Podcasts about suomen eu

Mitä seurauksia EU:n laajenemisella voi olla? Keskustelemassa EU-asiantuntija Matti Niemi ja EK:n yhteyspäällikkö Juho Mäki-Lohiluoma. Sorsa-säätiö julkaisi eilen raportin Pöytävaraus yhdeksälle: Neljä skenaariota EU:n laajenemiselle ja uudistumiselle, jossa arvioidaan yhdeksän maan EU-jäsenyyden seurauksia. Onko EU:n laajenemisesta enemmän hyötyä Suomelle, vaikka Suomen EU-jäsenmaksuosuus saattaakin uusien jäsenmaiden myötä nousta? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Brysselin koneen kevään jaksoissa on käsitelty Brysselin hallintokoneistoa, ja niin tehdään tänäänkin. Tällä kerralla Brysselin kone lennättää kuulijan ministerineuvoston eli Euroopan unionin neuvoston toiminnan ytimeen. Siinä missä kansalaiset valitsevat EU-parlamentin edustajat, neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden edustajat – ja tätä edustamista tekee Suomen EU-edustusto. Kyseessä on Suomen suurin lähetystö, joka on oikeastaan kuin valtionhallinto eri ministeriöineen pienoiskoossa. Ohjelma on nauhoitettu samaan aikaan, kun Brysselissä kokoontui myös Eurooppa-neuvosto, eli Consilium, mihin kuuluvat EU:n 27 jäsenmaan johtajat. Työstä ministerineuvostossa sen eri tasoilla kertovat Suomen EU-edustuston pysyvä edustaja Markku Keinänen, Antici Laura Lindgren, Mertens Saara Pokki ja attaseat Iiro Kangas ja Niina Alatalo. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

EU-politiikassa kokoomus ja perussuomalaiset ovat olleet kuin jing ja jang. Perussuomalaiset ovat ajaneet vuosia Suomen EU-eroa. Kokoomus on ilmoittanut olevansa Suomen EU-myönteisin puolue. Onko yhteinen EU-liima uusien eurovaaliohjelmien myötä puolueilla löytynyt? Miksi perussuomalaiset alleviivaa uudessa eurovaaliohjelmassaan olevansa Suomen Eurooppa-myönteisin puolue? Miksi kokoomus viittaa eurovaaliohjelmassaan perussuomalaisten vanhaan iskulauseeseen? Onko perussuomalaisten EU-eropuheiden muuttuminen potentiaaliseksi EU-eroksi kädenojennus kokoomusta äänestäville? Mikä on päivänpoliitikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Perussuomalaiset kirjoittivat puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman uusiksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, kiristynyt kansainvälinen tilanne, sekä puolueen sisältä tulevat vaatimukset pakottivat perussuomalaiset uudistamaan puolueen linjaa. Uuden ohjelman ytimessä on Suomen kansallisen edun turvaaminen. Onko entinen Nato-kriittinen puolue tätä nykyä pro-Nato -linjalla? Vieläkö perussuomalaiset tavoittelevat pitkällä tähtäimellä Suomen EU eroa? Onko puolueen käsitys maahanmuutosta muuttunut? Mitä perussuomalaiset ajattelevat kansainvälisestä sääntöpohjaisesta järjestelmästä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suomi sanoo Natolle tahdon (0:33) Hoitajat ja muut palkankorotusten perässä (13:06) Raporttinurkka: Sitra toivoo EU-vaikuttamisesta ennakoivampaa (30:39)

Suomen ulkopolitiikan sanotaan perustuvan laajaan poliittiseen konsensukseen, jopa yksimielisyyteen. Onko puhe maankuulusta ulkopolitiikan konsensuksesta EU-kontekstissa puhdas myytti? Miksi tuore EU-selonteko sisältää kolme eriävää mielipidettä? Valtioneuvoston EU-selonteossa Suomen EU-jäsenyyttä kuvataan keskeisimmäksi kansainvälistä asemaa määrittäväksi valinnaksi. Eikö ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuuluisa yksimielisyys koske Euroopan unionia? Mikä on päivän poliikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Ajaako Suomi omia etujaan riittävän tiukasti EU-pöydissä verrattuna siihen, miten muut maat toimivat? Mihin suuntaan Suomen EU-politiikka on kehittynyt ja mitä haasteita sillä nyt on edessä? Ja miten todennäköistä on, että liittovaltiokehitys etenee EU:ssa? Mm. näistä asioista puhuu Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten hankalaa on vaikuttaa siihen, mihin suuntaan EU kehittyy, jos haluaa isommin muuttaa sen kehityksen suuntaa? Ja millä tavoin EU:n kehitystä kohti liittovaltion tapaista rakennetta vie se, jos maat velkaantuvat ja vanhoista EU:n velkasäännöistä ei enää pidetä kiinni? Entä miltä vaikuttaa nyt EU:ssa suhtautuminen pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin? Ja miltä vaikuttaa Suomen EU-politiikka? Haastateltavana on Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, ja kertoo myös minkälaiset tunnelmat hänellä on nyt EU:n koronaelvytyspaketin suhteen. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Minkälaista oli vastustaa EU:hun liittymistä, silloin kun asiasta keskusteltiin ja siitä äänestettiin vuonna 1994. Silloin lopulta 57% äänestäneistä kannatti liittymistä, mutta ratkaisivatko tämän äänestyksen tuloksen lopulta maanviljelijöiden äänet, median suhtautuminen vai SAK:n kanta asiaan? Haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston dosentti Tapio Bergholm, joka kuului itse siihen pieneen vähemmistöön sosiaalidemokraateista, joka vastusti EU:hun liittymistä. Mutta kannattiko Tapio Bergholmin mielestä nykytiedon valossa EU:hun menoa vastustaa, tai liittyä siihen, tai kannattaisiko siitä nyt erota? Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi Keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

EU:n koronapäätös kirvoitti Suomessa poliittisen keskustelun perussopimuksista. Jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö vihjaili suurlähettiläspäivillä, että EU olisi koronapäätösten myötä muuttumassa siitä, minkälaiseen unioniin Suomi aikoinaan liittyi. Onko Suomessa käytävä poliittisjuridinen EU-perussopimuskeskustelu suomalaiskansallinen erityispiirre? Onko muissa EU-maissa vastaavaa oikeudellista EU-debattia kuin meillä? Mitä perussopimuskeskustelu kertoo Suomen EU-politiikasta tai kansalaisten suhtautumisesta Euroopan unioniin? Mitä uutta brexit-rintamalta? Vieraana on Helsingin yliopiston dosentti ja Eurooppa-tutkija Timo Miettinen. Toimittajana on Tapio Pajunen. Miettisen mukaan suomalaisen perussopimuskeskustelun ytimessä on kiista talouspolitiikan suunnan muuttumisesta ja siitä minkälaista talouspoliittista ajattelua päätös EU:n elpymisrahastosta edustaa. "Itse näen että tämä paketti edustaa talouspoliittisesti erilaista linjaa ja sitä sitten vastustetaan oikeudellisin perustein. Se liittyy nimenomaan paketin talouspoliittiseen luonteeseen, joka eroaa merkittävästi aiemmista ratkaisuista", sanoo Miettinen Politiikkaradiossa. Miettisen mukaan talouspolitiikan linjanmuutoksessa on kyse Saksan muuttuvasta EU-politiikan linjasta.

Tänä vuonna Suomen EU-jäseneksi liittymisestä tuli kuluneeksi 25 vuotta. Kokoomus oli puolue, joka hyvin vahvasti halusi Suomen liittyvän osaksi läntisten, demokraattisten maiden yhteisöä. Suomen suurimman Eurooppa-puolueen Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo ettei Suomi ole koskaan ollut niin itsenäinen kuin nyt. Kuuntele kuinka hän Eurooppa-päivänä arvioi Euroopan unionin tilaa ja tulevaisuutta.

Suomen EU-jäseneksi liittymisestä tuli tänä keväänä kuluneeksi 25 vuotta. Euroopan unioni on vuosien mittaan vahvistunut, laajentunut ja kokenut myös isoja kriisejä. Euroopan unionin kehitystä ja edessä olevia suurimpia haasteita arvioi Suomen ensimmäinen EU-komissaari Erkki Liikanen.

Pääministeri vaihtoon — mitä tilalle? Mikä oli keskustan grand plan tai oliko sellaista? Mukana myös Haaviston kuumotukset ja Suomen kunnianhimoton EU-budjetti.

Europolitistin kolmannessa jaksossa pohditaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeisimpiä onnistumisia ja puidaan keinoja, joilla EU-tietoisuutta voitaisiin kasvattaa. Vieraina MEP Elsi Katainen ja Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Gurmann Saini. Jakson juontavat Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari.

EU:lta rahat muttei unionin henkeä - Puolassa ja Unkarissa vaalit. Euroopan poliittiseen historiaan erikoistunut yliopistonlehtori Katalin Miklóssy ja Puolan politiikkaan erikoistunut  tutkija Tommi Eskola. Vaaleja seuraamassa toimittaja Tapani Kärkkäinen, Radom, Puola ja toimittaja Tuula Koponen, Budapest. Suomen EU-äänestyksestä 25 vuotta - keskusta hajosi pahasti. Keskustan entiset puheenjohtajat Anneli Jäätteenmäki ja Matti Vanhanen. Rauhan Nobel-palkinto. Yliopistotutkija Marko Lehti, TAPRI  rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Kolumni Selma Vilhunen. Etuoikeutetun ihmisen taakka. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Raisa Pöllänen ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Suomi jahtaa läpimurtoa EU:n yhteisessä turvapaikkapolitiikassa. Hallitus esittelee voittona myös oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen ja EU-tukirahojen liittämistä yhteen. EU-tutkija Timo Miettinen arvioi puoliväliin ehtinyttä Suomen EU-puheenjohtajuuskautta. Miten sujui presidenttien Niinistö ja Trump kohtaaminen? Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak piipahtaa studiossa. Journalismi kertoo väkivallanteoista ja terrorismista, mutta entä jos tekijä haluaa teolleen julkisuutta. Pohdintaa myös mainoksen, ilmoituksen ja journalismin rajapinnasta. Ukrainan tilanne kuplii. Mitä tarkoittaa, että presidentti Volodymyr Zelenskyi hyväksyy kansanäänestyksen Itä-Ukrainan asemasta? Kansanedustaja Ilkka Kanerva arvioi. Ylen puoluekannatusmittauksessa on kiinnostavia pikku liikahduksia. Niiden taustoja puntaroi Turun eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Ykkösaamun juontaa Marjo Näkki, toimittajat Raisa Pöllänen ja Marja Ala-Kokko, tuottaja Seija Vaaherkumpu.

Patriarkkoja ja oligarkkeja - kokemuksisia diplomaattina Neuvostoliitossa ja Venäjällä. Suurlähettiläs René Nyberg. Osavaltiovaalit Saksan Brandenburgissa ja Saksissa. Euroopa-tutkimuksen erikoistutkija Kimmo Elo. Oikeusvaltio-ongelmat Suomen Eu-puheenjohtajuuskaudella. Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen. Britannian parlamentti joutui jäähylle. YliopistotutkijaTimo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskus. Blogi Erkka Mikkonen. Tavallisilta venäläisiltä vaaditaan nyt ennennäkemätöntä rohkeutta. Juontaja Päivi neitiniemi. Toimittajat Hannele Muilu ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Miltä tuntuu olla yksi Suomen ensimmäisistä europarlamentaarikoista kun Suomesta tuli EU:n jäsen? Haastateltavana entinen europarlamentaarikko ja kansanedustaja Riitta Myller (sd.). Haastattelijana Linda Pelkonen. Myller on toiminut suuren valiokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana päättämässä Suomen EU-linjauksista. Hänen mielestään monia tässä merkittävässä valiokunnassa käsiteltyjä asioita voisi käsitellä julkisestikin. Myller kertoo muuttaneensa suhtautumista Euroopan uniniin täysin päinvastaiseksi kuin aiemmin. Nuorena hän vastusti Euroopan tiivistyvää yhteistyötä, mutta ryhtyi kuitenkin kannattamaan sitä. Nyt hän pohtii mitkä asiat muuttivat hänen ajatteluaan. Tässä lähetyksessä keskustellaan myös ilmastonmuutoksesta, SDP:n tilanteesta ja poliittisten kohujen syntymisestä. Elämää ja politiikkaa -sarjassa Linda Pelkonen haastattelee yhden politiikan jättävän pitkän linjan poliitikon. Sarja Yle Puheen kanavalla keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12.30.

Miten Suomen EU-puheenjohtajuuskausi näkyy järjestöissä ja julkishallinnossa? Ajankohtaista aihetta perkaavat Annika Lindblom ympäristöministeriöstä, Fingon kestävän kehityksen asiantuntija Jussi Kanner ja Fingon EU-puheenjohtajakausihankkeen projektipäällikö Anne Peltonen. Ohjelman juontaa ja on tuottanut Sanna Ra.

Ylim EU-huippukokous ja Suomen EU-puheenjohtajuus, suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi ja tutkija Tuomas Iso-Markku, UPI. Trump astui Pohjois-Koreaan mutta millainen on hänen amerikkalainen unelmansa, ohjelmajohtaja Mika Aaltola ja vanhempi tutkija Jyrki Kallio UPI. Kolumni Pekka Mattila: Erilaiset synnytystalkoot Luontoääni: Keltavästäräkki, esittelijänä Risto Nevanlinna. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Marija Skara ja Johanna Östman. Tuottaja Tarja Oinonen. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Maailman pakolaiset. Kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto-koordinaattori Tiina Salmio, Suomen Punainen Risti ja humanitäärisen avun ja politiikan neuvonantaja Riikka Mikkola, Ulkoministeriö. Ulkomaanlehtikatsaus. Anna Saraste, Berliini. Suomen EU-liittymissopimuksen allekirjoituksesta Korfulla 25 vuotta. EU-tutkimusohjelman johtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti ja Ylen entinen EU-kirjeenvaihtaja Risto Makkonen. Kolumni Katri Saarikivi. Tekeekö teillä töissä asiat se, joka osaa vai saavatko muutkin oppia uutta? Kurtturuusua kuurnimaan! Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri, Suomen ympäristökeskus. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Mira Stenström, Johanna Östman ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

The Ulkopolitistin podcastissa pureudutaan vaaleihin ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Ennen eduskuntavaaleja ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua perättiin muun muassa The Ulkopolitistissa, Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa. Myös presidentti Sauli Niinistö totesi, että keskustelu puolueiden ulko- ja turvallisuuspoliittisista linjoista olisi vaalien yhteydessä tärkeää. Mutta miksi turpokeskustelu on olennaista? ”Ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset ovat laajempia kuin vain aseet tai asejärjestelmät”, sanoo Helsingin yliopistossa väitöskirjaa tekevä Aino Huxley. Keskustelun avulla demokratiaa on mahdollista kehittää eteenpäin. Maiden väliset ulkosuhteet ovat lähellä ihmisten arkea, sillä keskinäisriippuvuus on maailmassa vahvistunut. Lisäksi arvoissa ja uhkakuvissa on tapahtunut muutoksia. Miten esimerkiksi arvomuutokset heijastuvat asevelvollisuuteen? Entä miten eri valtiotoimijoiden tavat toimia vaikuttavat Suomeen? ”Kun mietitään, mitä muutoksia on viimeisen neljän vuoden aikana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tapahtunut ja vastaavasti mitä muutoksia on tulossa seuraavalla vaalikaudella, niin ehkä näistä asioista olisi ihan hyvä keskustella”, muistuttaa The Ulkopolitistin Maria Malho. Podcastissa keskustellaan, millaisista asioista on vaalien alla puhuttu, tiedustelulainsäädännöstä sekä esimerkiksi siitä, mistä pitäisi puhua, kun Suomen EU-puheenjohtajuus alkaa. Aiheet eivät lopu: Kiina, brexit ja muut EU:n sisäiset ongelmat pysyvät agendalla. Studiossa: Maria Malho, kansainväliseen turvallisuuteen ja strategian tutkimukseen erikoistunut maailmanpolitiikan tutkimuksen maisteri ja Demos Helsingin tutkija. Äänitys: Juontaja: Veera Honkanen Editointi: Veera Honkanen, Petri Vanhanen, Jussi Heinonkoski Jingle: Anni Mattila

Romaniasuun pukeutuneita naisia tekisi mieli katsoa pitkään, mutta se on epäkohteliasta. Muotokuviin sen sijaan liittyy kulttuurissamme kunnioittava katsomisen tapa. Ehkäpä siksi, että niissä on yleensä esitetty ylhäisöä, varakkaita kauppiaita, aatelisia ja korkeassa virassa olevia henkilöitä. Valokuvataiteilija Irmeli Huhtala halusi kuvata eri ikäisiä romaninaisia maalattujen muotokuvien tyyliin. Muotokuvaa voi katsoa rauhassa, se ei reagoi, ei kiusaannu, eikä katso takaisin. Saa katsoa - romaninaisia muotokuvissa -näyttely on esillä Strasbourgissa Euroopan neuvoston tiloissa 2-12. huhtikuuta osana Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaa. Irmeli Huhtala toivoo, että näyttely löytäisi paikkansa myös Suomesta. Häntä haastatteli Maria Friman.

Minkälaista on Suomen EU-politiikka, minkälaista on pakolaispolitiikka EU:ssa ja miltä vaikuttaa EU:n tulevaisuus. Siitä puhuu Perussuomalaisten puheenjohtaja ja europarlamentaarikko Jussi Halla-Aho. Haastattelijana on Maija Elonheimo

Miten Suomi haluaa kehittää EMU:a ja miltä tilanne näyttää sen suhteen, saako Suomi toiveensa läpi. Mitä asioita voi nousta esiin, kun keskustellaan EU:n seuraavasta budjettikaudesta. Ja entä minkälaisia asioita Suomen kannattaa painottaa tulevalla EU:n puheenjohtajuuskaudellaan. Haastateltavana on valtiovarainministeri Petteri Orpo. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo

Pääministeri Juha Sipilä piti EU-linjapuheensa ja sitä seurasi Sipilänkin lyttäämä eduskunnan keskustelu Euroopan tulevaisuudesta. Mikä on Suomen EU-linja? Entä mitä tarkoittaa sanamörkö liittovaltiokehitys?` Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Aku Aarvan kanssa aiheesta keskustelemassa Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila ja Uudenmaan Keskustanuorten puheenjohtaja ja Keskustanuorten liittohallituksen jäsen Väinö Tuovinen. S01E05

Suomen EU-politiikkaa on moitittu laiskaksi, mutta onko se sitä? Hallituksen kannat rahaliitto EMU:n kehittämiseen ovat olleet tiukat ja ylipäänsä monia yhteisvastuuta lisääviä ajatuksia on vastustettu. Jatkossa iso kysymys tulee olemaan myös se, mikä tulee olemaan Suomen hallituksen kanta EU:n maahanmuuttopolitiikkaan. Haastateltavana on Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi, Eurooppanuorten puheenjohtaja Tuomas Tikkanen ja Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen ruotivat Saksan vaalitulosta ja natsien nousua parlamenttiin. Lisäksi keskustellaan Suomen EU-linjasta tai sen puutteesta ja puutteista.

Mitä ovat Suomen EU-politiikan avaintavoitteeet vuodelle 2015? Siitä puhuu yleisten asioiden yksikön päällikkö Satu Keskinen valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristöstä. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Ulkoasiainneuvos Antti Kuosmanen oli aikoinaan Suomen EU-jäsenyysneuvotteluvaltuuskunnan jäsen eli hän oli neuvottelemassa Suomen jäsenyydestä EU:hun. Niiden aikojen jälkeenkin Antti Kuosmasella on ollut työtehtävissään erittäin hyvä näköala EU:n toimintaan. Brysselin koneessa hän keskustelee siitä miten EU on kehittynyt ja miten sen asema on muuttunut. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.