POPULARITY
Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Pekka Seppänen toi esiin näin vaalien alla kuohuttaneen sukupolvikiistan. Keski-Suomen kokoomusnuoret nimittäin ehdotti äänestämisen 80 vuoden yläikärajan käyttöönottoa. Tämä pöyristytti Kansallisen senioriliiton, joka piti ajatusta epäkunnioittavana. Myös kokoomuksen puoluesihteeri teilasi idean vastenmielisenä. Miten Pyöreän pöydän ritarit näkevät äänioikeuden rajoittamisehdotuksen? Taru Tujunen oli kaivanut tuoreen Työterveyslaitoksen kyselyn, jonka mukaan pahoinvointi työpaikoilla olisi vihdoin pysähtynyt. Työelämä näyttää menneen monella mittarilla parempaan suuntaan, mutta työelämästä käytävä keskustelu ja tarinat työpaikoilta maalaavat kuitenkin asiasta synkemmän kuvan. Tujunen perääkin kanssakeskustelijoiden kokemuksia nykytyöelämästä ja selitystä sille, miksi mittarit näyttävät toista kuin todellisuus antaa ymmärtää. Petja Kopperoinen pohti ihmisen itsekkyyttä, onko se lisääntynyt? Psykologi ja emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen totesi viime viikolla lehtihaastattelussa, että itsekkyys on aikamme suurin uhka. Se, mitä ennen pidettiin narsistisena käytöksenä on nykyään normiarkea. Hän kokee nyky-yhteiskunnan suorastaan kannustavan itsekkyyteen. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa taas näkee itsekkyyden selviytymiskeinona, kun pärjäämisen kulttuuri on lisääntynyt ympärillä ja itse täytyy kaikessa pärjätä. Mistä itsekkyyden vahvistuminen ja jopa siihen kannustaminen kumpuaa? Ja onko se pelkästään pahasta?
Frédérique Cintrat, conférencière et autrice de Réentreprendre sa vie après 50 ans (Éd. Eyrolles) Frédérique Jeske, elle a fondé et dirige USKOA, cabinet expert en accompagnement de la transformation durable, elle est aussi conférencière et vient de publier Le choc des générations n'existe pas (Éd. Eyrolles) Didier Goutman, coach, conférencier, il a publié de nombreux ouvrages dont Trouver sa place au travail et Je ne suis pas bien au travail - je change quoi ? (Éd. Eyrolles)Hébergé par Ausha. Visitez ausha.co/politique-de-confidentialite pour plus d'informations.
Paavali, Silvanus ja Timoteus tervehtivät Tessalonikan seurakuntaa, joka elää Isän Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen yhteydessä. Armo ja rauha teille. Me kiitämme aina Jumalaa teistä kaikista, kun muistamme teitä rukouksissamme. Jumalamme ja Isämme edessä me lakkaamatta muistelemme sitä, kuinka usko on saanut teidät toimimaan ja rakkaus näkemään vaivaa ja kuinka kärsivällisesti te panette toivonne Herraamme Jeesukseen.1. Tess. 1: 1-3Seurassasi on Kirsi Jokela
Raamattutunti 07.08.2024: Lauri Lankinen & Petrus Leppänen
EU-kansalaiset menevät vaaliuurnille monien kriisien koettelemina. Samalla monen usko unionin kriisinratkaisukykyyn on koetuksella. Maanviljelijät ovat olleet tyytymättömien etujoukoissa. EU:hun penseästi suhtautuva populistinen radikaalioikeisto on yrittänyt valjastaa maataloustuottajien suuttumuksen poliittiseksi edukseen. Ohjelmassa kysytään, miten poliitikkojen kannattaisi EU-kansalaisten tyytymättömyyteen vastata. Asiantuntijoiden mukaan nykykriisit ilmastonmuutoksesta Ukrainan sotaan ovat niin suuret, että niistä selviämiseksi vaadittaisiin vahvaa EU:ta ja toimivaa monenkeskistä yhteistyötä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Pour ce troisième épisode, nous recevons Frédérique Jeske, une dirigeante engagée pour le bien-commun. Frédérique est une femme exceptionnelle : Ex dirigeante de la Fédération Réseau Entreprendre et la Ligue Nationale Contre le Cancer avec Axel Kahn Entrepreneuse maintenant avec USKOA et militante contre l'âgisme avec notamment Senior For Good Une leadeuse positive, engagée pour la diversité et avec un parcours atypique Dans ce troisième épisode on a notamment parlé de Axel Kahn, l'enfance de Frédérique, la place des femmes dans l'entreprise, la planète, l'engagement des jeunes, Marseille, des quotas, la place de la "synchronicité" dans la vie, Elsevier Masson....Bon voyage avec les Sages !
Tällä kertaa suuntaamme autokaupoille, jossa sattuu ja tapahtuu. Tarkkana saa olla jo mainonnan kanssa. Jaksossa kuullaan esimerkki siitä, miten mainonta voi johtaa kuluttajan tuhansien eurojen harhareitille. Entä mitkä stereotypiat automyyjistä pitävät paikkaansa ja minkälaisissa tilanteissa automyyjä on pistänyt parastaan?Studiossa Arttu Toivonen ja Mikko Räsänen, joka myös tuotti jakson.Jakson leikkasi Riikka Nyman.
Lokakuun alussa maailman huomio kiinnittyi jälleen Lähi-itään Hamasin hyökättyä raa'asti israelilaisiin sotilas- ja siviilikohteisiin. Vastareaktiona Israel iski pian voimalla Gazan kaistalle. Syytökset sotarikoksista ja jopa kansanmurhasta seurasivat nopeasti tuhojen Gazan alueella noustessa moninkertaisiksi Hamasin iskuihin verrattuna. Joukko läntisiä maita, Suomi niiden joukossa, äänesti tyhjää, kun päätöslauselma tulitauosta tuotiin YK:ssa pöydälle lokakuun lopulla. Syyksi todettiin, ettei päätöslauselmassa erikseen tuomittu Hamasin toimia. Länsimaiden reaktioita on kuvattu kaksinaismoralistisiksi ja kritisoitu monilta tahoilta. Passiivisuus ja heikko tuki Palestiinan siviiliväestöä kohtaan on herättänyt voimakasta kritiikkiä myös länsimaiden kansalaisyhteiskunnassa. Miten asetelma näyttäytyy globaalin etelän näkökulmasta? Entä kuinka Israelin ja Palestiinan tilanne vauhdittaa käynnissä olevaa maailmanjärjestyksen murrosta? Vieraina jaksossa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton kansainvälisten asioiden ja EU-edunvalvonnan asiantuntija Yuri Birjulin. Juontajina Annastina Haapasaari ja Olli Puumalainen.
Ihmisiä tulee uskoon enemmän ja enemmän. Mikä on tähän ajava tekijä? Onko nyt herätyksen aika?Millainen seurakunta kutsuu ihmistä?
Tänä vuonna vietetään Suomen ensimmäisen uskonnonvapauslain 100-vuotisjuhlavuotta. Perusoikeutena tämä tarkoittaa vapautta uskoa tai olla uskomatta, ja valtion tasapuolista suhtautumista erilaisiin katsomuksiin. Suomalaisessa uskonnonopetuksessa on kyse siitä, että lapset ja nuoret saavat kunkin oman uskontonsa mukaista opetusta, ja se on nykyään myös tunnustuksetonta. Mutta toteutuuko katsomuskasvatuksen ja katsomusopetuksen myötä myös nuorten oma uskonnonvapaus? Pakollisen katsomusaineen valinta ei määräydy nuoren oman maailmankatsomuksen, vaan tämän vanhempien perusteella. Samalla vetoaminen esimerkiksi kaikille yhteisen uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetuksen yleissivistävään merkitykseen ei toimi, jos oppilaita yhdistävän toiminnan ulkopuolelle jää jatkuvasti marginaalisempien uskontokuntien edustajia. Entä miten olisi syytä ottaa huomioon, että tämän päivän nuoret elävät esimerkiksi sosiaalisen median ja digilaitteiden myötä aiempaa huomattavan monikulttuurisemmassa ja –uskontoisessa maailmassa? Kehittävätkö nuoret jatkuvasti itsenäisesti yhtä katsomuskasvatuksen tärkeimmistä tavoitteista – kykyä kohdata erilaisten katsomuksellisten ainesten moninaisuus osana elettyä arkitodellisuutta? Keskustelemassa ovat Kulttuuri ja uskontofoorumi FOKUS ry:n toiminnanjohtaja, FT Marja Laine sekä opettaja ja opettajankouluttaja, väitöskirjatutkija Tuuli Lipiäinen, joka on pohtinut suomalaisen katsomuksellisen kentän murrosta koulumaailmassa. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
Ronjalla on ollut vaikein vuosi ikinä. Uskoa omaan tekemiseen on koeteltu, maailman ollessa taloudellisessa kurimuksissa. Epävarmuus on jatkuvasti läsnä ja työ ei tuota tulosta. Erjan kevät on onnistumisten takana ollut puurtamista, epävarmuutta ja rehellistä tekemistä, sekä meltdowneja. Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää. Kun vauhti on kova, jää inhimillisyys usein taka-alalle. Kauden päättyessä halusimme paljastaa myös, mitä tapahtuu kulissien takana. Tässä siis rehellinen avautuminen, olkaa hyvät. Kun vauhti on kova tulee väistämättä vastatuulta ja takkuja tukkaan. Näissä tilanteissa on otettava meltdownit vastaan, käytävä pohjalla- ja noustava uudelleen ylös. Yrittäjyydessä myös riittämättömyys on läsnä jatkuvasti. Teet asioita ilman tulosta, teet tylsiä asioita ja toistoja, kaikki ei todellakaan ole pintaliitoa. Niin kauan kuin olemme ihmisiä, myös inhimillisyys koskettaa kaikkia. Palaamme tässä jaksossa koko podin alkujuurille- avoimeen ja rehelliseen puheeseen. Osallistu keskusteluun aiheen ympärillä somessa ja ota meidät seurantaan. @romsronja @erjarossi @syo.nuku.saasta
”Elän jatkuvassa pelossa”, sanoo Fati, nuori vaimo ja äiti Burkina Fasosta. ”Aina kun kuulen laukauksen, pelästyn ja ajattelen, että he ovat tulossa takaisin tappamaan meidät kaikki.” Radikaali-islamistinen väkivalta ajaa miljoonia pakolaisuuteen Länsi-Afrikassa. https://opendoors.fi/pakolaisena-elava-fati-jaksaa-uskoa-vakivaltaisesta-vainosta-huolimatta/
Itä-Afrikassa asuvasta Aminasta tuli kristitty, kun hän etsi apua poikansa paranemiseksi. Aviomies yritti eristämällä, nälkiinnyttämällä ja hakkaamalla saada hänet palaamaan islaminuskoon. Mies arvioi väärin vaimonsa uskon vahvuuden. https://opendoors.fi/eristaminen-ja-vakivalta-eivat-tuhonneet-afrikkalaisen-aminan-uskoa/
Tämä jakso on täynnä tunnetta ja taikavoimaa. Kuuntele miten tämä kohtaaminen vaikutti isosti DreamTALKin tarinaan, kuinka unelmoimalla isosti ja uskomalla hyvään, elämä voi muuttua ja suuret unelmat toteutua. Tämä jakso antaa sinulle voimaa. Sen lupaan sinulle. Saat Virpiltä paljon uskoa unelmiin ja siihen, kuinka mikä tahansa on mahdollista niille, jotka avaa sydämensä ja uskaltaa. Tutustu lisää Virpiin: www.instagram.com/vanelja & www.vanelja.com Kerro ajatuksia ja oivalluksia jaksosta somessa tägäämällä @dreamtalk_ & @vanelja Ihanaa, ihanaa ihanaa✨
Tontut ovat kuuluneet suomalaiseen elämänmenoon jo pitkään. Sen tietää erityisen hyvin kirjailija Heikki Saure, joka on kirjoittanut vuonna 2019 kansanperinteemme tontuista ja haltijoista kirjan Tonttu – tarua ja totta. Saure muistutti Radio Voimalla keskiviikkona, että muinaisina aikoina monet ovat uskoneet tonttuihin. - Minulta on aina välillä kysytty, mihin tonttuperinne on kadonnut. Vastaan, että tonttuja on paljon enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Menetpä minne tahansa, tänne Radio Voimaankin tullessani, näin heti kaksi tonttua ja yhden miehen, jonka väitettiin olevan tonttu. Menetpä mihin tahansa kauppaan, niin siellä yleensä tonttuja on aika paljon. Ihmisellä on Sauren mukaan ikiaikainen tarve uskoa tonttuihin ja haltijoihin. - Mistä me tiedämme, onko niitä vai ei. Sitäkin olen pohtinut, uskonko niihin itse ja päädyin siihen, että se on oikeastaan ihan sama, onko niitä vai ei, mutta ne ovat vaikuttaneet, ja vaikuttavat yhä, valtavasti ihmisten elämään ja meidän kansanperinteeseemme ja kulttuuriin. Sauren mukaan on täysin mahdollista, että haltijat ja tontut ovat kaikkein vanhin suomalainen uskonto tai uskomus. Muinaisesta saunatontustahan on kerrottu myös hurjia tarinoita, joissa tontut ovat hyväntahtoisia, mutta suuttuessaan jopa hengenvaarallisia. - Saunatontusta on kansanperinteen keräilijöiden tietolähteeltä saamiani tarinoita, että kun joku ei ollut käyttäytynyt saunassa kunnolla, eikä piitannut tontun varoituksista, niin sehän löytyi kuolleena saunasta. Tarinankertojat ovat myös herkutelleet aiheella ja löytyi sellainenkin, että löydetty oli nyljetty ja verinen nahka vain roikkui orsilla. Joulutonttu on kesyyntynyt huomattavasti muinaisiin tonttuihin verrattuna. - Jos nyt lahjoja ei niin paljon tulekaan, niin se on kuitenkin vielä pientä verrattuna esimerkiksi siihen, mitä saunatonttu on pahimmillaan tehnyt. Jonkun mielestä se voi olla tylsää, että tontut ovat kesyyntyneet, mutta kirjailija on toista mieltä. - Minun mielestäni se on huojentava tieto, sillä jos tässä joulun alla sattuu joihinkin paheisiin sortumaan, niin onhan se mukava tietää, että joulutonttu ei tule rankaisemaan ankarasti. Kuuntele haastattelu.
Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka pohti Radio Voimalla Rapala VMC -yhtiön jäljellä olevan tuotantotoiminnan siirtymistä Vääksyssä Viron Pärnuun. Yt-neuvottelut asiasta alkoivat lokakuun alussa ja päättyneiden neuvottelujen myötä 53:n työsuhde irtisanotaan. - Aihe on keskusteluttanut, olemme olleet huolissamme ja käyneet keskusteluja eri toimijoiden kanssa. Ikola-Norrbackalla ei ole selvää tietoa siitä, mitä tyhjäksi jääneille tiloille tapahtuu, mutta keskustelua toimitilan omistajien kanssa on käyty. - Jos tulee toimijoita, joilla on tarvetta toimitiloille, niin voimme ohjata neuvottelemaan asiasta omistajien kanssaan. Asikkalan kunnanjohtajan mielestä tärkein toimija yt-neuvottelujen myötä irtisanottujen kannalta on TE-toimisto ja kunnan työllisyyspalvelut. - Ne yrittävät olla tukena, etsimässä ja kartoittamassa työpaikkamahdollisuuksia Asikkalan kunnan alueelta ja totta kai myös maakunnan alueelta. Myös uudelleenkoulutusta on Ikola-Norrbackan mielestä tärkeää miettiä. - Miten nyt kenenkin tarpeet tulevat esille, niin yritämme olla kaikessa aktiivisesti myös kuntana mukana. Asikkalan näkökulmasta tilanne on kunnanjohtajan mukaan kaksijakoinen. - Olemme iloisia siitä, että tämä osaamiskeskus kuitenkin jää ja sitä yritetään vahvistaa. Se on toki hieno asia. Toisaalta nämä irtisanomiset on ikävä uutinen ja työntekijän näkökulmasta aina henkilökohtainen tragedia. Asikkalassa myös suunnitellaan parhaillaan toimenpiteitä sille, miten kuntaan saataisiin lisää uusia toimijoita. - Pohdinnat ovat vielä hyvin alkuvaiheessa, kun ei ole ollut tietoa neuvotteluiden lopputulemasta. Elinvoiman kasvattaminen ja uusien työpaikkojen saaminen tänne on joka tapauksessa kunnan perustehtävää. Totta kai toivomme tästä vipuvartta valtion taholta, jos saisimme resursseja elinvoimatyöhön uusien avauksien mietintään ja tänne tuomiseen. Asikkalan lähitulevaisuuteen kunnanjohtaja suhtautuu positiivisesti. - Talous on kunnossa ja pystymme tekemään asioita. Tulevaisuudessa täytyy vain tarkkaan harkita, mitä meidän kuntalaiset priorisoivat. Ikävistä uutisista huolimatta on tärkeää pitää uskoa ja toivoa yllä. Asumme hyvässä kunnassa, maakunnassa ja valtiossa. Tulevaisuus on meidän näköinen. Yritetään yhdessä. Kuuntele haastattelu. Kuva: Rinna Ikola-Norrbacka
Urheilussa puhutaan miten tärkeää itseensä uskominen on, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten voit vahvistaa sitä, kun usko itseen meinaa loppua? Opit tässä jaksossa mm. Mistä usko itseen ja uskomukset ylipäänsä rakentuvat Mitä rajoittavat uskomukset ovat ja miten ne voivat estää sinua pääsemästä tavoitteisiin Harjoituksen, jonka avulla hahmotat omia mielen rajojasi ja minkä uskot olevan itsellesi mahdollista. 3 konkreettista vinkkiä, kuinka vahvistat uskoa itseesi vaikeinakin aikoina --------------------- Kun haluat jatkaa henkistä vahvistumista, niin mene sinulle www.henkisestivahva.fi, josta löydät huikeaa materiaalia henkisen valmentautumisesi tueksi, jotta sinä voit loistaa h-hetkellä ja voida henkisesti hyvin! Jos tästä jaksosta oli sinulle iloa tai hyötyä, niin kerro podcastista sosiaalisen median kanavissasi ja tägää mukaan minut tilillä @henkisestivahvaurheilija, niin näen mitä tykkäsit jaksosta. Kuullaan ensi jaksossa!
Putinin terveys ja muu tiedustelutieto. Mitä tiedämme Venäjän hallinnosta? Martti J. Kari, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto ja tutkijatohtori Veera Laine, Ulkopoliittinen instituutti. Liettuan kokemukset rajojen pitävyydestä. Ulkomaantoimittaja Erja Tuomaala. Kreikan ja Turkin suhteet ovat aallonpohjassa. Toimittaja Sara Saure, Ateena. Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen. Aiheina tapahtuma-alan odotukset ja toiveet, kulttuurialan Venäjä-boikotti ja yliopistojen opiskelijavalinnat. Britannian konservatiivipuolue ja pääministeri Boris Johnsonin suosio. Toimittaja Auli Valpola, Lontoo. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Veera Sinervo, Katariina Lahtonen ja Tarja Oinonen. Tuottajana Marija Skara.
Uskoa ei ole tarkoitettu pelkästään iloisille ja kiitollisille. Psalmi 102:1-6, 28-29. Seurassasi Asta Vuorinen.
Timothy, pohjoiskorealainen teini, pelkäsi kuollakseen Jumalaan uskovia – mutta Jumala löysi pelosta huolimatta hänet. https://opendoors.fi/2022/02/22/propagandaa-pelkoa-ja-uskoa-miten-jumala-pelasti-pohjoiskorealaisen-timothyn/
Raamattu rakkaaksi Linja auki Pidä yhteyttä yllä Yhteistä leipää Kaikki vaikuttaa kaikkeen
Keskustelua sananvapaudesta ja sen rajoista. Saako Suomessa puhua vapaasti? Saako toista loukata tahallaan? entä voiko synnistä vielä puhua tänä päivänä? Vieraana Suomen teologisen instituutin pääsihteeri Santeri Marjokorpi.
VLOG #53 Uskoa tuputtavat isovanhemmat, luottamus, irtoseksi, Kaarle & Kumppanit Oy by Kaarle
Uskon askeleita ohjelmat koostuvat kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa kuullaan keskustelu tai haastattelu. Niissä puhutaan kristityn elämäntavasta, johdatuksesta ja elämän merkityksellisyydestä silloinkin, kun on vaikeaa. Tässä jaksossa saamme tutustua Marju Slipiin. Hänen elämäänsä, kutsumukseensa ja erilaisiin vaiheisiin. Luvassa on rehellistä tilitystä, rajujakin näkökulmia ja toivoa joka on tätä elää suurempaa. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Marju kertoo taustoistaan, uskon kirkastumisesta 12- vuotiaana ja kutsumuksesta suuntautua opettajan työhön. Hänen äitinsä ja siskonsa ovat myös tulleet Herran löytämiksi. Itä-Suomesta matka toi pääkaupunkiseudulle. Sydämellä tehty opettajantyö vei mehut ja uupumus tuli kohdalle. Opettajan työhön tuli muutaman vuoden tauko, kunnes Espoon kristillisestä koulusta otettiin yhteyttä kesän lopulla. Oli opettajan tarve. Marju löysi sen yhteisön, jossa sai kukkia ja toteuttaa kutsumustaan. Jumala järjesteli asiat täydellisesti. Ohjelman toisessa osuudessa kuulemme miten Marjun elämässä puhkesi yllättäen myrsky. Ennen korona-aikaa koettu pitkä flunssa kuumeineen ja säryt saivat viimein syyn lääkärin vastaanotolla. Järkyttynyt lääkäri kertoi tutkimusten paljastaneen syövän iskeneen rajusti ja tehneen etäpesäkkeitä kaikkialle luustoon. Pimeys hiipi ja lopulta hyökkäsi päälle hyökyaallon tavoin. Syöpää voisi ehkä hidastaa, mutta ei parantaa. Tuntu, kuin maapallo olisi lakannut pyörimästä. Ihmiset rukoilivat ja asettuivat rinnalle. Rukousystävä antoi kohdan psalmista 41, jonka Marju oli saanut itselleen jo vuosia aiemmin. Jumala antoi ymmärtää, että uudet lääkkeet tulisi ottaa vastaan Jumalan antamana apuna. Rukous, lääkkeet ja Jumalan yli ymmärryksen antama rauha kannattelivat. Alkoi paranemisen prosessi ruumiin, sielun ja hengen alueilla. Edessä oli lääkärin tapaaminen. Kolmannessa osuudessa Marju kertoi lääkärin kertoneen hyviä uutisia. Syöpä oli pysähtynyt ja etäpesäkkeet olivat pienentyneet. Marju oli kokenut olonsa kohentuneen huomattavasti. Vaikka lääkäri sanoi, ettei hän ole vielä täysin terve, niin Marju on päässyt palaamaan takaisin työhönsä Espoon kristillisen koulun opettajana. Käyty pimeä matka syövän kanssa on vienyt yhä lähemmäs Jumalaa. Siksi Marju käyttää paljon aikaa Jumalan kanssa olemiseen. Marju rohkaisee kaikkia turvautumaan Jumalaan aina ja kaikessa. Elämässä ja kuolemassa. Muuta kestävää ei ole. Tämä ohjelma kannattaa kuunnella. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.
Saarna Hyvän toivon kappelissa 1.8.2021 10. sunnuntai helluntaista: Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessaLuuk. 12:42-48Shtisel – kaunista ja ahdistavaa, uskonnon läpäisemää arkeaYksi tämän kesän kulttuurielämyksistäni on ollut televisiosarja Shtisel Netflixiltä. Upea sarja kertoo ortodoksijuutalaisesta Shtiselin perheestä Jerusalemissa. Se avaa kiehtovan näköalan elämäntapaan, joka maallistuneessa Suomessa tuntuu aika vieraalta. Miehillä on ohimoilla hiuskiehkurat, naisen ajokortti on harhaoppisuuden rajoilla ja aina ovesta sisään astuttaessa kosketetaan ovea ja lausutaan siunaus.Shtisel kertoo kulttuurista, jossa uskonto läpäisee arjen. Näen tuossa elämäntavassa jotain kaunista. Elämä pyritään pitämään yksinkertaisena ja monet perinteet rikastuttavat arkea. Samalla tuossa elämäntavassa on jotain ahdistavaa. Äärimmilleen viety, pikkutarkka sääntöjen noudattaminen ajaa ihmiset ahtaalle ihmissuhteissaan. Se tukahduttaa monet lahjat ja murskaa monet unelmat.Myös päivän evankeliumi puhuu omalla tavallaan arjen ja uskon vuorovaikutuksesta. Jeesus kysyy evankeliumissa: ”Kuka on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja, sellainen jonka isäntä asettaa huolehtimaan palvelusväestään ja jakamaan vilja-annokset ajallaan?” Mistä löytäisimme viisauden elää arkeamme? Miten usko voisi luoda arkeemme kauneutta ja syvyyttä?Tehtävä arjessaEnsimmäinen huomio arjen ja uskon suhteesta on, että kukaan meistä ei voi väistää arkea. Jeesus sanoo: ”Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan.” Jokaiselle meistä on annettu elämän lahja ja samalla vastuu omasta elämästämme. Eikä elämä ole helppoa. Vaikka olisimme kuinka hurskaita, joudumme kamppailemaan selviytyäksemme monenlaisten vaatimusten keskellä. Niiden paineessa meidän täytyy löytää keinot selviytyä uuteen huomiseen. Tämä pätee myös heidän elämässään, jotka ovat valinneet erityisen uskonnollisen ammatin. En tarkoita tällä vain pappeja, vaan myös luostareiden nunnia ja munkkeja. Heilläkin on työvuorot, joilla arki tehdään sujuvaksi.Yksi luterilaisuuden keskeisiä löytöjä on ollut se, että Jumalaa voi palvella arjen keskellä. Arki ei ole jotain, jota täytyisi paeta. Uskoa voi elää todeksi arjessa. Tämän ajattelun viisaus on siinä, että voimme nähdä arjen tehtävänä. Voimme löytää kutsumuksen, tehtävän johon Jumala meitä arjessamme kutsuu. Kun tyynnytän vauvaa sylissäni, kun rohkaisen pettynyttä ystävää, kun avaan vessan viemäriä, voin palvella Jumalaa.Jeesus sanoo: ”Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan.” Jumala ei ole välinpitämätön. Ei ole sama, miten elämäämme elämme. Jumala tarvitsee meitä. Hän tarvitsee rakentajia ja suunnittelijoita. Hän tarvitsee hoivaajia ja kuuntelijoita. Hän tarvitsee kaupan kassoja ja filosofeja. Hän tarvitsee muusikkoja ja naapurin mummoja. Hän tarvitsee meitä.Kun näemme arjen tehtävänä, kutsumuksena, siihen virtaa mielekkyyttä. Elämä ei ole tarkoitettu elettäväksi vain itseä varten. Jumala luo meidät elämään yhdessä. Tarkoituksen löytäminen vie meitä pois itsekeskeisyydestämme kohti lähimmäistä.Samalla tyhjyys sisälläni voi täyttyä. Kun ymmärrän, että en elä vain itseäni varten, voin löytää elämääni suunnan ja mielen.Arjen ylittävä uskoJeesus kysyy: ”Kuka on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja?” Viisautta on löytää arjen kutsumus ja tarkoitus. Ja samalla tarvitsemme hetkiä, jotka ylittävät arjen. Psykologian tutkija Abraham Maslow määritteli kaksi erilaista sisäistä suuntaa, jotka ohjaavat meitä. Toinen suunta on tekemisen suunta, vastuun suunta, selviytymisen suunta. Toinen on olemisen ja vastaanottamisen suunta.Nykyinen, maailmanlaajuisen talouden määrittelemä elämäntapamme perustuu usein suorituksiin ja tehokkuuteen. Norjalainen tutkija Thomas Hylland Eriksen on kirjoittanut, miten elämästämme tulee helposti ylikuumentunutta. Tehokkuuden paine ylikuumentaa mieltämme, yhteiskuntaamme ja planeettaamme. Siksi tarvitsemme olemisen suunnan vahvistumista.Jeesus kutsuu meidät olemaan viisaita taloudenhoitajia. Meidän ajassamme viisautta on, että osaamme päästää irti tehokkuuden vaatimuksista. Jumala ei ole luonut meitä koneiksi. Hän on luonut meidät ihmisiksi: tunteviksi, särkyviksi ja rakkautta tarvitseviksi olennoiksi. Palaamalla yhä uudelleen olemisen viisauteen pysymme ihmisinä.Syvimmiltään elämä on ihme. Usko on elämän ihmeen vastaanottamista. Se on antautumista ja avautumista ihmeelle. Elämä on lahja, jonka Jumala antaa meille. Elämän huikaiseva syvyys, kirkkaus ja lämpö löytyvät, kun antaudun ja avaudun ihmeelle.Kristinuskossa olemista vahvistava kaunis rituaali on kaste. Siinä juhlitaan elämän ihmettä. Kaste ei perustu ihmisen tekoihin, vaan Jumalan lupauksiin ja uskollisuuteen. Jumala ei rakasta meitä meidän saavutustemme vuoksi. Hän välittää meistä sen vuoksi, että olemme olemassa. Hän koskettaa meitä sisintämme myöten. Jokaisessa solussamme virtaa Jumalan uskollisuus. Kasteessa Jumala piirtää meihin uskollisuutensa koko elämän ajaksi ja jokaisen päivän voimaksi.Lopuksi: Jumala on antanut meille jokaiselle arjen kutsumuksen. Jokainen päivä on meille kutsu seurata Kristusta ja rakastaa lähimmäistä. Samalla jokaisessa päivässä on kutsu pysähtyä vain olemaan: olemaan Jumalan, toistemme ja itsemme lähellä.Paradoksaalista on, että olemisen viisauden löytämisessä auttaa harjoittelu. Tässä muu luomakunta voi auttaa meitä. Hengelliset harjoituksen luomakunnan keskellä palauttavat meidät olemisen kauneuteen. Kesän lämpimässä kalliossa ja puiden suhinassa lehvistössä voin tuntea olemisen viisauden ja Jumalan uskollisuuden. Tänä kesänä olen kokenut tuota viisautta myös kelluessani meressä ja järvessä. Kelluessani voin vain päästää irti ja antaa veden kannatella.Kelluminen on kaunis kuva armosta. Viisautta on päästää irti ja antaa uskollisen Jumalan kantaa.Saarnan virikkeenä Shtisel-sarjan lisäksi Robert Bellahin kirja Religion in Human Evolution
Tässä ovat hajanaiset muistiinpanot vuosien 1992-2019 väliltä. Niistä ne, mitä tuossa nyt hiljan kootuksi on tullut, läpiluodaten yhtä ihmisen elämää. Koostuvat runoista, muistiinpanoista, päiväkirjamerkinnöistä jne. Uskoa, kasvua, kipua, kompurointia... Alunperin ne toin tänne osissa, mutta koska valtasivat niin tilaa, päätin kuitenkin tuoda sen yhtenäisenä, vaikka pitkä onkin. Kuvaksi valinnen kynttelikön, joka eräässä kodissa oli katossani, siitä kovasti pidin, niin jää siihen muistoksi = )
Jos sinä et usko itseesi tarpeeksi, mitä tapahtuu? Et pääse tavoitteisiin, luovutat ja elät elämää, joka ei tunnu kivalta. Se voi olla ”ihan ok”, mutta ei sellaista mitä toivot. Ja muista myös katsoa mitä olet jo saanut aikaiseksi!
Lahtelaisen K&M kuntokeskuksen yrittäjä Samuli Koutajoki pahoittelee salien sulkua asiakkailleen. Salien sulkemisesta huolimatta hänellä on vahva usko, että tästäkin kriisistä noustaan takaisin päivänvaloon.
Miten he onnistuivat? Tässä jaksossa 3 aikaisempaa opiskelijaani jakaa oman tarinansa siitä, miten he onnistuivat. Jaksossa mainitut linkit: Viimeinen webinaari: https://henkinenvahvuus.lpages.co/webinaari-21/ Vapauta Supervoimasi Verkkokursseilla ovet auki 18/03 asti! https://henkinenvahvuus.lpages.co/liity-mukaan
Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta. Jokaisessa niistä on haastattelu tai keskustelu, joiden esiin nostamien asioiden puolesta myös lyhyesti rukoillaan. Samalla periaatteella otetaan esiin Raamatunkohtia, joiden avulla asiaa hieman syvennellään tai käsitellään. Tässä jaksossa tutustumme Kangasniemellä asuviin ihmisiin. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Lauri ja Niina-Maria Tiihonen kertovat omista poluistaan kohti uskoa ja uskossa. Molemmille rippikoulu oli tärkeä kokemus ja suuntaviitta syvemmälle Jeesuksen tuntemiseen. Heidän tarinansa eivät ole suuria mullistuksia sisältäviä kääntymistarinoita, vaan ihmisen kulkemista kohti Jumalaa, joka on jo heissä kaipauksen herättänyt. Syntynyt suhde Jeesukseen on syventynyt. Ohjelman toisessa osuudessa Tiihoset kertovat tutustumisestaan ja yhteisestä matkastaan. Molemmat ovat muusikkoja. Näin usko ja musiikki kietoutuvat heidän elämässään kauniisti yhteen. Niina-Maria on ollut mukana Herz yhtyeessä. Lauri näki Niina-Maria silloin ja tutustuminen alkoi. Usko ja musiikki yhdistivät. Nyt he ovat naimisissa ja asuvat Kangasniemellä vanhassa kyläkoulussa. He palvelevat musiikillaan Kangasniemen seurakuntaa ja paljon laajemminkin. Tämän jakson kolmannessa osuudessa Päivi Kettunen kertoo omista palvelutehtävistään Kangasniemen seurakunnassa. Vivamossa pidetty evankelistakurssi antoi runsaasti lisää intoa ja välineitä. Kurssin aikana perehdyttiin myös L10T elämäntapaan, joka jäi osaksi Päivin elämää. Päivi teki mystory.me sivulle oman tarinansa ja on auttanut muita tekemään samoin. Tuolla sivustolla voi kertoa oman kolmen minuutin tarinansa kännykkäkameralle ja ladata sen sivustolle. Tarinoita katsova voi ottaa yhteyttä tarinansa jakaneeseen. Päivi on päässyt käymään monia keskusteluja tämän smystory.me sivuston kautta. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.
101 Aarretta Raamatusta osa 10
Praba menetti seitsemänvuotiaan poikansa Anaya Peterin pääsiäissunnuntaina kirkkoon tehdyssä hyökkäyksessä Sri Lankassa. Kenttätyöntekijä Liyoni* kertoo viimeisimmästä vierailustaan perheen luona. Paljon on muuttunut ensimmäisen vierailun jälkeen. Praba ja hänen miehensä olivat kirkon parvella laskemassa pyhäkoulussa kerättyä kolehtia. Jumalanpalvelus oli juuri alkamassa, kun räjähdys keskeytti tilaisuuden. Syntyi paniikki. Ihmiset juoksivat edestakaisin ja valittivat. Kirkkorakennus muuttui raunioiksi, ja tulipalo levisi. https://opendoors.fi/?p=29426
Väärää tietoa Corona-viruksesta leviää vielä nopeammin kuin virus itse. Maailman Terveysjärjestö varoittaa paitsi itse taudista myös niin kutsutusta infodemiasta. Liikkeellä on valtava määrä informaatiota, josta hyvin suuri osa on täyttä potaskaa tai jopa hengenvaarallinen. Mihin kannattaa globaalin kriisin aikana uskoa? Missä kulkee maalaisjärjen ja hysterian välinen raja? Miksi ihmisillä on niin kova tarve uskoa valeuutisiin, vaihtoehtoisiin faktoihin ja salaliittoteorioihin? Vieraina toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jonas Sivelä.
Sinäkin teet päivittäin tuhansia ratkaisuja. Perustuvatko ne vapaaseen tahtoon? Tutkijat eivät ole yksimielisiä vapaan tahdon olemuksesta. Usko tahdonvapauteen kuitenkin vaikuttaa myönteisesti ihmislajin moraaliseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. Se myös saa meidät kokemaan elämämme merkityksellisenä ja parantaa hyvinvointiamme. Jollain tapaa vapaa tahto liittyy ainakin itsehillintään. Akatemiatutkija Aku Visala on tutkinut vapaata tahtoa työkseen. “Vapaa tahto, jos sellaista on, on ihmisen kykyä hallita tekojaan niin, että häntä voi pitää teoistaan vastuussa”, määrittelee Visala. Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa vapaasta tahdosta keskustelevat akatemiatutkija Visala ja toimittaja Satu Kivelä. Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia valintojen ja päätösten tekemisestä. Nimimerkki J-P Alanen ajattelee näin: “Uskon vapaaseen tahtoon. Ihminen voi tosin helposti luopua vapaasta tahdostaan.” Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Tuottaja: Anna Simojoki Kuvat: Tuuli Laukkanen Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä Lukijat: Pia-Maria Lehtola, Miikkapekka Heikkilä, Lena Nelskylä, Jyrki Koskenseppä ja Teemu Sipilä Musiikki: Epidemic Sound
Ohjelman ensimmäisessä osassa Kansanlähetyksen Raamattukouluttaja Ilkka Rytilahti kertoo omasta matkastaan. Kemijärven seurakunnan rippileiri merkitsi hänelle Jeesuksen kohtaamista. Seurakunta antoi uskon löytäneille nuorille erinomaista Raamattuopetusta ja työntekijöiden kodit olivat avoimia. Tämä sekä kokeneempien kristittyjen antama tuki valoivat vahvan pohjan uskoa ja elämää varten. Ilkka koki, että Jumala johdatti hänet teologian pariin. Matkassa on monia mielenkiitointoisia vaiheita. Ohjelman toisessa osuudessa ohjelman toimittaja Mikko Matikainen juttelee Ilkka Rytilahden kanssa L10T jutuista sekä sen avaamasta elämätavasta. Ilkka on nähnyt Mikon vetävän koulutuksia ja tietää niiden vaikuttavan ihmisten elämään. Ilkka kertoo myös kohtaamisestaan erään liftarin kanssa. Jumala kehotti ottamaan kyytiin ja avasi erittäin mielenkiintoiset keskustelut tämän kanssa. Mikko availee myös näköaloja siihen, ettei Jeesusta seuraavien elämä aina ole helppoa. Itseasiassa monet heistä, joita Jumala vahvasti käyttää tai on käyttänyt ovat aika ahtaalla elämänsä kanssa. Heillä on kuitenkin toivo, joka on ahdistuksia suurempi. Ohjelman kolmannessa osuudessa puhutaan lohdutuksesta ja siitä, miten ahdinkojen keskellä voimme saamamme lohdutuksen voimalla lohduttaa myös muita. Kristuspäivä pidettiin 2.12.2017 Turussa. Silloin rukoiltiin Suomen ja sen paikkakuntien puolesta. Tuo päivä on poikinut jatkotapaamisia. Nyt on tulossa Pekka Simojoen uusien ylistyslaulujen tiimoilta pidettävä Häikäisevän kirkas konsertti kiertue. Sinne voi hyvin kutsua uskosta vielä osattomia ystäviä kuulolle. Konsertteja ennen pidetään tilaisuuksia, jossa pidetään esillä yhteisö näkyä ja L10T elämäntapaa. Tästä kouluttajamme Virpi Nyman keskustelee Kansan Raamattuseuran johtokaksikon Ulla Saunaluoman ja Kalle Virran kanssa. Ohjelma sisältää näihin aiheisiin liittyviä näkökulmia Raamatusta ja rukousta esiinnousseiden aiheiden äärellä. Siinä on myös pieni kertaus edellisestä jaksosta ja rohkaisevia näkökulmia arkiseen elämään. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ohjelman käsikirjoittaa, toimittaa ja koostaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. Haastatteluja työstää käyttöä varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.
Kryonistit uskovat, että kuollut ihminen voidaan säilöä ja herättää tulevaisuudessa henkiin. Ajatus on kiistanalainen ja spekulatiivinen. Juuso Pekkisen haastateltavana on Suomen kryoniikkaseuran Henri Heinonen, jonka mielestä Suomen valtion pitäisi tarjota jokaiselle suomalaiselle mahdollisuus kryoniseen säilytykseen. Uskonnonfilosofian dosentti Aku Visala pohtii teologian näkökulmasta ihmisen pyrkimyksiä laajentaa itseään teknologian avulla. Tulevaisuustutkija Matti Minkkinen kertoo minkälaisia kriittisiä kysymyksiä jokainen voi esittää, silloin kun joku maalaa eteemme kuvan tulevaisuudesta. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin kahdelta ja Yle Areenassa.
Miten Raamatun laki ja evankeliumi sopivat yhteen? Vieraana Vuosaaren kirkkoherra Jussi Mäkelä.
Pyörällä Lontoosta Australiaan matkanneen Eerika Leinon viesti on se, että tavallinen ihminen, ilman extreme-kuntoa, voi tehdä suuriakin seikkailuja kun tahtotila ja motivaatio ovat kunnossa. Yliopistosta valmistuttuaan Eerika Leino halusi tehdä irtioton ja lähteä reissaamaan pyörällä kohti entistä asuinmaataan Australiaa. Reitti kulki Lontoosta Euroopan halki Turkkiin ja sieltä Iranin kautta läpi Aasian ja lopulta Australiaan. Seikkailujen kesä -sarjassa kuullaan, mitä kokemuksia reissu toi tullessaan ja mitä vaatii nomadielämä.
Enköpingissä Palmien keittössä pohditaan tulevaisuutta. Koululaiset Allan Palm, Roni Palm, Alvari Palm, Rainer Hedman Törmä ja Robertino Hedman Törmä pohtivat, kuinka pysyä hyvänä ihmisenä, kun ympäristö aina epäilee. Yhteisiä kokemuksia vaikkapa kaupasta poisajamisesta on jokaisella. Suomessa on kutsuttu manneksi ja Ruotsissa jouduttu koulussa silmätikuksi. Kaikki ovat kokeneet rasismia. Kuitenkin kaikkien yhteinen ohje muille romaninuorille on: Käy koulusi loppuun. Vapaa-ajanohjaaja Susanna Hedman juttelee nuorten kanssa tulevaisuudesta keittiönpöydän ääressä. Keskustelu kääntyy pian heidän kohtaamiinsa ennakkoluuloihin.
Enköpingissä Palmien keittössä pohditaan tulevaisuutta. Allan, Roni, Alvari, Rainer ja Robertino pohtivat, kuinka pysyä hyvänä ihmisenä, kun ympäristö aina epäilee. Allan Palm, Roni Palm, Alvari Palm, Rainer Hedman Törmä ja Robertino Hedman Törmä ovat kaikki koululaisia. Yhteisiä kokemuksia vaikkapa kaupasta poisajamisesta on jokaisella. Suomessa on kutsuttu manneksi ja Ruotsissa jouduttu koulussa silmätikuksi. "Kaikki ovat kokeneet rasismia." Kuitenkin kaikkien yhteinen ohje muille romaninuorille on: Käy koulusi loppuun. Vapaa-ajanohjaaja Susanna Hedman juttelee nuorten kanssa tulevaisuudesta keittiönpöydän ääressä. Keskustelu kääntyy pian heidän kohtaamiinsa ennakkoluuloihin. "Ole sinä, älä kuuntele rasistia kommentteja!" Rainer "Ruotsissa on vähemmän rasismia kuin Suomessa." Roni "Menen lukioon, rakennusala kiinnostaa." Allan "Minä perustan oman firman." Alvari "Romanien pitäisi saada samat oikeudet aikasemmin kuin 2032." Robertino Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se
Tuntuuko sinusta vaikealta uskoa itseesi ja siihen, että voisit toteuttaa unelmasi? Vaivaako huono itsetunto? Kuuntele kuinka saada lisää itsevarmuutta.
Leif Nummelan opetus Lahden Kohtaamispaikassa 3.2.2019 aiheesta: Evankeliumi - miksi uskoa Jeesukseen?
Atte Jääskeläinen pohtii piispa Teemu Laajasalon kanssa, miksi ihmisen on niin vaikea uskoa tietoon, ja mikä on tiedon ja uskon suhde yli aikojen. Miten tähän vaikuttaa se, että data ja tekoäly alkavat ohjata ihmisen elämää. Onko tietäminen ristiriidassa sen kanssa, mitä kristinusko opettaa?
Uskoa sopii, että monelle kuuntelijalle jäivät viime talvena mieleen terveiset, joita läheteltiin Metsäradion vakiokuuntelijalle sairaalaan. Juttu oli nimittäin niin, että pohjois-karjalalainen kuuntelijamme oli saanut vakavan aivoinfarktin ja joutunut sen seurauksena pitkäksi ajaksi syvän tajuttomuuden tilaan. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan hänen mahdollisuutensa selvitä olivat liki olemattomat. Niin vain kävi, että mies toipui. Hoitohenkilökunta teki parhaansa ja jopa sellainen toipumista edistävä keino keksittiin, että tajuttomana makaavan miehen korvaan soitettiin Metsäradion lähetyksiä, sillä sukulaiset kasvonilmeitä seurailtuaan varmoja siitä, että radio-ohjelma aikaansaa kuulijassaan mielihyvän tunteita. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki otti ja lähti Nurmekseen tapaamaan Ari Pistoa. Hän on tämä terveisten saaja, metsien mies, luontohenkinen samoilija, metsästäjä ja metsän kaikkien antien kerääjä, jonka toipuminen talvella herätti kuuntelijoiden mielenkiinnon. Kuva: Olli Ihamäki / Yle
Alfa puheenvuoro - 24.9, Miten on mahdollista uskoa, Timo Kangas by Verkosto
Tässä jaksossa Paavo, Mari ja Joonas juttelevat Ei me tiedetä -podcastin uskontoaiheisen jakson (linkki alla) innoittamina uskonnosta, uskosta, hengellisyydestä, tieteestä ja ajasta. Ei me tiedetä #48: "Karmaan kannattaa uskoa" https://anchor.fm/emt/episodes/48---Karmaan-kannattaa-uskoa-e1o6ov
Hei! Olen Roope ja kirjoitan tässä kuvausta podcast-jaksolle. Kerron heti, että tulimme jakson nimen päätelmään eli karmaan kannattaa uskoa. Puhuimme uskonnosta, uskommeko jumalaan, mitä jumala on tai ei ole sekä hengellisyydestä yleensä. Kun uskonnosta puhuu, niin voit olla varma, että puhuimme myös futiksen MM-kisoista. #suomenainutpodcast eimetiedeta@gmail.com
Ketut eivät ole suuria jumalia. Yleensä niille on varattu huijariroiston rooli. Tämä selviää, kun Kaisa Pulakka uppoutuu kettujen mytologiaan. Oveluus liitetään kettuihin lähes kaikissa kulttuureissa, mutta Aasiassa ketut ovat oveluuden lisäksi hurjia ja taikavoimaisia jumalolentoja. Suomessa kettu oli arvokas saaliseläin, jonka saamiseksi rukoiltiin metsänhaltija Käreitärtä. Ohjelmasta paljastuu myös, miksi toimittaja Pulakka haluaisi vaihtaa Suomen valtauskonnon luomiskertomuksen intiaanilegendaan hopeaketusta. Ohjelmasarjan on toimittanut Kaisa Pulakka ja lukijana on Pietari Kylmälä. Kuva: Common Foxes in the Snow. Wilhelm Kuhnert 1893. Wikimedia Commons.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuottaa reformaation eli uskonpuhdistuksen alkamisesta. Tällä hetkellä yli 70 % suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Miksi Suomesta tuli luterilainen maa? Miten luterilaisuus on vaikuttanut Suomeen ja suomalaisuuteen? Mitä luterilaisuus tarkoittaa tänä päivänä? Tuntisiko Luther Suomen luterilaisen kirkon omakseen? Roman Schatzin vieraina ovat kirkkohistorian dosentti Mikko Malkavaara ja päätoimittaja Jaakko Heinimäki.
"Kun tämä nuoriso kutsutaan lippujen alle, ei sen paikka ole luentosalissa eikä sen tarvitse tun- tea fascismin tai kansallissosialismin teoriaa, sen tulee vain: Uskoa, totella ja taistella", julisti 1920- ja 1930 -luvuilla nuorisoa villinyt hurmahenkinen pastori Elias Simojoki (1899-1940). Tutustumme hänen turbulenttiin ja lyhyeen vaellukseensa tutkija Miika Siirosen kanssa, jonka Simojoki-elämäkerta "Mustan lipun alla" valottaa ristiriitaisen hahmon elämää. Panu Hietaneva puolestaan jututtaa Eliaksen siskonpoikaa Juhani Simojokea. Hänet puettiin pienenä poikana IKL:n väreihin ja hammaslääkäriin mennessä sanottiin: "Sinimusta mies ei pelkää." Tutkija Ilkka Huhta taas kertoo herännäisyyden suhteesta fennomaniaan.
Tärkeintä on oppia myymään itseään. On kolme tärkeää asiaa; osaat työsi, olet hyvä tyyppi, pidät lupauksesi. Mutta 2/3 riittää aluksi. Se kolmas tulee siten sen myötä
"Minä tulen teille töihin, te pidätte minusta huolta, minä teen työni suomalaisen hyvin ja tietyssä iässä saan ansaitsemani eläkkeen." Tämä perinteinen kuva työelämästä on muuttumassa eli sopimusta yhteiskunnan kanssa neuvotellaan uudelleen. Näin kuvaa meneillään olevaa työelämän muutosta innovaatioprofessori Liisa Välikangas. Hän neuvoo luopumaan ajatuksesta, että opiskelun jälkeen valmistutaan tiettyyn yhteen elämäntehtävään. Yritysten elinikä on lyhentynyt, ja toimeentulo etsitään tulevaisuudessa yhä enemmän nykyistä pienemmistä osista. Esimerkkiä hän kehottaa katsomaan edelläkävijöiden Piilaaksosta Kaliforniasta, jossa 40 prosenttia íhmisistä tekee freelance-töitä. Aalto-yliopiston professori Liisa Välikangas oli Olga Ketosen vieraana Ihan pihalla –ohjelmassa 17.9.2015.
Väkevää opetusta uskosta 1 Joh. 3:21-23 pohjalta.
Oletko koskaan ihmetellyt miksi kaikki Raamattuun pohjaavat uskonnot pitävät epätoivoisesti kiinni siitä, että niiden oppi on nieltävä sellaisenaan kokonaisena, vaikka mukana on yleensä melkoisen vaikeasti nieltäviäkin outouksia?