Podcasts about espooseen

Koe ja kuule kotimaan luonto Talvi ei tunnetusti ole otollisin aika tarkkailla sammakoita, liskoja ja käärmeitä. Toisaalta on mielenkiintoista tietää, miten ja missä ne talvehtivat ja millä keinoilla ne selviävät talvesta. Luontoretkellä Lisse Tarnanen ja Juha Laaksonen lähtevät Espooseen tarkastamaan voisiko pienehkö puro, jonka lähellä keväisin on paljon sammakonkutua, tarjota sammakoille myös talvehtimispaikan.

Uiva sisilisko ja liftaava sammakko. Lähes jokainen retki tarjoaa elämyksiä, mutta joinain aamuina onni potkii vielä yllättävämmin kuin uskaltaisi edes unelmoida. Luontoretkellä Lisse Tarnanen muistelee vuoden takaista pääsiäisretkeään Espooseen. Silloin riitti tapahtumia riittävästi. Retkikaverina Kauklahdessa on Juha Laaksonen.

Radio Cityn Aamun Jere ja Samuel ovat palanneet töihin lomaviikon jälkeen, ja tarinoita riittää. Mitä tarkoittaa, jos hyttyskesästä tulee hyvä? Samuelilla oli onnistuneet sokkotreffit napolilaisen lipputrokarin kanssa, ja liput olivat jopa aidot. Mikä on ökytuotteen määritelmä? Siinä missä Samuel lomaili Italiassa, Jeren loma kului muuttaessa Espooseen paremman elämän perässä. Voiko suihkuun virtsata? Iso osa suomalaisista niin tekee, oli urologi mitä mieltä tahansa. Radio Citylle haetaan kesäjuontajaa, mutta kerrotaanko ilmoituksessa työn varjopuolista? Ostaisitko parkkipaikan Katajanokalta vai asunnon muualta? Hinta on lähes sama. Italiassa liikenne on villiä, mutta niin on parkkeeraaminenkin. Keskustelua myös Cityn vappuetkoista, urheilusta, elokuvateatterissa käymisestä sekä asiakaspalveluun valittamisesta. Pääministeri osaa vetää leukoja, ja kansa yllättyy.

Sedät ovat lomalla! Jaaksi katsoi pari jaksoa liikaa Narcosia, pimahti ja lähti Kolumbiaan puhumaan chicanoa ja salakuljettamaan tavaraa viidakon läpi. Mikko lähtee Espooseen ja aikoo valokuvata vain tikitoki-videoita kännykällä. Maailman kirjat ovat sekaisin. Kansan Filmiradion t-paidat, kassit ja koppalakit ovat tulossa myyntiin, alustavaa tilauskantaa selvitellään Google Formsin kautta joka löytyy pingattuna postauksena Kansan Filmiradion FB-sivuilta.

Suomen jäkälien monimuotoisuus on hämmästyttävää. Meillä kasvaa noin 1500 eri jäkälälajia. Siksi on mahdollista, että kasvitieteen professorinkin eteen tulee lajeja, joita hän ei ole ennen nähnyt. Minna Pyykkö liittyi professori Jouko Rikkisen matkaan, kun hän lähti Espooseen kuvaamaan turvetorvijäkälää, sen ainoalle tunnetulle kasvupaikalle Suomessa! Jouko Rikkinen halusi kuvata lajin Helsingin yliopiston Pinkka- verkkosivustolle, jossa kuka tahansa voi käydä katselemassa kasvikuvia ja opiskelemassa lajintuntemusta.

Tämä on ajalta lähettitytön jälkeen, kun osuin kouluun Matinkylään Espooseen, jossa sitten... no, se selviää kuunnellen = ) Eli kirjoitettu ajalla 1/1996-4/1997.

Iltasatujakso: Jatkoa edelliseen tarinaan. Saadaanko Viktorista kuorittua esiin aito gangsteri vai joutuuko päähenkilömme palaamaan maitojunalla takaisin Espooseen? Vaikka tarina onkin varsin jännittävä, koita silti saada nukutuksi. Hyvää yötä ja Kauniita Unia! :)

Tässä uskon askeleita ohjelmasarjan jaksossa tutustumme Kenno Leieriin, hänen elämäänsä ja kutsumukseensa. Tämä jakso on jaoteltu totuttuun tapaan kolmeen osuuteen, joista ensimmäisessä Kenno Leier kertoo lapsuudestaan Neuvosto-Virossa, kansallistunteen heräämisestä, uskon löytymisestä ja musiikista. Kenno oli pastorin tehtävissä ja toimitti radioon ohjelmia. Hän saapui Suomeen Vapaakirkon teologiseen opistoon syventämään radio-osaamistaan. Ensimmäinen keskustelu päättyy teologisen opiston rehtorin esittämään kysymykseen, että haluaisiko Kenno alkaa opiskella teologiaa opistossa. Ohjelman toisessa osuudessa esiin nousee hengellisen vanhemmuuden, nähdyksi tulemisen sekä toisten antaman rohkaisun merkitys. Simo ja Helena Lintinen näkivät Leierit, uskoivat heihin, rohkaisivat ja kannustivat eteenpäin. Lintisten elämällä ja rohkaisulla on ollut valtava merkitys niin monille ihmisille. Leiereiden lisäksi myös ohjelman toimittaja Mikko Matikainen kertoo tästä. Jo kirkkauteen ylennettyä Simoa on molemmilla ikävä, mutta samalla suuri kiitollisuus Jumalalle Lintisistä. Kenno kertoi myös miten hän sai olla aloittamassa Espooseen vapaaseurakuntaa hyvän tiimin kanssa. Ohjelman kolmannessa osuudessa puhutaan siitä, millainen unelma Kennolla on seurakunnasta ja mitä Raamattu seurakunnasta sanoo. Kenno oli perheineen pari vuotta vapaalla Espoon vapaaseurakunnasta ja oli tuon ajan Englannissa. Siellä hän oli mukana seurakuntaelämässä ja istuttamassa uutta seurakuntaa. Sen ohessa hän myös opiskeli. Unelma seurakunnasta, niiden ja jumalanpalvelusyhteisöjen istuttamisesta vahvistui. Tämä johti siihen, että Kenno ja Jana Leier aloittivat uudessa tehtävässä. He ovat kiitollisia ajastaan Espoon vapaaseurakunnassa, mutta vuoden 2021 alusta he siirtyivät uuteen tehtävään, josta kuulet enemmän ohjelmassa. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Ohjelmasarjan toimittajana ja tämän jakson haastattelujen tekijänä on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Jama Jama muutti perheineen Somaliasta Suomeen vuonna 1995 hänen ollessa alle 10-vuotias. Hän varttui Espoossa, mutta löysi itsensä uudella vuosituhannella Tampereelta, jossa hänestä tuli lähes käsite. Jama työskenteli vuosia kaupan kassalla, tullen paikallisille tutuksi positiivisuudestaan ja hyvästä asenteestaan. Pian hänen kassansa keräsi aina suurimmat ihmismassat kauempaakin Suomesta. Tämän menestyksen siivittämänä Jama valittiin ensin vuoden 2010 Arjen sankariksi ja vuotta myöhemmin hänelle myönnettiin Vuoden positiivisin tamperelainen -titteli. Jama on esiintynyt lukuisissa ohjelmissa, kuten A2 Teeman Työpahoinvointi-ilta, Mieletön maailma sekä Jaman matkassa, ja hän on toiminut myös yhden kauden ajan Tampereen kaupunginvaltuustossa vihreiden varavaltuutettuna. Sosiaalisuudesta ja positiivisuudesta tuli lopulta myös taakka, jota nykyään koulunkäyntiavustajana toimivan Jaman täytyi lähteä hetkeksi pakoon kotikonnuilleen Espooseen. Nyt hän on kuitenkin palannut takaisin Manseen ottaakseen osaa ensi kevään kuntavaaleihin - mutta minkä puolueen riveissä? Jama Jama on tehnyt hyväntekeväisyystempauksia muun muassa TAYS:n uuden lastensairaalan hyväksi. Hän on kertonut lukuisissa haastatteluissa kohdanneensa itse rasismia ja ennakkoluuloja varttuessaan Suomessa ja hän on osoittanut huolestuneisuutta muun muassa hänelle rakkaassa jalkapallomaailmassa tapahtuvaa kiusaamista ja syrjintää kohtaan. Alustuksessa ja haastattelussa viitattu uutinen. Ja Jaman kommentti aiheeseen liittyen. Jean Mancini haastatteli Jama Jamaa puhelimitse 27.7.2020. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com

Baswaren kehitysjohtajan Regina Duzanskajan tie on kulkenut Leningradista Loviisan ja New Yorkin kautta Espooseen. Hän muutti 6-vuotiaana Neuvostoliitosta Suomeen ja maahan, jonka kieltä hän ei osannut sanaakaan. Opiskelu New Yorkissa oli alkusysäys investointipankkiirin uraan Wall Streetillä, jossa 80 tunnin työviikko oli normi. Siellä Duzanskaja koki myös viimeisen finanssikriisin puhkeamisen. Lopulta mahdollisuus vaikuttaa yrityksen strategiaan ja kasvuun veti Duzanskajan yritysmaailmaan ja Baswareen, jossa hän vastaa yrityskaupoista ja strategiasta. Neljän vuoden aikana hän on omakätisesti kokenut, kuinka taloushallintoalan pörssiyhtiö on muuntautunut lisenssibisneksestä teknologiayritykseksi, jonka liikevaihdosta 66 prosenttia tulee pilviliiketoiminnasta. Duzanskaja kertoo, millaisessa vaiheessa Baswaren muutos ja kansainvälinen kasvu tänä päivänä on. Hän avaa myös sen, millaisin keinoin uuden strategian kova kasvutavoite ja miljardiluokkaan pääsy toteutetaan.

Tässä jaksossa pääsin juttelemaan Arto Joensuun kanssa. Arto on suomalais-bolivialais-intialainen Orimattilassa syntynyt Tornion jälkeläinen, joka lapsena haaveili ammattilaisjalkapalloilijan ja lentäjän ammateista. Arton polku on kulkenut Espanjassa ja Boliviassa vietettyjen lapsuusvuosien jälkeen Nokian huipputiimistä Dubizzlen kansainväliseen start up ympäristöön Dubaihin ja sieltä edelleen Gamebookille ja Espooseen, jossa hän perheensä kanssa nykyään vaikuttaa. Arto avaa elämänfilosofiaansa, jonka keskiössä on hänen veljeltään oppimansa ajatus: ”doing good things with good people”.

Hilla ja Inari podcast 15. Feminism For Sale Podcastin viidennessätoista (!) jaksossa meitä puhuttaa feminismin ja kaupallisuuden ristiriitainen liitto, eläinfilosofia ja housuttomuus. Vinkeissä mukana elämysmatka Helsingin kantakaupungista Espooseen. http://onequartmagazine.com/2017/05/hilla-ja-inari-podcast-feminism-for-sale/ www.facebook.com/Hilla-ja-Inari-1575618086072460/ Photo: Eilo Hatakka.

Suomen luonnossa liikkuu sellainen eläinlaji, jolla voi olla yksi tai kaksi korvaa tai sitten korvat voivat puuttua kokonaan. Kuitenkin eläin kuulee. Tällä lajilla on myös kolme silmää, tosin ylimääräisellä silmällä ei katsella maisemia, vaan aistitaan vuodenaikojen vaihtelua. Ai mistä lajista on kyse? No se paljastuu kun Juha Laaksonen ja Jarmo Latvan lähtevät Espooseen etsimään näitä ruskehtavia, jalattomia liskoja. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Maailma on niin täynnä kaikkea, että mistä totuutta voisi enää etsiä? Reiästä tietenkin. Mustat aukot, ja pienemmätkin kolot, eivät jätä meitä rauhaan. Pyöriikö kaikki sittenkin reiän ympärillä? Vähän nuorempana ajattelin, että kyllä pyörii. Sitten lakkasin ajattelemasta. Maailma eteni. Minunkin ympärilleni kertyi kaikenlaista turhaa tavaraa, materiaa. Reikien ympäristöt, aineelliset töyräät, nousivat pääosaan. Ja nyt. Reiät kummittelevat taas. Se, että reiät palaavat mieleen, on vanhenemisen merkki. Asiat pelkistyvät. Mistä löytyy totuus, lohtu, uhka ja ikuinen mysteeri – jos ei reiästä. Vain reikään keskittymällä voi ymmärtää enemmän. Reikiä on kaikkialla. Ne ovat lähes aina merkityksellisiä, ja jos eivät vaadi heti toimimaan, niin vähintäänkin ne nielaisevat ajatuksemme pois muusta. Vilkaistaanpa viikon uutisia. Tämä pumppaava talvi on saanut maantiemme täyteen reikiä. Ne reiät ovat ensin peukalonpäänkokoisia, kahden päivän päästä 40 senttiä halkaisijaltaan. Ne reiät tekevät uusia reikiä, nyt autojen renkaisiin ja mustia reikämäisiä tunnetiloja automiesten mieliin. Niitä kaikkia yritetään paikata ja ainut mikä auttaa jaksamaan on se, että toivoo tämän kaiken kivun tekevän hyvää edes bruttokansantuotteelle. Reikiä on niin eri kokoisia. Minkähänlaisen elokuvan saisi siitä, kun kaksi mustaa aukkoa yhtyvät? Näin kuitenkin kävi. Tutkijat kertoivat mustien aukkojen törmänneen avaruudessa ja tämä lähetti gravitaatioaaltoja maapallolle asti. Aallot ovat viesti. Se tuli perille, kiitos, vaikka tulkinnan varaa jäikin. Eikä kaikkea tarvitsekaan ymmärtää järjellä. Niin kuin mies ja nainenkaan eivät ymmärrä toisiaan, mutta pysyvät kuuloetäisyydellä. Näitä reikäisiä uutisia riittää. Espooseen kairataan Suomen syvin reikä, kuusi kilometriä. Sieltä tulee lämpöä espoolaisille. Syvältä, tuntemattomasta pimeästä. Saattaa olla perhe, jolla on kaikkea. Paitsi lämpöä. Reikä tuo lämmön, kauempaa. Katse tarkentuu joku päivä sen reiän suulle, kun perhe on lähtenyt. Minulla on joka sukassa reikä. Ilman niitä en muistaisi, että elämä kuluttaa – se on luonnollista. Olen mennyt eteenpäin ja tehnyt jotain, sukan reikä kertoo sen varmemmin kuin mikään kerryttämäni data-aineisto. Kun taloyhtiön katossa huomattiin reikä, se sai toimimaan. Kun reikä saatiin piiloon, elämä tuntui jatkuvan. Niin iso asia on reikä. Rahareikiä on keski-ikäisellä isällä niin paljon, että tulee mieleen muikkuverkko. Sitten elokuinen Keitele. Reikä hampaassa muuttaa kaiken. Se muuttaa arvojärjestyksen. Terveys nousee esiin. Reikä hampaassa muuttaa meidät hikoileviksi ja ulvoviksi olennoiksi, jotka anovat armoa ja unohtavat tittelinsä. Kehon reiät ovat runoutta, joka jääköön avaamatta. Yksi kertoo, että ruoansulatus toimii. Toinen, että on ollut ikävä. Touhutippa kurkkaa kuin Vompatti kolostaan. Sekin on onni, että kyynelkanavissa on reiät päissä. Ihminen joka jää pohtimaan elämänsä reikiä, on tullut vaiheeseen. Suu aukeaa, mutta ei onneksi päästä ääntä. Tekee reiän. Maallikkosaarnaaja Maasola

Tutkija Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskuksesta kertoo Helsingin eri alueiden hintakehityksestä sekä siitä mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Miksi jostain alueesta tulee trendikäs ja sen hinnat lähtevät nousuun, siirtyykö trendikkyys sen jälkeen naapurikaupunginosaan? Voiko sijoittaja päätellä ennalta mistä alueesta tulee trendikäs seuraavaksi? Ohjelmassa pohditaan myös metron vaikutuksesta niin Espooseen kuin Itä-Helsinkiinkin. Lisäksi puhutaan lähiöiden tilasta, muuttoliikkeestä sekä siitä mitä keinoja lähiöiden kehittämisessä käytetään. 1960–70 –luvuilla lähiöt rakennettiin lyhytaikaisiksi. Olisiko ne järkevä purkaa vai kannattaako ennemmin entisöidä? Paljon tietoa siis luvassa sijoittajalle joka miettii alueiden hintakehitystä ja miten tutkia potentiaalisia asuinalueita.