Tieteen vapaudesta ovat keskustelemassa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Antti Pajala ja oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta. Miten lapsen hoivaan liittyvät ihanteet ja käytännöt vaikuttavat somalitaustaisten äitien työllistymiseen? Puhelimessa E2 Tutkimuksen väitöskirjatutkija Eija Eronen. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Lotta Lautala ja Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe.

Tässä jaksossa tietojärjestelmätieteen opiskelijat Iina ja Mea sekä yliopiston opettajat Tiina Koskelainen ja Valtteri Siitonen esittelevät Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan tietojärjestelmätieteen opintoja. Jakson tekstitys: www.jyu.fi/fi/it/yhteistyo/aam…castin-tekstitykset Jakso nauhoitettu tammikuussa 2025. --- AamukahvIT on Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan oma podcast. Podcastissa murretaan myyttejä IT-alalla opiskelusta sekä ratkotaan opiskelijoiden päivän polttavia pulmia hyvässä seurassa kahvikupin äärellä. IT-tiedekunnan löydät: www.jyu.fi/it www.instagram.com/jyu.it/  www.facebook.com/jyu.it/

Niin luonto kuin ihminenkin ovat jättäneet jälkensä Saaristomerellä sijaitsevaan Seilin saareen. Nykyään saarella voi kohdata jääkauden uurteet, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja lepra- sekä mielenterveyspotilaiden historiaa. Kiehtova saari on innostanut taiteilijoita ja eri alojen tutkijoita. Jaksossa tutkija ja taiteen kuraattori Taru Elfving (CAA Contemporary Art Archipelago) kertoo, kuinka tieteilijät ja taiteilijat ovat löytäneet toinen toisensa Seilin saarella toimivalla Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksella ja mitä siitä on seurannut. Häntä haastattelee Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel. Lisäksi kuulemme, mitä taiteen kuratointi oikeastaan pitää sisällään ja mitä on taiteellinen tutkimus. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

Jaksossa tarkastelemme tieteen historiaa itsenäisen Suomen aikana ja eritoten sitä, mikä merkitys tieteellä on ollut yhteiskunnan modernisoitumisessa, kaupungistumisessa ja teollistumisessa. Pohdimme, mikä vaikutus tieteen tekemisellä on ollut suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Minkälaisessa Suomessa eläisimme ilman tiedettä? Onko Suomessa osattu hyödyntää tiedettä? Entä miten itse tieteen tekeminen on muuttunut – ketkä tiedettä tekevät? Tieteen tekemisen yksi tärkeä näkökulma on myös kansainvälisyys, ja keskustelemme Suomen ja muun maailman yhteyksistä tieteen kautta. Onko Suomi ollut jo itsenäisyyden alkuaikoina kansainvälisempi kuin kenties uskommekaan? Jakson vieraiksi olen saanut dosentti Stefan Nygårdin Suomalaisesta Tiedeakatemiasta, joka työskentelee Itsenäisen Suomen tieteen historia -tutkimushankkeen vastuullisena johtajana, sekä Aalto yliopiston laskennallisen tieteen emeritusprofessori Kimmo Kasken, jolla on monenlaisia kokemuksia jaettavanaan omasta urastaan tieteen parissa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Itsenäisen Suomen tieteen historia -tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #120 Yhteiskunnan modernisoitumista ja Suomen tieteen historiaa →

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on yliopistonlehtori Tella Lantta Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta. Jaksossa kuullaan uudesta Tiede kuuluu kaikille -hankkeesta ja kansalaisia osallistavasta tutkimustoiminnasta Turun yliopistossa sekä kehitteillä olevasta kansalaistutkimuspaneelista. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @‌utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @‌UTU_openscience Julkaisija: Turun yliopisto Tekstivastine: http://utu.fi/vaumikavaikutus

Sarjamme päätösjaksossa meillä on vieraana Minna Opas, uskontotieteen yliopistolehtori Turun yliopistosta. Aiheenamme on yhteenkuuluvuus luonnon kanssa ja pääsemme kuulemaan muun muassa kiinnostavia esimerkkejä siitä, miten tämä näkyy Perun sademetsän alkuperäiskansojen elämässä. Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti www.scottbuckley.com.au

Neljännessä jaksossa pohdimme luontoa huolehtijuuden ja vastuullisuuden näkökulmasta. Riittääkö pelkkä vapaaehtoisuuten perustuva metsien suojelu pysäyttämään luontokadon? Entä miten me jo toimimme luontokadon pysäyttämiseksi, ja mitä voisimme vielä tehdä paremmin? Kuuntele siis 4. jakso ja saatat saada vinkkejä myös oman arkesi muuttamiseksi biodiversiteettiystävällisemmäksi! Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, jotka julkaistaan tällä alustalla. Työn alla on myös lastenkirjoja! Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti www.scottbuckley.com.au

Kolmannessa jaksossa aiheenamme on IPBES:n luontoa koskevista maailmankuvista toinen eli terveys ja yhteenkuuluvuus. Tätä jaksoa varten toteutimme gallupin, joten pääsemme kertomaan myös kuuntelijoidemme kokemuksia! Niiden lisäksi kerromme omia ajatuksiamme luonnon tarjoamiin terveyshyötyihin ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen liittyen. Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, jotka julkaistaan tällä alustalla. Työn alla on myös lastenkirjoja! Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti www.scottbuckley.com.au

Tieteen yhteiskuntavastuu -podcastin Yliopisto ja yhteistyö -jaksoissa keskitytään selvittämään, millaista yhteistyötä Turun yliopisto tekee. Jokaisessa jaksossa opiskelijat Noora ja Anniina haastattelevat uutta mielenkiintoista vierasta, joka kertoo omia kokemuksiaan yhteistyöstä. Sarjan viimeisessä jaksossa haastateltavana on Niko Soikkeli Wärtsilästä. Mitä on strateginen kumppanuus ja millaista yhteistyötä yliopisto tekee yritysten kanssa? Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, mutta työn alla on myös mm. lastenkirjoja. Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au Tekstivastineet: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/po…n-yhteiskuntavastuu Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, mutta työn alla on myös mm. lastenkirjoja. Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au Tekstivastineet: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/po…n-yhteiskuntavastuu

Tieteen yhteiskuntavastuu -podcastin Yliopisto ja yhteistyö -jaksoissa keskitytään selvittämään, millaista yhteistyötä Turun yliopisto tekee. Jokaisessa jaksossa opiskelijat Noora ja Anniina haastattelevat uutta mielenkiintoista vierasta, joka kertoo omia kokemuksiaan yhteistyöstä. Tässä jaksossa vieraana on Teemu Hälli Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä. Millaista yhteistyötä yliopisto ja kirkko voivat tehdä? Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, mutta työn alla on myös mm. lastenkirjoja. Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au Tekstivastineet: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tieteen-yhteiskuntavastuu

Tieteen yhteiskuntavastuu -podcastin Yliopisto ja yhteistyö -jaksoissa keskitytään selvittämään, millaista yhteistyötä Turun yliopisto tekee. Jokaisessa jaksossa opiskelijat Noora ja Anniina haastattelevat uutta mielenkiintoista vierasta, joka kertoo omia kokemuksiaan yhteistyöstä. Kolmannessa jaksossa haastateltavana on biologian tohtori Timo Vuorisalo. Millaista yhteistyö on tutkijan näkökulmasta? Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, mutta työn alla on myös mm. lastenkirjoja. Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au Tekstivastineet: www.utu.fi/fi/ajankohtaista/po…n-yhteiskuntavastuu

Tieteen yhteiskuntavastuu -podcastin Yliopisto ja yhteistyö -jaksoissa keskitytään selvittämään, millaista yhteistyötä Turun yliopisto tekee. Jokaisessa jaksossa opiskelijat Noora ja Anniina haastattelevat uutta mielenkiintoista vierasta, joka kertoo omia kokemuksiaan yhteistyöstä. Ensimmäisessä jaksossa vieraana on Antti Nuutinen yliopiston Kumppanuus ja vaikuttavuus -tiimistä. Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, jotka julkaistaan tällä alustalla. Työn alla on myös lastenkirjoja! Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au

Toisessa jaksossa käsittelemme IPBESin luontoa koskevista maailmankuvista ensimmäistä, joka on vauraus ja toimeentulo. Keskustelemme muun muassa kaivostoiminnasta Suomessa, akkujen kierrätyksestä ja vihreästä siirtymästä. Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, jotka julkaistaan tällä alustalla. Työn alla on myös lastenkirjoja! Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au

Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Annikka Mutasen kolumni Ihminen on yksiavioinen eläin nojaa tieteelliseen auktoriteettiin mutta päätyy toistelemaan moralistisia argumentteja polyamorian luonnonvastaisuudesta. Antropologeina haluamme korjata muutamia Mutasen esittämiä väitteitä, jotka eivät kestä lähempää tarkastelua. Lisäksi haluamme peräänkuuluttaa median vastuuta siitä, mitä ne esittävät tieteenä.

Tässä ensimmäisessä Tieteen yhteiskuntavastuu –podcastissa Arvokas luonto –projektin opiskelijat esittelevät itsensä ja kertovat luonnon monista arvoista sekä erilaisista luontoa koskevista maailmankuvista. Lisäksi he kertovat, mitä on odotettavissa Arvokas luonto –podcastsarjan muilta jaksoilta. Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, jotka julkaistaan tällä alustalla. Työn alla on myös lastenkirjoja! Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au

Kohu elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirjan ympärillä on nostattanut laajempaa keskustelua tieteen tasosta ja maineesta Suomessa. Väitetään jopa, että väitöksiä hyväksytään liian löysästi, ja siksi tutkittuun tietoon ei luoteta. Olisiko nyt akateemisen sisäisen ja yhteiskunnallisen keskustelun paikka, että mitä on hyvä ja uskottava tiede? Siihen keskusteluun osallistuu Kulttuuriykkösessä kielitieteilijä Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta. Hän toimii myös ohjaajana tohtoriohjelmassa. Etäyhteydellä keskusteluun osallistuvat yliopistonlehtori Arto Selkälä Lapin yliopistosta sekä Yhdysvalloissa Wayne State yliopistossa opettava Jukka Savolainen Michiganista. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Tieteen päivät 2023- tapahtumaa vietetään 26.08.2023 Kuopiossa. Itä-Suomen yliopisto järjestää tapahtuman Elonkorjuujuhlien yhteydessä Kuopion museon tiloissa sekä myös Kuopion torilla. Yksi käsiteltävä aihe tapahtumassa on aivoterveys, josta saimme kuulla taajuudella tarkemmin, kun Savon Aaltojen lauantaivieraaksi saapui tutkimusjohtaja Eino Solje. Solje on opiskellut lääketieteen lisensiaatiksi ja tohtoriksi Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksella. Soljen väitöskirja on julkaistu vuonna 2016, ja se käsittelee C9orf72-toistojaksomutaatioon liittyvää otsalohkodementiaa diagnostiikan ja hoidon näkökulmista. Aikaisemmin Solje on työskennellyt muun muassa Brescian yliopistossa Italiassa. Lisäksi hän on työskennellyt tutkimusjohtajana Itä-Suomen yliopistossa ja neurologina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Solje on otsalohkodementian arvostettu tutkija ja luennoitsija. Vuonna 2021 Solje palkittiin vuoden nuorena kliinisenä tutkijana. Vuonna 2020 Solje kutsuttiin Lindau Nobel Laureate Meeting -kokoukseen. Lisäksi hänet on palkittu vuonna 2022 Martti Hämäläinen -palkinnolla. Haastattelijana: Sami Turunen

Harvoihin paikkoihin maapallolla liittyy niin paljon väärinkäsityksiä kuin napajäätiköihin. Mielikuvissa ne ovat kuolleita, jähmettyneitä maailmoja, mutta todellisuudessa ne ovat jatkuvassa liikkeessä, kasvavat ja hupenevat yhtä aikaa. Napajäätiköiden ymmärtäminen on ilmastokeskustelussa aivan ytimessä -- onhan niihin sidottuna potentiaali yli 60 metrin merenpinnan kohoamiseen. Mutta miten jäätiköitä tutkitaan ja niiden tulevia liikkeitä ennustetaan? Ja mitä edes oikeastaan tarkoittaa ikijää? Haastateltavana ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Haapala ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n jäätikkömallinnuksen asiantuntija Thomas Zwinger. Toimittajana Hanna Asikainen.

Ylen esittämä ja osin rahoittama, nuorten naisten seksuaalisuudesta ja sen ongelmista kertova Pillupäiväkirjat-sarja nousi hallitusneuvotteluissa Perussuomalaisten varapuheenjohtajan Sebastian Tynkkysen toimesta esimerkiksi turhasta Yle-tuotannosta. Mikä Pillupäiväkirjoissa oikein harmittaa? Viikonloppuna kansakunta on virittynyt seuraamaan ennennäkemättömän jännityksen vallassa Käärijän suoriutumista jokakeväisessä Euroviisu-riehassa. Käärijän juomalauluksikin miellettävä Cha Cha Cha on herättänyt ennakkojännityksen ohella laajasti populaarikulttuurin analysointia kulttuuripiireissä. Mitä raati saa irti Cha cha chasta? Tieteen tuloksia esitellään usein ison otsikoin, joissa esiintyvät sanat kuten läpimurto ja sensaatio. Tosiasiassa tiedeyhteisön työ kuitenkin yleensä etenee hivuttamalla. Otsikot yksinkertaistavat ja oikovat asioita. Klikkijournalismi sopii huonosti tieteen uutisointiin, mutta miten tieteen tuloksia pitäisi uutisoida? Käynnissä olevat hallitusneuvottelut etsivät nipistyskohteita ja julkisten varojen käytön tehostamista. Tämä asettaa taiteentekijät kahden eri tehtävän eteen; sekä puuttumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun oman työnsä kautta että puolustamaan taiteen asemaa yhteiskunnan kokonaisuudessa. Perjantaistudion raadissa istuvat toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä tietokirjailija-toimittaja Ville Hänninen. Ville Talola juontaa.

Moni on huolissaan tieteen kohtalosta, kun propaganda, disinformaatio ja yksinkertaisesti tyhmät uskomukset saavat yhä enemmän tilaa. Professori Matti Vuento ei tyydy vain kumoamaan väitteitä. Hän kulkee niiden alkujuurille, joissa usein on lähdetty hyvää tarkoittavasta melkein tieteellisestä asiasta, kunnes jotain on mennyt pahasti pieleen. Niinpä Vuento kertoo lampaista, jotka ovat vihanneksia; vedestä, jolla on muisti; ja kasveista, jotka ulvovat öisin. Matti Vuento on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Taiteilija Maija Tammi sekä Suomen valokuvataiteen museon museolehtori Kastehelmi Korpijaakko keskustelevat tieteen ja taiteen yhteistyöstä museon Kuva ois kiva -podcastissa. Jakson juontaa Suomen valokuvataiteen museon yleisötyön intendentti Erja Salo.

Onko kukaan koskaan kysynyt ehdokkailta, mitä he ajattelevat vapaudesta, Alkon monopolista, tulonsiirroista, veroista, elämästä ja omasta puolueestaan? Ehkä tuhansia kertoa. Tässä ne kysymykset vielä kerran. Kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu & Vihreiden varapuheenjohtaja. Atte on toiminut erityisesti Viitteen, eli Tieteen ja teknologian vihreiden piirissä. “Ykkösjuttujani politiikassa ovat ilmasto- ja energia-, talous- sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Myös luonto on lähellä sydäntä, ja liberaalin demokratian puolustaminen tärkeää.”, kertoo Harjanne.

Tämän päivän evankeliumiteksti jatkaa suoraan siitä, mihin viime pyhänä jäätiin. Jeesus on matkoillaan päätynyt Samarian kaupunkiin ja siellä saanut samarialaisen naisen uskomaan, vaikka juutalaisten ja samarialaisten välinen kanssakäyminen oli siihen aikaan käytännössä olematonta. Nainen palaa Jeesuksen kanssa käymänsä keskustelun jälkeen kaupunkiin ja ilmoittaa siellä asuville, että hän on kohdannut Messiaan. Osa heistä uskoo välittömästi kuultuaan naiselta Jeesuksen ihmeteoista, ja loput viimeistään silloin, kun Jeesus on kahden päivän ajan opettanut kaupungin ihmisiä.Tämän pyhän teema on ”Jeesus herättää uskon” ja se johdatteleekin meitä uskon peruskysymyksien luokse. Miten voimme ylläpitää omaa uskoamme ja saada muita uskomaan, kun Jeesus itse ei voi tulla kertomaan Jumalan pelastavasta suunnitelmasta? Saatamme ehkä kohdata tilanteita, joissa yritämme selittää uskoamme muille, mutta se tuntuu haastavalta. Kuulostanko minä nyt ihan typerykseltä, kun kerron evankeliumista ja Kristuksesta.Tämän päivän evankeliumitekstin äärellä minussa heräsi pieni kateuden tunne. Voi kunpa minäkin olisin voinut olla yksi heistä, joka kuulee itse Jumalan Pojan puhetta. Olisinpa minäkin voinut asettua hänen jalkojensa juureen ja ottaa vastaan kaiken sen viisauden, jota hän jakoi kansalle. Kuitenkin syventyessäni tähän tunteeseen huomaan, että en ole yhtään sen huonommassa osassa. Saanhan minäkin, miltei kaksituhatta vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen syntynyt ihminen, edelleen vastaanottaa tämän viisauden juuri sellaisena, kuin se on aikoinaan lausuttukin. Ne ihmiset, jotka ovat Jeesuksen aikana eläneet, ovat säilyttäneet ja pitäneet sydämessään kaiken sen, mitä heille on opetettu, jotta mekin saamme tulla osallisiksi siitä. Pyhä Henki on toiminut heissä, jottei Jumalan Pojan toiminta haihtuisi historian havinaan. Jumala on kutsunut luokseen ihmisiä sukupolvi toisensa jälkeen ja varjellut pyhää kirjoitusta, jotta mekin voimme kokoontua sen äärelle.Meillä on nykypäivänä etuoikeus tarttua Raamattuun hetkenä minä hyvänsä ja lukea, kuinka Jumala on alusta lähtien rakastanut ihmisiä, ja lopulta antanut oman poikansa sovittamaan ihmiskunnan synnit, jotta meidän ei tarvitse koskaan pelätä. Emme ole ainoastaan sen varassa, mitä joku toinen ihminen meille kertoo Raamatusta ja Jumalasta, vaan voimme syventyä evankeliumiin itse. Se jos jokin on Jumalan suurta lahjaa. Myös me saamme samarialaisten tavoin todeta: ”Nyt emme enää usko vain sinun puheesi perusteella. Me olemme nyt itse kuulleet häntä ja tiedämme, että hän todella on maailman pelastaja.”Mielestäni ei ole kuitenkaan hedelmällistä tehdä tämän perusteella sellaista päätelmää, että vain sellaiset kristityt, jotka tuntevat Raamatun kuin omat taskunsa, olisivat oikeanlaisia tai parempia. On totta, että Raamatun lukeminen voi auttaa meitä syventymään omaan uskoomme. Valitettavasti maailma on kuitenkin sellainen, ettei kaikilla ihmisillä edelleenkään ole samanlaisia mahdollisuuksia kuin meillä. Lukutaidottomuus tai raamatunkäännöksen poissaolo voivat tehdä evankeliumin vastaanottamisesta vaikeampaa. Sitä paitsi koko evankeliumin tärkein sanoma, kuten tiedämme, tiivistyy lauseeseen ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän”.Usko ei ole jotain, joka olisi meistä itsestämme kiinni. Sen on Jumala meille lahjoittanut, emmekä suinkaan ole itse voineet tehdä mitään sen eteen. Vaikka ihminen osaisi koko Raamatun ulkoa, ei se tarkoita, että hän sillä perusteella saisi uskon. Usko on Pyhän Hengen toimintaa meissä. Usko on myös jotakin syvempää, kuin raamatuntekstien lukemista ja ymmärtämistä. Eiväthän nämä Raamatun sanat merkitse meille mitään ilman uskoamme.Tämän päivän teema tuo mieleen Heprealaiskirjeen kohdan: ”Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.”. ”Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.”. Pysähdyn tuon kappaleen kohdalla usein. Se myös palautuu mieleeni usein. Tässä kohdassa käytetty kreikankielinen sana hypostasis, joka on käännetty Kirkkoraamatussa ”todellisuutena”, voi merkitä myös perustusta tai vahvistusta. Todellisuus, perustus ja vahvistus ovat kaikki sanoja, jotka helposti nousevatkin mieleen, kun ajattelee uskoa. Mielestäni tämä Heprealaiskirjeen lause pukee sanoiksi erittäin hyvin sen, mitä itse en oikein osaa sanallistaa. Kun me uskomme, tulee Jumalan äärettömästä rakkaudesta todellista. Pelastuksesta tulee käsinkosketeltavaa. Armosta tulee konkreettista. Uskossa me näemme toivon synkimmilläkin hetkillä. Me voimme nähdä toisessa ihmisessä Jumalan kuvan.Usko on ihmeellinen lahja. Joskus itsekin jään pohtimaan, miten voin olla niin varma siitä, että Jeesus on Vapahtaja. Mutta miten muutenkaan voisin nojautua niin vankasti tähän totuuteen, kuin uskon kautta? Heprealaiskirje jatkaa: ”Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä”. Ymmärrys on tässä yhteydessä hyvä sana. Maailmankaikkeus voi tuntua ihmisestä pelottavalta, liian suurelta ja liian kaoottiselta. Ihmisluontoon kuuluu totuuden etsiminen ja ymmärryksen tavoittelu. Tieteen saavutukset ovat esimerkkiä tästä. Silti voi jäädä tunne, että jotain puuttuu. Uskomme ei välttämättä vastaa kysymykseen ”Miten?” vaan ”Miksi?”. Hieman samalla tavalla kuin luotamme toteamukseen 1+1=2, luotamme siihen, että kolmiyhteinen Jumala pitää huolta meistä. Uskomme on elämämme, hypostasis, perusta.Jeesuksen viisaudet eivät ole meille enää vain mustetta paperilla, vaan usko ja Pyhän Hengen toiminta saa meissä aikaan samanlaisen luottamuksen, kuin tämän päivän evankeliumitekstin samarialaisissa.

Moni HR-ammattilainen tai sellaiseksi haluava hakeutuu opiskelemaan psykologiaa esimerkiksi avoimessa yliopistossa. Mutta miksi tämä mielen tiede on niin kovassa kulttimaineessa? Tieteenä psykologian saavutukset kun eivät ole kummoisia.

Sinebrychoffin taidemuseon Linné ja pieni pala paratiisia -näyttelyssä syvennymme puutarhaan ja kukkiin maalaustaiteessa. Suomen puutarhahistorian alkuvaihe liittyy luonnontieteilijöihin Pehr Kalmiin (1716–1779) ja hänen opettajaansa Carl von Linnéhen (1707–1778). Ajan puutarhataiteen kytkös kasvitieteelliseen tutkimukseen oli vahva. Harvinaiset kasvit olivat puutarhurin ylpeyden aihe. Kukkien rooli maalaustaiteessa symbolina tai ornamenttina kehittyi 1600-luvulla varsinaiseksi kasvimuotokuvaksi ja silloin syntyi kukka-asetelmat. Taiteesta tuli myös tärkeä osa luonnontutkimusta. Kukkamaalaukseen erikoistuneet taiteilijat, olivat suuremmaksi osaksi naisia. Millaisen jäljen he jättivät kasvitieteellisiin julkaisuihin? Kuka Carl von Linné oli? Linnén läpimurtoteos Systema Naturae julkaistiin Leidenissä vuonna 1735. Teoksessa Linné esitti ensimmäisen kerran luokittelujärjestelmänsä, joka kohotti hänet kansainväliseen maineeseen ja tieteen historiaan. Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja Kirsi Eskelinen, kuraattori Claudia de Brün ja filosofian tohtori Julia Donner. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Podcastin 58. jakson vieraana avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja tieteen kansantajuistaja Esko Valtaoja. Jakso taltioitiin 13.11.2021. Videoversio: https://youtu.be/xUI1bolcs0o Spotify: https://spoti.fi/34kg22P Apple Podcasts: https://apple.co/3gwr8nP RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Esittely. Mitä on tieto? 00:02:17 Onko sellaista tietoa, joka ei ole tieteen ulottuvilla? 00:13:26 Tietoisuuden vaikea ongelma. Dennett, Rovelli ja muu hölynpöly. 00:16:09 Meditaatio ja tiede. Aivojen uudelleenohjelmointi. 00:24:09 Mitä tarkoittaa, ettei meditaatio toimi Eskolla? Mikään uskonto tai lääke ei toimi kaikille. 00:32:04 Missä mielessä "sielu" tai "minuus" ovat mielekkäitä käsitteitä? Tietoisuuteen havahtuminen. 00:37:55 Miksi kirjoitit Tiedonjano-kirjan? Informaationarkkarit. 00:44:17 Todellisuuskäsityksen muodostaminen ja päivittäminen. 00:53:50 Maailman kompleksistuminen. Maapallon pyöreys ja todellisuuskäsitysten etääntyminen. 01:00:33 Tieteenalojen sokeat pisteet ja paradigmanmuutokset. 01:04:19 Lääketiede, lääketeollisuus ja opioidikriisi. Lääkeaineiden erilaiset vaikutukset eri ihmisryhmiin. 01:07:56 Tieteen itseäänkorjaavuus ja avomielisyys. 01:11:52 Tieteen valtavirtakäsitysten ja omien näkemysten haastamisen vaikeus. Vertaisarviointi ja vinoumat. 01:19:33 Mitä on teknologia? Onko kieli teknologiaa? Eskon teknologiaoptimismi ja teknokraattisuus. 01:25:33 Pinker-optimismin ongelmat. Öljyriippuvuus ja fossiilisista irtautumisen vaikeus. 01:34:31 Entä jos öljylle ei löydy korvaajaa? 01:39:39 Jarruttaminen, kasvu, energia ja kohtuullistaminen. 01:48:06 Miltä näyttäisi ulkoisvaikutukset huomioiva BKT? Henryn tappamisen myönteinen vaikutus BKT:hen. 01:50:45 Kestävä sivilisaatio. Eskon luottamus ihmisten kykyyn ratkaista ongelmia. 01:55:56 Esko, Elokapina ja Greta. 01:57:11 Minne avaruus laajenee? 02:00:46 Henry, aikahuimaus ja kauhu. Esko, pimeän pelko ja eksistentiaaliset kysymykset. 02:04:38 Ihmisten pohjimmainen ja synnynnäinen erilaisuus. 02:09:37 Onko elämän levittäytyminen mahdollisimman laajalle maailmankaikkeudessa moraalinen hyvä? Emergenssi, omegapiste ja viimeinen kysymys. 02:15:00 Loppulyhyet. Muita avainsanoja: Tietoteoria Uskomukset Fysiikka Jumala Simulaatio Totuus Todellisuus Tieteenfilosofia Usko Luulo Rajallisuus Tietoisuuden vaikea ongelma Kvaliat Neuroplastisuus Zenbuddhalaisuus Uteliaisuus Ihmettely Asiantuntijuus Salaliittoteoriat Litteä maa Kannustimet Itseäänkorjaavuus Teknokraattisuus Muutosvastarinta Teknologiauskovaisuus Ympäristötuho Kohtuullistaminen Bruttokansantuote Tragedia Teleologia Linkkejä: Eskon kirjat https://bit.ly/35SHDsv Luonnonlain puolue https://bit.ly/3HKzzIx Thoreaun Walden https://bit.ly/3J3bzQX Marcia Bjornerud Henryn Curious on Earth -podcastissa https://bit.ly/3J8pQMq Stuart Kauffmanin Pyhän uudelleen keksiminen https://bit.ly/3B2fquY Asimovin novelli The Last Question https://bit.ly/3utkerR Patrick Rothfussin The Kingkiller Chronicle -trilogia https://bit.ly/3HxC8gJ ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis Tilan ja laitteistoa podcastille tarjosi https://audiospot.fi

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Podcastin 55. jakson vieraana työterveyshuoltoon ja unilääketieteeseen erikoistuva lääkäri Vilho Ahola. Jakso taltioitiin 29.9.2021. Videoversio: https://youtu.be/7oaLjnuB8o0 Apple Podcasts: https://apple.co/3EdbpU8 Spotify: https://spoti.fi/3H1Mvsn RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:13 Esittely. Vilhon lähestymistapa lääketieteeseen ja lääkärin työhön. 00:06:09 Nykytyömaailman uudenlaiset kuormitukset ja niiden hallinnointi. 00:16:35 Hyvinvoinnin ja kärsimyksen juuret. 00:20:14 Ken Wilber, integraaliteoria ja integraalinen ajattelu. Armeija ja itsetuntemus. 00:28:10 Moninäkökulmaisuus. Kompleksisuus- ja systeemiajattelu eri tieteenaloilla. Epälineaariset sairaudet. 00:36:21 Mielenterveysongelmien verkostomalli. Miesten seksuaalihäiriöt. 00:45:23 Wilberin kvadranttimalli. 00:54:38 Subjektiivisen ja objektiivisen yhteensovittamisen haasteet. Kieli todellisuuden kehystäjänä. 01:05:22 Tieteen ja kirkon liitto uusplatonismia vastaan. Merkityksellisyyden kriisi. 01:12:29 Meditaatio ja monismi. Vilhon allergia kognitiotiedettä kohtaan. 01:21:13 Pratityasamutpada eli ilmiöiden yhteiskehkeytyminen. Intersubjektiivisuus. 01:26:21 Hyvinvointi sosiaalisena ilmiönä. Auttajan oman hyvinvoinnin merkitys auttamistyössä. 01:33:16 Lääketiede ja itsetutkiskelu. Tieteellinen osaaminen ei takaa soveltuvuutta potilastyöhön. Uomaelämä. 01:44:40 Nykymaailmassa tarvittavat taidot ja niiden opettaminen. Teollisen sivilisaation romahdus. 01:52:28 Kannustimien merkitys yksilöiden ja yritysten valinnoissa. Nahka pelissä ja syntytieto. 02:03:04 Teknologia ja viisaus. Hyveet. Hyvät lenkkarit. 02:15:04 Aikuisten psykologinen kehitys, hierarkiat ja sorto. 02:30:24 Onko parempi auttaa useampaa vähän kuin harvaa paljon? Efektiivinen altruismi ja kärsimyksen vähentäminen. 02:46:46 Wilber ja yhteiskunnalliset kehitysasteet. 03:03:00 Modernismi, postmodernismi, metamodernismi. Arvorelativismi. Näkökulma-absolutismi. 03:16:14 Kehitysasteiden välisten kitkojen ymmärtäminen. Etuoikeudellisuus. 03:29:13 Keskustelu jazzina. 03:32:32 Loppulyhyet. Muita avainsanoja: Kokonaisvaltaisuus Kognitiivinen ergonomia Ajanhallinta Reduktionismi Näkökulmaneljännekset Kartesiolainen dualismi Tekoäly Koulujärjestelmä Resilienssi Kehityspsykologia Valta Välittäminen Esi/jälki-virhepäätelmä Etuoikeudellisuus Linkkejä keskustelun tiimoilta: Podcast Jani Kajanojan kanssa https://youtu.be/4BH9mb8gnzk Vervaeken ja Henriquesin Untangling the Worldknot of Consciousness https://youtu.be/bD6Szbf1cHo Podcast Elisa Aaltolan kanssa https://youtu.be/52tu9reQ9Zk Vilhon Facebook-sivu https://www.facebook.com/vilhoaholamd ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis Tilan ja laitteistoa podcastille tarjosi https://audiospot.fi

Mitään absoluuttista mittaria yksittäisen tutkimushankkeen hyvyydelle tai vaikuttavuudelle ei ole olemassa. Sana ”vaikuttavuus” on bisnesmaailmasta lainattu mantra, eikä tiedettä sillä voi mitata, sanoo Kari Enqvist kolumnissaan.

Tämän viikon podcastissa Alma Onali, Marko Junkkari ja Maria Manner keskustelevat budjettiriihestä, jonka tuloksia he eivät kuitenkaan vielä tienneet, tieteen rahoitukseen liittyvästä somekohusta ja koronatilanteen tunnelmista. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi tai alma.onali@hs.fi Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Tässä jaksossa me paneudumme mysteeriin joka on kutkuttanut ihmisten mielikuvituksia jo yli 120 vuoden ajan.Vuonna 1900 kolme majakanvartijaa James Ducat, Thomas Marshall ja Donald MacArthur katosi jälkeäkään jättämättä Eilean Mórin saarelta.Mitä heille tapahtui?Se selviää kuuntelemalla jakson!Linkki patreoniin: https://www.patreon.com/suhtnormaalipodcast#suhtnormaali #Suomipodcast#mysteeripodcast #viihdepodcast#suhtnormaalipodcast#Opettavainenmuttahauska#uskomatontamuttatotta #MajakkaIntro musiikkina toimii:Carnival of The Damned by Jonathan Segev is licensed under a Creative Commons License.Lähteet:McCloskey Keith. 2014. The Lighthouse: The Mystery of the Eilean Mor Lighthouse Keepers.Tieteen kuvalehden suuri kirja: Mysteerit (1996) s. 77-78https://www.historic-uk.com/HistoryUK/HistoryofScotland/The-Eilean-Mor-Lighthouse-Mystery/https://www.history101.com/eilean-more/https://www.nlb.org.uk/history/flannan-isles/https://medium.com/crimebeat/what-happened-at-the-flannan-isles-lighthouse-3e386305b894 See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Toivo pistää ihmisen tavoittelemaan välillä täysin epätodennäköisiä asioita. Tieteen tekijät jaksavat toivoa hankkeilleen rahoitusta, vaikka hallitus on leikannut tutkimusrahoja. Ilman toivoa ei kuitenkaan hakemuksia synny, sanoo aivotutkija Katri Saarikivi kolumnissaan

Vihreän poliitikon ja metsästäjän kunnioittava keskustelu luonnosta, metsästyksestä, susista ja sosiaalisesta mediasta. Jos tässä ei olla epätodennäköisen metsästyskeskustelun ääressä, niin missä sitten? --- Send in a voice message: https://anchor.fm/metsasta/message

Hallitus on tehnyt suuren virheen, kun se on päättänyt leikata tieteen rahoitusta. Sadat nuoret tutkijat tulevat jäämään ilman työtä ja menettävät mahdollisuutensa tutkijanuraan. Hallitus tarvitsisi tieteellisen neuvonantajan, kirjoittaa Enqvist

Vaaliraati/RKP. Politiikka ja yhteiskunta -toimituksen päällikkö Paula Pokkinen, kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Juontajana politiikan toimittaja Matti Koivisto. Lasten koronarokotetutkimus, johtaja Mika Rämet, Rokotetutkimuskeskus. Putin ja Lukašenka tapaavat, mikä on Venäjän rooli Valko-Venäjän tapahtumissa? Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen. Keskustan uusi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen. Tieteen ja kulttuurin rahat ja toimintamahdollisuudet puhuttavat. Blogi. Jenny Matikainen: Nelikymppinen voi Suomessa päästä lääketieteelliseen, Kiinassa ajatuskin naurattaa. Uusinta. Vaaliraati/RKP. Politiikka ja yhteiskunta -toimituksen päällikkö Paula Pokkinen, kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Juontajana politiikan toimittaja Matti Koivisto. Juontajina Hanna Juuti ja Matti Koivisto. Toimittajina Carolus Manninen, Mikko Haapanen, Matti Konttinen ja Päivi Dahl. Tuottajana Tarja Oinonen.

Luvassa on tutkitun tiedon teemajakso, sillä Menneisyyden Jäljillä -podcast on mukana Tutkitun tiedon teemavuodessa ja tämä jakso on omistettu tälle teemavuodelle. On äärimmäisen tärkeää kysyä ja kyseenalaistaa, kuka tietoa tuottaa ja kenellä on tiedon myötä valtaa. Millä eri tavoin ympäröivää maailmaa ja elämää ylipäätään on eri vuosisatoina tutkittu ja voiko eri tieteenaloja arvottaa keskenään? Mitä tiedolla on tehty ja miten se on muuttanut ihmisten käsityksiä itsestään ja muista? Pohdimme myös, mikä ero on tieteen ja tiedon historialla sekä onko raja terveyden ja sairauden välillä puhtaasti lääketieteellinen vai perimmiltään kulttuurinen. Jakson lopuksi otamme käsittelyyn pandemiat, kulkutaudit ja myös koronan ja mietimme, pitäisikö näistä puhua muutenkin kuin tilastojen, esiintyvyyslukujen ja diagnostiikan näkökulmasta. Tulisiko koronaa ymmärtää myös kulttuurisena ilmiönä?Jakson vieraana on siis Helsingin yliopiston yleisen historian professori Heikki Mikkeli. Lue lisää lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com !Read more #35 Tieteen, tiedon ja terveyden historiaa →

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen, Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Mika Pantzar pohtii, voidaanko kaikki ongelmat selittää aivojen kautta. Hän on sitä mieltä, että ympäristön pitäisi sallia erilaiset aivot, neurodiversiteettiä. Keskustelussa kehutaan Mona Mannevuon kirjaa "Ihmiskone töissä". Anu Koivunen on katsonut dokumentin elokuvaohjaaja Rauni Mollbergista. Veikko Aaltosen teos Dinosaurus tekee hänen mukaansa näkyväksi elokuva-alan muutoksen, joka alkoi #metoo-kamnpanjan myötä. Työkulttuurit ovat muuttuneet, hän sanoo. Pekka Seppänen on lukenut Vuoden tiedekirjan ja kysyy professoreilta, onko tiede tosiaan ahtaammalla kuin ennen ja saako tieteeltä vaatia tuloksia. Vuoden tiedekirjaksi on valittu Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus, jonka ovat toimittaneet professori Esa Väliverronen ja tutkija Kai Ekholm

Listen to the scientists - Kuunnelkaa tiedemaailmaa! Näin sanoi Greta Thunberg. Mutta eivät kaikki kuuntele tiedettä, ja tiedettä on joskus hyvin vaikeaa ymmärtää. Elämme aikaa, jolloin monet halauavat kyseenalaistaa tutkitun tiedon uskottavuutta ja tiedemaailman arvovaltaa. Monin uskoo mieluummin salaliittoteorioita kuin akateemista tutkimusta. Miten tiede saadaan kansan kuunneltavaksi? Millaisen maailmakuvan tiede luo ja kuinka se välitetään ihmisille? Miten uskomuksia korvataan tutkitulla tiedolla? Roman Schatzin vieraina ovat avaruusfyysikko ja filosofian tohtori Minna Palmroth.ja dokumentaristi ja kirjailija Riikka Kaihovaara.

Lapset pitävät kisailusta, mutta aikuisen luoma kilpailu on monelle lapselle myrkkyä. Kilpailu tunkeutuu lasten maailmaan helposti harrastusten ja aikuisten luomien suorituspaineiden kautta. Kilpailu haittaa lapsen kehitystä monella tavoin: se lisää stressiä, estää yhteishengen syntyä, voi lisätä aggressiota ja saa osan lapsistä tuntemaan huonommuutta. Kilpailu uhkaa tunkeutua jopa kouluun, varsinkin lukioissa vaikutus näkyy jo. Peruskoulun tehtävä on laaja ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen kasvattaminen, siellä kilpailullisuuden vaikutus on toistaiseksi vähäisempi. Mutta pystyykö koulu pitämään pintansa tehokkuutta, taloudellisuutta ja kilpailullisuutta korostavien yhteiskunnallisten arvojen keskellä? Tieteen päivillä aiheesta keskustelivat psykologian professori Lea Pulkkinen, professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta ja tutkijatohtori Silja Martikainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana oli Pirjo Koskinen.

Tiedolla on kaksiteräinen miekka, ja tämän tiesivät jo muinaiset kreikkalaiset ja heprealaiset. Filosofi, teologi ja tulevaisuudentutkija pohtivat Tiedeykkösessä ikiaikaista ongelmaa tiedon hyvästä ja pahasta luonteesta. Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen emeritaprofessori Sirkka Heinonen sekä Helsingin yliopistosta filosofian professori Thomas Wallgren ja kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä kertovat muinaisista mutta aina ajankohtaisista myyteistä, jotka liittyvät tiedon kaksoisluonteeseen ja tietämisessä piileviin vaaroihin. Tällaisia ovat Raamatun kertomus hyvän- ja pahantiedon puusta, Prometheus-myytti ja Faust-taru. Ihminen on loputtoman utelias ja kaikkea tietämäämme voi käyttää niin hyvään kuin pahaan. Ohjelmassa pohditaan niitä tienhaaroja, joista yksilö tai yhteisö voi lähteä hyvään tai huonoon suuntaan. Tiedeykkösessä puhutaan myös ihmisen, teknologian ja luonnon välisestä vuorovaikutuksesta. Jos vuorovaikutus ei ole sopusuhtainen, seurauksena on väistämättä ongelmia. Kuulemme, mistä tässä kolmiodraamassa on kyse ja mitä asialle pitäisi tehdä. Aiheina ovat lisäksi tiedon merkitys päätöksenteossa ja tulevaisuuden suunnittelussa sekä tiedon ja vallan välinen suhde. Tieteen päivillä 2021 tallennetun ohjelman on toimittanut Riikka Suikkari.

Kulttuuriykkösen vuoden 2021 ensimmäisessa kisastudiossa kulttuurin ajankohtaisten aiheiden äärelle kokoontuvat esseisti Silvia Hosseini, toimittaja Matti Rämö ja kosmologi Kari Enqvist. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Jakson vieraana Tervettä skeptisyyttä blogin ylläpitäjä - Oulun yliopiston tutkijatohtori Pauli Ohukainen. Kirjaksi valikoitui tähtitieteilijä Carl Saganin upea teos The Demon-Haunted World. Jaksossa pureudumme tieteelliseen ajatteluun ja selvitämme, että onko tiede tylsää? Taikuutta, demoneja ja parantavia rohtoja on ollut kautta aikojen, mutta mistä tietää mikä on totta ja mikä ei?

Avoin keskustelu kuuluu tieteeseen, mutta käytännössä tutkijoiden pääsyä tietoon rajoitetaan monilla tavoilla. Yliopistot maksavat miljoonia vuodessa pääsystä julkaisuihin, joita yliopistot ovat rahoittaneet. Onko nykytilanne kestävä ja mitä sille pitäisi tehdä? Avoimen tieteen periaatteista ja ihanteista ovat keskustelemassa projektipäällikkö Erika Lilja, tietoasiantuntija Mikko Ojanen sekä tutkija Emilia Palonen. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Tietokirja Tieteen vapaus ja tutkijan sananvapaus avaa monipuolisesti tutkimuksen vapaden kysymyksistä ja nykymenosta populismista yliopistojen murrokseen.

Tietäjät, noidat ja myrrys- tai indomiehet ovat itämerensuomalaisen viisausperinteen ytimessä. Millaisesta maailmankuvasta tietäjyys kumpuaa, ja millainen voisi olla tietäjän rooli tänä päivänä? Tässä jaksossa seuraamme Jämsän saunakylän nuotiopaikalle liittyy Miska Käppi, joka on podcastimme vanha ystävä, Maailmanpuu podcastin toinen isäntä ja Tietäjä yhdistyksen puheenjohtaja. Löylyosiossa kömmimme savusaunan mustien seinien suojaan sadetta pakoon. Puhumme savusaunan hengestä, menneen ja tulevan ajan tietäjistä ja tietäjälaitoksesta, sekä pohdimme luontomme luonnetta ja suhdetta kaikkeuteen. Jaksossa mainittuja lähteitä: - Kääpä Forest: https://www.kaapaforest.fi/ - Kääpä Health: https://www.kaapahealth.com/ - Tietäjä: https://tietaja.fi/ - Jämsän Saunakylä: https://www.himosjamsa.fi/keski-suomi-saunamaakunta/ - Aavasaksa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aavasaksa - Réginald Outhier: https://www.maupertuis.fi/retkikunta/outhier/ - Tieteen termipankki - Monismi: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:monismi - Tieteen termipankki - Idealismi: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:idealismi - Georg Wilhelm Hegel: https://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_Wilhelm_Friedrich_Hegel - Scott Roberts - Idealism vs. Common Sense: https://www.bernardokastrup.com/2017/07/idealism-vs-common-sense.html

Kun Suomessa vietetään parhaillaan kesää, Etelämantereella kärvistellään pakkasessa. Eteläisen pallonpuolen talvi on syvimmillään, mutta suunta on siellä kohti valoa: kaamos päättyy mantereen rannoilla olevilla tutkimusasemilla elokuussa, mutta ensimmäinen auringonnousu etelänavalla on odotettavissa vasta lokakuussa. Marraskuussa alkaa jälleen uusi tutkimuskausi. Silloin ympäri vuoden käytössä olevia asemia korjataan, huolletaan ja varustetaan uuteen kauteen. Yksi näistä on suomalainen Aboa. Se sijaitsee kuningatar Maudin maalla, jotakuinkin Etelä-Afrikan kohdalla Etelämantereella. Asema on ollut käytössä jo yli 30 vuotta, ja etenkin viime aikoina sitä on varusteltu ja paranneltu olennaisesti. Tiedeykkösessä Suomen Etelämanner-logistiikasta ja siten myös Aboa-asemasta vastaava Mika Kalakoski kertoo paitsi asemasta, niin myös siitä, miten sinne mennään ja kuinka retkikunnat siellä toimivat. Arkiseen aherrukseen siellä sekoittuvat äärimmäisten olosuhteiden mukanaan tuomat hankaluudet, mutta myös maisemat, joille ei löydy vertaa. Mukana ohjelmassa on myös Maanmittauslaitoksen tutkimuspäällikkö Jyri Näränen, joka on ollut tekemässä Etelämantereella painovoimamittauksia. Mittaukset kertovat selvästi, että Etelämannerkin liikkuu – se ei aina ole ollut etelässä, eikä se siellä pysy kuin hetken geologisessa aikamittakaavassa... Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen Kuva: Pasi Ylirisku/ FINNARP.

Taiteilija Maija Tammen sekä kuvittaja Ville Tietäväisen kirja Immortal kertoo hydrasta, lampipolyypistä, joka on periaatteessa biologisena organismina kuolematon. Aihetta lähestytään kuvitustaiteen sekä fiktiivisen tutkijahahmon ja tämän selittämättömän katoamisen kautta. Lopputuloksena on teos, jolle on vaikea löytää kirjastosta alaluokkaa. Tieteen puolella kuolemattomuuden tavoittelu edistyy esimerkiksi varaosien kasvattamisen alalla. Haastateltavina taiteilijat Maija Tammi ja Ville Tietäväinen ja tutkija Sira Karvinen. Ville Talola juontaa.

Neliosaisessa podcast-sarjassa keskustellaan Viheliäs tiede -kirjasta ja siihen liityvistä kuumista ja vaikeista tiedeaiheista. Tapaamme muutamia kirjan kirjoittajia ja pohdimme, miksi tutkimustuloksista kertominen on joskus niin vaikeaa. Hyvä ja ajankohtainen esimerkki on parhaillaan jylläävä koronaepidemia. Tieto lisääntyy jatkuvasti, mutta samalla ympärillä liikkuu monenlaisia uskomuksia ja huhuja. Ensimmäisessä osassa kirjan toimittaneet THL:n ohjelmajohtaja Tuukka Tammi ja tiedetoimittaja Mari Heikkilä keskustelevat kirjan syntyvaiheista sekä pohtivat viheliäisyyden anatomiaa.

Suomalaiset tieteen tekijät tarvitsevat termejä kotimaisella kielellä, vaikka kansainvälisessä yhteistyössä toimitaan usein englannin kielellä. Nettisivusto Tieteen termipankki pyrkii pitämään suomen kielen myös tieteen kielenä. Tieteen termipankin vastuullinen johtaja suomen kielen professori Tiina Onikki-Rantajääskö kertoo lisää termityöstä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen. Kuva: YLE

Tuore Esa Väliverrosen ja Kai Ekholmin toimittama "Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus" -kirja tarttuu kysymykseen siitä kuinka tieteen ja tieteentekijöiden sananvapaus toteutuu. Vapaa tiede kohtaa rajoitteita ja ohjailua myös Suomessa. Millä tavoin media vaikuttaa tieteentekijöiden sananvapauteen? Voiko tutkija yhä ajatella aidosti vapaasti? Kuinka vahvasti tieteentekijöiden keskuudessa vaikuttaa itsesensuuri ja voiko vaikutusvaltaisten tutkijoiden näkemyksiä tieteen sisällä kyseenalaistaa? Tieteen vapaudesta keskustelemassa ovat viestinnän professori Esa Väliverronen ja ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta sekä politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta. Tuukka Pasanen juontaa.

Akuuttien asioiden keskellä on joskus hyvä pysähtyä miettimään suurempaa kokonaisuutta. Kuopiolainen fysiikan lehtori Antti Savinainen kääntää tässä kolumnissaan katseen kauas ihmiskunnan menneisyyteen luonnontieteilijän silmin sekä siihen, miten kosmologit tällä hetkellä ymmärtävät tulevaisuutemme. Mutta mikä on hengentieteellinen kanta? Mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa? Missä asioissa on hyvä tukeutua tieteeseen ja mitkä asiat ovat tieteen saavuttamattomissa? Onko meidän otettava menneisyyden suurten hengentieteilijöiden tiedoksiannot sellaisenaan vai pitäisikö niidenkin osalta käyttää kriittistä ajattelua? Fysiikan opettamisen lisäksi Antti on perehtynyt erityisesti Ruusu-Ristin vuonna 1920 perustaneen Pekka Ervastin ja antroposofian kehittäneen Rudolf Steinerin opetuksiin. Antin ajattelussa voi nähdä yhden esimerkillisen tavan sovittaa luonnontieteet ja henkiset opetukset samaan maailmankatsomukseen. Yhteensovitus ei välttämättä ole helppoa, kuten ei moni muukaan asia ole helppoa juuri tällä hetkellä yhteiskunnassa. Huolimatta luonnonmullistuksista ja ihmisen itse sotien ja liikakulutuksen kautta aiheuttamasta kurimuksesta on Antin mukaan silti nähtävissä myönteisiäkin viitteitä. Oikea tieto ja ihmisten välinen eettisiin periaatteisiin pohjautuva yhteistyö edesauttaa positiivista tulevaisuuden näkymää. https://mesokosmos.com

Koronakriisi on saanut ihmiset suorastaan janoamaan tiedeuutisia. Uusimpia tutkimustuloksia julkaistaan lähes reaaliajassa ympäri maailmaa. Tieteen, datan ja tekoälyn roolista koronan torjunnassa puhuu Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos.

"Elämä ja ympäröivä maailmankaikkeus on täynnä kaikkea mielenkiintoista." – Petteri Mikkonen Petteri Mikkonen (@petterimikkonen), on tieteestä ja mystiikasta kiinnostunut Youtubettaja sekä perheellinen mies ja pienen tytön isä. Hän käsittelee Youtube-kanavallaan ihmismielen koukeroita, elämän mysteereitä ja esimerkiksi avaruutta. Videoiden kautta hän pyrkii tuomaan ihmisten tietouteen uusimmat tiedemaailman ilmiöt! Instagram: instagram.com/petterimikkonen Youtube: youtube.com/channel/UCW4heqyZ9aMiXRwptJIMXGQ/featured SAAVUTUS PODCAST Saavutus podcastin tavoitteena on tarjota sinulle uusia perspektiivejä, ajatuksia, unohtumattomia tarinoita sekä konkreettisia työkaluja joiden avulla pystyt saavuttamaan unelmasi sekä asettamasi tavoitteet. Saavutus etsii jatkuvasti uusia vieraita – merkittäviä ja perspektiiviä tuovia seikkailuita sekä kokemuksia elämän erilaisista lähtökohdista. Ole oman elämäsi tarinankertoja. Sivusto: aarohuttunen.com Tilaa kehityskirje: aarohuttunen.com/uutiskirje Instagram: instagram.com/saavutuspodcast "Valitse tarinasi suunta."

Suomalaiset luottavat tieteeseen enemmän kuin koskaan, näin kertoi vastikään julkaistu uusi tiedebarometri. Horisontti pohtii tällä kertaa, millainen on uskonnon ja tieteen suhde. Ovatko ne toistensa kumppaneita vai vastavoimia? Miten uskonnon ja tieteen suhde on muuttunut, ja mikä sitä tässä ajassa haastaa? Horisontissa ovat vieraina uskonnonfilosofian dosentti Ritva Palmén Helsingin yliopistosta, tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta ja tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja. Ajatuksia uskonnosta ja tieteestä kuullaan myös arkkipiispa Tapio Luomalta. Evankelis-luterilaisen kirkon piispat julkistivat marraskuun lopussa Tieteiden lahja -nimisen tiedekannanoton. Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen puolestaan pohtii, miksi jotkut toisaalta kyseenalaistavat tiedettä ja asiantuntijoita. Ohjelman toimittavat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

Voiko uskontoja ajatella metodina samalla tavoin kuin puhutaan tieteellisestä menetelmästä? Ei siis pelkästään niin, että uskontoja itsessään tutkitaan tieteellisin menetelmin vaan niin, että uskonto olisi tai se sisältäisi menetelmiä esimerkiksi itsekasvatukseen, maailman ymmärtämiseen, näkyvien ja näkymättömien lainalaisuuksien löytämiseen ja tutkimiseen. Tieteen ja uskonnon vertailu johtaa helposti ikiaikaiseen väittelyyn toinen toisensa ylivertaisuudesta enkä halua niinkään ottaa kantaa siihen debattiin. En myöskään halua ottaa kantaa minkään tietyn uskonnon metodin paremmuudesta. Yritän enemmänkin tehdä huomioita, jotka tuntuvat toisaalta yhdistävän, toisaalta erottavan uskontoja, tiedettä ja elämänfilosofioita. Tämä essee pohjautuu 2011 pitämääni luentoon aiheesta.

Mesokosmoksen kokoomapiste liikahtaa mualiman varsinaiseen napaan ja tapaa arvostetun fysiikan opettajan ja pitkän linjan teosofin, Antti Savinaisen Kuopiossa. Setvimme niitä rajapintoja, joissa tiede ja aikainviisaus modernina aikakautena on mahdollisesti kohdannut ja toisaalta jäänyt kohtaamatta. Onko tieteellä ja teosofialla mitään annettavaa toisilleen?

Lähteinä tässä podcastissä olen käyttänyt: Wikipediaa, Valonpolku.comia, Arno Forsiuksen tekstiä Yksisarvinen – menneisyyden tarueläin, Tieteen kuvalehden artikkelia Mistä taru yksisarvisesta on peräisin, Maija Karalan blogista Erään planeetan ihmeitä teksti Yksisarviset, dinosaurukset ja egyptiläiset: Kuinka eläimistä tulee mytologia, ja Martina Thorströmin opinnäytetyö Yksisarvinen ja lumottu metsä.

Yhdysvaltoihin on tullut tähän mennessä arviolta jo lähes 350 tieteen Nobel-palkintoa eli eniten maailmassa. Yliopistorankingeissa kärkeen sijoittuvat toistuvasti amerikkalaiset huippuyliopistot Harvardin yliopisto, MIT, Stanfordin yliopisto, Yalen yliopisto ja Caltech. Amerikkalaisiin yliopistoihin on syntynyt vuosikymmenien aikana osaamisen perinne, joka ruokkii nyt itse itseään, siten että nobelistien laboratorioista putkahtelee ulos uusia nobelisteja. Hyvät työskentelyolosuhteet ja tutkimuslaitteet sekä innostunut ilmapiiri ja työkulttuuri suosivat luovaa tieteentekemistä. Yhdysvalloissa yliopistotutkimus on kiinteästi kytköksissä yritystoimintaan ja yliopistoista on putkahtanut ulos suuri joukko start-up -yrityksiä. Yhdysvallat on hyötynyt tieteessä maahanmuutosta, kun sinne on paettu sotia ja vainoja. Huippuyliopistot myös rekrytoivat aktiivisesti lahjakkaita opiskelijoita ympäri maapallon. Tieteen, teknologian ja modernin yhteiskunnan tutkimuksen professori Kalle Michelsen LUT-yliopistosta pohtii syitä, jotka ovat Yhdysvaltojen vahvan tieteen taustalla. Hän muistelee myös omaa väitöskirja-aikaansa Pennsylvanian yliopistossa, jossa muun muassa yhdessä tenttitilaisuudessa piti tenttiä peräti 600 kirjaa. Post doc –tutkija, geneetikko ja unitutkija Hanna Ollila puolestaan kertoo, millaista on työskennellä Stanfordin huippuyliopistossa. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen. Kuva: Vapauden patsas Wikimedia Commons Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Logiikka on päättelyn tiedettä, jossa annetuista lähtökohdista muodostetaan järkevä johtopäätös. Tällaisia ajatuskulkuja ihminen käy jatkuvasti läpi mielessään. Esimerkiksi juuri nyt toivottavasti ajattelet deduktiivisesti: ”Olen kiinnostunut tieteestä. Tiedeykkönen kertoo tieteestä. Olen siis kiinnostunut kuuntelemaan Tiedeykkösen.” Käymme ohjelmassa Jyväskylän yliopiston yliopisto-opettaja, filosofi John Pajusen läpi loogisen ajattelun periaatteita, kuten deduktiivista ja induktiivista päättelyä sekä niihin liittyviä sudenkuoppia. Puhumme Aristoteleen syllogismista ja poliittisesta argumentoinnista sekä pohdimme loogisia pähkinöitä. Tietotekniikan yliopisto-opettaja Antti-Juhani Kaijanahon kanssa keskustelemme muun muassa logiikan ja tietotekniikan historiasta, Boolen artimetiikasta ja Turingin koneesta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Tieteen puolustaja, ylilääkäri, dosentti, päätoimittaja ja kivun huippuosaaja Vesa Kontinen on keskustelemassa kivusta joka jää vaivaamaan leikkauksen jälkeen. Luvassa tietoisku pitkittyvän kivun mekanismeihin ja riskitekijöiden tunnistamiseen. Luonnollisesti painotamme näyttöön perustuvia hoitokeinoja.

Sarkasmi eli pureva iva on tunnetusti vaikea laji. Se toimii muun ironian tavoin siten, että sanotaan yhtä ja tarkoitetaan toista, ja sarkasmilla on vieläpä kohde, johon suhtaudutaan arvostelevasti tai kriittisesti. Tieteen piirissä sarkasmi kiinnostaa paitsi kielen myös psykologian asiantuntijoita, kuten Aristoteleen kantapäässä vieraillutta psykologi Henri Olkoniemeä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.

Tiede ja politiikka halutaan pitää visusti erillään. Tieteen ja politiikan välillä vaikuttaisi vallitsevan selkeä työnjako: politiikka on ennen kaikkea arvokamppailua ja tiede tarjoaa parhaat mahdolliset työkalut valittujen päämäärien tai arvojen saavuttamiseksi. Toisaalta tietyt kysymykset, kuten talouden "tosiasiat", halutaan usein rajata poliittisten erimielisyyksien ulkopuolelle. Politiikan ja eritoten yhteiskuntatieteiden suhde on kuitenkin rutkasti tätä mutkikkaampi. Poliittiset ideologiat eivät ole kehittyneet irrallaan tieteellisistä teorioista, vaan - päinvastoin - yhtä jalkaa niiden kanssa. Poliittinen vasemmisto ponnistaa marxilaisesta yhteiskuntatieteestä, ja liberaalin oikeiston historia niveltyy taloustieteen historiaan. Toisaalta tieteet ovat kehittyneet reaktioina poliittisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin: esimerkiksi tilastotiede kehittyi rinnan modernin valtion ja massayhteiskuntien kanssa ja tarjosi valtaapitäville ja kehittyville byrokraattisille organisaatioille tieteellisiä työkaluja väestön hallinnointiin ja sen ominaisuuksien mittaamiseen. Dosentti, Hankenin apulaisprofessori Ville-Pekka Sorsa pohtii Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa tieteen ja politiikan välistä suhdetta. Mikä on tieteen poliittinen rooli, ja minkälaisia poliittisia kamppailuja tieteen kentällä käydään? Entä millaista on taloustieteellisen tiedon poliittinen valta? Missä vaiheessa politiikka tyhjeni tosiasioista ja latistui arvopuheeksi? Voiko tiede tarjota vastauksia poliittisiin ongelmiin? Ville-Pekka Sorsa on kirjoittanut ideoiden poliittisesta vallasta. Hän on lisäksi tutkinut muun muassa ekonomistien roolia yhteiskuntaa ohjaavan tiedon tuottajina. Sorsa päätoimittaa Poliittinen talous -lehteä. http://www.poliittinentalous.fi/lehti/ https://twitter.com/vpsorsa

Miten on mahdollista, että julkisesti rahoitetun tieteen tulosten julkaisemisesta on tullut yksityistä kustannustoimintaa: Tulokset suljetaan maksumuurien taakse, ja niitä ei saa vapaasti lukea, saati tutkia ja jalostaa tekoälyn avulla.Tieteellisen hakukoneen Iris.ai:n kaupallinen johtaja Maria Ritola ja LUT:in Professor of practice Atte Jääskeläinen pistävät hengästyttävällä vauhdilla halki, poikki ja pinoon tieteen julkaisemisen ja meritoitumisen nykyiset käytännöt - ja ehdottavat uusia, jotka sopivat paremmin nykyaikaan.

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://bit.ly/2kTWJDk RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Podcastin 28. jakson vieraana filosofi Tere Vadén. Jakso taltioitiin 12.3.2018. Jaksossa käsiteltyjä teemoja: • Ekologia • Energiantuotanto • Syntytieto • Yhteisöä koossapitävät voimat • Anomia • Öljy • Fossiiliset polttoaineet • Kalevala • Myytit • Liberaali yksilö • Velvoitteet • Alkoholismi • Etuoikeutettuus • Animismi • Eläimyys • Vammaisuus • Kohtalokkuus • Survivalismi • Fossiilikapitalismi • Fossiiliriippuvuus • Geopolitiikka • EROEI • Energiaorjat • Irtikytkentä • Kohtuullistaminen • Dekabronisaatio • Ruoantuotanto • Muovi • Kehitysansa • Kierrot • Permakulttuuri • Ilmastopakolaisuus • Tehokkuus • Steampunk • Amishit • Talouskasvu • Talouslasku • Romahdus • Transhumanismi • Suru • Toivo ja epätoivo • Avoin lähdekoodi • Avoin tiede • Hajauttaminen • Tiedejulkaisuilla rahastaminen • Tieteen kriisi • Tiedon pinta- ja syvätasot • Tutkimusrahoitus • Ilmastonmuutos • Totalitarismi Linkkejä keskustelun tiimoilta: • BIOS-tutkimusinstituutti http://bios.fi • Salmisen ja Vadénin kirja "Energia ja kokemus" https://bit.ly/2M1otlS • Pauli Pylkkö https://bit.ly/2Jhivzi • Teren luento "Energia ja syntytieto" https://bit.ly/2xITEPL • Teren kirja "Kaksijalkainen ympäristövallankumous" https://bit.ly/2LqWaw6 • David Graeberin kirja "Bullshit Jobs" https://bit.ly/2JcOyR7 • Miika Vanhapiha podcastissa https://bit.ly/2Kh60Rr • Sunaura Taylorin kirja Beasts of Burden https://bit.ly/2LqdukD • Miekkavalaat ja kulttuurievoluutio https://bit.ly/1TW2iNC • Religion is not about beliefs https://bit.ly/2sKT5iy • Andreas Malmin kirja Fossil Capital https://bit.ly/2sKTzFo • EROEI https://bit.ly/2isymys • Petrus Pennanen ja pienet ydinvoimalat https://bit.ly/2kQUq3O • Janne M. Korhonen podcastissa https://bit.ly/2FPXWFy • Italia ja Viiden tähden liike https://bit.ly/2Jy3lFa • Cradle to Cradle -kirja https://bit.ly/2ic2s9u • Pasasen ja Ulvilan kirja "Vihreä uusjako" https://bit.ly/2sze2xx • Bittitaiteilija Viznut http://viznut.fi • Steady-state economy https://bit.ly/2LsaVOX • Timothy Morton ja luonto https://bit.ly/2xL1vfD • Charles Eisenstein ja suru https://bit.ly/2syuSwG • Richard Stallmanin teksti "Why Software Should Be Free" https://bit.ly/2M17KiF • Avoimen lähdekoodin maatalouskoneet https://bit.ly/2JyJ7LM • eCorolla: https://bit.ly/2kPaR0G • Sci-Hub https://bit.ly/1UI574H • Star Trekiin pohjaava feikkipaperi https://bit.ly/2Hlfc4x • Teren blogi https://bit.ly/2Jk9r8U• Teren Twitter https://bit.ly/2sI8m3O • Tere Wikipediassa https://bit.ly/2sJW76O • Teren kolumnit Peruste-lehdessä https://bit.ly/2JwiZkI • Teren Medium-blogi https://bit.ly/2JdDYt8 • Teren uusi kirja "Elo ja anergia" https://bit.ly/2kTtuka • niin & näin-lehti http://netn.fi/ ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis • Kieku: https://kieku.com/channel/Ihmisi%C3%A4%2C%20siis%20el%C3%A4imi%C3%A4 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi

Brittiläinen fyysikko Stephen Hawking menehtyi maaliskuussa 76-vuotiaana. ALS-tautia sairastavasta ja puhesyntetisaattoria käyttäneestä Hawkingista tuli aikamme kuuluisin tutkija, jonka sanomisia seurattiin tarkasti. Hawking tutki mustia aukkoja ja kosmologiaa ja kirjoitti myyntilistojen kärkeen nousseen teoksen Ajan lyhyt historia. Hänet nimitettiin Cambridgen yliopiston Lucas-professoriksi, tehtävään jossa toimi aikoinaan Isaac Newton. Hawkingin muistoksi pidetään juhlatilaisuus kesäkuun 15. päivänä Lontoon Westminster Abbeyssa, jonne hänen tuhkansa sijoitetaan Isaac Newtonin ja Charles Darwinin hautojen lähelle. Emeritusprofessori Mauri Valtonen Turun yliopistosta ja dosentti Claus Montonen Helsingin yliopistosta opiskelivat 1970-luvun alussa Hawkingin kanssa samaan aikaan Cambridgen yliopistossa. He kertovat Tiedeykkösessä kuinka "joutuivat välistä hommiin" Hawkingin vuoksi, muistelevat Hawkingin persoonaa ja arvioivat hänen tieteellistä työtään. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen. Kuva: EPA/EVERT ELZINGA

Sateenkaaria koeputkessa, harmonografin piirtämää taidetta, liikkuvia robotteja, valeuutisia ja paljon muuta tarjosi SciFest eli Joensuussa järjestettävä tiede-, ympäristö- ja teknologiafestivaali. Lisäksi asiaa ruokavalion ja mielenterveyden yhteyksistä ja syistä punaisten häviöön sisällissodassa.

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://bit.ly/2IvQP9I RSS: https://bit.ly/2G804vL Podcastin 27. jakson vieraana suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen vs. professori, kielitieteilijä, kolumnisti ja esseisti Janne Saarikivi. Jakso taltioitiin 5.3.2018. Käsiteltyjä teemoja • Kielen ja kulttuurin suhde • Kielten oppiminen • Kielten kehitys, säilyminen ja uhanalaisuus • Eri kielillä ajattelu • Kirjoitusjärjestelmät • Eläimet ja kieli • Kielikylvyt • Yksilön priorisointi • Itsensä toteuttaminen eri kulttuureissa • Vapauden ja rakkauden määritelmät • Kulutus ja vähentäminen • Kertész, Frankl ja keskitysleirit • Uhraaminen • Taloudellista tasa-arvoa tuottavat rituaalit • Kulttuuridiversiteetti • Kielten vähenemisen tyhmentävä vaikutus • Kielten erot todellisuuden kokemisessa • Englannin hallitsevuus • Vaatimattomuus • Degrowth • Luostarielämän järkevyys • Tiedeviestintä • Nationalismi ja isänmaallisuus kansainvälisinä trendeinä • Ylpeys ja ansaitut asiat • Sodan kaaos • Yksilö ja esi-isien saavutukset • Myytit • Yhden tarinan vaarat • Talouden ja ekologian uskontojen välinen taistelu • Talouden metaforat • Palkkaerot • Köyhyys • Kaksinaismoralismi • Ruoantuotannon realiteetit • Vainajien syöminen • Ilmahautaus • Turhan tiedon seura • Hyvän tekeminen • Tieteen vaikutukset ja lähtöoletukset • Tutkimusrahoitus • Kristinusko ja luterilaisuus • Uskonnollisuus • Sosiaalidemokratian ja kirkon rooli • Irrationaalisten asioiden totuusarvo • Uskontokritiikki • Universaali kulttuuri • Suvaitsevaisuuden inhottavuus, välttämättömyys ja velvoittavuus Linkkejä keskustelun tiimoilta • Vapauden käsite venäjässä https://bit.ly/2IVAMS2 • Imre Kertészin kirja "Kohtalottomuus" https://bit.ly/2LdxFDb • Viktor Franklin kirja "Ihmisyyden rajalla" https://bit.ly/2hC4ZK7 • Robert Anton Wilsonin kirja "Prometheus Rising" https://bit.ly/2CdDDCH • Kielet ja paikkaan sidottu ekologinen informaatio https://bit.ly/2ITcoQL • Pursiainen ja hulluus https://bit.ly/2wUvWzs • Uuden vuoden kirjoitus Imagessa https://bit.ly/2rPIzaf • Jani Kaaro ja myytit https://yle.fi/uutiset/3-10098714 • Robert Nelsonin kirja taloudesta ja ekologiasta "The New Holy Wars" https://bit.ly/2IvLa3z • Miika Vanhapiha podcastissa https://bit.ly/2Kh60Rr • Vapaudessa ja vankeudessa eläneen ihmisen tappamisesta https://bit.ly/2kbRe2D • Vainajien syömisestä AntroBlogissa: https://bit.ly/2ICNAJL • Turhan tiedon seura https://bit.ly/2IYHCGa • Gravitaatioaallot https://bit.ly/2KEQ4rs • Saarikiven ja Ehnqvistin kirja "Ainoa mikä jää" https://bit.ly/2IV6uif • Saarikiven kirja "Suomen kieli ja mieli" https://bit.ly/2KExdN4 • Slate Star Codex ja universaali kulttuuri https://bit.ly/2rW7RCV • Suvaitsevaisuuden inhottavuus https://bit.ly/2x20q2S Muut Saarikivi-linkit • Tutkimuksia https://bit.ly/2wWj1NL ja https://bit.ly/2IPQLRB • Kolumneja Hesarissa https://bit.ly/2kcxT18 • Kolumneja Journalistissa https://bit.ly/2kbiLkE • Kulttuurihumanismi https://bit.ly/2GxCXWK • Hei kuule Suomi https://bit.ly/2wYBDfW • 375 humanistia https://bit.ly/1jFHWJh • Uudenvuodenpuhe 2015 https://bit.ly/2wWOLSS • Muisto ja mielikuvitus https://bit.ly/2IzAooJ • Facebook https://bit.ly/2GysU3v --- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • FB: https://bit.ly/2EjhIGK • Twitter: https://bit.ly/2IsE4Iw • IG: https://bit.ly/2H9XO4b • Soundcloud: https://bit.ly/2qa5koz • Kieku: https://bit.ly/2FGAfm1 • Studio: https://artlab.fi

Tieteellisiä artikkeleita julkaistaan maailmassa enemmän kuin koskaan, eikä kukaan pysty lukemaan niitä tarvittavia määriä. Samalla artikkeleiden julkaisukanavat ovat pienen joukon hallussa, mikä kannustaa tutkijoita kilpailemaan julkaisupaikoista alojen parhaissa lehdissä – tyypillisesti ilman rahallista korvausta. Studiossa vieraana Maria Ritola, joka on tarttunut näihin ongelmiin. Hän on kehittänyt yhtiökumppaneidensa kanssa tekoälyllä toimivaa tutkimusassistenttia, Iris AI:ta, joka on niittänyt […]

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://bit.ly/2IztaAN RSS: https://bit.ly/2G804vL Podcastin 22. jakson vieraana erittäin hyviä aivoja kantava viestijä, itsekin mainiota podcastia sekä Kaarlen maailma -keskusteluohjelmaa vetänyt Kaarle Hurtig. Jakso taltioitiin 22.1.2018. Käsiteltyjä teemoja: • Vanhoillislestadiolaisuus • Kapitalismi • Työ- ja muun ajan yhteensulautuminen • Joutenolo • Älylaitteet • Sosiaalinen media • Vastuullisuus • Markkinatalous ja kannustimet • Syntipukit • Resurssien jakaminen ja yhteisomistus • Tieteen ja kulttuurin yhteisyys ja ansiottomuus • Pitkän tähtäimen näkökyky • Sankarikultti • Mokaaminen • Vilpittömyys ja kyynisyys • Metamodernismi • Salaliitot • Rasismi • Pimeys • Ääri-ilmiöt • Mustan magian positiiviset funktiot • Lasten kasvattaminen • Polyamoria • Utopiat • Polarisaatio • Edustuksellisen demokratian rajoitteet • Perustulo • Maanpuolustus • Hajauttaminen • Fossiilikapitalismi • Energiaorjat • Kilpailuvietti • Maailma surffaamisena ja aaltoina • Juusto ja kitsch • Skeittaaminen • Graffiti • Skenepuritanismi • Nostalgia • Etninen lestadiolaisuus Linkkejä keskustelun tiimoilta: • Ha-Joon Changin kirja Taloustiede https://bit.ly/2uTc5Qc • Henryn teksti ansaitsemattomuudesta https://bit.ly/2uS8nX1 • Jason Silva ja miljardöörin määritelmä https://bit.ly/1IzcINH • Lilja Tamminen podcastin vieraana https://bit.ly/2uV789Q • Bill Brysonin: "A Short History of Nearly Everything" https://bit.ly/1kQgjyD • Yuval Noah Harari: "Sapiens" https://bit.ly/2q9aNvx • Jim Holt: "Why Does the World Exist?" https://bit.ly/2uVTWS0 • Kaarlen ja Sebastian Tynkkynen https://bit.ly/2GDM0dB • Hesarin artikkeli Liettuan kirjaroviosta https://bit.ly/2EoECN6 • David Chapman ja rationaalisuuden ylittäminen https://bit.ly/2JpIUHZ • David Chapman ja musta magia https://bit.ly/2GE1p9r • The Loop -järjestö https://bit.ly/2JlRyqC • Muunto-hanke https://bit.ly/2Gmkblz • Elokuva "Boyhood" https://imdb.to/1rPIIGG • Kaarle Ylen haastattelussa https://bit.ly/2q9nDKt • Kaarle ja Kristiina Komulainen https://bit.ly/2q9IYUa • Charles Eisenstein lasten kasvattamisesta https://bit.ly/2GGbq6i • Erkki Hurtig, lestadiolaisyhteisö ja väkivalta https://bit.ly/2Eoh1w9 • Johanna Hurtigin kirja "Taivaan taimet" https://bit.ly/2uWgq54 • Arman ja suviseurat https://bit.ly/2HbnHR3 • Salaliittoteoriaskenen kulttimaisuus https://bit.ly/2H2qZbR • David Chapmanin ja merkityksellisyys https://bit.ly/2Hgjufe • Kaarlen maailman lopettaminen https://bit.ly/2qbPaKy • Henry ja podcast-vieraiden sukupuolijakauma https://bit.ly/2Hd0jTm • Sitra (ei siis Demos) ja perustulo https://bit.ly/2Eq0R5j • Timo Honkela podcastin vieraana https://bit.ly/2GlwJhp • Jani Kaaron artikkeli rauhasta https://bit.ly/2JrcQn2 • Laura Saarikoski ja Grundyn kaivoskaupunki https://bit.ly/2GGhRpY • Yuval Noah Hararin "Homo Deus" https://bit.ly/2FY88OM • Oi Va Voi -yhtye https://bit.ly/2IzMZIh • Juliette Armanet https://bit.ly/2Jr7IPB • Kaarle ja skeittaus uskontona https://bit.ly/2IzNW3b • Area 08 -leffa https://bit.ly/2HezWfX • Kaarlen Soundcloud: https://bit.ly/2GEb1B3 Korjaus: Suomenkin osakeyhtiölaki mahdollistaa yrityksille yleishyödyllisiä tavoitteita. ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • FB: https://bit.ly/2EjhIGK • Twitter: https://bit.ly/2IsE4Iw • IG: https://bit.ly/2H9XO4b • Soundcloud: https://bit.ly/2qa5koz • Kieku: https://bit.ly/2FGAfm1 • Artlab: https://artlab.fi

Aberdeenin yliopiston antropologian professori Tim Ingold kertoo urastaan, ajatuksistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Ingold tunnetaan hyvin filosofisesta ja toiveikkaasta, kielellä leikittelevästä lähestymistavastaan ihmisen olemassaoloon, toimintaan ja suhteellisuuteen ympäristössään. Haastattelun aikana ehdimme myös käsitellä mielikuvitusta, toivoa, tietoa, antropologian ja etnografian eroja, sienirihmastoja ja Sallan kuntaa. The post Elämän muodot ja tieteen tiet – Tim Ingoldin haastattelu appeared first on AntroBlogi.

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://youtu.be/y91q_AEGoAw RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Podcastin viidennen jakson vieraana on Helsingin yliopiston professori, Rauhankone-projektinsa tiimoilta kuluvan vuoden aikana paljon huomiota saanut tekoälytutkija Timo Honkela. Koettakaa kestää jaksossa kuuluvia kännykän piippauksia, niitä on lähinnä keskustelun alussa ja lopussa. Jakso äänitettiin 17.10.2017. Jaksossa käsiteltyjä teemoja: • Tekoäly • Koneoppiminen • Ihmistenväliset konfliktit • Demokratia • Oikeudenmukaisuus • Sairaus • Läheisen menettäminen • Kuolema • Väkivalta • Yhteiskuntakokeilut • Teknologian addiktoivuus • Tiedon läpinäkyvyys • Yksityisyys • Suunnitelma- ja markkinatalouden nurjat puolet • Kompleksisuuden hallinta • Todellisuuden monimutkaisuus ja dynaamisuus • Tieteen rajat • Laadullisen ja määrällisen tutkimuksen lähentyminen • Emergenssi • Lääkärinetiikka • Merkitysneuvottelu • Fiktio • Tieteen alirahoitus • Rauhanteollisuus • Psykopatia • Ydinaseet • Kiroilu • Hidastaminen • Muisti • Presidenttien valta • Demokratiaan pakottaminen • Aikido Linkkejä keskustelun tiimoilta: • Rauhankone-kirja: https://www.gaudeamus.fi/rauhankone/ • Tristan Harris Sam Harrisin podcastin vieraana, "What is Technology Doing to Us?": https://www.samharris.org/podcast/item/what-is-technology-doing-to-us • Ha-Joon Chang: Economics – The User's Guide • Heinz von Foerster: https://en.wikipedia.org/wiki/Heinz_von_Foerster • Teuvo Kohonen: https://en.wikipedia.org/wiki/Teuvo_Kohonen • Buckminster Fuller: https://en.wikipedia.org/wiki/Buckminster_Fuller • Mika Panzar: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mika_Pantzar • Timo Honkelan kotisivu: https://users.ics.aalto.fi/tho/ • Timo Honkelan Twitter: https://twitter.com/thonkela • Rauhankone-projektin Facebook-sivu: https://www.facebook.com/rauhankone • Rauhankone-kirjan julkistamistilaisuus 15.12.2017: https://www.facebook.com/events/1003456379792413/ ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Ihmisiä, siis eläimiä Facebookissa: https://facebook.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Twitterissä: https://twitter.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Instagramissa: https://www.instagram.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Soundcloudissa: https://soundcloud.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Kiekussa: https://www.kieku.com/channel/Ihmisi%C3%A4%2C%20siis%20el%C3%A4imi%C3%A4 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi

Tänään Juuso käsittelee tutkimusetiikkaa. Mitkä ovat tämän päivän tieteentekijöiden eettisiä haasteita ja minkälaisia tutkimuseettisiä ongelmia tiedettä tehdessä voi joutua kohtaamaan? Vieraana Juusolla on tutkijakaksikko Henriikka ja Arto Mustajoki, jotka ovat kirjoittaneet kirjan aiheesta. Henriikka Mustajoki on väitellyt tohtoriksi vuonna 2000 ja hän opettaa tutkimusetiikkaa useissa yliopistoissa ympäri maailman. Arto Mustajoki on venäjän kielen professori, jolla on pitkä kokemus erilaisista eurooppalaisista tiedeorganisaatioista. Hän on Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan entinen dekaani ja Helsingin yliopiston entinen varatehtori. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon.

Fyysikot etsivät niin sanottua kaiken teoriaa, joka selittäisi maailmankaikkeuden aineen rakenteen ja vuorovaikutukset "yhden katon alla". Jos tällainen teoria löytyisi, mihin se kelpaisi? Kelpaisiko se ennustamaan tai selittämään jopa ihmisen biologiaa tai toimintaa? Keskustelijoina ovat professori Kai Nordlund, dosentti Syksy Räsänen ja professori Ilpo Vattulainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Aihe liittyy Helsingissä pidettäviin Tieteen päiviin, joissa yhden luentorupeaman otsikkona oli Mitä voidaan ennustaa?

Sarkasmi eli pureva iva on tunnetusti vaikea laji. Se toimii muun ironian tavoin siten, että sanotaan yhtä ja tarkoitetaan toista, ja sarkasmilla on vieläpä kohde, johon suhtaudutaan arvostelevasti tai kriittisesti. Tieteen piirissä sarkasmi kiinnostaa paitsi kielen myös psykologian asiantuntijoita, kuten psykologi Henri Olkoniemeä. Miten sarkasmia tutkiva psykologi näkee sarkasmin? Kuka keksi sarkasmin? Onko sarkasmi merkki älykkyydestä? Psykologi Henri Olkoniemi kertoo aihepiiristä Aristoteleen kantapäässä, jonka ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen.

"Pääni oli täynnä politiikkaa nuorempana ja olin valmis taisteluun. Nyt teen runollisempaa räppiä, sillä ymmärrän, että todelliset taistelut käydään rauhassa", sanoi Asa Ali Show'ssa. Ali ja Asa muistelivat lähetyksessä nuoruusvuosiaan. Asa kertoi käyneensä Stockmannilla suihkuttelemassa näytepullot tyhjiksi miesten tuoksuja ja käyttäneensä pelkästään Fila-merkkisiä vaatteita. Alin ja Asan nostalgisointi päättyi kaksikon pohdiskeluun siitä, oliko ennen kaikki paremmin. Lähetyksessä myös mietittiin uskonnon asemaa nyky-yhteiskunnassa. "Tieteen pitäisi korvata uskonto ja tiedemiesten pitäisi tehdä kaikki poliittiset päätökset. Timo Soini ei voi ratkaista meidän ongelmia", sanoi Asa. Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä.

1700- ja 1800- luvuilla elävältä hautaaminen aiheutti kuolemanpelkoa. Elävältä hautaaminen oli yksi vampirismin tieteellisistä selityksistä. Kuoleman varmistamiseksi suositeltiin mm. jalkapohjien viiltelyä partaveitsellä ja tulisen hiilihangon työntämistä peräaukkoon. Muita järjettömiä tapoja ja uskomuksia tuohon aikaan olivat myös mm. suisidaalimurhat, joissa vinksahtaneen teologisen järkeilyn perusteella tehtiin murha sekä ihmissudet, joihin Euroopassa uskottiin ja käytiin myös ihmissusioikeudenkäyntejä. Yleinen maailmankuva oli 1700- ja 1800-luvuilla viitekehys, johon kaikki käsitykset yritettiin sovittaa. Maailmankuva muodostui kristillisen uskon dogmeista. Ongelmana kuitenkin oli, että raamattu vaikenee monista käytännön asioista tai teksti on ristiriitaista. Siitä huolimatta täytyi yrittää sovittaa eteen nousevia kysymyksiä, ongelmia ja ilmiöitä. Sitä tekivät yhtäältä oppineet, teologit, tutkijat, alkemistit ym. sen ajan sivistyneistö ja toisaalta tavallinen rahvas, joka sekoitti surutta ja iloisesti kristinuskon dogmeihin omia kansanuskomuksia. Raamatun teksti, oppineiden tulkinnat sekä rahvaan oma usko ja omat käsitykset koskettivat vain osin toisiaan, joten syntyi kaikennäköisiä väärinymmärryksiä ja erikoisia arvaamattomia seurauksia. Länsimaissa ollaan jo melkoisen pitkälle irtauduttu kristinuskon maailmankuvasta ja sen järjestävästä vaikutuksesta kaikkeen muuhun ajatteluun, mutta islamilaisessa maailmassa uskonnollinen maailmankuva on edelleen sellainen ajatusmallin kehikko, joka täytyy jokaisessa asiassa ottaa tavalla tai toisella huomioon. Tieteen eräs tehtävä on pitää yhteiskunta raiteillaan ja siihen tarvitaan laadukasta tutkimusta. Mikäli näin ei ole, on vaarana että syntyvän tilan täyttää kaikenlaiset huuhaa uskomukset, joista tässä ohjelmassa kuullaan muutama karmaiseva esimerkki. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on Pekka Kilpinen, joka on kirjoittanut kirjan Vakavasti otettavaa huuhaata.

Biobensiini on ilmastoystävällistä menovettä. Tieteen päivät: Ilmastoa voi muokata - miten ja miksi? Unella on muutakin merkitystä kuin jaksamisen ylläpitäminen. Lukiossa opiskeleva nuori kaipaa opiskelueväitä kotiväeltä.

Kaipaako urheilijan kroppa lisäravinteita vai kotiruokaa? Tieteen päivät: Ilmastoa voi muokata - miten ja miksi? Parempaa sisäilmaa huonekasvien avulla. Parempi piävä: Hyvän työpäivän tarina. Mitä kotona on hyvä tietää ekaluokkalaisen koulunkäynnistä?

Mikrobit voivat suojata allergialta tai sairastuttaa vakavasti. Tieteen päivät: Riippuuko onni ja hyvinvointi siitä, missä sattuu asumaan? Ruokavalio ja kestävyyskunto vaikuttavat riskitekijöihin ja kognitioon. Tutkija: ulkonäöstä on tullut yksi työelämän kompetenssialueista.

Viina vie, suomalainen vikisee - vieläkö se on näin? Tieteen päivät: Yhteiskuntaluokka työläistyttöjen koulutusvalinnoissa. Miltä kaavaillut koulutussäästöt tuntuvat yliopistoissa lukuvuoden alettua?

Rahapelit: viihdettä vai ongelmia? Tieteen päivät: Mitä tapahtuu, kun syntyy sattumalta väärään perheeseen? Sienet ovat ravinnerikasta villiruokaa. Parempi piävä: Lihavuusgeeni heikentää suorituskykyä.

“Aurora Borealis, the icy sky at night” laulaa Neil Young Pocahontas kappaleen alussa. Tämä tulee aina mieleen kun seison jäisenä, kristallinkirkkaan suomalaisen tähtitaivaan alla ja tähyilen haikeana kohti pohjoista taivaanrantaa toivoen näkeväni taivaantulia. Revontulet, taivaantulet, pohjanpalo, pohjoisen aamurusko, reposet.. Tällä rakkaalla ilmöillä on monta nimeä. Revontulet on liikuttaneet suomalaista mieltä jo vuosituhansia. Mitä mahtoikaan suomineidon ensimmäiset asukkaat, se kuuluisa alkuperäisväestö miettiä, kun taivaankansi leimahti liekkeihin äänetönnä. On mahtanut hieman pelottaa, kun ei ole ollut sitä internettiä ja wikipediaa mistä kysyä. Tuon wanhan hywän ajan wikipedia olikin varmaan heimon wanhin, jolta kysyttiin tai sitten peräti cunnianarwoica herra shamaani herra. Revontulet-nimi on muuten yhden selityksen mukaan wanhasta saamelaisesta tarusta peräisin. Ketun eli siis revon juostessa pitkin tuntureita ja revonhännän iskiessä kinoksiin taivaalle sinkoutuu kipinöitä eli revontulia. Uskomuksia ja ennusmerkkejä liittyi varmasti paljon revontuliin. On uskottu reposten olevan merkki jostain suuresta tulevasta: tärkeän ihmisen syntymästä, sodasta, lumimyrskyistä tai kovista pakkasista. Revontulista on paljon uskomuksia edelleen. Vaikka wikipedia. Vaikka tiede. Revontulten näkyminen liittyy edelleen monien mielestä koviin pakkasiin. Eipä ollut elokuisena kesäyönä Helsingin rannoilla pakkasta, kun pari viikkoa sitten niitä kuvasin. Uskomus vailla todellisuuspohjaa. Aasialaisen uskomuksen mukaan ihminen, joka on kerran nähnyt revontulet, elää loppuelämänsä onnellisena. Voi sitä onnea, jonka reposet ovat minun elämääni saattaneet. Ja eräissä kulttuureissa uskotaan, että rakastelu revontulten loimottaessa taivaalla on tulevan lapsen kannalta erityisen merkittävää. Lapsesta tulee uskomuksen mukaan suurhenkilö. En ole kyseistä juttua päässyt (vielä) testaamaan. Jos kohta, suurhenkilö-jälkikasvukiintiöni on jo täynnä. Tieteen ja nettiteknologian myötä revontulista on tullut varsin helposti ennustettavia. Siis varsin helposti. Lukemattomia ovat ne yöt, kun joukko taivaanilmiöistä kiinnostuneita kuvaajia, minä mukaan lukien, on vaeltanut ennusteiden lumoamina yön pimeyteen ja joutunut palaamaan kotiin muistikortin reunaan tarttuneen vihertävän harson kera. Onneksi useimmiten ennusteet pitävät kutinsa, ensin tulee aurorahälytys, sen jälkeen alkaa hillitön indeksien kyttääminen kotona, sitten reposkuvaajien hälytysrinki varoittaa ja kohta joku postaa Facebookkiin ilmoituksen “nyt näkyy taivaantulia Talikkalassa”. Ja silloin on aika kirmata ulos yön pimeyteen, vaikka ulkona olisi -20 C pakkasta. Ja vielä elokuussa. Ei tunnu missään, kun luvassa on ilmainen taivaallinen ilotulitus, ilman korvia särkevää ja koiria pelottavaa pauketta. Ja niistä reposten äänistä sananen. Revontulien äänistä on puhuttu paljon ja on niitä tutkittukin. Moni meistä kuulee ääniä. Minäkin. Mutta en ole koskaan kuullut revontulia havainnoidessani ääniä. Siis revontulten ääniä. Omakohtainen kokemukseni revontulista on ihan nollaluokkaa verrattuna pohjoisen konkareihin, siksi vaikenen seurakunnassa äänten olemassaolon tai olemattomuuden suhteen. Mutta haluan uskoa revontulten ääniin. Jonain yönä, kun olen seuraavan kerran valosaasteettomassa ja täysin hiljaisessa paikassa yksin, mutta rakkaiden kameroideni ympäröimänä haluan kuulla reposten kuiskivan minulle jostain tärkeästä. Koska se on mun luonto.

Sattumalla on yllättävän keskeinen rooli tieteessä. Sattumaa ja riskejä pyritään hallitsemaan tai ainakin ennakoimaan esimerkiksi yhteiskuntapolitiikassa. Toisaalta sattuma voi toimia keskeisenä tieteellisten löytöjen taustana. Usein arkiajattelussa mieleen tulee, että jotakin hannuhanhea aina onni potkaisee, mutta onko tämä vain harhaluulo? Kalle Haatasen vieraana Tieteen päivien pääsihteeri Ilari Hetemäki.

Julkaise tai tuhoudu - tieteelliseen julkaisemiseen liittyy suuria intohimoja. SciFest on sukellus tieteen maailmaan. Parempi päivä: Unohda venyttely!

Nuori tutkija tuntee tieteen popularisoinnin haasteet. Kalsiumlisät voivat kasvattaa sepelvaltimotaudin riskiä. Uni-valverytmiä säätelevät tekijät.Tutkijan ohje teinin vanhemmalle: kysy nuorelta yksi kysymys päivässä!