Podcasts about sitran

Suomen talous yskii, luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja yhteiskunta eriarvoistuu. Voisiko toivo parempaan huomiseen löytyä aineettomista innovaatioista?Uudistuneen podcastin avausjaksossa Sitran Eeva Hellström ja Kukunorin Markus Raivio keskustelevat tulevaisuuden kestävästä hyvinvoinnista, joka perustuu kulutuskeskeisen talouskasvun sijaan inhimilliseen pääomaan ja sen jakamiseen:Mitä ovat aineettomat innovaatiot, ja miten ne voivat vastata aikamme suuriin haasteisiin? Millaista muutosta ne edellyttävät työelämässä, koulutuksessa ja arjen ajattelutavoissamme?Kuuntele jakso, joka kutsuu ajattelemaan menestyksen ja hyvinvoinnin arvoa aivan uudella tavalla!— Eeva Hellström on Sitran johtava asiantuntija, joka työskentelee erityisesti talouden tulevaisuuskysymysten parissa. Hän oli toteuttamassa 2025 Tulevaisuusfoorumia, jossa eri alojen asiantuntijat etsivät ratkaisuja kestävien aineettomien innovaatioiden edistämiseksi Suomessa.Lue lisää aiheesta:https://www.sitra.fi/julkaisut/aineeton-talous/https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuusbarometri-2025/⁠https://www.sitra.fi/artikkelit/talouden-tulevaisuus-voidaan-kirjoittaa-uusiksi/

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on yliasiamies Atte Jääskeläinen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto - Sitrasta. Hänen kanssaan keskustellaan Sitran toiminnasta ja vaikuttavuustyöstä sekä siitä, miten tutkittua tietoa voidaan saada yhteiskunnan hyödyksi. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Demarien vaalivoiton ennakkojuhlinta jatkuu Juhalla edelleen, joten studiossa viime viikolta tuttu taistelupari. Hitti vai huti, kysytään aiheista: Inkluusio kouluissa? (1:19) Helsingin poliisin ennaltaehkäisevän yksikön lopetus? (10:07) Puolustusmenojen kasvattaminen velaksi? (16:50) EU:n vastatullit jenkkiviskeille? (20:34) Kansalaisten tulevaisuususkon romahdus (Sitran barometri)? (24:17) Eduskunnan noroepidemia? (34:48)

Mitä Ukrainan ja Venäjän mahdollisesta aselevosta pitäisi ajatella? Keskustelemassa Johannes Koskinen (sd.), Sofia Vikman (kok.) ja Pekka Haavisto (vihr.). Lähetyksessä kuullaan myös raportti Kiovasta Ukrainan-toimittajalta Maxim Fedorovilta. Yhdysvalloissa pörssikurssit heiluvat ja EU on ilmoittanut asettavansa vastatulleja yhdysvaltalaisille tuotteille. Onko USA:n talous ajautumassa taantumaan? Keskustelemassa Suomen Pankin ekonomisti Risto Rönkkö ja OP:n pääanalyytikko Antti Saari. Mitä suomalaiset ajattelevat tulevaisuudesta? Sitran tuoreesta tulevaisuusbarometristä kertoo puhelimessa johtava asiantuntija Jukka Vahti. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe.

Il Pacchetto mobilità è un importante insieme di norme atte a contrastare la concorrenza sleale nel settore del trasporto.Ospite di questa puntata Alessio Sitran Responsabile Relazioni Istituzionali VDO Italia, Gruppo Continental

Mimmit juttelevat tekoälystä yhdessä Sitran tulevaisuusasiantuntijan aka Helena Mustikaisen kanssa. Millä tavoin tekoäly muuttaa maailmaa? Kuinka tekoäly toimii? Onko Chat GPT uhka vai mahdollisuus? Miksi tekoäly ei ole oikeasti älykästä toisin kuin luullaan? Mitä riskejä tekoälyyn liittyy? Kuuntele ja tiedä, kuinka tekoälyä voi hyödyntää nyt ja kuinka tulevaan tulee varautua. Kerää talous- ja tulevaisuustietoa korviisi, mutta hauskasti!Kuuntele uusin Mimmit sijoittaa -jakso aina maanantaisin! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Ursula von der Leyenin toinen komissio ottaa ensiaskeliaan tilanteessa, jossa teknologisesta suvereniteetista on tullut uusi iskusana Brysselissä. Suomalaisittain kiinnostavaa on myös Henna Virkkusen nousu digiasioiden kannalta keskeiseen komissaarin tehtävään. Miltä EU:n digialan sääntelyn nykyhetki ja tulevaisuus näyttävät tilanteessa, jossa edellinen komissio ajoi maaliin koko joukon digialan sääntelyä ravistelleita säädöksiä? Keskustelussa vilahtavat myös Kiinan ja Yhdysvaltojen haaste sekä se, miten teollisuus- ja innovaatiopolitiikka liittyy näihin teemoihin. Näitä kysymyksiä luotaamassa on Sitran kansainvälisen toiminnan johtaja Kristo Lehtonen, joka seuraa työkseen digialan tämän podcastin teemoihin liittyviä kysymyksiä. Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota ovat rahoittaneet Helsingin sanomain säätiö ja Suomen akatemia. Toimittaja: Matti Ylönen Tuottaja: Toivo Hursti Musiikki: Pasi Savonranta ja Pietu Korhonen Jakson lukemisto (viittausjärjestyksessä): von der Leyen, U. (2024). Henna Virkkunen - Mission letter. Euroopan komissio. Mazzucato, M. (2020). Yrittäjähenkinen valtio : julkisen ja yksityisen sektorin myytit ja niiden murtaminen. (Suom. J. Pietiläinen). Terra Cognita. Draghi, M. (2024). The future of European competitiveness. Euroopan komissio. Jakson transkripti omalla sivullaan.

Bernameya nû ya 7Reng çalakiyên çandî û hunerî bi hemû cûreyên wan li herêmên Kurdî û cîhanê pêşkeş dike.

”Koulutusihme”. ”Oppimisen mallimaa”. Suomessa on totuttu arvostamaan koulutusjärjestelmäämme ja ajattelemaan, että juuri koulutus tarjoaa ratkaisuja vaivaan kuin vaivaan. Viime aikoina huolta ovat herättäneet erityisesti lasten ja nuorten laskevat oppimistulokset, osaamisen heikentyminen ja PISA-tulokset. Mitä tehdä ja miten, jotta saadaan Suomi uuteen nousuun? Entä minkä vuoksi osa lapsista ja nuorista vaikuttaa voivan nykyisen koulutusjärjestelmän pyörteissä entistä huonommin, vaikka lapsuuden pitäisi olla huolettomuuden aikaa? Vai ovatko kysymykset ja huolenaiheet ehkä väärin asetettuja? Pitäisikö nyt osata kysyä, miksi kasvatus ja koulutus vaikuttaa tässä ajassa asettavan yhä nuoremmille paineita optimoida itseään, kasvattaa ihmispääomaa, tehdä oikeita valintoja, pedata tulevaisuutta ja tulla kilpailukykyiseksi ”osaajaksi”? Opettaako koulutusjärjestelmä lapsia ja nuoria elämään talous- ja tuottavuuskasvun välineinä, ahdistumaan tulevaisuudesta ja kokemaan jatkuvaa riittämättömyyttä kilpailukykyvaltion puristuksessa? Mitä ajatella kasvatuksen ja koulutuksen suurista päämääristä? Tätä ovat pohtimassa yhteiskuntatieteilijä, professori Kristiina Brunila Helsingin yliopistosta ja tulevaisuudentutkija, Sitran ennakoinnin asiantuntija Otto Tähkäpää. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Sanna Rekola Sitrasta ja Topi Järvinen Rastor-instituutista keskustelevat megatrendeistä ja ennustamisesta. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Rastor-instituutin kanssa. 00:00 Mikä on megatrendin ja trendin ero. Kumpuaako kasvu aina trendistä? 03:52 Miksi demografinen muutos ei tällä kertaa ollut Sitran megatrendi? 04:53 Heikot ja vahva signaalit, leimahduspiste 06:30 Sitran Megatrendit: Luonnon kantokyky murenee, Hyvinvoinnin haasteet kasvavat, Demokratian kamppailu kovenee, Kilpailu digivallasta kiihtyy, Talouden perusta rakoilee 08:30 Ei vain uhkia vaan erityisesti mahdollisuuksia liiketoiminnalle 11:41 Pitäisikö kaikkien seurata trendejä? 13:30 Ovatko skenaariot erityisen hyödyllisiä. Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti 15:30 Digitalisaatio-trendistä tekoälytrendiin 17:30 Voiko tekoäly korvata monimuotoisuuden? Tekoäly työkaluja rakentavana työkaverina 23:03 Kielen käytöllä on merkitystä. Tulevaisuusvalta. Overtonin ikkuna 24:48 Monimuotoisuus edistää yrityksiä. Osaajapula. Kielen ja kielitaidon merkitys 28:45 Digitaalinen sivistys 29:50 Käyttöliittymät eriytyvät toimistotyössä ja teollisuudessa. Teknologiamurrokset vaativat aina ihmisiä. Esimerkkinä korona 34:30 Riskit 36:11 Ihmisen muutos 37:50 Rekrytointi ja tulevaisuuskyvykkyydet yrityksissä 42:42 Globalisaation trendit. Rajat ylittävät ratkaisut 45:35 Energia. Disruptiot ja yllätykset. Tulevaisuuden laajentaminen 48:50 #neuvottelija Sisäpiiri 38 Trendit Sitran, Rastor-instituutin ja Translinkin työssä

Valtava osa kaikesta tiedosta, uutisista ja viihteestä, joita kulutamme päivittäin, tarjoillaan meille ylikansallisten digijättien alustojen välittämänä ja algoritmisesti suodattamana. Siksi Euroopan Union määritteleekin osan suurimmista teknologiayhtiöistä portinvartijoiksi. Matti Ylösen kanssa portinvartijoiden valtaa tarkastelevat Ylen vastaava tuottaja ja journalistiikan dosentti Olli Seuri ja Sitran demokratia ja osallisuus -teeman projektinjohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo. Keskustelun tuoksinnassa tarkastellaan tiedonvälityksen nykytilaa, sekä historiaa ja kysytään, että mitä jos pitäisimme alustayhtiöitä teknolgiayhtiöiden sijaan mediayhtiöinä? Lisäksi jaksossa pureudutaan perinteisten tietoinstituutioiden rapautumisen kohtalokkaisiin seurauksiin demokratialle. Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota rahoittaa Helsingin sanomain säätiö. Toimittaja: Matti Ylönen Tuottaja: Toivo Hursti Musiikki: Pasi Savonranta ja Pietu Korhonen Matin kirja Yhtiövalta alustatalouden aikakaudella (2021) nyt myös äänikirjana! ⁠Kustantajan sivuilla⁠ ⁠Bookbeatissa⁠ ⁠Storytelissä⁠ ja muissa yleisimmissä äänikirjapalveluissa Jakson lukemisto (viittausjärjestyksessä): Seuri, O., & Ikäheimo, H.-P. (2023). Portinvartijat : kamppailu tiedon vapaudesta / Olli Seuri, Hannu-Pekka Ikäheimo. Kustannusosakeyhtiö Teos. Harakka, T. (2022). Datakapitalismi kriisien maailmassa / Timo Harakka. Kustannusosakeyhtiö Siltala.  Vihma, A., Hartikainen, J., Ikäheimo, H.-P., & Seuri, O. (2018). Totuuden jälkeen : miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana / Antto Vihma, Jarno Hartikainen, Hannu-Pekka Ikäheimo, Olli Seuri. Kustannusosakeyhtiö Teos. Koivu, M. J. (2011) 80-luvun lapset [kappale] teoksessa Toisen maailman nimi [albumi]. M.dulor. Kuusela, H., & Ylönen, M. (2013). Konsulttidemokratia : miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton / Hanna Kuusela & Matti Ylönen. Gaudeamus. Barzilai-Nahon, K. (2008). Toward a theory of network gatekeeping: A framework for exploring information control. Journal of the American Society for Information Science and Technology, 59, 1493–1512. Rydenfelt, H. (2023). Data, valta ja demokratia. Sitra. Salonen, M., Olbertz-Siitonen, M., Uskali, T. & Laaksonen, S-M. (2022). Conversational Gatekeeping – Social Interactional Practices of Post-Publication Gatekeeping on Newspapers' Facebook Pages. Journalism Practice. Tekstivastine yliopiston sivustolla --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/alustojen-valta/message

Aamiaiseksi sotauutisia ja lounaaksi synkkiä uutisia ilmastonmuutoksesta. Iltapalaksi toivottomuutta kaoottisen maailman äärellä. Olisiko jo aika pitää uutispaastoa? Filosofian tohtori Pekka Saurin kanssa puhutaan oman mielen suojelemisesta pimeyden keskellä. Oliko ennen paremmin vain huonommin? Päätoimittajat hallinnoivat yhteiskunnallista keskustelua ja öyhöttäjät supisivat baarin nurkassa. Nyt portinvartijapäätoimittajat ovat menettäneet suuren osan vallastaan. Kansan karvainen ääni kaikuu vapaana ja villinä. Sitran projektijohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo kertoo, keitä ovat uuden mediakulttuurin portinvartijat.

Jaksossa tutustutaan säätyvaltiopäiviin ja niiden perintöön eduskunnalle. Kertaamme, mitä säätyvaltiopäivät tarkoittaa ja miten lähes sata vuotta kestänyt lakia säätävä elin muokkasi suomalaista yhteiskuntaa ja demokratiaa. Pohdimme, mitä vuodet 1809, 1863 ja 1906 kuvastavat Suomen historiassa ja minkälaisia kulttuurisia muutoksia nämä yhteiskunnalliset muutokset pitävät sisällään. Millä tavoin eri säädyt ja luokat ovat edustettuna Suomen lainsäädännössä ja mikä vaikutus sillä on ollut suomalaisten elämään? Jakson vieraina ovat yhteiskuntatieteiden tohtori ja Sitran demokratia-asiantuntija Onni Pekonen sekä eduskunnan johtava tietoasiantuntija Timo Turja. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #87 Säätyvaltiopäivien perintöä ja parlamentarismin perinteitä →

Suomalaisten kulutus ole kestävällä tasolla, mutta miten ylikulutuksesta voisi päästä eroon? OPH:n kestävyyskasvatuksen asiantuntijan Helena Suomelan vieraana keskustelemassa Sitran asiantuntija Lotta Toivonen ja jaksossa kuullaan myös Vimpelin yhteiskoulun opettaja Sara Ojajärven ääniviesti. 

Megatrendillä tarkoitetaan useista ilmiöistä koostuvaa laajaa muutosta, joka vaikuttaa vahvasti tulevaisuuteen. Sitran tuoreen selvityksen mukaan yksi suomalaisen yhteiskunnan kannalta merkittävistä megatrendeistä on talouden perustan rakoileminen. Kirjoittaja: Aino-Maija MakkulaLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin kuudennessa jaksossa aiheena on yhteiskunnan resilienssi. Podcastissamme Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsanen ja Suomen ex-pääministeri, Euroopan unionin ex-komissaari, Sitran yliasiamies ja muutaman kuukauden päästä suomalaisen kansainvälistyvän kasvuyrityksen osakkaaksi siirtyvä Jyrki Katainen keskustelevat siitä, mitä yhteiskunnan resilienttiys tarkoittaa ja mitkä ovat sen edellytykset.Esimerkiksi Sitra on nostanut yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamisen ja varmistamisen yhdeksi Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeiseksi tekijäksi. Myös monet muut tahot ovat korostaneet muutoskyvyn merkitystä. Resielientti yhteiskunta on uudistuva yhteiskunta. Vaikka monet suuret muutokset ovat hitaita, yhteiskunnassa nousee jatkuvasti esiin erilaisia nopeita reaktioita vaativia kysymyksiä. Kriisin jälkeinen maailma on aina jossain määrin erilainen ja yhteiskunnan muutoskykyä mitataan erityisesti tällaisina hetkinä.Mitä kaikkea yhteiskunnallinen resilienttiys sitten edellyttää? Kansainvälisessä vertailussa Suomi on kohtalaisen muutoskykyinen yhteiskunta, mutta haasteitakin löytyy. Meillä ei esimerkiksi ole syntynyt perinteisten ja pitkään markkinoilla olleiden yritysten rinnalle merkittävästi samankokoista uutta toimintaa. Ymmärretäänkö täällä riittävästi muutostarpeita ja – ennen kaikkea – kannustaako yhteiskunta meitä toimimaan muutoksen puolesta?Lähivuosina luontokadon nousu vaatii markkinoilta uusia toimia. Myös datan merkitys kasvaa entisestään. Nämä kaksi muutosvoimaa tarjoavat niin yhteiskunnalle kuin organisaatioillekin hienoja mahdollisia uudistua. Onko pakko paras konsultti? 

Megatrendit tarjoavat perusrungon yritysten tulevaisuustyölle. Tässä jaksossa keskustelemme Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vatajan kanssa vuoden 2023 megatrendeistä erityisesti yritysten näkökulmasta: millaisten haasteiden kanssa olemme tekemisissä ja miten rakentaa tulevaisuutta aktiivisesti. Sivuamme myös muita Sitran työkaluja, jotka helpottavat tulevaisuustiedon hyödyntämistä ja kytkevät sen arkeen. Keskustelemme lisäksi Sitran omasta strategiatyöstä, hiljaisista signaaleista ja tulevaisuusresilienssistä. Megatrendit 2023: Luonnon kantokyky murenee Hyvinvoinnin haasteet kasvavat Demokratian kamppailu kovenee Kilpailu digivallasta kiihtyy Talouden perusta rakoilee Linkkejä:

Vielä muutama vuosi sitten energiamuotoa, joka ei tuota päästöjä, pidettiin vihreänä. Nyt vihreyteen on laskettava mukaan myös luontovaikutukset. Miten energiantuotanto vaikuttaa luontoon, ja onko olemassa täysin vihreää energiamuotoa? Entä miksi energiakriisi iski Suomeenkin? Vastaukset antaa meille Sitran ilmasto- ja luontotiimin teemajohtaja Lasse Miettinen. 

Sitran julkaisema Megatrendit 2023 -selvitys innoitti Ajatusääniä-podcastin Juliaa ja Kaisaa äänittämään jakson hyvinvoinnista. Voisiko sekä ilmasto- että mielenterveyskriisiä ratkaista nostamalla sosiaaliset suhteet keskiöön?

Veikka on sairastanut ja valaistunut löytäessään seinään tuijottaessaan kollektiivisen Lundia-alitajunnan. Pontus taas on löytänyt kaikkialta ympäriltään minimum effortilla tehtyä ja algoritmisesti vauhditettua sisällöntuotantoa. Lisäksi instagram päätti että Pontus on tyttö ja avasi uuden ihmeellisen maailman. Tässä jaksossa Pontusta vaivaa vibetys. Siinä missä haluaminen on aktiivista, vibettäminen on puolivahingossa tunnelmaan luiskahtamista. Vibet ovat kaikkialla ja niihin osallistuvat kaikki, ja aina voi tapahtua vibe shift joka muuttaa tunnelmat. Filosofisesti voidaan puhua affekteista tai virittäytymisestä. Kulttuurin tasolla voidaan puhua vaikka siitä, miten yhtäkkiä kaikki, jotka vielä edellisenä päivänä postasivat pelkkiä amerikkalaisia vetoomuksia instagramiin, vibettävät nyt kaiken nähneissä post-woke -meiningeissä. Veikka pohtii ilmastonmuutoksen muuttamista organisaatioiden merkitystuotannon osaksi. Ei auta viskoa tiiliskiviä johtoportaan ikkunoista sisään, sillä ilmastonmuutos on imetty jo organisaatioiden osaksi. Kaikki ovat messissä ilmastonmuutoksen torjumisessa, mutta torjuminen tapahtuu ennen kaikkea projektinhallinnan työkaluilla, uuden kielen omaksumisena ja erilaisina työpajoina. Ilmastokriisi on esimerkki hallitsemattomasta joka muutetaan hallittavaksi ilman että itse päästöille tapahtuu yhtään mitään. Suosituksissa Patreonin livestriimi, glorifioitua rottaelämää, Deleuzen haastatteluja, Vasemmistofoorumin raporttijulkkarit ja Pontuksen tähdittämä ja kätilöimä uusi leffa “Miten korjata maailma”. Jaksossa mainittuja asioita Mikä meitä vaivaa? -Patreon https://patreon.com/mikameitavaivaa Palava maailma, muuttuva Eurooppa -julkkarit https://www.facebook.com/events/keskustakirjasto-oodi/palava-maailma-muuttuva-eurooppa-raportin-julkistamistilaisuus/1283668139147090/?locale=hi_IN Miten korjata maailma -elokuva https://docpointfestival.fi/event/miten-korjata-maailma/ Sitran megatrendit https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/#megatrendit-2023-paivitys-ymmarrysta-yllatysten-aikaan “A vibe shift is coming” https://www.thecut.com/2022/02/a-vibe-shift-is-coming.html “How to survive the 'vibe shift'” https://mashable.com/article/vibe-shift-survival-guide Gilles Deleuzen Aapiskirja https://www.youtube.com/playlist?list=PLiR8NqajHNPbaX2rBoA2z6IPGpU0IPlS2

Tutte le novità del nuovo Tachigrafo intelligente e le prospettive per il 2023.

"Täytyy hyväksyä ja ymmärtää, että olemme kompleksisessa toimintaympäristössä, jolloin pitää lähteä rakentamaan toimintamalleja, jotka ovat lähtökohtaisesti joustavia ja muutoskykyisiä." Maailmasta on pysyvästi tullut kompleksinen, jatkuvasti muuttuva ja turbulentti ympäristö, jossa ennakointi on entistä hankalampaa - ellei jopa mahdotonta. Ajattelutapa, jossa ongelmiin pyritään löytämään aikaa kestäviä ratkaisuita ei toimi enää tämänkaltaisessa toimintaympäristössä. Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mikko Kosonen toteaa, että aikamme viheliäiden ongelmien, kuten soteuudistuksen, ratkaiseminen vaatii onnistuakseen aivan uudenlaista ajattelutapaa. Miten elinvoimaetu eroaa kilpailuedusta? Miten ajattelutapojen täytyy muuttua, jotta viheliäisiin ongelmiin voidaan löytää aidosti toimivia ja muutoskykyisiä ratkaisuita? Miltä kestävä kasvu tulevaisuudessa näyttää? Muun muassa näistä aiheista keskustellaan Aalto Leaders' Insight -podcastin jaksossa. KTT Mikko Kosonen toimii Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtajana. Kososella on pitkä työkokemus Sitran yliasiamiehenä toimimisesta sekä ennen sitä hän on työskennellyt Nokiassa useissa eri johtotehtävissä. Jakson juontaa toimittaja Reetta Räty.

Jo yli puolet maailman väestöstä asuu nykyään kaupungeissa, ja myös Suomi kaupungistuu edelleen. Mutta nyt myös vastakkainen trendi on alkanut nosta päätään. Sitran tutkimuksen mukaan lähes miljoona suomalaista haaveilee maalaiselämästä tai jopa suunnittelee maallemuuttoa. Varsinkin pandemian tuomat etätyöt ovat lisänneet maallemuuton vetovoimaa. Millaista on asua suomalaisella maaseudulla? Kuinka elämä kaukana kasvukeskuksista sujuu? Mitä se vaatii ihmiseltä? Mistä maallemuuttajan pitää luopua ja mitä uutta hän elämäänsä saa? Vieraina ovat runoilija Heli Laaksonen ja Suomen kylät ry:n maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo.

Designmuseon Mitä jos? Toisenlaisia tulevaisuuksia-näyttely avaa keskustelun lähitulevaisuuden eri skenaarioista. Yksi teeseistä on että nykyajan kiireinen työelämä ja taloudellisen tehokkuuden vaatimus ovat etäännyttäneet meidät toisistamme. Vieraina ovat näyttelyn tilausteosten tekijät videotaiteilija, Vuoden kuvittaja 2022 Irene Suosalo ja graafinen suunnittelija, taiteilija Kiia Beilinson ja Sitran ennakoinnin asiantuntija Liisa Poussa, joka on ollut tiivisti näyttelyn sisältötyöryhmässä mukana. Irene Suosalon teoksessa kodissa oleva simulaattori auttaa mielen hoitamisessa. Beilinsonin teoksissa teknologia auttaa meitä elämään parempaa elämää. Vaikka teknologian vaikutus kasvaa, niin ihmisen oma toimijuus on myös vahvasti läsnä. Taiteilija syventyy lajienväliseen kommunikaatioon. Hänen teoksessaan kuunnellaan ja opitaan asioita muunlajisilta, jolloin myös keskinäinen ymmärrys lisääntyy. Keskustelemme muotoilun ja taiteen tulevaisuudesta ja tulevaisuusajattelusta. Millä tavalla voimme kommunikoida designin ja taiteen kautta uudella tavalla? Millä tavalla taide ja esineet ovat osa tulevaisuutta? Millä tavalla nykymuotoilu ottaa kantaa haastavaan maailmantilanteeseen? Tuoko muotoilu lohtua vai kehottaako se meitä toimimaan toisin? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. 9.9.2022–12.3.2023 Mitä jos? Toisenlaisia tulevaisuuksia Designmuseo, Helsinki

Vieraana tällä viikolla Olli Pitkänen! Olli on pitkän linjan datajuridiikan osaaja ja vastaa oikeudellisesta palveluista 1001 Lakes Oy:ssä. Hän toimii myös dosenttina Aalto-yliopistossa ja Helsingin ja Turun yliopistoissa ja on yksi Tietosuoja-kirjan kirjoittajista. Tästä Suomen omasta GDPR-raamatusta on juuri ilmestynyt uudistettu painos, minkä johdosta tenttaamme Ollia kirjan päivitystyöhön liittyen. Lisäksi keskustelemme Ollin kanssa reilun datatalouden sääntökirjasta. Olli kertoo miksi datan entistä tehokkaampi jakaminen on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa, ja kuinka Sitran hankkeen puitteissa julkaistu sääntökirja auttaa tässä kehityskulussa.   Reilun datatalouden sääntökirja: https://www.sitra.fi/julkaisut/reilun-datatalouden-saantokirja/   Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!

Järki tai tunteet, vai järki ja tunteet? Yli 20 vuotta ilmastopolitiikan parissa työskennellyt Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen puhuu järjestä, tunteista ja niiden yhdistämisestä ilmastopolitiikassa.

Il settore del trasporto registra oggi notevoli complessità e un futuro legato alla digitalizzazione e connettività Ne parliamo con Alessio Sitran di Continental-VDO

Keskustelijoina Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Poimi oikea mielipide tai ole eri mieltä! – näin usuttaa puheenjohtaja teitä kuuntelijoita. Sitran selvitys päättäjien luottamuksesta kansalaisiin pohdituttaa aluksi. Juha Itkosen kysymyksenä on kunnianpalautus nyt häpeäpaalussa olevalle asialle. Hän viittaa Helsingin Töölönlahdella olevaan Itsekkyyden muistomerkkiin, joka nyt monesta tuntuu vanhentuneelta. Ritarit arvelevat, että mm. kaivokset ja polttomoottorit saattavat saada kunnianpalautuksen. Taru Tujunen pohtii hyvinvointiyhteiskunnan tilaa. Miksi julkinen sektori palaa? Hän kertoo, että Suomessa 17% työvoimasta on hoiva-alalla töissä. – Suuri ei ole tehokasta, arvelee Pekka. Pekka Seppänen on viime päivinä lukenut analyyseja, joissa sanotaan Putinin päivien olevan luetut ja koko Venäjän katoavan – päivämäärä vain puuttuu. Juha puolustaa analyyseja. Hänestä lännessä on oikeus hengennostatukseen.

Olemme osa luontoa. Luontoa ei voi erottaa ihmisestä ja kulttuurista. Me emme ole ainoastaan muiden lajien ympäröimiä vaan meissä asuu muita lajeja kuten mikrobeja, kertoo yliopistotutkija Esa Ruuskanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa nimimerkki, Virna, kertoo, että saa joka kerta metsässä käydessään elämyksiä. Mieleen jäänyt hyvin esimerkiksi puolukka- ja kävelyretkellä vastaan tullut karhu ja se, kun taimikossa satuimme nuoren hirven kanssa kohdakkain - siinä katselimme hetken toisiamme, kertoo Virna kokemuksistaan. Moni kokee saavansa luonnosta aineetonta hyvinvointia. Sitran suomalaisten luontosuhteiden kyselyyn osallistuneista yli puolet kertovat saavansa luonnosta mielenrauhaa, virkistystä ja energiaa. Nimimerkki Metsänpekolle metsällä on itseisarvo. Se on tärkeä sellaisenaan ja ihmisten täytyisi enemmän oppia arvostamaan sitä juuri niin, sanoo Metsänpekko. Äänisuunnittelija: Juha Hjelm. Lukijat: Susanna Vainiola ja Miika Lauriala. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

Näitkö taannoin twitterissäsi mainoksia hävittäjistä, vaikka olit korkeintaan harkitsemassa hybridiauton ostamista? Erehtyikö algoritmi luulemaan sinua puolustusministeriksi vai oliko tarkoitus kenties vaikuttaa juuri sinuun?  Tässä jaksossa sukellamme syvälle digivallan pyörteisiin oppaanamme Sitran johtava asiantuntija Tiina Härkönen. Syvennymme erityisesti toukokuussa julkaistavaan Sitran digivalta-selvitykseen, jossa pureuduttiin siihen, miten sekä esimerkiksi kansanedustajiin että ihan tavallisiin kansalaisiin kohdistetaan digivaltaa. Digivalta-tutkimuksessa käytettiin avuksi muun muassa tietosuoja-asetuksen mukaista tarkistuspyyntöä ja saammekin mielenkiintoisia vastauksia siitä, millaisia hyviä ja huonoja tuloksia tämä tuotti ja minkälaiset toimijat suorastaan valehtelevat siitä, miten henkilötietojamme käsitellään.  Pohdimme myös muun muassa kohdennetun mainonnan vaaroja, GDPRn kyvykkyyttä suitsia digivaltaa, digivallan hyviä puolia ja pitäisikö kansalaisen olla peloissaan siitä, että ruokakauppa tietää miten monta kukkakaalia ostit viimeisen viiden vuoden aikana. Lisäksi Tiina antaa ohjeita siihen, miten aivan jokainen rekisterinpitäjä voi kantaa kortensa reilun datatalouden kekoon. Tätä ja paljon muuta tiedossa tässä erittäin päräyttävässä jaksossa.    Tutustu digivalta-selvitykseen täältä: https://www.sitra.fi/uutiset/digivalta-selvitys-huippupoliitikot-ovat-tietamattaan-osa-nakymattomia-vaikuttamisverkostoja/   Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!

Miten ja kuinka nopeasti Suomi pääsee irti Venäjän enegiasta? Haastattelussa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki ja Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, että energiariippuvuudesta Venäjään on irtauduttava niin nopeasti kuin mahdollista. Kuinka nopeasti Suomi ja koko EU voisi irtautua Venäjän energiasta? Ja millä keinoilla se onnistuisi? EU-lähteet ovat julkisuudessa väläytelleet, että voitaisiin puhua vuodesta 2030 tai 2027, mutta toiset ovat sitä mieltä, että Venäjän energiasta pitäisi luopua välittömästi. Saksa aikoo puolittaa venäläisen tuontiöljyn määrän jo kesään mennessä. Tynkkynen korostaa, että kyseessä on poliittinen päätös, jossa pitää punnita miten kova hinta ollaan valmiita maksamaan siitä, että Venäjältä tuodusta energiasta luovutaan. Ruohomäen mielestä nyt pitäisi panostaa erityisesti lupaprosessien nopeuttamiseen, jotta Venäjän energialle saadaan vaihtoehtoja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tässä jaksossa Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen ja Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Samuli Sinisalo keskustelevat Glasgown ilmastoneuvotteluiden tuloksesta ja merkityksestä Suomelle. Jaksossa viitataan Sorsa-säätiön Impulsseja-julkaisuihin: Mitä jokaisen päättäjän tulisi tietää EU:n ilmastopolitiikasta (https://sorsafoundation.fi/julkaisu-mita-jokaisen-paattajan-tulisi-tietaa-eun-ilmastopolitiikasta/ ) ja Mitä jokaisen tulisi tietää Pariisin ilmastosopimuksesta (https://sorsafoundation.fi/moisio-ja-tynkkynen-mita-jokaisen-on-hyva-tietaa-pariisin-ilmastosopimuksesta/ ), sekä Sitran työpaperiin Ilmastojohtajuus on kansallisen edun puolustamista (https://www.sitra.fi/uutiset/tyopaperi-ilmastojohtajuus-on-kansallisen-edun-puolustamista/ )

Onko yhteiskunta valmis ilmastonmuutoksen torjuntaan, kiertotalouteen ja entistä voimakkaampaan digitalisaatioon? Suostuuko Katainen presidenttiehdokkaaksi? Kuluneesta vuodesta ja tulevasta JouluVirkkusen vieraana keskustelemassa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen.

Taksonomia tullee, oletko valmis? Taksonomian olemuksesta keskustelemme Sitran asiantuntijan Miika Korjan kanssa. Onko taksonomia uhka vai mahdollisuus? Kyselytunnilla puhuttivat taas niin maakuntavero kuin bensaverokin. Och ingen fest för Saara och Anders.

Metsäpodissa sukelletaan Suomen metsien suojeluun ja tutustutaan luonnon monimuotoisuuden puolustajiin. Ensimmäisessä jaksossa summaamme monimuotoisuuskeskustelun nykytilan: mitä monimuotoisuus kaikessa kirjavuudessaan merkitsee ja miksi se on yhteiskunnallisesti tärkeää? Ja ennen kaikkea: mitä sen suojelemiseksi on tähän mennessä tehty, ja miksi se ei riitä? Mukana tietokirjailija-toimittaja Juha Kauppinen ja Sitran monimuotoisuusasiantuntija Timo Lehesvirta.

Esittelyjakso avaa Osaamisen aika -podcastiin neljän jakson sarjan. Kysymme, miten yhteisön osaaminen tekee alueesta elinvoimaisen. Sarjassa tuodaan esiin kokemuksia Sitran yhdeksän alueen kanssa tekemästä Alueiden osaamisen aika -verkostoyhteistyöstä. The post Esittelyjakso: Millä osaamisella alue menestyy? appeared first on Sitra.

Budjettiriihestä tuli ilmastoriihi. Syntyiko päätöksiä tarpeeksi vai tapellaanko niistä uudelleen ensi keväänä? Vieraana Ylen toimittaja Hanna Eskonen. Äänessä myös Sitran asiantuntija Tuuli Hietaniemi. Toimittajina Robert Sundman ja Helmiina Suhonen. #jetp

Sisäministeri Maria Ohisalo. Afganistanin ja Liettuan tilanteet sisäministerin näkökulmasta. Ihmiset pakenevat Afganistanista ja Valko-Venäjän diktaattori lähettää siirtolaisia yli Baltian-maiden rajojen. Miten Suomen sisäministeri näkee kansainvälisen tilanteen. Ulkomaanlehtikatsaus. Ranskalaisia lehtiä on lukenut Annastiina Heikkilä. Sitran selvitys Suomen kyvystä päästä ilmastotavoitteisiin. Mariko Landström, asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Haiti maanjäristyksen jälkeen. Tiina Saarikoski, kansainvälisen avustustoiminnan johtaja, Suomen Punainen Risti. Kolumni. Riku Siivonen: Somevaikuttajat tekevät meistä kovaäänisiä lampaita. Uusinta. Sisäministeri Maria Ohisalo. Afganistanin ja Liettuan tilanteet sisäministerin näkökulmasta.  Juontajana Hanna Juuti, toimittajina Akseli Innanen, Carolus Manninen ja Sanna Savikko. Tuottajana Tarja Oinonen.

EU:n ilmastopaketti. Keskustelemassa toimittaja Janne Toivonen, Bryssel, Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen ja Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.  Helsingin hengen palautus. Presidentti Sauli Niinistö kysyi kirjoituksessaan "Vuonna 2025 edessä on Etykin 50-vuotisjuhla. Jääkö se vain muistotilaisuudeksi, vai pyritäänkö kunnian­himoisempaan?" Keskustelemassa tutkija Henri Vanhanen, Ulkopoliittinen instituutti ja tutkimusjohtaja Hanna Smith, Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja ja Venäjä-asiantuntija. EU:n ilmastopaketti. Keskustelemassa toimittaja Janne Toivonen, Bryssel, Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen ja Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.  Helsingin hengen palautus. Presidentti Sauli Niinistö kysyi kirjoituksessaan "Vuonna 2025 edessä on Etykin 50-vuotisjuhla. Jääkö se vain muistotilaisuudeksi, vai pyritäänkö kunnian­himoisempaan?" Keskustelemassa tutkija Henri Vanhanen, Ulkopoliittinen instituutti ja tutkimusjohtaja Hanna Smith, Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja ja Venäjä-asiantuntija. Puhelimessa kansanedustaja Ilkka Kanerva. Kolumni. Kari Enqvist: Yleissivistykseen tarvitaan myös matematiikkaa. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Akseli Innanen ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen. Kolumni. Kari Enqvist: Yleissivistykseen tarvitaan myös matematiikkaa. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Akseli Innanen ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Mitä tulee mieleen sanasta megatrendi? Ehkä ympäristö, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen… Megatrendit ovat monelle otsikkotasolla tuttuja, mutta harva ymmärtää niiden vaikutuksen vaikkapa oman yrityksen liiketoimintaan.   Kutsuimme Älyradion vieraaksi Sitran ennakoinnista ja strategiasta vastaavan johtajan Katri Vatajan. Puhumme Vatajan kanssa Sitran kunnioitettavan laajasta megatrendiennusteesta, työn muutoksesta sekä ennakoinnista – miten ennakointia voi tuoda omaan yritykseen?   Ennakointi on nimittäin helpommin sanottu kuin tehty. Vatajan mukaan on helppo katsoa yhtä sektoria tai megatrendiä, mutta isot muutokset tapahtuvat, kun useampi muutos kietoutuu yhteen. Kuuntele jakso ja opit muun muassa sen, miten ennakointivalmiuksiaan voi parantaa!

Tulevaisuuden arki. Millaista se tulee olemaan ja miten voimme siihen vaikuttaa? Tässä jaksossa pohditaan tulevaisuutta, vieraana on Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vataja.

Turpeen energiakäyttö ja ilmastotavoitteet ovat ristiriidassa. Keskustelemassa ympäristöekonomian professori, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja Sitran ilmastoratkaisujen johtava asiantuntija Outi Haanperä. Turve-energialla tuotetaan noin kuusi prosenttia Suomen energiasta, mutta se aiheuttaa noin 12 prosenttia Suomen ilmastoa lämmittävistä päästöistä. Turpeen tuottajat protestoivat vappuna Eduskuntatalon edessä, ja vaativat turpeen luokittelua uusiutuvaksi. Haanperän ja Ollikaisen mukaan turvetta ei voi muuttaa osittain uutisutuvaksi energialähteeksi, ja jokatapauksessa turpeen energiakäytöstä pitää lupua sen ilmastohaittojen takia. Sanna Marinin hallitus sopi yhteensä 70 miljoonan euron tuesta, josta valtaosa ohjataan alalle jo tänä vuonna. Yrittäjille tarjotaan tukea yritystoiminnasta luopumiseen ja uuden yritystoiminnan käynnistämiseen tai kouluttautumiseen. Turpeen energiakäyttö Suomessa halutaan vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman mukaisesti. Suomella on kansainvälisesti kunnianhimoinen ilmastotavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Haanperän mielestä hallituksen turvepäätös ja hiilineutraaliustavoite ovat ristiriidassa. "Tämä päätös, jolla nostettiin turpeen käytön verottomuuden ylärajaa on tuki turpeen tuotantoon ja on tuki turpeen tuotantoon, ja on epäjohdonmukainen hallituksen ilmastopoliittisten linjausten kanssa," Haanperä sanoo. Turvetukia on perusteltu pitkälti sillä, että turpeen tuotanto työlllistää ihmisiä. Miten estetään tilanne, jossa turpeen tuottajia odottaa työttömyys? Ollikaisen mielestä rahaa tulisi käyttää turvesoiden ennallistamiseen, ja siinä olisi myös työtä ihmisille. "Jos soita ei ennallisteta, niistä tulee kaivosongelmiin verrattavissa oleva ympäristöhaitta", Ollikainen toteaa. Hän korostaa myös, että uusiutuvat energiaratkaisut työllistäisivät vielä enemmän ihmisiä kuin turpeen tuotanto. Irlannissa entisille turvesoille on tehty tuulipuistoja. Mitä Suomessa voidaan oppia Irlannin esimerkistä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mandatum Lifen Palkittu-podcastissa pureudutaan siihen, miten eri sukupolvet kokevat palkitsemisen. Merkityksellisyys ja mielekkyys korostuvat nykypäivän työelämässä. Nuorille sukupolville myös oppiminen ja kehittyminen työssä on erityisen tärkeää. Mutta mikä on palkitsemisen merkitys eri sukupolville tai henkilöille erilaisissa elämäntilanteissa ja uran eri vaiheissa? Entä ovatko nuoret valmiimpia ottamaan riskejä tai puhumaan palkoista avoimesti? Studiossa Mandatum Lifen johtavan palkitsemiskonsultin Sini Jämsénin vieraana Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja ja Sitran entinen yliasiamies Mikko Kosonen sekä sijoittamisen ja konsultoinnin parissa työskentelevä opiskelija Ida Ilkko.

Mikä on luontokato ja miten sitä torjutaan talouden keinoin? Millainen rooli kaupungeilla on luontokadon pysäyttämisessä? Miten ilmastonmuutos ja luontokato liittyvät toisiinsa? Tässä jaksossa Jenni Pajusen ja Juhana Vartiaisen vieraana Sitran kestävyysratkaisujen johtaja Mari Pantsar.

Sitra on maailman standardeilla uniikki eduskunnan aloittama rahasto, joka on säädetty Eduskunnasta riippumattomaksi ja joka on vuosien varrella muuttunut ajatus- ja tekopajaksi tulevaisuuden kartoittamista varten. Sitra tutkii Suomen ja maailman tulevaisuuden trendejä pitkällä aikavälillä, ja yrittää tutkia ratkaisuja ja suuntia tulevaisuuden ongelmille yli parlamentaaristen rajojen. Sitran nykyinen pääjohtaja on entinen Suomen pääministeri, Jyrki Katainen, jonka kanssa pääsimme avaamaan Sitran historiaa, nykyaikaa ja tulevaisuutta. Osallistu keskusteluun Twitterissä: https://twitter.com/futucast Lyhyet klipit Instagramissa: https://www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: https://www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Siistit nettisivut: www.futucast.com

Parliamo ancora di pacchetto mobilità in questa puntata di ON AIR con Alessio Sitran. Inoltre inauguriamo la rubrica dedicata alla elettrificazione delle gamme curata da Mercedes-Benz Vans con Andrea Verdolotti.

Mitä Valtioneuvoston ja Marinin hallituksen ytimessä tapahtui keskellä koronakriisiä? Miksi Valtioneuvoston ytimeksi muotoutui pääministeri Sanna Marinin (sd.) sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista kiurun (sd.) kaksikko, mutta poliittisissa päätöksissä tärkein foorumi oli hallituksen neuvottelu? Minkälaisia ogelmia koronakriisin poikkeuksellinen päätöksenteko aiheutti kansalaisten perusoikeuksille? Mitä koronakriisin aikana tehdyistä virheistä pitäisi oppia? Vieraana on Sitran koronamuistion "Valtioneuvoston ydin kriisitilanteessa" kirjoittaja, pitkän linjan journalisti ja tietokirjailija Matti Mörttinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kristallipallon keskiössä on tällä kertaa kasvutalous - kasvun tavoitteluun viritetty talousjärjestelmä. Kasvun rajat ovat kuitenkin tulleet vastaan ja ympäristön kantokyky on ylitetty monella mittarilla tarkasteltuna. Kasvava bruttokansantuote on keskeinen ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikentymisen ajovoima. Tätä ongelmavyyhtiä puimassa ovat ORSI-tutkija Tuuli Hirvilammi, Sitran johtava asiantuntija Eeva Hellström ja LUT-yliopiston tutkijatohtori Janne M. Korhonen. Lisää ORSI-hankkeesta: www.ecowelfare.fi

Koronakriisin myötä kulutus on notkahtanut maailmanlaajuisesti. Pandemia on nostanut päivänvaloon tutun ristiriidan: jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset normaalisti, tarvitsisimme neljä maapalloa – ja jos emme kuluta, Suomen talouskasvu hiipuu. Kuinka pysyvästi korona-aika tulee muuttamaan ihmisten käyttäytymistä ja voiko kriisi toimia sysäyksenä kestävämpään tulevaisuuteen? Miksi kuluttaminen on niin syvällä kulttuurissamme? Keitä olemme, kun emme enää ole kuluttajia? Kulutuskulttuurin murroksesta ovat keskustelemassa kestävän käyttäytymismuutoksen apulaisprofessori Annukka Vainio, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja uskontotieteen väitöskirjatutkija Mikko Kurenlahti. Keskustelua vetää toimittaja Jari Hanska. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 9.9.2020. Voit katsoa keskustelun myös videona: https://youtu.be/_hnrjRFeHj4

Korpilahtelainen Järki särki Oy palkittiin Sitran Fiksu arki -yrityskilpailussa. Tunnustusta tuli ruokasarjassa.Järki särki Oy on korpilahtelainen .. Lisää >> http://ift.tt/2DLhQnj