Podcasts about aivot

Irti konsensustodellisuudesta | Juote Tuonihovi | #neuvottelija 328. Gnostilainen tieto, nousu konsensustodellisuudesta ja Philip K. Dickin ontologinen sokki aiheina yli 2 tunnin erikoisjaksossa.Konstantin Tuonihovi, Rihmastosignaali-podcastin isäntä, ja Otto Juote, Viidennen vallan, Suomen nostatuksen sekä Psyykkinen prioni-kuunnelman mestari, houkuttelevat mukaan kohti kätkettyä tietoa.00:00 Paavi Franciscuksen kuolema ja gnostilaisuuden kieltäminen00:41 Otto Juote ja Konstantin Tuonihovi Rihmastosignaali-podcastin megajaksossa04:05 Otto Juoten Psyykkinen Prioni-mind-fuck-kuunnelma07:33 Kielletty tieto ja gnostilaisuuden harhaoppileima11:43 Vaaralliset ideat ohjataan harmittomiin projekteihin14:58 Cogito ergo sum viranomaisbyrokratian ironiana18:46 Toiminnan filosofia byrokratian sijasta21:50 Demiurgi ja dystopia Dickin näkökulmasta26:03 Henkilökohtaisen uskon reformaatio ei ole gnostilaisuutta29:31 Dickin yölliset aistimukset pahuuden läsnäolosta33:29 Ennustava ja fundamentaalinen tietoisuus Harris-pariskunnan mukaan37:07 Organismi vastaanottaa tietoisuutta keuhkojen tapaan41:11 Jungilainen kollektiivinen alitajunta ja psykedeelit44:23 Ontologinen sokki – gnostilainen herääminen kokemuksina48:26 Trippien ympäristötekijät Pollanin huomioina51:43 Psykedeelit masennuksen hoidossa – Pollanin pelkoasetelma55:36 Traumageneesi – pelottavien kokemusten muovaajana58:57 Konsensustodellisuus, optimointi ja vapauden illuusio1:03:00 Tiibetin buddhalaisuuden 51 tietoisuustasoa1:06:27 Varjon integrointi – Jung ja sankarin matka Campbell1:10:12 Skientismin inkrementaalisen mallin kritiikki1:13:21 Aivot selviytymis-, lisääntymis- ja optimointikoneina1:20:28 Kosminen tyhjyys ja ihmiskeskeisyyden rajat1:23:36 Mustien aukkojen mittasuhteet ja metafyysinen hämmennys1:27:33 Organisaatioiden rappeutuminen ja johtajien malliruksailu1:30:48 Uudet moraliteetit – tekoäly ja tukiäly Hararin visiot1:34:35 Transhumanistinen mielen moottoripyörä (Homo Deus, Harari)1:37:52 Laittomien päihteiden yhteiskuntakokeilujen kapinariski1:41:40 Syntyvyyden lasku ja vakiintuneet selitysmallit1:45:02 Tutkimusinsentiivit ja julkaisemattomat tulokset1:48:55 EMG-pulssi-teoria ja väestödynamiikan vertailu1:50:01 Skifipohdintoja tulevaisuuden päihde- ja tekoälykulttuureista#neuvottelija Sisäpiiri uppoutuu vieläkin syvemmälle, kohti kosmista kauhua.Katso Sisäpiirijaksot täältä:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

✨ Tutustu Reaktoriin: https://reaktor.comStudiossa professori Risto Miikkulainen. Jakso on kuvattu 7.1.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Terminaattori tulevaisuudesta" (2:01) Star Trek (4:00) Tekoäly (7:04) Hissit (11:12) Optimointi (15:15) Neuroverkot (19:40) Aivot (23:41) Satunnaisuus (26:44) Kuvantunnistus (31:35) Toiminta (36:51) Arkkitehtuuri (44:06) Aktivaatiofunktio (48:15) Häviöfunktio (51:40) Koulutus (54:27) Transformer (1:01:30) Suuret kielimallit (1:10:00) Promptit (1:12:56) "Black box" (1:17:31) Psykedeelit (1:19:22) Skitsofrenia (1:27:10) Autismi (1:30:28) Psykiatria (1:37:11) Kognitio (1:42:38) Muisti (1:45:23) Vapaa tahto (1:47:13) AGI testit (1:53:20) Tietoisuus (1:59:33) Itsetietoisuus (2:09:23) Robotit (2:14:27) Aistit (2:17:25) Tunteet (2:21:38) Eloonjäämisvietti (2:30:33) Liikkuminen (2:35:17) Bologinen laskenta (2:41:08) Elämä (2:49:31) GPU (2:54:40) Evoluutio (3:05:22) Replikaatio (3:11:09) Matrix (3:14:41) Lex Fridman

Tässä jaksossa fysioterapeutti Marko Grönholmin vieraana on filosofian tohtori, terveystieteiden maisteri ja fysioterapeutti Matti Vartiainen ja aiheena on aivoterveys sekä aivotärähdykset urheilussa. Puhumme jaksossa muun muassa aivoterveyden merkityksestä suorituskyvyn kannalta, aivotärähdyksen tunnistamisesta ja kliinisistä työkaluista sekä kuntoutusprosessin eri vaiheista aina turvalliseen urheiluun paluuseen saakka sekä paljosta muusta aiheen ympärillä. Tervetuloa mukaan! Miten voisin kehittää tästä podcastista entistä paremman ja sinulle merkityksellisen kuuntelukokemuksen? Otan mielelläni vastaan kommentteja, palautetta, kysymyksiä ja toiveita sähköpostitse ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠podcast@movementphysio.fi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ tai Instagramissa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@movement_physio⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠. Fysioterapiaa liikkeellä -podcastia tukevat Tindeq, Kuntoutuskouluttajat, Tukikohta ja Rogue Europe. Tindeq tarjoaa podcastin kuuntelijoille -10% alennuksen Tindeq Progressor -dynamometrista koodilla MG10 osoitteessa tindeq.com Kuntoutuskouluttajien ajantasaiseen koulutustarjontaan voit  tututustua osoitteessa kuntoutuskouluttajat.fi/koulutukset Tukikohdan palvelevan verkkokaupan valikoimiin pääset tutustumaan osoitteessa turuntukikohta.fi Rogue Fitness tarjoaa kaikki välineet ja tarvikkeet voima- ja kuntoharjoitteluun, laadusta tinkimättä ja ilman kompromisseja. Tsekkaa roguefitness.com - asiakaspalvelua myös suomeksi

Tässä jaksossa vieras viime kesältä tekee uusintavisiitin, sillä aiheet ovat vaikeita ja tarvitaan moniulotteista ymmärrystä. Jaksossa käytiin läpi mm. onko meillä ihmisillä vapaa tahto tehdä mitä haluamme vai onko kaikki lähtöisin ulkoisista ärsykkeistä?  Onko motivoituminen yksilöllistä, onko kaikilla ihmisillä jotain yhteisiä tekijöitä siihen minkä eteen jaksamme ponnistella? Mitä ovat vieraan mielestä terveyden tukipilarit ja miten niistä saa pidettyä hyvää huolta?  Mitä tahdonvoima on ihan tarkalleen ottaen ja tarvitaanko sitä tavoitteiden saavuttamiseen? Mitä tehdä silloin kun tietää kyllä mitä pitäisi tehdä, mutta ei saa itseään liikkeelle? Miten ylläpitää hyviä rutiineja, kun alun kuherruskuukausi on ohi?  Näitä ja muita mielenkiintoisia kysymyksiä pohdin yhdessä aivoterveysalan yrittäjä Teemu Vornasen kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi Teemu Vornanen - Kotisivu: https://leekki.fi/ - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/teemuvornanen/ - IG: https://www.instagram.com/aivovinkit/ - Edellinen jakso: https://open.spotify.com/episode/7GWDQSj6TWg5alfsVFwUGF?si=510f9a704baf4265 - Sapolsky: https://youtu.be/RI3JCq9-bbM?si=Et4JwQSh4Dmm3KMQ

Mitkä mekanismit aivoissamme saavat meidät näkemään aaveita ja uskomaan salaliittoihin? Mitä tutkimus kertoo kuolemanrajakokemuksista? Voiko aivoihin luottaa? Yliopistotutkija ja havaintopsykologi Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta kertoo, miten aivomme tulkitsevat todellisuutta ja miksi olemme kaikki alttiita uskomaan outoihin juttuihin. Haastattelijana on Jari Hanska. Katso haastattelun alussa mainittu kuvailluusio tästä: bit.ly/kuvailluusio Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/fxdHEXFqs64 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Ymmärrä aivojasi -tapahtumassa 17.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

✨ Mikroyrittäjä-podcast: https://youtu.be/NjDGBGGBG3Q Studiossa Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila. Jakso on kuvattu 25.4.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Kylmyys" (3:11) Terminologia (6:22) Psykopatia (10:18) Reaktiviteetti (11:40) Elämyshakuisuus (14:36) Aivojen rakenne (17:25) Autismi (21:59) Laskelmointi (23:47) Narsismi (26:13) Tunteet (28:54) Kostaminen (31:57) Mielenterveys (34:08) Mania (39:32) Psykoottisuus (42:30) "Psyko" (44:27) Hannibal Lecter (46:59) Kasvuympäristö (51:18) Periytyvyys (56:44) "Saalistaja" (58:44) Katse (1:08:51) Maski (1:16:45) Aivokuvaus (1:19:01) James Fallon (1:22:20) Valkokauluspsykopaatit (1:26:26) Empatia (1:32:07) Sosiopatia (1:34:11) Dehumanisointi (1:37:56) Machiavellismi (1:40:09) Dark triad (1:43:41) Seksikumppanit (1:46:36) Raha ja valta (1:51:26) Sosiaalinen media (1:56:26) Antisosiaalinen persoonallisuus (2:01:25) Hoito

328. Rotan aivot by Backlund&Lange Podcast

Kaiken takana on happi. Ilman tätä kaasua emme saisi energiaa ja menehtyisimme aika pian. Tavallisesti happeen kiinnittää huomiota vain liikunnassa tai sopeutumisessa vuoriston ilmanalaan. Mutta happi liittyy elimistössä kaikkeen. Se sitoutuu punasoluissa hemoglobiiniin. Erytropoetiini eli EPO lisää punasolujen muodostumista, joten ei ihme, että jotkut huippu-urheilijat ovat piikittäneet itseensä EPOa. Hapen puute on elimistölle niin vaarallista, että se on monen taudin takana: sydän- ja verisuonisairauksissa, syöpätaudeissa, diabeteksessa, munuaisten vajaatoiminnassa ja vaikkapa haavan paranemisessa. Anemiakin voi johtaa hapenpuutteeseen. Aivot pärjäävät muutamia sekunteja ilman happea; siksi hapenpuutteen ajatellaan olevan yksi tekijä myös neurologisten sairauksien, esim. MS-taudin, synnyssä. Tupakan savun häkä korvaa happea hemoblobiinissa. Siksi tapa raunioittaa keuhkoja. Hapen säätelyn monimutkainen toiminta elimistössä selvisi vasta 2000-luvulla. Nämä tutkimukset johtivatkin Nobel-palkintoon vuonna 2019. Yksi palkituista oli munuaislääkäri Sir Peter Ratcliffe, jonka laboratoriossa Oxfordin yliopistossa syöpätautien professori Panu Jaakkola Turun yliopistosta työskenteli vuosituhannen vaihteessa. Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi heidät Turussa.

Aivot todella ovat omituisia kapistuksia.

Minkälainen aine taikasienten vaikuttava ainesosa psilosybiini on ja miksi psilosybiiniä tutkitaan alkoholiriippuvuuden hoidossa? Miksi alkoholiriippuvuus on niin salakavala sairaus? Kuinka turvallinen lääke psilosybiini on, minkälaisia riskejä ja haittavaikutuksia sen käyttöön liittyy ja mitkä ovat psilosybiiniin ja muihin psykedeeleihin liittyviä myyttejä ja väärinkäsityksiä? Mistä aivojen plastisuudessa eli muovautuvuudessa on kyse ja mikä yhteys aivojen plastisuudella on psilosybiiniin? Miksi lääketutkimuksissa käytetään placebo-ryhmää ja minkälaisessa tilanteessa lääketutkimus keskeytetään? Studiossa päihdelääketieteen professori Hannu Alho. Jakso on kuvattu 4.10.2023. ℹ️ LINKIT Testi: https://alkoholiriippuvuus.fi/alkoholiriippuvuus-testi Tutkimus: https://alkoholiriippuvuus.fi/tietoa-tutkimuksesta ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Alkoholiriippuvuus (5:30) Diagnostiikka (7:20) "Taikasienet" (9:53) Psilosybiini (13:09) Riskit (23:20) Tutkimus (25:31) Plastisuus (29:09) Aivot (33:24) Clairvoyant (36:34) Monikeskustutkimus (38:09) Koehenkilöiden valinta (39:48) Masennus (44:22) Ondansetroni (46:31) Hoito (48:51) Placebo-ryhmä (52:01) Psykedeeliavusteinen terapia (56:29) Koehenkilöt (58:47) Tulokset (1:02:07) Tutkimusetiikka (1:03:27) Haittavaikutukset (1:04:50) Annos (1:06:00) Yhteenveto

Kipu on monimutkaisempi juttu kuin äkkiseltään luulisi. Kipu on aina korvien välissä eikä haavoittuneessa jalassa. Aavesärkyä voi puolestaan tuntua amputoidussa jalassa, jota ei enää ole. Tiedetään, että kun sotilas haavoittuu taistelussa, niin hengenvaarassa uhatessa kipuviesti voi estyä ja ihminen pystyy toimimaan henkensä edestä. Voimakas kipu iskee vasta tilanteen lauettua. Aivot käsittelevät salamana ääreishermostosta tulevan kipuviestin tärkeyden, ja sen merkityksen suhteessa aiempiin kokemuksiin. Näiden mukaan aivoissa syntyy kipuaistimus. Kun kolhu tulee turvallisesti kotioloissa, niin kipuun voi uppoutua kaikessa rauhassa, sillä mitään todellista vaaraa ei ole. Kipuasiantuntijoina ovat ylilääkäri Katri Hamunen HUS Kipuklinikalta ja psykologi, PsT Reetta Sipilä HUSin Lastensairaalan Lasten kipukeskuksesta. Toimittajana on Leena Mattila.

Aivomme käsittelevät valtavan määrän tietoa, kun olemme muiden ihmisten kanssa. Ne skannaavat hyvin nopeasti esimerkiksi hierarkian ja sen, pitävätkö keskustelijat toisistaan vai onko tilanne uhkaava. Sosiaalisia havaintoja prosessoidaan aivoissa niin nopeasti, ettemme edes tiedosta niin tapahtuvan. Samalla aivot ennustavat, mitä kohta tulee tapahtumaan ja miten tilanteessa kannattaisi toimia. Miten ihmeessä aivot voivat olla niin tehokas elin? Entä miten tunteet vaikuttavat havaintoihimme ja lopulta edelleen valintoihimme? Haastateltavana väitöskirjatutkija Severi Santavirta Turun yliopiston PET-keskuksesta ja tunteiden aivotutkija Heini Saarimäki Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Miten kiihottuminen, tunteet, esileikki ja kommunikaatioyhteys kumppaniin liittyvät naisilla orgasmiin? Millä tavoin stressi, häpeä ja tietyt lääkkeet saattavat tehdä orgasmin saamisen vaikeammaksi? Mikä on G-piste ja mitä naisen ejakuloinnin aikana tapahtuu? Voiko naisen orgasmin saamisesta tulla suorituspaineita sekä miehille että naisille ja millä keinoilla suorituspaineita voi vähentää? Mitä positiivinen itsekkyys on ja miksi positiivinen itsekkyys seksin aikana on hyvä asia? Studiossa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja kliininen seksologi Leena Väisälä. Jakso on kuvattu 9.12.2022. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Intro (0:48) Myytit (3:14) Naisen orgasmi (4:15) Klitoris (7:14) Aivot (8:53) Kiihottuminen (10:58) Sarjaorgasmi (14:11) Tunteet (15:51) Erogeeniset alueet (19:29) Esileikki (23:08) Orgasmin saaminen (26:44) Kommunikaatio (28:36) Naisten suorituspaineet (30:58) Seksilelut (33:46) Tyytyväisyys seksielämään (35:04) Stressi (40:20) Sooloseksi (42:42) Häpeä (45:53) Fantasiat (49:55) G-piste (52:26) Ejakulaatio (56:09) Miesten suorituspaineet (58:27) Kuukautiskierto (1:00:31) Vaihdevuodet (1:02:36) Kostuminen ja liukuvoiteet (1:05:38) Positiivinen itsekkyys (1:07:26) Miellyttämisen tarve (1:12:56) Miesten seksuaalinen halu (1:16:15) Masennuslääkkeet (1:18:44) Hormonaalinen ehkäisy (1:23:15) Keho ja mieli (1:25:49) Lantionpohjan lihakset

Minkälaisia teknologioita tekoälyn alle kuuluu? Mitä koneoppiminen on ja kuinka paljon neuroverkkojen toiminta muistuttaa aivojen toimintaa? Kuinka merkittävä teknologinen innovaatio ChatGPT on? Mikä erottaa GPT-3.5:n ja GPT-4:n? Onko ChatGPT pohjimmiltaan älykäs ja voiko ChatGPT:n kaltaisella suurella kielimallilla olla tietoisuutta? Millä tavoin ChatGPT:n kaltaiset suuret kielimallit vaikuttavat ihmisen arkielämään tulevaisuudessa ja onko tekoäly uhka ihmiskunnalle? Studiossa matematiikan tohtori ja Three Point Consultingin co-founder Matias Heikkilä. Jakso on kuvattu 14.4.2023. ℹ️ LÄHTEET 2.9 Potential for Risky Emergent Behaviors (Sivut 54-56) GPT-4 Technical Report: https://arxiv.org/pdf/2303.08774.pdf ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Rallisimulaattori (3:37) Tekoäly (5:45) Koneoppiminen ja evoluutio (10:06) Neuroverkot (15:06) Lineaarialgebra ja vektorit (17:54) Aivot (19:22) Algoritmin optimointi (23:49) Staattinen algoritmi (26:24) "Fine-tuning" (28:14) Kouluttaminen (30:22) Painokertoimet (32:08) Tutkimus (34:43) "Black Box" (40:43) Kerrokset (44:49) GPT-4 (48:42) Työllisyys (53:52) Luonnollinen kieli (59:28) Sananarvaus ja älykkyys (1:02:54) Tietoisuus (1:06:26) ChatGPT:n kouluttaminen (1:09:53) GPT-3.5 vs GPT-4 (1:12:00) Laskentateho ja internet (1:15:29) Kuvantunnistus (1:17:40) Käsitteistö (1:23:30) Tulevaisuus (1:29:40) Vaikutusvalta (1:33:30) Kustannustehokkuus (1:36:22) Sovellukset (1:41:33) Uhkakuvat (1:47:55) "Self-play" ja rekursio (1:58:48) Tekoälyn tunnistaminen (2:05:55) Huijaukset (2:08:26) Maailmanloppu (2:11:28) Identiteetti ja autentikaatio (2:16:28) Valehtelu (2:21:46) Yhteenveto

Moni kärsii modernin maailman melskeessä siitä, että aivot tuntuu olevan muhjua: keskittymiskyky on mennyt viemäriin, motivaatio rämpii pohjamudissa ja mitään ei tunnu saavan aikaan. Tässä jaksossa pureskellaan näihin teemoihin perehtyneen osaajan kanssa.  Pohdimme mm. millainen on "biologisesti optimaalinen työpäivä" heräämisestä nukkumaanmenoon? Miten motivaatio syntyy aivoissa, miksi motivaatio on välillä nolla ja mitä asialle voi itse tehdä? Miten motivaatio ja keskittymiskyky liittyvät toisiinsa? Millaisia myyttejä ja väärinymmärryksiä liittyy aivojen toimintaan, keskittymiskykyyn ja motivaatioon?  Moni kertoo, että moderni elämä on johtanut siihen, että on koko ajan aivan puhki - mitä tälle voi tehdä? Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan aivoterveysalan yrittäjä Teemu Vornasen kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Teemu Vornanen - Kotisivu: https://leekki.fi/ - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/teemuvornanen/ - IG: https://www.instagram.com/aivovinkit/ - Hidden Brain -jakso: https://open.spotify.com/episode/08lC4ggHyKIUQslOcpYC0d?si=7d878e4e2ea34666

Aivot on mystinen elin, mutta kun vähän päältä rapsuttaa, niistä löytyy hienoja ajatuksia. Mutta miten ikävistä ajatuksista pääsee eroon? Aivojen erikoisasaintuntijoina toimivat Nina ja Pertti – mutta toinen heistä vetää vastaukset aivojensa juksukeskuksesta. Siskokset Raakel ja Noomi paljastavat huijarin.

Iskikö muistisairaus tai ADHD? Missä vika, kun ei enää muista mitään eikä jaksa keskittyä viittä minuuttia? Moni epäilee ADHD:tä tai työikäisen muistisairautta, mutta ongelma voikin olla itseaiheutettu tai työstä johtuva hankittu keskittymishäiriö ADT. Ja itseiheutetusta keskittymishäiriöstä voi palautua muuttamalla elämäntapaa ja nukkumalla riittävästi. Työelämän jatkuvat keskeytykset ja häiriöt avokonttorissa tai suuressa luokassa muovaavat ihmispolon aivot tottumaan katkoihin ja pätkittäiseen työskentelyyn. Aivot sopeutuvat huonoihinkin oloihin. Lopulta ihminen alkaa itse keskeytellä tekemisiään ja vilkuilee vähän väliä viestejä tai kännyä. Pitkään jatkuva aivojen väärinkäyttö kutistaa aivojen harmaata ainetta, mikä näkyy aivokuvantamisessa. Onneksi harmaan aineen kato on korjattavissa, kunhan antaa aivoille aikaa palautua pitkäjännitteisessä puuhailussa ja unessa, toteavat aivotutkijat professori Minna Huotilainen ja psykologian tohtori Mona Moisala. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

Rakastuminen on rankkaa ja se stressaa elimistöä. Hormonihurmassa Homo sapiensin järki ei pelaa todellisuuden taju lentää lepikkoon. Rakastuminen näkyy joskus päällekin päin, ja lisäksi tutkimuksissa on mitattu rakastumisen aiheuttamia fysiologisia muutoksia ihmisissä. Tiedeykkönen pohtii sitä, kuinka lähellä totuutta ovat sanonnat: "rakkaus on sokea" ja "hulluna rakkaudesta". Rakastuminen on siis mitattavissa oleva ilmiö. Hurmaantumisen alkuvaihe näkyy hormonitasojen nousussa ja aivojen välittäjäaineiden muutoksissa. Lisäksi aivojen eri alueiden aktivisuuden muutokset näkyvät toiminnallisissa magneettikuvauksissa, kertoo tutkimusprofessori, psykiatri Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Lopuksi Tinderin ja pärstäkertoimen toimivuutta Homo sapiensin parinvalinnassa arvioi biologi, dosentti Petri Nummi Helsingin yliopistosta. Joitakin hyödyllisiä ominaisuuksia voidaan tosiaan päätellä pelkästä valokuvasta. Tiedeykkösen rakkauden kemiasta toimittaa Leena Mattila.

Mitä transsukupuolisuus ja sukupuolidysforia tarkoittavat? Miten sukupuolidysforia diagnosoidaan ja miten sitä hoidetaan? Miksi nuorten keskuudessa sukupuolidysforia on moninkertaistunut lyhyen ajan sisällä? Mitä riskejä nuorilla käytettäviin hormoniblokkereihin ja hormonihoitoihin liittyy ja miksi hoitojen aloittaminen voi kestää useita vuosia? Mikä yhteys autismin kirjolla on transsukupuolisuuteen? Studiossa vieraana nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala. Jakso on nauhoitettu 25.1.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Nuorisopsykiatria (1:45) Sukupuoli-identiteetti (3:15) Transsukupuolisuus (3:35) Sukupuolidysforia (6:55) Historia (9:57) Diagnostiikka (18:37) Lapset (30:57) Nuoret (54:00) Hollannin malli (56:56) Hoito (1:12:03) Anoreksia ja BDD (1:18:19) Itsetuhoisuus (1:27:00) Lääketiede ja tutkimus (1:31:44) Hormoniblokkerit (1:37:25) Hormonihoito (1:38:46) Puberteetti (1:45:31) Kirurginen hoito (1:55:49) Psykiatrinen hoito (2:02:19) Suomen hoitokäytännöt (2:03:31) Autismin kirjo (2:11:41) Persoonallisuushäiriöt (2:13:47) Masennus (2:15:54) Identiteetin rakentuminen (2:18:39) Varovaisuusperiaate (2:20:00) Synnynnäisyys (2:25:26) Biologia ja kasvuympäristö (2:29:36) Aivot ja keho

Autojen lisäarvosta yhä suurempi osa syntyy softasta, erityisesti kuljettajaa avustavissa järjestelmissä, samalla kun edetään kohti itseajavia älyautoja. Älyautot tarvitsevat käyttöjärjestelmänsä, ja sitä tekee suomalainen Basemark, jonka perustaja Tero Sarkkinen on episodissa vieraana taustoittamassa alan isoa murrosta. Sarkkisen edellinen yritys, RightWare, nousi merkittäväksi autojen digimittareiden kehittäjäksi, joka toi mm. Audin mittaristot digiaikaan, joten Basemarkilta on lupa odottaa suuria. Basemarkin tavoitteena onkin olla eniten käytetty aivo älyautoissa. Teslan yllättämäksi tulleilla autovalmistajilla on nyt kiire siirtyä moduulipohjaisesta keskitetympään arkkitehtuuriin. Murros ei ole helppo, eikä vain valmistajan sisäinen asia, vaan koko arvoketjun on muututtava. Volkswagenin pääjohtaja Herbert Diess onnistui sähköistämään volkkarit, mutta kompuroi softan kanssa ja sai lähteä. Älykäs tulevaisuus on alalle jopa sähköistä suurempi haaste. Vaarana on, että autovalmistajille käy älykisassa kuin Nokialle Applen kanssa. Asetelma on kieltämättä monella tavalla samankaltainen, ellei jopa pahempi, sillä tuotekehitys on pitkälle ulkoistettu lukuisille komponenttien toimittajille. Valmistajien on muututtava softataloiksi. Autoihin on saatava keskitetyt aivot. Lukuisat moduulit ja anturit on saatava toimimaan sujuvasti yhteen. Ja arkkitehtuurin tulisi skaalautua halvoista pikkuautoista kalliisiin luksusautoihin, sillä nyt ominaisuuksia joudutaan kehittämään ja hyväksyttämään erikseen eri hintaluokissa, mikä on hidasta ja kallista. Tähän saumaan Basemark tarjoaa ohjelmistalustaansa. Sen avulla autovalmistaja nopeuttaa älyominaisuuksien kuten itseajavuuden kehitystä. Episodissa keskustelemme lisäksi millaisia älyominaisuuksia autoihin ollaan oikein tuomassa. Ja millaisin valmiuksin eurooppalaiset, amerikkalaiset, japanilaiset tai korealaiset valmistajat kisaan lähtevät. Kuulet myös Sarkkisen tarinan kauppakorkeasta Futuremarkiin, Rightwareen ja nyt Basemarkiin, joista kahdessa viimeisessä perustajana. Löydät episodin YouTuben lisäksi myös suosituista podcast-sovelluksista hakemalla “Loyalistic” kanavan. Missä sitten kuunteletkin, käy peukuttamassa ja kommentoimassa YouTubessa. Seuraa: Tero Sarkkinen: https://www.linkedin.com/in/terosarkkinen/ Basemark: https://www.basemark.com/ Antti Pietilä: https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic: https://loyalistic.com/fi/

Valtaosa maapallon väestöstä altistuu ilmansaasteille. Maailman terveysjärjestön mukaan ne aiheuttavat jopa viisi miljoonaa kuolemaa vuodessa. Aivojen kannalta ilmansaasteet vaikuttavat epäedullisesti keskushermostoon, ja aiheuttavat aivoja rappeuttavia sairauksia. Dementian riski on suurempi isojen teiden läheisyydessä. Meksikossa, jossa on korkeat ilmansaastepitoisuudet, on tehty pelottavia havaintoja. Tutkittaessa esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa kuolleiden aivoja on aivoista löydetty amyloidiplakkeja, jotka ovat tyypillisiä Alzheimerin taudissa. Eläinkokeista tiedetään, että muisti heikkenee ilmansaasteiden vaikutuksesta, sekä ahdistunut ja depressiivinen käytös lisääntyy. Liikunta puolestaan suojelee aivoja. Oppiminen ja muisti kohenevat. Mutta kannattaako liikkua korkeissa ilmansaastepitoisuuksissa? Neurology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat panivat merkille, että reipas liikunta jopa kohtalaisen ilmasaastekuormituksen alueella saattaa vähentää tai poistaa liikunnan edullisia vaikutuksia aivoihin. Haastateltavana apulaisprofessori Katja Kanninen, joka johtaa sairauden neurobiologia -ryhmää Itä-Suomen yliopistossa, sekä samasta yliopistosta liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen. Kanninen valottaa myös pitkittyneen koronataudin vaikutuksia aivoissa. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Itseäni on aina kiinnostanut kaikenlaiset taidot ja ennen kaikkea siksi, että niihin paneutumalla ja harjoittelemalla voi aina tulla paremmaksi. Tämä on ilmiselvää kun puhutaan ruuanlaitosta, treenaamisesta tai palautumisesta mutta mitä taidot tarkoittavat aivojen kohdalla? Mitä on neuropsykologia ja mihin sillä pyritään? Mitä tarkoitetaan järkiaivoilla, tunneaivoilla ja liskoaivoilla? Entä mitä ovat mielipeilin taito, aivojen säätelytaidot ja järjen ja tunteen yhdistämisen taidot, miten näitä hyödynnetään jokapäiväisessä elämässä? Mitä tarkoitetaan psyykkisellä peruskunnolla ja miten sitä voi parantaa? Miten aivoja huolletaan? Miten kannustaa lasta oikein oppimaan uusia taitoja? Näitä ja muita supermielenkiintoisia teeman kysymyksiä kanssani pohtii neuropsykologian erikoispsykologi, kouluttaja, valmentaja ja työnohjaaja Nina Uusitalo. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Nina Uusitalo - Kotisivu: https://aivotaidot.fi/Aivotaidot - Kirja: https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512407163/aivotaidot/ - FB: https://www.facebook.com/aivotaidot/ - IG: https://www.instagram.com/aivotaidot/ - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/nina-uusitalo/

Suurimmalle osalle on tuttua äitiaivot-ilmiö, jolla viitataan aikaan lapsen saamisen jälkeen, kun äiti saattaa kärsiä mm. aivosumusta, muistamattomuudesta ja tarkkaamattomuudesta. Kyseessä ei suinkaan ole urbaanilegenda tai kätevä tekosyy univelkaiselle äidille, vaan ihan tutkitut muutokset synnyttäneen aivoissa. Äitiys siis muuttaa monia asioita äidin elämässä, jopa hänen aivonsa! Mutta onko äitiaivot pelkästään huono asia vai seuraako siitä jotain hyvääkin? Mitä ilmiön taustalla on, mikä sen syvempi tarkoitus äidille on? Säde jakaa meille uusimpia tutkimustuloksia. Jaksossa pohdimme myös muutosta laajemmin. Onko tässä ajassa jotenkin ihanteellista, että äitiys muuttaisi naisen elämää mahdollisimman vähän? Mitä hyötyä äitiydestä ja äitiyslomasta on työelämän kannalta? Muun muassa näitäkin aiheita pääsimme sivupoluilla pohtimaan. Olet lämpimästi tervetullut seuraamme oppimaan uutta, saamaan vertaistukea ja viihtymään! Lähteet: Pilyoung Et al.,2016. The maternal brain and its plasticity in humans. Hormones and Behavior. Martínez-García et al., 2021. Do pregnancy-induced brain changes reverse? The brain of a mother six years after parturition. Brain Sci. Pawluski et al., 2022. Less can be more: Fine tuning the maternal brain. Neurosci. Biobehav. Rev. Gupta, P.D., 2021. Neuropsychology of Expectant Mothers. J. Clin. Surg. Carolyn Keating, 2018: Baby on the Brain

Tämänkertaisen jakson vieraan edellinen visiitti on yksi eniten kiitosta keränneistä jaksoista Väkevä elämä -podcastin historiassa. Koska häneltä on tullut ulos uunituore kirja, oli paikallaan ottaa syväsukellus sen syövereihin. Tiedämme, että yksi hyvän elämän kulmakiviä on tuntea itsensä mutta mitä se ihan tarkalleen ottaen tarkoittaa, miten itsensä oppii tuntemaan ja miten käy jos hukkaa itsensä? Voiko oman mielen ottaa haltuun ja muuttua oman mielensä mestariksi? Mitä hyvää ja huonoa moderni maailma tarjoaa ihmisen mielelle ja yhteydelle omaan sisäiseen maailmaamme? Millaisista askeleista koostuu ihmislähtöinen ja inhimillisesti kestävällä pohjalla oleva elämä? Miten ihmisen psykologinen kasvu ja mielen muutokset tapahtuvat? Näitä ja muita teeman ympärillä risteileviä kysymyksiä pureskelin yhdessä Mielitekoja-kirjan kirjoittaneen psykologin ja aivotutkimuksesta väitelleen Ville Ojasen kanssa. Linkit: Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Ville Ojanen - Edellinen vierailu: https://open.spotify.com/episode/13IQbjPAIARKLCitvF6erh?si=c4af0e1fffeb49a8 - Academy of Brain: https://academyofbrain.com/ - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/villeojanen/

Marita on 33-vuotias kolmen lapsen äiti. Teini-ikään tullessaan hän huomasi olevansa todella kiinnostunut ihmisistä ja halusi päästä kokeilemaan asioita. Pitkäaikainen puoliso löytyi nuoruudessa. Ensimmäinen vauva odotutti itseään ja lopulta perheeseen syntyi kolme lasta. Nuoruudessa alkanut kehohäpeä hellitti raskausaikana ja äitiys on tuonut lisää ymmärrystä ja armollisuutta itseä ja omaa kehoa kohtaan. Parin vuoden takainen uupumus ja siitä seurannut masennus pysäyttivät Maritan pohtimaan, kuka hän oikeastaan on. Eräs kirjoitus netissä sai Maritan pohtimaan, voisiko ADHD selittää esimerkiksi parisuhteen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia ja tutkimusprosessi on diagnoosia vaille valmis.

Yhteiskunnassa on kova tarve korostaa sitä että olemme aina järkeviä ja loogisia. Aivot kuitenkin tekevät usein ratkaisuja niin ettemme päätä niitä, sanoo neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Risto Vataja. Kliininen neuropsykiatria tutkailee esimerkiksi toiminnallisia oireita, eli tilanteita, joissa ei löydy järjen mukaista selitystä oireille. Ihminen on voinut kokea työpaikkakiusaamista ja menettää sen jälkeen kävelykykynsä, eikä sille löydetä selitystä. Mieletöntä, Anja Snellman! on asiaa, tarinoita ja tunteita poreileva podcast. Snellmanin ja hänen vieraittensa kohtaamisissa setvitään, omakohtaisia kokemuksia pelkäämättä, miksi joku uupuu kerta toisensa jälkeen ja toinen selvää aina yhtä onnellisena kuopista takaisin tasaiselle. Podcastin lähtöoletuksena on: elämä on kummallista ja ihmismieli ihmeellinen. Kliininen neuropsykiatria -kirja on ostettavissa Duodecimin verkkokaupasta. Podcastin kuulijat saavat alennuksen Kustannus Oy Duodecimin yleisistä tietokirjoista.

Uusi ihmisyksilö alkaa kehittyä, kun siittiö hedelmöittää munasolun. Mutta miten yksilö kaikkine ajatuksineen, pelkoineen ja toiveineen oikein kehittyy — eli miten solurykelmästä syntyy ajatteleva olio? Aivot alkavat kehittyä alkiolle seitsemännellä raskausviikolla. Sikiö alkaa nähdä ensimmäisiä valontuikahduksia noin 16 viikolla ja kuulla ensimmäisiä ääniä 18 viikolla. Sikiö siis aistii kaikenlaista jo kohdussa ollessaan. Lisäksi monet äidin kokemukset vaikuttavat sikiöön: stressi raskausaikana heijastuu sikiön elämään kohdussa ja toisaalta jos äiti voi hyvin, se on hyvä sikiölle. Jos siis odottava äiti pitää esimerkiksi Mozartista, sitä kannattaa kuunnella, mutta olonsa voi tehdä muutoinkin mukavaksi. Monet loppuelämän kannalta tärkeät asiat kehittyvät jo sikiöaikana. Vastasyntynyt ei siis ole mikään geenien suoraan muovaama tuote, vaan vauva on jo ehtinyt elää ennen maailmaan putkahtamistaan kohdussa rikkaan elämän. Vastasyntyneellä on myös joitain yllättäviä valmiuksia, kuten kyky kiinnittää huomio ihmisen silmiin, vaikka ei kohdussa ollessaan olekaan koskaan nähnyt ihmistä. Ohjelmassa toimittaja Mari Heikkilä keskustelee neurobiologian professori Kai Kailan kanssa ihmisen varhaisvaiheen kehityksestä ja siihen liittyvistä ihmeellisyyksistä. Samalla puhutaan syntyjä syviä ja pohditaan, mitä on ihmisyys.

Tällä kertaa vieraaksemme saapui varhaiskasvatuksen professori, kehitysneuropsykologian dosentti sekä neuropsykologian erikoispsykologi Nina Sajanemi. Podcastin aikana paneuduimme siihen, miksi stressi ja siitä seuraava valpastuminen eivät itsessään ole haitallista, vaan jopa välttämätöntä kaiken toimintamme kannalta. Keskustelimme myös siitä kuinka moderni elämä haastaa valpastumisjärjestelmämme tervettä toimintaa, miten tulkintamme ja tunnesuhteemme vaikuttavat perustavanlaatuisesti siihen, kuinka tulkitsemme fysiologiassamme tapahtuvia ilmiöitä sekä kuinka toistuvat tapamme tehdä näitä tulkinta muuttuvat ajan myötä tavoiksi.‍ Jakson sivut ja kasa oppeja: https://www.flow-akatemia.fi/podcast/nina-sajaniemi-mita-stressista-tulisi-ymmartaa Jakso Youtubessa: https://youtu.be/J_PXF9650AQ Muista tsekata myös jakson jälkilöylyt! Show notes: [01:00] Etä- ja liveluennoninn eroista[04:00] Ninan matka neuropsykiatrian pariin[09:20] Mitä haasteita moderni elämä tuottaa? Valpastumisen ja stressin merkityksestä.[12:00] Tunnesuhteiden merkityksestä[27:00] Miten fysiologisten reaktioiden kanssa voidaan toimia? Tolkun luomisen yhteydestä epämukavuuteen.[43:00] Miten voimme edesauttaa sitä, että systeemi toimisi meidän tukenamme eikä meitä vastaan

Jussi ja Lauri pohtivat Nina Sajaniemen kanssa nauhoitetun jakson herättämiä ajatuksia. Jakson sivut: https://www.flow-akatemia.fi/podcast/nina-sajaniemi-mita-stressista-tulisi-ymmartaa

Onko puhelinaddiktio oikea addiktio ja todellinen ilmiö? Missä menee raja puhelimen ja somen liikakäytölle? Tässä jaksossa puhutaan älylaitteiden vaikutuksesta muistiin, keskittymiskykyyn, tarkkaavaisuuteen, oppimiseen, aikaansaamiseen minäkuvaan ja itsetuntoon. Jaksossa selviää myös se, miten keskittymiskykyä voi halutessaan parantaa. Keskusteluvieraana neuropsykologi Tuomo Aro. Tsekkaa somet: ♥️ Instagram: https://www.instagram.com/sinnusofia/

Nyt retostellaan sillä miten asiakkaat saavat helpoiten matkansa floppaamaan. Aivot myös unohdetaan usein jo Helsinki-Vantaalle. Tässä jaksossa ei oikein pysy kädet taskussa eikä munat housuissa. Putkankin ovi tulee tutuksi ja kaikki jakson mummot ovat taas pahiksia. Kiinnittäkää turvavyönne ja valmistautukaa kyntöön! --- Send in a voice message: https://anchor.fm/anna-kaisa-saarenp/message

Aivot ovat monien mielestä ihmisen seksikkäin elin. Nykykapitalismissa niiltä kuitenkin vaaditaan usein enemmän kuin on kohtuullista. Puntaroimme aivojen mahdollisuuksia ranskalaisfilosofi Catherine Malaboun innoittamana. Malabou käsittelee teoksessaan Mitä on tehtävä aivoillemme? (suom. Eetu Viren) aivojen plastisuutta eli rajallista muovautumista. Miten aivot on mahdollista ottaa omaehtoisesti haltuun? Entä mikä tekee aivoista kuumat? Aivojen lisäksi käsittelemme somen tägäyskulttuuria, suosittelemme maauimaloita ja siirrymme sukkahousukornerista kesäiseen aurinkovoidekorneriin. Mainitut: Catherine Malabou: Mitä on tehtävä aivoillemme? Suom. Eetu Viren. Tutkijaliitto, 2021. Georges Bataille: Sisäinen kokemus. Suom. Viljami Hukka & Aura Nurminen. Gaudeamus, 2020.

Tänään paljastamme kuinka voit lisätä hyvinvointiasi joka päiväiseen elämääsi ja ihan ilmaiseksi! Miten voimme vaikuttaa aivojemme hyvinvointiin arjessa? Kuinka traumat voivat vaikuttaa aivojemme toimintaan? Kriisi- ja traumapsykoterapeutti Ritva Ropponen jakaa tänään vinkkejä arjessa hyvinvointiin lisäämiseen.

Tuli vastaan joskus 2015 tienoolla kirjoitettu 'sanoma' lapsilleni, jonka luen. Huomautan siinä näemmä siitä, ettei kenen tahansa kanssa kannata ryhtyä intiimiin puuhaan ja toivon terveyden olevan maailman tapoja tärkeämpää. Aivot, ne aivot. Kannattaa harkita millaisen opin aivoilleen antaa. Pois- ja uudelleenoppiminen on aina hankalampaa kuin kerralla tehdä polut, joita sopii loppuun saakka vaeltaa = ) Iloa jos joku kuulee! Kuvana parin vastaanotetun postcrossing kortin postimerkit = )

Aivot on keskeinen keskushermoston osa. Kuten kaikkialle elimistöön myös aivoihin kertyy kuona-aineita, ja ne on tarpeen puhdistaa. Siitä pitää huolen aivojen viemärijärjestelmä eli glymfaattinen kierto. Tämän puhdistussysteemin toiminta kiihtyy unen aikana ja varsinkin syvässä univaiheessa. Väitöstutkija Heta Helakari Oulun yliopistosta tutkii eri univaiheiden vaikutusta aivojen puhdistumiseen. Rappeuttavien aivosairauksien, kuten MS-, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin, syntyyn ovat osallisina aivoihin jääneet haitalliset proteiinit. Aivoja huuhtovan nestevirran saa liikkeelle elimistössä toistuva syklinen liike: sydämen sykintä, sisään- ja uloshengityksen paineaalto sekä verisuonten sykintä. Näitä aivoihin ulottuvia pulssiaaltoja tutkitaan erittäin nopealla toiminnallisella magneettikuvantamisella. Aivoista otetaan kuva 10 kertaa sekunnissa. Väitöstutkija Timo Tuovinen Oulun yliopistosta on tutkinut, onko Alzheimerin tautia sairastavien ihmisten aivojen puhdistusta ajavien voimien sykintä erilaista aivojen sisällä. Toimittaja on Teija Peltoniemi. KUVATEKSTI: Toiminnallisen magneettikuvan tuloksena ylempänä terveet aivot ja alempana Alzheimerin tautia sairastavan aivot. Punainen signaali näyttää aivojen sykintää. Tämä signaali kuvastaa aivoja puhdistavan glymfaattisen järjestelmän toimintaa, ja siinä on selvä ero Alzheimerin tautia sairastavien ja terveiden aivoissa. Kuva Oulun toiminnallisen neurokuvantamisen ryhmä.

Milloin unettomuuteen olisi hyvä hakea hoitoa? Nykyajan korostuneen stressaavassa ja älylaitekeskeisessä maailmassa olisi hyvä pysähtyä ja varmistaa, ettei ainakaan itse aiheuta itselleen univaikeuksia. Anja Snellmanin vieraana podcastissa on sairaanhoitaja ja uniterapeutti Anna-Mari Aronen. Hän kertoo lääkkeettömästä unenhoidosta, sekä siitä että nukkumiseen kuuluu myös huonosti nukutut yöt. Millaista oikeastaan on normaali uni?  Mieletöntä, Anja Snellman! on asiaa, tarinoita ja tunteita poreileva podcast. Snellmanin ja hänen vieraittensa kohtaamisissa setvitään, omakohtaisia kokemuksia pelkäämättä, miksi joku uupuu kerta toisensa jälkeen ja toinen selvää aina yhtä onnellisena kuopista takaisin tasaiselle. Podcastin lähtöoletuksena on: elämä on kummallista ja ihmismieli ihmeellinen. Vieraan teokset voit ostaa Duodecimin verkkokaupasta. Podcastin kuulijat saavat alennuksen jaksoissa käsiteltävistä kirjoista.

Aivoista puhutaan enemmän kuin koskaan. Mistä johtuu kiihtynyt kiinnostus aivoihin? Mitä aivokirurgi ajattelee edessään näkyvästä leikkauksen kohteesta, aivoista? Keskustelemassa Helsingin yliopiston psykologian professori Kimmo Alho sekä neurokirurgian erikoislääkäri Jari Siironen Helsingin seudun yliopistollisessa keskussairaalasta. Jakke Holvas juontaa.

Joulukuussa ollaan, joten on aika haudata ensimmäinen joululaulu ja avata kalenterin ensimmäinen luukku, mutta millaisia kalentereita Niinalta löytyykään? Aivot meni solmuun salaojista ja ensimmäisen naisen tehtävistä. Mistä Anssi tuli mustasukkaiseksi ja miltä se Mysteeriääni oikein kuulostaakaan?

ei oikeesti vihata pyöräilijöitä näin paljon

Millainen on neurokemia huippusuoritusten taustalla? Flow on siitä harvinainen tila, että sen yhteydessä erittyy viittä merkittävää välittäjäainetta: noradrenaliinia, dopamiinia, anandamidia, endorfiineja ja serotoniinia. Ryhmäflow'ssa myös oksitosiinia. Näiden esiintyminen yhdistyy flow'n eri vaiheisiin. Tämä on minipodi blogiartikkelista, jonka löydät kuvien ja lähteiden kera osoitteesta www.flow-akatemia.fi

Huippusuoritukset eivät synny silloin, kun aivot ovat aktiivisimmillaan, vaan kun olemme rauhallisilla alfa- ja theta-aivoaalloilla.Tämä on minipodi blogiartikkelista, jonka löydät kuvien ja lähteiden kera osoitteesta www.flow-akatemia.fi

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Livenä YouTubessa ja Facebookissa ma-pe klo 18. Seuraa, tykkää ja ♥️

Vaikean haasteen edessä aivot vähentävät etuaivolohkon aktiivisuutta, jotta flow-tila voi syntyä ja tiedostamaton ajattelu voi "virrata" vapaammin tekemiseksi.Tämä on minipodcast blogitekstistä, joka löytyy kuvineen ja lähteineen osoitteesta www.flow-akatemia.fi

Kun mietimme mihin kaikkeen aivoja tarvitsemme niin nopeasti ymmärtää, että on huomattavasti lyhyempi lista mihin niitä ei tarvita. Siksi ainakin itsellä tekee mieli pitää aivoista hyvää huolta. Mutta miten se onnistuu nykyaikaisessa työelämässä, onko älypuhelimet, sosiaalinen media ja jatkuva tietotulva niille pahasta? Mitä kaikkia keinoja meillä on pitää omista aivoistamme huolta ja onko jotain mitä työpaikalla voisi tehdä toisin, jotta aivot voisivat hyvin? Auttavatko tietoisuustaitojen kehittäminen tai elintavat aivojen hyvinvointia? Näitä ja muita teeman kysymyksiä sain lähetykseen kanssani pohtimaan aivojen asiantuntijan, aivotutkimuksesta väitelleen psykologian tohtori Mona Moisalan.

Aivotutkija Katri Saarikivi tunnetaan empatian ja laadukkaan vuorovaikutuksen tutkijana sekä sujuvasanaisena neurotieteen kansantajuistajana. Katrin kanssa pohdimme, mitä opettajien tulisi ymmärtää aivoista ja oppimisesta. Mitä tarvitaan luovuuteen ja voiko sitä opettaa? Miten koulua voisi muuttaa aivoystävällisemmäksi? Pitäisikö esimerkiksi puhelimet laittaa pois koulupäivän ajaksi? Hapertuuko keskittymiskykymme ja mitä sitten?

Analyyttinen Bro Science podcast by Peter Wilenius & Utti "Hulkki" Hietala. Tällä kertaa jotain hyvin sekavaa lihaskasvuharjoittelun ja 90-luvun poikabändien tiimoilta. Training Style Deathmatchissa kohtaavat Aivot Narikkaan -riehumisbodaus ja Umpiteoreettinen Nörttibodaus. 00:00 INTRO 01:00 ALKULÖPINÄT 10:00 Poikabändien pahikset? 15:45 Lihaskasvututkimuksen historiaa 21:46 Progressio kehonrakennuksessa 26:56 Treenaamisen todelliset motiivit? 36:52 Voimailun vs bodauksen kulttuurit 43:00 Aivot narikkaan -riehumisbodaus 51:34 Umpiteoreettinen nörttibodaus 58:50 Somestarat vs asiantuntijat 1:01:32 Somatotyypit 1:04:43 Painot vs volyymi 1:11:35 KYSYMYKSIIN VASTAILUA 1:11:51 Penkkipunnerruksen liikerata pitkäkätisillä? 1:16:24 Lihaksen ravistelu? 1:17:26 Miten kyykky/penkki/mave/kulmasoutu kasvattaa pohkeita/hauista? 1:22:14 Lisävälineet salilla 1:28:15 Raskaat painonnostoliikkeet bodauksessa? 1:36:18 LOPPULÖPINÄT ..................................................................... Muscle Challenge PRO alkaa 31.8! ► http://www.muscleacademy.fi/Muscle-Challenge-PRO/

Markku Yli-Pentilä

Mitä annettavaa aivotutkimuksella on koululle? Miten liikkuminen ja musiikki tukevat kaikkea oppimista? Oliko W.A.S.P:n kuunteleminen nuorena sittenkään niin vahingollista? Reippaat podcastaajat Kaitsu ja Paavo ruotivat aivotutkija Minna Huotilaisen teoksen Näin aivot oppivat. Myös itse kirjailija tietysti haastattelussa! Jakso on toteutettu yhteistyössä Opettajan tietopalvelun kanssa ja he tarjoavat Oppitunnin keskeytyksen kuuntelijoille Minna Huotilaisen kirjoja erikoishintaan! https://www.opettajantietopalvelu.fi/kampanjat/oppitunninkeskeytys.html

Tunteiden ansiosta kaikki ihmisten kokemukset värittyvät joko myönteisiksi tai kielteisiksi. Tietoisuus onkin voinut alun perin kehittyä viestimään kehon toiminnan muutoksista ja mahdollisista vaaratekijöistä sekä itselle että muille, mikä on myöhemmin johtanut kielen ja ajattelun muodostumiseen. Tunteet viestivät kuitenkin ainoastaan välittömästä hyvinvoinnistamme, eivätkä pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisesta. Koska tunteet eivät myöskään tarjoa objektiivista tietoa ympäröivästä maailmasta, ne voivat olla monissa tilanteissa vaarallinen päätöksenteon apuneuvo. Lääketieteellisen kuvantamisen ja mallintamisen professori Lauri Nummenmaa piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot

Nukkuminen käy työstä, kun unessa aivot siirtää dataa ja peseytyy. Nukkujan päässä käy kuhina, kun aivot käsittelevat ja tallentavat tavaraa muistiin. Uni ei muutenkaan ole turhaa lorvailua, sillä unen aikana aivoista myös pestään turhaa roinaa ja kuona-aineita. Nokkela Homo sapiens on kuitenkin oppinut lisäämään valoa iltoihin ja sotkemaan valoilla lajille luontaisen päiväaktiivisuuden. Myös kofeiinilla voi huijata aivoja, sillä kofeiini estää aivojen unihiekkaa, adenosiinia, patistamasta ihmisiä pehkuihin. Jotkut taas eivät pysy nukkuessaan sängyssä vaan kävelevät unissaan. Miten se on mahdollista tai miten voi nukkuessaan tietää näkevänsä unta? Entä johtuuko yökukkujan aamuväsymys huonoista elintavoista, siihenkin vastaa dosentti Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta. Ihmispolo sahaa omaa oksaansa, jos kerää univelkaa. Unenpuute saa sekaisin sekä pään että vartalon. Unenpuute altistaa depressiolle ja Altzheimerin taudille, ja kerää läskiä maksaan ja muualle. Liialla valvomisella muisti ja oppiminen heikentyvät ja aineenvaihdunta menee sekaisin. Joten eiköhän aloiteta kevään kunniaksi elämäntapamuutos näinä poikkeuksellisina aikoina ja mennään ajoissa nukkumaan. Leena Mattila jututti dosentti Tarja Stenbergiä etäyhteyden kautta. (Kuva: BSIP SA / Alamy / All Over Press)

Musiikki vaikuttaa meihin niin monin tavoin, että kaikkia vaikutuksia emme edes huomaa. Aivomme esimerkiksi tunnistavat tutun musiikin rakenteita, vaikka emme olisi opiskelleet musiikin teoriaa päivääkään. Tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi kertoo toimittaja Satu Kivelän haastattelussa musiikin vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin ja oppimiskykyyn. Ohjelmassa kuullaan myös suomalaisten omia kokemuksia musiikin merkityksestä. Esimerkiksi nimimerkki Jyrin elämänlaatua ja mielenterveyttä musiikin soittaminen ja kuunteleminen on parantanut. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Tuottaja: Anna Simojoki Kuvat: Tuuli Laukkanen Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä Lukijat: Pauliina Grym, Annina Aho, Juha Salomaa, Hannele Kurkela ja Tuukka Pasanen Musiikki: Epidemic Sound

Seura vaikuttaa ajattelun laatuun. Lähimpiemme identiteetit, toimintatavat ja arvot muokkaavat omiamme, sanoo aivotutkija Katri Saarikivi kolumnissaan.

Aivot on hyvinvoinnin lähde. Miten kehittää toimintakykyä aivotaitojen avulla?

Työmme on nykyään monella tavalla vaativampaa kuin aiemmin, myös aivoillemme. Aivotyön ergonomia, tai kognitiivinen ergonomia, pyrkii sovittamaan työtämme, sen tekemisen malleja ja työympäristöä aivoillemme sopivaksi. Aivotyölle sopiva ergonomia vaihtelee työtehtäviemme mukaan. Esimerkiksi keskittymistä vaativa tehtävä vaatii erilaista asioita kuin yhdessä tehtävä ongelmanratkaisu.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme aivotyöstä ja sen sujuvoittamisesta Virpi Kalakosken kanssa. Hän on työterveyslaitoksen johtava tutkija ja psykologian tohtori.Aivot kuormittuvat töissä monella tapaa. Häiriötekijät kuten esimerkiksi puhehäly, keskeytykset ja huomion kaappaavat liikkuvat kohteet, lisäävät aivojemme kuormaa ja heikentävät työmme tehokkuutta. Tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat myös kasvaneet. Tiedon määrä on kasvanut ja digitalisaation avulla tietomassat ovat myös saatavillamme. Oleellisen tiedon löytäminen tietotulvan keskeltä on vaikeaa.Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:- Mitä kognitiivinen ergonomia/aivoergonomia tarkoittaa?- Mitä aivotyö tarkoittaa?- Millaisissa tehtävissä tai töissä aivot ovat parhaimmillaan?- Millaiset asiat haastavat ja kuormittavat aivoja nykytyöelämässä?- Miten jokainen meistä voi parantaa omaa tekemisensä ja työnsä aivoergonomiaa? Mihin voimme itse vaikuttaa?- Miten tätä voi parantaa organisaation ja johdon tasolla?Jakson linkit:Virpi Kalakosken esittely Työterveyslaitoksen sivuilla.Virpi Kalakoski LinkedIn:ssa ja Twitterissa @VirpiKalakoskiPaljon lisää tietoa aivotyöstä löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta:Aivotyö sujuvaksi tietopankkiTTL:n Aivotyön sivutVirpin mainitseman SujuKE-hankkeen avoin ja ilmainen loppuseminaari järjestetään 12.12.2019 Musiikkitalossa. Ilmoittautuminen viimeistään 30.11.2019.—Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa: Facebookissa @Psykopodiaa, Instragramissa @Psykopodiaa, Nina Lyytinen Twitterissa

Psyykkisesti ja fyysisesti aivan terve ihminen voi kokea harha-aistimuksia ja outoja näkyjä. Esimerkiksi unen ja valveen rajalla ihminen voi nähdä ja kuulla kummallisia ilmiöitä ja olentoja. Myös voimakas suru voi aiheuttaa hallusinaatioita. Yksi yleinen hallusinaation laji on vainajakokemukset. Sureva ihminen voi nähdä kuolleen läheisensä hahmon hyvin todellisena ja elävänä. Tutkijat arvelevat, että nämä kokemukset johtuvat siitä, että ihmisen aivot jatkavat tunnesidettä läheiseen ihmiseen vielä tämän kuoltuakin. Aivot tavallaan kopioivat niitä tuttuja tilanteita ja kuvia, jotka toistuivat vainajan vielä eläessä. Aivomme ennustavat koko ajan jokapäiväisissä toiminnoissamme tilanteita ja tapahtumia sen mukaan, kuinka ne ovat aiemmin tapahtuneet. Vainajakokemukset ovat joskus niin todellisia, että ihminen voi jopa keskustella vainajan kanssa. Psykologi Jukka Häkkinen on perehtynyt hallusinaatioiden taustoihin ja syntymekanismeihin. Toimittajana Kalle Haatanen.

Et ole hassahtanut, vaikka kutsut itseäsi kissasi äidiksi tai koirasi isäksi. Osut naulan kantaan – ja nyt siitä on tieteellistä näyttöä.

Ihminen voi elämässään tyhmistyä, kuplautua tai viisastua, koska aivot on muovautuva elin. Terveen ihmisen aivot muovautuvat sen mukaan miten ja mihin päätään käyttää, joten sillä on väliä miten ihminen päivänsä kuluttaa. Jatkuva sinkoilu asiasta toiseen ei sovi sen enempää aikuisten kuin lastenkaan aivoille. Itseaiheutettu keskittymishäiriö vaivaa myös monia aikuisia. Onneksi keskittymishäiriöistä voi päästä myös eroon, koska aivot on muovautuva elin. Netissä on tuhansittain koukuttavia vaihtoehtoja, ruudun tuijottelijoille. Käytetty ruutuaika ei kuitenkaan ole pääasia, tärkeätä on se, mitä netissä puuhataan. Vaihtoehtojen joukosta löytyy sekä aivojen kannalta hyviä että huonoja sovelluksia. Toisaalta, jos somemaailma täyttää kaiket päivät niin ei ole eduksi kenellekään, jos liikunta ja nokakkain tapahtuva sosiaalinen elämä jää liian vähiin. Ruudun tuijotus ja ruutuaika puhuttavat ihmisiä, mutta mitä asiasta tiedetään? Somettamisen vaikutuksista aivoihin kertoo aiheesta väitellyt aivotutkija, psykologian tohtori Mona Moisala. Hän on itsekin kävelevä esimerkki aivojen muovautuvuudesta, ja siksi siitä alkaa Leena Mattilan toimittama Tiedeykkönen. Kuva: Brian-Moore / Alamy / All Over Press

Ihminen on nuori eläin, jossa on useita elementtejä, jotka ovat luonnollisia, mutta eivät enää nyky-yhteiskunnassa hyväksyttäviä. Miksi niitä kutsutaan pimeiksi puoliksi? Mitä yhteistä on ihmisen väkivaltaisuudessa ja seksuaalisuudessa? Podcastissa vieraana on Aivotutkija Katri Saarikivi. Katrin ja Minna Huotilaisen kirja Aivot työssä oli Metsästä-kirjaa kirjoittaessani arvokas lähde. Katri tunnetaan erityisesti empatiatutkimuksestaan ja tieteen kansantajuistamiseen tähtäävästä työstään. Tässä podcastissa päästiinkin kaivelemaan syvimpiä mahdollisia teemoja.

MIELEN VOIMA – PELON KERROKSIIN TÖRMÄÄMINEN JA NIIDEN KUORIMINEN Jakson 30 sisältö on sinulle, joka Haluat tehdä ison tai pienen muutoksen Olet kamppaillut muutoksen kanssa (ison tai pienen, aivan sama)  Et ole saanut haluamaasi muutosta tehtyä, koska....(syitä) Haluat ymmärtää itseäsi ja muita paremmin  Se estää. Se hidastaa. Se suututtaa tai lamauttaa. Se suojelee. Meillä kaikilla on se. Mikä se on? Se on pelko. Pelko näkyy lamaannuksena (=en tee mitään). Se näkyy pakenemisena (=keskityn muuhun, lykkään, kiellän asian olemassaolon). Pelko näkyy hyökkäävyytenä (=puolustaudun, riitelen, kiukuttelen, puhun pahaa, olen kateellinen.) Pelolla on kuitenkin funktio eli se on syntynyt syystä. Tämä funktio on SUOJELU. Pelko suojelee sinua ja elämääsi. Aivot tai tarkemmin sanottuna alitajuinen mieli ei kuitenkaan osaa erottaa todellista uhkaa ja kuviteltua uhkaa. Suojelulle on harvoin todellista tarvetta. Sen sijaan pelko estää meitä tekemästä JOTAIN MITÄ TODELLA HALUAMME. JAKSON 30 SISÄLTÖÄ:  Mihin EI kannata keskittyä, kun haluat tehdä minkä tahansa muutoksen Pelon kolmet kasvot muutoksessa ja kuinka ne estävät sinua pelätään menettämistä pelätään vaikeuksia, joita muutoksesta seuraa epäillään lopputulosta  Pelon kerrosten ylittäminen Katse ikiaikaiseen viisauteen   Pelko. Miksi katsoa tätä "ikävää" asiaa silmiin? Siksi, että kun tiedostat ajatustesi laadun haluamasi muutoksen suhteen, osaat suhtautua ajatuksiisi. Pelkoajatuksesi ovat suurelta osin mielen tuottamaa rutiininomaista hälyä. Kun tiedostat tämän, osaat valita parempia ajatuksia, jotka tukevat sinua siinä, mitä haluat saada aikaan.

Mitä aivoissa tapahtuu kestävyyssuorituksen aikana? Tekeekö dopamiini- ja endorfiinikylvyt urheilijoista oppimisen mestareita? Tässä jaksossa Polkuporinat pääsi keskustelemaan näistä ja monista muista aivoihin liittyvistä aiheista aivotutkija Minna Huotilaisen kanssa.

Uskon, että tiedät mitä tarkoitan, kun sanon, että lomalla on luova olo. Luovan alan yrittäjän loma onkin usein luova loma. Aivot ja mieli lepuuttavat, uusia ideioita syntyy jatkuvasti, otan kasapäin kuvia tai kirjoitan tekstejä vähintäänkin päässä, mutta aika moni niistä päätyy myös ulkoiselle kovalevylle. Lomalla olen usein se valokuvaaja, joka haluaisin olla joka päivä. Tänään käännetään aivot lomamoodiin ainakin podcastin ajaksi. Haluan saada sut miettimään omia tarpeitasi ja omaa lomatyyliäsi, mutta jaan myös mun parhaat vinkit siihen kuinka itse luovan alan yrittäjänä mieluiten lomailen ja onnistun säilyttämään lomafiiliksen myös palattuani arkeen. Jakson runko 00:36 Johdanto jaksoon 02:53 Milloin lomailit viimeksi? 03:39 Nanin lomahistoria yrittäjyyden aikana 06:45 Työstä irti päästäminen 07:44 Työn ja vapaa-ajan sekoittuminen 10:55 Omien lomatarpeiden määrittäminen 15:10 Irtioton tarve 16:10 Loman rahoittaminen (konkreettinen vinkki) 18:20 Loman suunnittelu 19:41 To-do-listan hyödyntäminen suunnittelussa 20:50 Opettele kuinka kauan työtehtävät vievät (konkreettinen) 21:40 Töiden tekeminen lomalla 23:20 Lomavastaaja (konkreettinen vinkki) 26:30 Lomaltapaluu 29:00 Lomamielen säilyttäminen 30:50 Minilomat 32:15 Kertaus jakson sisällöstä 35:08 Lopputsemppi Liity Luovia-verkostoon: http://naniannette.com/luovia-verkosto Liity podcastin Facebook-ryhmään: http://facebook.com/groups/luovia

“Pelkään monia asioita enemmän ja vähemmän. Jokainen asia ja tilanne, jossa turvallisuuteni voi olla uhattuna jollain tapaa aiheuttaa jonkinasteista pelkoa”, kirjoittaa Miia pelon kokemuksistaan. Käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta työskentelee Helsingin yliopistossa ja tutkii pelkoa. Pelko varmistaa, että kykenemme toimimaan vaarallisessa tilanteessa ja selvitymään siitä. “Pelko ehdollistumista voi tapahtua ihan arkipäiväisissä tilanteissa”, kertoo Hovatta. Nimimerkki Riitta kertoo, että hän ei periaatteessa pelkää mitään. “Pelkään kuitenkin kyitä, joita on kesäpaikallamme. Pelkoon on tavallaan syytä, sillä utelias pentukoiramme melkein kuoli kyynpuremaan”, kirjoittaa nimimerkki Riitta viestissään. Pelko on siis myös hyvä ja tarpeellinen tunne oikeassa tilanteessa kertoo käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta. Aivot ovat muovautuva elin. Elämää rajoittavista peloista kuten lento- tai hämähäkkipelosta voi oppia pois altistushoidon avulla. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Anna Simojoki (loppukevät 2019) Lukijat: Tanja Kröger, Liisa Kämäräinen, Mira Stenström, Teemu Sipilä ja Annina Aho. Kuvat: Tuuli Laukkanen Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Mitä aivoissa tapahtuu silloin kun ihminen oppii? Kuinka aivoja treenataan niin, että uusien asioiden oppiminen olisi mahdollisimman helppoa? Miten empatia vaikuttaa oppimiseen? Ronja Salmen ja Emilia Valentinin vieraana kuullaan aivotutkija Katri Saarikiveä.

Älä istu, kun kuuntelet tätä podcastia! Liikuntatieteiden tohtorit Arto Pesola ja Susanne Kumpulainen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (Xamk)kertovat, miksi passiivinen istuminen on niin vaarallista ja mitä voi tehdä istumisen haittojen ehkäisemiseksi.

Jakson alku on omistettu Juha Laineelle. Mikko ja Akusti pureutuvat paljon puhuttaviin päävammoihin, ja kirjoittavien toimittajien sukupuuttoon. Kummatkin asiat ovat estettävissä, mutta miten? Studiossa pohditaan …

Mitä aivoissa tapahtuu kestävyyssuorituksen aikana? Tekeekö dopamiini- ja endorfiinikylvyt urheilijoista oppimisen mestareita? Tässä jaksossa Polkuporinat pääsi keskustelemaan näistä ja muista aivoihin liittyvistä aiheista aivotutkija Minna Huotilaisen kanssa. Räjäytä mielesi Minnan tarinalla (20.3.2019 Helsinki).

Työtä tehdään yhä useammin aivoilla, mutta työtapamme ja elämäntyylimme ei aina tue aivojen hyvinvointia. Omasta jaksamisesta täytyy opetella pitämään huolta, sillä työ on usein läsnä myös vapaa-ajalla. Jaksossa työpäivämuotoilijat Aku Varamäki ja Paula Helle tutkivat, miten digiajassa selviää järjissään.

Vanha koira ei opi uusia temppuja - vai oppiiko? Aivoissa alkaa jo kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen syntyä rakenteellisia muutoksia. Myös kyky käsitellä aistihavaintoja heikkenee. Eläkeiässä rappeutuminen vain kiihtyy. Tätä kehitystä voidaan hidastaa elämäntavoilla, kuten liikunnalla. Myös uni on välttämätön lääke, sillä nukkuessa päivän mittaan opittu painuu pysyvästi mieleen. Käytännön apua oppimiseen ja muistihaasteisiin voi löytyä erilaisista muistitekniikoista ja tarkkaavaisuusharjoituksista. Toimittaja Mari Heikkilä vierailee Jyväskylän yliopiston monitieteisessä aivotutkimuskeskuksessa. Haastateltavina ovat psykologian laitoksen yliopistotutkija Piia Astikainen, yliopistonopettaja Juho Strömmer ja aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen. Vierailulla selviää, miten tutkijat pääsevät EEG- ja MEG-laitteilla kurkistamaan ihmisen pään sisälle. Laitteet kertovat välittömästi, missä kohtaa aivoja sähköimpulssit kulloinkin kiitävät. Kuva: Shutterstock

Huh, hellettä! Aivot sulaa ja nyt jos koskaan tarvitaan foliohattua. Pystyykö mihinkään enää luottamaan? Uskaltaako veneretkelle enää lähteä ilman, että pelottaa reunalta tippuminen? Sanonta "Kirjoitetaan historia uusiksi" saa hieman uutta elämää Niilon löytämien teorioiden perusteella. Ja saako Kurt koskaan oikeutta? Suosittelemme kuuntelemaan avoimella mielellä ja pilke silmäkulmassa.

Miten raskauden aikainen ravinto ja elintavat vaikuttavat kohdussa olevan lapsen suoliston bakteereihin? Entä synnytys? Mitkä ovat äidinmaidon vaikutukset vauvan suoliston mikrobiomiin ja mitä tulisi ottaa huomioon kiinteisiin ruokiin siirryttäessä? Miten pitkään antibioottien vaikutukset näkyvät suolistossa ja millä keinoilla haittoja voisi vähentää? Voiko äidin stressi siirtyä lapseen suolistobakteereiden kautta? Kuuntele Emilian ja professori ja lastenlääkäri Mika Mäkelän mielenkiintoinen keskustelu siitä, miten ihmisen elämän 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavat suoliston bakteerien kautta terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kaupallisessa yhteistyössä Nestlén kanssa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Pelkkä pituus ei takaa suurempia älynlahjoja, vaikka pitkien ryhmässä olisi keskimäärin enemmän älyä. Jokaisen suomalaisen älykkyys ei ole samaa tasoa kuin suomalaisten keskimääräinen älykkyys. Ryhmän sisällä on vaihtelua neropatista puupäähän. Vaikka kuuluisit tiettyyn ryhmään, voit poiketa paljonkin ryhmän keskiarvoista. Älykkyyttä mitataan, vertaillaan ja tuloksia tulkitaan joskus turhan yksioikoisesti. Joku ryhmä voi olla keskimäärin älykkäämpi kuin toinen ryhmä keskimäärin. Silti molempien ryhmien sisällä löytyy vaihtelua laidasta toiseen ja suurin osa on ääripäiden välissä, toteaa neuropsykologian dosentti Eero Vuoksimaa. Leena Mattilta tapasi Vuoksimaan Suomen Molekyylilääketieteen Instituutisssa Helsingin Meilahdessa. Aivot muovautuvat ja älykkyys kehittyy tai jää kehittymättä sen mukaa millaisissa oloissa eletään. Geenit antavat pohjan ja rajat sille mihin ihminen aivoineen voi yltää suotuisisa oloissa. Hyvissä oloissa ja harjoittelemalla yleinen älykkyys pääsee kehittymään kukkaansa. Toisaalla huonoissa oloissa esimerkiksi aliravitsemus voi haitata aivojen kehitystä, ja geenien tuomat mahdollisuudet jäävät kehittymättä. Hyvät geenit eivät auta kognitiivisten kykyjen kehittymistä, jos satut syntymään surkeisiin oloihin laiminlyödyksi tai nälkiintymään. Kuva: Shutterstock

Aivot on perin aktiivinen elin, ne tekevät työtä kokoajan. Siksi kuona-aineita syntyy paljon ja ne pitää puhdistaa huolella. Muuten aivot alkavat voida huonosti ja ihminen sairastuu. Aivojen puhdistumisesta huolehtii glymfaattinen järjestelmä eli gliakierto. Se on aktiivinen varsinkin unessa. Hyvin nukkuminen edistää aivojen siivousta päivän rasituksista. Mikä on meditaation ja hengityksen rooli sekä aivoviemäreiden yhteys sairauksiin? Näistä tietää neuroradiologian dosentti Vesa Kiviniemi Oulun yliopistosta. Imutiejärjestelmä pitää huolen elimistön nestetasapainosta ja immuunipuolustuksesta. Aivoista oli löydetty vain yksittäisiä imusuonia, ja pitkään ajateltiin, että sieltä ei löydykään toiminnallista imusuonijärjestelmää. Mutta tutkimuksessa selvisi: aivokalvoilla onkin imusuonia. Miten ne toimivat? Saadaanko aivojen imusuonista apua vaikeisiin neurologisiin sairauksiin, joiden syytä ei tunneta, esimerkiksi MS-tautiin ja Alzheimerin tautiin? Asiaa selvittää tutkija Salli Antila Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Oulun yliopisto.

"Aika seisahtui sinä iltapäivänä kun me tajusimme, että meillä asui yksinäisyyteen ja ahdistukseen kadonnut nuori. Nuori, joka ei ollutkaan vain murahteleva murrosikäinen, vaan itsetuhoinen ja syvästi toivoton. Olisipa joku voinut silloin luvata meille, että elämä voittaa." Noin kertoo Pekka, jonka perheen elämä hiljakseen kääntyi parempaan suuntaan. Joka viides suomalainen on jossain elämänsä vaiheessa kipeästi yksinäinen. Varsinkin pitkäkestoinen yksinäisyys muuttaa ihmisen ajattelua ja toimintaa. Siksi erillisyydestä pääsemiseen tarvitaan usein muiden apua. Yksinäisyyden murtamiseen voi riittää yksi ainoa ihminen. Ohjelman asiantuntijana on Turun yliopiston kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila. Sarjaa toimittaa Satu Kivelä, ja äänisuunnittelusta vastaa Mikko Lohenoja. Ohjelman tuottaja on Anna Simojoki. Muut ohjelmassa äänessä olleet henkilöt olivat Marja Vehkanen, Jouni Kenttämies, Annina Aho ja Salla Matusiak. Havaintoja ihmisestä -sarja selvittää ihmisyyden mysteerejä. Sarjassa pureudutaan ihmisen käytökseen vaikuttaviin ilmiöihin sekä kokemusten että tutkimustiedon avulla. Kaikki jaksoissa kuultavat kokemukset ovat aitoja. Vain nimiä on vaihdettu

Aivot on eloisa kimpale, joka muovautuu käytön mukaan. Hermoyhteydet ja toiminnat vahvistuvat käytöstä ja näivettyvät käytön puutteessa. Päätä pitää siis käyttää, jos haluaa pitää sen toimintakunnossa. Toisaalta ihmisaivot heittäytyvät luovaan tilaan silloin, kun ihmisellä on tylsää ja ajatukset alkavat huidella omissa maailmoissaan. Tehtävästä toiseen hyppiminen on resurssien tuhlausta. Hyppiminen aiheuttaa tehtävänvaihtokustannuksia, jotka hidastavat työtä ja lisäävät virheitä, toteaa aivotutkija Minna Huotilainen. Toistuvat katkot pirstovat ihmisen työrauhaa ja elämää. Pirstotusta silppuelämästä voi seurata se, että ihminen ei enää pystykään keskittymään. Aivoille sopii monenlainen käsillä puuhastelu, mehän kuulumme kädellisiin. Eikä pidä unohtaa, että iso osa aivoista on varattu käsittelemään käsiä. Isoa varausta ei ole tehty turhan takia. Käsityöt ja puuhastelu tekevät hyvää myös nykyihmisen aivoille, vakuuttavat MInna Huotilainen ja Leena Mattila. Kuva: Shutterstock

Carolina Hurricanesin hyökkääjä Sebastian Aho palaa jääkiekon NHL-kaukaloon joukkueensa seuraavassa ottelussa. Carolina kohtaa Ottawa Senatorsin ke .. Lisää >> http://ift.tt/2EnGEP8

”Aivot sulaa kuunnellessa”, kirjoittaa kriitikko Anton Vanha-Majamaa Cheek-elokuvan dialogista. Lisää >> http://ift.tt/2rRnIpj

Ihmisten aivot tuntuvat olevan kuormittuneempia kuin koskaan - kiire vaivaa, jatkuvat keskeytykset esimerkiksi työssä stressaavat ja asioita alkaa unohtua. Aivot ottavat vastaan jatkuvasti suuren määrää informaatiota, sähköpostitulva vaatii jatkuvaa huomiota ja kännykkä soi. Myös vapaa-aika on täynnä sinänsä mukavia harrastuksia aikatauluineen, joista pitäisi saada energiaa, mutta silti olo voi olla ärtynyt ja ahdistunut. - Mieltä kuormittavat negatiiviset asiat mutta aivot kuormittuvat myös positiivisista asioista, toteavat neuropsykologit Heli Isomäki ja Nina Uusitalo. Miten kuormittuneista aivoista voi pitää huolta? Vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa on liikunnan ja ravinnon lisäksi aivojen hyvinvoinnin perustaa. Aivojen kannalta olisi hyvä välillä pysähtyä kuulostelemaan ja pohtimaan, mitä minulla on nyt mielessä ja mitä ajatuksia nousee tässä tilanteessa. Heli Isomäki ja Nina Uusitalo puhuvat kolmesta toisiinsa nivoutuneesta aivotaidosta - mielipeilistä, säätelystä sekä tunteen ja järjen liitosta - nämä ovat aivojen käytön perustaitoja. Taitoja, joilla pystyy parempaan vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa ja ymmärtämään omaa käyttäytymistään paremmin. Aivoista voi pitää huolta myös hellimällä suolistoa - aivoilla ja suolistolla on vahva yhteys. - Voi olla että tulevaisuudessa masennusta hoidetaan, hoitamalla suolistoa ja sen mikrobistoa, toteaa ravitsemustieteilijä Satu Jyväkorpi.

Juuso Pekkinen selvittää jaksossa miten aivotutkija tekee työtään, sekä sitä miksi neurotieteissä tutkitaan taiteen tekemisen ja kokemisen vaikutuksia aivoihin. Vieraana ohjelmassa on Hanna Poikonen, joka tekee Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä neurotieteellistä tutkimusta tanssista. Hanna Poikonen avaa ohjelmassa tutkimustuloksia: mitä näkyy kun ammattitanssijoiden ja -muusikoiden aivotoimintaa verrataan taiteita harrastamattomien päänsisäisiin toimintoihin? Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Onko aamu- ja iltavirkkuisuus sukuvika vai opittu tapa? Mitä siitä seuraa, jos ihminen elää eri tahdissa kuin biologinen kellonsa? Entä miksi yövalvominen lisää syöpäriskiä ja sydäninfarkteja? Tiedeykkönen tutkii sisäistä kelloa ja sen vaikutuksia. Sisäinen biologinen kello löydettiin 1700-luvulla kasvilta, Mimosalta. Biologinen kello noudattaa maapallon pyörähdysaikaa, joten niin meillä ja kärpäsillä sekä kasveilla on 24-tunnin vuorokausirytmi. Kellokoneisto toimii itsenäisesti itseään säätäen, joten vuorokausirytmi säilyy suht samana myös ilman päivänvalon tuomaa ajastusta. Ihmisellä sisäinen kello tahdistaa elimistön toimintoja unesta verenpaineeseen ja ruumiinlämmöstä hormoneihin eli hela systeemi toimii 24h-sykleissä. Mannertenväliset lennot pistävät elimistön koville, koska perille saapuessaan elimistö ja aineenvaihdunta ovat vielä lähtömaan aikataulussa. Aivot tointuu jet lagin jäljiltä nopeammin kuin maksa ja muut sisuskalut. Aivoista löytyy sisäisen kellon ylin johto. Suprakiasmaattinen tumake ajastaa itsensä päivänvalon mukaan ja säätää sitten elimistön soluissa tikittävät pienet sisäiset kellot uuteen aikatauluun. Kuinka sisäinen kello pysyy oikeassa ajassa ja mitä väliä sillä on, siitä kertoo tutkimusprofessori Timo Partonen. Leena Mattila tapasi Timo Partosen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Kuva: Eric Ward/Unsplash.com

Musiikki aiheuttaa vipinää aivojen monissa osissa: tarkkaavaisuus- ja muistialueilla, motorisilla alueilla, se voi herättää tunteita, rauhoittaa tai piristää. Millaisin menetelmin musiikin vaikutusta aivoihin tutkitaan? Kuinka musiikin avulla voidaan parantaa vaikkapa oppimistaitoja tai kuntouttaa aivoja esimerkiksi aivovamma- tai dementiapotilaiden hoidossa? Musiikin ja aivojen äärellä ovat Cicero Learning -verkoston tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi ja akatemiatutkija Teppo Särkämö Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä. Toimittajana Jaana Sormunen.

Millä keinolla voisi saavuttaa 100 vuoden maagisen iän? Millainen on hyvinvoiva nainen? Aivot, vatsa, lihakset, luusto - miten niistä voisi pitää hyvää huolta? Huoltamolla vieraana on urheilulääkäri Pippa Laukka, joka itse liputtaa neljäkymppisen rennon elämän puolesta: - Nelikymppisenä jostain pilkistää järjen ääni - tulee armollisuus ja vapautus itselle, että ei tarvitse aina olla täydellinen ja myös ymmärrys, siitä että kukaan ei ole täydellinen, hän kuvaa. Pippa Laukka toivoo, että löytäisimme jostain kunnioituksen omaa kehoa kohtaan. Toisaalta tarvitaan armollisuutta, että ei tarvitse grillata itseään tai pakottaa tekemään asioita, mutta kuitenkin siten, että otetaan vastuu oman kehon hyvinvoinnista. Hyvinvoiva ihminen lihaksistoineen, luineen ja vatsoineen syntyy monipuolisesti syöden, omaa kehoa kuunnellen ja positiivisesti ajatellen.

Jos loman päättyessä paluu arkeen tuntuu uuvuttavalta, voi paikallaan olla elämänmuutos. Mistä lähteä liikkeelle? Miten löytää avaimet muutokseen? Miten unelmiin voi tarttua? Tiina Lundbergin huoltamolla vieraana on mentaalivalmentaja Mirva Mäki-Petäjä. Unelmoinnista kertoo Hidasta elämää -sivuston perustaja Sanna Wikström. Aivot johtavat ihmistä luonnnostaan ihmistä negatiiviseen ajatteluun, muistuttaa Mirva Mäki-Petäjä, joka on kirjoittanut yhdessä Ville Kormilaisen kanssa Elämänmuutos-kirjan. - Aivot haluavat iltaisin miettiä, että se ja se asia meni pieleen, joten olisi hyvä opetella tapa että nostaa joka päivä esiin hyviä pointteja - tämä meni hyvin, tämä oli kiva juttu ja olen kiitollinen tänään näistä asioista, hän vinkkaa. Sanna Wikström toteaa, että onnellisuuden yksi peruspilareista on se, että me osaamme unelmoida meille tärkeistä asioista. Anna itsellesi lupa johonkin ihanaan! Ohjelmassa kuullaan myös Menolippu maalle -bloggaajan Jaana Tapion ajatuksia elämänmuutoksesta ja menestyksestä.

Aivoissa on sisäsyntyistä sähköistä toimintaa, joka ohjaa hermoverkkojen kehitystä. Homma toimii automaattisesti ja hyvin pienessä päässä, jos sitä ei häiritä. Hapenpuute raskausaikana tai synnytyksessä voi sotkea hienon systeemin. Ja voi olla, että näin kylvetään mm.skitsofrenian, Parkinsonin ja Alzheimerin taudin idut. Aivojen kriittiset kehitysvaiheet mm. murrosikä ovat riskaabelia aikaa. Kun kehittyvien aivojen muovautuvuus on suurta, myös lääkkeillä ym. ulkoisilla tekijöillä on iso vaikutus. Aivojen neurobiologiasta keskustelevat Akatemiaprof. Kai Kaila ja Leena Mattila.

Kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen ja toimittaja Kaarle Hurtig keskustelevat musiikista, työkulttuurista ja aivojen kuormittumisesta. Keskustelu polveilee myös tutkimuksen kansantajuistamisessa ja kognitiotutkimuksen käytännön sovellutuksissa. Podcast on osa kansainvälistä aivoviikkoa, jonka tavoitteena on tehdä käytännön aivotutkimusta tutuksi suurelle yleisölle. Tuotannon ovat mahdollistaneet Dana-säätiö, Federation of European Neuroscience Societies ja Artlab Productions. Vastaava tuottaja: Samuel Kohtala Tuottajat: Anttoni Palm, Kaarle Hurtig Äänitetty Artlab Studiossa

Neurofarmakologian dosentti Tomi Rantamäki ja toimittaja Kaarle Hurtig keskustelevat masennuksesta, aivolääkkeistä ja aivotutkimuksesta. Vapaamuotoisessa keskustelussa sivutaan muun muassa änkytystä, aivosairauksien hoitoa ja tutkimuksen uusia tuulia. Podcast on osa kansainvälistä aivoviikkoa, jonka tavoitteena on tehdä käytännön aivotutkimusta tutuksi suurelle yleisölle. Tuotannon ovat mahdollistaneet Dana-säätiö, Federation of European Neuroscience Societies ja Artlab Productions. Vastaava tuottaja: Samuel Kohtala Tuottajat: Anttoni Palm, Kaarle Hurtig Äänitetty Artlab Studiossa

Lääketieteellisen kuvantamisen professori Lauri Parkkonen ja toimittaja Kaarle Hurtig keskustelevat aivokuvantamisen menetelmistä, erilaisista tutkimusasetelmista ja sovellutuksista. Lisäksi keskustelussa pohditaan muun muassa aivojen ja tietokoneiden välisiä eroja sekä tietoisuutta ja sen tutkimista. Podcast on osa kansainvälistä aivoviikkoa, jonka tavoitteena on tehdä käytännön aivotutkimusta tutuksi suurelle yleisölle. Tuotannon ovat mahdollistaneet Dana-säätiö, Federation of European Neuroscience Societies ja Artlab Productions. Vastaava tuottaja: Samuel Kohtala Tuottajat: Anttoni Palm, Kaarle Hurtig Äänitetty Artlab Studiossa

Lääketieteellisen kuvantamisen professori Lauri Parkkonen, neurofarmakologian dosentti Tomi Rantamäki ja kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen keskustelevat toimittaja Kaarle Hurtigin johdolla aivoista ja aivotutkimuksesta. Keskustelussa käsitellään aihepiiriä asiantuntijavieraiden erilaisista näkökulmista. Podcastissa sivutaan muun muassa aivojen toiminnan selvittämistä eri menetelmin, tietoisuutta, unta, aivojen lääkehoitoa, placebo-vaikutusta ja uusia tutkimussuuntauksia. Vastaava tuottaja: Samuel Kohtala Tuottajat: Anttoni Palm, Kaarle Hurtig Äänitetty Artlab Studiossa

Mitä uni on? Jotain perin tärkeää siinä on, koska kaikki eliöt nukkuvat. Aina uni ei tule. Miten unettomuuteen voi saada apua? Siitä kertoo Tommi, joka pystyi purkamaan kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa unettomuutta ylläpitäviä ajattelumalleja. Lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia yli kolme kuukautta kestäneessä unettomuudessa. Psykologi Soili Kajaste tietää, kuinka vaikkapa työstressin aiheuttama ylivireystila ja voimakkaat tunteet pitävät ihmistä valveilla. Miten unettomuuden kauhua sammutetaan? Entä mitä on lepo, onko lepo seuraava megatrendi? Lepoa pohtii liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen. Hän vertaa stressaantunutta ihmistä tietokoneeseen, jossa on liikaa ohjelmia ja ikkunoita auki. Elämä alkaa tökkiä – ohjelmia pitää sulkea ja elimistöä opetella rauhoittumaan. Mikä rooli on tahdosta riippumattomalla hermostolla, joka kiihdyttää ja rauhoittaa; ihminen kun ei osaa noudattaa käskyä: älä stressaa. Fysiologian dosentti Tarja Stenberg valottaa unen ominaisuuksia aivosähkökäyrän ja hermovälittäjäaineiden kautta. Aivot toimivat eri tavalla unen ja valveen aikana. Mikä merkitys unella on oppimiselle? Unen saloja avaa myös psykiatrian professori Tiina Paunio. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Kaunis nainen. Seksikäs nainen. Perheenäiti. Naisten menestys liitetään usein ulkonäköön ja viehättävyyteen tai vaihtoehtoisesti ihmetellään, miten perheenäidistä on tullut menestynyt uranainen. Mahadura & Özberkan radio-ohjelman ensimmäisessä jaksossa pohditaan miten media saadaan tasa-arvoiseksi? Miten saamme mediassa työskentelevät miehet kiinnostumaan naisten asemasta? Näitä kysymyksiä pohtivat studiossa Susani Mahadura, Yagmur Özberkan sekä Kaj Kunnas.

Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työväline. Mikä sotessa maksaa? A-B-C-D-E … saatko riittävästi C-vitamiinia? Parempaa sisäilmaa huonekasvien avulla.

Yhdysvaltalainen muistitutkija Elizabeth Loftus vieraili elokuussa Suomessa. Helsingin Sanomat teki hänestä ja ihmisen muistista kiintoisan artikkelin. Loftuksen erikoisalaa on niin sanottujen valemuistojen tutkiminen. Hänen mukaansa ihmiselle voidaan istuttaa mikä tahansa valemuisto eikä ihminen osaa millään lailla erottaa tätä valemuistoa oikeasta. Kaiken kaikkiaan tutkijan puheiden perusteella alkaa tuntua siltä, että muisti ei ole kovin luotettava väline asioiden muistamiseen. Juttu tiivistääkin näin: ”Usein ajatellaan, että ihmisen muistin tarkoitus on tallentaa tietoja ja kokemuksia mahdollisimman tarkasti. Mutta mikäli muistin tarkoitus olisi toimia sisäisenä videokamerana, se hoitaisi hommansa surkeasti. Sen sijaan muisti näyttäisi olevan jonkinlainen apuväline todellisuuden hahmottamiseen. Ympärillämme tapahtuu koko ajan niin paljon, ettemme mitenkään voi huomata kaikkia yksityiskohtia. Aivot tulevat hätiin ja paikkailevat informaation puutetta arvauksilla. Muisto on tositapahtuman rekonstruktio, jota aivot ovat korjailleet.” Isot organisaatiot kuten yritykset ja valtiot ja niiden toiminnot rinnastetaan usein ihmiseen ja ihmisen fysiologiaan. Ihmisen muisti rinnastuisi tässä tapauksessa historiankirjoitukseen, joka pitää yllä jonkinlaista ”kollektiivista kansakunnan muistia”. Jos sovellamme muistitukija Loftuksen havaintoja historiankirjoitukseen, kohtaamme pian vastarintaa. Historiahan on tiede, ei se vääristele! Sitten muistamme naapurimaamme Venäjän sovelletun historiankirjoituksen, jossa monet länsimaisesta näkökulmasta tutut asiat ovatkin lähes päinvastaisessa asennossa. ”Propagandaa”, sanomme, ei oikeaa historiankirjoitusta. Mutta jos Loftuksen teoriaa voi soveltaa valtion muistiin, niin eikö juuri ”propaganda” ole oikeisiin muistoihin rinnastettavaa valemuistoa, jota valtio käyttää selvitäkseen hengissä arkipäivän tositapahtumien vilinässä? Suomessakin on kehitelty kansallisia valemuistoja. Kansalliselle identiteetille ei ole aina riittänyt hieno kielemme, kaunis luontomme ja rehdit kansalaisemme. Inkeri Koskinen on tutkinut näitä historiastamme kehiteltyjä villejä rakennelmia kirjaansa Suomen villi historia. Kysytään häneltä suomalaisten menneistä uroteoista. Pasi Heikura Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

Millainen on hyvä äiti? Äitiystutkija vastaa. Filosofiakahvila: Velkaantunut ihminen. Aivot työvireeseen. Työpöydän säädöt kuntoon. Suomessa on jo 700 000 huonokuuloista. Mikä kuulomme vie?

Oppiiko vanha koira uusia temppuja? Kyllä, sanoo nykyinen aivotutkimus. Aivot ovat hyvin muovautuva kokonaisuus. Aivotutkimus on edennyt viime vuosina pitkin harppauksin. Nyt aivojen toiminta nähdään monimutkaisena verkostona, ei niinkään jyrkän luonnonlakisena koneena. Aivotutkimuksessa myös eri tieteenalat kohtaavat. Kalle Haatasen vieraana on Aalto-yliopiston kognitiivisen neurotieteen professori Mikko Sams.

Aamun vieras tänään on neuropsykologi ja tutkija Seija Sirviö, joka etsii lääkkeitä korvaavaa tai kompletoivaa ratkaisua ADHD-potilaille, hän tekee nimittäin tutkintaa neurofeedbackistä. Mutta mitä ihmettä tarkoittaa tuo "neurofeedback"? Toimittaja oli Iris Honkala - Se on mitä se sana sanoo, feedback tarkoittaa palautetta, eli antaa palautetta aivojen neurooneille. Ihmisillä on sekä hitaita että nopeita aivoaaltoja, hitaita nukkuessa tai kun on väsynyt, ja nopeampia keskittyessä. Ihmisillä joilla on ADHD on enemmän hitaita aivoaaltoja, ja tämä häiritsee heidän keskityskykyä. Neurofeedbackissa tarkkaillaan elektrodeilla aivojen bioelektristä toimintaa, ja kun hitaita aivoaaltoja on paljon, niin potilaan tarkkailemassa ruudussa esiintyvä lentokone pysähtyy, kun taas potilaan keskittyessä se lentää nopeammin ja pitää ääntä. Aivot vastaanottavat silmien kautta millisekunnissa palautetta. Neurofeedback siis perustuu positiiviseen palautteeseen ja on jonkunlaista.. aivojumppaa.

Millä reseptillä jaksaa töissä – vielä seniorinakin? Sauvakävelyllä useita positiivisia terveysvaikutuksia. Laiva on lastattu eläimillä. Lääkäriopiskelijoiden vuorovaikutuskoulutuksesta hyviä kokemuksia. Parempi päivä: Aivot jumppaan!

Keinutuoliharjoittelu kohentaa kuntoa. Iäkkäiden monilääkitys on kasvava ongelma. Aivot riippuvuuden kierteessä.

Käsittelen tulevassa kirjoitussarjassa painajaisia perustuen Nils Sandmanin viime vuoden lopulla ilmestyneeseen väitöskirjaan.   Ennen kokeellista haastattelututkimusta, jossa Sandman selvitti painajaisten yleisyyttä ja niiden vaikutusta hyvinvointiin, hän oli asettanut työlleen tieteen- ja mielenfilosofiset kriteerit. Koen suurta mielenkiintoa kirjoittaa näistä aiheista, joten pidelkää kiinni, mielenfilosofinen matka alkaa! ∗∗∗ Aluksi muutama sana ympäröivästä maailmasta. Olen nimittäin vakuuttunut siitä, … Continue reading "Painajaiset 1: aivot luovat tarinoita"