Podcasts about koronan

Loppuvuoden keikkasuman keskellä Jukka ja Iiro kokoontuivat yhteen juttelemaan Sakset Seis-kampanjasta, Koronan jälkeisestä moodista, sekä tulevista suunnitelmista

Sivupersoonat puhuvat kokemuksen syvällä rintaäänellä etätyöstä. Koronan jälkimainingeissa useat työnantajat rajoittavat työntekijöidensä etätyötä, mutta onko se viisasta? Sivupersoonat toivovat etätyöhön sääntelyä ja muistuttavat, että se tuo myös turvaa ja tasa-arvoa.

Vihdoin Netflixiin oli tullut tämä Tampereella kuvattu Hollywood elokuva, jota tähdittää Karen Gillan ja Aaron Paul.  Elokuva aiheutti suurta hurmosta Suomessa, kun sitä alettiin Tampereella kuvaamaan Koronan keskellä syksyllä 2020. Elokuva onkin kuvattu kokonaisuudessan Tampereella.  Mutta millainen leffa onkaan kyseessä? No se ehkä selviää arvostelusta.  Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Tai oletko käynyt katsomassa Tampereella kuvauksia? 

Ravintolateknologia on Suomessa maailman parhaimmalla tasolla. Avainasemassa siinä on kehittynyt ammattikeittiöiden omavalvontaohjelmisto, johon on usein kytketty laaja määrä sensoreita. Fredman Group Oyn hallituksen jäsen Sami Miettinen haastattelee sen Chefstein - liiketoiminnan johtajaa Arto Mustikkaniemeä. 00:00 Kaupallinen tiedote: Suosakki-podcast. Tilaa Suosakki Spotify:ssä https://open.spotify.com/show/15dn4uYhJA3kxykEV4GqnW?si=f7061794f79f463e Suomen Podcastmedian tuotantoa 01:05 Arto Mustikkaniemi, Fredman Groupin Chefstein-liiketoiminnan johtaja. Sami Miettinen Fredman Groupin hallituksen rivijäsen 02:00 Arton ura – TeliaSonera, Ruutu, Tekes Kiina, SK Telekom Korea 05:20 Kiina on eri maata – Kai Seikun kaltaisia kokemuksia ulkomaalaisten juottamisesta ja sisäpiiristä. Wuhan 08:35 Ravintoloiden omavalvonta – ammattikeittiöiden viranomaisvaatimukset. Suomalainen keittiö on 10:35 Suomalainen ravintolateknologia on maailman parhaimpiin kuuluvia. Tanskalaiset luovuttivat? 11:10 Omavalvonnan kolme askelta – 1) kynästä ja paperista digitalisaatioon, 2) tehtävien automatisointi ja 3) Älykkyys 13:30 Ravintolatyöntekijöiden näkökulma. Työviihtyvyys on kilpailuetu. Sami pohtii onko parta hyvä tapa välttää babyface-look 14:56 Chefstein on Suomen markkinajohtaja. Pitkä kehityspolku suomalaisen sensorivalmistajan kanssa. Keskittyminen ravintolapalveluihin 16:20 Oma kehitystyö on luonut huippupalvelun, johon asiakkaat ovat tyytyväisiä. Asiakkaat voivat valita useista sensoreista tai antureista 18:52 Ohjelmistokehitys miljoonilla euroilla on tehnyt Chefsteinistä erittäin hyvän alustan. Futurice-yhteistyö 21:009 Ravintoloitsijat haluavat vain yhden ohjelmiston – konsolidaatio jatkuu. USA:n Crunchtime vs. Chefstein 23:02 Manuaaliset kirjaukset omavalvonnassa katoavat väistämättä, varsinkin ketjuissa. Henri Alenin pakastimen hälytyscase -esimerkki 24:41 Tuomas Malisen korona-ajan ravintolakapina. Koronan vaikutus ravintolatoimialaan 26:58 Chefsteinin isojen asiakkaiden toiminta: ISS, Restel, Kotipizza, Compass, St1 27:31 Kaupallinen tiedote: Katso Valokuitu valloittaa Suomen Heikki Kaunisto #neuvottelija 216: https://youtu.be/oC90Tf_EwyI?si=X6UEVF8fRvAn8mTE 29:33 Oma CTO Jari Rantala kehittämässä omalla kehitystiimillä maailman parasta omavalvonta-ohjelmistoa. Samin ChatGPT-sarja voisi jatkua Futuricella 33:40 Asiakkaat mm. Kotipizza osa The European Pizza Company, Restel kehityskumppaneina. Tekoäly on mahdollisuus 37:30 Rajapinnat muihin ravintolateknologioihin kuten reseptiikka (CGI Aromi, Matilda Footech ym), kassanhallintaan, ESG-mittarointiin ym. Datan hyödyntäminen 40:58 One ring to rule them all - omavalvonnasta yhteen laajaan ohjelmistoon 41:50 Ammattikeittiöstä kotikeittiöihin ja wolttaukseen? Kylmä ja lämmin ruoka. Julkisen sektorin asiakkaat 45:50 Plug and play, Chefsteinin asentaminen on helppoa. TIlaus onnistuu myös https://www.chefstein.ai:n kautta. SaaS 49:55 Arto Mustikkaniemi Samsung Pohjois-Koreassa ym. Sonera-ajat.

Kiitos Asuntosalkunrakentaja.fi, Suomen Vuokranantajat, Peab, If, Flatco, Taloyhtiösäästö ja Naapurikodit. Tutustu tämän jakson sponsoreiden tarjoamaan sopivan tilaisuuden tullen. Kuuntele ja tutustu: Digivakuudella vuokra-asunto ilman rahavakuutta – vuokratieto.fi – Ostan Asuntoja Podcast #277 Alekoodilla HURU 5 % alennusta. Kaupallinen varoitus - käyttämällä alekoodia joudut alennuksen lisäksi tukemaan Ostan Asuntoja -sisällöntuotantoa. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan voi tilata asuntosijoituskirja.fi -sivustolta. Vieraana on seuraavan suosituksen saanut yrittäjä: "Mikkeliläinen 22-vuotias mies, Jani Piekäinen. Hänellä on tällä hetkellä noin 10 sijoitusasuntoa ja aivan mieletön asenne elämään, työn tekemiseen, yrittämiseen ja sijoittamiseen. Todella inspiroiva tapaus ja kovalla työllä saavuttanut tämän." Jani on introvertti, mutta onnistuin juttelemaan hänen kanssaan 3 tuntia. Tässä Osassa 2 kuullaan muun muassa: Ensimmäisen sijoitusasunnon näytöillä käymisen, tarjoamisen ja kaupanteon tuntesita. Sijoitusasunnon omistajan käytännön kokemuksista, kun keksii kaupantekoa seuraavaksi etapiksi vuokralaisen hankkimisen. Koronan ja armeijan lomamuutosten tuomista haasteista siivousyrittäjän tulopuoleen. Tavoitteesta maksaa laina pois. Yrittämisestä armeijassa. Hetkestä, kun mattoja tampatessa kirkastui, mihin rahoituksen osuuden kierrättämiseen pitääkin keskittyä. Ahkeran teoriaopiskelun ja käytännön yhteensovittamisesta. Asuntosijoitusyrityksen perustamisajatuksen syntymisestä. Kiinteistövälitysliikkeen siivoojasta kiintestönvälittäjäksi vaihtamisesta. Asuntojen katsomisesta taloyhtiöiden analysointiin. Jos Osa 1 on kuuntelematta, aloita siitä. Siinä kävimme läpi seuraaviakin asioita: Jo nuorena säästämisestä kiinnostuneen haasteista kulutusyhteiskunnassa. Kotona yrittämisestä 4H-kerhoon alaikäisenä ilmoittautumalla kasvua hakien. Lukioaikana työn tekemisestä yrityksen perustamisen opiskeluun ja alaikäisenä perustamisen koukeroihin tutustumiseen. Miten Roni Arvonen vaikutti Janin polkuun. Aikasin nukkumaan menemisen ja heräämisen hyödyistä. Asuntosijoituskiinnostuksen alkutaipaleesta. Lukiolaisena pankkiin hakemaan sijoitusasuntolainaa. Neuvottelut vanhempien omakotitalon panttaamisesta asuntosijoituslainan lisävakuudeksi. Miksi rahoitus tuli ennen sijoitusasuntoja? Aten ja Janin yritys on Lattiasta Kattoon. Sosiaalinen media tuo puolet toimeksiannoista – Roni Arvonen – Ostan Asuntoja Podcast #4 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Voit myös liittyä sisäpiiriin, jota kautta pääset käsiksi hyviin sijoitussuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu sivustoon Asuntosalkunrakentaja.fi Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Instassa, Twitterissätai Facebookissa. Lisää löytyy YouTubesta. UUTTA! Asuntosalkunrakentaja Blogista:Sijoitusasunnon rahoitus – Opas aloittelevalle asuntosijoittajalle Lue Pekka Väänäsen "Asuntosijoittajan kvartaali, 3 kuukautta vai 25 vuotta?" -kirjoitus Inderesin sivuilta. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Hei asuntosijoittaja ja vuokranantaja! Kaipaatko kattavaa osaamista vuokraustoimintasi tueksi?  Suomen Vuokranantajien jäsenenä apunasi on lakimiesten joukko, ekonomisti ja tie auki päättäjille asti. Saat pääsyn muun muassa ajankohtaiseen markkinatietoon, hyödyllisiin vuokranantajan työkaluihin, kattavaan tietopankkiin ja jäsenille maksuttomaan lakineuvontaan.  Valitse Suomen Vuokranantajat – hyvien vuokranantajien yhteisö, jonka jäsenyydestä hyödyt.  Liity: vuokranantajat.fi Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua uudisasunnot Suomen kasvukeskuksissa? Peabin asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ne suunnitellaan toimiviksi kestämään aikaa. Vakavaraiselta ja luotettavalta yhtiöltä hankittu uusi asunto on huoleton ja helposti vuokrattavissa.  Saat tiedot uusista kohteista sähköpostiisi ennen julkista ennakkomarkkinointia liittymällä avainasiakkaaksi osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas. Tutustu asuntoihin ja lue lisää peabkoti.fi - Seuraa meitä myös Instagramissa @peabkoti Uudisasuntorakentaminen 2022 -tutkimuksen mukaan Peabin asiakastyytyväisyys on alan korkein - jo viidennen kerran. Ifin vuokaranantajan vakuutuksen saat helposti verkosta. Laske hinta if.fi/vuokranantaja Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi Taloyhtiösäästö etsii säästö- ja lisätulokohteita taloyhtiöllesi. Palvelulla on tulostakuu. Maksat vain toteutuneesta taloudellisesta tuloksesta. Katso lisää taloyhtiosaasto.fi Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi Koodilla KOTIMATKA saat 30 % alennusta Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta. Tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Koodilla ALE20 -20 % alennusta marraskuun 2023 ajan. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. Kurssi on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssi sisältyy Takomon "Asuntosijoittajan vuosi 2024" -valmennuskokonaisuuteen. Jos koet saavasi sisällöstä lisäarvoa tai haluat lähettää terveisiä tai kommentteja, voit tehdä sen ja harjoitella salamaverkon käyttöä Albyn kautta  ostanasuntoja@NostrVerified.com, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok

Miksi Olli Rehniä hakee tasavallan presidentiksi? Miksi Rehn lähtee kisaan valitsijayhdistyksen kautta, eikä pitkäaikaisen puolueensa keskustan ehdokkaana? Mikä on Rehnin mukaan suurin ongelma Suomen politiikassa? Minkälaista ulkopoliittista linjaa Rehn ajaisi presidenttinä ja mitä hän on ajatellut Natoon liittymisestä? Studiossa Tasavallan Parhaaksi ry:n kautta tasavallan presidentiksi pyrkivä Olli Rehn. Jakso on kuvattu 15.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kannattajakortit (2:57) Lyhytjänteisyys (5:03) Suomen suurimmat ongelmat (9:21) Arvokeskustelu (12:55) Koronan vaikutukset (16:52) Ulkopolitiikka (19:57) Natoon liittyminen (27:27) Suomettuminen (32:39) Suomi Natossa (38:58) Euroopan unioni (41:39) Ukrainan sota (44:47) Suhteet Venäjään (49:44) Suhteet Yhdysvaltoihin (51:26) Euroopan integraatio (55:09) Energia- ja ilmastopolitiikka (59:25) Motivaatio presidentiksi

Matkailun arvioidaan palaavan tänä vuonna pandemiaa edeltäneisiin huippulukemiin vaikeista taloustilanteista huolimatta. Turkki havittelee kohteisiinsa inflaation kurittamia eurooppalaisturisteja. Baltiassa matkailunäkymiä sen sijaan synkistää Ukrainan sodan vähentämä risteilymatkustaminen. Samaan aikaan ilmastonmuutos haastaa kehittämään kestävää matkailua, jonka johtomaaksi Suomi pyrkii. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi matkustamisessa pitää lyhentää lentomatkoja. Ohjelman toimittavat Rain Kooli, Jari Tanskanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Anttoni Wikström. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Suomessa muodostetaan uutta hallitusta: mitä Säätytalolla pitäisi EU:sta ajatella? Minkälaisiin tilanteisiin tulevan hallituksen pitäisi EU-politiikassaan varautua? Koronan keskellä EU:ssa päätettiin yhteisvelalla rahoitetusta elpymispaketista. Toistamiseen vastaavaa ei eduskunnan päätöksen mukaan pitäisi hyväksyä. Mitä uuden hallituksen pitäisi linjata suvereniteettirahastosta ja EU:n yhteisvelasta, jotka molemmat saattavat olla etenemässä Suomen vastustuksesta huolimatta? Euroopan parlamentin radiostudiossa Strasbourgissa ovat europarlamentaarikot Alviina Alametsä (vihr.), Elsi Katainen (kesk.) ja Silvia Modig (vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Jonas Rajanto, virtuaalifasilitaattori ja etäkokousmies Grape People -yrityksestä. (www.grapepeople.fi) Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Koronan alussa kaikki halusivat opetella kuumeisesti perustaidot ja tekniikan etäpalavereihin, jotta saatiin kokoukset jotenkin pyörimään. Vasta sen jälkeen päästiin etäkokoustamisen perustaan: psykologisen turvallisuuden ja sitoutumisen pohtimiseen. Turvallisen kokouksen pitämisessä pitää etukäteen miettiä miten edetään systemaattisesti. Onko käsiteltävä kysymys tai aihe oikea tässä tilanteessa ja koskeeko se kaikkia? Kun yhteinen ymmärrys on saavutettu, niin kerätään kaikki erilaiset ratkaisuideat. Näistä valitaan parhaat ja lopuksi sovitaan toimenpiteet jatkoa varten. Kun jokaista on kuultu prosessin aikana riittävästi, niin asiaan voi sitoutua, vaikka lopputulos ei olisi henkilökohtaisesti mieleinen. Luottamusta on vaikeampi rakentaa etänä. Jokainen henkilö etäpalaverissa on omassa todellisuudessaan ja edessä vaihtuu vain nimimerkit palaverista toiseen. Näyttää, tuntuu ja haisee ihan samalta palaverista toiseen. Helposti ihminen lähtee hakemaan vaihtelua jostain muusta kuten puhelimen selailusta tai sähköpostista. Tapaamisen tunnelmaa voi muuttaa haluttuun suuntaan käyttämällä esim. kirjautumismusiikkia. Tulijoille voi kertoa, että aloitamme kohta ja odotellessa voit kuunnella musiikkia hetken ja hengitellä ihan rauhassa. Muita helppoja aloitusmenetelmiä on tehdä sisäänkirjautumisdia, jossa kerrotaan milloin kokous alkaa ja pyydetään muutamaan kysymykseen vastauksia chattiin. Hyviä kysymyksiä ovat mm: mistä liityit tänään kokoukseen, miten päiväsi alkoi (asteikko 1–7), mitä odotuksia sinulla on. Osallistujat joutuvat tulemaan tietoiseksi omasta olostaan ja lukevat muiden vastauksia ja löytävät sieltä yhtymäkohtia ja eroja. Syntyy yhteinen todellisuus, yhteys ja luottamus alkaa kasvaa. Aikaa tähän ei mene kuin 4 minuuttia. Jos etävuorovaikutus ei ole millään tavalla viihteellistä, niin päivien palaveriputket ovat puuduttavia. Viihteellisyyden elementti tekee kokouksesta ainutlaatuisemman ja siitä jää tunne- ja muistijälki. Tietokoneen näyttö myös muistuttaa televisiota ja televisio on kouluttanut meidät odottamaan kiinnostavaa sisältöä, kun me katsomme ruutua. Siinä vaihtuu kuvakulma, on juoni ja draaman kaari. Televisiomaista vaikutusta voi rikkoa sillä, että tekee osallistumisesta vuorovaikutteisempaa tekemällä kyselyjä, jututtamalla chatissa tai laittamalla ihmiset pienryhmiin. Ääniviestejä kannattaisi käyttää enemmän. Niistä välittyy eri asiat kuin sähköpostissa ja ne ovat helpompia järjestää kuin palaverit. Äänen perusteella saa jo kuvan puhujasta ja se auttaa tutustumaan ja luottamaan ihmiseen. Usein se on myös nopeampi tehdä kuin esim. sähköposti. Sähköpostista pitää tarkistaa onko ymmärrettävä ja sopiva kaikille vastaanottajille. Ääniviestissä kuulee jo tauotuksesta ja äänenpainosta esim. epäröinnin, sanojen hakemisen ja tunnetilan. Palavereita pitäisi saada vähennettyä ja ihmisten pitäisi tosi tarkkaan miettiä mihin osallistuu. Älä mene mihin tahansa kokoukseen suin päin. Älä ajattele, että kunhan istun palaverissa, niin aika on hyvin käytettyä. Pitää uskaltaa vaatia palavereiden vetäjiltä tarkennusta kokouksen aiheesta, tarpeellisuudesta ja odotuksista osallistujille. Silloin pystyy itse myös valmistautumaan kokouksiin. Käynnistämällä keskusteluja palavereiden tarkoitukset kirkastuvat. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Nuoruus on elämänvaihe, jolloin pitäisi itsenäistyä vanhemmista, kiinnittyä omaan kaveripiiriin ja oppia yhteiskunnassa tarvittavia asioita. Itsenäistyä monella eri tavalla. Koronapandemian aikana mikään näistä ei toteutunut, vaan koulut sulkeutuivat, harrastuksiin ei päässyt ja tapahtumat kiellettiin. Lisäksi korona toi mukanaan huolta omasta tai läheisen sairastumisesta. Eri tutkimuksissa on selvitetty koronan vaikutuksia nuoriin, ja tulokset ovat huolestuttavia. Nuorten hyvinvointi ja oppimistulokset heikkenivät sekä yksinäisyys lisääntyi. Myös psykiatriset diagnoosit lisääntyivät, samaan aikaan hoitoon oli vaikea päästä. Kriisit eivät loppuneet pandemiaan. Koronan jälkeen Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, sähkön ja sitä myötä koko elämisen kustannukset kohosivat. Oman huolensa tuo myös ilmaston lämpeneminen. Monen aikuisenkin turvallisuudentunne on horjunut. Sekä nuoria että kaikenikäsiä voi tukea kuitenkin monella tapaa aivan tavallisessa arjessa. Haastateltavat: Apulaisprofessori Eija Pakarinen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta sekä Suomen Akatemian Pandemics-tutkimusohjelman EduRescue-hankkeesta, yksinäisyystutkija, professori Niina Junttila Jyväskylän ja Turun yliopistoista sekä professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Kevään asuntopäivityksessä vieraina ekonomistit Veera Holappa PTT:stä ja Joona Widgrén OP:sta. Toimittajana Mikko Jylhä. OP arvioi, että asuntojen hinnat laskevat tänä vuonna keskimäärin 4-6 prosenttia, ja syvin pudotus nähdään vuoden alussa. Eniten hinnat laskevat pääkaupunkiseudulla, 6-8 prosenttia. Vaikka hintakehitys paranee vuoden loppua kohti, laskevat vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat koko maassa 2,5 prosenttia, eikä laskua edeltänyttä hintatasoa saavuteta, ennustaa PTT. 00:35 Asuntovelallinen ja pankkikriisin uhka 06:10 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi 13:30 PTT:n Alueellinen asuntomarkkinaennuste 18:05 OP:n Asuntomarkkinakatsaus 2023/Q1 22:30 Koronan jäljet asuntomarkkinoilla 25:00 Tilanne kasvukeskusten ulkopuolella 28:00 Rakentaminen ja uudet asunnot 33:30 Vuokramarkkinat ja asuntosijoittajat 37:25 Taloyhtiölainoihin liittyvät riskit 43:10 Asumisen unelmat ja realiteetit 48:30 Yhteenveto

M/S KalloBoat seilaa vuotavalla sählypallolla läpi taraflex-aallokon jo 122. kerran. 122. juhlajakso sisältää ihania aiheita, joista olennaisimpia ovat liiton talouden huolestuttavat tappioluvut sekä F-liigan kevään draft-uutuus, joka herättää edelleen valtavasti kysymyksiä. Brandytyöryhmässä keksitään aivan oikea ja hyvä kehitysidea F-liigalle. M/S KalloBoatin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Teknisenä tuottajana ja kolmantena juontajana toimii Reeo Tiiainen. Löydät sen myös Itunesista ja Spotifysta. Jakson sisältö: 1. Erä: Madonlukuja 00.00-23.40 Liiton taloustilanne on puhuttanut viime viikkoina - Mistä puhutaan ylipäänsä? - Itse tappiosumma ei ole varsinainen ongelma - Sopeutustoimet? - Reaktiot? - Koronan vaikutus? - Mitä Rexan yläasteen taloustaidon kurssi opetti? 2. Erä: Rahaa tulee ovista ja ikkunoista 23.41-1.06.44 Draft - Mitä uutta sählyn NHL-rintamalla? - Miksi seurat eivät juurikaan kommentoi draftia julkisesti? - Mikä on draftin hintalappu? - Mikä on draftissa se osio millä tehdään rahaa? - Paras draft-strategia? - Koska Pekka pyytää julkisesti anteeksi KalloCastilta NHL-kommenttejaan? 3. Erä: Brandytyöryhmä 1.06.45-1.15.49 - Viikon posi ja nega - Realistinen parannusehdotus KalloCast tekee kaupallista yhteistyötä Budget Sportin ja Tallink Floorball Tournamentin kanssa.

Valjakkoyrittäjät ja -koirat ovat kulkeneet haasteesta toiseen. Koronan seurauksena koirilta loppuivat työt ja esimerkiksi Lapissa tuhansien rekikoirien tulevaisuus oli vaakalaudalla. Erilaisten ruokakeräysten ansiosta suurin osa koirista saatiin pidettyä hengissä yli pandemia-ajan. Nyt valjakkokoirilla riittää töitä, kun Lapissa eletään ennätyksellistä turistikevättä. Huolenaiheeksi on sen sijaan noussut ruoan, sähkön ja polttoaineiden hintojen nousu, joka vaikuttaa jo valjakkoyritysten kannattavuuteen. Urho Ahomaalla on huolehdittavanaan 176 koiraa Saariselän Kuukkelilammella. Apetta kuluu noin sata kiloa päivässä. Se koostuu valmisruokanappuloista, lihasekoitteesta ja vedestä. Ruoka tulee pääosin ulkomailta suurina erinä. Muun teurasjätteen käyttö on vähäistä, koska se pitäisi noutaa teurastamolta erikseen ja sen käsittely koiratarhalla on hankalaa. Nyt porojen teurastamisen yhteydessä menee roskiin satoja tonneja koirille ruuaksi kelpaavaa liha- ja luujätettä. Alueelle toivotaankin teollista toimijaa, joka valmistaisi poron teurasjätteestä koiranruokaa. Urho Ahomaan kanssa aiheesta keskustelee Jarmo Siivikko.

- Meillä on koronatilanne sairaalan osalta rauhallisempi kuin yli vuoteen. Influenssatilannekin on rauhoittumaan päin, kertoi infektioylilääkäri Ville Lehtinen Radio Voimalla maanantaina. Uusi kevennetty maskisuositus on voimassa maanantaista lähtien Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalla. - Tässä tilanteessa katsoimme, että nyt on sopiva hetki keventää erityisesti näistä lyhyistä kontakteista, joissa myös tartunnan riski on pienempi, ylilääkäri vahvistaa. Koronan suhteen tilanne on Lehtisen mukaan rauhallisempi kuin kertaakaan syksyn 2021 jälkeen. - Tämä on hyvinkin poikkeuksellisen rauhallinen tilanne. Influenssan sairaalahoidon tarpeen huippu nähtiin Lehtisen mukaan vuodenvaihteessa. - Nyt on ollut rauhallisempaa, mutta influenssan suhteen joudumme kyllä vielä, samoin kuin koronankin suhteen, pitämään tilannetta silmällä. Uusia aaltoja on kyllä vielä tässä talven aikana mahdollista nähdä. Maailmalla kiertävän Kraken-variantin ensimmäiset tapaukset on jo Suomessa ja Lehtisen mukaan yleensä uusiin variantteihin liittyy uusi aalto. - Se voisi ehkä olla meillä siellä maalis-huhtikuussa. Tähän liittyy kyllä monia epävarmuustekijöitä. Meillä on aika paljon sairastettua tautia syksyn ajalta ja väestöstä on kuitenkin peruspohjarokotuskattavuus hyvä. Kuuntele haastattelu:

Kuka tarvitsee koronan tehosterokotteen? Korona-viruksen uusimmista varianteista sekä Suomen rokotetilanteesta ovat keskustelemassa zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta sekä asiantuntijalääkäri  Mika Muhonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Teräksen uusi tuleminen. Inkooseen on suunnitteilla suuri terästehdas. Keskustelemassa energia-asiantuntija pitkänlinjan johtava asiantuntija energia- ja ilmastopolitiikka, emeritusprofessori Martti Kätkä sekä energiatekniikan professori Juhani Hyvärinen Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta LUT:ista. Israelin hallituksen uudet ja vanhat tuulet. Millaista politiikkaa Israelin uusi hallitus tekee, mitä vaikutuksia sillä on maan sisäpolitikkaan ja suhteisiin maailmalle? Haasteteltavana tutkijatohtori Antti Tarvainen Helsingin yliopistosta.  Juontajana Marjo Näkki. Toimittajana Mikko Haapanen ja tuottajana Marija Skara. 

Helsingin kaupungin kansliassa päällikkönä oleva Johanna Seppälä, tietotekniikka-alan toimitusjohtaja ja Boss Level podcastin Sami Honkonen sekä puolustusvoimien logistiikkalaitoksen majuri Tomi, jakavat näkemyksensä esihenkilönä toimimisesta ja työntekijöiden johtamisesta sekä esihenkilöiden vastuusta omaan ja työntekijöiden jaksamiseen. Koronan aiheuttamat muutokset johtamisen ilmapiiriin ja luottamukseen työpaikoilla puhuttavat jokaista, ja toimivat ratkaisut jutellaan avoimesti auki.

Koronan ja noroviruksen sekä bilehuumeiden aaltoilut näkyvät viemärivesistä. Jätevesistä seurataan tautimikrobien, huumeiden ja lääkkeiden määriä. Poliovirusta on vahdittu jo 60 vuotta ja vahditaan jatkossakin. Seurannassa on myös Covid-19. Vaikka polio on rokotuksilla hävitetty ihmiskunnasta, niin seurantaa tarvitaan, jotta sen paluu voidaan estää. Uusi tulokas, covid-19 -koronavirus, tarttuu helposti ja leviää nopeasti, joten se on viikottaisessa seurannassa. Bakteerien antibioottiresistenssiä tutkitaan kerran vuodessa, ja se riittää hitaan resistenssipandemian seurantaan. Jätevesien mikrobisoppaa tutkivat johtava asiantuntija Tarja Pitkänen ja oikeuskemiayksikön päällikkö Teemu Gunnar, molemmat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Ohjelman toimittaa Leena Mattila.

Meidän 10. jaksossamme käydään läpi yleisimpiä vauva- ja taaperoajan tauteja sekä vaivoja. Vieraanamme jaksossa on Pikkujätin kokenut lastenlääkäri Pirkko Keronen. Keskustelemme mistä tunnistaa flunssan, Koronan tai RS-viruksen ja tarviiko niitä edes erottaa toisistaan? Milloin flunssa on sellainen, että pitää mennä lääkäriin? Mitä kotikonsteja? Entäpä jos flunssa pitkittyy ja korvat tulehtuvat? Mistä tiedän onko vauvalla tai taaperolla hampaat vai korvat kipeät? Paljonko kuumetta on normaalia ja mikä ihmeen kuumekouristus? Näistä ja kaikesta muusta keskustelemme tässä jaksossa. Jaksossa yhteistyössä Lastenlääkäriasema Pikkujätti ja If vakuutusyhtiö. Vauvavakuutuksen löydät tästä linkistä. Kätilön kahvitunnilla keskustellaan rennosti mutta rohkeasti naisen elämänkaaren eri vaiheista: lisääntymisterveydestä, hedelmällisyydestä, lapsettomuudesta, raskaudesta, synnytyksestä ja vanhemmuudesta. Keskustelemme myös seksistä ja seksuaalisuudesta sekä arkaluontoisista asioista ja tabuista. 1.kauden aiheena oli synnytys ja 2. kaudella keskustelimme raskaudesta. Kolmas kausi on aiheesta lapsivuodeaika. Kolmannella kaudella mukana ovat Naisten Aava, Pikkujätti sekä If vakuutusyhtiö. Seuraathan meitä myös instassa nimellä @katilonkahvitunti. Podcastin takana ovat kätilöt Heidi Eloranta ja Ulla Karhu. Podcastin musiikki www.zapsplat.com.

Koronan uusi BA.5-omikronmuunnos saapui Suomeen. Haastateltavina Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ja Virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Uusi virusmuunnos kiertää immuniteettia paremmin kuin entiset. "Seuraava aalto tulee, ja veikkailtiin, että se on kesälomakauden jälkeen, mutta nyt jännitetään, osuuko se jo juhannuksen jälkeiseen aikaan, joka on terveydenhuollon kannalta iso haaste. Meillä on henkilöstovajauksia ja vaikea saada kesäksi sijaisia", Lehtonen kertoo. Lehtosen mukaan jo noin 30 prosenttia koronatartunnoista on uutta BA.5-muunnosta. "BA.5-kanta on levinnyt Suomessa. Tarttuminen tapahtuu Suomessakin nopeasti", Vapalahti kertoo. Vapalahden mukaan rokotusten ja jo sairastettujen varianttien takia eri maissa nähdään eroja. "Etelä-Afrikassa on niin moni sairastanut jo eri versioita tästä koronasta että siellä sairaalahoidon tarve ja kuolleisuus jäi matalaksi BA.5:n osalta, toisin kuin Portugalissa", hän kertoo. Lehtonen kritisoi Suomen rokotuspolitiikkaa. Ruotsissa, missä jaetaan pian jo viidettä rokoteannosta, on hänen mielestään toimittu paremmin. Yhteiskuntaa ei kuitenkaan tarvitse Lehtosen ja Vapalahden mukaan laittaa säppiin. He kuitenkin kehottavat ottamaan rokotukset ja tarvittaessa käyttämään kasvomaskeja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Koronan hoitamisesta Suomessa vastannut ministeri Krista Kiuru saattoi johtaa koronatoimia huomattavasti yksivaltaisemmin kuin kukaan kuvitteli.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Annikka Mutanen.Tämä podcast julkaistiin 24.5.2022.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa.Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Koronan pirulainen kävi kurittamassa Pauliinaakin, mutta tänään oli töihinpaluun aika. Mutta mihin loppui Pauliinan vauvakuume? Sukupuolten taistelussa Tomi on kohdannut naisen toisen jälkeen. Lähteekö miesten leiri uuteen viikkoon voitokkaana? Vastassa tietopaketti Tarja. Mikko on löytänyt linnunlaulusta tutun sävelen.

Podcast juoksusta ja isyydestä. Tämä podcast on kaikille, joiden jalat ovat lyijyä ja yöunet liian lyhyitä. Kakkoskausi lyöty tulille! Tässä jaksossa aiheena mm. harjoittelu koronan jälkeen, faijojen luova tauko ja liikunta lasten kanssa. Meidät löytää lisäksi: Instagramista: https://www.instagram.com/faijatjuoksee  Stravasta: https://www.strava.com/clubs/faijatjuoksee  Palautetta / ehdotuksia otetaan vastaan enemmän kuin mielellään osoitteeseen faijatjuoksee@gmail.com tai ylläolevan Stravaklubin / Instagramin kautta. Kiitos jo tässä vaiheessa siitä upeasta palautteesta, jota ollaan ehditty saamaan! Camoon!! #faijatjuoksee Laittakaa myös kysymyksiä tulemaan!

Podcastin kolmannessa jaksossa puhutaan siitä, miten korona-aika on vaikuttanut esittävän taiteen toimintaedellytyksiin ja sisältöihin. Ohjelman vieraina ovat teatteriohjaaja ja Myllyteatterin taiteellinen johtaja Aino Kivi sekä Espoon Kaupunginteatterin johtaja, teatteriohjaaja Erik Söderblom. Keskustelussa pohditaan muun muassa sitä, miksi kulttuuritapahtumien kohdalla koronaan sairastumisen uhkaa on pidetty erityisen suurena. Entä mitä kulttuurin kansallisesta merkityksestä kertoo se, että sitä ei tulkittu monien muiden alojen lailla yleisesti tärkeäksi työksi ja elinkeinoksi? Onko taide vain arkea juhlistava kirsikka kakun päällä, vai pitäisikö se nähdä perustavana välineenä itseymmärryksen lisäämiseen ja pandemiankin kaltaisten koettelemusten ylittämiseen?

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Podcastin 57. jakson vieraana laulaja, säveltäjä, sanoittaja, artisti Stina Koistinen. Jakso taltioitiin 1.11.2021. Videoversio: https://youtu.be/Eg30HddMg4g Spotify: https://spoti.fi/3KUNJIL Apple Podcasts: https://apple.co/3u5Qml0 RSS: bit.ly/3zsSJ1X Korjaus 00:57:29 Muistan väärin. Purple Rainin kysymysmerkki oli Princelle se, kuulostaako se liikaa Journeyn Faithfullylta, + se oli alun perin countrybiisi joka löysi lopullisemman muodon bändin jameissa. 00:00:00 Musiikilliset juuret. 00:05:59 Ekat omat biisit. Balettiesitys. 00:09:14 Musiikin merkitys ja opiskelu. Happy-Go-Lucky. 00:13:57 Erilaisten musiikkiopintojen rooli. 00:17:52 Sopiva kuri. Rajoiteharjoitteet. 00:21:59 Teatteri ja äänenkäyttö. Oman äänen oppiminen. 00:23:51 Pianoinnostuksen loppumisesta. Vastenmielisyyden ylittäminen. Improvisaatio. 00:27:38 Measures ja Color Dolorin synty ja muotoutuminen. 00:33:14 Color Dolorin ja yhteistyö Nicolas "Leissi" Rehnin kanssa. 00:37:24 Studion ja liven ristiriidat. Eka otto ja liika hinkkaaminen. 00:41:13 Rajoitusten ja dedisten merkitys. Nolous ja Janos Valmunen. 00:47:51 Kateus. 00:51:33 Itsekriittisyys. Kill your darlings. 00:58:44 Ikuisuus-levy. Seuraava Stinako-levy. 01:12:33 Kuu. Salaisuuksia. 01:16:45 Kuu nousee tänäkin yönä -biisi resitaationa. Paatos, Nick Cave ja saarnaaminen. 01:21:12 Mikä musiikissa on vaikeinta? Hylätyt biisit opettajina. 01:25:37 Shy-biisi ja ujous. Koti-ikävää ja enkelinmaitoa Uruguayssa. 01:30:19 Syvimmin muusikkouteen vaikuttanut musiikki ja muu. 01:34:14 Koronan vaikutukset muusikkoon. Loputtomat resurssit. 01:39:10 Frank Frank Frank. Naisten työllistäminen. 01:44:46 Ikuisuuden äänitys. Tuottaminen. Inspiraatio. Möhlääminen. 01:53:21 Lempeyden merkitys tässä ajassa. Goisthoff. 01:55:20 Mitä on musiikki? Mitä me ollaan tekemässä täällä maailmassa? 01:57:34 Loppulyhyet. Muita avainsanoja: Laulutunnit Mykaboom Sibelius-lukio Oriveden opisto Pop & Jazz Konservatorio Musiikkiteatteri Irina Milan Auvo Vihro Sanni Orasmaa Vapaa säestys Ihmineläin Kuusumun profeetta Nick Cave Myötähäpeä Muusikkous Kanavointi Linkkejä: Measures-live https://bit.ly/35j1h0m Happy-Go-Lucky: Clap Hands https://bit.ly/3G5FTIP Human by Nature https://bit.ly/3u5PuwT Ihmineläin https://bit.ly/3G5OrPU Janos Valmunen: Bussipysäkillä https://bit.ly/3L0zB0X Linda Fredriksson: Juniper https://bit.ly/3KS9sB5 Stinako: Kuu nousee tänäkin yönä -musavideo https://bit.ly/3o67kMi Stinako: Kuu nousee tänäkin yönä -live https://bit.ly/3r5Jbrl Leena Krohnin Salaisuuksia https://bit.ly/3u5r9r9 Kuusumun profeetta: Ei aurinko milloinkaan laske https://bit.ly/3g5qgGN Color Dolor: Shy https://bit.ly/3o54k2L Télépopmusik: Angel Milk https://spoti.fi/3ILtaMX Dead Can Dance: The Ubiquitous Mr. Lovegrove https://bit.ly/3IIyKQl CMX: Aura https://spoti.fi/3o3pZbT Xenia Kriisin https://bit.ly/3ADFQTt Hanna Tolf https://bit.ly/3AQsDHb Elifantree https://bit.ly/3o6K68T Frank Frank Frank: Frida ep https://bit.ly/3KQKjqm Mikael Saari ja väärä nuotti https://bit.ly/3u64B9I Stinan IG https://bit.ly/3H48yPL Stinakon IG https://bit.ly/3rSwUWi Stinan kotisivut https://bit.ly/35xbwOU Color Dolor https://bit.ly/3u4Ar6v Color Dolorin IG https://bit.ly/3u8pxwv ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. Tilan ja laitteistoa podcastille tarjosi https://audiospot.fi

Koronan omikron-muunnos leviää nyt kovaa vauhtia. Samaan aikaan ohjeistukset ja poliittinen kiistely hämmentävät. Mikä on Suomen linja koronan vastaisessa taistelussa? Kenellä on johtajuus? Politiikkaradion studiossa ovat kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sekä SDP:n kansanedustaja Aki Lindén. Toimittajana Marjo Näkki.

Janne Kuikka ja Aki-Petteri Pulkkinen listaavat Keskiympyrä-podcastissa kalenterivuoden 2021 topit ja flopit. Uutiset (03:20) Leveä vai kapea kaukalo? (16:13) 2021 topit ja flopit (33:02)

Työehtosopimusneuvotteluissa eurot, sentit ja prosentin kymmenykset ovat tiukassa. Rahaa ei Etelärannasta tipu, mutta ensimmäinen ilmoitus altistumisesta koronavirukselle on neuvottelupöydistä kantautunut. Yleiskorotus on työnantajille myrkkyä. Sivupersoonat kutsuvat myös pääkirjoitustoimittajia tutustumaan ay-liikkeen toimintaan vuonna 2022. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki on Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Tuomas Malinen, GnS Economicsin toimitusjohtaja, palaa tasan vuosi sitten kertaamaan miten maailma on muuttunut #neuvottelija kanavan katselluimman jakson #neuvottelija 54 - The Great Reset (Tuomas Malinen) jälkeen. Jaksoa on katsottu yli 120,000 kertaa. Tuomas Malisen vierailut ovat keränneet Youtubessa yli miljoona katselua. Kansalaisyhteiskunnan vastapaino despoottista, jopa totalitaristista valtiokoneistoa tasapainottamaan on yhä tärkeämpää vuonna 2022. Tämä vastavoimien teoria on esitetty Acemoglun ja Robinsonin kirjassa Kapea käytävä. Tuomas pohtii myös muiden #neuvottelija-jaksojen teemojen kehitystä: #neuvottelija 43 - Koronan toinen aalto ja globaali dystopia (Tuomas Malinen) #neuvottelija 104 - Rahatsunami, tuotantokapeikot ja vapaudet (Tuomas Malinen) 00:00-00:58 Perustuslain merkitys ja väärinkäyttäminen vaatimalla perusoikeuksien "ansaitsemista". Great Resetin tavoitteena on hajoittaa yhteiskunnan koheesio. Kokeneen kansanedustajan palaute Tuomas Malisen elvytyspakettikeskustelun voimasta ja kansalaisyhteiskunnan aktivoinnista 00:59-39:28 Tuomas Malinen ja Sami Miettinen keskustelevat The Great Reset 2.0 - teemoista Rauhallista joulua! #ekonomistit #inflaatio #politiikka #sijoittajat #neuvottelija#neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Psikiyatrist Dr. Muzaffer Kaser ile psikoz, hezeyanlar, halisünasyonlar ve inançları konuşup, koronanın bilişsel etkileri ve tıpta yaşanan beyin göçünü konuşuyoruz.

Joulun jälkeen Vesijärven jään paksuus voi olla jopa 30 senttiä, Alasenjärvellä kisataan huomenna pilkkijöiden piirinmestaruuksista Alasenjärven jäälle kokoontuu huomenna sunnuntaina toistasataa pilkkijää vuoden 2021 piirimestaruuskilpailuihin. – Koronan vuoksi emme ole kahteen vuotee päässet kisaamaan. Olisimme mielellämme pitäneet kisan jo maaliskuussa, mutta koronan vuoksi se ei ollut mahdollista. Onneksi nyt onnistuu, kilpailunjohtaja Sami Kainulainen kertoo Radio Voiman haastattelussa. Kisoissa on maskit käytössä kisakeskuksessa ja punnituksessa. Alasenjärven jäällä on jäätä parikymmentä senttiä. Jäällä on todella liukasta, kun jään pinnalla on vettä. Vesijärvessa jäätä noin 20 senttiä Vesijärvi jäätyi tänä vuonna aikaisin. – Ympäristötoimi teki viime viikolla virallisia mittauksia ja ohuimmillaan jäätä oli 12¬–14 senttiä. Olen kuullut, että Enonsaaren ympäristössä ja Kajaanselällä jäätä on noin pilkkijöiden mukaan noin 20 senttiä. Kainulaisen mukaan, jos lunta ei tule ja ennusteessa olevat 10¬–15 asteen pakkaset toteutuvat, tullee Vesijärven jää olemaan joulunpyhien jälkeen noin 30 senttiä. – Tällä hetkellä voi huoletta jalkaisin mennä, kunhan muistaa jäänaskalit. Lisäksi olisi hyvä olla kaira mukana. Kuuntele podcastista lisää huomisista pilkkikilpailuista! Toimittaja: Eeva Ristkari

Nousevatko korot ja kiihtyykö inflaatio, miten EKP ja EU reagoivat taloustilanteeseen - entä Suomi? OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio ja ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti.. Merenkulun turvallisuus Itämerellä puhuttaa jälleen. Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusyksikön päällikkö, komentaja Mikko Simola. Korona leviää nyt jopa kahdesti rokotettujen keskuudessa. Samalla lisääntyvät puheet ns. hätäjarrun vetämiseksi. Keskustelemassa Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet ja strategiajohtaja Pasi Pohjola, STM. Pandojen kohtalo ja Kiinan pehmeä vallankäyttö. Lapin yliopiston professori Matti Nojonen ja Ähtärin eläinpuiston toimitusjohtaja Arja Väliaho. Kolumni. Janne “Rysky” Riiheläinen: Natokeskustelu kiihtyy Suomessa kun Venäjä ryhtyy puhumaan etupiiristään. Uusinta. Nousevatko korot ja kiihtyykö inflaatio, miten EKP ja EU reagoivat taloustilanteeseen - entä Suomi? OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Hanna Juuti, Ilkka Lahti ja Marija Skara. Tuottajana Tarja Oinonen.

Koronan uusi omikron-tuleminen, koronapassi ja pääministeri Marin… Jan toipuu omasta koronastaan, Kalle ymmärtää Marinin päätöstä mennä ravintolaan. Mutta pääministerin pitäisi olla paavillisempi kuin paavi. 
Mikä on Angela ”Mutti” Merkelin perintö, mitä Olof Scholz aikoo? Atomivoimasta luopuminen, suuren pakolaismäärän humaani vastaanotto, EU:n yhteisvastuullinen lainanotto? Scholz on kutsunut EU-veron olevan ”hamiltonilainen hetki”, viitaten USA:n perustajaan.

 Pitääkö äärioikeistosta olla huolissaan? Onneksi ei enää ole äärivasemmistoa? Jos näin, olkaamme siitä onnellisia. Anarkistin käsikirjassa sanotaan: aiheuta omalla toiminnallasi, että yhteiskunnan väkivaltakoneisto tulee esiin. Ja: muista sitten uhriutua!

Tässä jaksossa tavataan näyttelijä ja muusikko Mikko Leppilampi, joka ennen tätä jaksoa tunnettiin maan suosituimpana tv-juontajana. Reilu tunti rehellisen rustiikkia pohdintaa elämästä, sattumuksista ja valinnoista. Tämä jakso on tuotettu yksinoikeudella Podmelle. Shownotes 06:30 Monilahjakas Mikko, jonka tie koulutettuna näyttelijänä ja taiteilijana jää monien sattumien kautta nuorempana kesken, pohtii aiempia valintojaan urallaan. 32:08 Nopea uranousu Suomessa luo painetta ja sen mukana tulee yhtaikainen tarve paeta ja valloittaa. Tämä käännekohta kertoo muutosta Los Angelesiin - huikea ja yksityiskohtainen tarina, jossa ei ole onnellista loppua. 59:54 Koronan ja lockdownin myötä käynnistyy totaalinen vastakohta Mikon aiemmalle hektiselle arjelle, ja vie tilanteeseen, jossa se mitä Mikko on, ei peilaa sitä mitä hän haluaisi olla - on muutosten aika.

Koronan omikronmuunnos, mihin meidän Suomessa tulee varautua? Johtaja Mika Salminen, THL. Hallituksen koronaneuvottelujen ennakointia. Professori Kimmo Grönlund, Åbo Akademi.  Kirjeenvaihtajakierros, omikron Euroopassa. Rikhard Husu, Bryssel, Karoliina Kantola, Kööpenhamina ja Pasi Myöhänen, Lontoo.   Ylen aluevaalisivustot aukeavat, verkkotuottaja Ville Laakso.  Millainen haaste aluevaalit on selkokielen käyttäjille? Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Henna Kara. Kolumni. Toni Viljanmaa: Boomerit, millenniaalit ja x-sukupolven edustajat tappelevat siitä, kuka saa olla uhri Suomessa. Uusinta. Koronan omikronmuunnos, mihin meidän Suomessa tulee varautua? Johtaja Mika Salminen, THL. Juontaja Mira Stenström. Toimittajat Marija Skara, Päivi Dahl ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti.

Tällä kertaa ääneen pääsette te, hyvät kuulijat, kun Meisterit toimii Urheilukansan radiona. Sana oli vapaa ja teitä puhututtivat mm. Naisten salibandyn vähäinen näkyvyys miehiin verrattuna, Urheilulähetykset ja selostajat maksukanavilla, Koronan jälkeinen yleisökato urheilukatsomoissa, Onko urheiluselostaminen journalismia ja Minkä takia monet seurat ja sarjat eivät panosta tarpeeksi viestintään, markkinointiin ja sosiaaliseen mediaan. Äänessä Julius Mella, Joni Salo-oja, Heikki Möttönen, Toni Lång, Tuomas Heikkilä ja Jyri Sulander. Yli puolitoista tuntia tanakkaa mielipidettä ja monenlaista urheiluasiaa.

Valko-Venäjän temput ja niihin vastaamisen ongelmat. Johtaja Jukka Savolainen, Euroopan hybridiosaamiskeskuksen Haavoittuvuudet ja resilienssi –verkosto ja tutkija Kristiina Silvan, UPI. Lisäksi raportti Puolasta, ulkomaantoimittaja Erja Tuomaala.  Veropäivä Ylellä - mitä tietoja saamme ja miksi nämä kerromme. Taloustoimittaja Timo-Pekka Heima. Veropäivä: Ensimmäiset tiedot: suurituloisimmat. Taloustoimittaja Antti Parviala.  Saatujen verotietojen analysointi: Koronan vaikutus, yrityskaupat, kuka ansaitsee ja maksaa veroja. Mitä verotiedot kertovat suomalaisesta yhteiskunnasta? Keskustelemassa Emilia Kullas, johtaja, EVA ja julkisen talouden erikoistutkija Ohto Kanninen, Palkansaajien tutkimuslaitos. Veropäivä: Uusimmat tiedot. Taloustoimittaja Antti Parviala. Kulttuurialan ihmisten tulot ja tulonmuodostus koronan aikana. Johtaja Marjo Mäenpää, CUPORE. Toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, Veronmaksajien Keskusliitto summaa veroaamun. Kolumni. Matti Mörttinen: Elämme yltäkylläisyyden pulataloudessa. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Atte Uusinoka ja Carolus Manninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

EU:n ulkorajalle on kertynyt syksyn ja nyt alkutalven mittaan toistuvasti Valko-Venäjän masinoimana tuhansia turvapaikanhakijoita, operaatiossa joka muistutti kylmäävän paljon sitä mitä Venäjä teki Suomelle 2016, kun Ladoilla ja polkupyörillä kärrättiin turvapaikanhakijoita Venäjältä Suomen rajoille. Nyt Valko-Venäjän pitkä kampanja on tuottamassa tulosta, ainakin arvioiden siitä miten paljon paniikkia rajojen uhkaaminen on alkanut aiheuttaa ympäri Eurooppaa, myös Suomessa asti.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Hanna Mahlamäki.Tämä podcast julkaistiin 10.11.2021.#hsvisio #hsvisiopodcast Lisäksi podcastissa: -> Koronan vaikutukset veroihin näkyviinLyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa.Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

AB'den sert Türkiye raporu... Dışişleri'nden rapor tepkisi: Çifte standartlı yaklaşım... Irak, Suriye ve Lübnan tezkereleri TBMM'de... Akşener ve Kılıçdaroğlu'ndan Osman Kavala için "hukuk" vurgusu.. Kıbrıs'ta kaset depremi Hekimlerden süre protestosu: 5 dakikada hekimlik yapılmaz... Koronanın çok bulaşıcı yeni varyantı... Market, pazar ürünleri için yüzde 30 zam uyarısı... Kısa Dalga Bülten yayında

Koronapandemia viilsi vakavan haavan keikkailusta elävään musiikkimaailmaan, mutta saattoiko “pakkolomassa” olla myös positiivisia puolia? Lisäksi päätoimittajatrio pyörittelee kummajaista nimeltä Tiktok ja soittaa sen päälle ymmärtävälle artistille, Evelinalle. Lopuksi nostetaan jalustalle entisen Judas Priest -kitaristin uuden yhtyeen levy, joka saa kolmikon naurupäälle, hyvässä ja pahassa.

Ekaterina muutti Dubaihin koronan keskellä. Millaisia valmisteluja muutto vaati, mikä vei eniten aikaa, mitä tapahtui Dubain päässä, mistä uuteen kotimaahan sopeutuminen lähti ja mikä on yllättänyt? Vastaukset näihin sekä hyviä neuvoja Dubaihin muuttoon liittyen tämän viikon jaksossa!

Asuntomarkkinat ovat yllättäneet positiivisesti viimeisen vuoden aikana. Jatkuuko asuntohintojen nousu? Entä missä päin Suomea riittää kysyntää? Asuntomarkkinoiden näkymistä ovat keskustelemassa Nordean Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala, päästrategi Jan von Gerich sekä Suomi-ekonomisti Juho Kostiainen. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Aivotyöläiset kaipaavat pelisääntöjä ja yhteisöllisyyttä – Lahtelaishanke kehittää aivotyöläisten työhyvinvointia Yli puolet työntekijöistä tekee aivotyötä eli sellaista työtä, jossa istutaan koneen ääressä ja aivot tekevät varsinaisen työn. LAB-ammattikorkeakoulun Asiantuntijatyön työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämishanke, ATK-hanke jalkautui kymmeneen päijäthämäläiseen yritykseen ja organisaatioon kehittämään asiantuntijoiden työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työhyvinvointia lähdettiin kehittämään työntekijöiden keskuudesta nousseiden kehityskohteiden kautta. Pääkehityskohteet etsittiin työpajojen avulla. Asiantuntijat saivat myös henkilökohtaiset mittaustulokset omasta palautumisestaan ja istumisen määrästään. – Koronan myötä etätyö lisääntyi ja huomasi selvästi, että työyhteisöissä kaivattiin yhteisiä pelisääntöjä palaverikäytäntöihin sekä yhteisöllisyyttä, projektiasiantuntija Kirsi Kiiskinen kertoo Radio Voiman haastattelussa. Kehittämiskohteiseksi nousivat myös istumisen vähentäminen ja työn tauottaminen. –Monelle tuli mittausten myötä vähän yllätyksenä kuinka paljon päivän aikana tulekaan istuttua. Hankkeessa työpaikoilla luotiin uutta toimintakulttuuria: palavereiden kestoksi merkattiin tunti, mutta sovittiinkin pituudeksi vain 50 minuuttia, jotta päivään syntyi luonteva tauko. Kiiskisen mukaan palavereja muokattiin myös kävelypalavereiksi, jos näytön ääressä istuminen ei ollut pakollista. Projektipäällikkö Johanna Irjala kertoo, että hankkeen tuloksista on julkaistu opas asiantuntijatyön työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseksi. Opas on suunnattu sekä työntekijöille että johtajille. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa olivat mukana hanketta vetäneen LAB-ammattikorkeakoulun lisäksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu sekä Suomen Urheiluopiston kannatusosakeyhtiö. Kuuntele podcastista, miten työhyvinvoinnista saa suuremman osan toimiston arkea kuin merkinnän kesäkuun kalenteriin ”tyhy-päivä”! Haastattelu on tehty 11. syyskuuta 2021. Toimittaja: Eeva Ristkari

Casemakersin bisnes otti ison kolhun koronapandemian alettua. Firma joutui miettimään asiakaskuntansa täysin uusiksi lennosta. Yrittäjä Henri Hänninen kertoo, miten homma meni ja mitä tehtiin. Vieras: Henri Hänninen Casemakers Oy www.casemakers.fi Äänitys, editointi ja tuotanto: Mikki Rousi – Music & Audio Production www.mikkirousi.com Luova osasto podcastia kipparoi Jussi Junikka, joka toimii päivätyönään Fulmoren toimitusjohtajana ja muotoilee tiiminsä kanssa yrityksistä parempia ja tuloksellisempia. www.fulmore.fi

Ehkä jopa kymmenettuhannet suomalaiset ovat kärsineet erilaisista oireista vielä kuukausien päästä koronavirustartunnastaan. Myös oireeton korona saattaa aiheuttaa hankalaa jälkioireilua. Asiantuntijat yrittävät selvittää, mikä pitkittynyt korona on ja miten sitä pitäisi hoitaa.

Keskustelijoina European University Instituten professori ja johtaja Alexander Stubb, Työeläkevakuuttaja TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, esseisti, kriitikko ja kirjallisuuden opettaja Silvia Hosseini ja MustRead-verkkojulkaisun strategi Heikki Pursiainen, haastattelijana Taru Tujunen. Miltä uuden Suomen pitäisi näyttää, kun pandemiasta siirrytään eteenpäin? Vieraat esittelevät kukin yhden yhteiskunnallisen muutoksen, jonka aika olisi juuri nyt. Ellun Kanojen Tulevaisuus: Ei Peruttu. -aftereilla pohditaan muutokseen ja tulevaisuuteen liittyviä teemoja ja keskustellaan tämän hetken puhuttavimmista aiheista.

Helposti voisi ajatella, että koronapandemia kasvattaa tuloeroja kun pienipalkaiset menettävät tulojaan. Mutta tuloerot kaventuvat, jos koronavelkoja maksetaan verottamalla enemmän niitä, joilla on enemmän varoja, sanoo professori Heikki Hiilamo.

Yön tapahtumat ja terrorismin uhka Kabulissa. Puhelimessa johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak, Ulkopoliittinen instituutti. Suomalaisten evakuointioperaatio Afganistanissa päättyi. Puolustusministeri Antti Kaikkonen haastattelussa. Koronan pitkäkestoiset oireet eli long covid. Keskustelemassa Seppo Parkkila, anatomian professori, lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto ja  Mari Kanerva, osastonylilääkäri, dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, HUS, Tulehduskeskus. Puhelussa sairaanhoitaja Annamari Viljanen.  Ateneum ja suuret taidenäyttelyt. Museonjohtaja Marja Sakari. Blogi. Erkka Mikkonen: Sortavala hämärsi ajan ja paikan tajun, ja siinä juuri on rajantakaisen karjalaiskaupungin valtti. Uusinta. Suomalaisten evakuointioperaatio Afganistanissa päättyi. Puolustusministeri Antti Kaikkonen haastattelussa. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Janette Leino, Kaija Kellman ja Matti Konttinen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Jos koronaan sairastumisen pelko, etäkoulu ja sosiaaliset rajoitukset tuntuvat jo raskailta, niin miltä tuntuukaan se, että myös koko perheen toimeentulo on jatkuvasti vaakalaudalla? Koronan myötä monet perheet ovat ensimmäistä kertaa joutuneet hakemaan apua taloudelliseen tilanteeseensa. Esimerkiksi kirkon diakoniatyöhön on tullut uusilta asiakasryhmiltä yhteydenottoja, jotka alkavat suunnilleen samoin: “En ole koskaan hakenut mistään apua, mutta nyt on pakko...” Syksyn alkaessa kodeissa kaivetaan kaapeista esiin sopivia liikuntavarusteita ja kumppareita. Osalla on tarve uudelle kännykälle entisen hajonneen tilalle. Osa miettii, mistä löytää rahaa lukiokirjoihin. Näin koulujen alettua kysymme, millaista eriarvoisuutta vähävaraisuus luo lastemme elämään? Miltä näyttää tämä jo järjestyksessä toinen koronasyksy kouluissamme? Mistä ja millaista apua perheet voivat hakea, kun taloudellinen tai muu kriisitilanne yllättää? Aiheesta keskustelemassa ovat Tikkurilan seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti, köyhyystutkija Anna-Maria Isola ja opiskeluhuollon esihenkilö Katariina Lappalainen. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Elina Vaittinen.

Afganistanin vallanvaihto. Tilanne nyt. Vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, UPI. Perussuomalaisten tuore puheenjohtaja Riikka Purra. Politiikantoimittajaraati puoluekokouksen jälkilöylyissä. Vieraina Pirjo Auvinen Yle Uutiset, Marko Junkkari Helsingin Sanomat ja Lauri Nurmi Iltalehti. Koronan riskipistejärjestelmän sudenkuopat. Vieraina oikeushistorian prof. Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta ja sosiaalioikeuden lehtori Pauli Rautiainen Itä-Suomen yliopistosta. Kolumni. Aleksis Salusjärvi: Kirjoitustaito auttoi meitä selviytymään sukupuutolta. Viikon luontoääni: Viherpeippo. Esittelijänä Asko Hauta-aho. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Carolus Manninen ja Marija Skara, tuottaja Hanna Juuti.

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja. Afganistanin taistelut. Koronan kotitestit. Maapallon lämpötilat. Sääennuste.