Podcasts about euroopasta

Eletään palestiinalaisen yhteiskunnan kohtalonhetkiä. Israel yrittää "ratkaista" Palestiina-kysymyksen omalla tavallaan, kansainvälisestä oikeudesta viis. Israel ei ole suurvalta. Maa on riippuvainen kansainvälisistä tukijoistaan ja kauppakumppaneistaan, Yhdysvalloista ja Euroopasta. Tämä antaisi EU:lle vipuvartta, jos se olisi valmis sitä käyttämään. Podcast-jaksossa kysytään: Mitä Israel tavoittelee, ja miksi maa saa jatkaa Palestiinan tuhoamista? Miksi Ukrainan tukeminen on EU:ssa itsestäänselvää, mutta Palestiinan tukemista vältellään? Mihin kansainvälisen järjestyksen säännöt oikeastaan perustuvat? Jaksossa vieraana juuri Harvardista palannut Fulbright-tutkija, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Yhdysvaltojen ja Ukrainan edustajat tapaavat Saudi-Arabiassa. Mitä rauhantunnusteluilta voi odottaa? Vieraina Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja konfliktinratkaisujärjestö CMI:n ohjelmajohtaja Oskari Eronen. Voisiko Yhdysvallat vetää joukkojaan Euroopasta? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Yhdysvaltojen lentotukikohdasta Saksan Ramsteinista. Pohjanmerellä Englannin rannikolla sattui maanantaina uhkaava laivaturma, kun rahtialus törmäsi öljytankkeriin. Lontoossa oleva kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley kertoo tuoreet tiedot onnettomuudesta. Ranskan presidentti on kutsunut Euroopan asevoimien komentajia koolle. Pariisissa kokousta seuraa Ranskan-toimittaja Miina Väisänen. Euroopassa pohditaan rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaan. Miten maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut varusmiesten koulutukseen Suomessa? Vieraina Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen ja Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Jorma Ala-Sankila. Tanskalle kuuluvassa itsehallintoalue Grönlannissa järjestetään parlamenttivaalit. Tanskan-toimittaja Karoliina Kantola kertoo, missä tunnelmissa grönlantilaiset lähtevät vaaliuurnille. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Seppo Kivimäki, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismon raportissa sanotaan virheellisesti brittilehti The Telegraphin kertoneen, että Yhdysvaltojen joukkoja oltaisiin siirtämässä Ukrainaan. Todellisuudessa lehti kertoi, että joukkoja oltaisiin siirtämässä Unkariin.

Yli puolitoista miljardia ihmistä äänesti tänä vuonna vaaleissa Yhdysvalloista Eurooppaan ja Intiasta Romaniaan. Samalla demokratia on ollut kovan paineen alla. Euroopasta on tullut yhä vaikeammin hallittava laitaoikeiston menestyksen myötä. Venäjä on puuttunut vaaleihin ennennäkemättömän suoralla tavalla. Yhdysvalloissa vaalit voitti presidenttiehdokas, joka uhmaa maansa demokraattisia instituutioita. Tässä maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman vuosikoosteessa tutkijat kertovat, miten demokratia selvisi vaalien supervuodesta ja mihin suuntaan vaalitulokset maailmaa vievät. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Simo Ortamo. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Vielä viime keväänä olimme kateellisia Ruotsille, kun niillä on se Northvolt. Vihreän siirtymän tähtiyhtiö, joka imuroi kaiken pääoman Euroopasta litiumakkutehtaaseensa. Meidän nenän edestä!No eipä harmita enää. Mitä Northvoltille tapahtui, entä Suomeen toivotuille vihreän siirtymän investoinneille - ja onko edes vetyalan hankkeissa meillä tapahtumassa jotain?Studiossa Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen.Jakson leikkasi Mikko Peura.Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.

Pogostan tauti on Afrikasta Suomeen tuotu trooppinen kuumetauti, josta tuli pysyvä riesa. Trooppisen kuumetaudin voikin nykyisin saada myös Euroopasta. Ilmaston lämpeneminen suosii trooppisten tautien ja niitä levittävien hyttysten asettumista Eurooppaan ja Amerikoihin. Tarjolla on apinarokon ja lintuinfluenssan lisäksi hyttysten levittämiä denguevirusta, chikunguniaa ja zikaa, joka aiheutti epidemiana levitessään sikiövaurioita, mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä, jos äiti sairastui raskauden aikana. Tartuntatauteja kannattaa ehkäistä ennalta, joten EU rahoittaa rokotetutkimusta, jossa Turussa haetaan mallia lähes satavuotiaasta keltakuumerokotteesta. Mitä meidän pitäisi tietää trooppisista tautitulokkaista, niiden leviämisestä ja rokotustutkimuksista? Haastateltavina ovat zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta ja erikoistutkija Pieta Mattila Turun yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila.

Kiina ei halua, että sen presidentti johtaa Suomea, mutta se haluaa, että Suomi kunnioittaa Kiinaa. Näin kuvailee Kiinan tavoitteita Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Kiinan näkemykset Euroopasta kiinnostavat, koska Kiina on Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän tärkein tukija. Siksi on olennaista ymmärtää, mitä Kiina lopulta haluaa. Ilman Kiinaa Venäjä ei pärjäisi. Venäjän kauppa pyörii Kiinan varassa, ja Vladimir Putinin armeija saa Kiinalta aseisiin tarvittavaa teknologiaa. Kiina kuitenkin välttelee vastuuseen joutumista, eikä esimerkiksi myy aseita Venäjälle. Jenny pohtii, miten Kiina hyötyy Venäjästä. Entä miten Kiinan taloushaasteet vaikuttavat sen suunnitelmiin nousta maailman mahtavimmaksi maaksi? Tällä hetkellä Kiina voi seurata tarkkailuasemista, miten Eurooppa ja Yhdysvallat selviävät myllerryksistään. Jos Venäjä voittaisi Kiinan avulla, miten kävisi Euroopan ja Kiinan suhteille? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

EU kertoo itsestään tarinaa demokratian, rauhan, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vaalijana. Samaan aikaan esimerkiksi turvallisuuspolitiikan kysymykset, muuttoliikkeet ja oikeusvaltion ongelmat haastavat EU:n arvoja ja päämääriä. Onko EU:n omakuva edes oikea? Kuka toimii EU:n arvoja vastaan ja kuka puolustaa niitä? Mitkä tarinat hallitsevat tällä hetkellä keskustelua Euroopasta? Tarvitaanko EU:lle jonkinlainen uusi tarina tai idea? EU:n identiteetistä ovat keskustelemassa yleisen historian emeritusprofessori Heikki Mikkeli, tutkijatohtori Markus Ojala ja Eurooppa-tutkimuksen yliopistonlehtori Hanna Tuominen. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Emil Elo. Keskustelu keskeytyi hetkeksi mielenilmauksen vuoksi kohdassa 17:04. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien EU-vaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/pinnalla. Se on kuvattu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 21.5.2024. Tapahtuman koko tallenne osoitteessa: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=291134301&playerId=38521893&assetId=294339202

Politiikkaradion eurovaalitentissä on Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Hän linjaa, että EU-parlamentissa keskustaoikeistolaiseen EPP-ryhmään kuuluvat kristillisdemokraatit ovat valmiit tekemään laitaoikeistolaisen ECR:n kanssa. Laitaoikeistolaisen ID-ryhmän kanssa yhteistyö ei kuitenkaan käy. ECR:n suurin puolue on puolalainen Laki ja oikeus -puolue, joka on kotimaassaan asettanut lähes täydellisen aborttikiellon. Essayahin mielestä aborttikielto ei kuitenkaan estä yhteistyötä puolueiden välillä. – En näe ollenkaan ongelmallisena, että heillä on elämää suojeleva linja Puolassa, Essayah sanoo. Essayah kertoo myös millaisia tiukennuksia Suomen aborttilainsäädäntöön kristillisdemokraatit Suomessa ajavat. Essayah vaatii muutosta EU:n pakolaispolitiikkaan. Vastaanottokeskukset ja pakolaisprosessit voitaisiin hänen mielestään siirtää kolmansiin maihin niin, että esimerkiksi Marokossa ja Tunisiassa voisi olla pakolaisten vastaanottokeskus, jossa voisi hakea turvapaikkaa Euroopasta. Gazassa siviilejä pommittavan Israelin toimia Essayah ei suoraan tuomitse, ja korostaa, että Israelin toimet ovat vastaus terroristijärjestö Hamasin iskuun. – Täytyy muistaa, että se oli Hamas, joka hyökkäsi Israeliin, aivan kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Essayah toteaa. Tentaattorina on Linda Pelkonen.

EU:ssa asiat etenevät usein harppauksin ja nyt harppauksia toivotaan liittyen puolustusyhteistyön tiivistämiseen. Löytävätkö EU-maat yhteisen sävelen puolustusteollisuudessa ja minkälaisia seurauksia Donald Trumpin uudelleenvalinnalla voi olla EU:n ja Naton suhteelle? Löytyykö Euroopasta tarvittavaa johtajuutta? Toimittaja Annastiina Heikkilä haastattelee Ulkopoliittisen instituutin tutkijaa Tuomas Iso-Markkua.

Sota Ukrainassa on paljastanut EU:n puolustustarviketuotannon heikkoudet ja riittämättömyydet. Esimerkiksi tykistöammuksia ei saada tuotettua Euroopassa lähellekään tarpeeksi. Valtaosa Euroopan asehankinnoista tehdään edelleen EU:n ulkopuolelta, etenkin Yhdysvalloista. Asetuotannon alisuoriutumisesta on syytetty etunenässä Saksaa. Ohjelmassa kuultavan saksalaisasiantuntijan mukaan päättäjät Saksassa ovat vitkutelleet hankintapäätösten tekemisessä. EU:n oman tuotannon vauhdittamiseksi EU-komissio julkisti tänä keväänä unionin historian ensimmäisen puolustusteollisuusstrategian. Komissio haluaa, että vuoteen 2030 mennessä EU-maat tekisivät 40 prosenttia kalusto- ja materiaalihankinnoista yhdessä. Tämän lisäksi puolet puolustushankinnoista tehtäisiin Euroopasta. Ohjelmassa kaksi puolustusteollisuusasiantuntijaa arvioi Euroopan asetuotannon tilaa. Lisäksi käydään suomalaisnorjalaisen puolustustarvikeyhtiö Nammon tehtaalla Sastamalassa ja kuullaan miten kiireistä tykistöammusten kuorten valmistuksessa nyt on. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Anna Saraste ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Sveitsin Geneven autonäyttelyssä esitellyt uutuudet innostavat Miskaa ja Henkkaa, sillä kiinnostavia sähköautojulkistuksia nähtiin niin Euroopasta kuin Kiinasta!

Jaksossa pohdimme Euroopan yhdentymistä 1990-luvulla ja suomalaisten suhtautumista tähän yhdentymiseen. Jakso on kolmas kaupallinen yhteistyöjakso "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa, ja tarkoituksena on ikään kuin samalla vetää yhteen ajatuksia yhteistyöjaksojen #97, #98 ja #99 teemoista. Miltä ajatus ideaalista ja monikulttuurisesta Euroopasta kuulosti ihmisille, jotka olivat menettäneet laman myötä työnsä ja tulonsa? Oliko Euroopan Unioni jokaisen suomalaisen mielestä hyvä idea? Synnyttikö pyrkimys eurooppalaistumiseen vastailmiönä suomalaisuuden voimakkaan kansallisromanttisen vaalimisen? Jakson vieraina ovat Himmeä voitto? -tutkimushankkeen johtaja ja historian dosentti Tuomas Tepora sekä hankkeessa työskentelevä tutkijatohtori Sinikka Selin Tampereen yliopistosta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #99 Euroopan yhdentyminen ja suomalaisten muuttuva identiteetti →

Hallowen Nimi on lyhenne englanninkielisistä sanoistaAll Hallowens, Eve kaikkien pyhien aatto.Hallowenin syntyyn on vaikuttanut tapa muinainen,talven alkamisen päivä muinaisten kelttien.Tällöin vainajahenkien uskottiin liikkuvan,ja meitä silloin vahingoittavan.Tapa on alkuisin Euroopasta,vaikka meille se tulikin Amerikasta.Irlantilaiset ja skotit ja britit aikoinaanveivät tapansa rapakon taa.Ja nyt meilläkin Hallowenia juhlitaan,koti ja juhlapaikat kauheuksilla koristellaan.Kaiverrettu kurpitsa lienee jo kaikille tuttu,samoin luurankoa muistuttava nuttu.Mitä uutta ja kamalaatänävuonna nähdä saa?Ulla-Maija Mantere

Media ehti jo julistaa presidentinvaalikampanjan kahden kaupaksi: Haavisto vs. Stubb!
Mutta kuka kannibalisoi kenenkin kannatusta? Onko nykyisillä valtaoikeuksilla Suomen kannalta oikeasti tärkeää, kun valitaan? Pitäisikö Suomesta sittenkin tehdä kuningasvalta? Peruskoululaisten määrä tulee vähenemään 82.000 lapsen verran vuoteen 2030 mennessä – siis Porin asukasmäärän verran. Esimerkiksi Kuhmossa ja Kihniossä oppilaiden määrä putoaa puoleen. Väestönkasvua sen sijaan on Nigeriassa, Pakistanissa ja Indonesiassa. Eurooppa on jäämässä monella tapaa historian sivumarginaaliin. Euroopasta tulee maailman vanhainkoti. Kiinan ja USA:n keskinäinen kauppa on romahtanut. Meksiko on nyt USA:n suurin kauppakumppani. Länsimaat puhuvat kovasti Kiina-riippuvuuden vähentämisestä. Mutta asiantuntijoiden mukaan on vääjäämätöntä, että Kiina ja USA ottavat yhteen seuraavan viiden vuoden aikana. Kiinan suojatin, Pohjois-Korean avoin asekauppa on jälleen yksi askel kohti suurta yhteenottoa.

Mitkä asiat keskiajalla tekivät Euroopasta yhtenäisemmän ja mitä asiat loivat kiilaa eri valtakuntien välille. Minkälaisia tavoitteita maansa hallitsemisen suhteen oli Karolingien dynastiaan kuuluneella Kaarle Suurella? Miten pitkällä keskiajassa ja osin sitäkin aiemmassa ajassa ovat Saksan ja Ranskan keskinäisten kiistojen juuret? Ja minkälaisia syitä maiden osin huonoihin väleihin syntyi jo keskiajalla? Miten kehittyi Katolisen kirkon valta ja sen tapa toimia? Ja vaikuttaako nyt siltä, että EU on katolinen projekti? Haastateltavana on Keskiajan historian professori Samu Niskanen Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmaa voi kommentoida twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Sacrificial Princess and the King of Beasts on Yu Tomofujin fantasiashoujosarja, joka kertoo tarinan petokansan pelätyn kuninkaan ja hänelle ihmisuhriksi lähetetyn neidon romanssista ja pyrkimyksistä yhdistää toisiaan vihaavat ihmis- ja petokansat. Ajankohtaisina aiheina puhumme Kodanshan uudesta digimangapalvelu K Mangasta ja Vizin uudesta digimangapalvelu Viz Mangasta sekä siitä, miten ysäritoimintaklassikko Trigun nousi valtavirtamedian uutisotsikoihin Twitter-käyttäjä Bigolas Dickolas Wolfwoodin ansiosta. Kuulijakommenttiosiossa Maaret ihastelee parhaita setämieshahmoja. Lukujonossa puhumme Velhon morsiamen tekijä Kore Yamazakin toisesta fantasiasarjasta Frau Faust. --- Kommentoi | Mastodon | Twitter | Instagram --- - Desucon - Petterin ohjelma Desuconissa: Uskonnot ja japanilainen maailmankuva - Maaretin ohjelma Desuconissa: Teemat animen ja mangan silmin 07:27 – SACRIFICIAL PRINCESS AND THE KING OF BEASTS: ESITTELY - Sacrificial Princess and the King of Beasts - Hana to yume -lehti on monen tunnetun tyttöinfantasiasarjan koti - Yona of the Dawn - Takane & Hana, josta puhuimme pääaiheena jaksossa 16 ja lukujonossa jaksossa 69 - Yu Tomofujin aiemmat, suomeksikin julkaistut yksipokkariset tarinat: - Tähdet laitumen yllä - Wolfull Moon - Petterin lyhyt esittely sarjasta Anime-lehdessä 7/2016 (pdf) - …sekä pitempi arvostelu Anime-lehdessä 4/2018 (pdf) 13:27 – SACRIFICIAL PRINCESS AND THE KING OF BEASTS: MAAILMANRAKENNUS JA TEEMAT - Muut prinsessat vähättelevät Amitia, koska hän on matelijaklaanin edustaja (kuva) - Ennen Kuninkaan valtaanastumista kapteeni Jormungand ei olisi liskoklaanin edustajana voinut päästä kuninkaalliseen kaartiin (kuva) - Sariphin henkivartija Lanteveldtiä on syrjitty, koska hän kuuluu pettureina ja varkaina pidettyyn hyeenaklaaniin (kuva) - Jos vanhemmat ovat eri klaaneista, “vahvemmat” geenit määräävät yleensä, minkä klaanin ulkomuodon lapsi saa (kuva) - Petokansankin ihmisviha on seurausta pelosta (kuva) - Kuningas ja Sariphi alkavat miettiä, miten petojen ja ihmisten vihanpito voitaisiin lopettaa (kuva) - Snow White with Red Hair 34:16 – SACRIFICIAL PRINCESS AND THE KING OF BEASTS: HAHMOT JA TARINA YLEISESTI - Maaretin toottaus sarjan vaniljajäätelöisyydestä 37:24 – SACRIFICIAL PRINCESS AND THE KING OF BEASTS: SARIPHI JA KUNINGAS - Sariphin pelottomuus liittyy etenkin sarjan alussa siihen, että hän on luopunut unelmista ja oppinut näkemään pettävän ulkokuoren läpi (kuva) - Sariphi ja Kuningas kunnioittavat toisiaan ja haluavat tulla toistensa arvoisiksi (kuva) - Kuningas ajattelee olevansa pelkkä huijari, koska piilottelee heikkoa ihmismuotoaan (kuva) - Vaikka Kuningas joutuu nykyisin esittämään kovaa hallitsijaa, hän on nuorempana kannattanut avoimesti pehmeitä arvoja (kuva) - Kuninkaan isä halveksui hänen ihmisvertaan (kuva) 53:54 – SACRIFICIAL PRINCESS AND THE KING OF BEASTS: MUUT HAHMOT - Anubista ja Jormungandia yhdistää vankkumaton lojaalius Kuningasta kohtaan, mutta he ajattelevat eri tavoilla (kuva) - Sariphin lapsuudenystävä Ilya on tosi huono poika… (kuva) - …mutta edes Ilya ei osaa vihata maailman söpöintä vyötiäispetolasta (kuva) - Sariphin henkivartija Lanteveldt on söpö mahdoton poika (kuva) 01:10:27 – SACRIFICIAL PRINCESS AND THE KING OF BEASTS: VISUAALINEN TYYLI - Sarjan taustat ovat varsin paljaita, eivätkä valitettavasti tuo maailmanrakennukseen kauheasti lisää (kuva) - Taistelukohtaukset kuitenkin onnistuvat yli odotusten (kuva) - Blacksad-sarjakuvat toimivat hyvänä esimerkkinä siitä, että naisturrihahmot näyttävät usein ikävän ihmismäisiltä, Tarkastaja Ankardo -sarjakuvat taas tasapuolisemmin esitetystä turriudesta - Pokkarien lopusta löytyvät vitsilyhärit testailevat, miltä ihmishahmot näyttäisivät turreina ja turrihahmot ihmisinä (kuva) 01:18:52 – SACRIFICIAL PRINCESS AND THE KING OF BEASTS: JULKAISU - Sarjan kannet - Jakso 84, jossa puhuimme Fullmetal Alchemistin onnistuneista kansista 01:21:17 – SACRIFICIAL PRINCESS AND THE KING OF BEASTS: ANIME - Sarjan animesovitus Crunchyrollissa - Jakso 70, jossa olimme katkeria siitä, miten huono Lucifer and the Biscuit Hammerin animesoitus oli tuotannollisesti - Sarjan OP (YouTube) - Sarjan PV (YouTube) - Sarjan taustamusiikit säveltänyt palkittu Kohta Yamamoto on tehnyt musiikkia mm. sarjoihin 86 ja Titaanien sota - Ääninäyttelijät: - Kana Hanazawa (Sariphi) - Happy Sugar Lifen Satou (YouTube) - March Comes in Like a Lionin Hinata (YouTube) - Satoshi Hino (Kuningas) - Takuma Terashima (Anubis) - Megumi Han (Amit) - Hiroyuki Yoshino (Bennu) 01:30:59 – SACRIFICIAL PRINCESS AND THE KING OF BEASTS: SPOILERIOSIO - Fenririn ja Gleipnirin toksinen bromanssi (kuva) - Kuningas tulee aina luokseni (kuva) - Is this Deku looking down on me? -meemi (kuva) - Kousuke Toriumi - Ilmestyksen päivä (kuva) - “Älä käytä minua tekosyynä” (kuva) - Kuninkaan sielu (kuva) - Jatko-osa-spinoff 01:55:08 – SACRIFICIAL PRINCESS AND THE KING OF BEASTS: YHTEENVETO 01:59:46 – K MANGA JA VIZ MANGA - Jakso 82, jossa puhuimme ennakko-odotuksista K Manga -palvelun suhteen - Jakso 71, jossa puhuimme vastaavalla tavalla kauheasta Square Enixin Manga Up! -palvelusta - K Mangaa käytetään optimisti näin - Twitterissä on kauhisteltu K Mangan rasittavia sensuureja (alkuperäinen sivu näyttää tältä) - Jakso 74, jossa puhuimme sarjasta A Sign of Affection, jonka Kodansha on vetänyt pois monista muista manganlukupalveluista mutta jota ei vielä löydy K Mangasta - K Mangan uutuustarjonta - Baby Steps - Tomodachi Game - Manchuria Opium Squad - Viz Mangan julkistus videon kera - Viz Mangan tarjonta - Petterin tootti siitä, miten Viz Mangaa ja K Mangaa ei oikein voi käyttää Euroopasta edes kikkailemalla - Mainittu kuukausimaksullinen tilaus julkaistiin juuri, mutta se on käytännössä vain toistuva pisteostotilaus 02:18:25 – BIGOLAS DICKOLAS WOLFWOOD - Trigun - Tällä tavalla hävitään aikasota - Kirjan toisen kirjoittajan hämmentynyt blogipostaus - Gizmodo: How a Trigun Stan Made a 2019 Sci-Fi Novel One of the Biggest Books on Amazon - Gizmodo: Viral Sensation Bigolas Dickolas Wolfwood Has Spoken: Read Time War, Watch Trigun - Dark Horse oli vihjannut jo huhtikuussa, että Trigunista tulee uusintapainos - Ovathan ne kannet aika rumat, mutta yhdenmukaiset Dark Horsen muiden julkaisujen kanssa - Blood Blockade Battlefront - Dick Fight Island 02:29:13 – KUULIJAKOMMENTTI: RINRIN LUKUNURKKA - Rinrin lukunurkka -mangablogi - Blogi Mastodonissa ja Twitterissä - Jakso 84, jossa puhuimme Fullmetal Alchemistista 02:32:00 – KUULIJAKOMMENTTI: SETÄMIEHET - Pandora Heartsin Xerxes Break on liian nuorekkaan näköinen setämieheksi - Maaretin top 5 -setämiehet: - Askeladd (Vinland Saga) - Maaretin Twitter-ketju parhaista animepojista - Oscar Vessalius (Pandora Hearts) - Maaret blogikirjoitus Oscarin ja Fullmetal Alchemistin Hohenheimin parroista - Mangakartan mangakansijoulukalenterin luukku 20, jossa puhuimme Pandora Heartsin pokkarin 20 Oscar-aiheisesta kannesta - Tomomi Masaoka (Psycho-Pass) - Führer King Bradley (Fullmetal Alchemist) - Ukoku Sanzo (Saiyuki) - Jakso 62, jossa puhuimme Saiyuki-sarjoista - Uuh aah (kuva) - Kunniamainintoja: - Joseph Joestar (JoJo's Bizarre Adventure) - Kotetsu T. Kaburagi (Tiger & Bunny) - Kaikki Natsume Onon lukuisat setämiehet - Go with the Clouds, North-by-Northwest -sarjan päähenkilön isoisä (kuva) - Hijikata Toshizou (Golden Kamuy) - A Man and His Cat -sarjan päähenkilö 02:53:12 – LUKUJONOSSA: FRAU FAUST - Frau Faust - Jakso 26, jossa puhuimme Kore Yamazakin tunnetummasta sarjasta Velhon morsian - Jakso 18, jossa puhuimme Naoki Urasawan Plutosta - Jakso 77, jossa puhuimme Tatsuki Fujimoton Chainsaw Manista - Black Lagoon 03:14:35 – LOPETUS

Tällä kertaa arvostelussa Fast and The Furious elokuvasarjan kymmenes osa eli tutummin Fast X.  Olen aina pitänyt Fast elokuvasarjan leffoista ja vaikka se alkaa mukavasti autokilpailuista, niin mielestäni se lähtee kunnolla lentoon vasta neljännessä osassa.  Edellinen osa, ei mielestäni ollut kuitenkaan mikään järin hyvä ja alkoi jo tuntumaan että omakin innostus näitä leffoja kohtaan on laskussa. Pitihän sitä kuitenkin taas lähteä teatterin uusinta osaa katsomaan ja toivomaan josko meno olisi taas parantunut ja onhan loppu jo lähellä.  Mukana menossa taas yllättäen nopeita autoja niin jenkeistä, aasista, kuin Euroopasta. On kovaa toimintaa ja päättömiä fysiikanlakeja rikkovia stuntteja, sekä isoja tähtiä, niin vanhoja tuttuja naamoja kuin myös uusia naamoja tässä elokuvasarjassa.  Arvostelussa koitan kertoa mietteeni miten tämä leffa toimi ja mitä mieltä olen tästä elokuvasarjasta ja sen nyky menosta.  Oletko jo nähnyt tämän leffan? Mitä mieltä? Mikä on sinun suosikki osa tässä sarjassa? Tai entä suosikki hahmo? 

Kesytön taide -näyttely esittelee 260 teosta neljältäkymmeneltäkuudelta outsider-taiteilijalta Euroopasta, Brasiliasta ja Suomesta. Outsider-taiteilija käyttää omaa kesyttämätöntä luomisvoimaansa mutta ei ole taidekentän hyväksymä taiteilija, eli ulkopuolinen. Natalie Schmidtován ensimmäisen näyttelyn järjestivät taiteilijat Dora Maar ja Pablo Picasso Galerie Pierre Loebissa Pariisissa vuonna 1947. Taiteilija ei osannut itse lukea ja hän maalasi miehensä ääneen kertomien tarinoiden inspiroimana. Osa uuden näyttelyn teoksista tuovat mieleen kansantaiteen, arkisine kuvauksineen mutta myös rakkauden ja surun teemojen kautta. Outsider-taiteessa on viitteitä Freudin ja Jungin alitajunnan maailmoista. Teoksissa on kosmisia ja henkisiä ulottuvuuksia. Millä tavalla outsider-taide on tullut näkyväksi taidemaailmassa ja keräilijöiden parissa? Mistä löytyvät tämän taidesuuntaukseen erikoistuneet museot ja galleriat? Miksi Picasso aikoinaan innostui outsider-tyylistä? Entinen Helsingin kaupungin taidemuseon ja Nykytaiteen museo Kiasman johtaja Tuula Karjalainen nostaa esille taidemaailman syrjittyjä taiteilijoita, myös naistaiteilijoita ja valokuvataiteilijoita, uudessa kirjassaan Taiteesta suoraan. Hänen ohjenuoransa on ollut rakkaus kuvataiteeseen ja hän on aina halunnut tehdä ne saavutettaviksi kaikille ihmisille. Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuraattorit Tuula Karjalainen ja Liisa Heikkilä-Palo. ‌KESYTÖN TAIDE Suomen Kansallismuseo 5.5.2023 – 24.9.2023 Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Matkustavalta intellektuellilta Jörn Donnerilta (1933–2020) jäi jälkeen valokuva-arkisto, joka paljastui vasta hänen kuolemansa jälkeen. Helsingin Hakasalmen huvilassa 31. maaliskuuta avautuvassa valokuvanäyttelyssä Jörn Donner – Matkalla 1951–68 katsoja kohtaa valokuvien kautta uteliaan ihmisen kameran takaa. Aiheesta julkaistaan myös valokuvakirja, joka esittelee valokuvia 1950- ja 1960-luvuilta Euroopasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Afrikasta ja Aasiasta. Miten Jörn Donnerin tuhannet valokuvat löytyivät? Kuinka yli viisikymmentä vuotta vanhat negatiivit, vedokset ja valokuvat käsitellään? Missä kaikkialla Donner matkusti, mitä hän siellä koki? Näyttelyssä on esillä myös Donnerin lähettämiä kirjeitä. Mikä on Donnerin valokuvakokoelman merkitys? Ohjelman vieraina ovat työryhmän kuraattori Hannamari Shakya ja kirjahankkeen koordinaattori Tuula Kousa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

EU on vastaanottanut miljoonia sotapakolaisia Ukrainasta. Ukrainalaiset ovat tilapäisen suojelun nojalla oikeutettuja työlupaan ja asumiseen missä tahansa EU-maassa. Samaan aikaan EU on kuitenkin vaikeuttamassa muualta tulevien pääsyä. Osa EU-maista käännyttää laittomasti turvapaikanhakijoita EU-rajojen ulkopuolelle. Euroopassa on myös haluja ulkoistaa turvapaikanhakijoita kolmansiin maihin. Ohjelmassa käydään Ruandassa, jossa on jo valmiina tilat mahdollisille Euroopasta tuotaville turvapaikanhakijoille. Lisäksi kuullaan afrikkalaissiirtolaiselta, millaisen vastaanoton hän sai EU:ssa. Ohjelman toimittavat Erja Tuomaala, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila.

Sherryn synnytys käynnistyy etuajassa ja hänen tuekseen sairaalalle saapuu ainostaan pahaa-aavistamaton Rory, joka hälyttää kuitenkin myös äitinsä paikalle. Takaumakohtauksissa nähdään teini-ikäiset Lorelai ja Christopher ajalta ennen Roryä, seurataan Lorelain synnytyksen lähestymistä ja nähdään, kuinka Emilyn maailma romahtaa Lorelain lähdettyä pienen vauvansa kanssa kotoa. Nykyhetkessä Lorelai joutuu itse katsomaan vierestä, kuinka Christopher säntään uuden puolisonsa tueksi ja hekumoi vastasyntyneen tyttärensä ansiosta, ja tuntee piston sydämessään äidilleen tuottamastaan tuskasta. Anski ja Sanna pohtivat mm. amerikkalaisten romanttista, mutta samalla irstasta mielikuvaa Euroopasta ja käyvät läpi muutamia matkamuisteloita. Osioiden aikaleimat: Chilton: 00:06:04 Kirkin kirjakauppa ja teatteri: 00:19:44 Luken kuppila: 00:55:50 IG: Gilmorettajat www.gilmorettajat.net Email: gilmorettajat@gmail.com Patreon: www.patreon.com/gilmorettajat Cover art: Kristófer Knutsen (IG: @kristoferknutsen_photography) Kirkin musiikki: https://www.purple-planet.com --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/gilmorettajat/message

Kiina peesaa Venäjää jopa tilanteessa, jossa Venäjä hyökkää Ukrainaa, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio. Kiina on antanut ymmärrystä Venäjälle, että sodan syttymisen syynä on Naton itälaajeneminen. Kallion mukaan Kiina pelkää, että Yhdysvaltojen sotilaallinen toiminta, jopa Naton toiminta, laajenisi Aasiaan. Kiina ei kuitenkaan ole antanut selkeää tukeaan Venäjälle, vaan tasapainottelee tilanteessa, jotta säilyttää kauppasuhteet länteen. Kiina on kuitenkin käyttänyt tilaisuutta hyväkseen, jotta se saa edullisia öljykauppoja, kun kukaan muukaan ei tee kauppaa Venäjän kanssa. Kiina haluaisi Kallion mukaan esiintyä Yhdysvaltojen veroisena maailmanpoliittisena toimijana. "Mikään ei olisi Kiinalle mieluisampaa kuin, että maailman asioista päättäisivät yhdessä Yhdysvaltojen johtaja ja Kiinan johtaja", Kallio sanoo. Kun tämä ei ole onnistunut Xi Jingping on "ikään kuin kostona" esiintynyt Vladimir Putinin ystävänä. Kuitenkaan todellisesta ystävyydestä Kiinan ja Venäjän kanssa ei voi hänen mukaansa puhua. Kallio korostaa, että sotatilanteen eskaloituminen ei ole Kiinan kannalta hyvä asia. Kiina saattaa saada hyötyjä siitä, että Ukrainan sota on aiheuttanut ruoka- ja energiakriisin. "Pitkällä aikavälillä sota on Kiinan intressien vastainen. En usko, että Kiinassa ajatellaan niin lyhytnäköisesti, että tämä sota on hyvä asia. Ei edes poliittisesti, vaikka näyttää olevan syntymässä Venäjän ja Kiinan kova leiri Yhdysvaltoja ja Natoa vastaan", Kallio toteaa. Erityisesti Yhdysvallat antaa kuvaa siitä, että on muodostumassa uusi kylmän sodan aika, jossa Kiina on Yhdysvaltojen päävastustaja. Siihen ei kannattaisi Euroopassa Kallion mielestä lähteä mukaan. Kallio ihmettelee spekulaatioita ja uhkakuvia, joita Suomen mediassa on viime aikoina esitetty siitä, että jos Kiina ja Eurooppa ajautuisivat poliittisesti eri linjoilla, ja Kiina kostoksi laittaisi kauppasuhteita poikki Eurooppaan. Hänen mielestään tämä on kaukaa haettua, koska Kiina on myös riippuvainen Euroopasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Upi Merranmaa vieraili Voiman Iltapäivässä kertomassa itse kehittelleestä sähköpyörällä vedettävästä pienestä asuntovaunusta Upicarasta. Kiinnostusta keksintöä kohtaan on tullut jo muualta Euroopasta ja Upi kertoo mm. mikä sai hänet suunnittelemaan Upicaran, millä hinnalla pienen asuntovaunun voi ostaa itselleen ja miten isot pyörät lähtee pyörimään seuraavaksi suomalaiseksi menestystarinaksi.

Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemukset Brysseliin. Jos Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset hyväksytään, Naton ulkopuolella on vain neljä EU-maata. Jääkö EU:n yhteinen puolustuspolitiikkaa tarpeettomiksi, jos lähes kaikki EU-maat kuuluvat Natoon? EU pyrkii irti Venäjän fossiilienergiasta yli 200 miljardin jätti-investoinneilla. Onko REPowerEU vastaus Venäjän fossiilienergian poistamiseksi Euroopasta? Miten sotarikoksiin Ukrainassa syyllistyneet saadaan oikeuden eteen vastaamaan teoistaan? Voidaanko Moldovasta tehdä virallinen EU-jäsenehdokasmaa, maan tukemiseksi Venäjän voimapolitiikkaa vastaan? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (epp), Mauri Pekkarinen (re) ja Ville Niinistö (greens). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Oli kunnia isännöidä toistamiseen yhtä Suomen parhaimmista Eurooppa-tutkijoista, Helsingin yliopiston Timo Miettistä. Hän on kirjoittanut viime vuonna kirjan, Eurooppa: Poliittisen Yhteisön Historia, jossa käydään läpi niiden aatteiden ja arvojen historiallinen kehityskulku, joka on muodostanut Euroopasta sellaisen yhteisön, kuin se nyt on. Tässä jaksossa keskustelemme sekä hänen kirjastaan, että siitä mitä aatehistorian linssi voi opettaa meille Venäjän ja Ukrainan sodasta, joka on monen kommentaattorin mukaan varjo Venäjän ja länsimaisen liberaalin kansainvälisen maailmanjärjestyksen välisen historiallisen konfliktin jatkumosta. Timon kirja: https://www.adlibris.com/fi/kirja/eurooppa-9789523631410 --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Lännen ja Venäjän suhteiden kiristyminen on nostanut pintaan Euroopan energiariippuvuuden Venäjästä. Venäjä on Euroopan suurin maakaasun toimittaja. Millaisia haavoittuvuuksia tärkeä energiasuhde Euroopalle tuo? Entä onko NordStream2-kaasuputki tiukentamassa Venäjän energiaotetta Euroopasta entisestään vai onko se Saksalle jopa neuvotteluase Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi? Ohjelmassa käydään myös Kreikassa, jossa yritetään vähentää riippuvuutta venäläisestä energiasta. Ohjelman toimittavat Sara Saure, Suvi Turtiainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tämän tiistaiaudion sisältö poikkeaa vähän normaalista, kun poimin päivän inflaatiouutisia Euroopasta ja asuntojen hintainflaatiotilastouutisia Suomesta sekä pohdiskelen niiden päässäni herättäviä kysymyksiä.  Mukana on Nordean, OP-Ryhmän ja Dansken pääekonomistien twitterkommentit, joista voi päätellä ainakin sen, ettei inflaatiotulevaisuuteen näkeminen ole ollut helppoa vuoden 2021 aikana.  Saksan 10 vuoden bundin reaalituotto on -5,5 %. Vaikea pala pureskeltavaksi, kun "risk free return" onkin nykyään "return free risk".  Flippaus, pito, flippaus, pito Topias “Me” Tervasmäki – Ostan Asuntoja Podcast #179 Asuntosijoittaminen – arvosijoittamista vai kasvusijoittamista? – Blogi #283 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntopehtoori tarjoaa asiakkailleen vuokravälitystä, vuokra-asuntojen hallinnointia ja asuntomyyntiä sekä isännöintiä ympäri Suomen. Huolenpitopalvelulla ulkoistat vuokrasuhteen hoidon Asuntopehtoorille, joka takaa vuokrat koko vuokrasuhteen ajan ja hoitaa asuntoon liittyvät käytännön asiat. Vuokravälityksen Asuntopehtoori hoitaa edullisesti 12 kuukauden vuokratakuulla. Asuntopehtoori Isännöinti tarjoaa nykyaikaista ja tehokasta isännöintiä, jolla pystytään nostamaan taloyhtiöiden arvoa.Lisätietoa asuntopehtoori.fi Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -ekirja löytyy nyt ainakin Suomalaisen verkkokaupasta, Adlibriksestä ja booky.fi:stä ja kovakantinen kirjan nettisivuilta. Äänikirja on nyt työn alla! B-Luokan Asuntosijoittaja YouTube -kanavallaan: BRRRR Strategia Case – Lumipalloefekti käytännössä Asuntosijoittamisen lumipalloefekti – Taloushaukan kirja-arvio ja alkua luettuna – Ostan Asuntoja Podcast #169 Lue Lavitaebella -blogista kirjan arvostelu Lue Asuntoasiaa.fi Suvi Schwabin arvio kirjasta

Koronaviruksen uutta muunnosta löytyy Euroopasta. Suomi rajoittaa maahantuloa eteläisestä Afrikasta. Tänään on 1. adventti.

Podcastin tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan Euroopasta ja sitä muokanneista poliittisista ideoista. Vieraana on akatemiatutkija Timo Miettinen, jonka tuore kirja "Eurooppa - Poliittisen yhteisön historia" tutkii Euroopan olemukseen vaikuttaneita ideologioita ja käsitteitä, muun muassa valtiota, federalismia ja liberalismia. Mistä kumpuaa ajatus Euroopasta arvoyhteisönä tai talous- ja rauhanprojektina? Miten valtio nousi eurooppalaisen poliittisen ajattelun keskiöön, ja miten valtion mahtia on pyritty Euroopassa hillitsemään? Millaiset kehityskulut raivasivat tilaa 1800- ja 1900-luvun suurten ideologioiden - liberalismin, nationalismin ja sosialismin - esiinmarssille? Millainen rooli uusliberalismilla on Euroopan ja EU:n historiassa? Timo Miettinen: Eurooppa - Poliittisen yhteisön historia: http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2021-syksy/eurooppa-poliittisen-yhteis%C3%B6n-historia.html

Miksi Euroopan unionia on luonnehdittu historian onnistuneimmaksi rauhanprojektiksi? Minkälaisten aatteiden ja historiallisen kehityksen päällä EU lepää? Vieraana on Euroopasta kirjan kirjoittanut akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Pekka Koposen perustama Spinverse auttaa suomalaisyrityksiä löytämään EU-rahaa. Uuden elvytyspaketin myötä rahaa on jaossa hirmumäärä: 20 kertaa enemmän kuin tähän asti. Next Generation EU -nimellä kulkeva kokonaisuus tähtää siihen, että Euroopasta tulisi teknologiajohtaja ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Suomalaisille yrityksille, niin suurille kuin pk-firmoillekin, se on ennen näkemätön mahdollisuus rahoittaa tuotekehitystä ja kasvua Euroopassa. Hybrid Times Podcastissa puhumme Pekan kanssa siitä, millaista Eurooppaa paketilla rakennetaan ja miten suomalaisyritykset voivat tarttua mahdollisuuteen, ei vain Suomelle varattuun kiintiöön, vaan koko valtavaan 800 miljardin euron pottiin, joka on pöydällä. Innostavia kuunteluhetkiä!

Tämän jakson vieraana on suomalaisen pilvipalveluyritys Efecten toimitusjohtaja Niilo Fredrikson. Niilo on rutinoitunut IT-asiantuntija ja työskentelee sangen mielenkiintoisessa asemassa olevassa yrityksessä, nimittäin eurooppalaisessa digialustassa. Eurooppa on monista syistä, oletettavasti hyvistä sekä huonoista, jäänyt täysin USAn ja Aasian jalkoihin globaalien internetin alustojen kilpailussa, muutamaa Spotifyn kaltaista poikkeusta lukuunottamatta. Mikä on alustatalous ja pilvipalvelu? Miksi Eurooppa on jäänyt niin vahvasti jälkeen? Ja mitä Euroopan tilanne merkitsee yritysten, yhteiskunnan ja ihmisten kannalta? ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Autonomiset aseet haastavat humanitaarista lainsäädäntöä ottamalla ihmisen pois päätöksenteosta. Kemiallisia ja biologisia aseita sekä ydinaseita säännellään jo kansainvälisillä sopimuksilla. Voiko sama onnistua myös autonomisten aseiden kohdalla? Miksi kansainvälinen Punainen Risti on asettunut tukemaan autonomisten aseiden kieltoa? Timo Virtalan haastateltavana Suomen Punaisen Ristin oikeudellinen asiantuntija Jani Leino. --- Kuinka ilmiöt ja tapahtumat Euroopassa vaikuttavat rauhaan ja turvallisuuteen Suomessa? Miten Suomi voi vaikuttaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan Euroopan unionissa? Näihin kysymyksiin paneutuu Rauhacast, Rauhanliiton podcast Euroopasta, rauhasta ja turvallisuudesta. Rauhacastin toimittajina ovat Pihla Hankamäki ja Timo Virtala. Jokaisessa jaksossa haastatellaan alansa asiantuntijoita, tutkijoita ja kansalaisyhteiskunnan vaikuttajia.

Parin viikon tauon jälkeen ollaan taas linjoilla! Tästä lähtee meidän neljäs Q&A-jakso, jossa vastataan kuulijakysymyksiin mm. reservaattien kasinotoiminnasta, ylinopeussakoista ja avioerosta Yhdysvalloissa. Anna avaa myös hieman enemmän sitä, miksi on “jumissa” Amerikassa. Meiltä kysyttiin myös olemmeko nähneet täällä julkkiksia (Helloooo Owen Wilson ja Will Smith) ja millaisia hassuja käsityksiä amerikkalaisilla on Euroopasta. Alkurupatteluun meni tovi, kun ei oltu vähään aikaan juteltu. Keskustelunaiheina muun muassa hitonmoiset rahasummat, Lauran lepopäivät Orlandossa ja Derek Chauvinin oikeudenkäynti, jonka ainoasta oikeasta tuloksesta huolimatta ei saa unohtaa sitä, että huonot omenat myrkyttää hyvätkin omenat. #amerikastarakkaudella #amerikansuomalaiset #amerikansuomalainen #suomi #podcastsuomi #politiikka

Brexit meni, onko nyt skoxitin vuoro? Skotlannissa etenkin nuoret haluavat maansa irti Britanniasta ja takaisin Euroopan unioniin. Uusi itsenäisyysäänestys saattaa olla nurkan takana. Millainen valtio Skotlanti olisi? Maata johtava puolue haaveilee sen olevan isona Pohjoismaa, jossa kaikista pidetään huolta. Unelmia siivittävät muistot omista öljyvaroista ja usko siihen, että itsenäisenä kaikki olisi paremmin. Mutta onko se totta? Olisiko Skotlannilla varaa olla Norja? Vai onko sitkeä Suomi lopulta paras verrokki? Ylen Britannian-toimittaja Pasi Myöhänen joutuu taas selittämään kansallistunteita. Missä menee raja hyvän ja huonon nationalismin välillä? Mistä maailma puhuu -podcast piirtää kolmen jakson ajan kuvaa muuttuvasta Euroopasta

Äijä on koira! Näin on tapana kehua poliitikkokaveria Baijerissa, kun tämä on onnistunut kiertämään sääntöjä ja vetämään välistä. Tällainen peli on ollut Saksassa tavallista samalla, kun Angela Merkel on antanut politiikalle nöyrät ja työteliäät kasvot. Nyt Merkelin aika on ohi. Rakkaat säännötkään eivät ole (juuri) auttaneet koronan hoidossa, ja saksalaiset ovat turhautuneet. He haluavat asioiden muuttuvan, sanoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Jenny miettii, meneekö turvallisuushakuisilla saksalaisilla sittenkin pupu pöksyyn ennen syksyn vaaleja. Tuleeko Merkelin jälkeen mini-Merkel eikä mikään muutu – vai nouseeko Saksan ja Euroopan johtoon vihreän puolueen 40-vuotias naisjohtaja? Mistä maailma puhuu -podcast piirtää kolmen jakson ajan kuvaa muuttuvasta Euroopasta.

Mannerlaatat liikkuvat ja kansankodin perustukset tutisevat. Puolue toisensa jälkeen on tehnyt U-käännöksen ja sanoo olevansa joissain asioissa valmis yhteistyöhön maahanmuuttovastaisen ruotsidemokraattien kanssa. Entisestä hylkiöstä on tullut kulmien kiinnostavin kaveri. Ottaako länsinaapuri pian harppauksia (ääri)oikealle? Ainakin istuva pääministeri pelottelee demokratian romahduksella. Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel toppuuttelee mutta sanoo, että puolueen avaukset ovat herättäneet huolta kulttuurin vapaudesta. Esimerkiksi viime syksynä ruotsidemokraattien puolue halusi poistaa paperittomilta oikeuden käyttää kirjastoja. Jenny pohtii, miten Ruotsilla oikein menee. Kirstut ovat täynnä, mutta voiko kahtia jakautunutta kansankotia korjata edes rahalla? Mistä maailma puhuu -podcast piirtää kolmen jakson ajan kuvaa muuttuvasta Euroopasta.

11 vuotta sitten Pietarista Helsinkiin muuttanut Anastasia Trizna on alle nelikymppinen näyttelijä ja laulaja, joka on ehtinyt elämänsä aikana kokea sekä Neuvostoliiton romahduksen että uuden Venäjän toiveikkuuden ja kansainvälisyyden. Miltä tilanne entisessä kotimaassa tällä hetkellä hänen silmissään vaikuttaa? Minkälaisia odotuksia tai stereotypioita venäläiseen naiseen kohdistuu? Millä tavalla maan nykypolitiikka tai korruptio näkyy tavallisen venäläisen arjessa ja haluaisiko tai uskaltaisiko Anastasia lähteä itse kaduille osoittamaan mieltään? Millä tavalla Euroopasta puhutaan venäläisisssä medioissa ja mitä Anastasia itse ajattelee Aleksei Navalnysta? Toimittaja on Mira Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

Viron paheneva koronatilanne täyssulun alla. Tarvitaanko jo Suomen apua? Haastateltavina vapaa toimittaja Kaja Kunnas, tehohoitoyksikön ylilääkäri Kristo Erikson Pohjois-Viron lääketieteellinen keskus ja Helsingin kaupungin terveyspalvelujen johtaja Leena Turpeinen. Puhelu. Slovenian demokratiatilanne ja tuleva EU-puheenjohtajuus. Itäisen Euroopan tutkija Katalin Miklóssy, Aleksanteri-instituutti. Miten liikkumisrajoitukset on koettu muualla Euroopassa? Auli Valpola, Lontoo ja Villa Lanten amanuenssi Linda Jokela, Rooma.  Ylioppilaskirjoitukset koronaturvallisesti, onko se mahdollista? Vieraana Leppävaaran lukion rehtori Ismo-Olaf Kjäldman ja abiturientti Joonatan Saarenmaa. Kolumni. Matti Mörttinen: Uutisia epäselkosuomeksi.  Juontaja Pirjo Auvinen, toimittajat Mira Stenström, Carolus Manninen ja Matti Konttinen, tuottaja Hanna Juuti. 

Tämä tarina on osa kaksivuotista Amplify-projektia, johon osallistui yli 130 nuorta Kanadasta ja Euroopasta. Projektiin osallistuvat organisaatiot valitsivat yhden seuraavista teemoista: ilmastonmuutos, väkivaltaiset ääriliikkeet tai sukupuolten välinen epätasa-arvo. Ryhmämme Kinderfreunde ja Rote Falken valitsi teemoista kolmannen. Seuraavan iltasadun tarkoitus on avartaa ihmisten näkökulmaa sukupuoliin liittyen. Pidä hauskaa unelmoidessasi!

Keskustelemassa ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Puheenjohtaja kirjoittaa itselleen muistiin, ettei ritareiden kanssa kannata puhua sienistä eikä merenkulusta. Mielipiteitä löytyi sentään ritareiden itse valitsemista aiheista: Ruotsalaisen entisen demaripoliitikon Mona Sahlinin mielestä poliitikkojen pitää uskaltaa myös toimia yleistä mielipidettä vastaan. Missä asioissa Suomessa pitäisi toimia Sahlinin ohjeen mukaan? Facebook (ehkä) uhkaa lähteä Euroopasta tietosuojamääräysten takia. Tervemenoa! Korkein oikeus on kieltänyt PVL:n toiminnan. Yhdistysmisvapaus on turvattu perustuslaissa. Mitä oikeuden päätöksestä seuraa?

- Denverin Michael Porter jr. syytti joukkuettaan lehdistötilaisuudessa: onko mies nuori ja tyhmä vai pelkästään tyhmä? - Houston we have a problem! Rockets ulkona: Kenen pitää katsoa peiliin ensin? Hardenin, Westbrookin vai D'antonin? Tuliko jopa koko Harden-aikakausi nyt päätökseen? - Miten Bulls olisi pärjännyt moderneissa small ball -playoffeissa? Ovatko Markkanen ja Wendell Carter jr. enää 2020-luvulla voittavan joukkueen rakennuspalikoita? - Miksi Anthony Davisin brändi ei myy? Kentällä mies on monsteri, mutta IG-seuraajista pitää taistella pitkin hampain. - WNBA playoffs käynnistyy: Onko nyt Seattlen vuosi? - Miksi koriskenkäbrändit eivät etsi markkinakasvoja Euroopasta?

Pyynikin käsityöläispanimon olutmestari Tuomas Pere vieraili FUN Tampereen aamulähetyksessä tiistaina. Kuuntele tästä.

Lääketeollisuus on yksi maailman globaaleimmista aloista. Koronakriisin tuomat lääkkeiden toimituskatkot havahduttivat Euroopan tarpeeseen vähentää tuontiriippuvuutta ja lisätä omavaraisuutta lääketuotannossa. ”Vaikka Suomessa lääkkeiden saatavuus on pystytty turvaamaan hyvien varmuusvarastojen ja yhteistyön ansiosta, on hyvä että Euroopassa lääketeollisuuden merkitykseen on tämän kriisin kautta herätty. Alan vahvistaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ennen kaikkea tutkimuksen ja innovaatioiden eteen”, Lääketeollisuuden toimitusjohtaja Sanna Lauslahti sanoo.

Maakohtaisissa teemoissa ollaan edetty Yhdysvaltoihin saakka. Monimutkainen maa on luonut omanlaisensa autokulttuurin, jonka harrastamista Euroopasta käsin puidaan nyt hiukan poikkeavasta kulmasta. Iso osuus jaksosta menee myös BMW 4-sarjan ruotimisessa. Palautetta voit jättää meille helpoimmin Facebookissa ja Instagramissa. Facebook: http://facebook.com/ajatuksiaautoista Instagram (@ajatuksiaautoista): http://instagram.com/ajatuksiaautoista YouTuben näköradioversiot: https://www.youtube.com/channel/UCcyi8Elzdu5FOgKAWbH5v1A Lauri Ahtiainen on Moottori-lehdessä työskentelevä autotoimittaja, jonka lempipuuhaa on seikkailla MX-5:llä. Hänet löytää Twitteristä ja Instagramista nimellä @lahtiain. Aake Kinnunen on Moottori-lehdessä työskentelevä autotoimittaja, jonka poliisi on pysäyttänyt turkulaisuudesta. Häntä voi seurata Twitterissä nimellä @mondostic ja Instagramissa @mondostic3000.

Espanjan historia selittää maassa tunnettavan vahvan Eurooppa-mielisyyden, joka yltää vasemmistosta oikeistoon, sanoo poliittisten tieteiden tohtori Ignacio Molina Espanjan Kuninkaallisesta Elcano-instituutista. Espanja eli erossa muusta Euroopasta puolitoista vuosisataa. Siksi EU-jäsenyyden kannatus ei johdu ainoastaan Brysselin tukirahoista, vaan kansalaisten halusta kuulua modernin, demokraattisen Euroopan yhteyteen. Ohjelman on Madridissa toimittanut Jyrki Palo. Tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila.

Miten paavi Franciscus uudistaa mahtavaa ja ikiaikaista katolista kirkkoa, jonka jäsenmäärä on yli miljardin? Mitä haasteita siitä syntyy, että kirkon painopiste on siirtynyt Euroopasta ns. globaaliin etelään eli Latinalaiseen Amerikkaan, Aasiaan ja Afrikkaan? Entä millainen ongelma ovat kirkon sisällä paavia vastustavat konservatiiviset voimat? Vuonna 2013 paaviksi valittu argentiinalainen Franciscus on lempeä, helposti lähestyttävä ja vaatimaton. Tämä katolisen kirkon 83-vuotias monarkki toteuttaa omassa elämässään köyhyyden ihannetta: hän ei esim. asu Apostolissa palatsissa, jossa paavit ovat tavallisesti asuneet, vaan Santa Marta -talossa, jossa majailevat Vatikaanissa vierailevat tavalliset papit. Paavi syö Santa Martan ruokalassa yhdessä muiden kanssa, pukeutuu vaatimattomiin asuihin ja matkustaa pikkuautoilla. Hän siis toimii aivan toisella tavoin kuin Vatikaanin monet aiemmat päämiehet. Franciscusta edeltävä paavi Benedictus XVI ei suinkaan kuollut, vaan jätti tehtävänsä korkeaan ikäänsä vedoten. Uuden paavin täytyi heti tarttua kirkkoa ravistelleisiin skandaaleihin ja lisäksi uudistaa sekä Vatikaanin hallinto että pankki. Franciscus onkin ryhtynyt laajamittaisiin uudistuksiin paavillisessa kuuriassa eli Pyhän istuimen keskushallinnossa, joka on katolisen kirkon vallankäytön keskus. Hänen tavoitteenaan on muokata ikiaikainen organisaatio sellaiseksi, että se pystyy palvelemaan tämän päivän maailmaa. Hänen tavoitteenaan on purkaa paavin ja Rooman keskusvaltaa ja antaa sitä paikallisille piispoille. Pahamaineisessa Vatikaanin pankissakin hän on pannut tuulemaan ja tuonut pankin toimintaan läpinäkyvyyttä. Paavin uudistuksilla on tukijoita, mutta myös voimakkaita vastustajia. Mihin tahansa organisaatioon liittyy muutosvastarintaa, ja kun kyse on Vatikaanin kuuriasta, muutosvastarinta on erityisen voimakasta. Tietyt kuurian jäsenet vastustavat Franciscuksen uudistuksia viimeiseen pisaraan asti. Vatikaanissa on tällä hetkellä aikamoisia sisäisiä jännitteitä ja taisteluita. Ohjelmassa käsitellään myös kahta merkittävää asiaa, jotka 1960-luvulla muuttivat katolista kirkkoa. Latinalaisessa Amerikassa syntyi tuolloin uusi innostava aate, Vapautuksen teologia. 60-luvulla Vatikaanissa puolestaan kokoontui toinen kirkolliskokous, joka toi mukanaan radikaaleja uudistuksia ikiaikaiseen kirkkoon. Katolinen kirkko alkoi mm. edistää ekumeniaa eli kristillisten kirkkojen yhteistyötä sekä etsiä yhteistä arvopohjaa muiden uskontojen kanssa. Messuissa otettiin käyttöön kansankieliä. Franciscus on kuitenkin ensimmäinen paavi, joka hallinnon osalta toteuttaa Vatikaanin toisen konsiilin tekemiä merkittäviä päätöksiä. Tässä Tiedeykkösessä ovat haastateltavina dogmatiikan dosentti Jyri Komulainen sekä teologian tohtori Petra Kuivala; molemmat Helsingin yliopistosta. Ohjelman on toimittanut Riikka Warras. Kuva: rudy k / Alamy / All Over Press

EU-komission esittelemä Green Deal ulottuu jokaiselle yhteiskunnan sektorille läpi Euroopan: teollisuuteen, ruoantuotantoon, energiasektorille, liikenteeseen, koulutukseen, rakentamiseen. Tavoitteena on Euroopan laajuinen ilmastolaki, joka tekisi Euroopasta maailman ensimmäisen hiilineutraalin maanosan. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen rinnastaa Euroopan Green Dealin merkityksen ihmisen ensimmäiseen kuukävelyyn. Von der Layenin mukaan ohjelma vaatii suuria panostuksia, mutta vakuuttaa, että on kalliimpaa jättää muutokset tekemättä. Kuinka suuresta askeleesta Euroopan Green Dealissä on kyse? Mistä Green Dealiin laitetut miljardit eurot tulevat: veronmaksajilta vai yksityiseltä sektorilta? Onko vihreän talouden kasvumalleista fossiilitalouden kasvumallien korvaajiksi? Kuinka Euroopan talouden ja teollisuuden kilpailukyky turvataan, jos Kiina, Yhdysvallat ja muu maailma eivät siirry samalla tahdilla irti fossiilisista polttoaineista? Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d), Petri Sarvamaa (epp) ja Ville Niinistö (greens/efa). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tomas Hedenborg on Suomen ja Euroopan tärkeimpiä teknologiavaikuttajia, vaikka suuri julkisuus ei häntä tunne. Hän on elämässään uuden alussa, sillä hän on juuri päättänyt työnsä teollisuusautomaatiota tekevän Fastemsin johtajana sekä Euroopan teknologiayritysten kattojärjestön Orgalimin presidenttinä. Jälkimmäinen on muuten mantereemme teollisuuden tärkein ääni Brysselissä ja sen jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on yhtä suuri kuin koko Ranskan kansantuote. Puhumme Tomasin kanssa innovaatioiden luonteesta, välttämättömyydestä ja johtamisesta sekä roboteista ja Euroopasta. Vietämme myös hämmentyneen hetken suomalaisen innovaatiojärjestelmän äärellä. Se oli mahdollisesti maailman paras, mutta nyt kuulemma palasina pajan lattialla.

Suomesta ja Euroopasta viedään edelleen aseita sotaa käyviin maihin. Mikä on, miksei EU:n rauhanprojekti saa tätä kuriin? Mitä asekaupalle voi tehdä? Rauhacastin vieraina asiaa ruotimassa ovat SaferGloben toiminnanjohtajan sijainen, väitöskirjatutkija Kari Paasonen ja Rauhanliiton viestinnän ja vaikuttamistyön asiantuntija Tuuli Vuori. Haastattelemassa ovat tuttuun tapaan Pihla Hankamäki ja Timo Virtala.

Helsingin Yliopiston maailmanpolitiikan professori (ja entinen fellow puheohjelman juontaja) Teivo Teivainen tuli Isakin ja Williamin vieraaksi puhumaan mm. sananvapaudesta, Euroopasta ja huumeiden kieltolaista. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Unescon Maailmanperintökeskuksen vanhempi projektijohtaja Peter Debrine Debrine varoittaa Euroopan kulttuuriperinnön suojelun uusista ongelmista. Ilmastonmuutos vaatii lisää suojatöitä jo suuressa osassa Euroopan kohteista. Tulipalojen ja tulvien lisäksi ilmastonmuutoksen kasvattamat aallot ja myrskyt murentavat Euroopan kulttuuriperintöä mereen. Unesco on valinnut Euroopasta listoilleen kymmeniä uusia kohteita, joilla on kerrottavanaan joku aikaisemmin tuntematon tarina eurooppalaisille. Peter Debrine johdattaa Moniääninen Eurooppa-ohjelman kuulijat tutustumaan kuninkaallisen Euroopan puutarhoihin, maanalaiseen Eurooppaan, muinaisten insinöörien Eurooppaan ja rakkauden romanttiseen maanosaan. Ohjelman on Krakovassa toimittanut Visa Noronen. Moniääninen Eurooppa -sarjan tuottaja on Jorma Mattila Kuvassa: Unescon Maailmanperintökeskuksen vanhempi projektijohtaja Peter Debrine Kuva: Visa Noronen.

Euroopasta on kautta aikojen lähdetty suurin odotuksin kohti länttä ja Amerikkaa. Satoja vuosia sitten saattoivat Intiaan tarkoitetut purjehdukset päätyä erehdyksessä Amerikkaan. Tai Amerikkaan suuntautunut purjehdus saattoi vahingossa muuttua vaikka maailmanympärimatkaksi. Näin tapahtui portugalilaiselle Fernao Magalhaesille. Hän vakuutti tasan 500 vuotta sitten Espanjan kuninkaalle löytävänsä Amerikan kautta reitin Itä-Aasian maustesaarille. Ohjelmassa Espanjan laivaston historiantuntija, kommodori José Ramon Vallespin Gomez kertoo miksi Magalhaesin retkikunnan viimeinen alus teki historiaa ja tuli purjehtineeksi koko maailman ympäri - ihan olosuhteiden pakosta. Ohjelman on Madridissa toimittanut Jyrki Palo ja ohjelman on tuottanut Jorma Mattila. Lukija: Jorma Mattila. Kuvassa: Espanjan laivaston historiantuntija, kommodori José Ramon Vallespin Kuva: Jyrki Palo

ISIS-järjestö tuhosi ihmisten ja kirkkojen lisäksi myös kirjastoja. Pohjois-Irakin Qaraqoshiin palanneet kristityt jälleenrakensivat kylän kirjaston vuoden 2018 lopulla. – Tämä on selkeä viesti maailmalle siitä, että rakastamme elämää ja uskomme kulttuurin ja sivistyksen olevan sen peruspilareita, kertoo Isä Duraid. Kirjoja on saatu lahjoituksina papeilta ja perheiltä. Valikoimassa on uskonnollisten kirjojen lisäksi tiedettä, kaunokirjallisuutta, politiikkaa ja lastenkirjoja. Muun muassa filosofiaa, psykologiaa ja vieraskielisiä kirjoja vielä kaivataan. – Jotkut perheistä ovat palanneet Euroopasta ja lapset ovat tottuneet lukemaan kirjoja englanniksi.Haaveissa on saada asiakkaiden käyttöön tietokoneita, internetyhteys ja e-kirjakokoelma.  https://opendoors.fi/2019/08/06/qaragoshin-kristityt-ovat-ylpeita-uudelleen-avatusta-kirjastostaan/  

Eurooppa-päivänä äänitetyssä jaksossa puhutaan Euroopasta. Kuka on EU, missä on Eurooppa ja mitä tekemistä sillä on meidän kanssa? Onko EU ja Eurooppa muuta kuin vapaampaa matkustamista ja yhteistä rahaa? Olisivatko Saksa ja Ranska jatkuvassa sodassa ilman EU:ta? Hanna ja Niko kertovat myös, miksi he äänestävät eurovaaleissa. Raahe 370 -osiossa mietitään vanhan puu-Raahen hyödynnettyjä ja hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Osio sisältää ilmaista mainontaa. Varoitus: Jakso sisältää kauhean väärän mielipiteen tavallisen ihmisen äänioikeudesta. 0:25 Hyvää Eurooppa-päivää! 5:18 EU:n (epä)konkreettisuus 11:18 Onko tavallisella ihmisellä liikaa valtaa? 23:23 Äänestämme tavan vuoksi 27:32 Raahelaistumisvinkki #2: Vanaha Raahe Musiikit: www.zapsplat.com

Kiina ei ole enää kaukainen, köyhä maa, josta saa halpoja, huonolaatuisia tuotteita. Vauraalla Nyky-Kiinalla on vahva itsetunto eikä se pelkää näyttää sitä. Kiina rakentaa uutta Silkkitietä Eurooppaan ja kiinalaiset ostavat sekä yrityksiä että infrastruktuuria Euroopasta, USA:sta ja Afrikasta. Asevarustelulla ja avaruusohjelmallaan Kiina varmistaa, että se otetaan tulevaisuudessakin vakavasti. Millainen suurvalta Kiinasta on tulossa ja miten sen hankkeet vaikuttavat Suomeeen? Tuleeko länsimaihin kiinalaisen rahan mukana myös kiinalaisia arvoja ja kiinalaista politiikkaa? Roman Schatzin vieraina ovat sinologi Pertti Seppälä ja Etelä-Karjalan Liiton projektipäällikkö Ding Ma.

Kiina on ostanut Euroopasta yrityksiä, satamia, rautatieosuuksia ja maata jo vuosia. Euroopassa Kiina on nähty pääasiassa kaupallisena mahdollisuutena, mutta viimeaikoina yhä enenevissä määrin riskinä. Myös Kiinan uusi EU-suhteiden linjaus on sanamuodoiltaan edeltäjiään jyrkempi. Onko Kiinan vaikutusvallan kasvu Euroopassa todellinen uhka? Vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio ja Helsingin yliopiston Kiinan tutkimuksen professori Mikael Mattlin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Moniääninen Eurooppa Moniääninen Eurooppa -sarjan vuodenvaihteen lähetyksessä seulotaan päättyneen vuoden eurooppapoliittiset onnistumiset ja mokat - Eurooppa tarvitsee arvojohtajaa, sanoo Saksan Eurooppa-liikkeen puheenjohtaja Linn Selle. Taakse jäävää vuotta 2018 leimasi Euroopasta puuttunut yhteishenki. Siksi EU:n jäsenmaat ajautuivat kauemmaksi toisistaan, sanoo Linn Selle. 32 vuotias Selle edustaa saksalaisen uuden sukupolven nuoria Eurooppa-aktivisteja. Hänen mielestään Saksan liittohallitus teki valtavan virheen, kun se ei lähtenyt Ranskan presidentin Emmanuel Macronin viitoittamalle yhteistyön linjalle. Vuodelle 2019 Linn Selle toivoo Euroopan unionilta uutta alkua. - EU:n täytyy löytää vastaukset globaaleihin ongelmiin ja samalla huolehtia yksityisten ihmisten elämään vaikuttavista asioista, kuten ruokaturvasta ja ilmastonmuutoksesta. Ohjelman on Berliinissä toimittanut Anna Saraste. Lukija: Meri Koivisto Tuottaja: Jorma Mattila Kuva: copyright EBD/K. Neuhauser Kuvassa: Saksan Eurooppaliikkeen puheenjohtaja Linn Selle

Kun 550 miljoonaa eurooppalaista kristittyä kokoontuvat joulun viettoon, niin samalla suodattuvat esiin yhteisen eurooppalaisen identiteetin kantavimmat elementit; kulttuuri, musiikki ja taiteet. Johann Sebastian Bach on ehkä tunnetuin eurooppalaisen hengellisen musiikin luojista ja joulun ajan kirkkomuusikoista. Leipzigin Bach-arkiston erikoistutkija Christine Blanken korostaa, miten J.S. Bach kokosi yhteen oman aikakautensa kulttuurivaikutteet miltei kaikkialta Euroopasta; niin Italiasta kuin Ranskasta, Puolasta ja pohjoisesta Euroopasta. Myös 1500-1600 lukujen katolisen ajan vanha musiikki oli periprotestanttiselle Bachille tärkeää. Musiikki on ollut nimenomaan se kulttuurin ja inhimillisen kommunikaation muoto, joka ylitti jo satoja vuosia ennen EU:n aikaa kaikki valtiolliset rajat ja esteet. Bachin luoma kontrapunkti ja siihen perustuva musiikki toimi 1700-luvulla eurooppalaisen integraation henkisenä ja hengellisenä airuena. -Bachin sävellykset ovat aina osa Jumalan luomistyön kädenjälkeä, osa sitä millä tavalla Jumala on tarkoittanut suuren luomistyönsä hyväksi ja täydelliseksi, tiivistää Christine Blanken. Ohjelman on Leipzigissa toimittanut ja tuottanut Jorma Mattila. Lukija: Meri Koivisto. Kuvassa: Musiikkitieteilijä, Leipzigin Bach-arkiston tutkija Cristine Blanken. Kuva: Jorma Mattila

Leena-Mari ja Annika juttelevat Kanadasta, jossa Annika on asunut jo 9 vuotta! Tästä podcastista käy ilmi, miksi Kanadassa on hyvä asua, mitä Annika kaipaa Euroopasta ja myös se, mikä eläin tulee useimmiten lenkkipoluilla vastaan. 

Juha ja Sauli käsittelevät inderesPodin 26. jaksossa viime päivien kurssilaskujen taustalla vaikuttavia syitä. Podissa pohditaan talousnäkymiä alueittain ja käydään läpi viime vuosien makrotapahtumien vaikutuksia sijoittajille. Onko nyt aika kaivaa ostohousut kaapista? 01:10 Fedin ja muiden keskuspankkien rooli viimeaikaisissa kurssiheilahteluissa 05:40 Kauppasodan vaikutukset alkavat näkyä pikkuhiljaa – mitä jos järki ei voitakaan? 12:36 Talouskasvuennusteissa on painetta 14:15 Talousnäkymät alueittain: Yhdysvaltojen talouskasvu näillä näkymin hidastumaan päin 15:44 Talousnäkymät alueittain: Euroopasta ei ole globaalin talouden veturiksi 22:00 Talousnäkymät alueittain: Aasiassa Kiinan rasitteena kauppasota 26:00 Makronäkymän yhteenveto: ongelmat eivät ole tulleet puun takaa 28:25 Korot nousevat ja tulosennusteissa painetta – mitä tämä kaikki tarkoittaa sijoittajalle? 31:52 Arvostustasot eivät ole kuplassa 34:35 Yritysten tulostaso on erittäin vahva, voiko korkea taso jatkua? 39:05 Mitä pitäisi tapahtua, jotta näkymät kirkastuisivat? 43:46 Onko ostohousut kaivettu kaapista laskupäivien kunniaksi?

Sakari Topelius ei ollut ainostaan satusetä, vaan myös lehtimies, kirjailija, historioitsija ja yliopiston professori. Eurooppaan suuntautuneilla matkoillaan hän havainnoi tarkasti muiden maiden elämää ja tapoja, vertaili niitä koti-Suomeen ja kertoi niistä lukijoille matkakirjeiden muodossa toimittamansa lehden, Helsingfors Tidningarin, palstoilla. Merkittävintä oli, että hän muutti perinteistä historiankirjoitusta Ranskasta tulleen uuden trendin mukaisesti, ja hänellä oli myös uudenlainen julkaisuväylä valmiina: Suomen historiaa kuvaavia tarinoita julkaistiin jatkokertomuksena sanomalehdessä ennen kuin ne koottiin kirjoiksi. Muitakin vaikutteita 1800-luvun kirjallisuuteen Topelius toi Ranskasta ja muualta Euroopasta. Haastateltavana kirjallisuudentutkija, professori emerita Leena Kirstinä. Toimittajana Jaana Sormunen Kuva: Keittäjä on uppoutunut följetongiin. Ranskalainen pilapiirros 1800-luvulta.

Turkki on viime aikoina ottanut jättimäisiä harppauksia pois Euroopasta. Välit Euroopan unionin kanssa ovat jäässä. Presidentti Recep Tayyip Erdogan on johtanut maata itsevaltaisin ottein, ja pidättänyt suuren joukon poliitikkoja, oppositiomyönteisiä journalisteja ja kansalaisaktiiveja. Turkin ja EU:n jäsenyysneuvotteluja näytetään käyvän enää vain nimellisesti. Turkissa elää kuitenkin yhä iso joukko ihmisiä, jotka eivät halua hylätä Eurooppaa. Erityisesti kansalaisaktivistit pelkäävät, että Turkin ja EU:n kylmenneet suhteet jättävät heidät oman onnensa nojaan Turkissa. Turkkilainen kansalaisaktivisti Erol Önderoglu on jo pitkään käynyt vuoropuhelua Brysselin ja Ankaran välillä. Hän pelkää EU:n hylänneen Turkin opposition voidakseen säilyttää Turkin kanssa itselleen tärkeän pakolaissopimuksen. Erol Önderoglun mukaan EU-jäsenyysneuvotteluiden katkaisu voisi olla paha takaisku Turkin vapaille kansalaisjärjestöille. Kuinka kauas Turkki etääntyy Euroopasta - selvittää Moniääninen Eurooppa-ohjelmasarjan Turkin kirjeenvaihtaja Sanna Raita-aho.

Uudenkaupungin autotehdasta pyörittävän Valmet Automotiven hallituksen puheenjohtaja Jarkko Sairanen kertoo, että yhtiön taloudelliset tulokset eiv .. Lisää >> http://ift.tt/2rNcmma

Paraguayn diktaattori Alfredo Stroessner oli vallassa 35 vuotta ja käytti itsestään nimeä El Excelentissimo, kaikkein erinomaisin. Kansan keskuudessa Stroessnerista käytettiin nimitystä eversti takakontti, koska eräästä vallankaappausyrityksestä hän joutui pakenemaan auton takakonttiin piiloutuneena. Alfredo Stroessnerin hallintokauttaan leimasivat murhat, kidutukset ja pelokas pysähtyneisyys. Hän pysyy brutaalin ja ahneen eteläamerikkalaisen hallitsevan sotilasjohtajan prototyyppinä. Tämä hyvin syöneeltä baijerilaisen oluttuvan isännältä näyttävä mies antoi turvapaikan monille entisille natsijohtajille. Paraguayhin tuli jopa 200 000 saksalaista toisen maailmansodan jälkeen. Kuuluisin natsijohtaja, joka oli Stroessnerin suojeluksessa oli pahamaineinen Josef Mengele. Stroessneria syytettiin natsien suojelusta, mutta todellisuudessa hän tarjosi turvapaikan kaikille jotka olivat valmiita maksamaan siitä reilun korvauksen. Stroessnerin järjestelmää on useissa yhteyksissä kutsuttu köyhän miehen natsihallinnoksi. Ihmisiä kidutettiin, kidnapattiin ja murhattiin. Salainen poliisi valvoi kaikkea. Alfredo Stroessner peastasi turvallisuuspäällikökseen tyylitajuisen kiduttajan Pastor Coronelin. Kerrotaan, että Coronel koristeli kidutuskammioidensa seinät hakaristeillä ja Hitlerin, Mussolinin ja kenraali Francon kuvilla. Stroessnerin aikakaudella Paraguay oli myös läpeensä korruptoitunut maa. Korruptio oli itse asiassa ainoa tapa selvitä Paraguayssa. Pankkien transaktiot suoritettiin maan harvinaisella intiaanien kielellä, koska kun esimerkiksi Euroopasta tuli satunnainen verotarkastaja Paraguayhin jonkin talousrikoksen jälkeen, niin ei ihan heti auennut mitä oli maksettu ja kenelle. Stroessnerin saavutus oli koulujärjestelmän luominen, tosin siitä millaista opetussuunnitelmaa maassa noudatettiin, ei ole tietoa. Kansa kuitenkin tuli lukutaitoiseksi ja sivistyneemmäksi, joka pelasti maan suistumasta sisällissotaan, kun Stroessner lopulta syöstiin vallasta. Raimo Tyykiluodon vieraana on kirjailija Ari Ahola, joka on mm. suomentanut teoksen Ihmishirviöt - maailmanhistorian julmimmat ihmiset. Kuva: ABC Color, EPA

Romanian presidentti Nicolae Ceaușescu katkaisi välit Neuvostoliittoon ja avasi lainarahahanat Euroopasta. Ceaușescu käytti lainarahat rakentaakseen suuria muistomerkkejä omaksi kunniakseen samaan aikaan, kun salainen poliisi Securitate murhasi Ceaușescun vastustajia. Nicolae Ceaușescu yritti lyhentää syntynyttä Romanian valtavaa ulkomaanvelkaa laittamalla maansa lähes koko maataloustuotannon vientiin, mikä johti elintarvikkeiden säännöstelyyn ja nälänhätään. Kun ihmiset valittivat nälkää Nicolae Ceaușescu lanseerasi Ceaușescu-dieetin, tieteellisen ruokavalion, josta puuttuivat proteiinipitoiset ruoat kuten liha- ja maitotuotteet. Nicolae Ceaușescu vieraili myös maaseudulla, jossa häntä kuvattiin tutkimassa liha- ja hedelmäsatoa. Vain filmiryhmä tiesi, että näytille pantu ruoka oli rakennettu lähinnä puusta ja styroksista. Maksaakseen maansa velan Nicolae Ceaușescu yritti kiihdyttää taloudellista kasvua kasvattamalla maansa väestöä. Niinpä Ceaușescu määräsi selibaattiveron synnytysiässä oleville naisille, jotka eivät onnistuneet synnyttämään vähintään neljää lasta. Naisten piti myös käydä kerran kuukaudessa ruumiintarkistuksessa todistamassa, että eivät käyttäneet ehkäisyä. Seksivalistus oli kiellettyä ja ihmisten lisääntymisestä kertovat kirjat oli luokiteltu valtionsalaisuuksiksi, joita saivat lukea vain lääkärit. Väestömäärä kasvoi, mutta kansantuote ei, joten ongelmat vain pahenivat. Presidenttipari eli omassa todellisuudessaan, mistä kertoo mm. se että Ceaușescun sanottiin olleen niin kiintynyt Corbu-koiraansa, että antoi sille oman talonsa, puhelimensa ja autosaattueensa, sekä ylensi sen Romanian armeijan everstikuntaan. Nicolae ja Elena Ceaușescun suistaminen vallasta oli ensimmäinen suorassa televisiolähetyksessä näytetty vallankumous. Nicolaen ja Elenan tuoretta verta vuotavat ruumiit näytettiin televisiossa teloituksen jälkeen 25. joulukuuta 1989. Mutta vaikka teloitetun diktaattorin hautakivi on matala, sen varjo ulottuu käsittämättömän pitkälle. Nicolae Ceaușescun valtakautta arvioi Kauppalehden uutispäällikkö Mikko Metsämäki. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: Robert Ghement, EPA

#rahapodin 21. jaksossa suunnataan katseet Euroopaan. Mitä Kreikan ja Britannian irtaantuminen Euroopasta käytännössä merkitsisi unionin yhtenäisyydelle? Mikä on tuo mystinen lyhenne ”Fixit”? Miikka ja Martin puhuvat myös osingoista ja pureutuvat kuuntelijoiden kysymyksiin koroista, tappioista ja monopoleista.

Euroopasta uutta elämää etsivistä ihmisjoukoista suuri osa pakenee Syyrian sisällissotaa. Mitä miettii omaisuutensa menettänyt syyrialainen apteekkari pakolaisena Turkissa? Millaista on elämä sodan keskellä Syyrian Aleppossa? Entä miten Suomen Kiovan-suurlähettilään tehtävät kuun vaihteessa lopettava Arja Makkonen arvioi Ukrainan tapahtumia? Johanna Numminen juontaa.

Kreikkalaisessa mytologiassa prinsessa nimeltä Eurooppa ratsasteli alastomana valkoisella härällä. Nyt tämä prinsessa on työttömänä ja härän korvissa on pakko olla keltaiset korvamerkit. Kolmen viikon päästä mantereemme asukkaat saavat äänestää itselleen 751 edustajaa pitämään huolta Euroopasta ja rakentamaan meille eurooppalaisille yhteistä tulevaisuutta. Euroopasta ja sen ideasta, kulttuurista, rakenteista, yrityksistä ja erehdyksistä keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja historiantutkija Tapio Bergholm.