Podcasts about eduskunnan

Suomalainen yhteiskunta nojaa korkeaan luottamukseen. Poliisi ja koulut hoitavat omat tonttinsa, lääkäri ja neuvola auttavat ja poliitikkoihinkin luotetaan melko hyvin. Mutta entä jos tulee maasta, jossa viranomaisia on joutunut pelkäämään, tai valtiokoneiston toiminta on romuttanut luottamuksen kokonaan? Tässä jaksossa selvitetään, miksi maahanmuuttajataustaisilla voi olla epäluuloja tai pelkoja suomalaisviranomaisia kohtaan, ja mihin se voi johtaa. Ja miten toimii vastavuoroisuus – luottaako suomalainen yhteiskunta maahanmuuttajaan?Kokemuksistaan kertoo maahanmuuttajaperheeseen syntynyt Artem Kuosti. Luottamusta ruotivat myös Mobile Futures –hankkeen tutkijat Elina Turjanmaa ja Iida Kauhanen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen perheiden erityispalvelujen johtaja Saana Pukkio.Jakson on toimittanut ja käsikirjoittanut Nadja Mikkonen, tuottanut Ippi Arjanne ja äänisuunnitellut ja miksannut Juha Jaakkola.Jakso on osa Mobile Futures –tutkimushanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.Lähteitä:Eduskunnan työ- ja elinkeinoministeriön kirjallinen lausunto työelämä- ja tasaarvovaliokunnassa: Maahanmuuttajaäitien työllistyminen, 26.5.2025Valtiovarainministeriö: Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan supervoima; Kansalaisten luottamus hallituksiin lievässä laskussa OECD-maissa; Suomi edelleen korkean luottamuksen maaSisäministeriö: Luottamus poliisiin pysynyt korkealla tasollaOECD Survey on Drivers of Trust in Public Institutions 2024 Results - Country Notes: FinlandOECD Survey on Drivers of Trust in Public Institutions – 2024 ResultsSitra: Näin vahvistamme luottamusta ja turvallisuuttaKati Turtiainen: Possibilities of trust and recognition between refugees and authorities: resettlement as a part of durable solutions of forced migrationTyö- ja elinkeinoministeriö: Tutkimus: ulkomaalaistaustainen nimi heikentää yhä työllistymismahdollisuuksiaSuvi Keskinen: The Stopped - Ethnic profiling in Finland

Eduskunnan istuntokausi alkaa. Politiikan polttavista kysymyksistä keskustelemassa kansanedustajat Hilkka Kemppi (kesk.), Joakim Vigelius (ps.) ja Joona Räsänen (sd.). Norjan kruununprinsessa Mette-Maritin ja pahamaineisen seksuaalirikollisen Jeffrey Epsteinin julkisuuteen tullut yhteydenpito on ravistellut Norjan kuningashuonetta. Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen raportoi Oslosta. Vuokralla asuminen on yleistynyt etenkin suurissa kaupungeissa. Mitä kehityksen takana on? Keskustelemassa rakennusyhtiö YIT:n asiakkuudet ja asumisen palvelut -yksikön johtaja Pekka Helin ja Kuntaliiton erityisasiantuntija Laura Hassi. Miten suomalaisia huijataan? Vieraana Finanssialan rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Anna Nevalainen ja Petri Kejonen, tuottajana Annette Blencowe.

Lasten määrä vähenee tulevina vuosikymmeninä roimasti. Millaisia päätöksiä tämä vaatii yhteiskunnalta jo nyt? Uudesta väestöennusteesta keskustelemassa yliopistotutkija Jessica Nisén Turun yliopistosta ja ennakoinnin asiantuntija Sanna Rekola Sitrasta. Eduskunnan istuntotauko päättyy tänään, ja eduskunta kokoontuu uusille valtiopäiville valitsemaan keskuudestaan puhemiehistön. Millaisia asioita kansanedustajat saavat kevätkaudella pöydälleen? Haastattelussa poliittisen historian dosentti ja Must read -julkaisun vastaava päätoimittaja Erkka Railo. Ukrainaa kurittavat Venäjän jatkuvat iskut ja kova kylmyys. Siviilien tilanteesta ja rauhantunnusteluiden etenemisestä kertoo ulkomaantoimittaja Antti Kuronen Dnipron kaupungista. Huonekalukaupalla pyyhkii huonosti, kun asuntokauppakin on tyssännyt ja kuluttajat jemmaavat rahansa sukanvarteen. Keskustelemassa Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto, yliopistotutkija Essi Pöyry Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta sekä Puuteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Janne Liias. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Anssi Väisänen ja Seppo Kivimäki.

Eduskunnan puolustusvaliokunta hälytettiin ylimääräiseen kokoukseen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin esittämien Grönlanti-uhkausten takia. Mikä oli kokouksen anti? Onko Yhdysvallat Trumpin uhkailuista huolimatta Suomelle jatkossakin sotilaallisesti korvaamaton kumppani? Voiko Suomi edelleen luottaa Yhdysvaltoihin? Keskustelemassa ovat eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenet Mika Kari (sd.), Jari Ronkainen (ps.) ja Timo Heinonen (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa pureudutaan ajankohtaisiin kulttuurin ja median ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Keskustelu kansanedustajien epäasiallisesta käytöksestä ryöpsähti valloilleen ”Terapeutti-Villenä” tunnetun SDP:n kansanedustaja Ville Merisen Yle-dokumenttisarjassa “Vallan algoritmi myötä” kuullun puheenvuoron myöstä. Mistä vielä 2020-luvulla jatkuva häirintä kertoo, ja oliko tv-ohjelma oikea paikka tuoda ongelmat esille? Virpi Hämeen-Anttila haastaa pohtimaan, kuka saa sankarileiman. Onko kyseessä Minneapolisin ampumavälikohtauksessa kuollut aktivisti, kovia otteita käyttävä viranomainen vai kenties valtameren yli soutava reality-purjehtija Jari Saario? Miksi hoiva ja arjen työ jäävät yhä riskinoton ja spektaakkelin varjoon? Matti H. Virtanen nostaa pöytään Iranin kuohuvan tilanteen. Onko huuto shaahin paluusta mielenosoittajien aito tahto vai hallinnon taitavaa propagandaa? Ville Hänninen kysyy Suomen Kuvalehden jutusta “Samaan aikaan toisaalla” (Vappu Kaarenoja, SK, 13.1.2026), miksi suomalainen media vaikenee kymmenistä maailman maista. Mistä meidän pitäisi kuulla uutisissa enemmän? Ja lopuksi: Koskenkorva-viinan myynti laskee kuin lehmän häntä. Jos nykyinen suunta jatkuu, viimeinen kossupullo pullotetaan vuonna 2038. Mistä alamäki tämä johtuu, ja voisiko Unescon kulttuuriperintölista pelastaa Tapio Wirkkalan lasiin pullotetun klassikon? Keskustelemassa ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, toimittaja Matti H. Virtanen ja kulttuuritoimittaja ja tietokirjailija Ville Hänninen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Velkasovusta sinipunaan? | Räsänen & Valkonen | #neuvottelija 36. Joona Räsänen ja Ville Valkonen käyvät läpi Suomen velkaantumisuraa ja miksi parlamentaarinen velkajarrutyöryhmä perustettiin eduskuntaan. Sinipuna vai blokkivaalit? Onko demareilla ja kokoomuksella vaihtoehtoja SDP:n noustua noin 25 % kannatustasolle? Miten velkajarrutyöryhmä syntyi ja miksi vain vasemmistoliitto jättäytyi populistisesti sen ulkopuolelle. Lopussa puretaan budjettiprosessin käytännöt ja se, missä valiokunnissa euroista päätetään. ​00:00 Kansanedustajat Joona Räsänen ja Ville Valkonen03:09 Vahvat valmistelijavaikuttajat demareissa ja kokoomuksessa06:17 Ville Valkosen urapolku ja taustat lyhyesti09:26 Joona Räsäsen reitti politiikkaan ja arvot12:35 Oikeisto vasemmisto realismi ja retoriikka15:43 Eduskunnan arki yhteistyö ja kilpailu18:52 Mahdollinen sinipuna blokkivaalit ja mandaatit22:01 Hallitus oppositio neuvottelu ja dynamiikka25:10 Velka alijäämä ja julkisen talouden paine28:18 Velkajarru-työryhmä ja tavoitteiden sitovuus31:27 Sopeutuspäätökset ja vastuu yli vaalikausien34:36 EU-säännöt uskottavuus ja talouskuri Suomessa37:45 Verotus kannusteet ja työnteon rajat40:53 Menot leikkaukset ja hyvinvoinnin priorisointi44:02 Kasvu tuottavuus ja investointien edellytykset47:11 Yritysympäristö sääntely ja riskinotto Suomessa50:20 Työmarkkinat sopiminen ja politiikan rajapinta53:29 Populismi Kreikan tie ja varoitukset56:37 Suomen pitkä urakka ja rakenteelliset uudistukset59:46 Budjettikehys ja hallituksen päätösvalta arjessa1:02:55 Valiokunnat tärkeitä muttajaostot päättävät lopulta euroista1:06:04 Käytännön budjettityö momentit ja detaljit1:09:12 Vielä kerran eduskunnan perustuslakivaliokunta#neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan lisää miten Parlamentaarinen työryhmä parlamentaarisesta sitoutumisesta velkaantumisen taittamiseen sekä kansallisen finanssipoliittisen lainsäädännön uudistamisesta - lakikokonaisuus neuvoteltiin

Sudanissa käydään veristä valtataistelua, miksi? Tästä alkuun. Entisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) muistelmat nostattivat eilen otsikoita, saimmeko uutta kulmaa lähihistorian suuriin tapahtumiin; koronaan ja Natoon? Eduskunnan kansalaisaloitteet tyssäävät ennenmin kuin etenevät.Miksi näin? Lopuksi lyhyt alustus siihen, mitä on tapahtumassa ns. Anneli Auer -oikeudenkäynnissä tällä viikolla. Markus Liimatainen juontaa, Petri Kejonen tuottaa, Elina Sonkajärvi ja Seppo Toivonen Ykkösaamun toimittajina. Saa kuunnella.

Suomen ulkopolitiikassa on ollut vauhtiviikot. YK:n yleiskokous, Gazan rauhansuunnitelma, Yhdysvaltojen jäänmurtajakaupat. Miten eduskunnassa on tilanteita seurattu? Lähetyksen kärkeen ulkoasianvaliokunnan jäsenet Veronika Honkasalo (vas.), Wille Rydman (ps.) ja Johannes Koskinen (sd.) haastattelussa. Haastattelussa panttivankien vapauttamisesta on myös väitöskirjatutkija Bruno Jäntti Helsingin yliopistosta. Toisessa laajemmassa keskustelussa kysytään, eikö ammattikoulu anna opiskelijalle riittäviä tietoja ja taitoja työelämään? Kuulemme tutkija Penni Pietilän, opettaja Toivo Heikkilän sekä opiskelija, Sakki ry:n puheenjohtaja Kaisla Kanervan ajatuksia. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on painostanut Turkkia ja muita liittolaisiaan luopumaan venäläisen kaasun ja öljyn ostamisesta, jotteivat maat näin tukisi Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Istanbulissa paikalla on toimittajamme Maija Liuhto. Ykkösaamun juontaja on Pirjo Auvinen, toimittajina Ella Haura ja Elina Sonkajärvi. Lähetyksen tuottajina ovat Petri Kejonen ja Rasmus Montonen.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta kokoontuu kesken kansanedustajien istuntotauon Ukrainan ja Gazan vuoksi. Ykkösaamu kysyy valiokunnan jäseniltä, mitä Ukrainalle lupaillut mahdolliset turvatakeet käytännössä tarkoittaisivat ja miten ne konkretisoituisivat Natoon liittyneen Suomen kannalta? Myös Gazan tilanne on valiokunnan pöydällä. Miksi Suomi ei ota gazalaisia sairaalahoitoon?

Juhannuksena 2023 Wagnerin palkka-armeija lähestyi Moskovan portteja. Käynnissä oli megaluokan uutistapahtuma. Juhannuksena 1979 Suomen Kuvalehdessä julkaistiin valtioneuvos Johannes Virolaisen haastattelu. "Juhannuspommiksi" ristitty juttu oli politiikan suuri uutinen, joka raivostutti presidentti Urho Kekkosen. Mikä on tämän juhannuksen juhannuspommi? Eduskunnan pääsihteerin pidätys virasta, miinaäänestys, käännytyslaki, Lähi-idän oikeat pommit? Vai juhannuksen alla rajuja puhunut Teemu, joka ei pidä politiikasta, mutta pyrkii puolueessaan yhä korkeammalle? Mikä politiikan uutinen on niin ravisuttava, että se sytyttäisi aidon uutispommin? Olisiko Virolaisen taannoinen pohdinta enää edes uutinen? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Eduskunnan pääsihteeri, entinen Supon päällikkö Antti Pelttari on joutunut epäillyksi turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Epäily on osa jo viime vuonna alkanutta rikostutkintaa, jossa epäillään Kalastaja-salanimeä käyttäneen Supon entisen työntekijän toimintatapoja liittyen Venäjän tiedustelutoimintaan. Miten tutkinta on edennyt? Tiesikö Pelttari tutkinnasta jo hakiessaan eduskuntaan töihin? Miksi Venäjän TV on paljastanut Suomelle vakoilleita julkisesti? Keskustelemassa toimittajat Jarno Liski HS:stä ja Jesse Mäntysalo Yleltä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Tarkennus ohjelman alussa olleeseen keskusteluun helsinkiläisestä kirjakaupasta: yliopiston kirjaston kiinteistön omistaa Helsingin yliopiston rahastot, joka ei liity Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan mitenkään. Juha Itkonen hämmästelee, mihin on sivistyksen arvostus hävinnyt. Aiheensa pohjustukseksi hän kertoo pari uutista viime viikoilta. Eduskunnan lukusalin kaunokirjallisuuskokoelma ollaan lakkauttamassa säästösyistä - vuositasolla säästöä saavutetaan noin 5000 euroa. Päätöksestä vastaava tieto- ja viestintäosaston johtaja Rainer Hindsberg perustelee ratkaisua sillä, että kaunokirjallisuuskokoelmalla on kansanedustajien keskuudessa kaikkien vähiten puolustajia.   Myös Kaisaniemessä Helsingin yliopiston pääkirjaston alakerrassa toimivan Rosebud-kirjakaupan tulevaisuus on epäselvä. Kirjakauppa haluaisi jatkaa tiloissa, mutta ilmeisesti vuokranantajalla Helsingin Yliopistokiinteistöt oy:llä on kiikarissa mahdollisesti vähän paremmin maksava vuokralainen. Nämä uutiset herättävat Juhan mielessä synkkiä ajatuksia. Suomessa sivistystä ei ole hänen elinaikana arvostettu yhtä vähän kuin nyt. Vähän joka suunnassa näkee puhdasta teknokratiaa ja excel-meininkiä. Pyöreän pöydän keskustelijoilta Juha kysyy, onko sivistyksen arvostus hävinnyt. Mitä mieltä olette? Hilkka Olkinuora haluaa puhua sähkölaudoista, joita ei pitäisi kutsua sähköpotkulaudoiksi, koska eihän niitä kukaan potkiskele. Parissa vuodessa on sähkölautaonettomuuksissa kuollut 4-5 ihmistä. Hilkka ihmettelee, miten monta henkilöä sähkölaudoilla on tänä kesänä kuoltava, ennen kuin sähkölaudat kielletään Suomessa. Mitä mielestänne pitäisi tehdä ja kenen tulisi tehdä? Entä miksi Suomi on näin nössö tässä asiassa? Pekka Seppänen kertoo Helsingin Sanomien julkaisseen tänään keskiviikkona 21.5.2025 ensimmäisen HS Hyviä uutisia -uutiskirjeen, joka sisältää vain hyviä uutisia. Pekka toteaa kaikkien Pyöreän pöydän ääressä tällä hetkellä istuvien jossakin vaiheessa elämäänsä syyllistyneen toimittajana työskentelemiseen. Pekka tiedusteleekin raatilaisilta, mitä mieltä he ovat hyvistä uutisista. Onko HS Hyvät uutiset -uutiskirjeen lanseeraus hyvä uutinen? Entä mitä tarkoittaa "hyvä uutinen"? Kuka sen määrittelee? Onko olemassa objektiivisesti katsottuna "hyviä uutisia"?

Ykkösaamussa keskustellaan aluksi Finnairista. Finnairin operatiivinen johtaja Jari Paajanen kertoo kuinka työtaistelut ovat vaikuttaneet yhtiön toimintaan.Eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet Mia-Petra Kumpula-Natri (sdp) ja Karoliina Partanen (kok) keskustelevat siitä, mihin kansallista lentöyhtiötä vielä tarvitaan ? Lähetyksen toisessa keskustelussa Hypoteekkiyhdistyksen Elli Reunanen ja Nordean Juho Kostiainen keskustelevat tuoreesta tilastokeskuksen asuantojen hintakatsauksesta. Miksi asuntojen hintojen lasku jatkuu edelleen? Lähetyksen päätteeksi kuullaan aamun tunnelmat Vatikaanista, missä aletaan tänään etsiä kardinaalien kesken sopua uudesta paavista.

Timo Harrikari, Linda Määttä ja Essi Julin ovat tutkineet, miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioita on käsitelty eduskunnassa. Heidän tutkimuksensa "Sukupolvipolitiikkaa signaloimassa : Kansanedustajien lapsia, nuoria ja lapsiperheitä käsittelevät eduskuntaesitykset vuosina 1970–2020" mukaan 1990-luvun lopusta lähtien eduskunnassa on alettu puhua enemmän lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Miksi? Ja mitä poliitikot signaloivat tehdessään esityksiä lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioista, ja kenelle? Lähetyksessä keskustellaan myös siitä, että Suomessa on alettu puhua lapsiperheköyhyyden lisäksi myös lasten ja nuorten mielenterveysongelmista ja päihteiden käytöstä. Länsimaissa, erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, on voimakkaasti käsitelty vastaavia aiheita mediassa jo 1980-luvulta alkaen. MIten tämä jatkuva negatiivinen uutisointi on vaikuttanut siihen, miten nuorisopolitiikkaa tehdään ja toteutetaan? Vieraina ovat Helsingin yliopiston sosiaalityön professori Timo Harrikari, Nuorisoala ry:n toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm, Mannerheimin Lastensuojeluliiton vaikuttamistyön johtaja Esa Iivonen ja Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Dekaani Marja-Liisa Helasvuo puolustaa monikielisyyttä ja suomen kielen asemaa: äidinkieli on voimavara Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuo korostaa äidinkielen merkitystä valtavana voimavarana. Hän muistuttaa, että Suomessa on yhä enemmän ihmisiä, joille tärkeä äidinkieli on muu kuin suomi. Helasvuo pitää monikielisyyden rikkautta arvokkaana ja toivoo parannusta suomalaisten kieliasenteisiin. Kielen vaihtaminen englantiin osoittaa hänen mielestään, ettei hyväksy puhekumppanin horjuvaa suomen kieltä. Marja-Liisa Helasvuo teki suomen kieltä käsittelevän yleisen kielitieteen väitöskirjansa Yhdysvalloissa. Aikaa University of California Santa Barbarassa hän kuvaa tutkijanurallaan käänteentekeväksi. Helasvuo korostaa tieteen kansainvälisyyttä ja pitää englantia tutkimusten julkaisukielenä usein perusteltuna. Suomalaisten tieteentekijöiden pitää kuitenkin pystyä kertomaan tutkimuksista ja niiden tuloksista suomen kielellä, koska se lisää tieteen yhteiskunnallista vaikutusta. Puhutun kielen ja vuorovaikutuksen tutkija sai uransa alkuvaiheessa yllättävää palautetta tieteellisen artikkelinsa aiheesta. Artikkeli hyväksyttiin, vaikka tieteellisen julkaisun päätoimittaja piti miesporukan ravintolakeskustelua epäsopivana tutkimusaiheena. Kielen ja asenteiden muutos nousee esiin myös podcastin pikaosiossa. Professorin mielestä eduskunnan puhemies ei ole nyky-yhteiskuntaan sopiva termi, vaan se olisi asiallista vaihtaa puheenjohtajaan. Podcastin kirjasuosituksena Marja-Liisa Helasvuo vinkkaa toukokuussa humanistisen tiedekunnan kunniatohtoriksi promovoitavan kirjailijan Pajtim Statovcin teoksen Bolla. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Demarien vaalivoiton ennakkojuhlinta jatkuu Juhalla edelleen, joten studiossa viime viikolta tuttu taistelupari. Hitti vai huti, kysytään aiheista: Inkluusio kouluissa? (1:19) Helsingin poliisin ennaltaehkäisevän yksikön lopetus? (10:07) Puolustusmenojen kasvattaminen velaksi? (16:50) EU:n vastatullit jenkkiviskeille? (20:34) Kansalaisten tulevaisuususkon romahdus (Sitran barometri)? (24:17) Eduskunnan noroepidemia? (34:48)

Vaalikauden alusta lähtien oppositio on marmattanut hallituksen sote-säästöistä. Eduskunnan kyselytunneilla pääministeri Petteri Orpo (kok.) on kuullut kunniansa vanhushoivan ja sairaanhoidon leikkauksista. Samalla hyvinvointialueiden kuralla olevasta taloudesta on tullut alue- ja kuntavaalien ykköskysymys. Lauletaanko Vihreiden ja Vasemmistoliiton kunta- ja aluevaaliohjelmissa samaa sote-virttä kuin eduskunnassa? Minkälaisia ovat vihervasemmiston vaalireseptit? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Eduskunnan entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) arvosteli MTV-uutisten haastattelussa puhemies Jussi Halla-ahon (ps.) toimintaa eduskunnan kyselytunneilla. Vanhasen sanoin Halla-aho johtaisi kyselytuntia ”hallituksen silmälasit päässä”. Halla-aho vastasi arvosteluun muistelemalla Vanhasen ”varsin johdonmukaisesti” jakaneen perussuomalaisille liian vähän puheaikaa. Kumpi puhemiehistä on oikeassa? Jarruttaako puhemies Jussi Halla-aho opposition ryöpytyksiä eduskunnan kyselytunneilla? Jakoiko Matti Vanhanen puheaikaa epäreilusti? Mitä eduskunnan pöytäkirjat kyselytunneista paljastavat? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Perjantaistudion käsittelyssä ovat eduskunnan pikkujoulujen jäljiltä löytyneet huumejäämät sekä kansanedustajien viimeaikaiset edesottamukset vähemmän mairittelevissa yhteyksissä. Mistä nämä kertovat ja mitä meidän pitäisi niistä ajatella? Keskiviikkona aloitti toimintansa mittavalla ennakkohypetyksellä uutismediamarkkinoiden tuore tulokas, eli Uusi juttu-verkkomedia. Miltä näyttävät joukkorahoituksella ja kannatusjäsenien tuella alkuun saatetun palvelun ensimmäiset askeleet? Elokuvaohjaaja Klaus Härön uutuuselokuva Ei koskaan enää kertoo Suomesta Natsi-Saksaan luovutetuista kahdeksasta juutalaisesta ja heidän suojelijastaan Abraham Stilleristä. Minkälainen puheenvuoro elokuva on nykyaikaan, jossa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tila on kuristettu entistä ahtaammalle? Lopussa pohditaan myös onko termi Lappland muutettava, koska se on kolonialistinen. Tätä on esittänyt saamelaisaktivisti Petra Laiti. Perjantaistudiossa ovat raatilaisina oikeushammaslääkäri Helena Ranta, toimittaja Matti Virtanen sekä mainosmies Jussi Turhala. Toimittajana ja raadin puheenjohtajana on Ville Talola.

Venäläisessä mediassa on kerrottu, että siirtolaisia olisi jälleen huijattu Suomen itärajalle valheellisin tiedoin. Mitä tiedämme liikehdinnästä rajan tuntumassa? Puhelimessa yksikön päällikkö Jussi Napola Rajavartiolaitoksen esikunnasta. Suomen ja Viron välinen sähkökaapeli ja neljä Suomenlahden pohjassa kulkevaa tietoliikennekaapelia rikkoutuivat joulupäivänä. Mikä merkitys Itämerellä on Suomen huoltovarmuuden kannalta ja kuinka mahdollisiin ongelmiin on varauduttu? Keskustelemassa Traficomin merenkulkujohtaja Sanna Sonninen ja vanhempi varautumisasiantuntija Jukka Etelävuori Huoltovarmuuskeskuksesta. Eduskunnan puolustusvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta kokoontuvat perjantaina Suomenlahden kaapelivaurioiden takia. Mitä kokouksilta odotetaan? Ylen politiikan toimittaja Pekka Kinnunen. Yhdysvaltain New Orleansissa auto ajoi uutta vuotta juhlineeseen väkijoukkoon. Washingtonissa oleva toimittaja Juri von Bondsdorff kertoo, miten tapauksen tutkinta on edennyt. Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI tutkii New Orleansin autohyökkäystä terroritekona. Autosta löydettiin ääri-islamistisen terroristijärjestö Isisin lippu. Missä tilassa terroristijärjestö nykyään on? Vieraana Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Juontajana Atte Uusinoka, tuottajana Annette Blencowe.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Kaarina Hazard ja Anu Koivunen. Joulu on antamisen ja saamisen juhlaa ja näin se on myös eduskunnassa. Petja Kopperoinen on valinnut aiheekseen eduskunnan perinteikkäät joulurahat. Valtionvarainministeri Purra ehdotti, jos tänä jouluna ei olisi rahoja jaettu, vaan niillä rahoilla olisi paikattu valtion budjettia, mutta silti rahat jaettiin. Oliko oikein että rahaa jaettiin yhteensä 50 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan kaikkien pitää osallistua leikkauksiin ja kantaa kortensa kekoon? Viime viikolla äänestettiin Lucia-neito ja heti sen jälkeen pahantahtoiset kiusaajat alkoivat mylvimään, että väärin äänestetty. Ystävälliset ihmiset vastasivat tähän lahjoittamalla rahaa Lucia perinnettä ylläpitävälle Folkhälsanille. Kaarina Hazard kysyy, miten tulkitsette kirkkonummelaisen Daniela Owusun valintaa Luciaksi ja sen herättämiä reaktioita, Folkhälsanin saamia tuhansia rasistisia viestejä ja nyt ennätyksellistä keräystuottoa? Anu Koivunen on kiinnittänyt huomiota loppuvuonna julkaistaviin vuoden paras listauksiin. Listauksia löytyy kirjoista, elokuvista, levyistä, kosmetiikasta, oluista ja vaikka mistä. Nykyisin digitaalinen kulttuuri tarjoaa myös erilaisia algoritmisia peilikuvia: Spotifyn Wrapped tuli ensin, nyt niin Yle kuin esimerkiksi Kesko, Goodreads ja urheilu- ja hyvinvointitrackerit tarjoavat kuluttajalleen "kääreen" - mitä kuuntelit, katselit, luit, kulutit, söit. Paljonko kävelit ja nukuit ja miten palauduit. Oletteko tällaisen digitaalisen seurannan ja raportoinnin piirissä? Tutkitteko peilikuvianne ja jos, niin vastaavatko omakuvianne? Millaisia ajatuksia ne herättävät? Hyvää joulua kuuntelijoille! Radio Suomen Pyöreän pöydän suora lähetys kuullaan taas keskiviikkona 8.1.2025 kello 17.30.

Onko eduskunta järjen ja tiedon valtakunta, jossa uskomuksilla ja intuitiolla ei pitkälle pötkitä? Vai löytyykö kansanedustajien keskuudesta niin sanottua vaihtoehtoista ajattelua, jopa puhdasta huuhaata tai taikauskoa? Minkälaisten tähtimerkkien alla Suomessa tehdään politiikkaa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan työskentely on puhuttanut viime päivinä. Mistä asioista valiokunnassa käydään kovinta vääntöä? Keskustelemassa sote-valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.), varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) ja jäsenet Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sekä Päivi Räsänen (kd.). Mikä tilanne Syyriassa on? Ylen toimittaja Antti Kuronen raportoi tuoreet uutiset pääkaupungista Damaskoksesta. Mihin suuntaan työelämä on muuttumassa? Keskustelemassa E2 Tutkimuksen tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen ja Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen. Toimittaja Miina Väisänen kertoo ulkomaanlehtikatsauksessa Ranskan lehdistön kuumimmat puheenaiheet. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Roosa Kajander ja Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.

Miksi eduskunnan sote-valiokunta ruuhkautui taas niin, että otsikot kirkuvat? Kohuvaliokunnasta tihkuneet tiedot kertovat mm. epäasiallisesta käyttäytymisestä. Mitä valiokunnassa on meneillään? Mikä hallituksen sote-esityksissä on niin vaikeaa, että valiokunta on sekaisin? Vieraina ovat sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen Mia Laiho sekä valiokunnan jäsenet, SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kim Berg ja vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrén. Toimittajana on Antti Pilke.

Linkki kuuntelijakyselyyn: https://forms.gle/NehPfx88wn5YYJMJ9 Kiitos vastauksista! (1:05) Itsenäisyyspäivä ja edustajat 612-marssilla (20:41) Sote-valiokunnan kiireet (27:31) Hedelmöityshoidot

Karut uutiset sote-valiokunnan työskentelystä kielivät tulehtuneesta ilmapiiristä eduskunnassa. ”Sairain työyhteisö, missä olen ollut”, kirjoitti kansanedustaja Ville Merinen (sd.) sote-valiokunnan työskentelylmapiiristä Instragramissa. Onko sote-valiokunnan tulehtunut ilmapiiri merkki eduskunnan pelisääntöjen rikkoutumisesta? Ovatko valiokuntatyöhön, salikäyttäytymiseen, tai kansanedustajien välihuutoihin liittyvät säännöt elinehto vai pakkopaita eduskunnan työskentelylle? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

(0:29) KESKUSTA NOUSEE JÄLLEEN! (10:48) Mitä voimme tehdä maahanmuuttajien heikoille oppimistuloksille? (29:24) Saisiko saman arabiaksi, kiitos?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Juha Itkonen ja Mika Panzar. Anu Koivunen ottaa käsittelyyn uhanalaisten raakkujen pelastustyöt Suomussalmen Hukkajoella. Tänään (28.8.) uutisoitiin, että Stora Enso epäilee toista sääntörikkomusta raakkupurolla Kainuussa ja hakkuut siellä on lopetettu. Anun mielestä nyt olisi aika perata suomalainen suojelupolitiikka. Mitä se oikeasti on kaiken kauniin puheen taustalla? Ketä tästä kaikesta pitäisi syyttää? Juha Itkosen aiheena on HSL:n "Ihan lipun laitonta" -kampanja, jolla pyritään nostamaan tietoisuutta siitä, että väärennetty lippu on rikos. HSL palkkasi nuorten tuntemia somevaikuttajia kampanjaan. Mukana ovat mm. parikymppiset somalitaustaiset vantaalaismiehet Ibrahim ”Iba” Manzan ja Abdirahman Keinaan, jotka tunnetaan yhdessä nimellä Molybros. Iba ja Keinaan olivat kampanjakuvissa liikennevälineissä ja niistä tuli kansalaisvalituksia, kampanja koettiin rasistiseksi. HSL nosti heti modernin kriisiviestinnän oppien mukaisesti käden pystyyn virheen merkiksi ja ilmoitti poistavansa mainokset. Molybrosin Manza ja Keinaan kommentoivat tätä Instagramissa: "Olemme syvästi pettyneitä ja turhautuneita siihen, että vähemmistöihin kuulumattomat henkilöt puhuvat meidän puolesta ja kertovat muille, mikä on rasismia." Tästä seurasi että HSL palautti mainokset vähän muokattuina. Mitä ajatuksia tapahtumien kulku herättää raatilaisissa? Mika Panzar haluaa puhua kännykkälaista. Syksyllä on todennäköisesti tulossa eduskunnan käsittelyyn laki, joka mahdollistaa kännyköiden käytön kiellon kouluissa. Pitääkö eliitin puuttua kaikkien uusien hyödykkeiden tuloon lainsäädännöllä ja ovatko lapset vain "tahdottomia idiootteja", joita ei tarvitse lainkaan kuunnella? Mikä on opettajan rooli ja mitä sanovat tutkimukset? Mitä kaikkea lailla pitäisi lapsilta kieltää?

Eduskunnan valiokunnat aloittavat poikkeuksellisen käännytyslain käsittelyn. Tepsiikö käännytyslaki Venäjän toimiin? Millaiseen rakoon joutuu perustuslakivaliokunta? Voiko perustuslainmukaisuutta arvioiva valiokunta päästää läpi lain, jos se rikkoo perustuslakia? Aiheesta keskustelevat kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma, keskustan varapuheenjohtaja, hallinto- ja perustuslakivaliokuntien jäsen Petri Honkonen sekä vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo. Toimittajana on Antti Pilke.

Eduskunnan työelämävaliokunta on ajautunut ilmiriitoihin. Onko lakkolakien käsittely mennyt kiirehtimiseksi ja jarruttamiseksi? Joutuuko hallitus pyörtämään aikeitaan rajoittaa lakkoilua? Aiheesta keskustelevat valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) sekä valiokunnan jäsenet Niina Malm (sd.) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.). Toimittajana on Antti Pilke.

Eduskunnan kyselytunnilla syytettiin pääministeri Petteri Orpoa (kok.) työmarkkinakaaoksen aiheuttamisesta ja lakkojen jatkumisesta. Te olette toiminnallanne ajaneet työmarkkinat täydelliseen sekasortoon, sanoi vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalo. Kaaos pahenee joka päivä, pauhasi SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman. Onpa melkoinen sotku, kukahan tämän kaiken siivoaa, siteerasi Petri Honkonen (kesk.) pääministerin vanhaa vaalimainosta. Päättyikö eduskunnan työmarkkinapaini pattitilanteeseen? Väistikö Orpo opposition vyörytyksen, vai hakiko pääministeri selkävoittoa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Hallituksen säästöpäätöksistä huolimatta Suomi on edelleen velkasuossa, sanoo pääministeri Petteri Orpo (kok.). Suon silmäkkeestä nousemiseksi olisi tehtävä enemmän. Ajaako Orpo jääräpäisesti työmarkkinauudistuksia, joita oppositio uppiniskaisesti vastustaa? Vai tarttuuko hallitus määrätietoisesti toimeen? Ovatko ay-liike ja työnantajaleiri niitä todellisia tupajääriä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Kolmannessa presidentinvaali-keskustelussa haastattelemme Eduskunnan puhemiestä Jussi Halla-ahoa. Jussi on yksi Suomen suosituimpia ja polarisoivimpia poliittisia hahmoja, jota ei ole kuitenkaan helppo niputtaa poliittiseen lokeroon. Tässä jaksossa keskustelemme konservatismista, maahanmuutosta, suomalaisuudesta, fasismista, Capitolin valtauksesta, Putinista ja muusta. Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto lähti presidentinvaaleihin ennakkosuosikkina, mutta Ylen viimeisimmässä kyselyssä hän jäi yhä selvemmin kokoomuksen Alexander Stubbin taakse. Politiikkaradion presidenttitentissä kysytään, onko Venäjän uhkan leimaama aika väärä Haavistolle. Onko rauhanmiehelle nyt kysyntää? Haavisto vastaa myös siihen, mitkä olivat hänen omat Venäjä-virheensä. Entä harhautuiko hän vihreiden linjalta kommentoidessaan itärajan sulkua? Aiheena ovat myös Yhdysvaltain Suomelle antamat lupaukset ja tentin aikana meneillään olleet laajat lakot. Jos Haavisto olisi nyt Suomen presidentti, puuttuisitko hän työmarkkinoiden tilanteeseen? Haaviston ulkoministeriaikana puhkesi kiista al-Holin pakolaisleirillä olleista suomalaisista. Haaviston epäiltiin rikkoneen virkavelvollisuutta, kun hän yritti siirtää toisiin tehtäviin ulkoministeriön päällikön, joka oli eri mieltä leirillä olleiden auttamisesta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi, että Haavisto syyllistyi lainvastaisuuksiin, mutta syytekynnys ei ylittynyt. Haavisto sanoo saaneensa moitteet ja ottaneensa ne vastaan. Hän ei usko, että tapauksesta jäi haavaa presidenttinä toimimiseen. Toimittajana on Antti Pilke.

Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista. Käsittelyssä olivat SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja Liike Nyt:in vaihtoehdot Petteri Orpon (kok.) hallituksen budjetille. Käytiinkö eduskunnassa tasokas talouskeskustelu budjettivaihtoehdoista? Miksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) käänsi keskustelun paikoin puhtaaksi retoriikaksi? Onko valtiovarainministeri valinnut tyylikseen ”hyökkäys on paras puolustus”? Mihin Purra pyrki puhuessaan oppositiosta himoverottajina? Onko kyseessä samanlainen argumentti kuin taannoinen puhe Nato-kiimaista poliitikoista? Kuinka usein eduskunnassa ylipäätään puhutaan himosta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

(1:52) Kaasuputken kohtalo (16:23) Eduskunnan budjettikäsittely (39:19) Lakko-oikeuden rajoittaminen

”Eduskunnan rasismikeskustelu suistui raiteiltaan”, otsikoi Uusi Suomi. ”Orpo puhui rasismista, perussuomalaiset jäätelöpuikoista”, analysoi Helsingin Sanomat. ”Eduskunta käsitteli rasismitiedonantoa – Keskisarjan käyttämä kieli herätti paheksuntaa”, kirjoitti Yle. Mitä jäi käteen eduskunnan rasismitiedonantokeskustelusta? Mihin kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps.) pyrkii käyttäessään n-sanaa eduskunnan rasismikeskustelussa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Vuoden 2023 valtiopäivät on avattu. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö julisti valtiopäivät avatuksi Niilo Tarvajärven sanoin ”Ylös, ulos ja lenkille!”. Eduskunnan puhemies Petteri Orpo (kok.) vastasi koivistomaisin fundeerauksin, että ”Kaikki tulee menemään hyvin”. Keitä ovat presidentti Niinistön mainitsemat ”yksinedustajat”? Miksi puhemies Orpo puhuu ”meistä” ja ”heistä”? Meistä jotka ovat hyvän puolella; ja heistä – niistä toisista. Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

RKP, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat eduskunnan pieniä puolueita. Mitä puolueet ovat vaaliohjelmiinsa syöneet? Mitä puolueet lupaavat äänestäjilleen? Nettidemokratian nimiin vannova Liike Nyt peräänkuuluttaa uskallusta olla erilainen monin räväköin sloganein: irti holhousyhteiskunnasta, yrittäjyys kunniaan. Liberaali ja porvarillinen RKP puhuu kaikkien ihmisten yhdenvertaista arvoa kunnioittavan Suomen puolesta. Kristillisdemokraatit esiintyy järjen äänenä, jonka kautta voisi äänestää suunnanmuutoksen. Minkälaisiin hallituspohjiin RKP, kristillisdemokraatit tai Liike Nyt sujahtaisivat edustavaaliohjelmiensa perusteella kaikkein helpoimmin? Puheet päreiksi -vaalianalyysissä puntaroidaan RKP:n, kristillisdemokraattien ja Liike Nyt -puolueen eduskuntavaaliohjelmia. Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Eduskunnan talousvaliokunta sai viime viikolla valmiiksi mietintönsä kaivoslaista. Eduskunnan on määrä äänestää kaivoslaista tämän mietinnön pohjalta. Miten kaivoslaki muuttuu? Keskustelemassa eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.), varapuheenjohtaja Katri Kulmuni (kesk.) ja valiokunnan jäsen Mari Holopainen (vihr.). Miten varmistetaan, että yhteiskunta saa kohtuullisen korvauksen siitä että kansainväliset yritykset tulee Suomeen kaivamaan? Kunnat saavat jatkossa verotuloja kaivoksista, mutta myös valtaa päättää kaivosluvista. Vihreä siirtymä vaatii kobolttia, jota Suomen maaperässä on enemmän kuin missään muualla Euroopassa. Miten kaivaminen tehdään ilman, että luonto kärsii liikaa? Vaikka mietintö kaivoslaista hyväksyttiin yksimielisenä vihreät ei saanut läpi tavoitteitaan luonnon suojelemisen tasosta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomen ilmastopolitiikka on vaikeassa tilanteessa. Poliisi epäilee nuorisojoukkoa vakavasta rikoksesta Vantaalla. Eduskunnan joulutauko on alkanut. Norjan kuningas on päässyt pois sairaalasta. Keskiviikkona oli vuoden lyhyin päivä. Pohjoisessa sataa torstaina lunta.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Alussa käy ilmi, että ritarit ovat valmistautuneet hyvin eri tavoin talven mahdollisiin sähkökatkoihin. Kaarinalla ja Anulla on taskulamppua, vesitonkkaa ja muuta tarviketta sekä lähiluottamusta: naapureiden kanssa sopimusta kakkakuoppien kaivuusta – Maijalla ja Rubenilla ei mitään. Anu Koivunen on hämmentynyt siitä, että hallituskriisistä näyttää tulleen uusi normaali. Meillä on hänen mielestään ymmärrys, että suomalainen poliittinen järjestelmä on vakaa ja että Suomi on laajapohjaisten monipuoluehallitusten maa. Hazard on katsonut A-studiota ja pohtii, onko televisioitujen Eduskunnan kyselytuntien puhe vuotanut muuhunkin puolueiden tapaan puhua. Vilkkumaa kysyy, eikö näin ole aina uhiteltu. Hän sanoo menettäneensä luottamuksensa politiikkaan korona-aikana. – Politiikka on suoraan ihmisille valehtelua kirkkain silmin. Kaarina Hazard miettii, onko kansanedustajuus työ vai arvo. Hän viittaa keskustelua herättäneeseen Helsingin Sanomien juttuun "Voiko kansanedustaja tehdä kaupallista yhteistyötä? Puolueilla ja ehdokkailla edessään hankala päätös". Siinä on haastateltu mm. yrittäjä Natalia Salmelaa, jonka käyttöä melko monissa Hesarin ja Ylen jutuissa Hazard myös ihmettelee. Maija Vilkkumaa kertoo olevansa turhautunut keskusteluun naisten elintilasta. – Apua, taasko ja vieläkinkö? Onko keskustelusta lopulta mitään hyötyä yhteiskunnassa? Turhautumisen on herättänyt toimittaja Tuija Pehkosen podcast-sarja "Kiltin tytön tottelemattomuuskoulu". Sukupuolentutkimuksen professorina Anu Koivunen huomauttaa, että on eri asia lukea kirjasta epätasa-arvon historiasta kuin itse kohdata epätasa-arvo tai sorto. – Ne tulevat valtavana traumana ja järkytyksenä.

Oppositiopuolueet ovat julkaisseet vaihtoehtonsa sille, miten valtion varoja pitäisi käyttää. Opposition varjobudjetteja avaavat kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Lulu Ranne ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Miksi perussuomalaiset eivät esitä suoria menolisäyksiä lainkaan? Miksi miljardileikkauksia ajava kokoomus sanoo, ettei se puutu heikoimmassa asemassa oleviin? Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan kokoomuksen ehdotukset heikentävät etenkin vähiten ansaitsevien käytettävissä olevia tuloja. Oppositiopuolueiden linjat eroavat muun muassa maatalouden tukemisessa ja siinä, miten paljon lisärahaa terveydenhoitoon pitäisi laittaa rahapulaa valittaville hyvinvointialueille. Toimittajana on Antti Pilke.

Millaisia pykäliä lakiin tarvitaan rajaturvallisuuden varmistamiseksi? Keskustelemassa kansanedustajat Hanna Huttunen (kesk.), Inka Hopsu (vihr.) ja Ben Zyskowicz (kok.). Eduskunta on muuttamassa lainsäädäntöä liittyen rajaturvallisuuteen, mutta aivan yksimielisiä ei olla siitä, miten paljon lainsäädäntöä pitäisi kiristää. Perussuomalaiset on uhannut, että puolue torppaa valmiuslain uudistuksen etenemisen, jos rajavartiolakiin ei saada riittäviä mahdollisuuksia turvapaikanhaun keskeyttämiseen tarvittaessa. Huttunen korostaa, että lainsäädäntö pitää saada ajoissa kuntoon, eikä nyt pitäisi politikoida tällä asialla. Hallintovaliokunta antoi eilen lausunnon valmiuslain muuttamisesta, mutta otti samalla kantaa rajavartiolain tulevaan sisältöön. Rajan sulkemiseen liittyviä säännöksiä vaaditaan rajavartiolakiin, josta hallintovaliokunta tekee pykälät valmiiksi hiovan mietinnön. Sekä valmiuslain että rajavartiolain käsittely on edelleen eduskunnassa kesken. Molemmilla pyritään varautumaan muun muassa uusiin, turvapaikanhakijoita hyväksi käyttäviin hybridiuhkiin. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut, että valmiuslain kiireelliseen hyväksymiseen tarvitaan eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistö, joten lakiuudistukseen tarvitaan myös opposition tuki. Pitääkö hallituksella olla mahdollisuus sulkea koko itäraja kriisitilanteessa? Hopsun mukaan pitäisi myös selvittää, miten rajanylityspaikkoja sulkiessa kuitenkin turvataan mahdollisuus turvapaikan hakuun. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joiden mukaan ihmisillä on oikeus turvapaikkaan. Zyskowiczin mielestä ei pitäisi ottaa Suomeen tuhansia ihmisiä Venäjän vaikutusoperaation kohteena, vaan pitää tunnistaa, että kriisitilanteessa itäraja voidaan sulkea, ja jättää auki vain esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän turvapaikanhakupiste pidettäisiin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Eduskunnassa esitetään joka vuosi valtavat määrät kysymyksiä. Etenkin ministereiltä kysellään paljon mitä erilaisimmista asioista. Eduskunnan kyselytunnin lisäksi kansanedustajat esittävät hurjat määrät myös kirjallisia kysymyksiä. Ovatko kansanedustajien eduskunnassa esittämät kysymykset aitoja kysymyksiä aidoista ongelmista? Käytetäänkö kysymyksiä poliittisiin hyökkäyksiin, tai julkiseen profiloitumiseen? Mistä kansanedustajat kyselevät? Mitkä kysymykset kansanedustajia askarruttavat? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suomen ja Turkin presidentit ovat keskustelleet Suomen Nato-hakemuksesta. Eduskunnan puhemies ei usko, että Turkki estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden. Maakaasua ei enää tule Venäjältä Suomeen. Suomalaiset solmivat avioliittoja vähemmän kuin ennen. Saksassa on ollut myrsky. Suomessa sää on poutainen.

”Ei enää koskaan yksin”, vetosi eduskunnan Nato-keskustelussa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. ”Seiso täällä omalla pohjallasi, äläkä luota vieraan apuun”, pohdiskeli puolestaan kansanedustaja Tom Packalen (ps.) Nato-ratkaisua. Kuka oli eduskunnan Nato-keskustelun korkein auktoriteetti: jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth, ruotsalainen kreivi Augustin Ehrensvärd, kirjailija Väinö Linna, Mika Waltari vai Frans Emil Sillanpää? Keihin eduskunnan Nato-keskustelussa vedottiin, keitä siteerattiin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Eduskunnan nato-keskusteluun tuli niin paljon puheenvuoropyyntöjä, että se levisi tälle päivälle ja on mahdollista että vielä huomiseenkin. Mutta mitä kansanedustajat oikein sanoivat – kyllä natolle, mutta mitä muuta? Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Elina Kervinen. Tämä podcast julkaistiin 17.5.2022. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Eduskunnan täysistunnosta alkaa tänään keskiviikkona vyöryä prosessi, joka johtaa todennäköisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Mitä tänään ja lähitulevaisuudessa siis oikein tapahtuu? Siitä meille kertoo Hesarin politiikan toimituksen uutistuottaja Minna Nalbantoglu. Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Minna Nalbantoglu. Tämä podcast julkaistiin 20.4.2022. Lue lisää aiheesta: -> Näin Suomen Nato-päätös etenee – Valtionjohto voi periaatteessa esittää jäsenyyttä milloin tahansa https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008725479.html #hsvisio #hsvisiopodcast #nato Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Anna Kontula on sanojensa mukaan Eduskunnan ainoa kommunisti. Se voi kuulostaa monelle vaikeasti yhteensopivalta, myös Annalle, sillä kommunismi edellyttää ainakin muodollisesti valtion katoamista. Siksi kysyimme, minkälaista on olla kommunisti Suomessa? Mitä kommunismi hänen määritelmänsä mukaan tarkoittaa, ja mitkä olisivat hänen tavoitteet Suomelle? Miten suomalainen sosiaalidemokratia, kapitalismin ja sosialismin yhteispeli, näyttäytyy Annalle? Mitä liberaali voi oppia omista oletuksistaan tarkastelemalla maailmaa kommunismin linssin läpi? Tämä erittäin kiinnostava jakso ansaitsee meistä uuden erän, koska niin paljon jäi vielä keskustelematta. Toivottavasti tekin nautitte tästä. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast