Podcasts about muutoksen

Vapun kunniaksi Jussi on saanut vieraakseen sosiaalidemokraatin. Vasemmistoyhteistyön merkeissä Jussi ja hallitusammattilainen Esa Suominen keskustelevat kunta- ja aluevaalien tuloksista sekä hallituksen kehysriihestä.Esa kertoo, miksi selitys kotiin jäävistä kannattajista on kehno. Samoin selviää, kuinka merkittävän muutoksen pääministeri Petteri Orpo on Suomeen tehnyt. Muutoksen suunnasta ja laadusta voi sitten olla monta mieltä.

Tällä videolla käyn läpi omaa kokemusta masennuksesta – ei siksi, että voitaisiin yhdessä vajota syvemmälle, vaan siksi että joku ruudun toisella puolella saattaa tarvita juuri tämän viestin:It does get better. Siitä voi selvitä. Mutta jonkun täytyy muuttua – ja ainoa joka voi tehdä muutoksen - olet sinä itse. Tämä ei ole ammattilaisen näkökulma, vaan kokemusperäinen tarina siitä, miten olo alkoi pikkuhiljaa parantua. Ja mitä kaikkea piti laittaa uusiksi, jotta elämä taas alkaisi maistua.Videolla puhutaan mm.:Miltä masennus tuntui ja miten se ilmeniMitkä muutokset oikeasti vaikuttivat: työ, koti, uni, ravinto, liikeMiten löytää merkitystä, kun mikään ei kiinnostaMiksi vastuun ottaminen omasta hyvinvoinnista on avain toipumiseenJos tuntuu, että olet juuri nyt syvällä, tämä video on tehty sinulle.toivoa on AINA vaikka mieli koittais muuta väittää

Grönlanti on joutunut keskelle Trumpin Yhdysvaltain laajentumispyrintöjä. Trumpin uhittelujen keskellä Grönlanti ja Tanska ovat tiivistämässä yhteistyötään. Ohjelmassa kuullaan, mitä Trump Grönlannista oikein haluaa. Lisäksi selvitetään, mitä Tanskassa ja Grönlannissa ajatellaan Trumpin puheista. Asiantuntijoiden mukaan Trump ei uhkaa valloituspuheillaan vain Grönlantia ja Tanskaa, vaan koko kansainvälistä järjestystä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin otteet ensimmäisen kahden kuukauden aikana saavat jopa Puolan ja Unkarin oikeusvaltio-ongelmat kalpenemaan, väittää Harvardin professori Steven Levitsky Yhdysvaltain poliittisesta tilanteesta Trumpin toimien keskellä. Onko Trumpin hallinto laukaissut Yhdysvalloissa perustuslaillisen kriisin, jossa maan poliittiset perustukset järisevät pohjia myöten? Onko maalla edessä Unkaria vakavampi oikeusvaltiokriisi? Mitä Euroopassa pitäisi ajatella presidentistä, jonka hallinto vaikuttaa tuoreen Signal-skandaalin perusteella ajattelevan, että Eurooppa on luuseri, jota suuri ja mahtava Yhdysvallat jostain syystä suojelee. Vieraina ovat Yhdysvaltain idea -teoksen kirjoittaja, emeritusprofessori Markku Henriksson sekä Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Muutoksen matka on kaikkea muuta kuin helppo. Tässä keskustelussa Ihminen tavattavissa -terapeutti Veli-Matti Anttila ja Tommy Hellsten pohtivat, miksi henkinen kasvu ja muutos ovat niin haastavia ja miksi turvattomuuden kohtaaminen on usein välttämätöntä kehityksessä. Haastattelussa käsitellään lapsuuden turvarakenteita, primitiivisten selviytymiskeinojen vaikutuksia aikuisuudessa ja sitä, kuinka syvälle juurtunut turvattomuus voi estää aitoa muutosta.Keskustelu tarjoaa inhimillisen näkymän siihen, kuinka kasvu vaatii rohkeutta kohdata kipu ja antaa samalla ymmärrystä muutosprosessin hitaudesta ja vaikeudesta. Tommy Hellsten, Ihminen tavattavissa -koulutusohjelman perustaja Veli-Matti Anttila, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️

Väkevä elämä -podcastin yksi kuunnelluimmista vieraista tekee tässä jaksossa kolmannen visiittinsä kun syvennytään ravinnon, painonhallinnan ja joustavan syömisen ihmeelliseen maailmaan. Käymme läpi mm. miten eroaa onnistuneen muutoksen tekeminen silloin kun voimavaroja on vähän tai paljon? Onko onnistunut painonhallinta ja elämäntapamuutos kiinni motivaatiosta? Miten eroavat ne keinot ravitsemuksessa, joilla tulee tuloksia heti ja nopeasti vs pysyvästi ja kolmen vuoden aikajänteellä? Miten saadaan ihminen motivoitumaan pieniin askeliin ja hitaampaan muutokseen? Voiko ruokavaliomuutoksen suhteen olla liian ankara tai liian armollinen? Mites syödään herkkuja kohtuudella ja päästään eroon kohtuuttomasta makeanhimosta? Voiko nykyisessä ruokaympäristössä ja modernin maailman melskeessä syödä intuitiivisesti fiilispohjalta vai pitääkö olla tarkka ruokavalio, jota noudattaa? Kun haluaa tehdä pysyvän ruokavaliomuutoksen, onko se enemmän kiinni tekemisestä vai ajatustyöstä? Mitä ongelmia syyllisyyden tunne ja häpeä aiheuttaa painonhallinnassa ja syömisessä? Miten ravinnosta, painonhallinnasta ja hyvinvoinnista kannattaisi viestiä sosiaalisessa mediassa? Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan yhdessä ravitsemustieteilijä ja ravitsemuksen moniosaaja Patrik Borgin kanssa. LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiPatrik Borg- Kotisivu: https://www.patrikborg.fi/- IG: https://www.instagram.com/patrik.borg/- Facebook: https://www.facebook.com/poperoproffa- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/patrik-borg-83049852- Edellinen vierailu #1: https://open.spotify.com/episode/2VmgrPbbLk5oHkvcHXL8BB?si=4660eaf4c6384248- Edellinen vierailu #2: https://open.spotify.com/episode/6SeZitdRhBK4EToYT4GMvP?si=95e27b6befd74911

Viime vuosisadan loppupuolella Etyk laittoi Itä-Euroopan kansalaisyhteiskuntien siivittämänä alulle perhosvaikutuksen, jonka on nähty vaikuttaneen jopa kylmän sodan loppumiseen. Voisiko nykyinen Etyj käynnistää jonkin yhtä käänteentekevän kehityskulun? Mahdollisella kansalaisaktivismilla on kuitenkin kova vastus, kun suurvaltojen intressit jyräävät monenkeskisiä rakenteita yhä rankemmin. Viimeisessä The Etyjist -jaksossa haastateltavina Demo Finlandin toiminnanjohtaja Anu Juvonen, Nuoret, rauha ja turvallisuus -erityisedustaja Santeri Leinonen sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Jalmari Sarla. Podcast on tuotettu yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard on lukenut Helsingin poliisilaitoksesta kertovan artikkelin verkkojulkaisusta uusijuttu.fi. Siinä kävi ilmi, että Helsingin poliisin linja on viime aikoina muuttunut rajusti. Siellä on uusi poliisipäällikkö, jonka myötä on kokonaan luovuttu ennalta estävästä yksiköstä, jossa palveli kymmeniä poliiseja. Muutoksen ydin on se, että luovutaan pehmeistä arvoista esim. sellaisesta toiminnasta, jossa poliisi jalkautuu kentälle ja saa tietää, millainen meno on huudeilla ja mikä nuorisoa vaivaa. Nyt kelkka on kääntynyt ja panostetaan rangaistuksiin. Uuden pomon mukaan rangaistukset toimivat hyvin, koska niillä on pelotevaikutus. Kaarina kysyy keskustelijoilta, kumpi on tärkeämpää, että porukka luottaa poliisiin vai pelkää poliisia. Tämä kysymys taitaa päteä laajemminkin aikaamme, kun keskinäiselle luottamukselle rakentuvaa maailmanjärjestystä tahdotaan kovalla kiireellä taannuttaa voimaan eli pelotteluun perustuvaksi maailmanjärjestykseksi. Mika Pantzar nostaa aiheeksi Maailman talousfoorumin kokouksen Davosissa ja siellä julkaistun riskiraportin. Mitä pitäisi ajatella, että raportin mukaan erityisesti yritysmaailman asiantuntijat korostavat polarisaatiota suurena riskinä tai että vain nuoret asiantuntijat nostavat riskiksi taloudellisen kasvun pysähtymisen. Pantzar ei näe Suomessa etujärjestöjen ja hallituksen toimissa poliittista painetta polarisaation vähentämiseen. Mitä ajattelette, onko Suomessa elinkeinoelämä niin tyhmää, että eivät tunnista tätä? Vai onko tämä vain Davosin ylevää puhetta, että olemme huolissaan polarisaatiosta? Ruben Stiller haluaa tietää, mitä raatilaiset ajattelevat Suomen geopoliittisesta tilanteesta ja asemasta tällä hetkellä. Ja eritoten Rubenia kiinnostaa, mitä kansalaiset tästä ajattelevat. Rubenin mukaan maailma on kaaoksessa ja olemme juuri saaneet turvallisen isän, Naton. Tämän turvallisen isän yksi johtohahmo on henkilö, joka on yhtä arvaamaton kuin juoppohullu isä. Onko menossa epävarmuuden aika, jonka vaikutusta kansalaisten mielipiteisiin emme pysty vielä hahmottamaan? Jotkut valmistautuvat ainakin puheiden tasolla kolmanteen maailmansotaan, kuten eduskunnan puhemies Halla-aho. Mihin te arvon raatilaiset valmistaudutte?

Omat rajat, tunnistaako niitä ja onko niitä helppo pitää? Entä huomaako muiden ihmisten rajat? Mikä meidät saa miellyttämään oman jaksamisen kustannuksella? (00:00) Intro (01:20) Mitä rajat ovat? (04:44) Muutoksen tekemisen vaikeus (06:56) Traumat rajojen asettamisen esteenä (09:06) Rajat ovat rakkautta? (12:07) Kirjoittamattomat rajat/säännöt (15:04) Kysymyksiä rajoista (18:07) Kukaan ei täysin hallitse rajojaan (häpeä asettaa rajat) (21:57) Omien rajojen laajentaminen (24:35) Miellyttämisen tarve (26:25) Kuinka rajata ajatuksiaan / Elämän turvallisuuselementit (30:11) Oletko ihminen joka koet/haluat olla? (33:05) Omien sekä muiden rajojen tiedostaminen ja kunnioittaminen (37:15) Loppusanat

Tässä Väkevä elämä -jaksossa ratkotaan mielessämme ja ajatuksissamme olevia esteitä, jotka estävät meitä onnistumasta elämäntapamuutoksessa ja itselle tärkeiden tavoitteiden saavuttamisessa.  Pohdimme mm. mistä johtuu se, että usein ei saa edes aloitettua projektia, jonka tiedämme tekevän meille hyvää? Kun arjen kuormitus on kovaa ja moni roikkuu uupumusrajalla jaksamisensa kanssa sinnitellen, mitä aivoissa ja mielessä silloin tapahtuu, muisti pätkii, keskittymiskyky on olematon ja mieli muuttuu kyyniseksi?  Tarvitsemmeko me motivaatiota liikkeelle lähtemiseen ja mitä tehdä kun ensimmäisen kerran alkaa tuntua vaikealta? Psyykkisiä selviytymiskeinoja vaikealta tuntuvassa muutoksessa on välttely ja takertuminen uhriasetelmaan, mistä nämä johtuvat ja mitä näille voi tehdä?  Kun kasaantunutta kuormitusta on pitkältä ajalta, mistä se johtuu että kognitiivinen kapasiteetti kutistuu ja voiko sitä palauttaa? Näistä ja muista aiheen mielenkiintoisista teemoista keskustellaan yhdessä psykologi ja työterveyspsykologi, joogaopettaja ja joogaterapeutti Outi Pikkuoksan kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi Outi Pikkuoksa - Kotisivu: https://www.outipikkuoksa.com/ - IG: https://www.instagram.com/pikkuoksa/

Mikä on muisti?  Vastauksia on monenlaisia, kysymyksiä vielä enemmän.  Uudessa soolojaksossa ihmettelen muistin neuropsykologiaa, muistamisen prosessin käsittämättömyyttä, kollektiivista muistia ja esimerkiksi sitä, miksi eri kansat muistavat asioita niin kovin erilaisilla tavoilla. Tämähän johtaa jatkuvasti konflikteihin.  Kaikilla on intuitiivinen tieto siitä, mitä muisti tai muistaminen tarkoittaa, mutta asia ei lopulta olekaan niin yksinkertainen. Muistammeko ikinä tapahtumaa itseään, vai rakentuvatko muistomme toistensa päälle niin, että lopulta muistamme sen, miten muistimme viimeksi sen, kun muistimme aikaisemman muistomme aikaisemmasta muistosta, ja niin edelleen? Onko muisti prosessi vai joku fyysinen, staattinen asia jossain? Voiko muiston objektiivisuutta mitata? Mikä pitää ihmisen samana, kun hänen muistinsa alkaa mennä? Voivatko toisten ihmisten yhteiset muistot dementikosta pitää hänet samana ihmisenä, vaikka hänen kokemus omasta identiteetistään häviäisi, hänen omat muistonsa?  Jaksossa höpisen muun muassa seuraavista aiheista.  - Miten kansallinen ja kulttuurinen identiteetti muodostuu yhteisten muistojen kautta, ja miksi tämä aiheuttaa konflikteja. Esimerkkinä Ukraina / Neuvostoliitto ja Balkanin valtiot.  - Kahnemanin "muistava minä" ja "nykyinen minä", ja miten nämä liittyvät turismiin.  - Onko kaikilla ihmisillä jonkinlainen yhteinen muisti?  - Mitä tapahtuisi, jos olisit yhteisössäsi ainoa ihminen, joka muistaa menneisyydestä mitään?  - Mikseivät kaikki muista kaikkea?  - Pitääkö muisti yksilön kokemuksen omasta identiteetistään kasassa, kun kaikki muuttuu? Onko se ainoa suhteellisen pysyvä asia? Entä kun muistikin heikkenee olemattomaksi?- Onko nykyhetkeä edes olemassa, vai muodostuuko kaikki kokemuksemme jonkinlaisesta muistin ja muistojen sekamelskasta?Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Tässä jaksossa studioon istahtaa kanssani kaksi muuta muutoksen tekemisen ammattilaista. Pohdimme tunnin verran miksi muutoksen tekeminen - elintavoissa, työuralla tai elämässä - on joskus tosi vaikeaa ja mitä tehdä, jotta onnistuu. Pureskelemme mm. miksi ihmiset ei edes aloita muutosta vaikka tietävät että se olisi tärkeää? Miksi niin moni on hyvinvointinsa kanssa ihan hukassa modernissa maailmassa? Miten saada ihminen ottamaan vastuuta tekemisestä ja etenemisestä ja uusien asioiden oppimisesta? Onnistuneen muutoksen ytimessä on se, että ihmisen pitää myös itse haluta tehdä niitä asioita. Millä tällainen halu syntyy, voiko sen syntymistä jotenkin edesauttaa? Mistä syntyy motivaatio tehdä asioita pitkäjänteisesti? Mistä aloittaa jos tuntuu että on sata asiaa pielessä? Näitä ja muita teeman kysymyksiä kanssani jaksossa pohtii itsensä johtamisen valmentaja ja erikoispsykologi Satu Pihlaja ja Certified coach Antti Niemi. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Satu ja Antti - Pari koutsia -podcast: https://open.spotify.com/show/5EkpcirK3Qm2pquRZpWkKv?si=cf54d6b7c2684335 - Just Sopivasti -podcast: https://open.spotify.com/show/1eI2JizXS7fBcQXnLpaism?si=897c3df2886748f1 - Sadun verkkosivu: https://satupihlaja.com/ - Satu Linkedin: https://www.linkedin.com/in/satupihlajacoaching/ - Antti Linkedin: https://www.linkedin.com/in/justsopivasti/ - Satu IG: https://www.instagram.com/satupihlajacoaching/ - Antti IG: https://www.instagram.com/justsopivasti/

Hieman Obeesi -podcastin aloitusjakso. Kiitos kun kuuntelit! Palaute, jaksotoiveet sekä mahdolliseen yhteistyöhön liittyvät yhteydenotot Email: hieman@obeesi.fi Instagram: @hiemanobeesi

Ilmastovaroitus-sarjan 50. juhlajakso keskittyy yrityksiin ja niiden ilmastotavoitteisiin. Jaksossa kuullaan muun muassa ilmasto-businessverkosto Climate Leadership Coalitionin perustamisesta ja sen aikaan saamista ilmastotoimistaStudiossa KONE Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin, Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen, työelämäprofessori Jouni Keronen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Varmuudella voidaan sanoa, että muutos on pysyvää. Miten yritys voi kääntää muutoksen mahdollisuudeksi ja kasvuksi? Tässä jaksossa keskitytään kasvuun ja muutostilanteisiin erityisesti hallituksen näkökulmasta. Jaksossa selvitetään elääkö Talentreen perustaja, Pelastetaan strategia -podcastin isäntä ja strategiakonsultti Antti Haapakorva, niin kuin opettaa. Jakso on toteutettu yhteistyössä Hyväksytty hallituksen jäsen BoardCastin kanssa, jonka haastateltavana Antti kävi keväällä 2023. HHJ eli Hyväksytty hallituksen jäsen -BoardCast tuulettaa ajatuksia hallitustyöstä ja sen tekijöistä ja kysyy sen, mitä olet aina halunnut tietää hallitustyöstä, mutta et ole kehdannut kysyä.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa. Maanantaista lauantaihin Podimossa: podimo.fi/23minuuttia. Tiistaista perjantaihin Youtubessa.

Jos muutos olisi helppoa, kaikki olisivat sen jo saavuttaneet. Joten miksi muutos on niin vaikeaa ja mitä ihminen tälle pystyisi tekemään? Tästä aiheesta tuli keskustelemaan erittäin ihmisläheinen ja kokenut valmentaja, Hanna Ropo. Seuraa Hannaa instagramissa: https://www.instagram.com/hannaropo/

EU haluaa heikentää riippuvuuttaan Kiinasta, mutta mitä Kiina haluaa suhteeltaan EU:hun? Miten EU:n ja Kiinan välit ovat kehittymässä? Millaiset ovat nyt Ukrainan sodan aikana Kiinan ja Venäjän suhteet? Ja miltä vaikuttaa Kiinan sisäpoliittinen tilanne? Haastateltavana on vanhempi tutkija Elina Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista keksiviikkona ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Kuka saa olla muutoksentekijä? Miten tuemme heitä, jotka haluavat muuttaa maailmaa?Jaksossa Markus Raivio ja Johanna Ahlström pohtivat ihmisen roolia muutoksen keskiössä sekä hyvinvoinnin nivoutumista muutokseen. Sosiaaliset innovaatiot ja hyvinvointi palautuvat lopulta aina ihmiseen ja jokainen meistä voi omalla tavallaan muuttaa maailmaa.Johanna Ahlström on Ashoka-verkoston Community Manager vastaten yhteisön luomisesta ja ylläpitämisestä. Ahlström on valittu Kukunorin uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2023-2025.

Elämä on täynnä muutosta ja joskus kipeältäkin tuntuvaa kasvua, johon kaikki apukeinot ovat tervetulleita. Rituaalit ovat täydellinen työkalu ajasta toiseen siirtymisessä, nykyhetken ja menneen kunnioittamisessa, sekä uusien asioiden kutsumisessa. Tässä jaksossa Iisa jakaa sinulle viisi vinkkiä, joiden avulla voit alkaa toteuttaa rituaaleja omassa elämässäsi. Jos haluat oppia lisää rituaaleista ja löytää yhteisön oman henkisen polkusi tueksi, Sisäisen johdatuksen yhteisö on sinua varten! Ovet yhteisön kolme kuukautta kestävälle syyskaudelle sulkeutuvat 30.8.2022, joten lue ilmoittaudu mukaan, ennen kuin on liian myöhäistä osoitteessa iisaheinola.fi/yhteiso Nähdään yhteisössä! Instagram | Facebook | iisa@iisaheinola.fi | iisaheinola.fi --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/soturinmerkki/message

Muutoksen tahti on kova ja pandemia on osaltaan kiihdyttänyt globaalia muutosta aiheuttaen yrityksille paineita. Kuinka siirtää yritys menestyksekkäästi tulevaisuuteen? Staattisen kilpailuedun tavoittelemisesta on siirryttävä dynaamisen kilpailuedun tavoittelemiseen. Innovaatiot ovat yksi kolmesta dynaamisen kilpailuedun muodostavasta arvonluojasta ollen avainasemassa liiketoiminnan transformaatiossa. Tässä jaksossa juontajamme EY:n Partner Roope Hyökyja KONEella volyymihissien liiketoiminnasta vastaava Teppo Voutilainenkeskustelevat transformaatiosta ja siitä, miten innovaatioita työstetään, skaalataan ja otetaan käyttöön.

Bronxcast #100! Juhlan kunniaksi sedät Käyhkö ja Luakkonen pohtivat, mikä on muuttunut markkinoinnissa kuuden vuoden aikana ja mitä se tarkoittaa yrityksille. Muutoksen tuulista puhallellaan kolmesta näkökulmasta: iso kuva, käytännön tekeminen ja mistä kannattaa lähteä liikkeelle. Tartumme juhlajaksossa kaksin käsin muun muassa seuraaviin aiheisiin: vieläkö digikanavia voi väistellä mitä tarkoittaa, että massamedioita ei enää ole läpinäkyvyys ja aitous yleistason brändimarkkinoinnin (vähenevä) merkitys missiosta viestiminen liiketoimintalähtöisen markkinointistrategian merkitys segmentointi videoiden rooli hakkerointi Ja paljon muuta! Siis läpileikkaukseen kanssamme ryhdy!

Vieraamme personal trainer ja psyykkinen valmentaja Kati Lytsy valistaa tänään miten pysyvään muutokseen ei ole taikatemppuja. Olipa kyse sitten painon pudottamisesta tai työyhteisön tunnelman nostattamisesta.

Tiedätkö sä mitä muutos vaatii? Se vaatii ainakin neljä avain asiaa, jotka varmistavat pysyvän muutoksen tekemisen! Kuuntele tämän päivän jaksosta, mitkä neljä asiaa on kyseessä ja miten onnistut vihdoin muutoksen tekemisessä. Manifesting Me on kaikkea mitä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja paremman elämän rakentamiseen kuuluu; mielenlaadun vahvistamista, traumojen käsittelyä, mindfulnessia, hyvän olon rutiineja ja itsensä kehittämistä positiivisen psykologian avulla. Adama Sofia sukeltaa joka viikko näiden teemojen pariin ja jakaa vinkkejä siihen, miten sinäkin voit päästää irti rajoittavista uskomuksista, parantaa elämänlaatuasi suuresti ja manifestoida omat unelmasi todeksi! Keskustelu jatkuu Instagramissa: @adamasofia

Joskus muutosta joutuu pohtimaan pitkään. Sinnittelee elämäntilanteessa ja ajattelee, että kyllä tämä tästä vielä muuttuu. Tai että kyllä minä tähän sopeudun. Mutta mitä pidemmälle menee, sitä hölmömmältä asia tuntuu. Sen jälkeen päätös alkaa kehittyä, kunnes on muutoksen aika.

Haluamme usein muutosta ja tuloksia mutta olemmeko valmiit käymään läpi siihen tarvittavan prosessin ja kasvun. Olemmeko valmiita muuttumaan itse ja antautumaan muutokselle?

Aika ajoin eri elämän osa-alueet tai tavat kaipaavat muutosta. Tänään Mukillisella Motivaatiota jutellaan mm. siitä, mikä vaikuttaa siihen, että me kristittyinä uskallamme astua uuteen ja vallata uutta alaa - olipa alue sitten mikä tahansa, mihin Jumala kutakin meistä kutsuu.

Elämässä tulee aina muutoksia sun ulkopuolelta. Maailma muuttuu. Ja se muuttaa sun maailmaa. Mutta tässä jaksossa haluan kannustaa sua tekemään muutoksia ihan itse, ilman sun ulkopuolista pakottavaa tarvetta niihin. On ok tehdä muutoksia myös silloin kun mikään ulkopuolinen tilanne ei pakota siihen, silloin kun kaikki on ihan ok. Ja just silloin sun usein kannattaisi. Koska ystäväni, ihan ok:n ei tarvitse olla sua varten. Sä voit muuttaa juttuja, vaihtaa suuntaa, irrottaa, myös silloin kun kaikki on ihan ok. Ja ehkä juuri silloin sun kannattaisi. Kuuntele miksi.

Tällä kertaa minulla oli kunnia saada lähetykseen vieraaksi pitkän linjan valmentaja pohtimaan miten valmennusasiakkaille saadaan tuloksia ja miten se tehdään niin, että saavutetut tulokset ovat myös kestävällä pohjalla. Miten elämäntaparemontti kannattaa aloittaa ja mihin koko valmennusprosessi tähtää? Miten  hyvinvointiala on muuttunut kuluneen 10-15 vuoden aikana? Miten synnytetään valmennusasiakkaalle tekemisen motivaatio ja mitä tehdä kun motivaatio kyykähtää? Mitkä ovat ravinnon, treenin ja palautumisen tärkeimmät kivijalat? Jos perusasiat on jo kunnossa niin mitä tehdä, jotta päästään kovaan iskuun? Näitä ja muita teeman kysymyksiä kanssani pohtimassa valmennusalan moniottelija Timo Haikarainen. Linkit: - Verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi Lähetyksessä mainitut linkit: - https://www.th-valmennus.com - https://www.youtube.com/channel/UCDXIa8E0ouOZuTArP2WTpCg - https://www.instagram.com/timohaikarainen/ - https://menestyvamikroyrittaja.blogspot.com

Aika moni on varmaan kuullut puhuttavan vankiloista rikollisten korkeakouluna. Perinteiset vankilat saattavat ollakin sitä. Norjassa parissa vankilassa tavoitteena on auttaa vankeja elämään mahdollisimman tavallista elämää jo vankilassa. Se tarkoittaa sitä, ettei vankilassa ole kaltereita ja vartijoilla aseita. Pekka Matilainen joutui nuorena aikuisena vankilaan. Matilaisen mukaan rikoksen laadun vuoksi oma paikka hierarkiassa oli korkealla. Nykyään Matilainen auttaa vapautuvia vankeja Viadia Pirkanmaan ry:n toiminnanjohtajana sekä Suomen vapaakirkon vankilatyön yhdyshenkilönä. Tutkimuksista tiedetään, että status vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin, kertoo sosiaali- ja terveyspolitiikan professori ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juho Saari Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Satu Kivelä. Äänisuunnittelija: Anders Johansson

Muutos tunnollisesta työntekijästä itseään korostavaan huippuosaajaan on ollut nopea. Muutoksen voi havaita jopa vanhoista terveysopeista, joissa hermostoa kehittävien harjoitteiden tarkoituksena oli minäkeskeisyydestä luopuminen, sanoo tutkijatohtori Mona Mannevuo kolumnissaan.

Vasta muutama vuosi sitten voimaan tullutta ajokorttilakia aiotaan jälleen uudistaa. Kesällä 2018 voimaan tulleessa lakiuudistuksessa pakollista ajo-opetusta vähennettiin ja painotettiin enemmän osaamisen näyttämistä itse ajokokeessa. Ajokorttilain uudistus vuonna 2018 laski myös B-kortin kuluttajahintaa ja lisäsi opetusluvan suosiota. Monien kuljettajakoulutusta tarjoavien yritysten henkilöstömäärä väheni lakiuudistuksen jälkeen ja taloudellisen tilanteen heikentyminen tuntui erityisesti pienimmässä autokouluissa ja ajoharjoitteluradoilla. Kuopion Ajokouluttajat Oy omaa pitkän historian Kuopiossa. Yrityksen toimipiste sijaitsee tällä hetkelllä Kauppakeskus Minnassa. Yrityksen toimitusjohtaja Sami Torvinen on pitkän työuransa varrella päässyt myös seuraamaan autokoulualan yrittäjänä ns. aitiopaikalta, alan moninaisia muutoksia. Haastattelussa kuulemme, että millä miettein hän tarkastelee näitä autokoulualan moninaisia muutoksia. Haastattelijana Sami Turunen.

Formulakausi käynnistyy tänä viikonloppuna Bahrainin osakilpailulla. Luvassa on kaikkiaan 23 osakilpailua, jos kaikki päästään ajamaan koronapandemia-aikana. Suomalaiskuskeista mukana ovat Valtteri Bottas (Mercedes) ja Kimi Räikkönen (Alfa Romeo). Lahden Villähteellä lähtöisin oleva, nykyisin Lahden keskustassa asuva Ville Väkeväinen on seurannut formulakisoja lapsesta lähtien. – Erityisesti mieleeni on jäänyt (Arton) Sennan kuolema vuonna 1994, ja siitä aika pian alkanut Mika Häkkisen valtakausi, Väkeväinen muistelee Radio Voiman haastattelussa. Väkeväinen sanoo toivovansa, että vuonna 2010 tehty sääntömuutos, jossa kisojen aikainen tankkaaminen loppui, harmittaa. – Formuloissa tallin taktiikalla on iso merkitys. Toki ymmärrän talousnäkökulman ja ympäristönäkökulman päätöksessä. Itse kilpailun lisäksi Väkeväinen toteaa, että esimerkiksi urheilijoiden sosiaalisen median tilien seuraaminen ja mediakäyttäytyminen on osa lajin seuraamista. Entä mitä odotuksia miehellä on nyt alkavasta kaudesta ja mitkä osakilpailut on pakko kaudesta nähdä? Entä mitä ajatuksia Lewis Hamiltonin viimevuosien ylivoima on penkkiurheilijan näkökulmasta tuntunut? Entä meneekö formulan parissa aina koko viikonloppu, kun ajetaan? Kuuntele podcast!

MIKSI se muutos on nyt niin vaikeaa!? Noh, tähän pureudutaan nyt oikein urakalla, kun sain yhden tammikuussa julkaistun Löytöretkiä onnistumisiin-kirjan kirjoittajan, Mikko Törmälehdon, linjan toiseen päähän suorittamaan muutosprosessin "ruumiinavauksen" ja aloittamaan tämän podcastin historian pisimmän yhtenäisen sarjan koskien pysyvän muutoksen toteuttamista. Kävimme läpi: - Mikä on muutoksen ensimmäinen askel? - Miksi pysyvä muutos on niin vaikea toteuttaa? - Mitä yksilön pitäisi ymmärtää muutoksesta mahdollistaakseen pysyvän muutoksen tekemisen? - Mitä ovat tyypilliset esteet muutoksen tiellä? - Mitä yksilö voi itse tehdä muutoksen onnistumisen varmistamiseksi? - Mitä ovat muutosvaiheet? Seuraa Mikkoa ja Hyvinvointikoulua: https://www.instagram.com/tormalehtomikko/ https://www.instagram.com/hyvinvointikoulu/ www.hyvinvointikoulu.com

Organisaatiokuiskaaja muutoksen tulkkina: miksi muutosjohtaminen on tärkeää HR-hankkeessa? by Sofigate

Kirsi Piha ja Mika Sutinen

Ellun Kanat tutki, miten ihmiset kokevat muutoksen ja tulevaisuuden, sekä mitä yrityksiltä maailman muuttuessa odotetaan. Barometriin tuloksista ovat keskustelemassa Ellun Kanojen siivittäjä, survey-tutkimusten huippuasiantuntija Juhani Pehkonen, hallitusammattilainen Reijo Karhinen sekä Ellun Kanojen toimitusjohtaja Taru Tujunen. Keskustelua vetää Ellun Kanojen tutkimusjohtaja Elina Kiiski-Kataja. Rytmihäiriöbarometrin tulokset löydät täältä: https://ellunkanat.fi/rytmihairiobarometri/

Tämä ohjelma ei ole 10X Finland Podcast, vaan uusi podcastini Hybrid Times - Hybridielämää, joka jatkaa siitä mihin 10X lopetti. Se on pitkää polveilevaa keskustelua kuten ennenkin, mutta fokus on siirtynyt digitalisaation mahdollisuuksista maailmaan, joka on jo puoliksi digitaalinen, mutta edelleen puoliksi analoginen. Mitä se tarkoittaa hyvän elämän, hyvän bisneksen ja hyvän yhteiskunnan näkökulmasta? Tätä pohdin jatkossa sekä kotimaisten että ajoittain ulkomaisten vieraiden kanssa. Hybrid Times Podcast löytyy kaikilta tärkeimmiltä podcast-alustoilta: Apple Podcasteista, Spotifyista, Google Podcasteista ja niin edelleen. Laitan tälle 10X Finland tilille muutaman uusimman Hybrid Times -jakson, jotta siirtymä uuteen olisi helpompi, mutta en kovin pitkään. Toivon tietenkin, että tilaisit heti Hybrid Timesin. Tilaamalla tai seuraamalla, riippuen alustasta, pääset aina ensimmäisten joukossa nauttimaan uusista jaksoista.

Elämä on ihmiset. Muutoksen eteen tullessa oma tukiverkosto ympärillä on tärkeä. Yksin on vaikea ponnistaa eteenpäin tai reflektoida muutoksen tuomia mietteitä. Myöskin arvostus itseä kohtaan on hyvä ylläpitää, jotta ei soimaa muutoksen kohdalla itseään.

2.kauden ensimmäinen Aamupore. Me elämme jatkuvassa muutoksessa. Muutos on aluksi vaikeaa. Hetken päästä se kuitenkin helpottaa ja lopuksi se tuntuu jo hyvältä. Helpottaa. Muutoksen hyväksyminen on kaikkein vaikeinta. Mutta me olemme selviytyjiä, ihminen sopeutuu.

Kertaus on opintojen äiti. Mukana sanojen ja ajatuksen voimasta on myös uutta ja syventävää. Sillä.... Kun ymmärrys omien ajatusten voimasta menee jakeluun, siis oikeasti ja todella jakeluun - eli avautuu syvällisesti - silloin ajattelusi MUUTTUU. Se todella muuttuu. Tapasi ajatella muuttuu, koska pistät sen muuttumaan. Joka päivä löydät automaattisesti ja helposti uusia parempia ajatuksia, koska tiedät, kuinka tärkeästä asiasta on kysymys. Et vain salli enää itsellesi vanhaa tapaa. Kun ymmärrys on solutasolla, käytös ja toiminta seuraavat perässä. Ja muutos lähtee liikkeelle. Pian iso kumulatiivinen muutos näkyy elämässäsi ja ulottuu kaikille sen osa-alueille. Sisältöä: Poimintoja ikiaikaisista luomisen ja ajatuksen voiman lainalaisuuksista Esimerkkejä elävästä elämästä. Avaan niiden kautta sanojen ja todellisuuden välistä yhteyttä. Kuinka muutin vuosikymmeniä jatkuneen unettomuuden. Unettomuus -teeman kautta kerron vaiheet, kuinka pääset kiinni muutokseen. Tätä samaa intuitiivista prosessia, joka hyödyntää tietoisuuden tilan muutoksia ja ihmisen kykyä löytää tarvitsemansa tieto ajan ja mielen eri kerroksilta, käytän myös asiakastyössä. Vaiheet lyhyesti:  Sisuuntuminen ja päätös eli motivaatio. Tunne siitä, että nyt riittää! Ihan se arkinen olo, että nyt mä en kerta kaikkiaan jaksa tätä enää… Ymmärrys: Aikamatka ongelman alkulähteelle Muutos: Uusi näkökulma tietoiselle mielelle Muutoksen viimeistely: Uudet käskyt ja koordinaatit alitajuiselle mielelle Ohjeita siitä, kuinka voit ohjelmoida mieltäsi haluamaasi suuntaan ja milloin. Lopussa näkökulmia elämäntehtävään. Aiheesta tulossa pian lisää! Kuuntele myös aikaisempi jakso # 43, jos et vielä ole kuunnellut.  

Työpaikalla ei pidä tehdä muutoksia ihan huvikseen. Muutoksen tarpeita kannattaa kuulostella työyhteisössä ja ennen päätöksiä varmistua, että ratkaistaan oikeaa ongelmaa.

Tämän viikon podcastissa Alma Onali, Onni Niemi ja Iida Sofia Hirvonen keskustelevat Oskari Onnisen kohua herättäneestä opiskeluesseestä, presidentti Sauli Niinistön valtaoikeuksista ja Valko-Venäjän protestikesästä. Pitkien, epämukavien hiljaisuuksien varalle Iida Sofia suosittelee Visulahden vahakabinettia (https://www.visulahti.fi/hinnat-ja-aukioloajat/), Onni Niemi suosittelee kulttuuritoimittaja Pekka Torvisen Hohto-esseetä (https://dynamic.hs.fi/a/2020/hohto/) ja Alma suosittelee Verlan tehdasmuseota Kymenlaaksossa (https://www.verla.fi/). Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydätSuplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös- Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu https://apple.co/3bwLVDu https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi- Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA,- Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt,- Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai- sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi.Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Joku juttu voi muuttaa sun elämän muttet koskaan tiedä jos et koskaan kokeile, jos ainoastaan inspiroidut ja pysyt motivoituneena muttet koskaan tee konkreettisesti juttuja. Inspiroiva ja rohkaiseva mielen ravinto on tärkeää mutta ilman sitä että otat käyttöön oppimiasi juttuja ja kokeilet niitä kunnolla, mikään ei muutu . Kaikkea ei voi ottaa käyttöön kerralla mutta pallon saa maaliin kun keskittyy yhteen palloon kerralla. Kuuntele lisää siitä miksi aina ei ole hyvä kuunnella lisää vaan kannattaisi joko kuunnella sama juttu uudestaan ja uudestaan tai vaihtoehtoisesti lopettaa pelkkä kuunteleminen, olla kuuntelematta ja aloittaa tekeminen ja sitoutua prosessiin. Tänään(kin) voi olla muutoksen päivä. Ps. Tiesithän että löydät DreamTalkin myös näistä kanavista: INSTAGRAMISSA päivittäistä motivaatiota kohti sun unelmia FACEBOOKISSA päivittäistä motivaatiota kohti sun unelmia DreamTalk SISÄPIIRIIN liittymällä saat muistutusta sun unelmista inboxiisi ja lisäksi liittymislahjana ILMAISEN 30 minuutin life coaching videovalmennuksen. LIITY TÄSTÄ. (Sisäpiiri on täysin ilmainen) DreamTV kanavallamme Youtubessa viikottain työkaluja itsesi kehittämiseen ja omannäköiseen elämään. TÄSTÄ DreamTV kanavalle. BLOGISSA joka viikko motivaatiota ja työkaluja unelmiin ja omannäköiseen elämään. NETTISIVUILTAMME löydät ihan kaiken yhdestä paikasta.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä FM, Jyväskylän ammattikorkeakoulun tilastotieteen ja tietotekniikan lehtorin Elina Vaaran kanssa johtamisesta ja muutoksen tekemisestä sekä sen havaitsemisesta. Työelämä muuttuu vauhdilla ja uudet työelämään siirtyvät sukupolvet muuttavat työelämää ja kuin myös johtamista. Nuoremmat sukupolvet ovat keskustelevia, ja keskustelun lisääntyminen voi näkyä lähiesimiestyössä niin, että esimiestyöhön tarvitaan enemmän aikaa. Aiemmille sukupolville työ on itsessään usein ollut tärkeä merkityksen tuoja, sen sijaan nuoremmille se kenties on enemmänkin työyhteisö mihin sitoudutaan, ja mikä luo merkitystä. Toki moni haluaa kuitenkin pitää erillään henkilökohtaiset ja työssä olevat tärkeät suhteet, vaikka työssä tavoitellaankin vahvasti hyvää fiilistä ja ilmapiiriä. Mistä sitten tietää, että muutosta on tapahtunut? Kokemus kun on aina hyvin henkilökohtainen arvio: toiset kokevat vahvaa muutosta, kun toiset taas eivät koe minkään muuttuneen. Jos organisaatiossa ollaan kiinnostuneita mitattavasta muutoksesta, niin toki silloin myös työntekijöiden tulisi huomata muutos, jotta voidaan sanoa muutosta tapahtuneen. Muutoksen seuraaminen onkin tärkeää, jotta tietää mitä on tapahtunut ja onko tapahtunut mitään. Aluksi onkin oleellista saada lähtötilanne selville: missä nyt ollaan, ja päättää minne halutaan mennä. Pelkät talousluvut eivät yleensä kerro kaikkea, vaan tarvitaan myös kokemusten mittaamista. Sen jälkeen voidaan miettiä kehittämissuunnitelmia kohti tavoitetta ja yhteistä polkua. Oleellista on huomioida, että toimien pitäisi aidosti edistää asiaa, mitä niillä tavoitellaan. Muutos on usein pitkällinen prosessi, sillä se tarkoittaa käyttäytymisen muutosta, joka ei tapahdu kovin nopeasti. Muutosprosesseihin täytyykin aidosti resursoida aikaa. Esimiestyössä muutos lähtee oman ajattelun muutoksesta, johon vaikuttaa moni asia, kuten vaikkapa yhteiskunnallinen keskustelu, henkilökohtainen tai yhteisesti työstetty kokemus. Voi olla myös niin, että yhteisö ei välttämättä ota helposti vastaan muutosta eli ei mahdollista sitä. Ihmiselle on luontaista myös tasapainon säilyttäminen, joten muutokseen täytyy hiljalleen totuttautua. Omista rutiineista poikkeaminen kun edellyttää aina jonkinlaista vaivannäköä ja vie aikaa. Uusi tilanne luo myös epävarmuutta. Muutos kun ei tapahdu itsestään eikä se ole helppoa, vaan aina se vaatii. On luonnollista että se aiheuttaa myös vastarintaa, mutta osallistaminen ja vastavuoroisuus viestinnässä on ehdotonta, että muutoksen voi saada onnistumaan. Se toki tärkeää muutoinkin kertoa, koska yksikseen harva pystyy muuttumaan tai muuttamaan. Olisikin tärkeä vaalia vastavuoroista keskusteluyhteyttä, etenkin muutostilanteissa. Jotkut yksilöt lähtevät nopeastikin mukaan muutokseen, osa hitaammin. Sitä säätelee monia asia: elämäntilanne, työtehtävien vaihe ja niiden sen hetkinen vaativuus. Esimiestyö mitataan tietyllä tapaa muutostilanteessa. Silloin tärkeä ollakin läsnä ja kuunnella, jotta pystyy luotaamaan toimintaa oikeaan suuntaan. Tärkeä myös tunnistaa milloin ei voi viedä aktiivisesti muutosta eteenpäin. Muutoksen eteenpäin vieminen on kuitenkin jokaisen velvollisuus eikä vain esimiehen tehtävä. Ei voi olettaa, että vain johtajat muuttuvat. Jokaisen työyhteisön jäsenen on osallistuttava muutoksen tekemiseen ja ottaa omaa vastuutaan siitä. Mukaan vain muutoksen rattaisiin – jokainen omalla tavallaan ja vauhdillaan! Muutoksessa harha-askeleetkin on hyväksyttävä ja ne vievät joskus parhaimmille näköalapaikoille. Esimiehen harha-askeleetkin on hyväksyttävä. Muutokset ovat kokeiluja ja epäonnistumisista usein oppii enemmän kuin onnistumista. Avoin vuorovaikutus on tärkeää eikä toki jatkuvasti voi ottaa harha-askeleita. Mutta jos tekemisen sanoittaa ja on aidosti osallistanut kaikkia, niin epäonnistumisen hyväksyminen helppoa ja se sitten yhteisesti helpommin kannetaan. Teksti: Mirva Leppälä

Dalai Lama sanoo, että on virhe takertua aineellisiin asioihin tai oikeastaan mihinkään muuhunkaan. Haluaminen ja takertuminen tuottaa kärsimystä. Muutoksen hyväksyminen vapauttaa.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä KTT, johtamisen yliopettajan Marianne Ekosen kanssa johtamisesta ja merkityksellisyydestä. Ennen ura nähtiin ulkoisesti mittavilla asioilla, nykyisin sitä määritellään enemmän sisäisesti. Uudet sukupolvet tuovat rohkeammin esille merkityksellisyyden tärkeyttä ja uskaltavat tehdä erilaisia ratkaisuja myös uran näkökulmasta. Tämä mahdollista myös siksi, että maailma on - ainakin tähän asti ollut - aivan eri tavalla auki. Nykyään ei enää tarvitse valita yhtä tiettyä uraa, vaan saatetaan lähteä aivan eri uralle ja vielä aika nopeastikin. Muutoksen ei tarvitse kuitenkaan olla aina radikaali. Omassa työssäkin voi muuttaa asioita. Myös johtaja voi tukea työntekijöiden tuntemaa työn merkityksellisyyttä monin eri tavoin ja sitä myös kannattaa tehdä, sillä merkityksellisyyden, positiivisen hyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteys on osoitettu tutkimuksissa. Kuitenkin toki myös niin, että merkityksellisyyden ei tarvitse olla iso, valtava ja tai jonkun muun vastuulla oleva asia, vaan jokainen voi siihen vaikuttaa itse. Työn muokkaaminen merkityksellisyyden näkökulmasta on mahdollista vain sellaisille ihmisille, jotka uskovat, että itsellä on mahdollisuus vaikuttaa myös itse merkityksellisyyden kokemukseen. Tärkeää ottaa itse vastuuta ja olla aktiivinen, jotta saa lisää mielekkäitä työtehtäviä. Kun halutaan lisätä merkityksellisyyden kokemusta, on työn muokkaamisessa tunnistettavissa kolme olennaista teemaa: 1)muokataan työtehtäviä 2) muokataan ihmissuhteita 3)vaihdetaan näkökulmia Merkityksellisyys on esim. usein sitä parempi mitä useampia taitoja voi hyödyntää ja jos voi työn kautta vaikuttaa positiivisella tavalla muihin. Myös työtehtäviin vaikuttamisen mahdollisuus lisää merkityksellisyyttä. Myös muiden ihmisten auttaminen voi tuoda ison merkityksellisyyden tunteen työhön. Puhutaankin High Quality Connections – ihmissuhteista eli korkealaatuisista ihmissuhteista. Ne perustuvat luottamukseen ja arvostukseen ja sen kaltaiset suhteet antavat lisää energiaa ja elinvoimaa. Tällöin riittää jo lyhytkin tapaaminen. Tämän kaltaisia suhteita tarvitaan lisää työyhteisöön. Ihmiset, jotka ovat pidemmällä henkisessä kehityksessä, tunnistaa usein siitä, että heillä ei ole suoranaista pätemisen tarvetta, vaan he enemmänkin huomaavat muiden taidot ja osaamisen. Ja antavat tunnustusta. Tämä tärkeä johtajan ominaisuus. Arvostuksen kulttuurin olisi toki tärkeä olla aina kaksisuuntaista, jotta myös johtaja saa kiitosta ja arvostusta. Sen kautta hän jaksaa jatkaa työyhteisön hyvinvoinnin tukemista ja rakentamista. Tärkeä myös miettiä, että mikä tarkoitus milläkin ihmisellä on oman työn kannalta. Myös johtajan tärkeä pohtia omaa rooliaan suhteessa työntekijöihin. Samoin jokaisen työntekijän tärkeä miettiä myös omaa toimintaansa eli millaista ilmapiiriä itse kukanenkin luo ja tuo. On tärkeä tunnistaa missä on oman mielenkiinnon kohde. Osa pystyy tunnistamaan ja tuomaan esille tätä paremmin, mutta kaikki eivät. Ja siksikin johtajalta tarvitaan vuorovaikutusta ja alaisten tuntemista. Tärkeää tietää myös se, että mikä on työntekijän tavoite tulevaisuudessa ja vaikkapa ko. organisaatiossa. Etenkin jos työyhteisössä näkyy tyytymättömyyttä, niin on todella tärkeää käydä merkityksellisyyteen liittyvää keskustelua, koska tyytymättömyys usein liittyy juuri siihen, että ei tunne työtehtäviään merkitykselliseksi. Nuorin sukupolvi eli Z-sukupolvi ei välttämättä vielä näe työtehtäviään isommassa merkityksessä, vaan he usein tarkastelevat vielä omaa kehittymistä ja mihin itse haluaisi tulevaisuudessa kehittyä. Heille oli myös tärkeää, että työpaikassa on kavereita ja tuntee kuuluvansa työyhteisöön. Y-sukupolvella sen sijaan näkyy jo isompi merkitys eli se, että haluaa olla tarpeellinen muille ihmisille ja haluaa esim. olla mukana kestävässä kehityksessä. Samansuuntaisia löytyy vanhemmista eli X-sukupolven edustajista. Teksti: Mirva Leppälä

Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan uusinta podcastia!Podcastilla puhun mm. seuraavista teemoista:Muutoksen äärellä meissä on usein kaksi osaa: Osa joka ei missään tapauksessa halua muutosta ja osa joka on utelias muutoksestaOmaa arvoa ja rakastettavuutta ei kuitenkaan kannata liittää muutokseen: Todellinen muutos alkaa itseasiassa silloin kun hyväksymme itsemme tässä hetkessä (i know, tämä ei ole aina ihan helppoa)Syvällinen muutos ei tule paineistuksesta vaan valinnasta: VALITSEN ___________. (Toki joskus elämä auttaa laittamaan painetta VALITA).Mistä aloittaa: Aloita katsomalla rehellisesti nykyhetkeä. Missä oikeastaan menen ja olen?Järkeily ja pelkkätahdonvoima eivät oikeastaan koskaan toimi syvällisissä muutosprosesseissaRakkaudellinen sitoutuminen, rehellisyys ja uteliaisuus taas auttavatKun haluamme lähteä ulos turvallisuus alueeltamme, ensimmäisenä edessä ovat esteet: Mikä on estänyt minua ottamasta askelia? Mikä haluaa pitää minut tutussa?Jokaisen turvallisuusalueelle on olemassa ”hyvät syyt” ja perusteet. Usein nämä syyt ovat itseasiassa selviytymiskeinoja, jotka ovat suojaamassa jotain aiempia haavoja, pelkoja ja uskomuksiaMiksi pysymme turvallisuus alueellamme (miltä se kenellekin meistä näyttää) ? Suojaudun joltain tai pidän kiinni jostain fantasiasta.Mitä et edes pidä itsellesi mahdollisena? Entä jos se olisi?Mieli haluaisi tietää koko muutosprosessin ja se haluasi nähdä valmiiksi viitoiteun tien päämäärinenElämä kuitenkin näyttää vaan yhden askelen kerrallaan - onneksi.Mitä itseasiassa oikeasti pelkäät?On myös täysi lupa jatkaa kuten aiemminkin - mutta on hyvä olla rehellinen siitä itselleen“Jos mä kuuntelen sydäntäni niin….”Sitoutuminen muutokseen vapauttaa - ei sido ”Pyydä sulta sitä, että sitten kun se seuraava askel näytetään - pyydä että sä kuulet” Kaipaatko tukea omaan prosessiisi? Tutustu verkkokursseihini: www,inhimillinenitsetuntemus.fi Sinä selviät - verkkokurssi erosta toipumisen tueksi on tarjouksessa 30.4 asti 79€ - täältä voit lukea kurssista lisää

Teksti vuodelta 2005, joka turhankin tarkalleen kuvaa yhä myös tänäistä hetkeä, minkä tässä vuosien saatossa jo useamminkin olen todennut, jotta en mihinkään vielä lie edennyt, mutta yhä vain kova toive olisi toden itsensä ja elämänsä äärelle päästä. Joko se alkaisi konkretisoitumaan, kun viimein julki näitä mietteitään, jotteivät yksin omissa papereissa kulje, kun en kerran edelleenkään ketään tunne, kenen kanssa aatoksiaan jakaa... Millaista sinun matkantekosi lienee, oppisi edetessä?? Iloa tielle, oli mitä vaan...

Koronakriisi iski ensimmäisenä matkailuun. Euroopassa matkailu on yksi suurimmista elinkeinoista, joten taloudelliset menetykset ovat mittavia. Nyt tärkeintä on tukea yrityksiä akuutissa kassakriisissä. ”Tämän jälkeen matkailu ei palaa enää ennalleen. Ihmisten arvot ja asenteet muuttuvat. Suomen vahvuudet kuitenkin kantavat”, arvioi Visit Finland yksikön johtaja Paavo Virkkunen Business Finlandista.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Matti Hirvasen kanssa erityisesti koronaviruksen aiheuttaman nopean muutostilanteen vaikutuksista johtamiseen ja työn tekemiseen. Matti Hirvanen toimii Humapissa ja on työskennellyt yhteistyökulttuurin kehittäjänä jo vuodesta 2008 lähtien ja ollut mukana kehittämässä yli 100 organisaation yhteistyökulttuuria. Muutostilanteessa on tärkeä muistaa, että viisaus löytyy omasta yhteisöstä ja verkostosta. Johtajan on hyvä tunnustaa oma inhimillisyys ja hakea kollektiivista viisautta, sillä kukaan ei oikeasti tiedä mitä tuleman pitää. Kun työ äkillisesti siirtyy virtuaaliseksi, niin on tärkeä muistaa kannatella yhteisöllisyyttä. Ja miettiä kuinka pidetään yhteisöllisyyden tunteesta ja yhteisöllisyydestä huolta myös vallitsevassa muutostilanteessa. Tämä tärkeää etenkin silloin kun ihmiset eivät voi olla fyysisesti lähellä toisiaan. Siksi äkillisen muutostilanteen myötä voi joissain organisaatioissa tapahtua pakollisen digiloikan lisäksi myös johtamisen ja työn tekemisen iso muutos. Muutoksen aiheuttama paine on erilainen eri organisaatiossa. Osassa mietitään ja toteutetaan lomautuksia, osassa enempi työn tekemisen muutoksen hallittua ohjaamista ja johtamista etänä. Kaikissa organisaatioissa ei siis muutoksen aiheuttama paine ole välttämättä niin suuri, mutta esimerkiksi matkustamisen radikaali vähentyminen ja suoranainen loppuminen on iso muutos joka tapauksessa. Kaikkien työarki muuttuu siis joka tapauksessa jollain tapaa. Etenkin äkillisesti tuleva koronaviruksen kaltaisen syyn aiheuttama muutos työn tekemisen tavassa pakottaa nopeasti muuttamaan työn tekemisen tapoja. Usein ensin tapahtuu sisäänpäin kääntyminen, jonka aikana yritetään jäsentää mitä on tapahtumassa. Mutta samaan aikaan seurataan tiiviisti uutisia ja ulkopuolista maailmaa. Alkuhämmennyksen jälkeen on varmasti mahdollisuus uudenlaiselle yhteisöllisyydelle ja sekä uusien työn tekemisen tapojen löytymiselle. Johtamisessa tullaan sen eteen, että mitä etäältä johtaminen itse kullekin tarkoittaa. Tilanne voi ja jo onkin synnyttänyt myös hyviä, luovia ratkaisuja nopeasti muuttuvaan tilanteeseen. Digikolmiloikka eli pakollinen siirtyminen digiaikaan voi esimerkiksi auttaa ottamaan tehokkaasti käyttöön jo aiemmin osittain käytössä olevia kanavia. Äkillinen muutos ei siis välttämättä johda lamaantumiseen, vaan ihmisistä löytyykin valtavaa luovaa potentiaalia. Kun kriisitilanteet koskettavat kaikkia, voikin olla helppo kokeilla uusia asioita. Johtamisessa olennaista on varmistaa, että on rakenteita, rytmitystä ja rutiineja sekä etäältä työskentelemiseen, mutta myös vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen. Tiimin sisäisille palavereille voidaan esimerkiksi määritellä selkeästi eri tavoitteita: osan tavoite on oppimisessa, osan taas keskinäisessä, kevyessä kuulumisten vaihdossa. Kevyt kuulumisten vaihto tuottaa usein myös uutta. Kriisi- tai muutostilanteissa läpinäkyvyys on tärkeää ja oleellista myös jollain tavoin selvittää mitä itse kukin tarvitsee – ihmiset reagoivat eri tavalla muutostilanteisiin. Vuorovaikutus voisi osaltaan muuttua myös arkipäiväisemmäksi, sillä kukaan ei aidosti tiedä miten lähiajan linjaukset muuttavat asioita. Jatkuva ja arkipäiväinen vuorovaikutus on noussutkin esiin yhtenä toiveena nuorilta sukupolvilta työelämän ja johtamisen kehittämisessä. Siltä osin muutostilanne voi luonnostaan viedä kulttuuria siihen suuntaan. Joissain tapauksissa voidaan huomata, että virtuaalinen toteutus toimiikin paremmin kuin perinteinen lähitoteutus. Virtuaalinen toteuttaminen voi myös jossain määrin tasapäistää osallistuja. Yhteinen aika voi etäyhteyden kautta olla tehokkaammin käytössä, etenkin jos siihen on yhdistetty chat, jota kautta voi hiljaisemmatkin osallistua. Digitaaliset työtilat mahdollistavat hieman eri asioita kuin kasvokkain tapahtuva ja voivat olla joissain kohdin parempia. Teksti: Mirva Leppälä

Muutoksen tiellä -podcastsarja jatkuu Diakonissalaitoksen Terhi Laineen haastattelulla. Terhi työskentelee siellä Vamos nuorten palveluiden johtajana. Vamoksen toiminta pohjautuu itsensiiviselle yksilö- ja ryhmävalmennukselle. Ja lähes kaikki heidän toiminta on aikaisemmin tapahtunut pelkästään kasvokkain. Koronatilanteet kärjistyessä ensimmäinen huoli heidän nuorista ja miten nuoret pärjäävät, kun he joutuivat perumaan kasvokkaiset tapaamiset. Terhi kertoo haastattelussa, että mitä olivat ne ensimmäiset toimet joilla he huolehtivat nuorten hyvinvoinnista.  Podcastissa kuullaan millainen prosessi Vamoksella oli siirtää fyysinen toiminta Discordiin ja mitä kaikkea se vaati ja edellytti? Työntekijöitä on noin 80, miten varmistaa että kaikilla siirtyminen etätyöhön ja mahdollisten uusien työvälineiden käyttöön sujuu mahdollisimman saumattomasti?  Haastattelu on nauhoitettu 1.4.2020

Muutoksen tiellä podcastsarjan kahdeksannessa jaksossa vieraana on Stella Björkholm. Hän työskentelee johtavana nuorisotyöntekijänä Espoonlahden seurakunnassa. He ovat yhdessä opetelleet uusia toimintatapoja hyödyntävät mm. WhatsAppia kertoakseen toisille työntekijöille palveluiden uusista ominaisuuksista ja onnistumista. Espoonlahdessa on pohdittu miten tavoittaa alakoululaisia sekä kerhoikäisiä. Heillä on käytössä perinteisten somekanavien lisäksi Microsoft Teams. Esimerkiksi nuorteniltoja on järjestetty sen kautta, sekä isoskoulutusta ja myös rippikouluja on käynnistetty Teamsissä. Stella kertoo podcastissa myös miten heillä on hoidettu muutosjohtamista ja miten he ovat siirtäneet tutun ja turvallisen toiminnan verkkoon. Jakso on nauhoitettu 31.3.2020  

Seitsemännessä Muutoksen tiellä -podcastissa päästään kuulemaan miten Turun Tyttöjen Talolla on siirretty toimintaa mm Instagramiin ja WhatsAppiin. Haastateltava on johtaja Nina Pietikäinen. Toimintaa edelleen kehitetään entistä monipuolisemmaksi. Suunnitelmissa on järjestää mm. joogaa verkossa. Nina painottaa asiakastyön lisäksi työntekijöistä ja heidän jaksamisesta huolehtimista. Heillä on käytössä esimerkiksi virtuaalikahvit työyhteisön kesken.  

Kuudennessa Muutoksen tiellä podcastissa kuullaan Kohtaus ry. toiminnanjohtaja Satu Lekolan haastattelu. Kohtaus ry on vuonna 2014 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on vähentää nuorten aikuisten yksinäisyyttä ja syrjään jäämistä. Yhdistyksellä on kaksi toimitilaa Helsingissä, jotka on nyt suljettu ja toiminta siirretty mm. Discordiin. Satu kannustaa kokeilemaan rohkeasti uusia toimintatapoja. Kaikki kokeilut, eivät välttämättä onnistu. Tärkeää on kuitenkin rohkeasti kokeilla jotain uutta, eikä lannistua vaikka jokin asia ei toimikkaan niin kuin on suunniteltu. Tällaisessa tilanteessa myös selkeät rakenteet ja napakka johtaminen on ensiarvoisen tärkeää. Haastattelu on nauhoitettu 24.3.2020

Viikon viimeisessä Muutoksen tiellä -podcastin jaksossa kuullaan Iceheartsin koulutuspäälikkö Miika Niemelän haastattelu. Lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevä järjestö Icehearts on sopeuttanut poikkeustilanteessa toimintaansa muiden tavoin ja siirtänyt palveluita verkkoon. Toiminnan keskiössä on edelleen tuttuun tapaan kohtaaminen ja henkilökohtaisuus. Miten verkossa voidaan ottaa henkilökohtaisuus huomioon? Jaksossa Miika antaa omat vinkkinsä henkilökohtaisuuden ylläpitämiseen verkossa. Miikan puheissa korostuu vuorovaikutuksen tärkeys. Erityinen huoli on noussu niistä lapsista, nuorista ja perheistä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Miten tuetaan hankalassa asemassa olevia perheitä ja nuoria? Miika rohkaisee kaikkia toimimaan omalla persoonallisella otteellaan ja etsimään erityisesti niitä, jotka ovat erityisen haavoittuvaisia. Podcast on nauhoitettu 20.3.2020

Neljännessä Muutoksen tiellä -podcastissa kuullaan Nuoren kirkon viestinnästä ja vaikuttamisesta vastaavan Katri Korolaisen haastattelu. Nuori kirkko oli ensimmäisten organisaatioiden joukossa reagoimassa koronaviruksen synnyttämään muutokseen ja he peruivat muun muassa kaikki fyysiset tapahtumansa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Jaksossa Katri kertoo millainen prosessi toimintojen sopeuttaminen verkkoon oli ja mitä ajatuksia fyysisten toimintojen peruminen synnytti. Kaikkein tärkeimpänä oli varmistaa lasten ja nuorten terveys ja miettiä mitä sen eteen voidaan tehdä. Nuoren kirkon kohderyhmänä ovat lasten ja nuorten lisäksi myös seurakunnat. Millaista apua ja tukea seurakunnat ovat kaivanneet poikkeusaikoina? Miten Nuori kirkko on tähän vastannut? Entä mikä seurakunnan reagointi koronaviruksen synnyttämään uuteen tilaisuuteen jäi erityisesti Katrin mieleen? Haastattelu on tehty 24.3.2020

Uudessa Muutoksen tiellä- jaksossa sukelletaan Hyvinkään kaupungin nuorisotyöhön. Hyvinkäällä muutoksiin oli varauduttu digitaalisen nuorisotyön toimintamallissa, joka tehtiin jo viime vuonna. Tämä malli tulikin tarpeeseen, kun kävi ilmi, että toiminta tulee siirtämään kokonaan verkkoon. Hyvinkään kaupungin nuorisopäällikkö Mika Joensuu kertoo jaksossa miten he olivat varmistaneet jo hyvissä ajoin, että kaikki työntekijät osaavat käyttää tarvittavia sovelluksia ja työvälineitä. Kun ensimmäiset tiedot koronaviruksen leviämisestä tulivat ajankohtaiseksi tehtiin Hyvinkäällä suunnitelma miten toimia ja miten reagoidaan, jos tilanne pahenee. Mika Joensuu kertoo podcastissa myös miten nuoret ovat ottaneet uudet palvelut vastaan ja miten heitä on tavoitettu. Mika käy lisäksi läpi esimiehen roolia poikkeustilanteissa ja avaa miten työntekijöitä voi tukea mahdollisimman hyvin. Tärkeäksi seikaksi nousevat erilaiset verkostot sekä työntekijän että esimiehen näkökulmasta. Haastattelu on nauhoitettu 19.3.2020

Korona ei pysäytä nuorisotyötä Rovaniemellä. Muutoksen tiellä -sarjan toisessa jaksossa haastatellaan nuorisopalvelujen esimiestä, Nella Sepänheimoa. Hän kertoo jaksossa, miten Rovaniemellä reagoitiin yllättäviin koronauutisiin. Nella tunnustaa podcastissa, että hänelle digitaalinen maailma on varsin vierasta, eikä hänellä itsellään ollut suoria ratkaisuja asioihin. Hän kuitenkin luotti Rovaniemen osaaviin työntekijöihin. Jakson keskiöön nouseekin työntekijöihin kohdistuvan luottamuksen ja vastuun antamisen tärkeys. Rovaniemellä luotiin suunnitelma verkkoon siirtymisestä käytännössä puolen päivän aikana maanantaina 16.3.2020. Millaista toimintaa verkkoon siirtyi ja miten se käytännössä tapahtui? Toimintaa suunniteltiin samalla myös niin, että muutkin kaupungin toimijat voivat hyödyntää esimerkiksi nuorisotoimen striimausosaamista. Laita jakso siis kuunteluun ja saat varmasti vinkkejä myös omaan toimintaasi. Jakso on nauhoitettu 19.3.2020

Ensimmäisessä Muutoksen tiellä -sarjan podcastissa tutustutaan Olarin seurakunnan toimintaan koronaviruksen aiheuttaman muutoksen keskellä. Jakson vieraana on rippikoulupappi ja kasvatuksen tiimin esimies Antti Malinen. Jaksossa kuullaan miten Olarin seurakunnassa on reagoitu yllättävään tilanteeseen ja miten toimintaa on siirretty verkkoon. Antin huolena on erityisesti miten uusi toiminta tavoittaa nuoret ja miten tavoitetaan erityisesti ne nuoret, jotka eivät ole niin sanottuja aktiivinuoria.   Keskustelua käydään myös esimiehenä toimimisesta poikkeusoloissa ja yhteisöllisyyden rakentamisesta. Miten pitää yhteyttä työyhteisön kanssa? Entä miten järjestää virtuaalisia kahvihetkiä? Lopuksi Antti rohkaisee muita samassa tilanteessa olevia ja antaa käytännön vinkkejä toiminnan pyörittämiseen. Jakso on nauhoitettu 19.3.2020.

Haastattelussa Lorenz Backman, näyttelijä ja juontaja: "Kuinka kasvuohjelma muutti hänen kokemusmaailmansa ja vahvisti identiteettiä." Haastattelijana Mathias Hellsten, Ihminen tavattavissa -koulutusjohtaja. Tutustu lisää osoitteessa: www.ihminentavattavissa.fi

Mitä SparkUp ja Boost ovat merkinneet Willelle ja Joonakselle? Joonas ja Sami olivat "tähtiopiskelijoita" ja nyt Joonas muistelee tapahtumia omasta näkökulmastaan. VP on kiinnittänyt huomiota kummalliseen ilmiöön LinkedInissä. Mikä on selitys identiolaisten kummalliseen kommentointitapaan?

Joonaksen ja VP:n kanssa studiossa Idention Wille Heino sekä SparkUpin Community Manager Johanna Johansson. Mitä Community Manager tekee työpäiviensä aikana ja miten hän päätyi nykyiseen rooliinsa? Mikä on yhteisön merkitys työpaikalla? Onko henkilöbrändäyksellä merkitystä ja mitä graafiselta suunnittelijalta vaaditaan? Kuuntele myös Joonaksen katkerat kommentit, kun Mainostorstai oli mennyt häneltä sivu suun...

Jokainen onnistunut muutos tai matka kohti tavoitetta alkaa ajatuksesta: olisiko nyt oikea aika tehdä jotain toisin? Muutoksen hautominen tuottaa vähitellen toiminta-ajatuksia ja sitten toimintaa. Harjoitus tekee mestarin matkalla kohti tavoitetta. Miten minun asiakkaani onnistuvat muutoksissa ja kuinka kauan esimerkiksi 20 kilon painonpudotus kestää? Kuinka siitä tehdään pysyvä muutos? Miten minä valmennan itseäni ja muita kohti menestystä? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

”Veganismi ei ole enää alakulttuuria vaan meidän ns. Normaalien ihmisten meininkiä.” Haastattelussa Karry Hedberg, Vegefirman toinen perustaja ja pitkän linjan eläinoikeustaistelija. Miten aktivistista tuli yrittäjä? Karry kertoo ajatuksiaan tulevista vegaanitrendeistä ja valottaa Suomen ensimmäisen vegaanisen tapahtumaorganisaation syntyä. Ysärivegaanit ovat olleet innokkaita leipojia ja osa teki jopa tofunsa itse! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tällä jaksolla aloitan 10-osaisen sarjan, joka keskittyy onnistuneisiin muutoksiin. Muutoksen kohteena voi olla työ, parisuhde, oma elopaino, uusi haaste elämässä. Tämä sarja on myös omien valmennusteni tukena ja "muistutuksena" haastavina hetkinä.Muutoksen tekeminen vaatii aina suunnittelua, ennakointia, vahvaa sisäistä motivaatiota ja kykyä oppia uutta. Vaikka vaatimuslista on pitkä, niin onnistunut muutos ei ole mahdottomuus, jossa vain harva onnistuu. Kuuntele vinkkini ja lähde toteuttamaan seuraavaa muutostasi. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Inari Fernandez teki työuraa monen unelmatyöpaikassa, YleX:llä. Oma yritys alkoi kuitenkin viipyillä ajatuksissa. Vähitellen olo voimistui ja muutos oli välttämätön. Tuottajasta tuli äititubettaja Äidin puheenvuoro -YouTube-kanavalle. Mikä muutoksessa pelotti? Kuinka tulojen hetkellisestä notkahduksesta selvisi? Mikä pelotti? Milloin sen tiesi, että nyt on mentävä? Tässä jaksossa Inari kertoo tärkeimmät vinkit muille työmuuttoa miettiville.

Kumppanijakso. Muutoksen vauhti kiihtyy teknologian avittamana ja tämä asettaa organisaatioille ja markkinoinnille alati uudenlaisia vaatimuksia ja haasteita. Kristiina Lindh OP:ltä kertoo, miten he ovat lähteneet taklaamaan muutosta ja miten he onnistuvat pitämään yllä motivaation liekkiä kun samaan aikaan on rakennettava uutta, tuhottava vanhaa ja tottakai tehtävä hyvää tulosta.

Kumppanijakso. Muutoksen vauhti kiihtyy teknologian avittamana ja tämä asettaa organisaatioille ja markkinoinnille alati uudenlaisia vaatimuksia ja haasteita. Kristiina Lindh OP:ltä kertoo, miten he ovat lähteneet taklaamaan muutosta ja miten he onnistuvat pitämään yllä motivaation liekkiä kun samaan aikaan on rakennettava uutta, tuhottava vanhaa ja tottakai tehtävä hyvää tulosta.

Tässä jaksossa mm. Käytäntöä ja konkretiaa, kuinka sielun ohjaus näkyy elämässä Kuinka löydät juuri sinun Sielusi taajuudella värähtelevän tekemisen ja tavan elää   Edellisten Sielujaksojen jälkeen sain meilit Merjalta ja Saaralta. Viestit kolahtivat postilaatikkooni samana päivänä ja molemmissa oli sama teema! Kun synkronia on näin vahvaa, niin TOTTAKAI toimin sen pohjalta. Jaan tässä jaksossa Merjan viestin ja sen tärkeät opit kanssasi sekä sokerina pohjalla Saaran uskomattoman kauniin sävellyksen, asianomaisten luvalla tietysti. Merja kirjoitti, kuinka hän oli vastannut Sielunsa kutsuun ja millainen tämä matka on ollut viime keväästä alkaen. Saara puolestaan lähetti linkin tekemäänsä musiikkikappaleeseen, joka puki sanoiksi kauniilla tavalla hänen Sielunsa puheen.   Jokaisen meistä on mahdollista tunnistaa ja löytää olotila, jossa oma korkeampi minä tai Sielu on ohjaksissa. Tämä yhteys on kuitenkin helppoa pilata ja ohittaa. Jaksossa avaan Merjan kokemuksen kautta seuraavat VIISI estettä ja kuinka Merja TOIMI esteistä huolimatta:   Muutoksen alku: Luvan antaminen itselle ja elämälle. Elämän merkkien ja Sielun äänen ohittaminen ajatuksella ”tämä on vain minun ajatukseni.” Kuinka ohittamisen sijaan tunnistat tämän herkän mutta itsepintaisen kutsun. Ympäristön (ja omien) rajoittavien uskomusten vaikutus ja miksi siitä huolimatta on tehtävä oman sisäisen äänen mukaan. Epäonnistumisen pelko ja sen kohtaaminen.  Heittäytyminen oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja uuden oppimisen riemu. Jos haluat suoran linkin Saaran kauniiseen musiikkiin, mene valominussa.fi  Klikkaa tämän jakson tietoja ja löydät kaikki tarvittavat linkit!

Tapasimme tohtori Harri Virolaisen kanssa Oulussa ja hänestä tuli Muutoksen polku Podcastin ensimmäinen vieras. Tunnin pituinen jakso sisältää ytimekästä tietoa ja kokemuksia eri elämän ja ihmisyyden aihealueista. Kuuntelun iloa! 00:25 Harrin esittely 05:41 Uusin kirja ja kirjojen kirjoitusprosessin avaamista yleisesti 18:10 Miksi ihmisillä on niin paljon sairauksia nykypäivänä? 28:29 Harrin ajatuksia ja kokemuksia tunnelukoista 33:01 Milloin ja miksi hankkia auttaja avuksi oman elämän haasteisiin? 39:20 Meditaation hyötyjä 42:16 Anteeksiannon vaikutuksia 45:41 Unelmointi ja oman tulevaisuuden luomisprosessi 56:36 Eri alojen ammattilaisia, joita Harri suosittelee tsekkaamaan ja seuraamaan 60:29 Harrin terveiset kuulijoiden läsnäolevaan hetkeen

Vaihteeksi jo nimen perusteella selkeämpi tunnelukko tarkastelun alle. Mutta mitä kummaa tämä tunnelukko pitääkään sisällään? Miten narsismi liittyy hyväksynnän hakuun? Miten hyväksynnän haku näkyy käytännössä ja miten löytää aito minuus, joka on hukattu elämän aikana? Nämä ja paljon muuta selviää kuuntelemalla Muutoksen polku Podcastia.

Yksittäisten tunnelukkojen käsittely jatkuu. Muutosvalmennus: https://www.muutoksenpolku.fi Testaa tunnelukkosi: http://www.tunnelukkosi.fi Heräsikö kysymys? Kysy epäröimättä kommenteissa, FB:ssa tai instassa. Vastaan parhaiden kykyjeni mukaan. Tykkää ihimeessä ja jaa podcast mahdollisesti kiinnostuille.

Kaikki 18 tunnelukkoa tulevat tarkasteluun, nyt! Muutosvalmennus: https://www.muutoksenpolku.fi Testaa tunnelukkosi: http://www.tunnelukkosi.fi Heräsikö kysymys? Kysy epäröimättä kommenteissa, FB:ssa tai instassa. Vastaan parhaiden kykyjeni mukaan. Tykkää ihimeessä ja jaa podcast mahdollisesti kiinnostuille.

Ensimmäinen podcastini vie kuulijan tunnelukkojen maailmaan. Käyn läpi tunnelukko-käsitettä, erilaisia tunnelukkoja ja selviytymiskeinoja, esimerkkien kautta. Tavoitteenani on lähitulevaisuudessa luoda laaja ja syvälle menevä tunnelukko-podcastsarja, jossa käsitellään koko aihetta kaikkine puolineen. Mm. jokaista 18 erilaista tunnelukkoa on tarkoitus tarkastella omissa jaksoissaan. Tervetuloa seuraan ja muistaa vinkata podcastista kavereille, jos uskot, että heitä voisi aihe jollain tasolla kiinnostaa.

Mitä tehdä jos muutos pelottaa tai tuntuu raskaalta? Miksi joidenkin muutosvastarinta on kovempaa kuin toisten? Voiko laiskuus estää meitä muuttamasta asioita? Maanantaista 4.3. alkaen podcast ilmestyy maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Suoraa puhetta on uusi podcast, jossa ruoditaan kiinnostavimpia myyntiin, markkinointiin ja teknologiaan liittyviä asioita ja ajankohtaisuuksia. Podcastin juontajina Mikko Seppä ja Jani Aaltonen.

Manu, Olli ja Aki keskustelevat viikon tapahtumista. Muutoksen tuulet käyvät UFC:n antidoping ilmoituskäytännöissä. Meihin eivät tuulet vaikuta vaan käry-hälytys vinkuu taas vanhaan uskolliseen sointuun. Valentinalle uusi vastustaja. Holloway ja Ortega yrittävät otteluaan uudestaan. Fantasialiiga alkaa taas alusta ja se aloitetaankin kivasti UFN:n historian potentiaalisesti suurimmalla kortilla, UFC 229.

Uusimmassa Kiekkoradion podcastissa keskitytään Jokerien alkukauden edesottamuksiin. Lauri Marjamäen tulon myötä joukkueen peli-ilme on ollut iloinen ja raikas, tulosta syntyy pelillisesti ja vedonlyöjät tekevät tiliä Jokerien otteluilla. Kaikesta tästä huolimatta yleisö ei löydä hallille ja Jokerit-brändi ei puhuttele kansaa. Missä vika ja mikä neuvoksi?

Syksy saapuu helteisen kesän jälkeen.

Academy of Brainin neljännessä Podcastissa psykologi Ville Ojasen vieraana on Accenture Suomen johtaja Frank Korsström. Podcastissa käsitellään seuraavia teemoja: - Johtamisen muutos - Muutoksen ajurit: milleniaalit, asiakkaat, digitalisaatio - Luovuuden hyödyntäminen - Miksi kuunteleminen on tärkeää?

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Yksi ohjelman faneista, Anne Luhtala, valitsi puheenjohtajalle hyvän aloituskysymyksen. Tällä viikolla käydään sekä jääkiekon MM-kisoja että Euroviisuja. Aiemmin, kun Suomi voitti (MM-kulta vuosina1995 ja 2011, voitto Euroviisuissa 2006), jotain muuttui. Ainakin sanotaan lama päättyneen ja Suomen päässeen Ruotsi-häpeästä. - Kumpi voitto nyt tarvittaisiin ja minkälaisen muutoksen voiton pitäisi saada aikaan? Ritarien omat aiheet - hyvät tavat, pelko ydinaseiden edessä ja eurooppalaisuus - herättävät myös paljon puhetta ja välihuutoja. Ruben Stiller kysyy ärsyttävistä huonoista tavoista ja kaikki pystyvät epäröimättä nimeämään sellaisia. Ärsyttävimpinä mainitaan mm. tervehtimättömyys rappukäytävässä, puhumattomuus ja kaksoiskiitos. Sodan pelko astuu studioon, kun Juha Itkonen kertoo aiheekseen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätöksen vetäytyä Iranin ydinsopimuksesta. Mitä eurooppalaisuus teille merkitsee? kysyy puolestaan Pekka Seppänen vähän sarkastisesti. - Mihin Eurooppaan pitäisi samastua? Onko se idea, konkreettinen ihmisjoukko vai maa-ala, se on minulle hämärää, hän sanoo.

Gunni Nordström muistelee 1960- ja -70-lukuja Tukholmassa - romanien olojen muutosta, poliitikkojen ja median huomion herättämistä ja Tukholman suomalaisen romaniyhdityksen perustamista. Nordström tunnetaan myös hiljattain kuolleen legendaarisen romanivaikuttajan Armas Lindin puolisona. Eläkkeellä oleva toimittaja Gunni Nordström opiskeli journalistiksi Tukholmassa 1960-luvulla. Samoihin aikoihin Ruotsissa alettiin kiinnittää huomiota romanien huonoihin elinoloihin. Muutoksen alkamiseen vaikutti keskeisesti Katarina Taikon, jonka romaani Zigenerska avasi suuren yleisön silmät romanien ongelmille. Gunni Nordström haastatteli Taikonia ja kiinnostui itsekin erityisesti suomalaisten romanien tilanteesta Ruotsissa. Hänestä tuli romanien oikeuksien puolestapuhuja ja järjestöaktiivi. Kaksiosaisen jakson toinen osa keskittyy viikon kuluttua Nordströmin elämänkummpaniin Armas Lindiin ja hänen historiaansa evakkopojasta yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Ohjelman on toimittanut Jaakko Laakso.

Digitalisaatio on vähentänyt kirjepostin määrää rajusti. Niinpä Posti on joutunut vähentämään väkeä ja etsimään uusia palvelumuotoja ja ansiomahdollisuuksia. Posti haluaisi myös harventaa kirjeiden jakelupäiviä. Viime aikoina Postilla on ollut monenlaisia jakeluongelmia. Miten Posti selvityy uuden ajan haasteista? Millainen postilaitos meillä on tulevaisuudessa? Suomen postin historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat Postihistoriallisen yhdistyksen puheenjohtaja Petteri Hannula ja Postin kirjepalveluista vastaava johtaja Kaj Kulp.

Mennyt kesä oli hyvä monelle lintulajille, pesistä lensi paljon poikasia maailmalle. Mutta syksy ja talvi vaativat veronsa, ensi kesänä niistä on elossa vain kolmasosa. Myös ympäristö muuttuu: ilmasto lämpenee, metsiä hakataan ja maaseutu köyhtyy. Tiedeykkösessä kysytään, miten linnut pärjäävät tämän kaiken keskellä. Vastaamassa ovat akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen ja Rengastustoimiston johtaja Jari Valkama Luomuksesta Helsingin yliopistosta, hän on tutkinut muun muassa huuhkajan selviytymistä. Mukana keskustelussa on myös yliopistonlehtori Toni Laaksonen Turun yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen. Kuva YLE/Petri Jauhiainen/Vastavalo

Jos tekisit nyt jonkun valinnan elämässäsi, niin millaista muutosta siitä seuraisi omassa arjessasi?

Nauhoite Sales Communicationssin webinaarista 28.5.2015: Muutos myynnissä ja markkinoinnissa Suurin osa myynti- ja markkinointitiimeistä pyrkii ymmärtämään digitalisoimista, digitaalisen myyntisuppilon rakentamista ja sitä, mitä se tarkoittaa työntekijöiden toiminnan kannalta. Uusia asioita pitäisi oppia nopeammin. Organisaation asiantuntijat täytyisi saada someen ja mukaan digitaaliseen presenssiin. Sosiaalisen median kautta nousee uusia ilmiöitä ja ihmiset viettävät enemmän ja enemmän aikaa muualla kuin maksetun mainonnan äärellä. Johtajien huolenaiheena on, miten ihmiset saadaan oppimaan uusia taitoja ja toimintatapoja ja miten koko toiminta pitäisi organisoida, että ihmiset edelleen viihtyisivät ja antaisivat parhaan itsestään työlle ja uusien asioiden oppimiselle. Samalla karvaaksi todellisuudeksi muodostuu tilanne, jossa nykyiset toimintamallit ja osaaminen on vanhentunut. Pitäisi tehdä muutos, jossa kaikki tekemisemme joutuu uudelleen arvioitavaksi. Webinaarissa kuulet: - miten muutosta tulee johtaa - miten ihmiset toimivat muutoksen keskellä - mikä auttaa ihmisiä sitoutumaan, säilyttämään toimintakykynsä ja oppimaan uutta - miten sinun esimiehenä ja johtajana tulisi johtaa, jotta ihmiset kulkevat siihen suuntaan, mihin sinä haluat heidän kulkevan - Käymme läpi neljä keskeistä muutosjohtamisen myyttiä, joihin suurin osa johtajista tietoisesti tai tiedostamatta sortuu, mutta jotka eivät kuitenkaan käytännössä toimi.

Vankilasta vapautuvia romaninaisvankeja pyritään tukemaan Muutoksen vuoro-hankkeella. Vangeista joka toiselta puuttui peruskoulun päästötodistus ja monet olivat syrjäytyneet myös romaniyhteisöstä. Palveluohjaaja Tuula Blomerus kertoo Romano miritsissä työstään romaninaisvankien parissa. Uutiset romaniksi lukee Miriam Schwartz ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen.

Muutoksen tuulet jälleen puhaltavat toimituksesta. Mistä nyt tuulee? Sony piti tiedotustilaisuuden viime yönä ja castissa veikkaillaan, mitä siellä näkyy.

3. Mielen muutoksen voima