Podcasts about kulttuurin

Alue- ja kuntavaalitentin jatkot: Kok., Vas., KD. Kuinka puheenjohtajien tentti sujui? Kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja vasemmistoliiton puheenjohtajien tenttiä ovat arvioimassa valtio-opin dosentti Hanna Wass ja politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta. Toimittaja Anna Lehmusvesi haastattelee. Kulttuurin rahoitus vähenee, näemmekö nyt vähemmän kulttuuria ja taidetta? Uhkaako taiteilijoita nyt työttömyys? Keskustelemassa johtaja Kaisa Rönkkö Taikesta ja johtaja Johanna Tuukkanen Cuporesta. Illan puheenjohtajien tenttiä ovat ennakoimassa puolueiden varapuheenjohtajat sdp:n Nasima Razmyar, keskustan Markus Lohi ja rkp:n Sandra Berqvist. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Janette Leino. Tuottajana Marija Skara.

Tänään Liftcastissa pureudutaan oppimisen ja oppimiskulttuurin rakentamiseen organisaatioissa oppimisen ja osaamisen asiantuntijan, valmentajan ja tietokirjailijan Mertzi Bergmanin kanssa. Keskustelemme oppimisen merkityksestä työelämässä ja sen tuomasta kilpailuedusta. Mertzi jakaa näkemyksiään siitä, miten uteliaisuus, huumori ja käytännön yhdistäminen teorioihin voivat vahvistaa oppimisen kulttuuria. Puhumme myös johtamisen, jatkuvan oppimisen, osaamiskapeikkojen ja tekoälyn merkityksestä organisaation kehittymisessä. Jakso on täynnä käytännön esimerkkejä ja arvokkaita neuvoja, jotka auttavat sinua ja organisaatiotasi menestymään oppimisen avulla. Tervetuloa mukaan inspiroitumaan ja oppimaan.Lue lisää ja ota yhteyttä: Kotisivumme: https://lifted.fi/Liftcast-jaksot: https://lifted.fi/podcast/Palvelumme: https://lifted.fi/palvelut/LinkedIn-sivumme: https://www.linkedin.com/company/lifted-fi/Email-osoitteemme: lifted@lifted.fi

Studiossa suoraa keskustelua johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Kaarina Hazard ja Maija Vilkkumaa. Juha Itkonen nostaa keskusteluun Pariisissa juuri päättyneen tekoäly huippukokouksen, johon osallistui myös Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance. Juha toteaa Vancen "laulaneen siellä samoja lauluja" kuin päämiehensä Donald Trump. Vance kritisoi kovasti Euroopan tekoälyn sääntelyä, jota yhdysvaltalaiset digijätit joutuvat noudattamaan. Vance sanoi uskovansa, että tekoälysektorin yletön sääntely voi tappaa tärkeän teollisuusalan. Helsingin Sanomien uutisen mukaan EU johtajat ja oma pääministerimme Petteri Orpo tuntuivat olevan lähes täysin samaa mieltä Vancen kanssa. Mikä on teidän näkemyksenne tästä asiasta? Sääteleekö EU Euroopan näissä tekoälyasioissakin kilpailukyvyttömäksi ja köyhäksi vai onko se ainoa taho, joka ainakin tähän asti on edes yrittänyt ottaa huomioon myös tekoälyn riskit ja ihmisten ja yhteiskuntien kokonaisedun? Kaarina Hazard haluaa puhua kristinuskosta. Innoitus aiheeseen kumpusi erään HS:n esihenkilön kirjoittamasta kolumnista, jossa kirjoittaja kertoi ryhtyneensä lukemaan Raamattua ja löytäneensä Vanhasta testamentista kovin tutun oloista kuvastoa tämän hetken Israel - Gaza tyyppiseen tilanteeseen. Kaarinan mielestä mediaympäristössämme halutaan olla hysteerisiä sen äärellä, että nuoret miehet ryhtyvät konservatiivisiksi kristityiksi. Jos meillä on vanhatestamentillinen pelkoon ja rangaistukseen perustuva konservatiivinen kristillisyys nousussa, voisiko teidän mielestä toisenlainen, enemmän uusitestamentillinen, toivoon perustuva, ihmisoikeuksien sekä tasa-arvon ja hyvän puolesta taisteleva kristillisyys tulla myös muotiin? Maija Vilkkumaan keskustelunaiheena on hierarkkiset rakenteet. Helsingin Sanomat julkaisi edesmenneen viulisti Eriikka Maalismaan puheen viime vuodelta, jossa hän kritisoi mm. klassisen musiikin maailman elitismiä. Artikkelissa esimerkkinä käytettiin mm. sitä, että kapellimestari tienaa satakertaisesti muusikon palkan, eikä häntä saa orkesterin rivijäsen edes puhutella. Popmuusikko Maija kertoo tällaisen maailman olevan kovin vieras hänen omalle musiikkilajilleen, jossa ihmisten kohtaaminen lähtee siitä, että kaikki ovat samanarvoisia. Mitä te raatilaiset ajattelette tämän tyyppisistä hierarkkisista maailmoista, joko kulttuurissa tai muualla? Tekevätkö tämän tyyppiset rakenteet hyvää, vai pitäisikö teistä kaikki hierarkkiset rakenteet purkaa?

Juristipodin uudessa jaksossa pääsemme kuulemaan sekä tietosuoja-asiantuntijan merkityksestä organisaatiossa että juristien mahdollisuudesta vaikuttaa yrityksen kulttuuriin ja kehittämiseen. Jakson vieras Heidi Mäkelä Telia Companylta on työskennellyt tietosuojan parissa kotimaisissa sekä kansainvälisissä organisaatioissa, ja on nyt jakamassa vinkkinsä sidosryhmien hallintaan sekä asiantuntijaroolissa tarvittavien taitojen kehittämiseen. Jaksossa rikotaan myös oletus siitä, että tietosuojatyötä tehtäisiin yksin ovien taakse sulkeutuneena. Mikä merkitys juristin työssä on nykypäivänä esimerkiksi epäsuoralla vaikuttamisella ja viestintätaidoilla? Entä miten tietosuoja tuodaan näkyväksi organisaation työntekijöille?

Pariisin latinalaiskorttelista löytyy pala Suomea - Mikä on Institut Finlandaisin merkitys kulttuurilähettiläänä ja miten Suomen maabrändiä vaalitaan keskellä maailman kulttuurimetropolia? Mikä on Suomen ja suomalaisen kulttuurin arvo euroopassa? Annastiina Heikkilä keskustelee teemoista Institut Finlandaisin johtajan Tuula Yrjö-Koskisen ja taiteilija Josefina Nelimarkan kanssa.

Kulttuurin rahoitus pienee - mitä se tarkoittaa tarjonnalle? Keskustelemassa rehtori Kaarlo Hildén Taideyliopistosta sekä toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen Suomen teatterit ry:stä. Haetaanko taiteeseen ja tutkimukseen enemmän apurahoja? Haastateltavana tiede- ja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen Koneen säätiö. YK:n luontokokous COP16 Kolumbiassa päättyy tänään. Millaisia toimia tarvitaan, että luonnonmonimuotoisuus ei katoa? Keskustelemassa ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen Suomen luonnonsuojeluliitosta sekä tutkimusjohtaja Eeva Primmer Suomen ympäristökeskuksesta. Millainen vaikutus perintö- ja lahjaveroilla on verokertymään? Kokoomus on ehdottanut näiden verojen puolittamista määräajaksi. Haastateltavana Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Tuomas Kosonen. Juontajana Seija Vaaherkumpu. Toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Tarja Oinonen. Tuottajana Marija Skara.

Kulttuuri- ja olutfestivaali Ant Fest järjestetään Loviisankadulla 25.-26.10. Festivaalissa nautitaan monipuolisesta kulttuurista niin esitysten, musiikin kuin keskustelun kautta sekä toki maistellaan kotimaisten pienpanimoiden oluita. Riina Puusaari on yksi festivaalien organisaattoreista sekä olut-kollektiivi, hän vieraili Voiman iltapäivässä Sara Perttusen juttusilla ja kertoi mm. viimeaikaisista trendeistä oluiden makujen suhteen. Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa raati keskustelee kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Tällä kertaa raadissa istuvat kirjailija Tiina Raevaara, elokuvatutkija Jari Sedergren ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Lähetyksen toimittaa Vesa Kytöoja. Syyttömästä tehtiin somessa ja keskusteluryhmissä kouluampuja - virkavallan harhautusta vai valeuutisointia? Koirarotujen jalostus on sairasta kulttuuria ja monet koirarodut syntyvät kärsivinä. Miksi jalostusta ei saada kuriin? TV-sarjatko vain pelkkää ajanhukkaa? Kulttuurin leikkaukset versus persujen kulttuuri-isänmaallisuus, siinäpä paradoksi. Ja therian-ilmiö eli lasten ja nuorten halu samaistua eläimiksi raivostuttaa osaa vanhemmista. Pitäisikö teinien eläinleikit kieltää kouluissa ja mistä näissä identiteettileikeissä on kyse?

Yhdenvertaisuutta juhlistava Outsider Art Festival antaa vuosittain kasvot suomalaisen outsider-taiteen koko kirjolle musiikista kuvataiteisiin, kirjallisuuteen ja elokuviin.  Mutta mistä outsider-taiteessa on lopulta kyse ja kuinka genre eroaa perinteisistä taiteen muodoista? Kuka onkaan lopulta in, kuka out – ja onko rajanveto edes tarpeen taiteessa, joka on aina ammentanut inspiraatiota yhteiskunnan marginaalista?  Jaksossa sukellamme Helsingissä 15.–25.8. järjestettävän OAF:n backstagelle. Markuksen vieraina ovat festareiden voimahahmot Teuvo “Teukka” Merkkiniemi ja Arttu Partinen, jotka avaavat kuulijoille OAF:n laajaa työtä outsider-taiteilijoiden esiintuomiseksi osana suomalaista kulttuurikenttää. Yhdessä pohditaan myös mielen hyvinvoinnin ja taiteen suhdetta toisiinsa; kuinka voisimme tukea marginaalista ponnistavia taiteilijoita ajassa, jossa entistä harvempi saa äänensä kuuluviin?  - - - - - - OAF:n tavoitteena on tukea outsider-taiteilijoiden ja marginaalikulttuurin yhdenvertaista asemaa suomalaisessa taiteessa. Yhdenvertaisuustyö toteutuu yhteistyönä laajan verkoston kanssa. Kukunori on yksi OAF:n pitkäaikaisista yhteistyökumppaneista. OAF festivaalia tuottaa Pertin Valinta, maailman ensimmäinen kehitysvammaisten henkilöiden perustama yhteiskunnallinen yritys.  Tutustu 2024 festivaaliohjelmaan: https://outsiderart.fi/

Kulttuurin ja median ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset jälleen syynissä vakiraatilaisten voimin! Tällä kertaa mukana eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kirjailija Tiina Raevaara, eläköitynyt elokuvien erikoistutkija Jari Sedergren sekä päätoimittaja Jouni Kemppainen. Juhani Kenttämaa toimittaa. Uusi alkoholiuudistus toi entistä vahvemmat alkoholijuomat kauppojen hyllyille. Vapauttaako se kansaa asteen verran valtion holhouksesta, parantaako se ruokakauppojen menekkiä ja luo vaurautta vai syventääkö se entisestään kansanterveydellistä pommia ja väkivaltaista käyttäytymistä, mikä johtuu alkoholin liikakäytöstä? Suomalaiset juovat tilastollisesti vähemmän kuin monet muut EU-maat, mutta silti meidän alkoholinkäyttökulttuuria pidetään primitiivisenä ja humalanhakuisena. Miksi näin on? Eurovaalien todellisen jytkyn teki vasemmistoliiton Li Andersson, joka keräsi uuden ääniennättyksen lähes 250 000 äänellä. Mistä Anderssonin menestys kertoo? Liittyykö se pelkästään henkilöön, ja mistä syystä juuri hänen takseen asetuttiin niin sankoin joukoin? Sisältääkö menestys siemenen suomen vasemmiston tuhosta, kun tähtipoliitikot siirtyvät kansainvälisille areenoille Marinia myöten? Mielipidemittaukset ja gallupit ovat olleet arvostelun kohteena vaalien jälkeen, koska ne eivät osanneet lainkaan ennustaa perussuomalaisten tappiota ja vasemmiston nousua eurovaaleissa. Onko mielipidemittauksiin luottamista, ja ohjailevatko ne liikaa meidän käyttäytymistä? Millaisia asioita niiden tulkitsemisessa pitää ottaa huomioon, ja pitäisikö asettaa ennen vaaleja mielipidemittauskarensseja? Useiden kansalaisjärjestöjen valtiontukia leikataan hallituksen säästökuurilla, mutta mitä se meinaa kansalaisyhteiskunnalle sekä kolmannen sektorin toimijoille, jotka ovat perinteisesti paikanneet julkisten palveluiden sokeita kohtia ja auttaneet ymmärtämään palveluiden todellisen tarpeen ja laajuuden. Onko kansalaisjärjestöjen tarkoituskin toimia lähinnä vapaaehtoispohjalta vai olisiko ammattimainen kansalaisjärjestötoiminta turvattava kansalaisyhteiskunnan nimissä? Pitäisikö kirjastosta saada lainattua juhlapuvun tai traktorin? Nykyajan kirjastot ovat ottaneet palvelulistalleen paljon muitakin lainauskohteita kuin kirjat, levyt ja elokuvat. Kirjastoista saa lainattua käyttö- ja harrastustavaraa soutuveneistä porakoneisiin ja sauvakävelysauvoihin. Polkeeko kiertotalouden suosiminen jo yksityisyrittäjien oikeuksia ja kuinka uussosialistisesta hankkeesta onkaan modernien kirjastojen kohdalla kyse?

Eteläkorealaisen pop-kulttuurin aalto, hallyu on valtion satsaama ja alullepaneva sekä määrätietoisesti tukema valtava bisnes, jonka tuottoja mitataan vuosittain useissa miljardeissa euroissa. K-pop -musiikki, korealaiset saippuasarjat sekä elokuvat ovat pehmeän kulttuurivallan ja vientitalouden keino, jolla Etelä-Korea on onnistunut ihastuttamaan koko maailman ja erityisesti itäisen Aasian. Korealaista draamaa tv-sarjoista elokuviin tuotetaan ja ostetaan miljardeilla euroilla suoratoistopalvelu Netflixiä myöten. Squid Gamen tai Parasiten kaltaiset länsimaissakin läpimurron tehneet teokset eivät ole syntyneet tyhjästä. Useiden supersuosittujen k-pop -tähtien takana ovat isot viihdeyhtiöt, jotka käytännössä omistavat bändien tuotannon sekä sanelevat usein tähtien julkisen elämän. K-pop -maailmaa järkytti muutaman vuoden takaiset tyttö- ja poikabändien jäsenten itsemurhat, joiden taustasyyt voi jäljittää kilpailuyhteiskunnan armottomuuteen ja mielenterveysongelmien stigmatisointiin. Millaisessa painekattilassa pitkälle markkinointikonseptoidut pop-tuotteet toteutetaan, ja miten tähdet pärjäävät suurten fanilaumojen ja tulosodotusten ristipaineessa? Millaisessa todellisuudessa Etelä-Koreassa eletään, ja miten dynaamisen ja äärimmilleen viritetyn modernin maan todellisuutta fiktiossa peilataan? Toisaalta, mikä on korealaisen pop-kulttuurin lumo, ja millainen yhteiskunta tämän kaiken takaa todellisuudessa paljastuu? Kulttuuriykkösen vieraina autofiktiivisen tietokirjan, Korean syndrooma – matka k-popin ja k-draaman kääntöpuolelle (Gummerrus) kirjoittanut journalisti Fanni Koliseva sekä diplomaattinakin toiminut Korea- ja Japani-asiantuntija, tietokirjailija Teppo Turkki. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Minkälaisia vaikutuksia ilmaston lämpenemisellä, Euroopan ikääntymisellä ja tulevilla EU-vaaleilla on kulttuuriin ja taiteeseen? Ranskassa asuva taiteilija ja kirjailija Hannu Väisänen kertoo, miten ilmastopakolaisuus koskettaa häntä henkilökohtaisesti ja miksi eurooppalaisuus identiteettinä on hänelle tärkeä. Toimittajana on Annastiina Heikkilä.

16. huhtikuuta päättynyt hallituksen kehysriihi ja julkisen talouden suunnitelma taiteen ja kulttuurin osalta on Kulttuuriykkösen käsittelyssä heti tuoreeltaan. Hallitus leikkaa, ja leikkaukset tulevat koskemaan myös taiteen ja kulttuurin rahoitusta. Arvonlisäveroakin korotetaan, kirjoissa 10 prosentista 14 prosenttiin. Mitä näistä sopeutustoimista voi seurata? Mitä yleisöltä jää kokonaan näkemättä tai kokematta, ja nousevatko lippujen hinnat? Lähetyksessä käsitellään myös verottajan linjausta, että Taidemaalariliiton ja Helsingin Taiteilijaseuran teosvälitys ei ole enää yleishyödyllistä toimintaa vaan elinkeinotoimintaa. Verottaja perii näiltä toimijoilta kahden vuoden liikevaihtoveron takautuvasti. Mikä on vaikutus kuvataiteen tekemiseen, ja saatavuuteen? Kulttuurin ja taiteen rahoituksen näkymistä ovat keskustelemassa Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja Elisa Lientola, Suomen elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen, Uuden sirkuksen keskus Cirkon toiminnajohtaja Jarkko Lehmus, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen tutkija Olli Jakonen, kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen ja Taiteen edistämiskeskus Taiken johtaja Kaisa Rönkkö. Toimittajana on Pauliina Grym.

Navalnyin kuoleman seuraukset Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Moskovasta raportoi Heikki Heiskanen ja Washingtonista Juri von Bonsdorff. Kokemuksia Navalnyin oppositiojohtajakaudesta, vieraana Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen. Miten Venäjän oppositiojohtajan kuolema vaikutti Münchenin turvallisuuskokouksen keskusteluihin? Miten uutta turvallisuuspoliittista maailmanjärjestystä luodaan? Vieraina maailmanhistorian prof. Juhana Aunesluoma, Helsingin yliopisto ja turvallisuustutkija Juha Pyykönen. Kulttuurin politisoituminen ja UMK. Vieraina kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä, Turun yliopisto ja Taideyliopisto sekä kulttuuritoimittaja Ville Vedenpää, Yle. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti

Jokaiselle muusikolle tulisi painottaa aivan lapsesta asti, ettei kenenkään ihmisen arvo riipu hänen silloisesta soittotaidostaan millään tavalla, sanoo kolmekymppinen nimimerkki Kulttuurin muutos Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoss Helsingin yliopistossa väitöskirjatutkimustaan viimeistelevä Anna Ramstedt tutkii mitkä tekijät klassisen musiikin kulttuurissa altistavat henkiselle väkivallalle. Kaikki opettajat eivät tietenkään harrasta sitä, mutta on liikaa, jos yksikin ihminen joutuu kokemaan henkistä väkivaltaa, sanoo väitöskirjatutkija Anna Ramstedt toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Klassisen musiikin opiskelua varjostaa edelleen mestari-kisälli-malli, jossa opettaja saattaa henkisesti murskata oppilaan palasiksi. Lähteet Jää, Vilma (2023) Kosto-levy Ramstedt, Anna (2023) Emotional Abuse in Classical Music Education in Finland: A Study of Finnish Women Musicians' Experiences Ramstedt, Anna (2023) Voittajien ja häviäjien kulttuuri? Henkinen väkivalta klassisen musiikin koulutuksessa. Tutkimusyhdistys Suoni ry:n Toiminta soi -verkkolehti Tiikkaja, Samuli (2023) Ei onnistuttu tätä tyttöö tuhoomaan. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009941591.html Whiplash (2014) Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Jäntti Musiikki: Epidemic Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Koso ja Miika Lauriala Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ihmetellään miksi meitä suomalaisia kiehtoo niin paljon se, mitä vaikkapa naapurimme tienaa? Olemmeko me itse suoraselkäisiä veronmaksajia vai uskaltaisimmeko jopa ottaa riskejä vältelläksemme veroja? Pohdimme myös miten paljon viihdeohjelmalla, kuten Elämäni biisillä, voi olla vaikutusta presidentinvaalikampanjaan. Viitataanko tulevaisuudessa ohjelman jaksoon ja todetaan, että tämä oli ratkaiseva presidentin valinnassa? Käsittelemme lisäksi Sixten Korkman -ilmiötä. Mistä Korkmanin suosio johtuu ja miksi hänestä on tullut arvoprofeetta, joka täyttää jopa kirkkoja arvopuhekiertueellaan? Miten Suomessa ylipäänsä pääsee suosituksi intellektuelliksi ja mahtuuko tänne kerrallaan aina yksi setäikäinen profeetta? Lisäksi kysymme ovatko nykyajan isät omia isiään ja isoisiään parempia lastensa kanssa. Kulttuurin ilmiöitä ja muitakin ajankohtaisia asioita ihmettelevät Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, toimittaja Leena Virtanen sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Kulttuuriykkönen selvittää, miltä näyttää taiteen ja kulttuurin julkinen rahoitus Petteri Orpon pääministerikaudella. Keskustelemassa ovat Taiteen edistämiskeskuksen Taiken johtaja Kaisa Rönkkö, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Temen toiminnanjohtaja Karoliina Huovila, kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen, tietokirjallisuuskustantamo Terra Cognitan Juha Pietiläinen, ekonomisti Heikki Pursiainen ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen erikoistutkija Olli Jakonen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Viikon suurin puheenaihe on Nyck De Vriesin potkut AlphaTaurilta. Hänet korvaa suursuosittu Daniel Ricciardo. Miksi De Vries sai kenkää ja mitä Danny Ric voi vielä tuoda tallille? Tämän ja muun uutiskatsauksen lisäksi tietysti Unkarin GP:n ennakko.

Työelämäprofessori, sovittelija ja tuore kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä pohtii jaksossa konflikteja, niiden luonnetta, sovittelemista ja oikeanlaista toimintatapaa konfliktitilanteissa. Tämän lisäksi jaksossa keskustellaan myös Pauli Aalto-Setälän uudesta roolista kansanedustajana. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/johda-tulevaisuutta

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaset tietokirjailija Tiina Raevaaran, päätoimittaja Jouni Kemppaisen ja elokuvatutkija Jari Sedergrenin ajankohtaisten kulttuuri-ilmiöiden äärelle. Kokiko Käärijä ja Suomi oikeusmurhan vai onko itse asiassa parempi olla moraalinen voittaja kuin teknisen ja plastisen viihdeteollisuuden edustaja, jolle ammattiraadit epädemokraattisesti, laskelmoidusti ja musiikin kaupallista odotusarvoa tukien voiton suhmuroivat? Kielitetieilijä Janne Saarikivi kritisoi Ylen kolumnissaan sitä, että professoriksi pääsee Suomeen ilman kielitaitoa kun taas työväenluokka ei pääse. “Pakolaiset ja kouluja käymättömät pannaan TE-keskuksen pakolliselle kielikurssille ennen kuin pääsevät hakemaan siivoojaksi.” Raatilaiset eivät aivan nielaise Saarikiven maalaamaa uhkakuvaa. Mutta mitä mieltä he ovat maahanmuuttokysymyksestä hallitusneuvotteluissa. Suuri osa suomalaista on rapakunnossa. Liikkumattomuus nousi otsikoihin alkuvuodesta, mutta nyt asia on ilmeisesti ollut esillä myös hallitusneuvotteluissa. Onko raatilaisilla ratkaisuehdotuksia - ja mitä tuleva hallitus voisi asialle tehdä? Erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta kirjoitti "elävä kulttuuriperintö kuuluu kaikille". Aineettoman kulttuuriperinnön hanketta vipuna käyttäen hän laajentaa kulttuurin käsitettä, niin että osallistumalla moniin arjen toimintoihin hän kannattelee elävää kulttuuriperintöä. Näin kulttuuri ei ole vain teatteria, oopperaa tai taidenäyttelyä vaan leipomista, neulomista saunomista ja sienestämistä. Tämä ei ole tuloista tai asuinpaikasta riippuvaista. Mitä mieltä raati onkaan tämmöisestä kulttuurin käsitteen laajennuksesta? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Keramiikkaradion toisen kauden huipentaa upea kuvanveistäjä Kerttu Horila. Juttelemme jaksossa Kertun pitkän uran eri vaiheista taideteollisen ajoista nykypäivään asti. Kerttu kertoo myös tarinoista veistostensa takaa ja jakaa myös käytännön vinkkejä isojen veistosten tekemisestä. Jakson rakenne: 00:01:00 Miten Kerttu löysi keramiikan? 00:14:05 Tie vei Raumalle 00:17:20 Kansalaisopistossa opettamista 00:22:21 Mistä inspis veistoksiin? 00:30:10 Julkisia teoksia ympäri Suomen 00:50:00 Kertun työskentelytavat veistoksia tehdessä 01:06:27 Kaksi sanaa urasta 01:16:52 Kulttuurin merkitys yhteiskunnassa Kerttu Horila:   Web: https://www.kerttuhorila.fi/  Keramiikkaradio: IG: https://www.instagram.com/keramiikkaradio, https://www.instagram.com/ilona.hasanen FB: https://www.facebook.com/Keramiikkaradio Web: https://www.hasajaputu.com/keramiikkaradio YouTube: https://www.youtube.com/@keramiikkaradio LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/76990560 Spotify: https://open.spotify.com/show/1xIrTXPHXk70BMrs6zhtPC?si=b12c13ef815c4854 Tunnusmusiikki: Just gone - King Olivers Creole Jazz Band https://pixabay.com/music/vintage-just-gone-82/Kiitos, että kuuntelit jakson! Seuraa Keramiikkaradiota somessa ja osallistu keskusteluun. Yhteyden saat myös rustaamalla sähköpostia osoitteeseen keramiikkaradio@gmail.com.

Vuonna 1950 perustettu Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö lienee nimenä tuttu kaikille pohjoiskarjalaisille, mutta lopulta harva tietää kenen toimesta, miten ja miksi säätiö toteuttaa tehtäväänsä - ja mikä tuo tehtävä ylipäätään on. Tästä kertoo meille säätiön pitkäaikainen toiminnanjohtaja Satu Kokkonen. Satun kanssa jutellaan myös muun muassa siitä, miten säätiö eroaa yhdistyksistä, mistä säätiön varat tulevat ja mihin ne menevät, kuka päättää varojen käytöstä, miten säätiömaailma on muuttunut parissakymmenessä vuodessa ja millä euromäärällä säätiö on tänä aikana kulttuuria tukenut (isolla).  Lisäksi käymme läpi karjalaisuuden syvintä olemusta kuten Satu sen näkee, ja tietysti myös case Jokelaa ja kuinka se leimasi - ja jossain määrin leimaa edelleen - säätiön koko toimintaa.   Edistä osaltasi karjalaisuutta ja kuuntele!

Mitkä ovat Ylen ydintehtäviä? Mikä asema Ylellä on suomalaisessa mediakentässä ja suomalaisessa kulttuurielämässä? Pitäisikö Ylen budjetista ja kulttuurin rahoituksesta leikata tulevalla eduskuntakaudella ja tulisiko julkisesti tuetun kulttuurin vahvistaa kansallista identiteettiä? Studiossa vieraana SDP:n kansanedustaja ja eduskuntavaaliehdokas Kimmo Kiljunen sekä Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Joakim Vigelius. Jakso on nauhoitettu 28.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yleisradioyhtiö (6:26) Koronapandemia (23:06) Vaalien siirtäminen (30:49) Vaalit (38:38) Mediakenttä (47:25) Ylen tehtävä (52:29) Velkaantuminen (57:23) Ylen budjetti (1:06:42) Kansallinen identiteetti (1:10:58) Leikkaukset (1:13:04) Kulttuurin rahoitus (1:22:48) Kansallismielisyys (1:32:22) Yle ja demokratia (1:35:26) Ylen puolueettomuus (1:41:59) Overtonin ikkuna (1:49:49) Sananvapaus (2:02:30) Some-alustat (2:18:32) Arvopohja

Ilman kulttuuria maailma olisi todella tylsä paikka. Kulttuuriala on ollut todella suuri puheenaihe viime aikoina erityisesti eduskuntavaalien alla. Kulttuurialaa koeteltiin todella voimakkaasti koronapandemian aikana ja monelta lähtikin oma toimeentulo. Tämä on luonnollisesti näkynyt myös kulttuurituotantoa opiskelevien keskuudessa. Kulttuurituottajaksi vuonna 2022 valmistunut Mirka Olkkolan kanssa pääsimme keskustelemaan syvemmin, mitä kulttuurialaan kuuluu, millaiset tunnelmat alalla on ja minkälaista alan opiskelu on. Opiskelija-aikanaan Mirka oli monessa mukana ja toimi useamman vuoden Metropolian kulttuurialan opiskelijayhdistys Demoni ry:ssä ja pääsi olemaan mukana ja luomassa perinteitä kulttuurituotantoa opiskeleville. Minkälainen pääsykoe kulttuurituotannon opintoihin on? Minkälaisiin työtehtäviin opinnoista voi valmistua? Ota jakso kuunteluun, niin nämä ja monta muuta asiaa selviää. Heittäydy siis kanssamme kulttuurin hurmioon!

Viime joulukuussa valtiovarainministeriö ilmoitti, että seuraavan kahden vaalikauden aikana julkista taloutta tulisi vahvistaa yhteensä yhdeksällä miljardillla eurolla. Nyt eduskuntavaalien alla alussa ministeriö esitteli yli 40 kohdetta, joista on mahdollista leikata. “Leikkauslistalla” on myös kulttuuri.Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön valtionavustusten keskittäminen ja pienistä valtionavustushauista luopuminen säästäisi valtiovarainministeriön mukaan 200–400 miljoonaa euroa. Suorassa Helsingin Musiikkitalosta tehtävässä lähetyksessä keskustellaan kulttuurin ja taiteen rahoituksesta, leikkausten seurauksista ja eri puolueiden kulttuurisuhteesta. Esillä on myös epävarmaa keikkatyötä tekevien taiteilijoiden ja apurahataiteilijoiden tilanne. Vieraina ovat Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen johtaja Marjo Mäenpää, Taiteen edistämiskeskus Taiken johtaja Paula Tuovinen, kitaristi Mikko Kosonen, valokuvataiteilija Joel Karppanen ja elokuvatuottaja Miia Haavisto. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kulttuurin puhuttavimmat ajankohtaisaiheet käsittelyssä taas Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa. Puolen vuoden takainen Nord Stream -kaasuputken räjäytys Itämerellä puhuttaa taas, kun epäilyt syyllisistä ovat kohdistuneet yllättäen Ukrainaan tai ukrainamielisiin tahoihin. Miksi tämän mahdollisuuden esittäminen mediassa on herättänyt niin epäluuloista keskustelua? Millaisia ongelmia puolueettomalle journalismille sotatilat ja konfliktit aiheuttavat? Millaiseen salaliittoteoriointiin tässä on mahdollisuus, ja millaiset trillerin ainekset tässä on kasassa? Keskustelussa myös tapaus ministeri Lintilä sekä sankariryyppääjäurosten surullinen sukupuutto, mihin liittyy alkoholikulttuurimme nopea muutos niin politiikassa kuin muillakin elämänaloilla. Missä kulttuuri-ilmapiirissä oli tilausta huonosti käyttäytyville humalaisille miehille, ja miksi heidän toilailut nykyään lähinnä puistattavat meitä? Maaliskuun alussa kuollut historian professori Matti Klinge oli monilahjakas oman tien kulkija, joka halusi vaalia perinteisiä eurooppalaisia kulttuuriperinteitä. Herraskaisessa ulosannissaan ja klassisen sivistyksen vaalijana Klingessä oli monille nielemistä, mutta oliko hänessä jotain ideaalia, mistä tämän päivän ihmisen tulisi ottaa enemmän mallia? Mitä oli Klingen edustama sivistyneisyys, ja mitä maamme kulttuuripiirit ovat menettäneet hänen ja monen muun aikalaisensa vaikuttajan kuolemien myötä? Suomen kuuluisin aktiivinen pilapiirtäjä Ville Ranta valittiin Suuressa journalistipalkinto -gaalassa vuoden journalistiksi. Mistä valinta kertoo? Millaista viestiä se antaa medialle ja tietynlaiselle sananvapauden vaalimisille, että palkinto annettiin juuri Rannalle, josta on tullut viime aikoina myös kansainvälisesti entistä tunnetumpi? Saamelaisneuvosto on vaatinut japanilaista pelijätti Square Enixiä poistamaan erehdyttävästi saamenpuvulta näyttävät "pohjoisen kansan" vaatteet Final Fantasy 14 -pelinsä valikoimistaan, sillä he näkevät yhtiön hyödyntäneen luvatta saamelaista kulttuuriperintöä. Onko tällainen appropriaatio pelkästään epäkunnioittava juttu, ja miten tämän olisi voinut hoitaa paremmin? Missä menee kulttuurillisen omimisen sensitiiviset rajat? Vieraina vakiraatilaisista päätoimittaja Jouni Kemppainen, liikemies Sami Kuusela sekä toimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kulttuurin puhuttavimmat ajankohtaisaiheet käsittelyssä taas Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa. Taidemaalari Kai Stenvallin näyttelyn suunnittelu Turun Logomossa peruttiin paikan omistajien toimesta, koska he pelkäsivät Putinia kritisoivien teosten johtavan mahdolliseen terroristiseen tekoon. Britanniassa 61 yritystä on kokeillut kuuden kuukauden ajan nelipäiväistä työviikkoa, jonka vaikutukset ovat olleet kannustavan kiinnostavia. Tämä on nostanut julkisen keskustelun kuumaksi puolesta ja vastaan myös Suomessa. Mitä queer meille merkitsee? Suomessa asuva irlantilaistaiteilija Shia Conlon yrittää murtaa valtasuhteita kameran takana ja sen edessä olevan henkilön välillä. Lisäksi hän pyrkii tuomaan valokuvien kautta transihmisten elämän esiin uudenlaisessa valossa. Kuinka hyvin hän siinä onnistuu, ja miten voi olla vallankumouksellinen taiteilija kuvaamalla pelkkää todellisuutta? Ukrainaan kohdistunut hyökkäys on aiheuttanut venäläisravintoloissa asiakaskadon, josta viimeisimpänä esimerkkinä toimii yli 100-vuotiaan helsinkiläisravintola Bellevuen lopettaminen. Miten Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut meidän suhteeseen venäläistä kulinarismia ja kulttuuria kohtaan? Kirjailijat Miki Liukkonen sekä Artemis Kelosaari uhoavat, miten kotimainen kirjallisuus on jämähtänyt kiltiksi ja laimeaksi. Samaa mantraa toistaa laulaja-elokuvantekijä Anna Eeriksson. Liukkonen nostaa some-kirjoituksessan itsensä ainoaksi kiinnostavaksi kotimaiseksi kirjailijaksi. Onko Miki Liukkonen oikeassa? Pitääkö taiteessa polkea muita nostaakseen itseään? Vakiraatilaisvieraista aiheita ruotimassa Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu sekä tiedetoimittaja, geneetikko ja kirjailija Tiina Raevaara.

Onko Suomen romanikulttuuri katoamassa ja miten se näkyy romanien arjessa? Kouvolalaiset Maria Tuominen ja Nadja Baltzar kertovat omakohtaisia kokemuksiaan siitä, miten kulttuuri heidän ympärillään on muuttunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Osa muutoksesta on positiivista, mutta joidenkin tapojen katoamisen taustalla voi olla myös pelkoa ja paineita siitä, ettei kuulu joukkoon. Toimittajana Jasmina Kauta.

Virallisten tietojen mukaan Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Mutta heistä enää vain noin kymmenesosa käyttää saamen kieltä ja noin 70 prosenttia asuu perinteisen saamelaisalueen ulkopuolella. Kuinka nykyään ylläpidetään saamelaista identiteettiä, kulttuuria ja saamelaisia arvoja? Millaista on elää kahden kulttuurin välissä, suomalaisuuden ja saamelaisuuden risteymässä? Millaiset ovat saamelaisen kulttuurin tulevaisuuden näkymät? Saamelaisten kansallispäivänä Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan saamelaiskulttuurista. Vieraina ovat valokuva- ja videotaiteilija Marja Helander sekä äänitaiteilija Wimme Saari.

Kulttuuriykkönen pohtii taas Perjantaistudiossa kulttuurimaailman ajankohtaisaiheita. Sarjakuvataiteilija Ville Rannan pilapiirros "Erdoğanin pilkkaamishinnasto" noteerattiin vahvasti ensin Ruotsissa ja viimeksi myös Turkissa, jossa sen julkaisu tuomittiin Nato-jäsenyyttä torppaavana tekona. Onko pilapiirroksilla ja protesteilla ajassamme erityisen vahva poliittinen vaikutus, ja kertooko asian ympärille noussut kohu ja hyssyttely uudenlaisesta suomettumisen ajasta? Tarkastelussa myös julkisuuden kääntöpuoli sekä päihderiippuvuus, ja narratiivit joilla niistä on tapana kertoa. Esimerkkeinä tuore Yle Areenassa julkaistu Viikinki-dokumenttielokuva kansanedustaja-showpainija Tony Halmeesta sekä vanhempi dokumentti julkkiskokki Anthony Bourdainista, jonka elämä päättyi myös itsemurhaan. Miten kulttuurin rahoituksen käy tulevan hallituksen toimesta. Kulttuurin määrärahoja ole nostettu ainakaan vielä vaaliteemoiksi, mutta millainen onkaan sen osuus ja priorisointi tulevan hallituksen ja eduskunnan politiikassa? Kuinka käykään suomalaisen kulttuurin, kun monet taiteenalat eivät ilman valtion tukea toimi. Mistä leikataan, jos leikataan? Lisäksi tutustumme tekniikkaan, jota ei ole tehty käyttäjien ehdoilla sekä millaisiin tilanteisiin niiden käyttö voi johtaa. Miksi tavallisistakin laitteista on tehty niin vaikeita käyttää? Hotellien suihkujen toiminta on kuin aarteenetsintä: mistä saa veden tulemaan ja lämpötilan säädetyksi, kun kaikki säätimet on piilotettu? Lopuksi paneudumme Suomen Euroviisu-ehdokkaisiin eli UMK:n kisailijoihin sekä heidän potentiaaliinsa näyttää suomalaista pop-osaamista muulle maailmalle. Onko oikea ratkaisu jättää vanhat tunnetut artistit pois kattauksesta, ja panostaa ns. pelkkään nuorisomusiikkiin kaikkien ehdokkaiden osalta? Ja muuten:raadin suosikki taitaa olla Käärijän Cha cha cha! Vieraina kirjailija-tutkija Virpi Hämeen-Anttila, päätoimittaja Jouni Kemppainen sekä elokuvakriitikko-tietokirjailija Leena Virtanen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Veikka on sairastanut ja valaistunut löytäessään seinään tuijottaessaan kollektiivisen Lundia-alitajunnan. Pontus taas on löytänyt kaikkialta ympäriltään minimum effortilla tehtyä ja algoritmisesti vauhditettua sisällöntuotantoa. Lisäksi instagram päätti että Pontus on tyttö ja avasi uuden ihmeellisen maailman. Tässä jaksossa Pontusta vaivaa vibetys. Siinä missä haluaminen on aktiivista, vibettäminen on puolivahingossa tunnelmaan luiskahtamista. Vibet ovat kaikkialla ja niihin osallistuvat kaikki, ja aina voi tapahtua vibe shift joka muuttaa tunnelmat. Filosofisesti voidaan puhua affekteista tai virittäytymisestä. Kulttuurin tasolla voidaan puhua vaikka siitä, miten yhtäkkiä kaikki, jotka vielä edellisenä päivänä postasivat pelkkiä amerikkalaisia vetoomuksia instagramiin, vibettävät nyt kaiken nähneissä post-woke -meiningeissä. Veikka pohtii ilmastonmuutoksen muuttamista organisaatioiden merkitystuotannon osaksi. Ei auta viskoa tiiliskiviä johtoportaan ikkunoista sisään, sillä ilmastonmuutos on imetty jo organisaatioiden osaksi. Kaikki ovat messissä ilmastonmuutoksen torjumisessa, mutta torjuminen tapahtuu ennen kaikkea projektinhallinnan työkaluilla, uuden kielen omaksumisena ja erilaisina työpajoina. Ilmastokriisi on esimerkki hallitsemattomasta joka muutetaan hallittavaksi ilman että itse päästöille tapahtuu yhtään mitään. Suosituksissa Patreonin livestriimi, glorifioitua rottaelämää, Deleuzen haastatteluja, Vasemmistofoorumin raporttijulkkarit ja Pontuksen tähdittämä ja kätilöimä uusi leffa “Miten korjata maailma”. Jaksossa mainittuja asioita Mikä meitä vaivaa? -Patreon https://patreon.com/mikameitavaivaa Palava maailma, muuttuva Eurooppa -julkkarit https://www.facebook.com/events/keskustakirjasto-oodi/palava-maailma-muuttuva-eurooppa-raportin-julkistamistilaisuus/1283668139147090/?locale=hi_IN Miten korjata maailma -elokuva https://docpointfestival.fi/event/miten-korjata-maailma/ Sitran megatrendit https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/#megatrendit-2023-paivitys-ymmarrysta-yllatysten-aikaan “A vibe shift is coming” https://www.thecut.com/2022/02/a-vibe-shift-is-coming.html “How to survive the 'vibe shift'” https://mashable.com/article/vibe-shift-survival-guide Gilles Deleuzen Aapiskirja https://www.youtube.com/playlist?list=PLiR8NqajHNPbaX2rBoA2z6IPGpU0IPlS2

Kulttuurin ajankohtaisista aiheista ja ajan hengestä ovat Perjantaistudiossa keskustelemassa mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala, Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö ja Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen. Mitä ajatuksia herättää nimekkäiden taiteilijoiden Kiasma-boikotti? Suomalaiset taiteilijat ovat asettuneet vaatimaan miljardööri Chaim Poju Zabludowiczia eroamaan Kiasman tukisäätiön hallituksesta. Suomen valtio ostaa ohjuksia Israelista. Pitäisikö taiteilijoiden myös boikotoida Suomen valtion apurahoja? Suomessa on vietetty itsenäisyyspäivää rauhallisissa merkeissä eikä natseja ja hakaristilippuja ole nähty kaduilla, mutta Saksassa tilanne on toinen. Saksan liittotasavallan laillisuuden kieltävän äärioikeistolaisen liikkeen suunnitelmissa oli tarkoituksena oli syrjäyttää Saksan nykyinen hallinto ja korvata se ryhmän haluamalla hallinnolla. Vaarallinen salaliitto paljastettiin ja osalliset pidätettiin. Annu Kemppainen kysyy, sensuroiko Yle samansukupuolisia pareja Linnan juhlien selostuksissa. Oletetut heteroparit esiteltiin taas Linnan juhlien suorassa lähetyksessä puolisoineen, mutta oletetusti samansukupuolisten kohdalta jätettiin järjestään puoliso-sana pois aveceja esitellessä järjestelmällisesti. Nyt kuullaan miten Yle toimii Linnan juhlien selostuksissa. Meta aikoo ehkä boikotoida mainoksia. Media-alalle on some-ajan alussa pesiytynyt ajatus, jonka mukaan someen on pakko jakaa ilmaisesti kalliilla tehtyä sisältöä. Tämä oli mediayhtiöiltä ilmeinen valtava virhearvio, jota sittemmin ollaan epätoivoisesti yritetty korjata. Mutta jos nyt uutiset katoaisivat somesta, olisiko some enää kiinnostava? Jos some täyttyisi ainoastaan ihmisten itse tuottamasta sisällöstä? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kuinka osallistaa omia asiantuntijoita yrityksen toiminnan ja kulttuurin kehittämiseen, johon juristit eivät tyypillisesti työarjessaan osallistu? Lecklé onkin tässä mielessä poikkeus, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua yhdessä sekä yrityksen toiminnan että kulttuurin kehittämiseen. Minkälaisia tuloksia oman henkilöstön aktiivisella osallistamisella voi saada? Aiheeseen perehdytään yhdessä Lecklén juristin Lauri Torkkelin johdolla.

Kulttuurin kautta voi sivistää itseään, viihtyä, rentoutua ja kokea olevansa osa yhteisöä. Kulttuuri ylläpitää yksilön ja yhteisön hyvinvointia, mutta myös infrastruktuuria ja perinteitä. Tässä jaksossa murretaan myyttejä kulttuurikokemuksia kohtaan. Miten kulttuuria voi kokea maaseudulla? Millaista kulttuurin tuottaminen on? Miksi erityisesti lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksia on tärkeää tuottaa ja tukea? Jaksossa Annikan mukana keskustelemassa tapahtumatuottaja Terhi Sytelä / Sytelä Productions. Jokaisella paikkakunnalla korostuu tietyt harrastukset ja erityisesti urheilulajit. Kulttuurin kokeminen ja tekeminen eri ikäisenä on kuitenkin aivan yhtä tärkeää kuin muut harrastukset. Joillakin paikkakunnilla niiden ylläpitäminen saattaa vaatia ekstraponnisteluja, toisilla ei. Annika ja Terhi keskustelevat jaksossa erilaista syistä miksi kulttuurikokemusten kannattaa olla osa omaa elämää. Mikä on vireän kulttuuritoiminnan salaisuus? Miten erilaisiin kulttuuriharrastuksiin ja -toimintaan voi lähteä mukaan? Miten sitä voi omalla toiminnallaan tukea? Niin Annika kuin Terhi ovat lakeuksilta (Etelä-Pohjanmaalta/Pohjanmaalta), joten jaksossa kuulee leviän murteen lisäksi heidän omakohtaiset kokemukset millaista kulttuurin tuottaminen ja kokeminen on kuluttamisen lisäksi myös harrastustamisen ja työn teon perspektiivistä. Millaisen kulttuurin parissa sinä tykkäät viettää aikaasi? Entä tykkäätkö kuluttaa kulttuuria yksin vai kollektiivisesti? Musiikkia, näytelmiä, sirkusta, musikaaleja, taidetta, komiikkaa tai leffoja jne - vaihtoehtoja on monia! Jos rentoudut kulttuurin parissa, tämä on myös vertaistuellinen jakso juuri sinulle! Jatketaan keskustalua Instagramissa: @maaseudun_mahdollisuudet Seuraa myös: @terhi_tuottaa @sytel.aoy

Kulttuuritapahtumat esille nostava Eloviikko polkaistiin käyntiin Siilinjärvellä maanantaina 01.08. Kolmannen kerran järjestettävä tapahtumaviikko kerää yhteen Siilinjärven kulttuuritapahtumia. Eloviikon ohjelmatarjonnasta vastaavat paikalliset yhdistykset ja taiteilijat. Eloviikon toteutuksesta vastaa puolestaan siilinjärveläinen kulttuuriyhdistys KulttuuRilla ry, jonka tavoitteena on edistää kaikenikäisten siilinjärveläisten osallisuutta kulttuuritarjontaan taloudellisista ja sosiaalisista tekijöistä riippumatta. Tästä syystä valtaosa Eloviikon tapahtumista on maksuttomia ja eri ikäryhmille suunnattuja. Eloviikon tarjonnasta Savon Aalloilla kertoi tarkemmin Petra Lisitsin-Mantere. Haastattelijana: Sami Turunen

Paavo J. Heinonen on oululainen kulttuurivaikuttaja, päätoimittaja ja änkyrä.

Harva tulee ajatelleeksi, millaiset henkilöt häärivät erilaisten tuotantojen taustalla – ja siksipä nyt, kun Omapaja podcastia on tehty 100 jaksoa, on erinomainen tilaisuus tähyillä kulisseihin ja tutustua yhteen tärkeimmistä tekijöistämme! Tämä jakso on kurkistusikkuna kasassa olevien sadan jakson sisältöihin ja tämän podcast-sarjan tekemiseen – mutta myös mahdollisuus tutustuttaa sinut tähän huikeaan kulttuurin moniosaajaan! Luvassa on puhetta muun muassa kulttuurista, ihmisenä olemisesta ja kohtaamisista. Vieraani on lauluntekijä ja teatterimies eli ohjaaja, käsikirjoittaja, Omapaja Podcastien editoija ja uskomattoman upea muusikko Juhani Valkama. Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi & jälkityöt: Juhani Valkama

Suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen kiistelty edelläkävijä Markku Eskelinen on pitkästä aikaa julkaissut esseekokoelman. Sen nimi on "Kolmen kehän sirkus". Aiheina mm. digitaalinen kirjallisuus, kriitikkosukupolvet sekä kysymys 'Mitä postmodernismin jälkeen?' Markku Eskelistä haastattelee Jakke Holvas.

Mervi Lamminen haastattelee Jenni Närvää avoimesta työkulttuurista työhyvinvoinnin näkökulmasta. Jenni on Baronan työkykyjohtamisen kehitysjohtaja. Miten rakennetaan yrityskulttuuria, jossa uskalletaan puhua myös vaikeista asioista? Avainsana tässä on puhe: mitä enemmän puhutaan kulttuurista ja siitä, mitä se meillä tarkoittaa tai ei tarkoita, niin sitä varmemmin saadaan läpi viesti siitä, miten yhdessä rakennetaan hyvinvointia tukevaa kulttuuria. Kun puhutaan vaikka yhdessä tekemisestä, niin mitä se ihan käytännössä tarkoittaa? Baronalla puhutaan jo rekrytointivaiheessa paljon siitä, mitä avoimuus tarkoittaa ja mitä organisaatio tarjoaa, mutta toisaalta myös odottaa henkilöltä. Kulttuurin puheeksiottaminen jo rekrytoinnin yhteydessä herättää positiivista kiinnostusta hakijoissa, sillä suomalaisissa yrityksissä ei olla totuttu puhumaan kulttuurista ja arvoista. Mitkä ovat yleisimmät virheet tai sudenkuopat, joihin työnantajat lankeavat kulttuurin, avoimuuden ja luottamuksen luomisessa organisaatioon? Työ ja työkyky ovat henkilökohtaisia asioita, uskalletaanko niistä olla avoimia? Mitkä ovat kulttuurin tärkeimmät rakennuspalikat avoimuuden rakentamisessa? Kuuntele Jennin vinkit avoimen työkulttuurin rakentamiseen.

Miksi vihreää miestä ei valittu ministeriksi? Entä miten pääministeri Marin sotkeutui kulttuurileikkauskohuun? Vieraina Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Elina Kervinen ja professori Anu Koivunen Turun yliopistosta. Toimittajina Robert Sundman ja Helmiina Suhonen. #jetp

Punkaharjulla järjestettävä romanikielen ja -kulttuurin kesäkoulu juhli kesällä 25-vuotista taivaltaan. Kesäkoulun järjestävät yhteistyössä Savonlinnan seudun romaniyhdistys ja Itä-Karjalan kansanopisto. Kansanopiston rehtori, opetusneuvos Maija Tenojoki kertoo, että kouluviikko on "pirteä kesäinen tuulahdus", joka erottuu muusta kansanopiston arkityöstä erityisesti mm. yhteisöllisyydellään. Savonlinnan seudun romaniyhdistyksen puheenjohtaja Ossi Blomerus toteaa, että yhdistyksen tavoitteena on myös uudistaa kesäkoulua jatkuvasti. Kesäkoulun 25-vuotisjuhlassa vieraili toimittaja Jaakko Laakso.

Oulu on yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuonna 2026. Mitä tämä tarkoittaa Oulun vetovoiman ja kehityksen kannalta? Kaupunkien kulttuuribrändäyksestä ovat keskustelemassa Oulun kansainvälisten asioiden johtaja Piia Rantala-Korhonen, kulttuuripolitiikan tutkija Mervi Luonila ja kaupunkien brändäykseen perehtynyt Salla Jokela. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Jakso 12. Keskustelemme jaksossa Ylen Mist sä tuut? -dokumenttisarjasta. Missä kohdassa sarjaa mentiin metsään ja miksi? Käsittelemme hiphop-kulttuurin ja rapmusiikin historiaa, ja peilaamme sitä dokkarisarjan antiin. Puhumme myös siitä, miksi on tärkeää pohtia, kuka puhuu ja kuka pääsee ääneen esimerkiksi mediassa. Syvennymme Pyhimykseen ja hänen ulostuloonsa. Lopuksi käymme läpi Radio Helsingin tilannnetta.Instagram: @patriisikellariPK:N PERJANTAILISTA: https://open.spotify.com/playlist/2OUraX4bsNGDc49rMmrgFq?si=EJqRlQX4RlCRATS5lelWCAMusiikki: Chill Wave by Kevin MacLeodLähteet: Yle, Iltalehti, Ilta-Sanomat, YleX, The Format, pyhimys.com, Yle Areena, Jyväskylän yliopisto TAIA210-kurssin luentodiat, Finnpanel (kansallinen radiotutkimus) See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Millaista on asua vieraan kulttuurin keskellä ja kun työtiimi edustaa vielä toista kulttuuria. Tilaa haastateltavan uutiskirje täällä. Muista myös Jeesus tuo turvan – keräys maahanmuuttajatyölle.

- Laine vs. Tortorella vs. Columbus Blue Jackets; Kenen aika on lähteä seuraavaksi eri suuntaan? - Euro Hockey Tour/MM-kisat vs. Mielenkiinto; Miksi näiden pelien pitäisi kiinnostaa tässä maailman ajassa? - NHL vs Covid-19; Uusien divisioonien tuho, pitääkö jaksaa tsempata kotikatsomoissa? - Doping vs puhdas urheilu; Kulttuurin muutoksen on tapahduttava, naivismi pois! **** Yhteistyössä: Unison Coffee - Joensuulainen kahvipaahtimo. Vaihda market-kahvit parempaan kahviin kotona ja toimistolla. Www.unisoncoffee.fi. Koodilla PODCAST10 -10% tilauksen loppusummasta. *** WOLT - Uuden asiakkaan etu: Käytä koodia KAHAVI ensimmäisen kotiinkuljetuksen yhteydessä ja lunasta 6€ alennus. Pelastaa arjen sekä matsiviikonloput. Etu koskee vain uusia Woltin asiakkaita. Ei koske take away tilauksia. ****

Kulttuurin ajankohtaisista aiheista ovat keskustelemassa ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmed, mainosmies Jussi Turhala ja esseisti Silvia Hosseini. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Kahden pellen ruuhka -podcast keskustelee vuoden 2020 "Vain elämää"-kaudesta ja siitä, miten kesällä tehdyille ennustuksille kävikään. Aiheena myös kulttuurin moniottelijan Tommi Liimatan uusi kirja "Rollo" ja Liimatan radio-ohjelmat. Lopuksi Jyväskylä-trilogiassa käydään läpi Jyväskylän pizzascene 80-luvulta nykypäivään. Linkkejä keskusteltuihin aiheisiin: - Spotifyn "Vain elämää 2020"-soittolista - Ylen juttu "Vain elämää"-ohjaajasta Arja Lehtikankaasta - Tommi Liimatta - Rollo (Like Kustannus) - Tommi Liimatan suuri serkkuteoria (Yle Areena) - Hollto Pellgre Films (YouTube) - Italia Squisita Bolognese (ragù): gli chef italiani reagiscono ai video più visti al mondo!

Tässä jaksossa kerron mitä voimme oppia USA:n vaalikaaoksesta. Yksi asioista on se, miten USA on kehitysmaa - ainakin, jos kehitystä mitataan sisäisin mittarein. Kulttuurin, maailmankuvien ja tietoisuuden kehityksen kannalta osa väestöstä näkee edessään hyvin karkealle, mustavalkoiselle tasolle kehittyneen maiseman.  Lue lisää: http://www.jpjakonen.fi Tilaa kirjojani: https://www.stressivapaajohtaja.fi/kirjat/

"Kulttuurin muutoksessa, jonkun on uskaltauduttava tien näyttäjäksi." Joni Inkinen (@joniinkinen), on Puhdistamo nimisen yrityksen myynti- ja markkinointijohtaja sekä osakas. Yritys on perustettu vuonna 2009 – ensimmäiset vuodet uudella alalla eivät kuitenkaan olleet kovin hohdokkaita. Vuonna 2019 yritys onnistui kuitenkin tekemään yli 10 miljoonan liikevaihdon vuonna. Liiketiloja yritykseltä löytyy 3000 neliön verran Lempäälästä. Suomen ensimmäisenä superfoodbrändinä tunnettu Puhdistamo on alkanut kasvaa voimakkaasti, Jonin ja Henrin astuessa mukaan liiketoimintaan. Intohimo sekä tinkimätön tuotteiden laatu ovat edelleen Puhdistamon toiminnassa avainasemassa. Jakso 1: Joni Inkinen (1. osa) Jakson tiedot: aarohuttunen.com/joni-inkinen Sivusto: @puhdistamo.fi Instagram: @joniinkinen LinkedIn: @joni-inkinen SAAVUTUS PODCAST Saavutus Podcast tarjoaa vinkkejä ja inspiroivia tarinoita, joiden avulla pystyt saavuttamaan asettamasi tavoitteet. Suunta on valittava itse, mutta sitä kohti ei tarvitse kulkea yksin. Ole oman elämäsi tarinankertoja! Jaksojen tiedot: aarohuttunen.com/blog-podcast Sivusto: aarohuttunen.com Resurssit: aarohuttunen.com/edut Instagram: @SaavutusPodcast & @AaroHuttunen YouTube: @AaroHuttunen "Valitse tarinasi suunta."