Podcasts about aivot

Mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen menee äärirajoille?Tämä jakso nauhoitettiin poikkeuksellisissa olosuhteissa Peak Innovation Olympic Training Dimension -valmennuskeskuksessa, jossa ilmanpaine oli säädetty vastaamaan yli 3000 metrin korkeutta ja lämpötila nousi yli 30 asteeseen.Tässä jaksossa tutkimme ihmisen toimintakykyä tilanteissa, joissa kuormitus on poikkeuksellisen kovaa – fyysisesti, psyykkisesti tai molempia. Miten Heikin oma toimintakyky säilyy haastavissa olosuhteissa jakson aikana?Vieraana on Joel Naukkarinen – lääkäri, neurotieteilijä ja moninkertainen maailmanmestari. Joel tunnetaan suorituksista, jotka venyttävät käsityksiämme siitä, mikä on inhimillisesti mahdollista - kuten sadan kilometrin sisäsoudun maailmanennätyksestä.Äärimmäisten käytännön kokemusten lisäksi Joelilla on poikkeuksellisen syvä tieteellinen ymmärrys siitä, miten aivot ja mieli toimivat paineen, väsymyksen ja kuormituksen alla.Keskustelemme siitä, miten ihminen pystyy toimimaan tilanteissa, joissa keho ja mieli ovat lähellä rajojaan.Tässä jaksossa opit muun muassa:• miten päästä yli haastavan psyykkisen tai fyysisen suorituksen pahimmista hetkistä• mikä erottaa rakentavan stressin hajottavasta stressistä• miten aivot toimivat stressin alla• miten aktivoida suorituskyvyn kannalta olennaisia aivoverkkoja• miksi toimijuuden kokemus vaikuttaa suoraan suorituskykyyn• mitä tarkoittavat toimijuuden kolme T:tä: Tila, Tahto ja Taito• miten palkkiojärjestelmä vaikuttaa stressireaktioonLisäksi keskustelemme siitä, miten ääritilanteista opittuja periaatteita voi soveltaa työelämässä, urheilussa ja arjen haastavissa tilanteissa.

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin neljännen kauden neljännessä jaksossa Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsasen vieraana on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori ja aivojen hyvinvoinnin asiantuntija Mona Moisala. Elämme radikaalia murrosta tietotyöläisen arjessa. Lari ja Mona pohtivat, miksi työelämä on aivojen näkökulmasta monin tavoin huonosti suunniteltua ja miten sitä voisi tehdä fiksumpaa. Jaksossa käsitellään Monan kirjoittaman tietokirjan "Tyhmä työelämä" neljää keskeistä teemaa: keskittymiskykyä, palautumista, tunteiden roolia ajatustyössä ja erilaisten aivojen vahvuuksien hyödyntämistä. Monan mukaan harvassa yrityksessä johdetaan systemaattisesti aivoterveyttä, vaikka se vaikuttaa merkittävästi työn tuottavuuteen ja tehokkuuteen. Jaksossa keskustellaan myös tekoälyn vaikutuksista aivotyöhön: parantaako tekoäly tietotyöläisen arkea vai kiristääkö se työtahtia entisestään? Entä mikä on yksi konkreettinen muutos, jonka Mona haluaisi tuoda aivotutkijana työelämään? Lopuksi pureudutaan epävarmuuteen ja muutokseen työelämässä. Epävarmuudesta ei koskaan päästä täysin eroon, mutta Mona tarjoaa organisaatioille konkreettisia keinoja, miten epävarmuuden tunteesta voi tehdä siedettävämpää.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa pureudutaan viikon polttavimpiin ilmiöihin ja suuriin arvokysymyksiin. Miss Suomi menetti kruununsa rasistisena pidetyn kuvan vuoksi, kun taas Linnan juhlissa kohautti vulvaa symboloiva iltapuku. Missä kulkevat rajat? Puolustusvoimien komentaja on väläyttänyt naisten osallistumista maanpuolustukseen syntyvyyden laskiessa. Onko vain miehiä koskeva asevelvollisuus Suomen suurin tasa-arvo-ongelma, ja pitäisikö naisten kantaa vastuunsa, kun miesikäluokat pienenevät? Eduskunnassa kuohuu hallituksen halusta palauttaa susien, karhujen ja ilvesten kiintiömetsästys. Onko kiistassa löydettävissä sopu kaupunkilaisen luontoihanteen ja maaseudun turvallisuuden välillä? Rapautuuko demokratia Yhdysvalloissa silmiemme alla ja miksi emme reagoi? Vai onko kysymys median ylireagoinnista Trumpin kulloisiinkin suuriin puheisiin? Tuoreet tutkimukset osoittavat väkivaltarikollisten aivojen eroavan normaaliväestöstä. Jos taipumus väkivaltaan on biologista, onko ihmisellä vapaata tahtoa – ja pitäisikö aivotoiminta huomioida tuomioissa? Keskustelemassa ovat kirjailija ja juristi Jarkko Tontti, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen sekä elokuva-asiantuntija Jari Sedergren. Toimittajana on Pauliina Grym.

Digiteknologia on mullistanut tapamme tehdä työtä. Samalla aivoillamme on täysi työ pysyä mukana jatkuvien keskeytysten ja tietotulvan keskellä. Miten voimme rakentaa mieliystävällisempää työelämää, joka tukee keskittymistä, palautumista ja oppimista?Jaksossa Markuksen vieraana on aivotutkija ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen, joka avaa tuoreimman tutkimuksen valossa, mikä nykytyössä haastaa hyvinvointiamme – ja miksi ihmisyys on tärkein voimavaramme myös tulevaisuudessa.--Minna Huotilainen tunnetaan työstään inhimillisen työelämän puolestapuhujana ja aivotutkimuksen kansantajuistajana. Minnalta on ilmestynyt mm. teokset Keskittymiskyvyn elvytysopas, Aivot työssä ja Tunne aivosi. Tutustu Minnan työhön: https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/minna-huotilainen/https://myspeaker.fi/puhujat/minna-huotilainen/

Kimmo on todistanut 300 ihmisen työmatkan viivästymistä ja Minnaa on ilahduttanut suuri kihlausuutinen. Amsterdamin tippuvat kissat ihmetyttävät ja synttäriaamun serenadin esittäjän valinta osoittautuu yllättävän vaikeaksi. Ja haluatko kuulla tarinan osastolta hölmöt on hölmöllä huvit?

Irti konsensustodellisuudesta | Juote Tuonihovi | #neuvottelija 328. Gnostilainen tieto, nousu konsensustodellisuudesta ja Philip K. Dickin ontologinen sokki aiheina yli 2 tunnin erikoisjaksossa.Konstantin Tuonihovi, Rihmastosignaali-podcastin isäntä, ja Otto Juote, Viidennen vallan, Suomen nostatuksen sekä Psyykkinen prioni-kuunnelman mestari, houkuttelevat mukaan kohti kätkettyä tietoa.00:00 Paavi Franciscuksen kuolema ja gnostilaisuuden kieltäminen00:41 Otto Juote ja Konstantin Tuonihovi Rihmastosignaali-podcastin megajaksossa04:05 Otto Juoten Psyykkinen Prioni-mind-fuck-kuunnelma07:33 Kielletty tieto ja gnostilaisuuden harhaoppileima11:43 Vaaralliset ideat ohjataan harmittomiin projekteihin14:58 Cogito ergo sum viranomaisbyrokratian ironiana18:46 Toiminnan filosofia byrokratian sijasta21:50 Demiurgi ja dystopia Dickin näkökulmasta26:03 Henkilökohtaisen uskon reformaatio ei ole gnostilaisuutta29:31 Dickin yölliset aistimukset pahuuden läsnäolosta33:29 Ennustava ja fundamentaalinen tietoisuus Harris-pariskunnan mukaan37:07 Organismi vastaanottaa tietoisuutta keuhkojen tapaan41:11 Jungilainen kollektiivinen alitajunta ja psykedeelit44:23 Ontologinen sokki – gnostilainen herääminen kokemuksina48:26 Trippien ympäristötekijät Pollanin huomioina51:43 Psykedeelit masennuksen hoidossa – Pollanin pelkoasetelma55:36 Traumageneesi – pelottavien kokemusten muovaajana58:57 Konsensustodellisuus, optimointi ja vapauden illuusio1:03:00 Tiibetin buddhalaisuuden 51 tietoisuustasoa1:06:27 Varjon integrointi – Jung ja sankarin matka Campbell1:10:12 Skientismin inkrementaalisen mallin kritiikki1:13:21 Aivot selviytymis-, lisääntymis- ja optimointikoneina1:20:28 Kosminen tyhjyys ja ihmiskeskeisyyden rajat1:23:36 Mustien aukkojen mittasuhteet ja metafyysinen hämmennys1:27:33 Organisaatioiden rappeutuminen ja johtajien malliruksailu1:30:48 Uudet moraliteetit – tekoäly ja tukiäly Hararin visiot1:34:35 Transhumanistinen mielen moottoripyörä (Homo Deus, Harari)1:37:52 Laittomien päihteiden yhteiskuntakokeilujen kapinariski1:41:40 Syntyvyyden lasku ja vakiintuneet selitysmallit1:45:02 Tutkimusinsentiivit ja julkaisemattomat tulokset1:48:55 EMG-pulssi-teoria ja väestödynamiikan vertailu1:50:01 Skifipohdintoja tulevaisuuden päihde- ja tekoälykulttuureista#neuvottelija Sisäpiiri uppoutuu vieläkin syvemmälle, kohti kosmista kauhua.Katso Sisäpiirijaksot täältä:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

✨ Tutustu Reaktoriin: https://reaktor.comStudiossa professori Risto Miikkulainen. Jakso on kuvattu 7.1.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Terminaattori tulevaisuudesta" (2:01) Star Trek (4:00) Tekoäly (7:04) Hissit (11:12) Optimointi (15:15) Neuroverkot (19:40) Aivot (23:41) Satunnaisuus (26:44) Kuvantunnistus (31:35) Toiminta (36:51) Arkkitehtuuri (44:06) Aktivaatiofunktio (48:15) Häviöfunktio (51:40) Koulutus (54:27) Transformer (1:01:30) Suuret kielimallit (1:10:00) Promptit (1:12:56) "Black box" (1:17:31) Psykedeelit (1:19:22) Skitsofrenia (1:27:10) Autismi (1:30:28) Psykiatria (1:37:11) Kognitio (1:42:38) Muisti (1:45:23) Vapaa tahto (1:47:13) AGI testit (1:53:20) Tietoisuus (1:59:33) Itsetietoisuus (2:09:23) Robotit (2:14:27) Aistit (2:17:25) Tunteet (2:21:38) Eloonjäämisvietti (2:30:33) Liikkuminen (2:35:17) Bologinen laskenta (2:41:08) Elämä (2:49:31) GPU (2:54:40) Evoluutio (3:05:22) Replikaatio (3:11:09) Matrix (3:14:41) Lex Fridman

Tässä jaksossa fysioterapeutti Marko Grönholmin vieraana on filosofian tohtori, terveystieteiden maisteri ja fysioterapeutti Matti Vartiainen ja aiheena on aivoterveys sekä aivotärähdykset urheilussa. Puhumme jaksossa muun muassa aivoterveyden merkityksestä suorituskyvyn kannalta, aivotärähdyksen tunnistamisesta ja kliinisistä työkaluista sekä kuntoutusprosessin eri vaiheista aina turvalliseen urheiluun paluuseen saakka sekä paljosta muusta aiheen ympärillä. Tervetuloa mukaan! Miten voisin kehittää tästä podcastista entistä paremman ja sinulle merkityksellisen kuuntelukokemuksen? Otan mielelläni vastaan kommentteja, palautetta, kysymyksiä ja toiveita sähköpostitse ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠podcast@movementphysio.fi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ tai Instagramissa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@movement_physio⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠. Fysioterapiaa liikkeellä -podcastia tukevat Tindeq, Kuntoutuskouluttajat, Tukikohta ja Rogue Europe. Tindeq tarjoaa podcastin kuuntelijoille -10% alennuksen Tindeq Progressor -dynamometrista koodilla MG10 osoitteessa tindeq.com Kuntoutuskouluttajien ajantasaiseen koulutustarjontaan voit  tututustua osoitteessa kuntoutuskouluttajat.fi/koulutukset Tukikohdan palvelevan verkkokaupan valikoimiin pääset tutustumaan osoitteessa turuntukikohta.fi Rogue Fitness tarjoaa kaikki välineet ja tarvikkeet voima- ja kuntoharjoitteluun, laadusta tinkimättä ja ilman kompromisseja. Tsekkaa roguefitness.com - asiakaspalvelua myös suomeksi

Tässä jaksossa vieras viime kesältä tekee uusintavisiitin, sillä aiheet ovat vaikeita ja tarvitaan moniulotteista ymmärrystä. Jaksossa käytiin läpi mm. onko meillä ihmisillä vapaa tahto tehdä mitä haluamme vai onko kaikki lähtöisin ulkoisista ärsykkeistä?  Onko motivoituminen yksilöllistä, onko kaikilla ihmisillä jotain yhteisiä tekijöitä siihen minkä eteen jaksamme ponnistella? Mitä ovat vieraan mielestä terveyden tukipilarit ja miten niistä saa pidettyä hyvää huolta?  Mitä tahdonvoima on ihan tarkalleen ottaen ja tarvitaanko sitä tavoitteiden saavuttamiseen? Mitä tehdä silloin kun tietää kyllä mitä pitäisi tehdä, mutta ei saa itseään liikkeelle? Miten ylläpitää hyviä rutiineja, kun alun kuherruskuukausi on ohi?  Näitä ja muita mielenkiintoisia kysymyksiä pohdin yhdessä aivoterveysalan yrittäjä Teemu Vornasen kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi Teemu Vornanen - Kotisivu: https://leekki.fi/ - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/teemuvornanen/ - IG: https://www.instagram.com/aivovinkit/ - Edellinen jakso: https://open.spotify.com/episode/7GWDQSj6TWg5alfsVFwUGF?si=510f9a704baf4265 - Sapolsky: https://youtu.be/RI3JCq9-bbM?si=Et4JwQSh4Dmm3KMQ

Mitkä mekanismit aivoissamme saavat meidät näkemään aaveita ja uskomaan salaliittoihin? Mitä tutkimus kertoo kuolemanrajakokemuksista? Voiko aivoihin luottaa? Yliopistotutkija ja havaintopsykologi Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta kertoo, miten aivomme tulkitsevat todellisuutta ja miksi olemme kaikki alttiita uskomaan outoihin juttuihin. Haastattelijana on Jari Hanska. Katso haastattelun alussa mainittu kuvailluusio tästä: bit.ly/kuvailluusio Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/fxdHEXFqs64 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Ymmärrä aivojasi -tapahtumassa 17.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

✨ Mikroyrittäjä-podcast: https://youtu.be/NjDGBGGBG3Q Studiossa Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila. Jakso on kuvattu 25.4.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Kylmyys" (3:11) Terminologia (6:22) Psykopatia (10:18) Reaktiviteetti (11:40) Elämyshakuisuus (14:36) Aivojen rakenne (17:25) Autismi (21:59) Laskelmointi (23:47) Narsismi (26:13) Tunteet (28:54) Kostaminen (31:57) Mielenterveys (34:08) Mania (39:32) Psykoottisuus (42:30) "Psyko" (44:27) Hannibal Lecter (46:59) Kasvuympäristö (51:18) Periytyvyys (56:44) "Saalistaja" (58:44) Katse (1:08:51) Maski (1:16:45) Aivokuvaus (1:19:01) James Fallon (1:22:20) Valkokauluspsykopaatit (1:26:26) Empatia (1:32:07) Sosiopatia (1:34:11) Dehumanisointi (1:37:56) Machiavellismi (1:40:09) Dark triad (1:43:41) Seksikumppanit (1:46:36) Raha ja valta (1:51:26) Sosiaalinen media (1:56:26) Antisosiaalinen persoonallisuus (2:01:25) Hoito

328. Rotan aivot by Backlund&Lange Podcast

Kaiken takana on happi. Ilman tätä kaasua emme saisi energiaa ja menehtyisimme aika pian. Tavallisesti happeen kiinnittää huomiota vain liikunnassa tai sopeutumisessa vuoriston ilmanalaan. Mutta happi liittyy elimistössä kaikkeen. Se sitoutuu punasoluissa hemoglobiiniin. Erytropoetiini eli EPO lisää punasolujen muodostumista, joten ei ihme, että jotkut huippu-urheilijat ovat piikittäneet itseensä EPOa. Hapen puute on elimistölle niin vaarallista, että se on monen taudin takana: sydän- ja verisuonisairauksissa, syöpätaudeissa, diabeteksessa, munuaisten vajaatoiminnassa ja vaikkapa haavan paranemisessa. Anemiakin voi johtaa hapenpuutteeseen. Aivot pärjäävät muutamia sekunteja ilman happea; siksi hapenpuutteen ajatellaan olevan yksi tekijä myös neurologisten sairauksien, esim. MS-taudin, synnyssä. Tupakan savun häkä korvaa happea hemoblobiinissa. Siksi tapa raunioittaa keuhkoja. Hapen säätelyn monimutkainen toiminta elimistössä selvisi vasta 2000-luvulla. Nämä tutkimukset johtivatkin Nobel-palkintoon vuonna 2019. Yksi palkituista oli munuaislääkäri Sir Peter Ratcliffe, jonka laboratoriossa Oxfordin yliopistossa syöpätautien professori Panu Jaakkola Turun yliopistosta työskenteli vuosituhannen vaihteessa. Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi heidät Turussa.

Aivot todella ovat omituisia kapistuksia.

Minkälainen aine taikasienten vaikuttava ainesosa psilosybiini on ja miksi psilosybiiniä tutkitaan alkoholiriippuvuuden hoidossa? Miksi alkoholiriippuvuus on niin salakavala sairaus? Kuinka turvallinen lääke psilosybiini on, minkälaisia riskejä ja haittavaikutuksia sen käyttöön liittyy ja mitkä ovat psilosybiiniin ja muihin psykedeeleihin liittyviä myyttejä ja väärinkäsityksiä? Mistä aivojen plastisuudessa eli muovautuvuudessa on kyse ja mikä yhteys aivojen plastisuudella on psilosybiiniin? Miksi lääketutkimuksissa käytetään placebo-ryhmää ja minkälaisessa tilanteessa lääketutkimus keskeytetään? Studiossa päihdelääketieteen professori Hannu Alho. Jakso on kuvattu 4.10.2023. ℹ️ LINKIT Testi: https://alkoholiriippuvuus.fi/alkoholiriippuvuus-testi Tutkimus: https://alkoholiriippuvuus.fi/tietoa-tutkimuksesta ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Alkoholiriippuvuus (5:30) Diagnostiikka (7:20) "Taikasienet" (9:53) Psilosybiini (13:09) Riskit (23:20) Tutkimus (25:31) Plastisuus (29:09) Aivot (33:24) Clairvoyant (36:34) Monikeskustutkimus (38:09) Koehenkilöiden valinta (39:48) Masennus (44:22) Ondansetroni (46:31) Hoito (48:51) Placebo-ryhmä (52:01) Psykedeeliavusteinen terapia (56:29) Koehenkilöt (58:47) Tulokset (1:02:07) Tutkimusetiikka (1:03:27) Haittavaikutukset (1:04:50) Annos (1:06:00) Yhteenveto

Kipu on monimutkaisempi juttu kuin äkkiseltään luulisi. Kipu on aina korvien välissä eikä haavoittuneessa jalassa. Aavesärkyä voi puolestaan tuntua amputoidussa jalassa, jota ei enää ole. Tiedetään, että kun sotilas haavoittuu taistelussa, niin hengenvaarassa uhatessa kipuviesti voi estyä ja ihminen pystyy toimimaan henkensä edestä. Voimakas kipu iskee vasta tilanteen lauettua. Aivot käsittelevät salamana ääreishermostosta tulevan kipuviestin tärkeyden, ja sen merkityksen suhteessa aiempiin kokemuksiin. Näiden mukaan aivoissa syntyy kipuaistimus. Kun kolhu tulee turvallisesti kotioloissa, niin kipuun voi uppoutua kaikessa rauhassa, sillä mitään todellista vaaraa ei ole. Kipuasiantuntijoina ovat ylilääkäri Katri Hamunen HUS Kipuklinikalta ja psykologi, PsT Reetta Sipilä HUSin Lastensairaalan Lasten kipukeskuksesta. Toimittajana on Leena Mattila.

Aivomme käsittelevät valtavan määrän tietoa, kun olemme muiden ihmisten kanssa. Ne skannaavat hyvin nopeasti esimerkiksi hierarkian ja sen, pitävätkö keskustelijat toisistaan vai onko tilanne uhkaava. Sosiaalisia havaintoja prosessoidaan aivoissa niin nopeasti, ettemme edes tiedosta niin tapahtuvan. Samalla aivot ennustavat, mitä kohta tulee tapahtumaan ja miten tilanteessa kannattaisi toimia. Miten ihmeessä aivot voivat olla niin tehokas elin? Entä miten tunteet vaikuttavat havaintoihimme ja lopulta edelleen valintoihimme? Haastateltavana väitöskirjatutkija Severi Santavirta Turun yliopiston PET-keskuksesta ja tunteiden aivotutkija Heini Saarimäki Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Miten kiihottuminen, tunteet, esileikki ja kommunikaatioyhteys kumppaniin liittyvät naisilla orgasmiin? Millä tavoin stressi, häpeä ja tietyt lääkkeet saattavat tehdä orgasmin saamisen vaikeammaksi? Mikä on G-piste ja mitä naisen ejakuloinnin aikana tapahtuu? Voiko naisen orgasmin saamisesta tulla suorituspaineita sekä miehille että naisille ja millä keinoilla suorituspaineita voi vähentää? Mitä positiivinen itsekkyys on ja miksi positiivinen itsekkyys seksin aikana on hyvä asia? Studiossa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja kliininen seksologi Leena Väisälä. Jakso on kuvattu 9.12.2022. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Intro (0:48) Myytit (3:14) Naisen orgasmi (4:15) Klitoris (7:14) Aivot (8:53) Kiihottuminen (10:58) Sarjaorgasmi (14:11) Tunteet (15:51) Erogeeniset alueet (19:29) Esileikki (23:08) Orgasmin saaminen (26:44) Kommunikaatio (28:36) Naisten suorituspaineet (30:58) Seksilelut (33:46) Tyytyväisyys seksielämään (35:04) Stressi (40:20) Sooloseksi (42:42) Häpeä (45:53) Fantasiat (49:55) G-piste (52:26) Ejakulaatio (56:09) Miesten suorituspaineet (58:27) Kuukautiskierto (1:00:31) Vaihdevuodet (1:02:36) Kostuminen ja liukuvoiteet (1:05:38) Positiivinen itsekkyys (1:07:26) Miellyttämisen tarve (1:12:56) Miesten seksuaalinen halu (1:16:15) Masennuslääkkeet (1:18:44) Hormonaalinen ehkäisy (1:23:15) Keho ja mieli (1:25:49) Lantionpohjan lihakset

Minkälaisia teknologioita tekoälyn alle kuuluu? Mitä koneoppiminen on ja kuinka paljon neuroverkkojen toiminta muistuttaa aivojen toimintaa? Kuinka merkittävä teknologinen innovaatio ChatGPT on? Mikä erottaa GPT-3.5:n ja GPT-4:n? Onko ChatGPT pohjimmiltaan älykäs ja voiko ChatGPT:n kaltaisella suurella kielimallilla olla tietoisuutta? Millä tavoin ChatGPT:n kaltaiset suuret kielimallit vaikuttavat ihmisen arkielämään tulevaisuudessa ja onko tekoäly uhka ihmiskunnalle? Studiossa matematiikan tohtori ja Three Point Consultingin co-founder Matias Heikkilä. Jakso on kuvattu 14.4.2023. ℹ️ LÄHTEET 2.9 Potential for Risky Emergent Behaviors (Sivut 54-56) GPT-4 Technical Report: https://arxiv.org/pdf/2303.08774.pdf ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Rallisimulaattori (3:37) Tekoäly (5:45) Koneoppiminen ja evoluutio (10:06) Neuroverkot (15:06) Lineaarialgebra ja vektorit (17:54) Aivot (19:22) Algoritmin optimointi (23:49) Staattinen algoritmi (26:24) "Fine-tuning" (28:14) Kouluttaminen (30:22) Painokertoimet (32:08) Tutkimus (34:43) "Black Box" (40:43) Kerrokset (44:49) GPT-4 (48:42) Työllisyys (53:52) Luonnollinen kieli (59:28) Sananarvaus ja älykkyys (1:02:54) Tietoisuus (1:06:26) ChatGPT:n kouluttaminen (1:09:53) GPT-3.5 vs GPT-4 (1:12:00) Laskentateho ja internet (1:15:29) Kuvantunnistus (1:17:40) Käsitteistö (1:23:30) Tulevaisuus (1:29:40) Vaikutusvalta (1:33:30) Kustannustehokkuus (1:36:22) Sovellukset (1:41:33) Uhkakuvat (1:47:55) "Self-play" ja rekursio (1:58:48) Tekoälyn tunnistaminen (2:05:55) Huijaukset (2:08:26) Maailmanloppu (2:11:28) Identiteetti ja autentikaatio (2:16:28) Valehtelu (2:21:46) Yhteenveto

Moni kärsii modernin maailman melskeessä siitä, että aivot tuntuu olevan muhjua: keskittymiskyky on mennyt viemäriin, motivaatio rämpii pohjamudissa ja mitään ei tunnu saavan aikaan. Tässä jaksossa pureskellaan näihin teemoihin perehtyneen osaajan kanssa.  Pohdimme mm. millainen on "biologisesti optimaalinen työpäivä" heräämisestä nukkumaanmenoon? Miten motivaatio syntyy aivoissa, miksi motivaatio on välillä nolla ja mitä asialle voi itse tehdä? Miten motivaatio ja keskittymiskyky liittyvät toisiinsa? Millaisia myyttejä ja väärinymmärryksiä liittyy aivojen toimintaan, keskittymiskykyyn ja motivaatioon?  Moni kertoo, että moderni elämä on johtanut siihen, että on koko ajan aivan puhki - mitä tälle voi tehdä? Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan aivoterveysalan yrittäjä Teemu Vornasen kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Teemu Vornanen - Kotisivu: https://leekki.fi/ - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/teemuvornanen/ - IG: https://www.instagram.com/aivovinkit/ - Hidden Brain -jakso: https://open.spotify.com/episode/08lC4ggHyKIUQslOcpYC0d?si=7d878e4e2ea34666

Aivot on mystinen elin, mutta kun vähän päältä rapsuttaa, niistä löytyy hienoja ajatuksia. Mutta miten ikävistä ajatuksista pääsee eroon? Aivojen erikoisasaintuntijoina toimivat Nina ja Pertti – mutta toinen heistä vetää vastaukset aivojensa juksukeskuksesta. Siskokset Raakel ja Noomi paljastavat huijarin.

Iskikö muistisairaus tai ADHD? Missä vika, kun ei enää muista mitään eikä jaksa keskittyä viittä minuuttia? Moni epäilee ADHD:tä tai työikäisen muistisairautta, mutta ongelma voikin olla itseaiheutettu tai työstä johtuva hankittu keskittymishäiriö ADT. Ja itseiheutetusta keskittymishäiriöstä voi palautua muuttamalla elämäntapaa ja nukkumalla riittävästi. Työelämän jatkuvat keskeytykset ja häiriöt avokonttorissa tai suuressa luokassa muovaavat ihmispolon aivot tottumaan katkoihin ja pätkittäiseen työskentelyyn. Aivot sopeutuvat huonoihinkin oloihin. Lopulta ihminen alkaa itse keskeytellä tekemisiään ja vilkuilee vähän väliä viestejä tai kännyä. Pitkään jatkuva aivojen väärinkäyttö kutistaa aivojen harmaata ainetta, mikä näkyy aivokuvantamisessa. Onneksi harmaan aineen kato on korjattavissa, kunhan antaa aivoille aikaa palautua pitkäjännitteisessä puuhailussa ja unessa, toteavat aivotutkijat professori Minna Huotilainen ja psykologian tohtori Mona Moisala. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

Rakastuminen on rankkaa ja se stressaa elimistöä. Hormonihurmassa Homo sapiensin järki ei pelaa todellisuuden taju lentää lepikkoon. Rakastuminen näkyy joskus päällekin päin, ja lisäksi tutkimuksissa on mitattu rakastumisen aiheuttamia fysiologisia muutoksia ihmisissä. Tiedeykkönen pohtii sitä, kuinka lähellä totuutta ovat sanonnat: "rakkaus on sokea" ja "hulluna rakkaudesta". Rakastuminen on siis mitattavissa oleva ilmiö. Hurmaantumisen alkuvaihe näkyy hormonitasojen nousussa ja aivojen välittäjäaineiden muutoksissa. Lisäksi aivojen eri alueiden aktivisuuden muutokset näkyvät toiminnallisissa magneettikuvauksissa, kertoo tutkimusprofessori, psykiatri Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Lopuksi Tinderin ja pärstäkertoimen toimivuutta Homo sapiensin parinvalinnassa arvioi biologi, dosentti Petri Nummi Helsingin yliopistosta. Joitakin hyödyllisiä ominaisuuksia voidaan tosiaan päätellä pelkästä valokuvasta. Tiedeykkösen rakkauden kemiasta toimittaa Leena Mattila.

Mitä transsukupuolisuus ja sukupuolidysforia tarkoittavat? Miten sukupuolidysforia diagnosoidaan ja miten sitä hoidetaan? Miksi nuorten keskuudessa sukupuolidysforia on moninkertaistunut lyhyen ajan sisällä? Mitä riskejä nuorilla käytettäviin hormoniblokkereihin ja hormonihoitoihin liittyy ja miksi hoitojen aloittaminen voi kestää useita vuosia? Mikä yhteys autismin kirjolla on transsukupuolisuuteen? Studiossa vieraana nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala. Jakso on nauhoitettu 25.1.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Nuorisopsykiatria (1:45) Sukupuoli-identiteetti (3:15) Transsukupuolisuus (3:35) Sukupuolidysforia (6:55) Historia (9:57) Diagnostiikka (18:37) Lapset (30:57) Nuoret (54:00) Hollannin malli (56:56) Hoito (1:12:03) Anoreksia ja BDD (1:18:19) Itsetuhoisuus (1:27:00) Lääketiede ja tutkimus (1:31:44) Hormoniblokkerit (1:37:25) Hormonihoito (1:38:46) Puberteetti (1:45:31) Kirurginen hoito (1:55:49) Psykiatrinen hoito (2:02:19) Suomen hoitokäytännöt (2:03:31) Autismin kirjo (2:11:41) Persoonallisuushäiriöt (2:13:47) Masennus (2:15:54) Identiteetin rakentuminen (2:18:39) Varovaisuusperiaate (2:20:00) Synnynnäisyys (2:25:26) Biologia ja kasvuympäristö (2:29:36) Aivot ja keho

Autojen lisäarvosta yhä suurempi osa syntyy softasta, erityisesti kuljettajaa avustavissa järjestelmissä, samalla kun edetään kohti itseajavia älyautoja. Älyautot tarvitsevat käyttöjärjestelmänsä, ja sitä tekee suomalainen Basemark, jonka perustaja Tero Sarkkinen on episodissa vieraana taustoittamassa alan isoa murrosta. Sarkkisen edellinen yritys, RightWare, nousi merkittäväksi autojen digimittareiden kehittäjäksi, joka toi mm. Audin mittaristot digiaikaan, joten Basemarkilta on lupa odottaa suuria. Basemarkin tavoitteena onkin olla eniten käytetty aivo älyautoissa. Teslan yllättämäksi tulleilla autovalmistajilla on nyt kiire siirtyä moduulipohjaisesta keskitetympään arkkitehtuuriin. Murros ei ole helppo, eikä vain valmistajan sisäinen asia, vaan koko arvoketjun on muututtava. Volkswagenin pääjohtaja Herbert Diess onnistui sähköistämään volkkarit, mutta kompuroi softan kanssa ja sai lähteä. Älykäs tulevaisuus on alalle jopa sähköistä suurempi haaste. Vaarana on, että autovalmistajille käy älykisassa kuin Nokialle Applen kanssa. Asetelma on kieltämättä monella tavalla samankaltainen, ellei jopa pahempi, sillä tuotekehitys on pitkälle ulkoistettu lukuisille komponenttien toimittajille. Valmistajien on muututtava softataloiksi. Autoihin on saatava keskitetyt aivot. Lukuisat moduulit ja anturit on saatava toimimaan sujuvasti yhteen. Ja arkkitehtuurin tulisi skaalautua halvoista pikkuautoista kalliisiin luksusautoihin, sillä nyt ominaisuuksia joudutaan kehittämään ja hyväksyttämään erikseen eri hintaluokissa, mikä on hidasta ja kallista. Tähän saumaan Basemark tarjoaa ohjelmistalustaansa. Sen avulla autovalmistaja nopeuttaa älyominaisuuksien kuten itseajavuuden kehitystä. Episodissa keskustelemme lisäksi millaisia älyominaisuuksia autoihin ollaan oikein tuomassa. Ja millaisin valmiuksin eurooppalaiset, amerikkalaiset, japanilaiset tai korealaiset valmistajat kisaan lähtevät. Kuulet myös Sarkkisen tarinan kauppakorkeasta Futuremarkiin, Rightwareen ja nyt Basemarkiin, joista kahdessa viimeisessä perustajana. Löydät episodin YouTuben lisäksi myös suosituista podcast-sovelluksista hakemalla “Loyalistic” kanavan. Missä sitten kuunteletkin, käy peukuttamassa ja kommentoimassa YouTubessa. Seuraa: Tero Sarkkinen: https://www.linkedin.com/in/terosarkkinen/ Basemark: https://www.basemark.com/ Antti Pietilä: https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic: https://loyalistic.com/fi/

Valtaosa maapallon väestöstä altistuu ilmansaasteille. Maailman terveysjärjestön mukaan ne aiheuttavat jopa viisi miljoonaa kuolemaa vuodessa. Aivojen kannalta ilmansaasteet vaikuttavat epäedullisesti keskushermostoon, ja aiheuttavat aivoja rappeuttavia sairauksia. Dementian riski on suurempi isojen teiden läheisyydessä. Meksikossa, jossa on korkeat ilmansaastepitoisuudet, on tehty pelottavia havaintoja. Tutkittaessa esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa kuolleiden aivoja on aivoista löydetty amyloidiplakkeja, jotka ovat tyypillisiä Alzheimerin taudissa. Eläinkokeista tiedetään, että muisti heikkenee ilmansaasteiden vaikutuksesta, sekä ahdistunut ja depressiivinen käytös lisääntyy. Liikunta puolestaan suojelee aivoja. Oppiminen ja muisti kohenevat. Mutta kannattaako liikkua korkeissa ilmansaastepitoisuuksissa? Neurology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat panivat merkille, että reipas liikunta jopa kohtalaisen ilmasaastekuormituksen alueella saattaa vähentää tai poistaa liikunnan edullisia vaikutuksia aivoihin. Haastateltavana apulaisprofessori Katja Kanninen, joka johtaa sairauden neurobiologia -ryhmää Itä-Suomen yliopistossa, sekä samasta yliopistosta liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen. Kanninen valottaa myös pitkittyneen koronataudin vaikutuksia aivoissa. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Itseäni on aina kiinnostanut kaikenlaiset taidot ja ennen kaikkea siksi, että niihin paneutumalla ja harjoittelemalla voi aina tulla paremmaksi. Tämä on ilmiselvää kun puhutaan ruuanlaitosta, treenaamisesta tai palautumisesta mutta mitä taidot tarkoittavat aivojen kohdalla? Mitä on neuropsykologia ja mihin sillä pyritään? Mitä tarkoitetaan järkiaivoilla, tunneaivoilla ja liskoaivoilla? Entä mitä ovat mielipeilin taito, aivojen säätelytaidot ja järjen ja tunteen yhdistämisen taidot, miten näitä hyödynnetään jokapäiväisessä elämässä? Mitä tarkoitetaan psyykkisellä peruskunnolla ja miten sitä voi parantaa? Miten aivoja huolletaan? Miten kannustaa lasta oikein oppimaan uusia taitoja? Näitä ja muita supermielenkiintoisia teeman kysymyksiä kanssani pohtii neuropsykologian erikoispsykologi, kouluttaja, valmentaja ja työnohjaaja Nina Uusitalo. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Nina Uusitalo - Kotisivu: https://aivotaidot.fi/Aivotaidot - Kirja: https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512407163/aivotaidot/ - FB: https://www.facebook.com/aivotaidot/ - IG: https://www.instagram.com/aivotaidot/ - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/nina-uusitalo/

Suurimmalle osalle on tuttua äitiaivot-ilmiö, jolla viitataan aikaan lapsen saamisen jälkeen, kun äiti saattaa kärsiä mm. aivosumusta, muistamattomuudesta ja tarkkaamattomuudesta. Kyseessä ei suinkaan ole urbaanilegenda tai kätevä tekosyy univelkaiselle äidille, vaan ihan tutkitut muutokset synnyttäneen aivoissa. Äitiys siis muuttaa monia asioita äidin elämässä, jopa hänen aivonsa! Mutta onko äitiaivot pelkästään huono asia vai seuraako siitä jotain hyvääkin? Mitä ilmiön taustalla on, mikä sen syvempi tarkoitus äidille on? Säde jakaa meille uusimpia tutkimustuloksia. Jaksossa pohdimme myös muutosta laajemmin. Onko tässä ajassa jotenkin ihanteellista, että äitiys muuttaisi naisen elämää mahdollisimman vähän? Mitä hyötyä äitiydestä ja äitiyslomasta on työelämän kannalta? Muun muassa näitäkin aiheita pääsimme sivupoluilla pohtimaan. Olet lämpimästi tervetullut seuraamme oppimaan uutta, saamaan vertaistukea ja viihtymään! Lähteet: Pilyoung Et al.,2016. The maternal brain and its plasticity in humans. Hormones and Behavior. Martínez-García et al., 2021. Do pregnancy-induced brain changes reverse? The brain of a mother six years after parturition. Brain Sci. Pawluski et al., 2022. Less can be more: Fine tuning the maternal brain. Neurosci. Biobehav. Rev. Gupta, P.D., 2021. Neuropsychology of Expectant Mothers. J. Clin. Surg. Carolyn Keating, 2018: Baby on the Brain

Tämänkertaisen jakson vieraan edellinen visiitti on yksi eniten kiitosta keränneistä jaksoista Väkevä elämä -podcastin historiassa. Koska häneltä on tullut ulos uunituore kirja, oli paikallaan ottaa syväsukellus sen syövereihin. Tiedämme, että yksi hyvän elämän kulmakiviä on tuntea itsensä mutta mitä se ihan tarkalleen ottaen tarkoittaa, miten itsensä oppii tuntemaan ja miten käy jos hukkaa itsensä? Voiko oman mielen ottaa haltuun ja muuttua oman mielensä mestariksi? Mitä hyvää ja huonoa moderni maailma tarjoaa ihmisen mielelle ja yhteydelle omaan sisäiseen maailmaamme? Millaisista askeleista koostuu ihmislähtöinen ja inhimillisesti kestävällä pohjalla oleva elämä? Miten ihmisen psykologinen kasvu ja mielen muutokset tapahtuvat? Näitä ja muita teeman ympärillä risteileviä kysymyksiä pureskelin yhdessä Mielitekoja-kirjan kirjoittaneen psykologin ja aivotutkimuksesta väitelleen Ville Ojasen kanssa. Linkit: Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Ville Ojanen - Edellinen vierailu: https://open.spotify.com/episode/13IQbjPAIARKLCitvF6erh?si=c4af0e1fffeb49a8 - Academy of Brain: https://academyofbrain.com/ - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/villeojanen/

Marita on 33-vuotias kolmen lapsen äiti. Teini-ikään tullessaan hän huomasi olevansa todella kiinnostunut ihmisistä ja halusi päästä kokeilemaan asioita. Pitkäaikainen puoliso löytyi nuoruudessa. Ensimmäinen vauva odotutti itseään ja lopulta perheeseen syntyi kolme lasta. Nuoruudessa alkanut kehohäpeä hellitti raskausaikana ja äitiys on tuonut lisää ymmärrystä ja armollisuutta itseä ja omaa kehoa kohtaan. Parin vuoden takainen uupumus ja siitä seurannut masennus pysäyttivät Maritan pohtimaan, kuka hän oikeastaan on. Eräs kirjoitus netissä sai Maritan pohtimaan, voisiko ADHD selittää esimerkiksi parisuhteen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia ja tutkimusprosessi on diagnoosia vaille valmis.

Yhteiskunnassa on kova tarve korostaa sitä että olemme aina järkeviä ja loogisia. Aivot kuitenkin tekevät usein ratkaisuja niin ettemme päätä niitä, sanoo neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Risto Vataja. Kliininen neuropsykiatria tutkailee esimerkiksi toiminnallisia oireita, eli tilanteita, joissa ei löydy järjen mukaista selitystä oireille. Ihminen on voinut kokea työpaikkakiusaamista ja menettää sen jälkeen kävelykykynsä, eikä sille löydetä selitystä. Mieletöntä, Anja Snellman! on asiaa, tarinoita ja tunteita poreileva podcast. Snellmanin ja hänen vieraittensa kohtaamisissa setvitään, omakohtaisia kokemuksia pelkäämättä, miksi joku uupuu kerta toisensa jälkeen ja toinen selvää aina yhtä onnellisena kuopista takaisin tasaiselle. Podcastin lähtöoletuksena on: elämä on kummallista ja ihmismieli ihmeellinen. Kliininen neuropsykiatria -kirja on ostettavissa Duodecimin verkkokaupasta. Podcastin kuulijat saavat alennuksen Kustannus Oy Duodecimin yleisistä tietokirjoista.

Uusi ihmisyksilö alkaa kehittyä, kun siittiö hedelmöittää munasolun. Mutta miten yksilö kaikkine ajatuksineen, pelkoineen ja toiveineen oikein kehittyy — eli miten solurykelmästä syntyy ajatteleva olio? Aivot alkavat kehittyä alkiolle seitsemännellä raskausviikolla. Sikiö alkaa nähdä ensimmäisiä valontuikahduksia noin 16 viikolla ja kuulla ensimmäisiä ääniä 18 viikolla. Sikiö siis aistii kaikenlaista jo kohdussa ollessaan. Lisäksi monet äidin kokemukset vaikuttavat sikiöön: stressi raskausaikana heijastuu sikiön elämään kohdussa ja toisaalta jos äiti voi hyvin, se on hyvä sikiölle. Jos siis odottava äiti pitää esimerkiksi Mozartista, sitä kannattaa kuunnella, mutta olonsa voi tehdä muutoinkin mukavaksi. Monet loppuelämän kannalta tärkeät asiat kehittyvät jo sikiöaikana. Vastasyntynyt ei siis ole mikään geenien suoraan muovaama tuote, vaan vauva on jo ehtinyt elää ennen maailmaan putkahtamistaan kohdussa rikkaan elämän. Vastasyntyneellä on myös joitain yllättäviä valmiuksia, kuten kyky kiinnittää huomio ihmisen silmiin, vaikka ei kohdussa ollessaan olekaan koskaan nähnyt ihmistä. Ohjelmassa toimittaja Mari Heikkilä keskustelee neurobiologian professori Kai Kailan kanssa ihmisen varhaisvaiheen kehityksestä ja siihen liittyvistä ihmeellisyyksistä. Samalla puhutaan syntyjä syviä ja pohditaan, mitä on ihmisyys.

Tällä kertaa vieraaksemme saapui varhaiskasvatuksen professori, kehitysneuropsykologian dosentti sekä neuropsykologian erikoispsykologi Nina Sajanemi. Podcastin aikana paneuduimme siihen, miksi stressi ja siitä seuraava valpastuminen eivät itsessään ole haitallista, vaan jopa välttämätöntä kaiken toimintamme kannalta. Keskustelimme myös siitä kuinka moderni elämä haastaa valpastumisjärjestelmämme tervettä toimintaa, miten tulkintamme ja tunnesuhteemme vaikuttavat perustavanlaatuisesti siihen, kuinka tulkitsemme fysiologiassamme tapahtuvia ilmiöitä sekä kuinka toistuvat tapamme tehdä näitä tulkinta muuttuvat ajan myötä tavoiksi.‍ Jakson sivut ja kasa oppeja: https://www.flow-akatemia.fi/podcast/nina-sajaniemi-mita-stressista-tulisi-ymmartaa Jakso Youtubessa: https://youtu.be/J_PXF9650AQ Muista tsekata myös jakson jälkilöylyt! Show notes: [01:00] Etä- ja liveluennoninn eroista[04:00] Ninan matka neuropsykiatrian pariin[09:20] Mitä haasteita moderni elämä tuottaa? Valpastumisen ja stressin merkityksestä.[12:00] Tunnesuhteiden merkityksestä[27:00] Miten fysiologisten reaktioiden kanssa voidaan toimia? Tolkun luomisen yhteydestä epämukavuuteen.[43:00] Miten voimme edesauttaa sitä, että systeemi toimisi meidän tukenamme eikä meitä vastaan

Jussi ja Lauri pohtivat Nina Sajaniemen kanssa nauhoitetun jakson herättämiä ajatuksia. Jakson sivut: https://www.flow-akatemia.fi/podcast/nina-sajaniemi-mita-stressista-tulisi-ymmartaa

Onko puhelinaddiktio oikea addiktio ja todellinen ilmiö? Missä menee raja puhelimen ja somen liikakäytölle? Tässä jaksossa puhutaan älylaitteiden vaikutuksesta muistiin, keskittymiskykyyn, tarkkaavaisuuteen, oppimiseen, aikaansaamiseen minäkuvaan ja itsetuntoon. Jaksossa selviää myös se, miten keskittymiskykyä voi halutessaan parantaa. Keskusteluvieraana neuropsykologi Tuomo Aro. Tsekkaa somet: ♥️ Instagram: https://www.instagram.com/sinnusofia/

Nyt retostellaan sillä miten asiakkaat saavat helpoiten matkansa floppaamaan. Aivot myös unohdetaan usein jo Helsinki-Vantaalle. Tässä jaksossa ei oikein pysy kädet taskussa eikä munat housuissa. Putkankin ovi tulee tutuksi ja kaikki jakson mummot ovat taas pahiksia. Kiinnittäkää turvavyönne ja valmistautukaa kyntöön! --- Send in a voice message: https://anchor.fm/anna-kaisa-saarenp/message

Aivot ovat monien mielestä ihmisen seksikkäin elin. Nykykapitalismissa niiltä kuitenkin vaaditaan usein enemmän kuin on kohtuullista. Puntaroimme aivojen mahdollisuuksia ranskalaisfilosofi Catherine Malaboun innoittamana. Malabou käsittelee teoksessaan Mitä on tehtävä aivoillemme? (suom. Eetu Viren) aivojen plastisuutta eli rajallista muovautumista. Miten aivot on mahdollista ottaa omaehtoisesti haltuun? Entä mikä tekee aivoista kuumat? Aivojen lisäksi käsittelemme somen tägäyskulttuuria, suosittelemme maauimaloita ja siirrymme sukkahousukornerista kesäiseen aurinkovoidekorneriin. Mainitut: Catherine Malabou: Mitä on tehtävä aivoillemme? Suom. Eetu Viren. Tutkijaliitto, 2021. Georges Bataille: Sisäinen kokemus. Suom. Viljami Hukka & Aura Nurminen. Gaudeamus, 2020.

Tänään paljastamme kuinka voit lisätä hyvinvointiasi joka päiväiseen elämääsi ja ihan ilmaiseksi! Miten voimme vaikuttaa aivojemme hyvinvointiin arjessa? Kuinka traumat voivat vaikuttaa aivojemme toimintaan? Kriisi- ja traumapsykoterapeutti Ritva Ropponen jakaa tänään vinkkejä arjessa hyvinvointiin lisäämiseen.

Tuli vastaan joskus 2015 tienoolla kirjoitettu 'sanoma' lapsilleni, jonka luen. Huomautan siinä näemmä siitä, ettei kenen tahansa kanssa kannata ryhtyä intiimiin puuhaan ja toivon terveyden olevan maailman tapoja tärkeämpää. Aivot, ne aivot. Kannattaa harkita millaisen opin aivoilleen antaa. Pois- ja uudelleenoppiminen on aina hankalampaa kuin kerralla tehdä polut, joita sopii loppuun saakka vaeltaa = ) Iloa jos joku kuulee! Kuvana parin vastaanotetun postcrossing kortin postimerkit = )

Aivot on keskeinen keskushermoston osa. Kuten kaikkialle elimistöön myös aivoihin kertyy kuona-aineita, ja ne on tarpeen puhdistaa. Siitä pitää huolen aivojen viemärijärjestelmä eli glymfaattinen kierto. Tämän puhdistussysteemin toiminta kiihtyy unen aikana ja varsinkin syvässä univaiheessa. Väitöstutkija Heta Helakari Oulun yliopistosta tutkii eri univaiheiden vaikutusta aivojen puhdistumiseen. Rappeuttavien aivosairauksien, kuten MS-, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin, syntyyn ovat osallisina aivoihin jääneet haitalliset proteiinit. Aivoja huuhtovan nestevirran saa liikkeelle elimistössä toistuva syklinen liike: sydämen sykintä, sisään- ja uloshengityksen paineaalto sekä verisuonten sykintä. Näitä aivoihin ulottuvia pulssiaaltoja tutkitaan erittäin nopealla toiminnallisella magneettikuvantamisella. Aivoista otetaan kuva 10 kertaa sekunnissa. Väitöstutkija Timo Tuovinen Oulun yliopistosta on tutkinut, onko Alzheimerin tautia sairastavien ihmisten aivojen puhdistusta ajavien voimien sykintä erilaista aivojen sisällä. Toimittaja on Teija Peltoniemi. KUVATEKSTI: Toiminnallisen magneettikuvan tuloksena ylempänä terveet aivot ja alempana Alzheimerin tautia sairastavan aivot. Punainen signaali näyttää aivojen sykintää. Tämä signaali kuvastaa aivoja puhdistavan glymfaattisen järjestelmän toimintaa, ja siinä on selvä ero Alzheimerin tautia sairastavien ja terveiden aivoissa. Kuva Oulun toiminnallisen neurokuvantamisen ryhmä.

Milloin unettomuuteen olisi hyvä hakea hoitoa? Nykyajan korostuneen stressaavassa ja älylaitekeskeisessä maailmassa olisi hyvä pysähtyä ja varmistaa, ettei ainakaan itse aiheuta itselleen univaikeuksia. Anja Snellmanin vieraana podcastissa on sairaanhoitaja ja uniterapeutti Anna-Mari Aronen. Hän kertoo lääkkeettömästä unenhoidosta, sekä siitä että nukkumiseen kuuluu myös huonosti nukutut yöt. Millaista oikeastaan on normaali uni?  Mieletöntä, Anja Snellman! on asiaa, tarinoita ja tunteita poreileva podcast. Snellmanin ja hänen vieraittensa kohtaamisissa setvitään, omakohtaisia kokemuksia pelkäämättä, miksi joku uupuu kerta toisensa jälkeen ja toinen selvää aina yhtä onnellisena kuopista takaisin tasaiselle. Podcastin lähtöoletuksena on: elämä on kummallista ja ihmismieli ihmeellinen. Vieraan teokset voit ostaa Duodecimin verkkokaupasta. Podcastin kuulijat saavat alennuksen jaksoissa käsiteltävistä kirjoista.

Aivoista puhutaan enemmän kuin koskaan. Mistä johtuu kiihtynyt kiinnostus aivoihin? Mitä aivokirurgi ajattelee edessään näkyvästä leikkauksen kohteesta, aivoista? Keskustelemassa Helsingin yliopiston psykologian professori Kimmo Alho sekä neurokirurgian erikoislääkäri Jari Siironen Helsingin seudun yliopistollisessa keskussairaalasta. Jakke Holvas juontaa.

Joulukuussa ollaan, joten on aika haudata ensimmäinen joululaulu ja avata kalenterin ensimmäinen luukku, mutta millaisia kalentereita Niinalta löytyykään? Aivot meni solmuun salaojista ja ensimmäisen naisen tehtävistä. Mistä Anssi tuli mustasukkaiseksi ja miltä se Mysteeriääni oikein kuulostaakaan?

ei oikeesti vihata pyöräilijöitä näin paljon

Millainen on neurokemia huippusuoritusten taustalla? Flow on siitä harvinainen tila, että sen yhteydessä erittyy viittä merkittävää välittäjäainetta: noradrenaliinia, dopamiinia, anandamidia, endorfiineja ja serotoniinia. Ryhmäflow'ssa myös oksitosiinia. Näiden esiintyminen yhdistyy flow'n eri vaiheisiin. Tämä on minipodi blogiartikkelista, jonka löydät kuvien ja lähteiden kera osoitteesta www.flow-akatemia.fi

Huippusuoritukset eivät synny silloin, kun aivot ovat aktiivisimmillaan, vaan kun olemme rauhallisilla alfa- ja theta-aivoaalloilla.Tämä on minipodi blogiartikkelista, jonka löydät kuvien ja lähteiden kera osoitteesta www.flow-akatemia.fi

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Livenä YouTubessa ja Facebookissa ma-pe klo 18. Seuraa, tykkää ja ♥️

Vaikean haasteen edessä aivot vähentävät etuaivolohkon aktiivisuutta, jotta flow-tila voi syntyä ja tiedostamaton ajattelu voi "virrata" vapaammin tekemiseksi.Tämä on minipodcast blogitekstistä, joka löytyy kuvineen ja lähteineen osoitteesta www.flow-akatemia.fi

Kun mietimme mihin kaikkeen aivoja tarvitsemme niin nopeasti ymmärtää, että on huomattavasti lyhyempi lista mihin niitä ei tarvita. Siksi ainakin itsellä tekee mieli pitää aivoista hyvää huolta. Mutta miten se onnistuu nykyaikaisessa työelämässä, onko älypuhelimet, sosiaalinen media ja jatkuva tietotulva niille pahasta? Mitä kaikkia keinoja meillä on pitää omista aivoistamme huolta ja onko jotain mitä työpaikalla voisi tehdä toisin, jotta aivot voisivat hyvin? Auttavatko tietoisuustaitojen kehittäminen tai elintavat aivojen hyvinvointia? Näitä ja muita teeman kysymyksiä sain lähetykseen kanssani pohtimaan aivojen asiantuntijan, aivotutkimuksesta väitelleen psykologian tohtori Mona Moisalan.

Carolina Hurricanesin hyökkääjä Sebastian Aho palaa jääkiekon NHL-kaukaloon joukkueensa seuraavassa ottelussa. Carolina kohtaa Ottawa Senatorsin ke .. Lisää >> http://ift.tt/2EnGEP8