JeLoMe

Tässä vetelen improten lonkalta idean perään tarinan metsään, joten se vähän takeltelee, mut menettelee ja voi olla, et vähän muuttuu kun jos tekstiks myöhemmin. Yksinkin voi olla kiva, mut välil kivempi jos kavereita... sellasia se käsittelee. Illalla 2.3.2022 sen sain = )

Tul mieleen tuo, hain sanat ja kokeilin = ) olkaa hyvät. Ei nyt ole ohessa antaa tekijöitä, mut se EI siis ole mun, jos joku kuulija ei satu ennalta laulua tietämään... ehkä etin ne tiedot myöhemmin oheen. Kuvassa näkyy aamu-uinnin jälkeiset askelkuvioni = )

Eli kun siis soittelin terkalla pari päivää viheltelemäni ja kun sen kanavalle ja soi taustalla, ensi kertaa koetin, miltä kuulostaa, kun samalla mitä nyt sitten tuleekaan.. laulaa, ääntelee... mitä se on? Toista raitaa, joskus vielä useampaa. Ei minulla ole pelejä ja vehkeitä, vanhalla Nokian luurilla toimitan, jossa ei ole edes liittymää = ) Ja ne avot kanavalle, ei ole ajasta paikasta valuutasta terveydentilasta tahi ulkonäöstä kii kuka missä milloin kuulee ja voi osallistua ja saan jakaa lahjojaan maailmalle = ) Iloa ja siunausta jos kuka kuulee! Kuvana lainapyykkipojista ottamani, kun keksinyt viimein, jotta mustavalkoisenkin saa, kun ne kepin varteen palauttaakseni kokosin = )

Se on sekava pyrkimys selontekoon siitä, miksi toivon voivan osoitetuksi tulla, että kuulen Elävää Jumalaa olettaessani, että tällä kohden elämässäni kuulun Tampereelle. Käynyt "kämmi" poikineen ja jälleen sählännyt siihen malliin, jotta ainakaan jos tyttölasta omassa asuntoasiassaan auttaa haluaisin, en ilman muiden apuja nyt selviä ja siksi koetan esittää perusteitaan siitä kaikesta, mitä ja minkä vuoksi ja kuinka tullut toimittua. Tämä EI kaiketi käy aivan heikompi hermoisille, siinä tulee vastaan elämästä monenmoista... mutta hukkaankaan en aio antaa sen mennä, vaikkei sitä aikaansaisikaan, miksi vuodatukseen ryhdyin. Iloa ja siunausta jos joku joskus kuulee. Kuva on tältä aamulta Hämeenlinnasta = )

Sain tänä aamuna uuden tarinan, sen kirjoitin ja nyt luin teille tänne, jos kuka kuulee ja itse ainakin sitä mieltä, että Pyhä jälleen vallan LOISTAVALLA tavalla ja laajalla skaalalla kävi läpi seikkojaan, jotka hyvinkin moneen ja monille vielä soveltuvat ja voivat auttaa vaikka vaikeitakin solmuja avaamaan = ) jestas sentään! WAU! = ) olen äimän käkenä kunniasta saada tämä välittää. Iloa sinulle! Ollos AINA rehellinen. Kuvaksi tänä aamuna laivarannassa näkemäni tiira, joka hauskasti kalasteli tähyten laivan kaiteelta ja syöksähteli kalojen perään = )

Lie neljäkö kappaletta siinä tuli, sivulta vahvike.fi, mutta tulin pistäneeksi ne sitä mukaa pois, joten en nyt edes muista mitkä ne olivat. Iloa ja siunausta jos kuka kuulee... elleivät valmiiksi tuttuja, kyllä niiden tiedot jostain löytyvät = ) Kuva on päivän kirpparikierrokselta.

Vielä kävin laulamassa Mua Kuule, Yksin veri ja Hän kutsuu sua Hämeenlinnan kirkossa, ennen kuin täältä starttaan. Kuva päivän aiemmalta käynniltä, kun joku harjoitteli urkujen kanssa.

Laulan hellepäivänä 15.7.2021 Hilja Aaltosen sanoihin ja Hannu Huhtalan sävellykseen tehdyn "Anna sade Jumala". Kuva on lapsistani Ähtärin reissussa joskus vuoden 2006 paikkeilla = )

Piipahin 15.7.2021 Hämeenlinnan kirkkoon kokeileen miltä kuulostaa, jos uskaltaudun käyttämään ääntä. Tuolta se kuulosti = ) Iloa sinulle, jos joku joskus kuulee! Kuvaks pistän sen, minkä otin äänenkäytön jälkeen...

Arvelin pitkästä aikaa tännekin tuoda musiikkia, kun yleensä vaan lukee = ) Aloin ex-tempore netin äärellä, et on alkuun vähä hälyjä ja tapaillen etenee... Iloa keskikesään!! Revitystä taulusta keskiö Gustav Klimtin työstä.

Sain tovi sitten veskis istuessa tekstin jonka luen. Koen voivan soveltua monelle ja moneen, joten en pidätä itselläni moista lahjaa = ) Kun vain vielä kristallin kirkkaaksi ja kaivertuen mieleen jääden ymmärrettynä mukana kulkemaan... Kuvana pala eilen maalaamaani = )

Tässä ovat hajanaiset muistiinpanot vuosien 1992-2019 väliltä. Niistä ne, mitä tuossa nyt hiljan kootuksi on tullut, läpiluodaten yhtä ihmisen elämää. Koostuvat runoista, muistiinpanoista, päiväkirjamerkinnöistä jne. Uskoa, kasvua, kipua, kompurointia... Alunperin ne toin tänne osissa, mutta koska valtasivat niin tilaa, päätin kuitenkin tuoda sen yhtenäisenä, vaikka pitkä onkin. Kuvaksi valinnen kynttelikön, joka eräässä kodissa oli katossani, siitä kovasti pidin, niin jää siihen muistoksi = )

Eli jälleen vanhoja tekstejä vastaantulleena ja luen ylöslaitetun muutaman päivän ajalta kesältä 2018. Muutosta, iloa elämästä, suunnitelmia ja aikomuksia, jotka tosin tuonkin jälkeen ovat ottaneet aikaa edes alkaakseen toteutua. Iloa jos joku kuulee ja näitähän nämä = ) oman elämän henkäyksiä hei... Kuvana tänään ottamani = ) ne ovat huomiselle.

Luen vastaan tulleen lie vuonna 2015 kirjoitetun tekstin, jota muutamalle vastaantulijallekin kiertokirjeenä silloin jaoin. Edes näin, kun en vielä niin muitakaan keinoja ja väyliä tiedä, osaa käyttää... Siunausta sinulle, jos joku kuulee! Kuvassa kahvikuppini uutta mattoa vasten = )

Tämä on 'tarina', jonka kirjoitin 11.1.2010 ollessamme muuttoapuna Iisalmessa. Luen sen kylmiltään, kun vastaan kerran tuli ja joitain virheitä koettaessani saada käsialasta selvää yms. joten en aivan varma meneekö uusiksi, mutta nyt siis testiksi tänne = ) Hiljan tekemäni kaurapähkinämarjakakkuset kuvana, kun lähimpänä 'pullaa' = )

Luen siis jälleen vanhan vastaantulleen tekstin, tämä kirjoitettu 28.5.2015 ja lie jonkin lehtiartikkelin luettuani... En ehkä tänään kaikkea sanoisi siten, mutta kunhan nyt, muiden oheen, evääksi ajattelulle, jos sattuu natsaamaan = ) Kuvan otin tänään matkan varrelta kaupassa käydessäni.

Luen vanhan kirjeen, joka vastaan ja jota lukiessa kuitenkin mieleen, että entä jos se kenessä resonoi oman elämäntilanteensa tai kokemiensa tähden, niin saattanee olla lohduksi, tueksi tai rohkaisuksikin vaikka. Vaikeiden asioiden ja aiheiden äärellä se on kirjoitetuksi tullut. Iloa ja siunausta jos kuka kuulee. Yksin Jeesuksen veren perustalla täällä kukaan voi seistä. Turvata yksin Pyhän armoon ja rakkauteen. Kuva on sen kahvilan vessan seinältä, jossa hetki sitten kävin lukemassa kirjeen vuosien tauon jälkeen.

Sain Tuubajaat luettua kanavalle JeLoMe ja ovat soittolistassa Tuubajaa-tarinat. https://www.youtube.com/playlist?list=PLp0szIeKrKsGZDnO_cXMa76Z9-UFJUiMF Lisäilen sitä mukaa ku vastaan tulee tai uusia. Ovat merkityt lastentarinoiks, ettei jää saavuttamatta myös nuorempia, mut nehän on siis ihan elämän murheiden ja mutkien aikaansaamia ja kasvutarnoina hyödyllisiä kelle vaan vinkiks ja silmiä avaamaan = ) Iloa jos kuka kuulee ja sinne tosiaan sanoin jotta, mikäli mielikuvat kirvottaa luovuutta kukkimaan, niin voi halutessan lähettää kvuitsuta tarinoilla, kun en ole vieä tehdyks saanu ja tulevaan kirjaan vois koota kuvat vaikka kuulijoiltakin = ) vai? Kuvana sama levylle maalaamani, jota lukiessa eri kulmistaan näytin, niin tunnistaa... yhdistyy = )

Maanantaina 23.7.2001 kirjoitetun, vastaantulleen tekstin luen. Kipuiltuna elämisen ja kanssakäymisen vaikeutta epävarmuuksien, pelkojen ja arkuuden kourissa. Tänään onneksi jo osin toisin ja silti myös yhä taju siitä, että jatkettava on matkaa = ) Iloa jos joku kuulee!! Pyhän peiliin ainoana on luottaminen sen suhteen, kuka ja millainen olet.

Tuli vastaan joskus 2015 tienoolla kirjoitettu 'sanoma' lapsilleni, jonka luen. Huomautan siinä näemmä siitä, ettei kenen tahansa kanssa kannata ryhtyä intiimiin puuhaan ja toivon terveyden olevan maailman tapoja tärkeämpää. Aivot, ne aivot. Kannattaa harkita millaisen opin aivoilleen antaa. Pois- ja uudelleenoppiminen on aina hankalampaa kuin kerralla tehdä polut, joita sopii loppuun saakka vaeltaa = ) Iloa jos joku kuulee! Kuvana parin vastaanotetun postcrossing kortin postimerkit = )

Tuli vastaan vanhoja tekstejä, kokoan, joten luen tähän ohessa yhden vuodelta 2005. Yhä moni seikka arjessa hankalaa, mutta paikoin huomaa jo ajoin jotain oppineensakin. Ei valmis lie koskaan. Täällä.

Tässä luen joskus lie vuonna 2000 tai 2001 alkamani yritelmän käydä taivalta läpi... Se katkeaa kuin lehmän lento, mutta ilmaissee sen, että eräänlainen hapuileva pyrkimys on ollut jotakin koettaa tehdä elämän/tilanteen eteen, ettei olisi 'niin' pahoin jälleen tarvinnut käydä. Taidottomana ja tukea vailla vain jäänyt tämäkin siis silleen... Joko viimein, ylös menneen alhoista pysyvästi? Enää ettei yhä vain upotakseen... Kuvaksi hiljan löytämäni ballerinat 3,-/pari = )

Luen kokoelman verran kokoon saamiani runoja ajalta 1994-2021. Nimikoksi tuli "Pöllön huuto", jonka kirjoitin huhtikuussa 2016. Iloa äärellään = ) Kuva on tänään ottamani, läheisen kalusteliikkeen ikkunalla istuksiva apina (ettei ole nyt juuri pöllöä sori = ). Pe 28.5.2021 tuli kirjana myyntiin jos ketä kiinnostaa = ) http://www.mediapinta.fi/sivu/isbn/978-952-81-1109-2

Eli, kokeilin uudelleen, saanko tämän tänne ladattua yhtenäisenä äänitteenä, kun se aiemmin ei onnistunut, mutta nyt vaikuttaa siltä, että siinä se siis on = ) Kun, olinhan sen jo kerran osissa tuonut ja sitten poistin kun luulin saavani, enkä saanutkaan. Tämä on siis se vuoden lopulla kirjoittamani. Nähtäväksi jää, miten näitä kokoaa, jos yhteen... Iloa ja siunausta mahdolliselle kuulijalle!

Tämä on ajalta lähettitytön jälkeen, kun osuin kouluun Matinkylään Espooseen, jossa sitten... no, se selviää kuunnellen = ) Eli kirjoitettu ajalla 1/1996-4/1997.

Tämä on vuonna 1995 kirjoitettu "reportaasi" elämän sattumuksista ollessani työllistettynä Hatanpäänpuiston sairaalaan lähetiksi. Kaikkea mitä nyt mielessä liikkunut ja kohdannut kulkiessaan. Yhteensä reilu 4 tuntia luettuna. Yhteyttä ottamalla sen saa halutessaan myös luettavassa muodossa: paivi.ohman18@gmail.com Kuvan olen piirrellyt jo keväällä -95. Käytin kansikuvaksi...

Luen muistiinpanot ajalta, jonka vietin Pitkäniemen sairaalassa keväällä 2009. Valheen nojalla minut sinne vietiin, enkä kuuteen viikkoon tiennyt, milloin pääsen pois. Saati että pakkolääkitsivät myrkyin sen ajan. Herra tukenasi et ole yksin, vaikka olisi kovempikin paikka. = ) Iloa jos kuka kuulee. Kuvana Self-Portrait, jonka lie laitan kansikuvaksi teokseen.

Siinä olis 50 min. improvisaatioita soiteltuna 1.2.2021 Hämeenlinnan torin laidalla Cafe Laurellissa. Saanu ny 3 kertaa lainata heidän pianoaan = ) Pari säveltä on tullu aiemmin, vika ja yks välissä, Kunnia, jos kuka tunnistaa... muut tulleet tänään. Kuva on heidän kukka-asetelmastaan ikkunalta = )

Laulan uusimman lauluni = ) Saanut sen tuossa kirjoitettuani Tien Kotiin ja toistaa siinä ilmaistua sanomaa. Tulin kirjan itsensä täältä poistaneeksi, kun luulin voivani ladata sijaan korjatun version... mutta se on yhtenäinen (koko 2,5 tuntia) ja lie liian pitkä tänne ladattavaksi. Kunhan saan uudelleen luettua osiin, liitän takaisin. Nyt sen saa tuolta: https://teespring.com/tie-kotiin-luettuna?pid=961&cid=104026 alle euron hintaan (1 dollar) = ) Viheltely ohessa särkee ääntä, ehkä joskus kunnon laitteet = )

Tässä luen 11 tarinaa, jotka eilen lähetin kokeeksi Karistolle, jos heitä kiinnostaisi auttaa niistä lastenkirja. Kuvituskin on mielessä, mutten vielä ole kokeillut, saanko itse sen tehtyä... jokunen tarina on karussa kun hiljan siirtelin kalusteita ja tai loppuun tahdon lorun jota juuri nyt sitäkään en paikanna, eli myöhemmin saatan lukea tälle jatkoa, ellen sitten korvaa sillä, mistä tulee lopullinen versio. Nämä alkoivat syntyä joskus vuonna 2014, kun asuin Tampereella Kissanmaankadun varrella. Olinn edellisenä iltana viestiny "peikkoystäväni" kanssa ja aamulla heräillessä ajattelin, "ei tainnut peikkotyttö tietää mihin johti, kun kysyi, mitä kuuluu" ja siinä se oli! = ) Nimetkin sitten sain päivän mittaan... Toivon jotakuta ilahduttavan = ) Kuvassa ovata lapseni vuosia sitten silloisen vanhempieni saunamökin rappusilla = )

Löyty kaipaamani laulun sanat, kun uutta runokokoelmaa valmiiksi painokuntoon. Eli yritän laulaa laulun "Kunnia". En ole vielä kuunnellut sitä ja tarvitsi vähän kylmiltään hapuilla sävelkorkeutta, mutta huihai = ) kaipa se jotenkin.

Tämän vielä sen blogin tiedoista, jonka tekstejä tänne nyt lukenut olen, niin saan sen tuosta pois. Taisi vuosien jälkeen tulla vastaan, kun noita käyttämiäni ilmaisuja laitoin yleiseen google-hakuun, ehkä jostain vielä vastaan tunnukset päästä sinne? Iloa sinulle, jos kukaan koskaan kuulee. Kohti hurjia aikoja. Lue Raamattua, tietääksesi kuinka on. Petos joka pian koittaa, on väkevä eksyttämään jokaisen, joka ei totuutta tunne ja rakkautta sitä kohtaan valitse.

Jouduin luopumaan vuosia lainassa olleesta Casion soittimesta ja sillä vielä hyvästiksi äänittelin joitain matkan varrella saamiani ja pari uuttakin säveltä, jotka nyt tänne 'jäähyväiskonsertiksi'. Tube-kanavalle konsertin jo laitoin. Ohjelma käänsi järjestyksen, ovat siis ensin mainittu viimeisenä ja viimeksi mainittu ensin jne. = ) muutoin tiedot: 3:26 impro a 2:41 impro b 'Happily' 1:09 Hän kutsuu sua 1:18 Yksin veri 2:25 Tuubajaan laulu 1:24 Tangjangin laulu (osa) 1:46 Mua kuule / Valtakunnan laulu (palat) 4:10 impro c "Out of Cubic" 2:48 impro d 'Tanssahdellen' Improt siis tulleena siinä silloin (no, paria niistä tapaillut osamuodoin) ja osaan muista on sanatkin.

... eli vielä teksti, runo ja laulu vanhan blogin puolelta: Tunteet, 10.8.2014 nimellä Peikkotyttö Tuubajaa ja Tangjang sen ollessa sama päivä, kun Tuubajaa syntyi, mutta tämä käsittelee lähinnä tunteita. "Seraphine" on päivältä 27.7.2014 ja lie sen katsomani elokuvan tähden tuon niminen. Löytyy myös toisesta julkaistusta runokokoelmasta. Hääjuhlakutsu nimellä laulan loppuun laulun, jonka sanoja olin saanut jo aiemmin keväällä. Nyt 1.7.2014 saanut siihen sävelen ja kun sinä kesänä aloin oppia soittamaan ulos mitä kuulin, niin sen viimeistelin, vaikka nimensä muuttunut onkin Valtakunnan lauluksi sen jälkeen = ) Vähän sitä loppuun malliksi tapailen soittamallakin. Kuvaksi erään läheisen liiketilan ikkunaan pahvista askarreltu piparkakkutalo.

Kirjoitus blogista 23.6.2014 jonka alun olen myös kirjoittanut lehteen lähetettäväksi ja nyt blogiin talteen. Kuka tahansa, joka päättää pitää housut jalassaan odottaessaan todellista, kestävää rakkautta, tekee palveluksen niin itselleen, puolisolleen kuin jälkikasvulleenkin. Päättäjien ym. olisi todellakin syytä harkita mitä puoltavat ja kannattavat lainsäädännössä ja tai mallillaan. Ei kannata väsähtää reisun päällä näin "pandemia-aikana".

Kirjoitettu blogiin 18.6.2014 ja pohtii siis sitä, miten uudistaa mielensä ja päästä käsiksi siihen uuteen, joka ei vain tuhoa kaikkea vaan elää.

Kirjoitettu webnoden blogiin 30.5.2014 käsitellen siis "omia luomuksia" joista jo eroon toivoo pääsevänsä.

Tekstin kirjoitin blogiin 27.5.2014 ja luin oheen 17.12.2020 saamani tekstin "Sokeutemme". Sota mielessä voi olla raaka. Mihin uskoa ja mitä uskaltaa? Kuvassa kiviä, jotka kävin kippaamassa rannalle = )

Kirjoitettu 3.5.2014, kun käsitellyt 1996 tekemääni aborttia. Alunperin kirjoittanut sen mielipidepalstalle. Viittaus on sivulle: abortionno.org. Kuvassa heijaste kotini seinältä, kun tyttärelle riipuksen, johon kaiverrutin "Olet rakas, äiti". Vasta julkaistessa hoksasin, miten kuvaksi osuikin se, joka ilmaisee tuon tekoni seuraukset. Sain tosiaan pojat 1998 ja 1999 ja tyttären 2003. Kesken menivät siiamilaiset kaksoset poikien jälkeen 2001. Olen siis suurperheellinen: 6 lasta joista 3 elää. En tiedä, onko niin, että vielä tapaan ne muutkin?

Tässä episodissa kolme vanhaa blogikirjoitusta: Materialismin maniaa, 26.4.2014. Dokumentin "Hehkulamppuhuijaus" kirvoittama... Helvetillistä, 1.5.2014. Alkaen kuulemallani sketsillä ja todeten, että helvetti on saatanaa, ei ihmistä varten! Sain runon 28.4.2014, liitetty blogiin 1.5.2014. Ristin luona paras paikka... Kuvana iltainen ilahdutus, jonka joku oli sormeillut lenkinvarteen = )

Kirjoitettu blogiin 23.4.2014 Erillisyyden harhoista ja todellisesta yhteydestä... Kuvana kaura-ohra-kookostaikinaan tekemiäni piirakoita = )

Webnoden blogista, kirjoitettu 20.4.2014 Ahneudestako itse pidettiin parhaat, vai siksi, että synnin vakavuus hämärtynyt? Kuvaksi profiilinakin olevasta taulusta tilaamani postikortti, jonka seinälle muistoksi itselleni = )

17.4.2014 kirjoitettu teksti sitä koskien, minkä nojalla Isän luo pääsemme ja mistä hän meidät omikseen tunnistaa. Episodin kuvaksi laitoin erään työtoiminnan etäryhmässä saamani tehtävän, jossa annetuin alkukirjaimin piti keksiä kolme sanaa eri aiheistaan.

... tekstejä vastaantulleena sieltä blogista siis: Vielä vanhaa... 13.2.2006 (ohessa olleena raamatunpaikat: Joh 5:24; Ro 12:9) Vanhoja tuntoja 21.10.2005 Rakkaudesta 22.4.2008 Siunaus 20.3.2013

14.4.2014 kirjoitettu pätkä aiheenaan näitä tavanomaisia kasvukipuja = )

Kirjoitus vuosien takaa: 12.4.2014, kun aloittanut siis sen jesuslovesme webnode-blogin. Siit se lähtee = ) Käy läpi syömishäiriön kurimusta ja halua muutokseen. Lietsoo luottamusta Pyhään.

Tämän olen kirjoittanut 21.5.2014, eli sieltä vanhasta blogista siis. En vielä ole käynyt niitä läpi, että jos nyt mitä luen, on järjestys sekainen... Tuli mieleen liittää sen osoite siltä varalta, että joku lukea tahtoo mieluummin, kuin kuunnella = ) http://m.jesuslovesme6.webnode.fi/

Varoitus. Herätkää! Aika havahtua! Tulipalo tulipalo!!! Jos olisi tulollaan selkeä hotellipalo, ei kukaan pahastuisi häirityksi tullessaan sen tähden, että joku koettaa hänen henkeänsä pelastaa, mutta voi, miten suhtaudummekaan siihen, että joku koettaa pelastaa sielumme. On korkea aika valita puolensa. Puhumattakaan, että samaa hengenpelastustyön iloa tarjotaan jokaiselle sen vastaanottaneelle. Miten sinä kohdallasi voisit auttaa muita ajoissa havahtumaan? Herätä edes yksi unestaan, ennen kuin on liian myöhäistä. Iloa uuteen päivään. (Anteeksi se voi olla hieman ontuvaa, kun ex-tempore alan purkamaan unen kivoittamana asiaa.)

Eli, tulin tähän lukeneeksi viestin, jonka lähetin 2008 huostaanotetulle tyttärelleni, joka tänään on 17 vuotias. Arvelin, tuo voi sisällöltään koskettaa niin montaa muutakin, jotta en nyt itse tee arviota siitä, olisiko avuksi tai neuvoksi kelleen. Tiedä vaikka innostuisi "kirjeitä" liittämään vielä enemmänkin. Olkoot sitten autenttisia tai keksittyjä matkan varrella... Iloa ja siunausta sinulle, jos joku joskus kuulee = )

Tämän kirjoitin 6.10.2020 ja siltähän se vaikuttaa, että on tarvinnut näitä ihmissuhde- ja vanhemmuus asioita tässä käsitellä. Vaikeita ovat yhä kohdata kaikkine vaiheineen, mutta jotenkinhan niiden kanssa on opittava elämään. On se mennyt sitten miten vain.

Kulkuritie se voi itse kutakin välillä houkutella ja koukuttaa, mutta usein toteaa, että kiva se on, kun on katto pään päällä. Tämän kirjoitin alunperin 9.10.2020 ja nyt siis luin tänne. Lopussa tuli tauko, kun puhelin soi...