Podcasts about jokaisen

Mitä yhteistä on menestyvällä yrityksellä ja vaikuttavalla henkilöbrändillä? Tässä jaksossa Erja ja Ronja sukeltavat syvälle somen, henkilöbrändäyksen ja omien kipuilujen maailmaan. Pohdimme, miten some voi olla paras ystäväsi tai pahin vihollisesi, ja miksi oman henkilöbrändin vaaliminen on tärkeämpää kuin koskaan. Keskustelemme myös siitä, mitä mieltä olemme somesta: sen mahdollisuuksista, varjopuolista ja siitä, miten löydät tasapainon jatkuvan näkyvillä olon ja someboikotin välillä. Jakso kannattaa kuunnella erityisesti, jos haluat konkreettisia vinkkejä oman henkilöbrändisi rakentamiseen, oppeja siitä, miten luoda luottamusta yleisösi kanssa, ja rehellisiä ajatuksia somen merkityksestä yrittäjänä, työntekijänä tai sisällöntuottajana. Tämän jakson jälkeen tiedät, miten varmistat, että brändisi on omissa käsissäsi – eikä algoritmin armoilla.  

Tätä te kysyisitte- näin me vastaamme! Tässä jaksossa ⁠Erja⁠ ja ⁠Ronja⁠ vastaavat kuuntelijoiden eniten kysyttyihin kysymyksiin rahasta, oman talouden hallinnasta ja säästämisestä. Puhumme muun muassa, miten hallita joulunajan budjettia, vältellä rahariitoja kotona sekä kuinka tehdä fiksuja sijoituspäätöksiä- myös niillä kuuluisilla pienillä summilla (olematta sijoitusneuvontaan, mutta senhän te jo tiesitte :D ). Jakso tarjoaa tuttuun tapaan rehellisiä vastauksia, käytännön vinkkejä ja aitoja kokemuksia, jotka toivottavasti vastaavat kysymyksiin- ja niiden ohi. Tässä muutamia teiltä tulleita kysymyksiä, joihin kuulet vastauksen jaksossa: Miten budjetti pysyy kasassa jouluna? Jaamme parhaat vinkit siihen, miten joulu voi olla ihana ilman, että tili huutaa hoosiannaa. Miten aloittaa sijoittaminen, jos rahaa ei ole paljon? Käymme läpi, miten pienilläkin summilla pääsee alkuun ja miten saat itsevarmuutta sijoittajana. Mikä on ollut meidän pahin rahamoka? Spoiler: olemme kaikki mokanneet, mutta niistäkin on opittu tähän päivään mennessä.

Mikä ihmeen puhelinrinki, josta kaikki puhuvat? Oletko miettinyt, mikä on Minun näköinen elämä -toiminnan puhelinrinki ja mitä siellä tapahtuu? Voisitko sinäkin hyötyä puhelinringistä? Puhelinrinkien koollekutsujat avaavat puhelinringin sisältöä tässä Behind The Voices – Äänien takana podcast-jaksossa. Tämän puhelinringin koollekutsujana on Harri, joka luotsaa omalla tavallaan puhelinringin osallistujat Jupillin,Tiinan Heikin ja Benitan keskusteluun. Tarkoituksena heillä on, että näkövammaisuus ja elämä kohtaisivat. Puhelinringit on aina luottamuksellisia ja turvallisessa ympäristössä tapahtuvia keskusteluja eikä yksikään rinki ole samanlainen. Jokaisen ringin muodostavat osallistujat itse omalla persoonallaan ja huomioiden muut mukana olevat ihmiset. Keskustelusta saat juuri niin paljon kuin olet valmis itsestäsi antamaan. Tervetuloa tutustumaan puhelinrinkitoimintaan ja jos kiinnostuit kuulemaan lisää, soita tai laita meille viestiä puh. 050 405 9057 Puhelinrinkitoiminta ottaa sinut lämpimästi vastaan ja mukaan toimintaan! Lue lisää Minun näköisestä elämästä liiton sivuilta ja tule mukaan toimintaan! https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/minun-nakoinen-elama

Kiinalainen verkkokauppa-alusta Temu valloittaa Suomea vauhdilla - ja jälki on rumaa. Mutta jos sama krääsä kärrätään joka tapauksessa Kiinasta, mitä väliä on sillä, ostaako sen halvemmalla Temusta vai kalliimmalla marketista? Tässä jaksossa Anniina ja Koko vastaavat kahdeksaan väitteeseen Temusta. Kuulijoille paljastetaan myös, kumpi Hikipajan juontajista on shoppaillut Temussa, mitä sieltä tuli tilattua ja millainen ostokokemus oli. Linkit: Eetin artikkeli: Suomalaisten suosima Temu painii vastuuttomuudessa omassa sarjassaan Kaupan liitto: Muotikauppa ultrapikamuodin aikakaudella-tutkimus

Tekoäly tulee ja tappaa / pelastaa ihmiskunnan / jättää kaikki työttömäksi / parantaa tuottavuutta / tekee ihmisistä tarpeettomia / tekee ihmisistä onnellisimpia kuin koskaan / joku muu mikä? Millä kaikilla tavoilla tekoäly muokkaa tulevaisuutta, on mahdoton ennustaa, mutta arvailla aina voi. Valistuneimmasta päästä sellaisia tarjoilee meille Heikki Tolvanen PrivacyDesigner Oy:stä. Privacy Designer muun muassa auttaa yrityksiä käsittelemään ja säilömään dataa oikein ja tekoälyyn liittyen noudattamaan vallitsevaa sääntelyä, joten Heikki seuraa kehitystä ytimestä. Mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä, selviää kuuntelemalla Bronxcast. On mielenkiintoista settiä, siis luomukorvat hörölle!  https://www.rookiecom.fi/bronxcast-172-heikki-tolvanen-ja-mita-jokaisen-syyta-tietaa-aista-juuri-nyt/

Tällä viikolla vietetään Cityn Aamun vaaliviikkoa. Jokaisen presidenttiehdokkaan epäsuosittu mielipide kuullaan Cityn aamussa 7:50 ja 8:50! Tässä Alexander Stubbin epäsuosittu mielipide.

Tällä viikolla vietetään Cityn Aamun vaaliviikkoa. Jokaisen presidenttiehdokkaan epäsuosittu mielipide kuullaan Cityn aamussa 7:50 ja 8:50! Tässä Hjallis Harkimon epäsuosittu mielipide.

Tällä viikolla vietetään Cityn Aamun vaaliviikkoa. Jokaisen presidenttiehdokkaan epäsuosittu mielipide kuullaan Cityn aamussa 7:50 ja 8:50! Tässä Li Anderssonin epäsuosittu mielipide.

Tällä viikolla vietetään Cityn Aamun vaaliviikkoa. Jokaisen presidenttiehdokkaan epäsuosittu mielipide kuullaan Cityn aamussa 7:50 ja 8:50! Tässä Olli Rehnin epäsuosittu mielipide.

Tällä viikolla vietetään Cityn Aamun vaaliviikkoa. Jokaisen presidenttiehdokkaan epäsuosittu mielipide kuullaan Cityn aamussa 7:50 ja 8:50! Tässä Jutta Urpilaisen epäsuosittu mielipide.

Tällä viikolla vietetään Cityn Aamun vaaliviikkoa. Jokaisen presidenttiehdokkaan epäsuosittu mielipide kuullaan Cityn aamussa 7:50 ja 8:50! Tässä Pekka Haaviston epäsuosittu mielipide.

Jatkamme viime jaksossa alkanutta keskustelua RTK-Henkilöstöpalvelut Oy:n kansainvälisistä rekrytoinneista vastaavan liiketoimintajohtajan Mikko Heickellin kanssa. Keskustelun toisessa osassa pureudumme muun muassa Suomi-kuvaan (joka on muuten Mikon mukaan juuri nyt parempi kuin koskaan), miten Suomen malli kv-rekrytoinneissa eroaa esimerkiksi Saksan mallista, miten rekrytoinnit hoidetaan eettisesti oikein, miten kulttuurierot täytyy osata huomioida ja kuinka saadaan kv-opiskelijat jäämään Suomeen töihin.  Mikko kertoo myös muutaman case-esimerkin, joissa kv-rekryissä ollaan onnistuttu ja miksi.  Aihe on (edelleen) mielenkiintoinen, ajankohtaisempi kuin koskaan ja koskettaa meitä kaikkia. Siis korvat hörölle! Tsekkaa myös nämä: https://rookiecom.fi/blog/2023/09/05/jokn-senni-pykalainen-ja-virpi-moilanen-ja-kuinka-saada-kv-osaajat-a-tulemaan-b-jaamaan-ita-suomeen https://www.rtkhenkilostopalvelu.fi/yrityksille/kansainvalinen-rekrytointi https://talentboost.fi https://www.phpalvelut.fi/

Tällä viikolla vietetään Cityn Aamun vaaliviikkoa. Jokaisen presidenttiehdokkaan epäsuosittu mielipide kuullaan Cityn aamussa 7:50 ja 8:50! Tässä Mika Aaltolan epäsuosittu mielipide.

Tällä viikolla vietetään Cityn Aamun vaaliviikkoa. Jokaisen presidenttiehdokkaan epäsuosittu mielipide kuullaan Cityn aamussa 7:50 ja 8:50! Tässä Sari Essayahin epäsuosittu mielipide.

Suomeen tullaan tarvitsemaan tuhansia ja tuhansia ulkomaisia osaajia, siitä ei pääse mihinkään. Miten paljon tarkalleen ottaen, mistä ja miten - sitä valottaa meille Bronxcastissa RTK-Henkilöstöpalvelut Oy:n kansainvälisistä rekrytoinneista vastaava liiketoimintajohtaja Mikko Heickell.  Juttutuokiossa - joka aiheen laajuudesta johtuen jatkuu seuraavassa jaksossa - keskitytään nimenomaan siihen, miten kv-rekrytoinneissa onnistutaan: millainen prosessi kansainvälisen osaajan palkkaaminen on, kenen puoleen kannattaa kääntyä, miten kauan hommaan on varattava aikaa (ja rahaa) ja miten tulija saadaan jäämään. Aihe on mielenkiintoinen, ajankohtaisempi kuin koskaan ja koskettaa meitä kaikkia. Siis korvat hörölle!

2. sunnuntai loppiaisesta 14.1.2024. Eemil Kulju puhuu päivän tekstin Luuk. 4:16–21 pohjalta.

Kaikenlaisen hyvinvoinnin kulmakivi on tunne hallinnasta. Joskus ihminen kokee, ettei hän kykene vaikuttamaan elämänsä kulkuun ja olosuhteisiin, vaan elämä tapahtuu tylysti hänelle. Ihmiselle on välttämätöntä kokemus siitä, että oman elämänsä piirissä valta on hänellä. Jos ihminen kokee, että hänellä ei ole valtaa, hän kärsii voimattomuudesta, eräänlaisesta valta-anemiasta. Silloin on vaikea antaa parastaan maailmalle. Silloin kokemus elämästä kiteytyy sanaan stressi. Valta on kyky muuttaa toisten ihmisten tiloja ja olosuhteita. Sitä kautta syntyy myös valta itseen. Tästä seuraa globalisoituneessa maailmassa jonkinasteista vaikutusvaltaa lähes jokaiseen ihmiskunnan jäseneen. Gandhi esitti vallan suhteen kauniin toiveen: sinä päivänä kuin rakkauden valta ylittää rakkauden valtaan, maailma on tunteva rauhan. Vaikka Gandhin rukous saattaa kuulostaa naiivilta, historian valossa olemme edistyneet tässä. Vaan kuinka käy seuraavien vuosikymmenien aikana? Se saattaa yllättäen riippua sinunkin suhteestasi valtaan. Pienet voimat kasautuvat lopulta suuriksi voimiksi. Tutustu ja osallistu PVTT10-valmennukseen osoitteessa https://trainershouse.fi/pvtt10 Tule mukaan loppiaisen verkkovalmennukseen: https://trainershouse.fi/vuosi2024

Jos jotain niin pärjäämisen ja itsekseen selviytymisen (usein hinnalla millä hyvänsä) traumatoipuja hanskaa paremmin kuin hyvin. Miksi se ei välttämättä kuitenkaan ole se paras (ja ainoa) mahdollinen taito, mitä olisi hyvä harjoitella? Premium-jaksot ilmestyvät muutaman kerran kuukaudessa ja sisältävät ohjattuja kehollisia harjoituksia sekä avointa, rehellistä, lempeää puhetta traumasta, toipumisesta ja omista henkilökohtaisista kokemuksistani ja kokemastani kaltoinkohtelusta.  Kuukausimaksulla 5,99€ saat siis kuunneltavaksesi kaikki Premium-jaksot. Tavoitat minut Instagramissa nimimerkkillä ⁠@katjakesti⁠ ja sähköpostitse traumapodi@gmail.com. Nimestään huolimatta suomenkielisen The Art of Saying No e-kirjan rajojen asettamisen tueksi, itsetunnon kohentamiseksi ja voit tilata suoraan sähköpostiisi ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠tästä⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠. E-kirjan käytännön harjoitusten ja kokemusteni avulla autan sinua asettamaan rajoja ja sanomaan ei - oman hyvinvointisi ja toipumisesi tueksi. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/katja-kesti/message

Jaakon ja Kallen vieraana on tekoälyn huippuasiantuntija Minna Mustakallio, joka työskentelee AI and Impact Leadinä liikkeenjohdon konsultointiyritys Un/knownissa. Jaksossa syvennytään vastuulliseen tekoälyyn erityisesti mediakontekstissa.

Sanna bongasi tutun kirjailijan Facebook-päivityksestä kysymyksen, joka jäi pohdituttamaan. Hän pohtii oman elämänsä historiaa, miten hän on sitä kohdellut ja osittain syitä siihen. Jokaisen olisi hyvä pohtia omaa elämäänsä joskus samoin ja tehdä havaintoja.

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Malediiveilla, joka on WWL-vainoraportin sijalla 15.   Malediivien hallitus ylpeilee sillä, että maa on sataprosenttisesti sunnimuslimilainen. Kaikki uskonnolliset vähemmistöt jätetään huomiotta, ja jokaista kansalaista pidetään muslimina. Siten mikä tahansa poikkeus otetaan vakavasti. Jokaisen täytyy pukeutua islamilaisiin vaatteisiin ja noudattaa ramadan-paastoa. Muussa tapauksessa seurauksena voi olla pidätys ja yhteisön vaino. Kristityksi kääntyneen täytyy seurata Jeesusta mahdollisimman salaisesti. Jos hänen uskonsa tulee ilmi, siitä todennäköisesti raportoidaan muslimijohtajille tai viranomaisille. Kristityltä voidaan riistää kansalaisuus tai hänelle voidaan antaa jopa kuolemanrangaistus. https://opendoors.fi/malediivit/    

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Kati Lanu, modernin työelämän kehittäjä ja työyhteisövalmentaja Timanttia Consultingista (https://timanttia.fi/ ). Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Etänä toimiessa välillä mietityttää saanko viestini ja ideani perille ja ymmärsikö kaikki mitä halusin sanoa. Virtuaalisissa tapaamisissa meidän pitäisi kiinnittää huomiota enemmän siihen, miten aloitetaan tapaamiset. Napin painalluksella voi hyppiä palaverista toiseen, mutta ajatukset saattavat olla ihan muualla. Pienessä hetkessä meidän pitäisi pystyä kokoamaan mieli ja keho samaan hetkeen ja siirtää fokus siihen asiaan mihin ollaan liittymässä mukaan. Kokouksen järjestäjän tulisi rakentaa alkuun aikaa vapaamuotoiselle keskustelulle, jotta kokouksen virallisista asioista voitaisiin myöhemmin tehokkaammin keskustella. Ihmisillä on korkeampi kynnys puhua ja kertoa mielipiteitään virtuaalitapaamisissa, varsinkin jos ei tunneta toisia hyvin. Alun keskustelun ei tarvitse kestää kovin kauan. Jokaisella voi olla esim. minuutin puheenvuoro ja saa kertoa kuulumisista, onnistumisista tai vaikka minkä kirjan luki viimeksi. Tällä rakennetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja se taas vaikuttaa suorituskykyymme merkittävästi. Virtuaalisesti toimiminen vaatii enemmän järjestelmällisyyttä, systemaattisuutta ja suunnittelua. Meidän täytyy sanoittaa toimintaamme enemmän ja olla selkeämpiä. Myös myönteiset viestit (kiitos, kannustus, kehuminen) jäävät virtuaalisessa vuorovaikutuksessa helposti vähemmälle. Peukuttaa voi oikeastikin, mutta sen lisäksi reaktiot ja emojit on hyvä ottaa käyttöön. Virtuaalisessa vuorovaikutuksessa teemme tosi nopeasti tulkintoja, nopeammin kuin lähityöskentelyssä. Vuorovaikutus fyysisesti samassa tilassa on kokonaisvaltaisempaa ja havainnoimme kaikkia kehon liikkeitä. Huomaamme mikroilmeet ja pienet vihjeet siitä missä ja millaisia ajatukset ovat. Vuorovaikutuksessa, eritoten tunne- ja asenneviestinnässä 7 % on sanoja ja 93 % merkitys äänensävyillä, ilmeillä ja kehonkielellä. Miten me tuemme tuota 93 % digitaalisessa ympäristössä? Miten käytämme kirjallisessa viestinnässä eri tyylejä, sävyjä ja eleitä? Miten rikastamme vuorovaikutusta virtuaalisissa tapaamisissa? Jokaisen kannattaisi välillä pysähtyä tarkastelemaan omia kehonkielen vihjeitään ja toisten kommunikaatiosta tekemiään tulkintojaan. Opettelemme siis uutta kieltä; uusia tapoja toimia ja huomioida ja antaa palautetta virtuaalisesti. Tuhansia vuosia on pärjätty tutulla kehonkielellä ja vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme opetelleet digitaalista kehonkieltä. Työyhteisössä asioista puhuminen ja niiden sanoittaminen yhdessä synnyttää yhteisymmärrystä ja parantaa vuorovaikutustamme. Millaiset tyylit ja tavat tukevat viestintää ja mitkä sitä heikentävät? Kirjallisen viestinnän tyyliseikat (isot ja pienet kirjaimet, välimerkit) kuuluvat myös digitaaliseen kehonkieleen. Isot kirjaimet ja huutomerkkien viljely voi toisesta tuntua huutamiselta ja käskyttämiseltä. Katin vinkit digitaaliseen kehonkieleen - Pidetään kamerat päällä. Hyväksytään se, että ihmisiä tässä ollaan ja muut näkevät meidät fyysisissäkin palavereissa. Ollaan omia itseämme, eikä mitään kivikasvoisia uutistenlukijoita. - Sanoitetaan ajatuksia ja tekemisiä ja ilmaistaan itseämme vielä selkeämmin. Erityisesti muistetaan kehua ja kiittää, ne unohtuvat helposti. - Ollaan hereillä. Ei tehdä liian nopeita tulkintoja vaan mietitään, kuunnellaan ja luetaan rauhassa. - Annetaan aikaa pohdinnalle virtuaalisissa tapaamisissa. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Millainen on suomalaisen suhde marjoihin? Tämän kertaisessa jaksossa perehdytään marjoihin tapojen, merkitysten ja ruokakulttuurin kautta. Jaksossa vieraana on kulttuurihistorian tutkija, dosentti, filosofian tohtori Hannele Klemettilä-McHale.

Tutustu Uinnin ABC-verkkokurssiin tästä: https://www.positiivinenpulahdus.fi/uinninabc Haluaisitko aloittaa uinnin harrastamisen? Lataa maksuton Aloitusopas: https://www.positiivinenpulahdus.fi/kuntouimarin-aloitusopas ________________ UUSI JAKSO JOKA PERJANTAI! Tämän podcastin löydät siis myös YouTubesta: https://www.youtube.com/channel/UCJTwlpx-_AWSO_zi-ot_B-g/videos Instgram: @positiivinenpulahdus Facebook: Positiivinen Pulahdus ________________

Tietoturva on jatkuvaa hyvisten ja pahisten kilpajuoksua, ja jos suojauksesta löytyy aukko, virtuaalikäkättimeen tulee. Jokaisen it-laitteita käyttävän on siis syytä tietää aiheesta vähintään alkeet, vaikkei tietoturva varsinaisesti toimenkuvaan kuuluisikaan. Tämän oppitunnin Bronxcastin kuuntelijoille antaa Bittiguru Oy:n toimitusjohtaja Ari Hakulinen. Ari kanssa jutellaan myös GDPR:stä eli tietosuojasta, pilvipalveluihin liittyvästä katoamattomuuden harhaluulosta, evästeasetuksista ja siitä mitä hakkerit juuri nyt haluavat meistä viattomista atk-amatööreistä.  Kuuntele! Tiedä vaikka säästyt monelta harmilta. 

Pipsa Hurmerinta on kokki, ruokakirjailija, podcastaaja, juontaja ja vaikka mitä. Lähdemme Pipsan kanssa reissuun, joka vie meidät ainakin lapsuuteen, Ranskaan ja kokin urallekin, ja tässä jaksossa juttu lähtee myös vähän poliittiseksi. Jokaisen jakson kuumin kysymys on tietysti mitä söit viimeksi - mitähän Pipsa on juuri ennen nauhoituksia syönyt ja miksi? Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Jokaisen vanhemman, sedän, tädin, isovanhemman ja muun ihmisen tulisi kuunnella tämä jakso, sillä tässä jaksossa jatkamme  syyskauden teemamme "lapset ja tietosuoja" penkomista ravisuttavalla ja ehkä hieman kylmäävälläkin tavalla. Saimme vieraaksemme itse Sometohtori Suvi Uskin, joka on sosiaalisen median tutkija, sosiaalipsykologi sekä Someturvan toimitusjohtaja. Suvi  todella tietää millainen todellisuus lapsia odottaa lähes aina kuin sosiaalisen median suhteellisen viattomalta vaikuttava appi aukeaa. Otamme erittäin konkreettisen katsauksen siihen, miten lapset, yksityisyys, tietosuoja ja sosiaalinen media sopivat yhteen. Miten lapset näkevät yksityisyyden ja tietosuojan? Millaisia tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyviä vaaroja, kuten nettikiusaamista ja jopa kiristystä, lapset kohtaavat sosiaalisessa mediassa? Mistä tämä johtuu? Entä mitä vanhempi voi tehdä jos oma lapsi on kiusattu tai kiusaaja? Todennäköistä on, että lähes jokainen lapsi on molempia. Miten tähän voitaisiin puuttua? Onko vastuu vanhempien, sosiaalisen median alustojen vai yhteiskunnan?  Näihin ja moneen muuhun polttavaan kysymykseen saamme Suvilta piinkovia vastauksia ja tärkeitä, herätteleviä ajatuksia.  Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!

Lapsen oikeuksien päivää vietetään sunnuntaina 20.22.2022. Lapsen oikeuksien viikko on siis parhaillaan käynnissä. Turvallisuus lapsen oikeutena on tämän vuoden teema ja sen tärkeydestä oli Radio Voiman iltapäivässä Minni Salmiselle kertomassa lapsen oikeuksien erityisasiantuntija Ira Custodio. Jokainen aikuinen voi keskustella omien ja lähipiirin lasten kanssa siitä, mistä turvallisuus koostuu ja mitkä asiat vievät turvallisuuden tunnetta. - Miten he kokevat oman lähiympäristön. Mitkä on paikkoja, joissa on kiva kulkea ja missä on pelottavaa. On tärkeää kysyä, mikä tekee paikasta pelottavan, onko se esimerkiksi valaistuksen puute, aikuisten käyttäytyminen tai se että paikalla ei ole turvallisia aikuisia. Liikenne, pimeä, humalaiset aikuiset ja kiusaaminen saattavat luoda turvattomuutta lapselle. - Vanhemmat lapset puhuvat myös kuulluksi tulemisen kokemuksesta ja arvostavasta kohtaamisesta. Siitä, että kun aikuiset kohtaavat lapset ja nuoret arjessa arvostavasti ja ovat kiinnostuneita kokemuksista - niin se luo turvallisuutta.

Luuk. 19:41–48 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 19 Kun Jeesus tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, hän puhkesi itkuun sen tähden ja sanoi:”Kunpa sinäkin tänä päivänä ymmärtäisit, missä turvasi on! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi kätketty. Vielä tulet näkemään ajan, jolloin viholliset rakentavat ympärillesi vallin, saartavat sinut ja käyvät kimppuusi joka puolelta. He murskaavat maan tasalle sinut ja sinun asukkaasi. Sinuun ei jätetä kiveä kiven päälle, koska et tajunnut etsikkoaikaasi.”     Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa ulos niitä, jotka siellä kävivät kauppaa. Hän sanoi heille: ”On kirjoitettu: 'Minun huoneeni on oleva rukouksen huone.' Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan.”     Hän opetti sitten joka päivä temppelissä. Ylipapit, lainopettajat ja muut kansan johtomiehet miettivät, miten raivaisivat hänet pois tieltä. He eivät kuitenkaan keksineet, mitä tehdä, sillä koko kansa oli jatkuvasti Jeesuksen ympärillä kuuntelemassa häntä. Sanakirjojen ja raamatunselitysteosten mukaan etsikkoaika merkitsee aikaa, jolloin Jumala lähestyy; hetkeä, jolloin Jumala puhuu ihmiselle. Tunnistanko nuo hetket? Noin 2000 vuotta sitten kaukana täältä ihmiset kokivat erään ihmisen elämänmittaisen etsikkoajan. Jeesuksen ihmeteot, parantamiset ja opetus vastasivat ihmisen tarpeisiin, konkreettisesti. Samalla niiden tarkoitus oli herättää; auttaa elämänmittaiseen uutokseen. Ihmiset todistivat ihmeitä omin silmin ja korvin. Sittenkin niin moni kielsi niiden tekijän. Kielsi, vaikka itse Jumala kävi käsin kosketeltavana vierellä.   Ajattelen jokaisen jollain tavoin merkittävän hetken ja tapahtuman, useimmiten odottamattoman, merkitsevän etsikkoaikaa. Aikaa, jossa Jumala puhuu. Miten paljon elämäämme, maailmaamme mahtuukaan. Suuret ja pienet tapahtumat ja asiat; etsikkoaikaa yhtä kaikki. Elämää jossa Jumala on vierellämme kysyen: Mikä on sydämesi suunta tänään?  Kriisi on tilanne jossa aiemmin opitut keinot selvitä eivät välttämättä enää toimi. Useimmiten se on siedettävä, kestettävissä ainakin lopulta. Kriisi on muutoksen aikaa. Parhaimmillaan siinä on lopulta jotain hyvää. Jotain joka lopulta antaa enemmän kuin se ottaa. Voin valita, otanko opikseni vai saako kriisi minut sittenkin vetäytymään ja puolustautumaan.  Jeesushan aiheutti kriisin. Kriisin, joka jakoi ihmisiä. Jumala kävi käsin kosketeltavana vierellä; mikä oli sydämen suunta? Mitä itse teen, kun kohtaan odottamattoman? Kuuntelenko, kysynkö, onko tällä jokin tarkoitus, opetus, pyyntö tai kehotus muutokseen? Pysähdynkö hetkeen vai jatkanko sittenkin kuin aina ennenkin? Puolustaudunko sulkien muutoksen mahdollisuuden? Tässä on Jeesuksella kriisi. Itkien hän katsoo pyhää kaupunkia, näkee ihmisten turtumuksen; raivoissaan kohtaa kaupankävijät, kovuuden, Jumalansa temppelissä. Voi vain kuvitella Hänen hurjuuttaan tuossa tilanteessa. Syvää surua ja voimakasta aggressiota, meistä jokaiselle tuttuja tunteita. Seuraa sittenkin hyvä. Tämä kriisi muuttuu uudeksi aluksi, puhtaaksi pöydäksi. Vaikka suru söi, vaikka raivo vei, vaikka kaikki näytti jo menetetyltä, on hän sittenkin kohta tässä, kuulijoiden, Jumalan vastaanottajien ympäröimänä. Ja antaa mahdollisuuden aloittaa alusta. Myös itsensä. Miten me kuulisimme Jumalamme äänen, myös niissä hetkissä, kun olemme mukavuusalueemme ulkopuolella? Miten ymmärtäisimme; on mahdollisuus oppia, saada, aloittaa alusta? Onko maailma, ovatko yhteiskunnat oppineet menneestä? Olenko itse oppinut elämässäni, elämästäni; ottanut vaarin siitä mikä on koetellut? Entä siitä, jonka lahjana sain? Olenko tunnistanut tarvittaessa muutoksen tarpeen, suunnannut uudelleen, muuttunut? Ymmärränkö arkisimman arjen, ihan tavallisen elämän jokaisen hetken ainutkertaisen arvon?  Kyllä, on erityisiä tapahtumia ja hetkiä, joissa Jumala erityisesti lähestyy. Samalla Jumala on, tässä. Armo, toivo paremmasta on tulevassa ja se on juuri nyt. Jokaisen hetken ja kokemuksen ainutlaatuinen armo. Jumala puhuu sinulle, kuule.      

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2022: Suomen Ruotsin suurlähettiläs Maimo Henriksson kertoo keväästä 2022, jolloin sekä Ruotsi että Suomi tekivät historialliset Nato-päätöksensä. Hän paljastaa myös hurjia yksityiskohtia matkoistaan Venäjällä ja vie mukanaan päivään, jolloin hänen varhainen lapsuutensa loppui. Maimo Henriksson on tehnyt yli 30-vuotisen uran Suomen ulkoministeriön palveluksessa. Hänen ensimmäinen tehtävänsä vuonna 1989 liittyi Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatjovin Helsingin vierailuun, joka muistetaan myös Gorbatjovin ensimmäisestä kännykkäpuhelusta.Sittemmin Maimo Henriksson on ollut paljon tekemisissä Suomen Venäjän-suhteiden kanssa ja myös asunut Venäjällä: "Jokaisen matkan jälkeen minulla oli tapana istahtaa nojatuoliini Moskovan kotimme pienessä kirjasto- ja TV-huoneessa ja huokaista helpotuksesta taas yksi matka, josta selvisin hengissä!"Ruotsiin Maimo Henrikssonilla on ollut vahvat siteet ensin ruotsalaisen isoisänsä ja sittemmin myös äitinsä puolison kautta.Suomen suurlähettiläänä Ruotsissa hän aloitti syksyllä 2021 ja on jo ehtinyt olla mukana historiallisissa hetkissä täälläkin. Suomen presidentti Sauli Niinistö teki päätöksen Suomen liittymisestä Naton perussopimukseen ollessaan valtiovierailulla Tukholmassa: "Itse hetki oli hyvin koruton, Tasavallan presidentti etäyhteydellä suurlähetystön kokoushuoneessa, Suomen hallitus etäyhteyden päässä Helsingissä. Tarkkakuuloisimmat kollegat kokoushuoneen ulkopuolella kuulivat kynän koputuksen siinä se oli!"Tuottaja Sari-Anna Söderman sari-anna.soderman@sverigesradio.se

A second COVID-19 booster shot is currently only recommended for vulnerable subsets of the Australian population, such as people aged over 65. But with the Health Department warning about a winter spike in Omicron cases, some experts say it's time to offer the second booster more broadly. - Tällä hetkellä toista COVId-19 tehosterokotusta suositellaan ainoastaan Australian haavoittuvaiselle väestönosalle, kuten yli 65-vuotiaille henkilöille.Terveydenhuollon kuitenkin varoittaessa talvisesta Omicron-tapausten huipusta, jotkin asiantuntijat ovat sitä mieltä että on aika tarjota toista tehosterokotusta laajemmalle väestölle

Seurakunnassa on just sun kokonen aukko täytettävänä! Jokaisen osaamista ja työpanosta tarvitaan, nyt enemmän kuin koskaan. Miksi silti on aina puutetta vapaaehtoisista? Siitä lisää jaksossa! ;)

Selkokieli Miksi meillä on selkokieli? Jokaisen ihmisen mieli haluaa ymmärtää ja asioihinsa vaikuttaa, tähän selkokielestä avun saa lukemisessa, omien ajatusten ilmaisemisessa ja osallistumisessa. moni vanhus tai kehitysvammainen, jopa suomea opetteleva ulkomaalainen. Selkokieli on normaalia hitaampaa, ja siksi siitä paremmin selvän saa. Lauseet ovat myös kirjoitettuina normaalia kieltä helpompia tajuta. Selkotunnus takaa sen, että sisältö on selkokielinen. Ulla-Maija Mantere

Olly Donnerin kiehtova elämä kuvaa 1900-luvun alun iloista Eurooppaa. Suomessa Sinebrychoffien sukuun syntynyt kosmopoliitti Olly Donner viihtyi oopperan katsomossa ja Rivieran rantabulevardeilla. Kirjailija ja tutkija Jasmine Westerlund kuvaa yläluokan elämää rehellisesti iloineen ja suruineen. Olly Donner halusi jo nuorena kokea enemmän. Mihin hänen vahva uteliasuutensa johti hänet? Hän lähti opiskelemaan Dresdeniin, jossa tutustui tulevaan aviomieheensä Uno Donneriin. Siitä lähtien pariskunnan elämä sijoittui eurooppalaisiin loistohotelleihin. Millainen eurooppalainen elämäntyyli oli siihen aikaan muodissa? Millaisia tragedioita pariskunta joutui kohtaamaan? Jokaisen hotellihuoneen nurkkaan Olly asettui kirjoittamaan näytelmiä, romaaneja ja runoja. Elämä ei kuitenkaan ollut pelkkiä sviittejä ja illalliskutsuja, vaan myös surua. Miksi Olly Donner tukeutui antroposofiaan? Turun yliopiston tutkija Jasmine Westerlund on erikoistunut feministiseen kirjallisuudentutkimukseen. Vuonna 2013 hän väitteli naisten kirjoittamista taiteilijaromaaneista. Hän on mukana DARIAH Women Writers in History -hankkeessa. Uuden etsijät -hankkeessa hän tutki kirjailija ja antroposofi Olly Donneria (1881–1956), joka oli paitsi kirjailija myös kosmopoliitti ja hyväntekijä, joka perusti hoitokodin ja kesäsiirtolan. Westerlundin tutkimusaiheet ovat vieneet hänet arkistoihin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Jasmine Westerlund on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Cityn Aamu on selviytynyt viikon puoliväliin. Samuel sai kryptiset ohjeet valokatkaisinkaupoille. Poliisi kohtasi väkivaltaa - mies hyökkäsi kebabilla kimppuun. Saitko sinä puhelimeesi huijausviestin? Jokaisen miehen unelma on oma sauna, mutta mitä sisustuselementtejä pyhään paikkaan tulee laittaa? Poliitikkojen taksimatkat jaksavat ihmetyttää vuodesta toiseen. Parta voi aiheuttaa yllättäviä esteitä työmaailmassa. Näiden lisäksi pohditaan täydellistä pizzatäytettä ja miten pizzakulttuuri eroaa havumetsien maan eri kunnissa. Voiko koskaan olla huono hetki juoda viskiä ja miksi kavereita on nykyään niin vaikea nähdä? Jeren maraton on jo kulman takana ja jännitys tiivistyy. Juokseeko mies alle neljään tuntiin ja onko housut puhtaat maaliin tullessa? Kadonneen vanhuksen etsintä Itiksessä muistuttaa neulan ja heinäsuovan tarinaa.

Saarna 3.4.2022 Hyvän toivon kappelissa 5. paastonajan sunnuntai, Joh. 11: 47-33Johdanto: keski-ikäisen paluu nuoruuden kirjaan ”Historian loppu ja viimeinen ihminen.” Tämä Francis Fukuyaman kirja on ollut yksi tämän kevään tärkeimpiä lukuelämyksiäni. Tutustuin kirjaan ensimmäistä kertaa jo 90-luvun alussa ylioppilaskirjoituksissa. Fukuyaman kuuluisin teesi oli, että liberaalista demokratiasta tulee lopulta vallitseva valtiomuoto. Neuvostoliitto oli juuri hajonnut ja Euroopan rautaesirippu murtunut. Kevättalven valo virtasi luokkaan, jossa painimme kirjoitusten kanssa. Se yhdistyi Fukuyaman optimismin kanssa. Fukuyamaa on paljon myös kritisoitu. On totta, että viime vuosina demokratiaa on ajettu ahtaalle monesta suunnasta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on viimeisin demokratiaa horjuttanut käänne. Palaan myöhemmin vielä demokratian kohtaloon, mutta aluksi puhun siitä mikä kirjassa on minusta erityisen kiinnostavaa. Fukuyaman keskeinen teema ja kysymys on, miten voimme tuntea itsemme arvostetuksi. Jokainen ihminen janoaa olla nähty ja kuultu, arvostettu ja tunnustettu. Miten pääsemme tähän? Tätä ihmisyyden isoa kysymystä lähden tässä saarnassa avaamaan Fukuyaman ajatusten pohjalta ja evankeliumin valossa. I Olenko yhtä arvokas vai arvokkaampi kuin muut?Päivän evankeliumissa toteutuu jotain sellaista, jota kukaan meistä ei haluaisi kokea. Siinä uskonnolliset vallankäyttäjät, ylipapit ja fariseukset, syyttävät Jeesusta ilman että hän voi puolustautua. Jeesuksen omaa ääntä ei kuulla koko evankeliumissa. Kuulemme vain evankeliumin kertojan äänen. Jeesus jää piiloon, näkymättömäksi ja mykäksi.Kukaan meistä ei halua jäädä tällä tavalla varjoon. Haluamme, että meidät nähdään ja meitä arvostetaan sellaisena kuin olemme. Ihmisen arvoa voi murentaa monella tavalla. Niin voi tehdä koululuokan kiusaaja tai keskiluokkainen ihminen, joka kavahtaa kadulla kerjäävää romania.Francis Fukuyama puhuu arvostuksen ja tunnustuksen perustarpeesta kahden käsitteen avulla. Isothymia tarkoittaa, että olen yhtä arvokas kuin toiset. Megalothymia tarkoittaa, että olen arvokkaampi kuin toiset.Nykyinen Venäjän johto on esimerkki megalothymiasta. Hyökkäystä Ukrainaan perustellaan Venäjän ja Neuvostoliiton suuruuden historialla. Suuruudenhullu hyökkäys Ukrainaan on paluuta vanhaan Neuvostoliiton aikojen ihannointiin. On kuin nykyinen Venäjä ei pystyisi muuten löytämään paikkaansa valtioiden keskellä kuin näyttämällä voimakkaammalta kuin onkaan. Aivan samaa menneen suuruuden kaipuuta saattoi kuulla Donald Trumpin vaalikampanjassa. Make America Great Again. II Viholliskuvien sijaan luomisen lähteelle Suuruudenhulluutta rakennetaan viholliskuvien varaan. Tätä logiikkaa vastaan Jeesus nousi. Jeesus ei vastannut vihaan vihalla, vaan käski rakastamaan vihollista. Hän puhui Jumalasta, jonka aurinko paistaa niin hyville kuin pahoille. Hän ei nostattanut kansanjoukkoja ylipappeja ja fariseuksia vastaan, vaan suostui kipuun, kärsimykseen ja kuolemaan meidän vuoksemme. Jeesus astui ristin tielle kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset. Tehtävämme kristittyinä ei ole luoda viholliskuvia. Tehtävämme on löytää voimamme lähde, niin että emme tarvitse vihollisia. Tehtävämme on lopettaa toisten mollaaminen sen vuoksi mitä he ovat tai edustavat. Jokaisen ihmisen luovuttamaton itseisarvo syntyy Jumalan luomistyöstä. Jumala puhaltaa meihin kaikkiin olemisen lahjan. Emme voi itse valita, synnymmekö tähän maailmaan vai emmekö synny. Emme voi myöskään valita sitä, millaisina tänne synnymme. Emme voi valita, olemmeko homoja tai heteroja, ruskeita tai valkoisia, vasen- tai oikeakätisiä. Elämän lahja annetaan meille. Kun Jumala katsoo ihmistä, hän näkee jokaisessa ihmisessä kauneutta, riippumatta siitä miten ihmisen elämä on mennyt. Tuo pyhä ja syvä katse synnyttää meissä elämän. Jumala ei rakasta meitä sen vuoksi, mitä saavutamme, vaan sen vuoksi mitä olemme. Tämän olemisen lähteen voimme löytää sisältämme. Meidän ei tarvitse jatkuvasti verrata itseämme toisiimme. Voimme löytää olemisen voiman ja mielen sisältämme, Jumalan läsnäolosta. III Osaksi kokonaisuutta Mitä tämä tarkoittaa yhteisen elämämme kannalta? Arvotuksen ja tunnustuksen antaminen toisillemme on yhteinen tehtävämme. On elintärkeää nähdä, että yhteiskuntaa voi rakentaa hyvin eri tavoin. Tästä on kirjoittanut esimerkiksi viestinnän tutkija Anu Kantola. Olemme kaikki osa samaa kokonaisuutta. Tarvitsemme insinöörejä ja arkkitehteja, mutta yhtä lailla tarvitsemme myös sairaanhoitajia, siivoojia ja rakentajia. Meidän pitää vahvistaa kokemusta siitä, että olemme kaikki samassa veneessä. Palkkapussin koko ei ole ihmisen mitta.  Nopeasti muuttuva maailmamme ja tuotannon pieniin ketjuihin pilkkova talous horjuttavat turvallisuudentunnettamme. Ne myös jakavat ihmisiä voittajiin ja häviäjiin. Jeesus tuli kootakseen yhteen, ei hajottaakseen erilleen. Tarvitsemme tunnetta siitä, että kuulumme johonkin. Pystymme arvostamaan itseämme, kun koemme olevamme osa kokonaisuutta. Siksi tämäkin yhteisö on tärkeä. Täällä olemme kaikki osa Kristuksen ruumista, osa Jumalan kansaa, osa suurta ihmiskunnan kokonaisuutta. Lopuksi: Evankeliumitekstissa ylipapit ja fariseukset yrittivät vaientaa Jeesuksen, joka uhkasi heidän valtaansa. Francis Fukuyama uskoi, että demokratiassa toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla ihmisen aikuisuus. Diktatuurissa ihminen pienennetään alamaiseksi. Loputtomiin ihminen ei kuitenkaan jaksa olla alistetun lapsen asemassa suhteessa ylempiinsä. Haluamme päästä esiin kokonaisina ihmisinä, kansalaisina ja yhteiskunnan rakentajina. Kansanvalta tarvitsee puolustajia. Se syntyy meidän kauttamme. Ei Fukuyamakaan väittänyt, että demokratian kasvaminen maailmassa olisi mikään automaattinen tai helppo asia. Niin minäkin ajattelen ja toivon, että nykyinen demokratian aallonpohja lopulta myös lähtee nousuun. Uskon ja toivon, että myös Venäjällä päästään lopulta eroon ikiaikaisesta alamaisuuden hengestä. Suuruuden fantasiat johtavat vain umpikujaan. Niiden sijaan löydämme arvostuksen tunteen, kun asetumme toistemme rinnalle. Jumalan edessä olemme kaikki täysin samalla viivalla. Olemme yhtä aikaa kauniita ja rikkinäisiä, kirkkaita ja keskeneräisiä. Radikaalilla tavalla meidän välillämme toteutuu isothymia. Emme ole vihollisia, vaan olemme siskoja ja veljiä. Kristus on tullut kokoamaan meidät yhteen. Hänen varassaan historialla voi olla uusi alku.

Operaatio Mobilisaation toiminnanjohtaja Arno Alajoki haastattelussa.

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Hanna Inkinen, Kjarkur, jonka intohimona on saada ihmiset loistamaan. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Kun sisäinen viestintä on hyvää, toimivaa ja tehokasta, niin ihmisillä on parempi fiilis ja he voi paremmin keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja -tehtäväänsä. Johtajan tehtävä on auttaa ihmisiä olemaan parhaita versioita itsestään. Sisäiseen viestintään kuuluu virallinen tieto yritykseen ja työn tekemiseen liittyen, mutta myös sen varmistaminen, että kaikki tietävät sekä omat että toistensa roolit ja mitä niihin liittyy. Kun ne roolit ja osaaminen ovat kaikkien tiedossa, niin on helppo kysyä apua jonkun tietyn aihealueen ongelmaan tai perustaa vaikka organisaatio- ja tiimirajojen yli meneviä tiimejä jonkun aihealueen ympärille uuden suunnittelemiseksi. Toinen puoli sisäisestä viestinnästä koostuu henkilöstön välisistä vuorovaikutuksista. Se on mm. katse, jolla katsot työkaveriasi, tai kysymys mitä kuuluu ja sen vastauksen aito kuuntelu. Se on kahvitauolla käytävää keskustelua, satunnaisia käytäväkohtaamisia, kokousetikettiä, palautteen antamista ja yhdessä nauramista. Vapaamuotoisille keskusteluilla on iso merkitys henkilöstön hyvinvoinnille, luovuudelle ja koko organisaatiolle. Mitä sitten, kun monipaikkaisessa työssä olet yksin kahvitauoilla ja käytävätapaamisia ei ole? Tarvitaan uusia työkaluja ja energiaa vuorovaikutuksen ylläpitämiseksi. Mieti johtajana oma rooli viestijänä ja että mikä itselle olisi luontaista ja mitä työyhteisö kaipaa. Tunnista omat vahvuudet ja hae tukea muihin osa-alueihin. Silloin jaksat paremmin ja energiaa säästyy muihinkin lukuisiin johtajan tehtäviin. 10 + 1 vinkkiä johtajalle 1. Tunteiden tuuletus. Esim. kokouksen alussa auta ihmisiä tyhjentämään päät ja luo myönteistä ilmapiiriä kohti kokouksen teemaa. 2. Ota tavaksi soittaa säännöllisesti jokaiselle suoralle alaiselle ilman erityistä agendaa. Muista aidosti kuunnella! 3. Muistuta organisaation tavoitteista säännöllisesti. Jokaisen työllä on merkitys. 4. Käytä kaunista ja arvostavaa kieltä. 5. Rohkaise henkilöstöä olemaan yhteydessä toisiinsa myös vapaamuotoisesti. 6. Järjestä myös lähitapaamisia. 7. Pidä erityistä huolta uusista työntekijöistä. 8. Päättäkää yhdessä kanavat mitä missäkin viestitään. Mikä on ykköskanava, jota kannattaa seurata. 9. Virtuaalikokousten ajat lyhemmäksi: 30 min -> 25 min, 60 min -> 50 min. 10. Pitäkää huolta toisistanne ja työyhteisön psykologisesta turvallisuudesta. + 1 Pidä huoli omasta jaksamisesta. Sinullakin saa olla tunteita. Hannan löydät esim. www.kjarkur.fi/ -nettisivujen kautta. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Tänään meillä on luvassa jakso, jota toivon, että jokainen sijoittaja kuuntelee itselleen rehellisenä. Sillä tavalla avoimin mielin, että tunnistaisinko itseni. HS Vision toimittaja Merja Saarinen on nimittäin selvittänyt seitsemän psykologista harhaa, joihin sijoittajat haksahtavat – ja erityisen herkästi tällaisina aikoina, kun pörssi kiehuu.Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Merja Saarinen.Tämä podcast julkaistiin 2.2.2022.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa.Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Jaksossa mainitut linkit: Maksuton haaste: https://www.vapautasupervoimasi.fi/kukoistavaverkkokurssi Akatemia instassa: https://www.instagram.com/vapautasupervoimasiakatemia/ Vapauta Supervoimasi Akatemia: www.vapautasupervoimasi.fi Jakson muistiinpanot: https://www.vapautasupervoimasi.fi/blog/verkkokurssin-tekijan-tulee-tehda

Radio Cityn Aamussa etäillään ja homma luistaa kuin rasvattu mopo. Kuntavaalit aiheuttaa päänvaivaa Jerelle ja Samuelille. Jokaisen ihmisen jääkaappien kauhu Pippa Laukka ohjeistaa viemään vaimot terapiaan. Lisäksi konstaapeli Dennis paljastaa miten välttyä varmasti ylinopeussakoilta. Miksi otsalamput kuumentaa tunteita Paloheinän hiihtoladuilla? Jere pohtii voiko yli 30-vuotiaat enää urheilla? Jääskeläisen ja Nymanin poikamieskalenteri on vihdoin saapunut studiolle! #partygate

Lämpiöelämää-podcastissa vierailee tällä kertaa mies, joka — tai tarkemmin hänen äänensä — on vuorenvarmasti tuttu jokaisen suomalaisen olohuoneesta. Jokaisen, joka vain omistaa television. Seinäjoen kaupunginteatterissa hänet nähtiin ensimmäisen kerran kesällä 2021, jolloin hän loisti yhtenä päätähtenä Törnävän kesäteatterin Something Rotten! — Jotain mätää! -musikaalissa. Marraskuussa 2021 ensi-iltansa saaneessa komediassa Tämä on ryöstö! hän hurmaa yleisön valtavalla 13 roolin kimarallaan. Eikä lista suinkaan siihen lopu, sillä ensi kesänä hänet nähdään jälleen Törnävän kesäteatterin lavalla Murhan ja rakkauden käsikirja herrasmiehille -musikaalin riveissä. Kuka siis on tämä tuhannen ja yhden äänen mies, jolla on aina hymy herkässä ja auringonpaiste ympärillään? Vieraana on, tadaa: ääninäyttelijä, muusikko ja näyttelijä Antti LJ Pääkkönen.

Upea ensisynnyttäjän tarina podcastissa! Vaikka Sannalla ei ollut traumaattista sairaalakokemusta takanaan, hän sai neuvolan puolelta tuntea luissa ja ytimissä naisen kehon, raskauden ja synnytyksen patologisoinnin. Jokaisen neuvolakäynnin jälkeen olo oli outo ja epämääräinen. Vallitsevat rajoitukset vaikuttivat päätökseen synnytyspaikasta ja vahvistivat tunnetta, että sairaala ei ole oikea paikka synnyttää. Sanna tunnisti matkansa varrella ainakin sata kohtaa, joissa olisi voinut luovuttaa ja pyörtää päätöksensä, mutta päätös synnyttää kotona piti! Vielä viimeisillä viikoilla Sanna joutui koetelluksi, kun sairaala painosti käynnistykseen ja käynnistysaika jopa varattiin ilman Sannan suostumusta ja ilman yhtään järkevää syytä. Upean kotisynnytytyksen jälkeen neuvolan punnitukset aiheuttivat vielä turhaa stressiä ja lopulta Sanna päätti että nyt riittää, ja jatkoi punnituksia itse kotona. Jaksossa keskustelemme synnytyksen turvallisuudesta sairaala vs. koti. Miltä näyttää villi raskaus ja miten terveys otetaan omiin käsiin? Seuraa Sannaa Instagramissa: @bysannakoskela www.vapaasynnytyssuomi.fi Instagram @vapaasynnytyssuomi Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä voimanaisten heimoa! Eveliina tarjoaa 1:1 henkilökohtaista valmennusta naisille. Tutustu ja varaa osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi sekä calendly.com/vapaasynnytyssuomi Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi

Pääkallo-extra pureutuu Suomen miesten MM-kisaryhmiin vuosina 2008-2021. Podcastissa käydään läpi, mistä seuroista kisapelaajat ovat MM-areenoille ponnistaneet sekä mistä päin Suomea he ovat kotoisin. Jakso on jaettu kolmeen erään. Ensimmäisessä erässä vuosien 2008-2018 kisajoukkueet käydään läpi seurakohtaisten edustusten ja pelaajien kotialueiden kautta. Toisessa erässä tuleviin kotikisoihin valittu joukkue on tarkemmassa syynissä. Kolmannessa erässä jakso paketoidaan yleisempien huomioiden ja johtopäätösten muodossa. Äänessä ovat tuttuun tapaan Pääkallon Joel Siltanen ja Jaakko Tiira. Löydät jakson ainakin Spotifysta, Soundcloudista, Acastista ja Itunesista Pääkallon podcastit-tililtä. Jakson sisältö: Johdanto 00.00-02.24 1. Erä: Kisajoukkueet 2008-2018 – 02.25-28.30 - Jokaisen kisajoukkueen tiivis läpikäynti kronologisessa järjestyksessä 2. Erä: Kotikisajoukkue 2021 – 28.40-1.01.40 - Mistä seuroista ja alueilta kisajoukkueen pelaajat ovat - Pelaajien ammattilais- ja puoliammattilaisstatusten läpikäynti 3. Erä: Huomiot ja johtopäätökset – 1.01.45-1.38.50 - Pääkaupunkiseutu ja Pirkanmaa - Muut alueet - Mistä kisapelaajia ei ole - Summaus

Maa­il­man­laa­jui­ses­ti yh­teen­sä noin mil­joo­na eläin- ja kas­vi­la­jia on kuo­le­mas­sa su­ku­puut­toon, mo­net seu­raa­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä. Mas­sa­su­ku­puut­to­ja on ol­lut maa­pal­lon his­to­rias­sa ai­em­min­kin, mut­ta ny­kyi­sen luon­to­ka­don vauh­ti on ih­mi­sen toi­min­nan ta­kia en­nen­kuu­lu­ma­ton. Lajien katoaminen voi johtaa ennakoimattomiin ketjureaktioihin, joita emme pysty enää hallitsemaan. Tiedekulman Luontokadon ratkaisijat -sarjan avauskeskustelussa kerrataan luontokadon perusteet: mitä jokaisen pitäisi siitä tietää ja miksi luontokadon estäminen on ihmiselle elintärkeää. Keskustelemassa ovat Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, lajien uhanalaisuusarvioinnin asiantuntija Aino Juslen ja Helsingin yliopiston ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelman akatemiatutkija Maija Heikkilä. Keskustelun juontaa Mari Koistinen. Keskustelu on osa Luontokadon ratkaisijat -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulm... Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/HqufKc87THU Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 16.11.2021

Kuuden pelatun pelin jälkeen ei voi vetää vielä johtopäätöksiä! Vai voiko? TOTTA KAI VOI! Tässä jaksossa tarkastellaan sekä erityisen positiivisella nuotilla että aivan päin hanuria kautensa aloittaneita joukkueita. Jokaisen kohdalla mietitään, onko kyseessä joukkueen aito taso vai jonkinlainen suonenveto? 3:04 Aikaiset analyysit: Florida, Carolina, Buffalo, Sharks, Rangers 25:44 Aikaiset analyysit: Arizona, Chicago, Vegas, Colorado, Tampa, Montreal 44:33 Suomitsekki & palkintogaala Löydät NHL-löylyt somesta @nhlloylyt. Viestiä voit laittaa osoitteeseen nhlloylyt@gmail.com. #nhl #nhlfi #jääkiekko #hockey #urheilu #sports

As crucial climate talks fast approach in Glasgow, it's estimated one person is displaced from their home every second by the impacts of global warming. Rising sea levels, fires, floods and other disasters will increasingly leave people with no choice but to move. But where will they go? Under what laws and policies? And with what protections? - Lisääntyvät maastopalot, hirmumyrskyt, kuivuus ja tulvat tekevät miljoonien ihmisten elämät entistä epävarmemmaksi. Nouseva merenpinta ja muut katastrofit jättävät ihmiset tilanteeseen missä muutto on ainoa vaihtoehto - mutta minne mennä?

Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatisi perustavanlaatuisia muutoksia länsimaiseen elämäntapaan, mutta sitä äänestäjä ei kestä kuulla, sanoo Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki kolumnissaan.

Jokaisen ihmisen elämässä ja arjessa tapahtuu muutoksia; suunniteltuja sekä niitä joita emme ole välttämättä kutsuneet elämäämme. Tässä jaksossa keskustelemme psykologi Iida Mäkikallion kanssa muutoksessa elämisestä ja siihen liittyvistä tunnetaidoista. Puhumme sisäisen ja ulkoisen turvan kehittämisestä, voimavaroista, totuttujen toimintatapojen muuttamisesta ja siitä miten voimme käsitellä haastavia tunteita muutoksen keskellä. Iida Mäkikallio (PsM) on tunnetaitoihin, ihmissuhde dynamiikkoihin ja motivaatioon erikoistunut psykologi, valmentaja ja puhuja. Iida on valmentanut useiden vuosien ajan tunnetaitoja ja sisäisen motivaation johtamista lukuisten eri alojen yritysten johdolle ja työntekijöille.

Minkälaisen maailmankuvan Venäjän valtamedia piirtää? Miten tulkinta eroaa omastamme? The Ulkopolitist haastattelussa YLE:n Moskovan-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki.