POPULARITY
Cristina Andersson is one of the best examples of a true Creative Leader. I talk to her about life, dropping out of school, robotics, AI, quantum computing, being a life-long-learning and how informal education is changing education.
Jaksossa pääsemme kuulemaan tekniikan visionäärin Cristina Anderssonin uratarinan robotiikan, tekoälyn ja yrittäjyyden parissa.
Vi i medelåldern växte upp med filmer som utlovade en framtid full av smarta, roliga och briljanta robotar. Tji fick vi. Ännu har vi inte sett en robot som kan diskutera filosofi, knappt ens dagens väder. (Fast i ärlighetens namn så är de ju bra på så mycket annat.) Företagaren och konsulten Cristina Andersson, med en 30-årig passion för robotar och artificiell intelligens, snackar i veckans Kvanthopp om förväntningar vs.verklighet när det kommer till teknologi. Redaktör: Marcus Rosenlund. E-post: kvanthopp@yle.fi
Robottien esiinmarssi työelämään on hyvässä käynnissä. Usein sanotaan, että ihmisten työaikaa vapautuu kiinnostaviin tehtäviin tylsien töiden siirtyessä roboteille, mutta pitääkö tämä todella paikkaansa? Kysymystä pohtivat robotiikan ja tekoälyn asiantuntija Cristina Andersson ja prosessitehokkuudesta vastaava päällikkö Antero Immonen OP:sta Anni Erkon ja Elisa Tikkasen haastattelussa.
Cristina talks about the impact off the ever growing set of tasks that robots can perform and that they can start taking taking decisions like humans do. In 2013 she organized events in Finland during European robotics week and found that many people was very interested but that there was also a big lack of knowledge.She calls of more visions on how we can use robotics to address the challenges society face today. She is especially interested in three areas,Demography, many countries are facing a big change in the numbers of working to non working. She thinks that we need to develop technologies to address the needs of everyone and assure that it is accessible for everyone that needs it.She also sees that robotics have a big role to play in exploring environments that are hostile to humans and that they can make it possible for us to better understand thees environments. This understanding will make it easier to address the most important issues in a efficient way.Her third focus is making education accessible for everyone. When large transformations happen due to the introduction of new technologies it is very important to make it possible for everyone to participate and then education is critical. This is absolutely true for robotics.She also talks about introducing robotics in society in a way that makes it easy for everyone to understand the benefits as this will make the process much easier. When people see the clear benefits in one field or situation they will be much more interested in bringing robotics in to their private or professional lives.She also talks about the Bestick robot that helps people that can not eat by them self, and how profound this is, giving some one back an ability that most of us take for granted.This podcast is part of the Wevolver network. Wevolver is a platform & community providing engineers informative content to help them innovate.Learn more at Wevolver.comPromote your company in our podcast?If you are interested in sponsoring the podcast, you can contact us at richard@wevolver.com
Robotiikan ja tekoälyn asiantuntija Cristina Andersson kertoo tekoälystä meidän jokaisen arjessa sekä sen merkityksestä inhimillisissä, ihmisten välissä kohtaamisissa.
SOME-podcastissa vieraana tällä kertaa yrittäjä Cristina Andersson, tietokirjailija, puhuja, kouluttaja ja robotiikan ja kvanttiteknologian edistäjä.
Ensimmäisessä podcastissä on vieraana robotiikan ja tekoälyn asiantuntija Cristina Andersson. Hän oli lokakuun alussa Joensuussa luennoimassa Riverian ja Karelia-amk:n yhteistyössä järjestämässä Näkökulmia johtamiseen -luentosarjassa. Tästä haastattelusta on tehty video, mutta tämä nyt kuultava podcast on pidempi versio. Kuulemme seuraavassa mm. Miten palvelurobotiikka kehittyy? Mitä esimiehen tulisi tietää tekoälystä, digitalisaatiosta ja robotiikasta? sekä myös sen, kuinka Cristina Anderssonin elämään robotiikka ja tekoäly päätyivät ja milloin. Näkökulmia johtamiseen -luentosarja on Karelia-ammattikorkeakoulun ja Riverian järjestämä luentosarja johtajuudesta, joka sopii kaikille työelämän kehittämisestä kiinnostuneille kuten johtajille, esimiehille, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä toimiville sekä HR-henkilöstölle Toimittaja: Tuomas Partanen Tilaaja: Riveria Kesäyliopisto Riveria Viestintä 2019
Nyt keskustellaan roboteista! Robotiikan asiantuntija Cristina Andersson on perehtynyt vuosien saatossa erilaisiin robotteihin ja niiden kehitykseen. Teollisuudesta tuttujen perinteisten robottien rinnalle ovat tulleen modernit robotit, jotka pystyvät liikkumaan ihmisten keskuudessa suorittaen erilaisia tehtäviä ja samalla keskustellen ihmisten kanssa aistien heidän ilmeitään ja tunteita. Kuuntele tämä jakso, niin tiedät mihin robottien kehitys on menossa tekoälyn ja aistimuksia tuottavien sensoreiden myötä.
Puhu työstä -podcastin kolmannessa jaksossa perehdytään robotiikkaan ja sen tuomiin työelämän muutoksiin. Vievätkö robotit ihmisten työt? Tuoko tulevaisuus mukanaan ihmisen ja robotin välisen yhteistyön, joka mahdollistaa entistä laadukkaamman ja tehokkaamman tuotannon? Viivin vieraina asiasta keskustelemassa ovat tietokirjailija ja AIRO-ohjelman konsultti Cristina Andersson sekä Tampereen teknillisen yliopiston teollisuusrobotiikan asiantuntija Jyrki Latokartano.
Miksi robotisaatio on noussut uudelleen kuumaksi puheenaiheeksi? Minkälaisia oikeastaan ovat 2010-luvun robotit? Mitä robottihanketta kannattaa juuri nyt seurata? Keskustelijoina robotisaatiolähettiläs ja tietokirjailija Cristina Andersson, japanilaisen robottivalmistaja Yaskawan Suomen toimitusjohtaja Nina Lehtinen ja Ulvilassa jo lähes 30 vuotta robotiikkaa tehneen Cimcorpin varatoimitusjohtaja Tero Peltomäki.
Tieteiskirjallisuuden kaikki kuvitelmat ovat oikeasti jo nurkan takana; auto ei enää tarvitse kuljettajaa, hoivarobotti jakaa lääkkeet ja verottajankin tylsimmät laskelmat tekee tekoäly. Kaikki kotona -ohjelmassa kylmältä ja kovalta tuntuvaan robotiikkaan haettiin tolkkua ja lämpöä paitsi kahden asiantuntijan, myös suloisen ja pörröisen vieraan avulla. Keskustelijoina olivat robottien etiikkaan perehtynyt kognitiotieteen tutkijatohtori Michael Laakasuo Helsingin yliopistosta ja Robotics Finland -hankkeen ja Robottiviikon puuhanainen, tietokirjailija Cristina Andersson. Ja se suloinen ja pörröinen vieras oli Paro -hyljerobotti, joka keskustelun lomassa äännähteli hylkeenpoikasen tavoin. Robotti-imurit ja ruohonleikkurit, leikkausrobotit, teollisuuden robotit, autot, Helsingin metro, tässä esimerkkejä missä kaikkialla meillä jo robotit tekevät työtä. Mihin niitä on tulossa lisää? Robotteja tulee lisää ihan joka sektorille, vakuuttaa Cristina Andersson. - Ei ole olemassa mitään elämän- tai elinkeinon aluetta, minne niitä ei olisi tulossa. Siksi juuri nyt pitää olla hereillä. On jopa uumoiltu, että vuonna 2020 Yhdysvaltain presidentti voisi olla robotti, niiden älykkyys kehittyy todella vauhdilla. Tällä hetkellä lovotics eli rakkausrobotiikka on isosti kehittyvä ala. Michael Laakasuon mukaan nopeasta kehityksestä kertoo sekin, että kun vuonna 2013 yritti puhua liikennerikkomuksia valvovista robottipoliiseista, aihetta pidettiin täytenä tieteisfiktiona. - Nykyään robottipoliisit ovat jo täyttä totta. Poliisin tehtäviä ulkoistetaan koneille Yhdysvalloissa, jossa A2d2:n näköisiä "peltipurkkirobotteja" toimii kaduilla esim. liikenteen valvontatehtävissä. Kuka kertoo robotille, mikä on oikein ja mikä väärin? Kuinka pahasti olemme myöhässä etiikan suhteen? Etiikan suhteen olemme auttamattomasti 20 vuotta myöhässä, pamauttaa Michael Laakasuo. - Meillä kysymykset siitä, mitä haluaisimme teknologialla tehdä, nousevat pintaan vasta, kun teknologia on jo luotu - eikä silloin kun nähdään, että tälläista teknologiaa voidaan luoda. Emme ole kaukaa viisaita. Cristina Andersson muistuttaa, että hoitoa tarvitsevien määrä kasvaa koko ajan. Robotisaatio tulee hoitotyöhön ihmiskäsille avuksi. - Meidän täytyy oppia suhteuttamaan hoitotyöhön liittyviä asioita. Inhimillistä hoitopanosta sinne, missä sitä eniten tarvitaan. - Tarvitsemme yhteiskuntatason strategioita, joissa myös eettiset näkökulmat on huomioitu. Pitää pystyä linjaamaan, miten saamme robotisaation etenemään maassa, joka on jäänyt kansainvälisestä kehityksestä jälkeen. Michael Laakasuo peräänkuuluttaa robottilakia. - Robottilaki voisi aluksi olla vain yksi lause, eräänlainen symbolinen avaus, tervetulotoivotus robotiikka-alan yrityksille. Se olisi selkeä viesti siitä, että Suomen hallinto tietäisi, että olemme liikkumassa kohti tulevaa ja olemme valmiita reagoimaan. - Poliittiset puolueet voisivat vääntää omien arvojensa mukaiseksi sen, millaisia robottilain yksityiskohdat olisivat. Todennäköisesti lakia päivitettäisiin sitä mukaa kun roboteille kehitetään uusia ominaisuuksia. Lähetystä luotsasi Paula Jokimies.