Podcasts about tekstin

Monet arkiset syömisen tavat ovat vahvasti kulttuuriin juurtuneita, eikä niiden muuttaminen ole aivan yksinkertaista. Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuksen professori Mari Niva erittelee tekstissään, millaisiin asioihin ruoka ja syöminen kytkeytyvät ja mitä ilmaston kannalta kestävään ruokavalioon siirtyminen vaatii yksilöltä ja yhteiskunnalta. Nivan teksti “Kuluttajat, kulttuuri ja ruoan kestävyysmurros” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Miten maapallon ihmiset voidaan ravita niin, ettei samalla kiihdytetä ilmastonmuutosta? Kuinka muuttuva ilmasto vaikuttaa jo nyt maatalouteen eri puolilla maailmaa? Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kestävien ruokajärjestelmien professori Hanna L. Tuomisto avaa tekstissään, miten ruoan tuotanto ja kulutus kytkeytyvät ilmastonmuutokseen, ja millaisia muutoksia niissä on odotettavissa. Tuomiston teksti “Millainen on tulevaisuuden ruokajärjestelmä?” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Ilmaston lämpenemisen vauhti on niin kova, että eliölajeilla on vaikeuksia pysyä ympäristön muutosten perässä. Millaisia murroksia Suomen luonnossa on jo tapahtunut ja mitä selviytymiskeinoja eri lajeilla on muutosten keskellä? Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoisen ja ilmastonmuutosekologian dosentti, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Maria Hällforsin teksti "Miten Suomen luonto sopeutuu muuttuvaan ilmastoon?" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Iida Sofia Hirvonen aka @interneiti haastattelee Pontusta ja Veikka mm. internetistä, haluista, someista ja addiktioista. Tervetuloa Mikä internetiä vaivaa? -julkkareihin Bar Limboon 16.5. kello 18 alkaen! Tämä liveäänitys on tehty Kallion kirjallisuusfestivaaleilla Tekstin talolla 27.4.2024.

”Kirjallisuus on pidempi ajallinen jatkumo, jossa teot tekee mahdollisiksi toisia tekoja. Kirjallisuuden tehtävä on luoda edellytyksiä sille, että joskus tulevaisuudessa joku voi kirjoittaa toisin.” Näin tiivistää dramaturgi, kirjailija ja väitöskirjatutkija Klaus Maunuksela kirjallisuuden yhteiskunnallisen voiman Tekstin talon avajaisfestivaalilla viime torstaina. Tekstikulttuurin ystäville on auennut uusi areena ja yhteisö Helsingin Kallioon: Tekstin talo 

Takakansi-podcastin 6-vuotisjakso äänitettiin uunituoreessa Tekstin talossa, kirjastohuoneessa, ja vieraana oli Tekstin talon toiminnanjohtaja Laura Serkosalo. Kävimme läpi mikä, miksi ja miten Tekstin talo on, mistä on tultu, minne ollaan menossa ja mitä kaikkea talon yhteisö mahdollistaa nyt ja tulevaisuudessa. Olin ihan innoissani kun pääsin tuonne upeaan paikkaan, ja myös ihan jäässä tauon jäljiltä. Kiitos Laura kun sain tulla äänittämään! Tekstin talon avajaisfestivaalit 24.–27.1.2024! https://www.tekstintalo.fi/ --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Avajaisvieraan kakkoskauden toisessa jaksossa vieraillaan poikkeuksellisesti kirjakaupan avajaisissa. Tekstin talossa sijaitseva Pp. myy suomen- ja englanninkielistä kauno- ja tietokirjallisuutta painottuen marginaalisiin ja vähälevikkisiin julkaisuihin. Jaksossa avajaisvieras kysyy kirjakauppias Katariina Yli-Malmilta millainen prosessi kirjakaupan perustaminen on ollut. Samuli Saarinen ja Antti Auvinen kertovat kirjakaupan ilmeestä ja sisustuksen suunnittelusta, ja Kirjavaruus-instagramtilin ylläpitäjä Juho Narsakka tekee muutamia nostoja kirjakaupan valikoimasta in situ. DJ Jaakko Rintala kertoo miten hän on päätynyt avajaisiin soittamaan ja muistelee yhdessä Avajaisvieraan kanssa Tutkijaliiton kesäkoulun kosmista VJ:tä. Välissä Avajaisvieras karkaa naapurikuppilaan laulamaan karaokea. Ilta päättyy Cafe Aveciin, paitsi niillä joilla se jatkui DTM:n tanssilattialle. Pp. Tekstin talon ensimmäisessä kerroksessa osoitteessa Lintulahdenkatu 3, Helsinki. Joulukuun aukioloajat: ma–pe 11–18, la 12–16.

Esitystaideyhteisö Mad House Helsinki on löytänyt pitkän etsimisen jälkeen toiminnalleen uuden kotipesän tammikuussa avajaisiaan viettävästä Helsingin Kalliossa sijaitsevasta Tekstin talosta. Jaksossa Mad Housen toiminnanjohtaja Emmi Vainio ja Tekstin talon toiminnanjohtaja Laura Serkosalo kertovat, mitä pienten kulttuuriyhteisöjen synergialla voi saada aikaan, miten tilakysymyksillä voi tehdä hyvää kulttuuripolitiikkaa ja miten muun muassa postdraamallisuutta edustava Mad House ja kirjallisuutta vaaliva Tekstin talo sopivat yhteen.

Miksi talous ja keskinäisriippuvuudet eivät estä sotia? Millaisia taloudellisia syitä ja seurauksia sodilla on? Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta tarkastelee konfliktien taustoja ja vaikutuksia globaalin talouden näkökulmasta. Elorannan teksti "Miten talous ja sodat kietoutuvat toisiinsa?" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Mikä on Kiinan turvallisuuspolitiikan visio? Entä miten Kiinan valitsema linja heijastuu maailmanpoliittiseen tilanteeseen? Helsingin yliopiston Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen tarkastelee sitä, miten Kiina vahvistaa kansallista turvallisuuttaan rajojensa ympärillä ja miten kiinalainen nationalismi tukee tätä politiikkaa. Airaksisen teksti "Kiinan sydämessä nationalismi ja kansallinen turvallisuus" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Millainen on Suomen kaltaisten pienten valtioiden asema kansainvälisessä järjestelmässä? Miten Venäjän hyökkäys ja Nato-jäsenyys muuttavat Suomen tilannetta? Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg tarkastelee pienten maiden aseman muutosta ja strategioita suurvaltojen keskellä. Forsbergin teksti “Pienet valtiot maailmanpolitiikan myrskyissä” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Miten erilaiset kriisit liittyvät oikeusvaltion heikentymiseen itäisessä Euroopassa? Kuinka menneisyyden kokemukset vaikuttavat Unkarin ja Puolan asennoitumiseen Venäjään ja Ukrainaan? Katalin Miklóssy kuvaa itäisen Euroopan maiden kasautuneita kriisejä, keskusvallan kontrollin kasvamista ja maiden suhtautumista sotaan Ukrainassa. Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentin ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaavan Katalin Miklóssyn teksti “Demokratia kriisien aikana: Puolan ja Unkarin valinnat” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Saiko Amerikan vuosisata jatkoajan, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma tarkastelee Yhdysvaltojen roolia ja painotuksia kansainvälisessä politiikassa sekä nykyistä maailmantilannetta, jossa Yhdysvallat pakotettiin takaisin supervallan rooliinsa Euroopassa. Aunesluoman teksti “Jatkoaika Amerikan vuosisadalle” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Miten siirtomaa-ajan pitkä varjo näkyy Afrikan ja Lähi-idän maiden suhtautumisessa Venäjän hyökkäykseen? Miten sota vaikuttaa näiden alueiden väestöihin? Mitkä maat hyötyvät sodasta? Yleisen historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa tarkastelee Ukrainassa käynnissä olevaa sotaa länsimaiden ulkopuolelta katsottuna. Risto Marjomaan teksti "Venäjän hyökkäys ulkopuolisin silmin" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Millä tavalla sota Ukrainassa on muokannut Venäjän turvallisuuspolitiikkaa ja strategista ajattelua? Miten Venäjän johto käyttää tarinoita vallankäytön ja hämäyksen välineenä? Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi analysoi tekstissään venäläistä turvallisuuspolitiikkaa, maailmanjärjestysvisioita ja voimapolitiikkaa tukevaa uhkapuhetta. Pynnöniemen teksti Haamusärkyä ja uhkapuhetta: Venäjän hyökkäyssodan juurilla on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Antibiootit ovat ihmelääke, joka mullisti ihmisten elämän vain yksi sukupolvi sitten. Nyt ne uhkaavat lakata toimimasta. Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Marko Virta kertoo artikkelissaan antibioottiresistenssin syistä ja ratkaisuista. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Marko Virran teksti Antibioottiresistenssi – aikamme suurin ongelma? on alun perin ilmestynyt Terveempi maailma -pokkarissa (Gaudeamus 2022): www.gaudeamus.fi/teos/terveempi-maailma/ Tekstin lukija on Anna Kuusamo.

Jätevedet tarjoavat katsauksen yhteiskunnan terveydentilaan. Niiden avulla voidaan ennakoida tulevia pandemioita ja selvittää esimerkiksi huumausaineiden ja lääkkeiden todellisia käyttömääriä. Helsingin yliopiston ympäristöterveyden apulaisprofessori Tarja Pitkänen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuskemiayksikön päällikkö Teemu Gunnar kirjoittavat artikkelissaan jätevesien monista mahdollisuuksista terveystiedon lähteenä. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Tarja Pitkäsen ja Teemu Gunnarin teksti Jätevedet terveystiedon lähteenä on alun perin ilmestynyt Terveempi maailma -pokkarissa (Gaudeamus 2022): https://www.gaudeamus.fi/teos/terveempi-maailma/ Tekstin lukija on Anna Kuusamo.

Monet ihmiskunnan tulevaisuuden huolista liittyvät ruokaan. Miten kasvavalle väestölle tuotetaan ruokaa ympäristön kannalta kestävästi, kysyy agroekologian professori Juha Helenius tekstissään. Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Juha Heleniuksen teksti Kuinka ihmiskunta ravitaan kestävästi? on alun perin ilmestynyt Kuinka maailma pelastetaan? -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuinka-maailma-pelastetaan-/3229682. Tekstin lukija on Anu Vilhunen.

Vieraanani oli kirjailija Matias Riikonen, jonka kirjaa Suuri fuuga olen suositellut melkein kaikille kohtaamilleni ihmisille. Keskustelimme Matiaksen tuotannosta, hänen tavastaan kirjoittaa, teospareista, leikistä, lukemisesta sekä tulkinnoista. Ja monesta muusta asiasta. Kiitos Matias vierailusta! Alkuperäinen kuva: Liisa Takala https://www.teos.fi/Riikonen+Matias Jakson tunnusmusiikkina Bucket: No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/ --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Tasa-arvon päivän ja Minna Canthin päivän mietelauseena on ote Minna Canthin kirjeestä Anna Liliukselle 5.3.1882. Tekstin on valinnut Tuula Viitaniemi. Lukijana kuuluttaja Jari Aula.

Monet ympäristöongelmien ydinalueet ovat myös yhteiskunnallisen turvattomuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen ydinalueita. Millaista on köyhien ja huono-osaisten ihmisten elämä yleistyvien sään ääri-ilmiöiden keskellä? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Globaalin kehitystutkimuksen professori Anja Nygrenin teksti Ympäristöuhkat ja arki globaalissa etelässä on alun perin ilmestynyt Kuinka maailma pelastetaan? -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuinka-maailma-pelastetaan-/3229682. Tekstin lukija on Anu Vilhunen.

Miksi ärsyttävät hyttysetkin ovat tärkeitä ja minkä vuoksi jokaisen lajin katoamisesta pitäisi olla huolissaan? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Luonnontieteellisen keskusmuseon eläintieteen yksikön johtaja Pasi Sihvosen teksti Elonkirjon säilyttäminen ihmiskunnan haasteena on alun perin ilmestynyt Kuinka maailma pelastetaan? -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuinka-maailma-pelastetaan-/3229682. Tekstin lukija on Anu Vilhunen.

Lyhytjännitteinen ihmislaji on saanut aikaan ilmastokriisin ja kiihtyvän luontokadon. Millaisena toimintamme näyttäytyy, kun sen laittaa maapallon aikaperspektiiviin? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Akatemiatutkija Maija Heikkilän teksti Maapallon ympäristökriisien pitkä historia on alun perin ilmestynyt Kuinka maailma pelastetaan? -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuinka-maailma-pelastetaan-/3229682. Tekstin lukija on Anu Vilhunen.

Miten yksilölliset ominaisuutemme ja elinympäristömme ohjaavat ruokavalintojamme? Miten yksilöä voidaan tukea terveyden ja ympäristön kannalta kestäviin ruokavalintoihin koko elämänkaaren ajan? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolan teksti Monipuolinen ravinto – elämänkaarellinen ruokailoa on alun perin ilmestynyt Terve elämä! -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/terve-elama-/2702366 Tekstin lukija on Anniina Piiparinen.

Älylaitteet ovat saumaton osa lasten ja nuorten sekä vanhempien arkea. Miten älylaitteiden käyttö vaikuttaa vuorovaikutukseen ja onko sillä merkitystä empatian kehittymiselle? Millaista on tasapainoinen älylaitteiden käyttö? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Tutkijatohtori Silja Martikaisen ja aivotutkija Katri Saarikiven teksti Älylaitteet ja lasten hyvinvointi on alun perin ilmestynyt Älykäs huominen -pokkarissa (Gaudeamus 2021): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/alykas-huominen/3941769 Tekstin lukija on Ville Saarenketo.

Tietotyössä eli asiantuntijatyössä aivoilta vaaditaan paljon, sillä työ on jatkuvaa tiedonkäsittelyä. Miten työn kognitiivista ergonomiaa voidaan kohentaa? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Kasvatustieteen professori Minna Huotilaisen teksti Ihmisaivoille sopivampaa tiedonkäsittelyä on alun perin ilmestynyt Älykäs huominen -pokkarissa (Gaudeamus 2021): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/alykas-huominen/3941769 Tekstin lukija on Ville Saarenketo.

Susan Howard: Mitä lapsi tarvitsee - steinervarhaiskasvatuksen perustoja Käännös: Iiris Taimen ja Pia Pale Tuotanto: Steinerkasvatuksen liitto ry 2021 Lukija: Pia Pale Linkki suomenkieliseen tekstiin: Mitä lapsi tarvitsee - steinervarhaiskasvatuksen perustoja Susan Howard: What Children Need: The Essentials of Waldorf Early Childhood Education Tämä kirjoitus on julkaistu “Mentoring in Waldorf Early Childhood Education” -kirjasessa, jonka on julkaissut WECAN, eli Pohjois-Amerikan steinervarhaiskasvatuksen liitto vuonna 2007. Tämä teksti löytyy englanniksi myös IASWECE:n sivuilta. Koko kirja on saatavilla mm. Adlibriksestä. Susan Howard toimii WECANin koordinaattorina ja on mukana IASWECE:n ohjausryhmässä. Tekstin on kääntänyt Iiris Taimen ja viimeistelyssä auttanut Pia Pale. Käännös on siis amatöörityötä ja toivomme, että katsotte sitä suopein silmin. Parannusehdotuksia saa esittää! Etenkin Rudolf Steinerin sitaatit saattavat olla jossain muualla paljon paremmin käännettyinä. Tekstin aihe ja sisältö on puhutellut meitä suuresti. Toivomme, että tämä teksti inspiroi teitä yhtä paljon kuin meitäkin! Joulukuussa 2020 Pia Pale ja Iiris Taimen

Näytelmäkirjailija luo tarinan. Hän ideoi esityksen ja kirjoittaa siitä käsikirjoituksen, jonka pohjalta koko teos konkretisoituu. Entä mitä tekee dramaturgi? Millaista dramaturgin työ on, mitä kaikkea siihen kuuluukaan ja millainen on työn vastuu? Kuka on dramaturgi? Mitä hän tekee? Miten näytelmäkirjailija suhtautuu siihen, jos tekstiä lähdetään muokkaamaan? Onko dramaturgin tehtävänä suojella esitystä näytelmäkirjailijalta? Millainen on näytelmäkirjailijan työprosessi? Miten tilaustyönä kirjoitetun näytelmän reunaehdot määrittyvät? Miten näytelmäkirjailija valitsee näkökulman, josta lähtee kirjoittamaan? Onko se näkökulma oma elämä ja kokemuspohja vai täysin fiktiivinen tarina? Uskaltaako kirjailija kirjoittaa avoimesti autofiktiota eli omaan elämään pohjaavaa tekstiä? Miten representaatio-kysymykset on otettava huomioon näytelmää kirjoittaessa? Jakson vieraana ovat näytelmäkirjailija-ohjaaja Heini Junkkaala ja dramaturgi-näytelmäkirjailija Satu Rasila.

Tekstin kirjoitin blogiin 27.5.2014 ja luin oheen 17.12.2020 saamani tekstin "Sokeutemme". Sota mielessä voi olla raaka. Mihin uskoa ja mitä uskaltaa? Kuvassa kiviä, jotka kävin kippaamassa rannalle = )

Vieraanani oli Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa. Keskustelimme tekstin tulkinnan, lukemisen ja kohtaamisen merkityksestä papin työssä, sekä yleisesti kirjojen ja oppimisen merkityksestä ja myös hieman hardcorepunkista. Kiitos Visa vierailusta!

Per pirmąjį Seimo rinkimų turą išrinktas partijas dalis visuomenės pradėjo skirstyti į „centro kairiąsias“ ir „centro dešiniąsias“. Kodėl kairei ramia ranka priskiriami valstiečiai ar Darbo partija, kurie remiasi konservatyvia politika? Kas apskritai yra kairė ir ar Lietuvoje šis žodis ką nors reiškia? Apie tai kalbamės su Vytauto Didžiojo universiteto profesoriumi, Filosofijos ir socialinės kritikos katedros vedėju Gintautu Mažeikiu. Tekstinė interviu versija ir fotografijos: https://nara.lt/lt/articles-lt/gintautas-mazeikis-kairiam-rinkejui-reikia-laukti

Luen ääneen 4.5.2009 9 xA5 sivua. Minun lisäksi lukenut omahoitaja.

Syksyn sarjakuvajulkaisujen joukossa on todellisia helmiä. Useat sarjakuvataiteilijat ovat ottaneet käsiteltävikseen kiinnostavia aiheita sekä kirjallisesta että taiteellisesta historiasta. Kolmen tekijän, Annukka Mäkijärven, Iida Turpeisen ja Hanna-Reetta Schreckin, "Ellen T." kertoo Ellen Thesleffin työstä ja elämästä Euroopassa, Aapo Kukon "Sosialisti ja nihilisti" -sarjakuvassa kuvataan kuinka kirjailija ja taiteilija Henrik Tikkanen sekä runoilija Arvo Turtiainen matkaavat huuruisesti Italiaan, ja Janne Torisevan kymmenvuotisen työn tulos "Valas" uudelleentulkitsee Herman Melvillen romaanin Moby Dick. Miten teokset syntyvät ja mikä tekee sarjakuvasta niin ilmaisuvoimaisen? Mikä tekee sanan ja kuvan yhdistelmästä niin kiinnostavan? Kuinka teksti taipuu kuvaksi? Kulttuuriykkösessä keskustelemassa ovat sarjakuvataiteilijat Janne Toriseva ja Aapo Kukko sekä Ellen T. -sarjakuvaa käsikirjoittanut Iida Turpeinen. Tuukka Pasanen juontaa.

Marko Taimin keittiössä jutellaan tällä kertaa hyvistä ja huonoista neuvoista, joita on saatu ja kuultu. Luvassa yksi todella huono, jonka Markon isä sai aikoinaan. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Jotkut neuvot ovat todella huonoja Marko Taimin kotoisassa keittiössä Aarne Schwart ja Leila Annikki Airissalo Heikkilä panevat saamiaan neuvoja omaan järjestykseensä. Satikutia saa mm. eläkesäästäminen ja ainakin yksi "mummon neuvo". Hyviäkin ohjeita on kyllä tarjolla ja niiden avulla voi välttyä monelta vikatikiltä ja saada vaikka hevonen ravaamaan. Muita aiheita Ajattomia ajatuksia osa 7, joka on myös viimeinen osa. Tällä kertaa aiheenamme järkiavioliitto. Esimerkkimme löytyy Maria Jotunin Rakkautta novellin samannimisestä kokoelmasta vuodelta 1907. Tekstin, jossa konttorineitiä on juuri kosittu, lukevat Kirsi Blomberg ja Kimmo Tetri. Viikon taiteilija on Marja Koskiniemi, joka kertoo akvarellistaan Heijastus. Koukun tuotti, juonsi ja miksasi Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Mitä tehdä kun kirjoittaminen tökkii? Entä silloin kun hyviä alkuja on vaikka kuinka monta, mutta niitä ei saa vietyä loppuun asti? Kuuntele Jukan ja Essin vinkit.

Tässä jaksossa sain ohjelmaan vieraiksi sarjakuvailevan pariskunnan Jarkko Vehniäisen ja Marja Lappalaisen. Heidän kanssaan puhumme totta kai sarjakuvista, mutta myös henkilökemiasta, uusista aluista, tabuista ja luonnollisesti pienistä petoeläimistä. Ohjelmassa mainitaan myös kuva pariskunnan seinällä ja tämän kuvan voi bongata jakson kuvasta. Ota siis tästä haltuun meidän keskustelu… ole hyvä. Aluksi puhumme siitä, miten Jarkon ja Marjan sarjakuvien tekeminen on saanut alkunsa sekä mistä kiinnostus sarjakuvaan on saanut alkunsa. 8:00 alkaen Jarkko kertoo, kuinka hän lopulta päätyi piirtämään sarjakuvaa työkseen. Tämän jälkeen hän kertoo, kuinka Kamala luonto sarjakuva on saanut alkunsa. 11:30 kysyn Jarkolta ja Marjalta, miten he ovat tavanneet toisensa ja samalla he kertovat, kuinka he päätyivät työskentelemään yhdessä. 23:00 keskustelemme Kamala luonto sarjakuvan logiikasta ja siitä, miten tämä maailma avautuu tai on avautumatta ihmisille. Tämän lisäksi keskustelemme siitä, miten joskus sarjakuvaa hiotaan todella tarkkaan. 28:00 pariskunta kertoo heidän tavastaan työskennellä, viikkosuunnitelmista sekä heidän rooleistaan. 34:00 puhumme tarkemmin pariskuntana työskentelystä ja parisuhteen hoitamisesta. 39:00 kysyn niistä uusista mahdollisuuksista, joita kahdestaan työskentely on tuonut. 41:00 puhumme sarjakuvan arvostuksesta Suomessa. 47:00 Jarkko ja Marja kertovat mitä uutta sosiaalinen media on tuonut sarjakuvaan ja mikä strippi oli käänteentekevä some-suosion suhteen. Lopuksi kysyn luonnollisesti, kuka Jarkolla ja Marjalla tulee mieleen, kun sanotaan hyvä ihminen ja Marja ehtii vastata ensin… Linkkejä: Nightwish Asterix Lucky Luke Tintti Tatu ja Patu -kirjat Pöyrööt –sarjakuva Otava -kustannusyhtiö Mainitut ihmiset: Floor Jansen Aino Havukainen ja Sami Toivonen Liisa ja Arttu Seppälä

Onko tekstin editointi aidon taiteen vihollinen? Miten välttää kompromissejä ja tekstin hinkkaamista hengiltä? Kuuntele lisää editoinnin hyödyistä ja haitoista.

Mitkä sanat saavat punaisen valon syttymään Jukan ja Essin kojelaudalla? Mitä sanoja kannattaa varoa, kun kirjoittaa? Tekstin tiivistämisen juttusarja jatkuu jaksolla, joka keskittyy vaarallisiin sanoihin.

Tekstin tuottaminen ja tarinankerronta tulevat jokaiselle aloittelevalle antropologille tutuiksi opintojen mittaan. Ei ole siis ihme, että niitä päädytään hyödyntämään myös työelämässä. AntroBlogin työelämätoimitus aloittaa syksyn 2016 kirjailijateemalla. Haastattelimme kulttuuriantropologi Tapio Tammista tietokirjojen syntymisen prosessista sekä tietokirjallisuuden tämänhetkisistä suuntauksista. Tammisen tuorein teos, Ruotsin äärioikeiston ja rotuopin historiaa käsittelevä Kansankodin pimeämpi puoli, palkittiin Tieto-Finlandia -palkinnolla 2015. The post Tiedosta tarinankerrontaan appeared first on AntroBlogi.

Jos olimme unohtaneet, että kuvilla yritetään vaikuttaa meihin ihmisiin, muikkari tuli saman tien. Ansaitulla tupakkatauolla uutta askia tutkiessa voi ihan kohta törmätä kutkuttavaan kuvamateriaaliin. Eikä kuvien tarve tähän lopu. Nyt ne vihdoin tulee: varoituskuvat tupakka-askeihin. Yhteensä kuvia on 42 erilaista. Niistä 19 nauratti ääneen, muiden kohdalla onnistuin pidättelemään. Suomessa meitä tumman huumorin harrastajia on yllättävän paljon. Nyt riskinä on, että uuden tupakkalain, ja uusien kuvien myötä, moni haluaa kerätä koko sarjan ja näin uudet askit aiheuttavat todellisen ryntäyksen tupakkahyllyille. Meitä varoitetaan aika säännöllisesti. NURMIKOLLE ASTUMINEN SAKON UHALLA EHDOTTOMASTI KIELLETTY- tyyppisiä klassikkokylttejä löytyy edelleen joka paikasta. Usko sanojen voimaan on säilynyt. Mitä enemmän ulkomailla tehdään terrori-iskuja, sitä hienosyisempiä varoituksia laaditaan meille mökkiostoksia laativille suomalaisille. Sadevaroituksen kynnys madaltuu koko ajan, kohta sireenit ulvovat hajanaisesta ripottelusta. Tuulivaroitus saa kansalaisemme pitämään lippalakistaan tuimasta kiinni, vaikka haapakaan ei vielä havise. Viranomaisradiosta kumajava jalankulkusää saa orastavaan paniikkiin. Tupakka-askien kuvavaroitukset ovat haastavampia. Me olemme turtuneita kuviin. Uutisten raajanpätkät ja veriset jarrutusjäljet tulevat säännöllisesti iltapalamme yhteyteen. Netissä näkee päivittäin inhottavia kuvia. Voi ennustaa, että askikuvien vaikutus on maltillinen. Uusia tupakka-askikuvia tutkiessani sain ulvoa. Kun olin kuivannut itseni, aloin pohtia taiteentekijöiden, tunnelmatakojien, työtä. Ketä ovat nuo avonaisen arkun äärellä seisovat ihmiset ja miten savuketta hipelöivän pikkupojan naamalle on saatu loihdittua noin monipuolinen ilme. Poitsu on samaan aikaan surullinen tulevasta kohtalostaan ja välinpitämättömän määrätietoinen otteessaan. Hän itkee näkymättömästi sisäänpäin vanhemmilleen tuottamaansa pettymystä ja jotenkin jopa täydellistä epäonnistumistaan ihmisenä. Yhdessä sameassa kuvassa! Kuva, jossa isi on vuoteessa sininen ja muu perhe lepäsi hänen kylkiluillaan, sai ajattelemaan. Tekstinä oli: pysy elossa läheisiäsi varten. Näiden kuvien ympärille saadaan vielä hyviä filosofisia keskusteluja, kun aski putoaa mökkiterassin pöydälle. Jotkut kuvat tuovat mieleen Manaaja-elokuvan vuodelta -73. Muut tunnelmat ovat samalta vuosikymmeneltä. Ajalta jolloin tupakansavu oli vain savua ja sen seasta ei nopeasti laskenut kuinka monta lapsen päätä keittiöstä löytyykään. Syystäkin on kysytty, miksei alkoholijuomiin tule varoituskuvia. Syitä monen mielestä olisi. Pelottaako laatijoita, että vaikutuksen alaisena nuo kuvat naurattaisivat väkisin ja merkitys kääntyisi päälaelleen. Lihavuus ja sen oheissairaudet meitä tappavat. Miksei kukaan varoittanut?! Miten monta vuotta pitää vielä elää vastuuttomasti omien mielitekojensa orjana, ennen kuin elintarvikkeisiin saadaan varoituskuvat? Sipsipussiin mahtuu sarjakuva herkuttelijan kohtalosta. Nutellapurkissa on kylkiasennossa lekottelevan rouvan ja merinorsun yhdistelmä ja kantta ruuvatessa kajahtaa Keski-Suomen pelastuslaitoksen tunnussävel. Mönkijöihin tarvittaisiin Suomessa myös varoituskuvat. Isoin varoituskuva, se jossa päätön mönkkärikuski kysyy vastaantulijalta tekstiviestillä tietä, liehuisi kolmen metrin korkeudessa ajokin piiskalipussa. Kun meitä varoitetaan, voidaan sanoa, että on varoitettu. Pohjimmiltaan on kyse elämänlaadusta, valinnoista ja siitä miten päivä ja elämä voi yllättäen mennä pilalle, itseltä ja muilta. Siksi haluaisin varoitustekstit myös ihmisiin. Kuvat ovat valmiina. Selässä lukisi monella Sosiaali- ja terveysministeriön vaatimuksesta: VAROITUS. LÄPEENSÄ TÖYKEÄ IHMINEN. Toisella olisi: VAROITUS. MASENTUNUT JA ARVAAMATON. Rikkinäiseenkin nahkatakkiin saa ommeltua: VAROITUS. OMISTAA VÄKIVALTAGEENIN. Ja kävelykadun liepeillä vilisi selkälappuja: YLEENSÄ HUMALASSA. PATOLOGINEN VALEHTELIJA. Moni kiittäisi jälkeenpäin, jos rasvatukkaisen pikkutakkikaverin selässä olisi ollut varoitustarra: NARSISTI. RUOKKIMINEN KIELLETTY. Ja sitten kun kynnys varoitustarroille madaltuu, saattaa nähdä ihmisotuksen selässä jopa varoitustekstin: IRONIAN VILJELIJÄ. Sitten meitä vasta olisi varoitettu ja voisimme aloittaa elämämme suunnittelun puhtaalta pöydältä. Maallikkosaarnaaja Maasola

“Metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston. Tapiolan vainiolla, karhun kanssa painii lyön.” Niinhän se menee vanha Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä tuttu runo, joka on ikuistettu moniksi lauluiksi. Jopa Paranoidin sävelellä maustettuna. Meillä monella suomalaisella on ns. hyvä ja terve luontosuhde. Lauluihinkin sitä on rakenneltu ja niitä laulellaan mielellään esim. nuotiopiirissä eräretkellä. “Meill' on metsässä nuotiopiiri, missä kuusten kuiske soi. Kipunat kohti tähtiä kiirii, lähipuutkin punervoi.” Aivan. Ja kohta vilkkuu sininen valo ja punakylkiset ajoneuvot tulevat sammuttamaan orastavaa metsäpaloa. Kuinkahan moni meistä edes saa nuotiota syttymään oikeaoppisesti päältä käsin? Ja jos ne puut pitää vielä itse kerätä metsästä, pilkkoa retkikirveellä ja vuolla luontomiehen puukolla tuohukset sytyttämistä varten, niin siinä onongelmaa kerrakseen. Siinä sitä saattaa korvissa soida kohonneen verenpaineen aiheuttama tinnitus enempi kuin kuusten kuiske. Mitä se “Nuotiopiiri” laulussa mainittu kuusten kuiske oikein on? Tekstin tekijä lienee ottanut vähän ns. taiteilijan vapauksia moista siitehölynpölyä kirjoittaessaan. Musiikkipiireissä luonto on koettu hyväksi tavaksi lähestyä suomalaista sielunmaisemaa. Kuinkahan monta luontoaiheista kappaletta onkaan rusnattu kaikkiaan tässä kymmenien tuhansien järvien maassa? Olisipa myös hauska tietää kuinka moni niistä on tehty luonnossa. Laavulla erämaajärven rannalla. Yksin. Ettei olisi vaan kuitenkin kotioloissa tai studiolla tehtyjä kaikki tyynni. “Katso puuta josta linnun laulu helkkyvästi soi. Katso luontoa ja huomaa, että luojan luomaa parantaa ei voi.” Voi voi. Nyt on kyllä kappaleen tekstittäjältä unohtunut evoluutio-oppi kokonaan. Luojan luomaa… Just joo. Toisessa kappaleessa sentään pistetään tältä osin asiat oikeaan järjestykseen. “Intiaani ties eikä kirkonmies, miten luotiin maamme tää...” Luomisoppi on ihan kiva tarina, mutta jotain rajaa satujen kerronnallakin. Vaikka eräänlaisia satujahan useimmat laulut teksteineen ovatkin. Lappi on innoittanut tekstinikkareita lähes loputtomasti. Ja kun lapinhulluuteen liittää vielä sadut, niin johan ollaan elämää suurempien mysteerien äärellä. Tyyliin ”Lapin luonto luo outoa taikaa, se on kaunis ja vertaamaton, huiput vaarojen kauaksi hohtaa, ruska loistossaan kuin satu on” Ruska on kuitenkin totta, kunhan taas sadut ovat… niin, satuja. Sepitettyjä kertomuksia hyväuskoisille hölmöille ja lapsille. Itse olen enempi inhorealististen luontolaulujen ystävä. “Itkettää meit luonnon diggareita, Kun kosken kuohuissa kelluu kikkareita” tai kun lauletaan “täällä on oma maa jopa joutomaa ja sille tehdään mitä halutaan, ne meni jakaamaan jokaisen takamaan, joita sitten ahnaasti kalutaan” niin minä tykkään. Nykyään kuulee varsin vähän luontosidonnaisia kappaleita. Ei ainakaan heti tullut mieleen yhtään vaikkapa luontoräppiä. Ellei nyt sellaisena pidä kappaletta, jossa lauletaan ihmisnisäkkäiden lisääntymistoimista. Herätkää biisinikkarit, luontobiisejä polkemaan ja sassiin! Nyt eikä Suomen luonnon päivänä. Mutta palataanpa vielä alussa mainittuun “Metsän poikaan”. Minäkin haluaisin olla metsän poika, mutta karhun kanssa en haluaisi painia edes Tapiolan vainiolla. Ja jos sinne nuotiopiirin laulusessiolle otso ilmestyy, jokaikinen iikka ja inkeri poistuu paikalta. Landola ja C-molli jää ilmaan leijumaan kuin taikaiskusta.