Podcasts about sitran

“Innovaatiomaailman luovan tuhon hetki” – suomalaisen innovaatiotoiminnan murros *Pahoittelut heikosta äänenlaadusta ja teknisistä ongelmista. Ota avuksi tekstivastine.* Tämä jakso vie kuulijan suomalaisen innovaatiotoiminnan ja -politiikan historian äärelle. Matka jatkuu nykytilan ja tulevaisuuden näkymien tarkasteluun erityisesti ekosysteemien ja vaikuttavuuden näkökulmista. Lisäksi jakso tarjoaa uusia ajatuksia EU:n terveys- ja innovaatiopolitiikasta. Juontaja Miia Juntunen saa vieraikseen pitkän linjan sote-uudistamisen ja innovaatiotoiminnan asiantuntijan Hannu Hämäläisen sekä Sitran ohjelmajohtajan ja EU:n terveyspolitiikan asiantuntijan Markus Kalliolan Jakso kannattaa kuunnella alusta loppuun, mutta sisällysluettelon avulla voit siirtyä myös suoraan itseäsi kiinnostaviin teemoihin. Luvassa on runsaasti arvokasta tietoa, oppeja, uusia näkökulmia ja käytännön ajatuksia siitä, miten Suomi voi kääntää kehityksen voitokseen. Sisällysluettelo aikaleimoilla: 00:00 Aloitus ja esittelyt 07:18 Suomalaisen innovaatiopolitiikan historiaa, murrosta ja rahoituksen kehitystä 08:31 Tavoitteena 4 % BKT:sta synnytti yhteistyön 11:34 Innokylän synty 19:55 Sote-politiikan kansantaloudelliset vaikutukset 22:21 Onnistunut alue-ekosysteemi: Tapaus Vaasa 24:53 Terveydenhuolto EU:n yhtenä kasvumoottorina 31:39 EU-terveyspolitiikan kehitys kriisien kautta 38:46 Terveyspolitiikan taloudellinen luonne ja pääomahaasteet 46:33 Uudenlaiset kannustinjärjestelmät 49:07 Suomen uudet avaukset 52:12 EU:n sisämarkkinat kotimarkkinoina 53:15 Julkisten hankintojen voima. Rohkeus tehdä muutoksia haastavinakin aikoina Jakson tekstivastine: https://drive.google.com/file/d/1E0xKilBtc_U-6EQCJtpBGI3JwXSN5YDZ/view Innovaatioaallot podcast tausta: https://www.innokyla.fi/fi/innovaatiofoorumin-podcastit Linkit jaksossa viitattuihin materiaaleihin: Innokylä www.innokylä.fi Innokaupungit. S.a. Innovatiiviset kaupungit https://innokaupungit.fi/ Euroopan Unioni. Euroopan komissio. S.a. Eurooppalaista terveystietoaluetta koskeva asetus https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space-regulation-ehds_fi Toinen yhteinen toiminta kohti eurooppalaista terveystietotilaa – TEHDAS2 https://tehdas.eu/ Sitra. s.a. TERVEYSDATA 2030 https://arkisto.sitra.fi/aiheet/terveysdata-2030/#mista-on-kyse Sitra. 2025. VALO – Arvoa pohjoismaisesta terveysdatasta https://www.sitra.fi/projektit/valo/ Sitra. 2025. Suomi ennakoivan sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijäksi https://www.sitra.fi/julkaisut/suomi-ennakoivan-sosiaali-ja-terveydenhuollon-edellakavijaksi/ Sitra. 2023. Parempaa terveyttä Eurooppaan dataa jakamalla (tiivistelmä) https://www.sitra.fi/julkaisut/parempaa-terveytta-eurooppaan-dataa-jakamalla-tiivistelma/ Lisätiedot ja tulevat jaksot: https://www.innokyla.fi/fi/innovaatiofoorumin-podcastit Jakson tuottaa ja mahdollistaa: Innokylä, innovaatiofoorumi https://www.innokyla.fi/fi/kokonaisuus/innovaatiofoorumi Yhteiskunnallisten innovaatioiden osaamiskeskus https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/yhteiskunnallisten-innovaatioiden-osaamiskeskus Ota meihin yhteyttä: Tuottaja, juontaja: miia.juntunen[a]palveluohjaus.fi Tuotantotiimi: merja.ikaheimo [a]thl.fi

1- Mandalo ny eto, mahaiza manararaotra 2- Ny tahotra - Fizarana Fahatelo 3- Miandry sy mino izay rehetra lazain'i Jesosy Fizarana voalohany 4- Lalàna fototra mifehy ny fambolena voajanahary Fizarana voalohany 5- Sitranà amin'ny aretina.

1- Mandalo ny eto, mahaiza manararaotra 2- Ny tahotra - Fizarana Fahatelo 3- Miandry sy mino izay rehetra lazain'i Jesosy Fizarana voalohany 4- Lalàna fototra mifehy ny fambolena voajanahary Fizarana voalohany 5- Sitranà amin'ny aretina.

Sitran pääekonomisti Matti Paavonen sanoo suoraan: jokainen Suomeen töihin tuleva maahanmuuttaja on lottovoitto. 10 000 henkilöä lisää nettomaahanmuuttoa pienentää kestävyysvajetta yhden prosenttiyksikön – eli noin kolme miljardia euroa, suunnilleen koko sisäministeriön budjetin verran.Sitra julkaisi juuri Kasvuatlas-raportin, joka piirtää tilannekuvan Suomen talouden tilasta ja tarjoaa 231 ratkaisuehdotusta. Uutta muihin kasvuraportteihin verrattuna siinä on, miten myös luontopääoma nostetaan kasvun edellytykseksi. Briteille voi koitua luontokadosta finanssikriisin kokoinen lasku. Suomessa siitä ei juuri puhuta.Voidaanko velkajarrun rinnalle sopia kasvusopimus?Studiossa toimittaja Elina Lappalainen, vieraana Sitran pääekonomisti Matti Paavonen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Inhimillinen pääoma selittää jopa 50-75 prosenttia talouskasvusta. Millaista osaamista nyt tarvitaan, jotta Suomi saadaan talouskasvun tielle? Haastattelussa Sitran Kasvuatlas-julkaisun kirjoittajat Sitran vanhempi neuvonantaja Petri Rouvinen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius. Toimittajana on Linda Pelkonen.

YLE vasemmalla Some oikealla | Jarkko Tontti Heikki Pursiainen | Neuvottelija 376. Heikki Pursiainen teki epävirallisen analyysin Ylen ulkopuolisten kolumnistien poliittisesta jakaumasta ja löysi selvän vasemmistopainotteisuuden talousjournalismissa. Oikeustieteen tohtori Jarkko Tontti ja valtiotieteen tohtori Heikki Pursiainen vierailevat Neuvottelija-podcastissa tarkastelemaan suomalaisen median poliittista vinoumaa.Miksi markkinaliberaali näkökulma on käytännössä kadonnut valtakunnallisesta mediasta ja mitä eroa on algoritmien ja toimittajien harjoittaman portinvartijavallan välillä? Mukana myös Sitran sosiaalisen median vinoumaa koskeva selvitys ja pohdinta onko Ylen 570 miljoonan euron vuosibudjetti perusteltu nykymediakentässä.00:00 Runoilevat tohtorit Jarkko Tontti ja Heikki Pursiainen01:14 Heikin analyysi Ylen ulkopuolisista kolumnisteista02:15 Tulokset: vasemmisto yliedustettuna YLE:n talousjournalismissa03:00 Jarkko vertaa havaintoa keisarin uusiin vaatteisiin. Doh04:11 Rajoitteet ja varaukset tutkimuksen tulkinnassa05:17 Yliopistot rekrytointilähteenä ja poliittiset vinoumat06:19 Heikin taustat Liberassa ja pukeutuminen06:46 Osinkojen luonne ja toistuvat väärinymmärrykset mediassa08:29 Miksi osinkoja maksetaan selitys taloustieteestä09:40 Suomalaisen talousmedian osaamistaso kritiikissä11:28 Nils Ittonen Sanoman ruorissa ja tarina 14.5 pisteen syndikaattilainasta13:11 Pitkä marssi instituutioihin ja yliopistojen vasemmistovaltaisuus14:27 Kaverihaastattelu uutisformaattina ongelmana15:42 Mikä on Ylen tehtävä mielipidejournalismissa17:24 Heikki Ylen vieraana kommentoimassa Trumpin tariffeja18:45 Veronmaksajat rahoittavat vinoutunutta mediakoneistoa19:23 Tekoäly poliittisen vinouman analysoinnissa21:57 Sitran selvitys somen oikeistovääristymästä arvioinnissa23:22 Sitran tutkimuksen metodologiset heikkoudet25:10 Romanian vaalit ja Venäjän informaatiosodankäynti sekoitettu26:27 Kaksoistandardit algoritmikritiikissä ja toimittajakritiikissä29:07 Saksan ja Ruotsin tutkimustietoa toimittajien puoluekannoista30:14 Voiko puoluekanta kertoa toimittajan laadusta32:26 Ylen erityisasema valtiorahoitettuna dominoivana toimijana33:54 Vertailu Suomen mediakentän ja muiden maiden välillä35:43 Suomesta puuttuu ei-vasemmistolainen valtakunnallinen media36:58 Parturianalogia Ylen ja yksityisen median kilpailusta40:23 Ylen 570 miljoonaa euroa ja 2500 työntekijää pullistelee41:13 Teknologinen murros ja pienstudion kilpailukyky43:33 Julkinen hyödyke teoria ja Ylen olemassaolon perusteet47:22 Maslowin tarvehierarkia ja valtion tehtävät48:30 NPR ja PBS Yhdysvalloissa vertailukohtana50:25 Lineaarinen televisio katoamassa sukupolven myötä52:36 Miten julkinen tuki journalismille kannattaa organisoida54:45 Perinnemedia jättää tosiasioita uutisoimatta56:43 LinkedIn uutena agorana avoimelle keskustelulle59:19 Demokratia vahvistunut kun kaikilla on ääni1:01:28 Sisäpiirissä Libera-aikojaNeuvottelija Sisäpiiri pohtii Heikki Pursiaisen ja Samin aikoja Liberan julkaisutoiminnassa.

Kulttuuriykkösen perjantaistudio tarjoaa syvän pintasukelluksen ajankohtaisiin kulttuurin ja median ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Tällä kertaa raadissa ovat toimittaja ja tietokirjailija Leena Virtanen, toimittaja Matti H. Virtanen sekä liikemies Sami Kuusela. Juontajana toimii Jonni Roos. Ohjelmassa keskustellaan urheilun ja politiikan suhteesta TPS:n Pride-ottelun tapauksen kautta. Käsittelyssä ovat urheilun politisoituminen, yksilönvapaus ja ryhmäkuri sekä median rooli ilmiön uutisoinnissa. Miksi viikon suuri älämölö syntyi? Olivatko mediat syyllisiä vai ehtivätkö poliitikot napata aiheen ensin propagandatarkoituksiinsa? Toinen aihe liittyy amerikkalaisten suhtautumiseen sotiin ja sotaväsymyksen mahdolliseen kasvuun. Keskustelussa tarkastellaan New York Timesin tuoreita galluptuloksia ja pohditaan, vaikuttaako yhteiskunnan polarisoituminen ja aiempien sotien kokemukset kansalaisten suhtautumiseen uusiin konflikteihin. Lisäksi ohjelmassa käsitellään sosiaalisen median algoritmien vaikutusta poliittiseen keskusteluun Suomessa. Sitran tutkimuksen pohjalta analysoidaan, miksi oikeistolainen sisältö korostuu ja millainen rooli vastuullisella medialla on tässä kehityksessä. Suomen Kuvalehdessä Heikki Pursiainen puolestaan väittää että Ylen kolumnit ovat pääasiassa vasemmsitolaisa. Raati huolestuu tekoälyn käytöstä lakiasioissa sekä kirjastojen muuttuvasta roolista digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Tekoälytauhka uhkaa täyttää viranomaisten pöydät. Ja kirjastojen merkitys tiedon, yhteisöllisyyden ja digitaalisuuden keskuksina nousee esiin kirjastotutkimuksen tuoreiden tulosten kautta.

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Perjantaistudiossa raatilaisina ovat tällä kertaa professori Laura Kolbe, kirjailija Jarkko Tontti ja toimittaja-kriitikko Jussi Ahlroth. Tämän viikon lähetyksessä pohditaan tulevaisuuden ennustamisen tarpeellisuutta ja megatrendien käyttökelpoisuutta. Professori Kolben mielestä Sitran ennusteet ovat epäonnistuneet usein. Keskustelu käy myös siitä, pitäisikö historian tutkimukselle antaa vahvempi rooli tulevaisuuskeskustelussa, vai ovatko nopeat kriisit, kuten pandemia ja sota, osoitus ennustamisen rajallisuudesta. Ajankohtaisena yhteiskunnallisena aiheena käsitellään poliittisia virkanimityksiä ja niiden vaikutuksia luottamukseen sekä virkakoneiston toimintaan. Marraskuussa Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajaksi valittiin rovasti Juha Rintamäki, vaikka oikeuskansleri esitti useita huomautuksia nimitettävän ansioista tai oikeammin niiden puutteista. Raatilaiset pohtivat, miksi poliittinen ohjaus nimityksissä on Suomessa edelleen yleistä ja millaisia seurauksia sillä on. Median ja television muutosta tarkastellaan Ylen uuden historiasarjan kautta. Keskustelussa vertaillaan mennyttä “yhteistä nuotiotulta” nykypäivän pirstaloituneeseen mediaympäristöön ja pohditaan, millainen merkitys televisiolla ja muilla medioilla on yhteiskunnassa tänään. Onko tv:n aika ohi? Lopuksi pureudutaan kasvatuksen kysymyksiin: onko liiallinen vapaus lapsille ongelma? Näin väittää professori Keltikangas-Järvinen. Tarvitsevatko lapset sittenkin enemmän sääntöjä?

Eurooppa-neuvostolta odotetaan tänään merkittäviä päätöksiä Venäjän jäädytettyjen varojen käytöstä. Miten varat voitaisiin parhaiten valjastaa Ukrainan hyväksi? Keskustelemassa sotatieteiden tohtori, turvallisuuspolitiikan tutkija Heljä Ossa London School of Economicsista ja vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksesta. Brysselistä raportoi EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu. Euroopan keskuspankki kertoo tänään rahapolitiikan suunnasta, kun euroalueen keskuspankkien johtajat kokoontuvat Frankfurtiin. Pääanalyytikko Jan von Gerich Nordeasta ennakoi korkokokouksen antia. Uutiset ovat täynnä kriisejä ja huolia, joiden ymmärtäminen voi olla yhtä aikaa sekä tärkeää että raskasta. Millaisiin positiivisiin asioihin voitaisiin haastavina aikoina tukeutua? Keskustelemassa Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela ja Suomen itsenäisyyden rahaston Sitran johtava asiantuntija Elina Kiiski-Kataja. Millaisia valheellisia väittämiä Suomesta leviää sosiaalisessa mediassa ja ketkä niitä levittävät? Asiasta kertoo toimittaja Satu Helin Ylen verifiointitiimistä. Juontajana Pirjo Auvinen. Tuottajina Rasmus Montonen ja Anna-Maria Haarala. Toimittajana Elina Sonkajärvi.

Keskustelemassa tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva Sitrasta ja päästrategi Tanja Wennonen-Kärnä S-Pankista. Toimittajana Mikko Jylhä. Elämme ainakin seuraavat kymmenen vuotta turbulenttia ja yllätyksellisistä aikaa, uskoo Mikko Dufva. Hänen mukaansa ympäristökriisit ja globaali keskinäisriippuvuus tekevät nykytilanteesta poikkeuksellisen aiempaan verrattuna. Markkinoiden mielenkiinto riittää yleensä pariin asiaan kerrallaan, nyt ne ovat Trump ja tekoäly. Ympäristöteemat pitäisi ottaa ehdottomasti huomioon, mutta ne ovat jääneet täysin taka-alalle, jatkaa Tanja Wennonen-Kärnä. MAGA-aate muuttaa USA:ta, ja maailmantalouden painopiste siirtyy kohti Aasiaa. Miltä näyttää Euroopan tulevaisuus? Tämä podcast on Pörssipäivän viimeinen jakso. Kiitos kaikille vieraille ja kuuntelijoille vuosien varrella. Hyviä markkinatuulia! 00:37 Tulevaisuudet matkakohteina 05:29 Postnormaali aika 13:59 Tekoälybotin huomiot 24:56 Velkaantumisesta 30:06 Sitran viisi kehityskulkua 43:08 Euroopan mahdollisuudet 49:40 Trumpista ja MAGA:sta 52:27 Kiina, lisää geopolitiikasta 59:27 Neljä kuvausta tulevaisuudesta 1:06:29 Suomi ja Helsingin pörssi 1:14:32 Sijoittamisesta lopuksi

Suomen talous yskii, luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja yhteiskunta eriarvoistuu. Voisiko toivo parempaan huomiseen löytyä aineettomista innovaatioista?Uudistuneen podcastin avausjaksossa Sitran Eeva Hellström ja Kukunorin Markus Raivio keskustelevat tulevaisuuden kestävästä hyvinvoinnista, joka perustuu kulutuskeskeisen talouskasvun sijaan inhimilliseen pääomaan ja sen jakamiseen:Mitä ovat aineettomat innovaatiot, ja miten ne voivat vastata aikamme suuriin haasteisiin? Millaista muutosta ne edellyttävät työelämässä, koulutuksessa ja arjen ajattelutavoissamme?Kuuntele jakso, joka kutsuu ajattelemaan menestyksen ja hyvinvoinnin arvoa aivan uudella tavalla!— Eeva Hellström on Sitran johtava asiantuntija, joka työskentelee erityisesti talouden tulevaisuuskysymysten parissa. Hän oli toteuttamassa 2025 Tulevaisuusfoorumia, jossa eri alojen asiantuntijat etsivät ratkaisuja kestävien aineettomien innovaatioiden edistämiseksi Suomessa.Lue lisää aiheesta:https://www.sitra.fi/julkaisut/aineeton-talous/https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuusbarometri-2025/⁠https://www.sitra.fi/artikkelit/talouden-tulevaisuus-voidaan-kirjoittaa-uusiksi/

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on yliasiamies Atte Jääskeläinen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto - Sitrasta. Hänen kanssaan keskustellaan Sitran toiminnasta ja vaikuttavuustyöstä sekä siitä, miten tutkittua tietoa voidaan saada yhteiskunnan hyödyksi. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Demarien vaalivoiton ennakkojuhlinta jatkuu Juhalla edelleen, joten studiossa viime viikolta tuttu taistelupari. Hitti vai huti, kysytään aiheista: Inkluusio kouluissa? (1:19) Helsingin poliisin ennaltaehkäisevän yksikön lopetus? (10:07) Puolustusmenojen kasvattaminen velaksi? (16:50) EU:n vastatullit jenkkiviskeille? (20:34) Kansalaisten tulevaisuususkon romahdus (Sitran barometri)? (24:17) Eduskunnan noroepidemia? (34:48)

Mitä Ukrainan ja Venäjän mahdollisesta aselevosta pitäisi ajatella? Keskustelemassa Johannes Koskinen (sd.), Sofia Vikman (kok.) ja Pekka Haavisto (vihr.). Lähetyksessä kuullaan myös raportti Kiovasta Ukrainan-toimittajalta Maxim Fedorovilta. Yhdysvalloissa pörssikurssit heiluvat ja EU on ilmoittanut asettavansa vastatulleja yhdysvaltalaisille tuotteille. Onko USA:n talous ajautumassa taantumaan? Keskustelemassa Suomen Pankin ekonomisti Risto Rönkkö ja OP:n pääanalyytikko Antti Saari. Mitä suomalaiset ajattelevat tulevaisuudesta? Sitran tuoreesta tulevaisuusbarometristä kertoo puhelimessa johtava asiantuntija Jukka Vahti. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe.

Il Pacchetto mobilità è un importante insieme di norme atte a contrastare la concorrenza sleale nel settore del trasporto.Ospite di questa puntata Alessio Sitran Responsabile Relazioni Istituzionali VDO Italia, Gruppo Continental

Mimmit juttelevat tekoälystä yhdessä Sitran tulevaisuusasiantuntijan aka Helena Mustikaisen kanssa. Millä tavoin tekoäly muuttaa maailmaa? Kuinka tekoäly toimii? Onko Chat GPT uhka vai mahdollisuus? Miksi tekoäly ei ole oikeasti älykästä toisin kuin luullaan? Mitä riskejä tekoälyyn liittyy? Kuuntele ja tiedä, kuinka tekoälyä voi hyödyntää nyt ja kuinka tulevaan tulee varautua. Kerää talous- ja tulevaisuustietoa korviisi, mutta hauskasti!Kuuntele uusin Mimmit sijoittaa -jakso aina maanantaisin! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Ursula von der Leyenin toinen komissio ottaa ensiaskeliaan tilanteessa, jossa teknologisesta suvereniteetista on tullut uusi iskusana Brysselissä. Suomalaisittain kiinnostavaa on myös Henna Virkkusen nousu digiasioiden kannalta keskeiseen komissaarin tehtävään. Miltä EU:n digialan sääntelyn nykyhetki ja tulevaisuus näyttävät tilanteessa, jossa edellinen komissio ajoi maaliin koko joukon digialan sääntelyä ravistelleita säädöksiä? Keskustelussa vilahtavat myös Kiinan ja Yhdysvaltojen haaste sekä se, miten teollisuus- ja innovaatiopolitiikka liittyy näihin teemoihin. Näitä kysymyksiä luotaamassa on Sitran kansainvälisen toiminnan johtaja Kristo Lehtonen, joka seuraa työkseen digialan tämän podcastin teemoihin liittyviä kysymyksiä. Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota ovat rahoittaneet Helsingin sanomain säätiö ja Suomen akatemia. Toimittaja: Matti Ylönen Tuottaja: Toivo Hursti Musiikki: Pasi Savonranta ja Pietu Korhonen Jakson lukemisto (viittausjärjestyksessä): von der Leyen, U. (2024). Henna Virkkunen - Mission letter. Euroopan komissio. Mazzucato, M. (2020). Yrittäjähenkinen valtio : julkisen ja yksityisen sektorin myytit ja niiden murtaminen. (Suom. J. Pietiläinen). Terra Cognita. Draghi, M. (2024). The future of European competitiveness. Euroopan komissio. Jakson transkripti omalla sivullaan.

Bernameya nû ya 7Reng çalakiyên çandî û hunerî bi hemû cûreyên wan li herêmên Kurdî û cîhanê pêşkeş dike.

”Koulutusihme”. ”Oppimisen mallimaa”. Suomessa on totuttu arvostamaan koulutusjärjestelmäämme ja ajattelemaan, että juuri koulutus tarjoaa ratkaisuja vaivaan kuin vaivaan. Viime aikoina huolta ovat herättäneet erityisesti lasten ja nuorten laskevat oppimistulokset, osaamisen heikentyminen ja PISA-tulokset. Mitä tehdä ja miten, jotta saadaan Suomi uuteen nousuun? Entä minkä vuoksi osa lapsista ja nuorista vaikuttaa voivan nykyisen koulutusjärjestelmän pyörteissä entistä huonommin, vaikka lapsuuden pitäisi olla huolettomuuden aikaa? Vai ovatko kysymykset ja huolenaiheet ehkä väärin asetettuja? Pitäisikö nyt osata kysyä, miksi kasvatus ja koulutus vaikuttaa tässä ajassa asettavan yhä nuoremmille paineita optimoida itseään, kasvattaa ihmispääomaa, tehdä oikeita valintoja, pedata tulevaisuutta ja tulla kilpailukykyiseksi ”osaajaksi”? Opettaako koulutusjärjestelmä lapsia ja nuoria elämään talous- ja tuottavuuskasvun välineinä, ahdistumaan tulevaisuudesta ja kokemaan jatkuvaa riittämättömyyttä kilpailukykyvaltion puristuksessa? Mitä ajatella kasvatuksen ja koulutuksen suurista päämääristä? Tätä ovat pohtimassa yhteiskuntatieteilijä, professori Kristiina Brunila Helsingin yliopistosta ja tulevaisuudentutkija, Sitran ennakoinnin asiantuntija Otto Tähkäpää. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Sanna Rekola Sitrasta ja Topi Järvinen Rastor-instituutista keskustelevat megatrendeistä ja ennustamisesta. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Rastor-instituutin kanssa. 00:00 Mikä on megatrendin ja trendin ero. Kumpuaako kasvu aina trendistä? 03:52 Miksi demografinen muutos ei tällä kertaa ollut Sitran megatrendi? 04:53 Heikot ja vahva signaalit, leimahduspiste 06:30 Sitran Megatrendit: Luonnon kantokyky murenee, Hyvinvoinnin haasteet kasvavat, Demokratian kamppailu kovenee, Kilpailu digivallasta kiihtyy, Talouden perusta rakoilee 08:30 Ei vain uhkia vaan erityisesti mahdollisuuksia liiketoiminnalle 11:41 Pitäisikö kaikkien seurata trendejä? 13:30 Ovatko skenaariot erityisen hyödyllisiä. Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti 15:30 Digitalisaatio-trendistä tekoälytrendiin 17:30 Voiko tekoäly korvata monimuotoisuuden? Tekoäly työkaluja rakentavana työkaverina 23:03 Kielen käytöllä on merkitystä. Tulevaisuusvalta. Overtonin ikkuna 24:48 Monimuotoisuus edistää yrityksiä. Osaajapula. Kielen ja kielitaidon merkitys 28:45 Digitaalinen sivistys 29:50 Käyttöliittymät eriytyvät toimistotyössä ja teollisuudessa. Teknologiamurrokset vaativat aina ihmisiä. Esimerkkinä korona 34:30 Riskit 36:11 Ihmisen muutos 37:50 Rekrytointi ja tulevaisuuskyvykkyydet yrityksissä 42:42 Globalisaation trendit. Rajat ylittävät ratkaisut 45:35 Energia. Disruptiot ja yllätykset. Tulevaisuuden laajentaminen 48:50 #neuvottelija Sisäpiiri 38 Trendit Sitran, Rastor-instituutin ja Translinkin työssä

Valtava osa kaikesta tiedosta, uutisista ja viihteestä, joita kulutamme päivittäin, tarjoillaan meille ylikansallisten digijättien alustojen välittämänä ja algoritmisesti suodattamana. Siksi Euroopan Union määritteleekin osan suurimmista teknologiayhtiöistä portinvartijoiksi. Matti Ylösen kanssa portinvartijoiden valtaa tarkastelevat Ylen vastaava tuottaja ja journalistiikan dosentti Olli Seuri ja Sitran demokratia ja osallisuus -teeman projektinjohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo. Keskustelun tuoksinnassa tarkastellaan tiedonvälityksen nykytilaa, sekä historiaa ja kysytään, että mitä jos pitäisimme alustayhtiöitä teknolgiayhtiöiden sijaan mediayhtiöinä? Lisäksi jaksossa pureudutaan perinteisten tietoinstituutioiden rapautumisen kohtalokkaisiin seurauksiin demokratialle. Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota rahoittaa Helsingin sanomain säätiö. Toimittaja: Matti Ylönen Tuottaja: Toivo Hursti Musiikki: Pasi Savonranta ja Pietu Korhonen Matin kirja Yhtiövalta alustatalouden aikakaudella (2021) nyt myös äänikirjana! ⁠Kustantajan sivuilla⁠ ⁠Bookbeatissa⁠ ⁠Storytelissä⁠ ja muissa yleisimmissä äänikirjapalveluissa Jakson lukemisto (viittausjärjestyksessä): Seuri, O., & Ikäheimo, H.-P. (2023). Portinvartijat : kamppailu tiedon vapaudesta / Olli Seuri, Hannu-Pekka Ikäheimo. Kustannusosakeyhtiö Teos. Harakka, T. (2022). Datakapitalismi kriisien maailmassa / Timo Harakka. Kustannusosakeyhtiö Siltala.  Vihma, A., Hartikainen, J., Ikäheimo, H.-P., & Seuri, O. (2018). Totuuden jälkeen : miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana / Antto Vihma, Jarno Hartikainen, Hannu-Pekka Ikäheimo, Olli Seuri. Kustannusosakeyhtiö Teos. Koivu, M. J. (2011) 80-luvun lapset [kappale] teoksessa Toisen maailman nimi [albumi]. M.dulor. Kuusela, H., & Ylönen, M. (2013). Konsulttidemokratia : miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton / Hanna Kuusela & Matti Ylönen. Gaudeamus. Barzilai-Nahon, K. (2008). Toward a theory of network gatekeeping: A framework for exploring information control. Journal of the American Society for Information Science and Technology, 59, 1493–1512. Rydenfelt, H. (2023). Data, valta ja demokratia. Sitra. Salonen, M., Olbertz-Siitonen, M., Uskali, T. & Laaksonen, S-M. (2022). Conversational Gatekeeping – Social Interactional Practices of Post-Publication Gatekeeping on Newspapers' Facebook Pages. Journalism Practice. Tekstivastine yliopiston sivustolla --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/alustojen-valta/message

Aamiaiseksi sotauutisia ja lounaaksi synkkiä uutisia ilmastonmuutoksesta. Iltapalaksi toivottomuutta kaoottisen maailman äärellä. Olisiko jo aika pitää uutispaastoa? Filosofian tohtori Pekka Saurin kanssa puhutaan oman mielen suojelemisesta pimeyden keskellä. Oliko ennen paremmin vain huonommin? Päätoimittajat hallinnoivat yhteiskunnallista keskustelua ja öyhöttäjät supisivat baarin nurkassa. Nyt portinvartijapäätoimittajat ovat menettäneet suuren osan vallastaan. Kansan karvainen ääni kaikuu vapaana ja villinä. Sitran projektijohtaja Hannu-Pekka Ikäheimo kertoo, keitä ovat uuden mediakulttuurin portinvartijat.

Jaksossa tutustutaan säätyvaltiopäiviin ja niiden perintöön eduskunnalle. Kertaamme, mitä säätyvaltiopäivät tarkoittaa ja miten lähes sata vuotta kestänyt lakia säätävä elin muokkasi suomalaista yhteiskuntaa ja demokratiaa. Pohdimme, mitä vuodet 1809, 1863 ja 1906 kuvastavat Suomen historiassa ja minkälaisia kulttuurisia muutoksia nämä yhteiskunnalliset muutokset pitävät sisällään. Millä tavoin eri säädyt ja luokat ovat edustettuna Suomen lainsäädännössä ja mikä vaikutus sillä on ollut suomalaisten elämään? Jakson vieraina ovat yhteiskuntatieteiden tohtori ja Sitran demokratia-asiantuntija Onni Pekonen sekä eduskunnan johtava tietoasiantuntija Timo Turja. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #87 Säätyvaltiopäivien perintöä ja parlamentarismin perinteitä →

Suomalaisten kulutus ole kestävällä tasolla, mutta miten ylikulutuksesta voisi päästä eroon? OPH:n kestävyyskasvatuksen asiantuntijan Helena Suomelan vieraana keskustelemassa Sitran asiantuntija Lotta Toivonen ja jaksossa kuullaan myös Vimpelin yhteiskoulun opettaja Sara Ojajärven ääniviesti. 

Megatrendillä tarkoitetaan useista ilmiöistä koostuvaa laajaa muutosta, joka vaikuttaa vahvasti tulevaisuuteen. Sitran tuoreen selvityksen mukaan yksi suomalaisen yhteiskunnan kannalta merkittävistä megatrendeistä on talouden perustan rakoileminen. Kirjoittaja: Aino-Maija MakkulaLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin kuudennessa jaksossa aiheena on yhteiskunnan resilienssi. Podcastissamme Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsanen ja Suomen ex-pääministeri, Euroopan unionin ex-komissaari, Sitran yliasiamies ja muutaman kuukauden päästä suomalaisen kansainvälistyvän kasvuyrityksen osakkaaksi siirtyvä Jyrki Katainen keskustelevat siitä, mitä yhteiskunnan resilienttiys tarkoittaa ja mitkä ovat sen edellytykset.Esimerkiksi Sitra on nostanut yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamisen ja varmistamisen yhdeksi Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeiseksi tekijäksi. Myös monet muut tahot ovat korostaneet muutoskyvyn merkitystä. Resielientti yhteiskunta on uudistuva yhteiskunta. Vaikka monet suuret muutokset ovat hitaita, yhteiskunnassa nousee jatkuvasti esiin erilaisia nopeita reaktioita vaativia kysymyksiä. Kriisin jälkeinen maailma on aina jossain määrin erilainen ja yhteiskunnan muutoskykyä mitataan erityisesti tällaisina hetkinä.Mitä kaikkea yhteiskunnallinen resilienttiys sitten edellyttää? Kansainvälisessä vertailussa Suomi on kohtalaisen muutoskykyinen yhteiskunta, mutta haasteitakin löytyy. Meillä ei esimerkiksi ole syntynyt perinteisten ja pitkään markkinoilla olleiden yritysten rinnalle merkittävästi samankokoista uutta toimintaa. Ymmärretäänkö täällä riittävästi muutostarpeita ja – ennen kaikkea – kannustaako yhteiskunta meitä toimimaan muutoksen puolesta?Lähivuosina luontokadon nousu vaatii markkinoilta uusia toimia. Myös datan merkitys kasvaa entisestään. Nämä kaksi muutosvoimaa tarjoavat niin yhteiskunnalle kuin organisaatioillekin hienoja mahdollisia uudistua. Onko pakko paras konsultti? 

Megatrendit tarjoavat perusrungon yritysten tulevaisuustyölle. Tässä jaksossa keskustelemme Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vatajan kanssa vuoden 2023 megatrendeistä erityisesti yritysten näkökulmasta: millaisten haasteiden kanssa olemme tekemisissä ja miten rakentaa tulevaisuutta aktiivisesti. Sivuamme myös muita Sitran työkaluja, jotka helpottavat tulevaisuustiedon hyödyntämistä ja kytkevät sen arkeen. Keskustelemme lisäksi Sitran omasta strategiatyöstä, hiljaisista signaaleista ja tulevaisuusresilienssistä. Megatrendit 2023: Luonnon kantokyky murenee Hyvinvoinnin haasteet kasvavat Demokratian kamppailu kovenee Kilpailu digivallasta kiihtyy Talouden perusta rakoilee Linkkejä:

Vielä muutama vuosi sitten energiamuotoa, joka ei tuota päästöjä, pidettiin vihreänä. Nyt vihreyteen on laskettava mukaan myös luontovaikutukset. Miten energiantuotanto vaikuttaa luontoon, ja onko olemassa täysin vihreää energiamuotoa? Entä miksi energiakriisi iski Suomeenkin? Vastaukset antaa meille Sitran ilmasto- ja luontotiimin teemajohtaja Lasse Miettinen. 

Sitran julkaisema Megatrendit 2023 -selvitys innoitti Ajatusääniä-podcastin Juliaa ja Kaisaa äänittämään jakson hyvinvoinnista. Voisiko sekä ilmasto- että mielenterveyskriisiä ratkaista nostamalla sosiaaliset suhteet keskiöön?

Veikka on sairastanut ja valaistunut löytäessään seinään tuijottaessaan kollektiivisen Lundia-alitajunnan. Pontus taas on löytänyt kaikkialta ympäriltään minimum effortilla tehtyä ja algoritmisesti vauhditettua sisällöntuotantoa. Lisäksi instagram päätti että Pontus on tyttö ja avasi uuden ihmeellisen maailman. Tässä jaksossa Pontusta vaivaa vibetys. Siinä missä haluaminen on aktiivista, vibettäminen on puolivahingossa tunnelmaan luiskahtamista. Vibet ovat kaikkialla ja niihin osallistuvat kaikki, ja aina voi tapahtua vibe shift joka muuttaa tunnelmat. Filosofisesti voidaan puhua affekteista tai virittäytymisestä. Kulttuurin tasolla voidaan puhua vaikka siitä, miten yhtäkkiä kaikki, jotka vielä edellisenä päivänä postasivat pelkkiä amerikkalaisia vetoomuksia instagramiin, vibettävät nyt kaiken nähneissä post-woke -meiningeissä. Veikka pohtii ilmastonmuutoksen muuttamista organisaatioiden merkitystuotannon osaksi. Ei auta viskoa tiiliskiviä johtoportaan ikkunoista sisään, sillä ilmastonmuutos on imetty jo organisaatioiden osaksi. Kaikki ovat messissä ilmastonmuutoksen torjumisessa, mutta torjuminen tapahtuu ennen kaikkea projektinhallinnan työkaluilla, uuden kielen omaksumisena ja erilaisina työpajoina. Ilmastokriisi on esimerkki hallitsemattomasta joka muutetaan hallittavaksi ilman että itse päästöille tapahtuu yhtään mitään. Suosituksissa Patreonin livestriimi, glorifioitua rottaelämää, Deleuzen haastatteluja, Vasemmistofoorumin raporttijulkkarit ja Pontuksen tähdittämä ja kätilöimä uusi leffa “Miten korjata maailma”. Jaksossa mainittuja asioita Mikä meitä vaivaa? -Patreon https://patreon.com/mikameitavaivaa Palava maailma, muuttuva Eurooppa -julkkarit https://www.facebook.com/events/keskustakirjasto-oodi/palava-maailma-muuttuva-eurooppa-raportin-julkistamistilaisuus/1283668139147090/?locale=hi_IN Miten korjata maailma -elokuva https://docpointfestival.fi/event/miten-korjata-maailma/ Sitran megatrendit https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/#megatrendit-2023-paivitys-ymmarrysta-yllatysten-aikaan “A vibe shift is coming” https://www.thecut.com/2022/02/a-vibe-shift-is-coming.html “How to survive the 'vibe shift'” https://mashable.com/article/vibe-shift-survival-guide Gilles Deleuzen Aapiskirja https://www.youtube.com/playlist?list=PLiR8NqajHNPbaX2rBoA2z6IPGpU0IPlS2

Tutte le novità del nuovo Tachigrafo intelligente e le prospettive per il 2023.

"Täytyy hyväksyä ja ymmärtää, että olemme kompleksisessa toimintaympäristössä, jolloin pitää lähteä rakentamaan toimintamalleja, jotka ovat lähtökohtaisesti joustavia ja muutoskykyisiä." Maailmasta on pysyvästi tullut kompleksinen, jatkuvasti muuttuva ja turbulentti ympäristö, jossa ennakointi on entistä hankalampaa - ellei jopa mahdotonta. Ajattelutapa, jossa ongelmiin pyritään löytämään aikaa kestäviä ratkaisuita ei toimi enää tämänkaltaisessa toimintaympäristössä. Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mikko Kosonen toteaa, että aikamme viheliäiden ongelmien, kuten soteuudistuksen, ratkaiseminen vaatii onnistuakseen aivan uudenlaista ajattelutapaa. Miten elinvoimaetu eroaa kilpailuedusta? Miten ajattelutapojen täytyy muuttua, jotta viheliäisiin ongelmiin voidaan löytää aidosti toimivia ja muutoskykyisiä ratkaisuita? Miltä kestävä kasvu tulevaisuudessa näyttää? Muun muassa näistä aiheista keskustellaan Aalto Leaders' Insight -podcastin jaksossa. KTT Mikko Kosonen toimii Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtajana. Kososella on pitkä työkokemus Sitran yliasiamiehenä toimimisesta sekä ennen sitä hän on työskennellyt Nokiassa useissa eri johtotehtävissä. Jakson juontaa toimittaja Reetta Räty.

Jo yli puolet maailman väestöstä asuu nykyään kaupungeissa, ja myös Suomi kaupungistuu edelleen. Mutta nyt myös vastakkainen trendi on alkanut nosta päätään. Sitran tutkimuksen mukaan lähes miljoona suomalaista haaveilee maalaiselämästä tai jopa suunnittelee maallemuuttoa. Varsinkin pandemian tuomat etätyöt ovat lisänneet maallemuuton vetovoimaa. Millaista on asua suomalaisella maaseudulla? Kuinka elämä kaukana kasvukeskuksista sujuu? Mitä se vaatii ihmiseltä? Mistä maallemuuttajan pitää luopua ja mitä uutta hän elämäänsä saa? Vieraina ovat runoilija Heli Laaksonen ja Suomen kylät ry:n maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo.

Designmuseon Mitä jos? Toisenlaisia tulevaisuuksia-näyttely avaa keskustelun lähitulevaisuuden eri skenaarioista. Yksi teeseistä on että nykyajan kiireinen työelämä ja taloudellisen tehokkuuden vaatimus ovat etäännyttäneet meidät toisistamme. Vieraina ovat näyttelyn tilausteosten tekijät videotaiteilija, Vuoden kuvittaja 2022 Irene Suosalo ja graafinen suunnittelija, taiteilija Kiia Beilinson ja Sitran ennakoinnin asiantuntija Liisa Poussa, joka on ollut tiivisti näyttelyn sisältötyöryhmässä mukana. Irene Suosalon teoksessa kodissa oleva simulaattori auttaa mielen hoitamisessa. Beilinsonin teoksissa teknologia auttaa meitä elämään parempaa elämää. Vaikka teknologian vaikutus kasvaa, niin ihmisen oma toimijuus on myös vahvasti läsnä. Taiteilija syventyy lajienväliseen kommunikaatioon. Hänen teoksessaan kuunnellaan ja opitaan asioita muunlajisilta, jolloin myös keskinäinen ymmärrys lisääntyy. Keskustelemme muotoilun ja taiteen tulevaisuudesta ja tulevaisuusajattelusta. Millä tavalla voimme kommunikoida designin ja taiteen kautta uudella tavalla? Millä tavalla taide ja esineet ovat osa tulevaisuutta? Millä tavalla nykymuotoilu ottaa kantaa haastavaan maailmantilanteeseen? Tuoko muotoilu lohtua vai kehottaako se meitä toimimaan toisin? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. 9.9.2022–12.3.2023 Mitä jos? Toisenlaisia tulevaisuuksia Designmuseo, Helsinki

Vieraana tällä viikolla Olli Pitkänen! Olli on pitkän linjan datajuridiikan osaaja ja vastaa oikeudellisesta palveluista 1001 Lakes Oy:ssä. Hän toimii myös dosenttina Aalto-yliopistossa ja Helsingin ja Turun yliopistoissa ja on yksi Tietosuoja-kirjan kirjoittajista. Tästä Suomen omasta GDPR-raamatusta on juuri ilmestynyt uudistettu painos, minkä johdosta tenttaamme Ollia kirjan päivitystyöhön liittyen. Lisäksi keskustelemme Ollin kanssa reilun datatalouden sääntökirjasta. Olli kertoo miksi datan entistä tehokkaampi jakaminen on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa, ja kuinka Sitran hankkeen puitteissa julkaistu sääntökirja auttaa tässä kehityskulussa.   Reilun datatalouden sääntökirja: https://www.sitra.fi/julkaisut/reilun-datatalouden-saantokirja/   Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!

Järki tai tunteet, vai järki ja tunteet? Yli 20 vuotta ilmastopolitiikan parissa työskennellyt Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen puhuu järjestä, tunteista ja niiden yhdistämisestä ilmastopolitiikassa.

Il settore del trasporto registra oggi notevoli complessità e un futuro legato alla digitalizzazione e connettività Ne parliamo con Alessio Sitran di Continental-VDO

Keskustelijoina Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Poimi oikea mielipide tai ole eri mieltä! – näin usuttaa puheenjohtaja teitä kuuntelijoita. Sitran selvitys päättäjien luottamuksesta kansalaisiin pohdituttaa aluksi. Juha Itkosen kysymyksenä on kunnianpalautus nyt häpeäpaalussa olevalle asialle. Hän viittaa Helsingin Töölönlahdella olevaan Itsekkyyden muistomerkkiin, joka nyt monesta tuntuu vanhentuneelta. Ritarit arvelevat, että mm. kaivokset ja polttomoottorit saattavat saada kunnianpalautuksen. Taru Tujunen pohtii hyvinvointiyhteiskunnan tilaa. Miksi julkinen sektori palaa? Hän kertoo, että Suomessa 17% työvoimasta on hoiva-alalla töissä. – Suuri ei ole tehokasta, arvelee Pekka. Pekka Seppänen on viime päivinä lukenut analyyseja, joissa sanotaan Putinin päivien olevan luetut ja koko Venäjän katoavan – päivämäärä vain puuttuu. Juha puolustaa analyyseja. Hänestä lännessä on oikeus hengennostatukseen.

Olemme osa luontoa. Luontoa ei voi erottaa ihmisestä ja kulttuurista. Me emme ole ainoastaan muiden lajien ympäröimiä vaan meissä asuu muita lajeja kuten mikrobeja, kertoo yliopistotutkija Esa Ruuskanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa nimimerkki, Virna, kertoo, että saa joka kerta metsässä käydessään elämyksiä. Mieleen jäänyt hyvin esimerkiksi puolukka- ja kävelyretkellä vastaan tullut karhu ja se, kun taimikossa satuimme nuoren hirven kanssa kohdakkain - siinä katselimme hetken toisiamme, kertoo Virna kokemuksistaan. Moni kokee saavansa luonnosta aineetonta hyvinvointia. Sitran suomalaisten luontosuhteiden kyselyyn osallistuneista yli puolet kertovat saavansa luonnosta mielenrauhaa, virkistystä ja energiaa. Nimimerkki Metsänpekolle metsällä on itseisarvo. Se on tärkeä sellaisenaan ja ihmisten täytyisi enemmän oppia arvostamaan sitä juuri niin, sanoo Metsänpekko. Äänisuunnittelija: Juha Hjelm. Lukijat: Susanna Vainiola ja Miika Lauriala. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

Näitkö taannoin twitterissäsi mainoksia hävittäjistä, vaikka olit korkeintaan harkitsemassa hybridiauton ostamista? Erehtyikö algoritmi luulemaan sinua puolustusministeriksi vai oliko tarkoitus kenties vaikuttaa juuri sinuun?  Tässä jaksossa sukellamme syvälle digivallan pyörteisiin oppaanamme Sitran johtava asiantuntija Tiina Härkönen. Syvennymme erityisesti toukokuussa julkaistavaan Sitran digivalta-selvitykseen, jossa pureuduttiin siihen, miten sekä esimerkiksi kansanedustajiin että ihan tavallisiin kansalaisiin kohdistetaan digivaltaa. Digivalta-tutkimuksessa käytettiin avuksi muun muassa tietosuoja-asetuksen mukaista tarkistuspyyntöä ja saammekin mielenkiintoisia vastauksia siitä, millaisia hyviä ja huonoja tuloksia tämä tuotti ja minkälaiset toimijat suorastaan valehtelevat siitä, miten henkilötietojamme käsitellään.  Pohdimme myös muun muassa kohdennetun mainonnan vaaroja, GDPRn kyvykkyyttä suitsia digivaltaa, digivallan hyviä puolia ja pitäisikö kansalaisen olla peloissaan siitä, että ruokakauppa tietää miten monta kukkakaalia ostit viimeisen viiden vuoden aikana. Lisäksi Tiina antaa ohjeita siihen, miten aivan jokainen rekisterinpitäjä voi kantaa kortensa reilun datatalouden kekoon. Tätä ja paljon muuta tiedossa tässä erittäin päräyttävässä jaksossa.    Tutustu digivalta-selvitykseen täältä: https://www.sitra.fi/uutiset/digivalta-selvitys-huippupoliitikot-ovat-tietamattaan-osa-nakymattomia-vaikuttamisverkostoja/   Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!

Miten ja kuinka nopeasti Suomi pääsee irti Venäjän enegiasta? Haastattelussa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki ja Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, että energiariippuvuudesta Venäjään on irtauduttava niin nopeasti kuin mahdollista. Kuinka nopeasti Suomi ja koko EU voisi irtautua Venäjän energiasta? Ja millä keinoilla se onnistuisi? EU-lähteet ovat julkisuudessa väläytelleet, että voitaisiin puhua vuodesta 2030 tai 2027, mutta toiset ovat sitä mieltä, että Venäjän energiasta pitäisi luopua välittömästi. Saksa aikoo puolittaa venäläisen tuontiöljyn määrän jo kesään mennessä. Tynkkynen korostaa, että kyseessä on poliittinen päätös, jossa pitää punnita miten kova hinta ollaan valmiita maksamaan siitä, että Venäjältä tuodusta energiasta luovutaan. Ruohomäen mielestä nyt pitäisi panostaa erityisesti lupaprosessien nopeuttamiseen, jotta Venäjän energialle saadaan vaihtoehtoja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tässä jaksossa Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen ja Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Samuli Sinisalo keskustelevat Glasgown ilmastoneuvotteluiden tuloksesta ja merkityksestä Suomelle. Jaksossa viitataan Sorsa-säätiön Impulsseja-julkaisuihin: Mitä jokaisen päättäjän tulisi tietää EU:n ilmastopolitiikasta (https://sorsafoundation.fi/julkaisu-mita-jokaisen-paattajan-tulisi-tietaa-eun-ilmastopolitiikasta/ ) ja Mitä jokaisen tulisi tietää Pariisin ilmastosopimuksesta (https://sorsafoundation.fi/moisio-ja-tynkkynen-mita-jokaisen-on-hyva-tietaa-pariisin-ilmastosopimuksesta/ ), sekä Sitran työpaperiin Ilmastojohtajuus on kansallisen edun puolustamista (https://www.sitra.fi/uutiset/tyopaperi-ilmastojohtajuus-on-kansallisen-edun-puolustamista/ )

Onko yhteiskunta valmis ilmastonmuutoksen torjuntaan, kiertotalouteen ja entistä voimakkaampaan digitalisaatioon? Suostuuko Katainen presidenttiehdokkaaksi? Kuluneesta vuodesta ja tulevasta JouluVirkkusen vieraana keskustelemassa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen.

Taksonomia tullee, oletko valmis? Taksonomian olemuksesta keskustelemme Sitran asiantuntijan Miika Korjan kanssa. Onko taksonomia uhka vai mahdollisuus? Kyselytunnilla puhuttivat taas niin maakuntavero kuin bensaverokin. Och ingen fest för Saara och Anders.

Metsäpodissa sukelletaan Suomen metsien suojeluun ja tutustutaan luonnon monimuotoisuuden puolustajiin. Ensimmäisessä jaksossa summaamme monimuotoisuuskeskustelun nykytilan: mitä monimuotoisuus kaikessa kirjavuudessaan merkitsee ja miksi se on yhteiskunnallisesti tärkeää? Ja ennen kaikkea: mitä sen suojelemiseksi on tähän mennessä tehty, ja miksi se ei riitä? Mukana tietokirjailija-toimittaja Juha Kauppinen ja Sitran monimuotoisuusasiantuntija Timo Lehesvirta.

Esittelyjakso avaa Osaamisen aika -podcastiin neljän jakson sarjan. Kysymme, miten yhteisön osaaminen tekee alueesta elinvoimaisen. Sarjassa tuodaan esiin kokemuksia Sitran yhdeksän alueen kanssa tekemästä Alueiden osaamisen aika -verkostoyhteistyöstä. The post Esittelyjakso: Millä osaamisella alue menestyy? appeared first on Sitra.

Budjettiriihestä tuli ilmastoriihi. Syntyiko päätöksiä tarpeeksi vai tapellaanko niistä uudelleen ensi keväänä? Vieraana Ylen toimittaja Hanna Eskonen. Äänessä myös Sitran asiantuntija Tuuli Hietaniemi. Toimittajina Robert Sundman ja Helmiina Suhonen. #jetp

Sisäministeri Maria Ohisalo. Afganistanin ja Liettuan tilanteet sisäministerin näkökulmasta. Ihmiset pakenevat Afganistanista ja Valko-Venäjän diktaattori lähettää siirtolaisia yli Baltian-maiden rajojen. Miten Suomen sisäministeri näkee kansainvälisen tilanteen. Ulkomaanlehtikatsaus. Ranskalaisia lehtiä on lukenut Annastiina Heikkilä. Sitran selvitys Suomen kyvystä päästä ilmastotavoitteisiin. Mariko Landström, asiantuntija, Ilmasto- ja luontoratkaisut, Sitra ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Haiti maanjäristyksen jälkeen. Tiina Saarikoski, kansainvälisen avustustoiminnan johtaja, Suomen Punainen Risti. Kolumni. Riku Siivonen: Somevaikuttajat tekevät meistä kovaäänisiä lampaita. Uusinta. Sisäministeri Maria Ohisalo. Afganistanin ja Liettuan tilanteet sisäministerin näkökulmasta.  Juontajana Hanna Juuti, toimittajina Akseli Innanen, Carolus Manninen ja Sanna Savikko. Tuottajana Tarja Oinonen.

EU:n ilmastopaketti. Keskustelemassa toimittaja Janne Toivonen, Bryssel, Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen ja Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.  Helsingin hengen palautus. Presidentti Sauli Niinistö kysyi kirjoituksessaan "Vuonna 2025 edessä on Etykin 50-vuotisjuhla. Jääkö se vain muistotilaisuudeksi, vai pyritäänkö kunnian­himoisempaan?" Keskustelemassa tutkija Henri Vanhanen, Ulkopoliittinen instituutti ja tutkimusjohtaja Hanna Smith, Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja ja Venäjä-asiantuntija. EU:n ilmastopaketti. Keskustelemassa toimittaja Janne Toivonen, Bryssel, Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen ja Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.  Helsingin hengen palautus. Presidentti Sauli Niinistö kysyi kirjoituksessaan "Vuonna 2025 edessä on Etykin 50-vuotisjuhla. Jääkö se vain muistotilaisuudeksi, vai pyritäänkö kunnian­himoisempaan?" Keskustelemassa tutkija Henri Vanhanen, Ulkopoliittinen instituutti ja tutkimusjohtaja Hanna Smith, Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja ja Venäjä-asiantuntija. Puhelimessa kansanedustaja Ilkka Kanerva. Kolumni. Kari Enqvist: Yleissivistykseen tarvitaan myös matematiikkaa. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Akseli Innanen ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen. Kolumni. Kari Enqvist: Yleissivistykseen tarvitaan myös matematiikkaa. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Akseli Innanen ja Jukka Vanninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Korpilahtelainen Järki särki Oy palkittiin Sitran Fiksu arki -yrityskilpailussa. Tunnustusta tuli ruokasarjassa.Järki särki Oy on korpilahtelainen .. Lisää >> http://ift.tt/2DLhQnj