Podcasts about yhteens

Lahtelaiset ehdottivat alkuvuodesta yli 900 ideaa kaupungin kehittämiseksi. Kaupungin asiantuntijat ovat arvioineet kaikki ideat ja osaa on kehitetty yhdessä asukkaiden kanssa. Äänestykseen valikoitui 162 ehdotusta eri puolilta kaupunkia.Nyt on aika äänestää! Äänestys on avoinna kaiken ikäisille lahtelaisille 12.5.–8.6. Sinä päätät, kaupunki toteuttaa. Äänestettävät ideat on jaettu eteläiselle, itäiselle, pohjoiselle ja keskustan alueelle sekä koko kaupunkia koskeviin ideoihin. Yhteensä asukkaiden ideoiden toteuttamiseen on varattu 200 000 euroa. Jokaisella alueella voi äänestää enintään 40 000 euron edestä. Kaupunki toteuttaa äänestyksessä menestyneet ideat vuonna 2026. Radio Voimassa Kristoffer Ignatiuksen vieraana piipahti osallisuuskoordinaattori Sanna Virta Lahden kaupungilta. Kuuntele haastattelu!

Ruotsalainen vapaaehtoinen Matti Sundsten puolustaa Suomea talvisodassa vuonna 1940. Hän joutuu vihollislinjojen taakse, mutta selviytyy kuin ihmeen kautta. Matti palaa Ruotsiin, mutta sota ei lähde hänestä koskaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Talvella 1940 nuori ruotsalainen hävittäjälentäjä Matti Sundsten on yksi 9000 ruotsalaisesta vapaaehtoisesta Suomen talvisodassa. Matin kone syöksyy maahan, ja hän putoaa Neuvostoliiton linjojen taakse. Selviytyäkseen hän hiihtää yksin pakkasessa neljä vuorokautta. Kun Matti löytää suomalaisjoukkojen luo, he kohottavat aseensa häntä kohti.Sotakokemukset vaikuttavat myös Matin poikaan BengtiinMatti jää henkiin, mutta talvisota ei koskaan jätä häntä kokonaan. Hänen poikansa Bengt kasvaa painajaisia näkevän isän kasvattamana ja oppii jo varhain, että isän unet liittyvät sotaan.Suomessa jokainen perhe kantoi sodan traumaa mukanaan. Ruotsissa Bengt Sundstenilla ei ollut kohtalotovereita, joiden kanssa jakaa Matti-isän kantamia arpia.Ohjelma tehtiin syksyllä ja talvella 2023/2024.VILL DU HÖRA PROGRAMMET PÅ SVENSKA? KLICKA HÄRHaastateltavat: Bengt Sundsten/Matti Sundstenin poika, Ville Kivimäki/Historiantutkija ja Tampereen yliopiston Suomen historian dosenttiReportteri: Hanna SihlmanKäsikirjoitus: Hanna Sihlman & Tiina Laitila KälvemarkTuottaja: Lotta HoppuKertoja: Tiina Laitila KälvemarkOtteita lukevat: Tuomas Ojala, Jan Saaristo, Anne Surakka ja Maiju RistkariLoppumiksaus: Hanna MelanderTalvisota 1939–1940Talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Samalla Neuvostoliitto purki maiden välisen, vuonna 1932 allekirjoitetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Talvisodan syttyessä Suomi oli vahvasti alivoimainen, ja tuhannet ulkomaalaiset ilmoittautuivatkin vapaaehtoisiksi Suomen armeijan rinnalle. Eniten vapaaehtoisia saapui Ruotsista. Yhteensä 105 päivää kestänyt talvisota päättyi Moskovan rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista, sillä talvi oli tuolloin yksi vuosisadan kylmimmistä ja pakkaslukemat saattoivat laskea lähes –50 asteeseen. Talvisodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin 13% maa-alueestaan. Talvisodan aikana suomalaisia sotalapsia lähetettiin muihin Pohjoismaihin, pääasiassa Ruotsiin.Lähde: Puolustusministeriö & Sotiemme perinne/Tammenlehvän Perinneliitto ryVinterkriget 1939–1940Kriget mellan Finland och Sovjetunionen började den 30 november 1939 när Sovjetunionen anföll Finland. Samtidigt bröt Sovjetunionen icke-aggressionsavtalet som tecknats mellan länderna 1932. När vinterkriget bröt ut var Finland underlägsen och tusentals människor från andra länder anmälde sig frivilligt till den finska armén. De flesta frivilliga kom från Sverige. Vinterkriget, som varade totalt 105 dagar, upphörde den 13 mars 1940 – dagen efter att Moskvafreden antecknades mellan Finland och Sovjetunionen. Vinterkriget är känt för särskilt svåra vinterförhållanden där temperaturerna kunde sjunka till nästan –50 grader. Finland förlorade omkring 13% av sin landyta till Sovjetunionen i kriget. Under vinterkriget kom finländska krigsbarn att transporteras till de nordiska länderna, huvudsakligen till Sverige.Källa: Försvarsministeriet & Tammenlehvän Perinneliitto ryReportteri/reporter: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.seTuottaja/producent: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se

År 1940 är Matti Sundsten en av de över 9000 svenska frivilliga i finska vinterkriget. Han överlever mirakulöst, men kriget lämnar honom aldrig, och sonen Bengt växer upp med en pappa som har mardrömmar om kriget. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. År 1940 åker den 23-åriga stridsflygaren Matti Sundsten som frivillig till finska vinterkriget. På sitt första uppdrag kraschar hans plan och Matti hamnar bakom Sovjetunionens linjer. I fyra dygn åker Matti skidor ensam i skogen, och till slut hittar han finska trupperna. Och dom sina vapen mot honom.”Jag skrek det lilla finska jag kunde. Älä ammu – alltså skjut inte. Minä olen vapaaehtoinen – jag är frivillig. Ruotsalainen – svensk” säger Matti.Matti överlever vinterkriget men kriget lämnar honom aldrig. Sonen Bengt lär sig tidigt, att när pappa blir arg så är han jättearg, och att pappas mardrömmar handlar om kriget.I Finland bar varje familj på krigstraumat. Männen som kom hem från fronten hade händer som skakade, de hade svårt att sova, dödsångesten tyngde deras tankar, kriget dånade i deras öron. Men Bengt i Sverige hade inte så många att bära krigstraumat med. I Dokumentti berättar han hur han märkte att andra pappor inte var som hans.Programmet gjordes av Hanna Sihlman Manus: Hanna Sihlman & Tiina Laitila Kälvemark Producent: Lotta Hoppu Berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark Inläsningar: Tuomas Ojala, Ludvig Larsson, Malin Lager, Eva BuskasSlutmix: Sophie Andersson Fler program från oss hittar du i Sveriges Radio Play appen, sök på Finska Dokumentti. Programmet gjordes hösten 2023.Vinterkriget 1939–1940Kriget mellan Finland och Sovjetunionen började den 30 november 1939 när Sovjetunionen anföll Finland. Samtidigt bröt Sovjetunionen icke-aggressionsavtalet som tecknats mellan länderna 1932. När vinterkriget bröt ut var Finland underlägsen och tusentals människor från andra länder anmälde sig frivilligt till den finska armén. De flesta frivilliga kom från Sverige. Vinterkriget, som varade totalt 105 dagar, upphörde den 13 mars 1940 – dagen efter att Moskvafreden antecknades mellan Finland och Sovjetunionen. Vinterkriget är känt för särskilt svåra vinterförhållanden där temperaturerna kunde sjunka till nästan –50 grader. Finland förlorade omkring 13% av sin landyta till Sovjetunionen i kriget. Under vinterkriget kom finländska krigsbarn att transporteras till de nordiska länderna, huvudsakligen till Sverige.Källa: Försvarsministeriet & Tammenlehvän Perinneliitto ryTalvisota 1939–1940Sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Samalla Neuvostoliitto purki maiden välisen, vuonna 1932 allekirjoitetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Talvisodan syttyessä Suomi oli vahvasti alivoimainen, ja tuhannet ulkomaalaiset ilmoittautuivatkin vapaaehtoisiksi Suomen armeijan rinnalle. Eniten vapaaehtoisia saapui Ruotsista. Yhteensä 105 päivää kestänyt talvisota päättyi Moskovan rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista, sillä talvi oli tuolloin yksi vuosisadan kylmimmistä ja pakkaslukemat saattoivat laskea lähes –50 asteeseen. Talvisodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin 13% maa-alueestaan. Talvisodan aikana suomalaisia sotalapsia lähetettiin muihin Pohjoismaihin, pääasiassa Ruotsiin.Lähde: Puolustusministeriö & Sotiemme perinne/Tammenlehvän Perinneliitto ryReportteri/reporter: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.seTuottaja/producent: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se

Jaksossa keskustellaan ikäihmisten perhehoidosta. Mitä työ perhehoitajana sisältää ja millainen koulutus työhön täytyy olla? Millaista on kun ikäihmiset asuvat omassa kodissa? Jaksossa pureudutaan myös yksityisen ammatillisen perhehehoitoyrittämisen näkökulmaan: miten perhehoitajan työ tukee esimerkiksi matkailu- ja maatalousyrittäjyyttä ja millaisiin riskeihin ammatikseen perhehoitajan työtä kotonaan tekevän täytyy varautua? Leader Pohjoisin Lappi ry:n kaikkien edellisten hankkeiden ja nyt päättyvän hankkeen tukemana on syntynyt toimeksiantosuhteisia perhekoteja ympäri Lappia ja yksi ammatillinen Savukoskelle. Yhteensä perhekoteja on vuoden 2023 huhtikuuhun mennessä 13. Useissa kunnissa on myös ikäihmisten omissa kodeissa kulkevia kiertäviä perhehoitajia. Jaksossa hankkeen projektipäällikkö Tuulikki Ahola kertoo tarkemmin hankkeen toimista, tuloksista ja opeista, sekä ääneen pääsevät Perhekoti Väikkölästä Satu ja Ari Filppa ja Korvatunturin kotikonnusta Maria ja Jarmo Pekkala. He kertovat arjestaan ikäihmisten kanssa, mikä heitä motivoi työssä ja miten ovat varautuneet riskeihin yritystoiminnan näkökulmasta. Jokaisessa perhekodissa on omat mausteensa, mutta myös paljon samaa. He tarjoavat niin kokoaikaista perhehoitoa kuin lyhyitä jaksoja, joissa ikäihmiset pääsevät elämään kodinomaista arkea tuetusti. Heidän perhekodit tarjoavat mahdollisuuksia saapua hoitoon itsemaksavana asiakkaana ympäri Suomea lyhyeksikin aikaa. Esimerkiksi omaishoitaja voi pitää lomaa Lapissa kun omainen on kotihoidossa samassa pihapiirissä! Seuraa Korvatunturin kotikonnun arkea: https://www.korvatunturinkotikontu.fi/ https://www.facebook.com/korvatunturinkotikontu/ Ammatillista ikäihmisten perhehoitoa Savukoskella: https://www.youtube.com/watch?v=thuC6vKPa6s&t=37s   Ikäihmisten perhehoitoa pohjoiseen (sis. Satun ja Arin haastattelun): https://youtu.be/bS5ZR9Std7M  Ikäihmisten perhehoidosta työtä Lappiin: https://www.youtube.com/watch?v=n7dgxtaoycs&t=331s   Ikäihmisten perhehoitoa saa tehdä kotona: https://www.youtube.com/watch?v=BlC8C4r6EZA   Hankkeen kotisivut, joista löydät tietoa ja oppaita: https://www.pohjoisinlappi.fi/perhehoitoa-ja-palveluyrittajyytta/  

Me ei leikitä persujen kanssa, totesivat vihreät, demarit ja vasurit. Yhteensä vihervasemmisto saisi nykygallupien valossa 70 eduskuntapaikkaa. Johtaako julistus pääministeri Purraan? Saako Suomi vähemmistöhallituksen? Velkaantuminen on jälleen esillä, kun kokoomus nosti asiasta kissan pöydälle. Entäpä EU-tukien hakeminen, jossa Suomi on suorastaan surkea? Meidän pitäisi palkata italialainen konsultti hankkimaan meille EU-rahat. Ukraina on saamassa kohta Leopard 2-tankkeja lännestä. Pitäisikö suomalaistenkin antaa omistaan, niin kuin puolalaiset ovat luvanneet? Jos annamme, milläs sitten suojellaan 1300 kilometristä itärajaamme? Entä pitäisikö meidän haikailla Petsamoa, Äänislinnaa, Sortavalaa, Viipuria ja Terijokea? Prinssi Harryn muistelmateos kohauttaa, mutta onko sillä jotain tärkeääkin kerrottavaa? Esimerkiksi Afganistanin-sodan veteraanien sotatraumoista puhuminen ja sitä kautta heidän itsemurhien ehkäiseminen.

Persoonallisesta äänestään tunnettu laulaja Olivera julkaisi debyyttialbuminsa Paradox perjantaina 28. lokakuuta. Hartolalaiset juuret omaava laulaja työsti albumia reilun kahden vuoden ajan. "Olen paljon fiilistellyt oman äänen löytymistä. Nyt oli fiksu aika albumille tulla ulos. Olen tosi tyytyväinen jokaiseen kappaleeseen", laulaja kertoo ja antaa isot kiitokset levyn tuottajille ja sen prosessissa olleille henkilöille. Artistin tuottajana toimii hurjassa kansainvälisessä nousukiidossa oleva tuottaja Lenno Linjama. Lennon ja Oliveran itsensä lisäksi albumin kappaleita on ollut tekemässä muun muassa Sannia ja Vesalaa tuottanut, Ruusut-yhtyeestä tunnettu Alpo Nummelin sekä PMMP:n jättihittien tuottaja Jori Sjöroos. Lenno on viime aikoina kirjoittanut ja tuottanut kappaleita muun muassa Alec Benjaminille ja Mike Posnerille, joiden Spotify-kuunteluluvut liikkuvat miljardeissa. Suurelle yleisölle Olivera tuli tunnetuksi keväällä 2022 Uuden musiikin kilpailussa kappaleella Thank God I'm an Atheist. Oliveran ääntä on kuultu myös maailman suurimpiin DJ‐tuottajiin lukeutuvan Tiëston kappaleella "Affliction". Olivera on tehnyt kansainvälistä yhteistyötä lukuisten musiikkituottajien kanssa. Yhteensä kappaleet ovat keränneet yli 45 miljoonaa kuuntelukertaa, ja niistä ovat kirjoittaneet mm. Billboard, Forbes ja Scandipop. Kuuntele Oliveran tuoreet mietteet albumin valmistumisen jälkeen Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa 31.10. Kuuntele albumia tästä! #olivera #paradox #umk22

Vieraaksi viime vuoden aikana UTTFn kaikki kolme osakilpailua läpikahlannut Sampo Kuotola. Sampo kertoi millaiset reissut käytiin läpi Karhunkierroksen kautta Ylläkselle ja viimeisenä Vaaroille. Yhteensä kolmeen kisaan 456km. Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Millä mielin Sampo lähti reissuun? Miksi lamppu puristi päätä ja monta vihreää kuulaa vuoden aikana tuli syötyä? Tähän ja paljon muuhun löytyi vastaus tai lisää kysymyksiä. Jakson juonsi Timo Väistö. Keskustelu jatkuu @juostenkahville instagramissa.

Raha on Raamatussa yksi puhutuimmista aiheista. Joidenkin arvioiden mukaan rahasta ja taloudesta puhutaan Raamatussa jopa 2350 jakeessa. Vertailun vuoksi esimerkiksi uskosta puhutaan 350 jakeessa ja rakkaudessa 650 jakeessa. Vaikuttaa siis siltä, että Raamatulla on kuin onkin sanottavaa talousasioihin.Kirjoittaja: Aino-Maija MakkulaLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/jeesus-puhuu-raamatussa-rahasta-enemman-kuin-taivaasta-ja-helvetista-yhteensa-millainen-on-raamatun-kanta-rahaan-ja-materiaan See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Outi Mäenpää katosi valkokankaan päärooleista 15 vuotta sitten. Yhteensä neljä Jussi-patsasta ja kaksi Venla-palkintoa voittaneenakin hänelle tarjottiin vain pienempiä sivuosia. Nyt Mäenpää tekee paluun kantavien roolien pariin, kun hänen tähdittämä komediaelokuva Vuosisadan häät saa ensi-iltansa lokakuussa 2021. Outi Mäenpäälle näyttelijänura oli selviö jo 6-vuotiaana. Tie oli kuitenkin kivinen, sillä matkan varrelle mahtui neljä opintovuotta Jouko Turkan johtamasta Teatterikorkeakoulusta. Hänelle jäi Turkan opetuksesta pysyvä kammo pomottavia ohjaajia kohtaan. 90-luvulla Mäenpää nähtiin useissa pienemmissä elokuvarooleissa sekä lukuisissa tv-sarjoissa. Potin räjäytti viimeistään vuonna 2000 ensi-iltansa saanut Lomalla, josta Mäenpää voitti ensimmäisen naispääosan Jussi-patsaansa. Muita Mäenpään tähdittämiä elokuvia ovat esimerkiksi Kukkia ja sidontaa (2004), Musta jää (2007) sekä Sovinto (2010). Tv:n puolella hänet muistetaan kenties parhaiten sarjoista Muodollisesti pätevä, Kylmäverisesti sinun, Kuumia aaltoja ja Noriko Show. Outi Mäenpää on opiskellut myös tunne­taito­valmentajaksi. Hän valmistui näyttelemisen ohella tehtävään ammattiin keväällä 2017. Jean Mancini haastatteli Outi Mäenpäätä puhelimitse 9.9.2021. Jakson aikana useasti mainittu Jouko Turkka -spesiaali löytyy tästä. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com

Laiturilupaus Jasin Assehnoun siirtyy FC Lahdesta Alankomaiden toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavaan FC Emmeniin. Kaudella 2018 FC Lahteen siirtynyt 22-vuotias Assehnoun iski tällä kaudella virallisissa otteluissa Lahdelle seitsemän osumaa. Yhteensä nuorukainen iski FC Lahdessa 16 liigaosumaa ja seitsemän maalia Suomen Cupissa. FC Lahti saa siirrosta korvauksen. Radio Voiman iltapäivässä soitettiin maajoukkueessa keväällä Ruotsia vastaan debytoineelle nuorukaiselle.

Yliopisto kaverukset Christopher Hill ja Lukas Kamay saivat muutama vuosi opiskelujen jälkeen idean kuinka tienata helposti rahaa. Suunnitelma olisi ollut lähes täydellinen ellei toinen heistä olisi ryhtynyt ahneeksi. He käyttivät hyväkseen molempien työpaikkoja ja sitä kautta valtion salaisia tietoja. Yhteensä voitto oli jopa 7 miljoonaa dollaria, mutta se ei kuitenkaan jakautunut kaverusten kesken tasan. Ota yhteyttä: rikosjaratkaisu@gmail.com Instagram: @rikosjaratkaisu Musiikki: Kevin MacLeod-Bleeping Demo Lähteet: The Sure Thing podcast - https://www.afr.com/podcast/the-sure-thing https://www.abc.net.au/news/2015-03-17/pair-sentenced-over-abs-insider-trading/6324526 https://www.heraldsun.com.au/news/law-order/insider-traders-lukas-kamay-and-christopher-hill-behind-bars-over-7m-scam/news-story/d192fb2c4d5d95db846b6c9625584dd4 https://www.smh.com.au/business/banking-and-finance/insider-trading-masterminds-lukas-kamay-christopher-hill-jailed-after-block-bid-20150317-1m0tzu.html https://www.smh.com.au/culture/tv-and-radio/the-story-of-betrayal-behind-biggest-insider-trading-case-20210301-p576ms.html https://www.afr.com/companies/financial-services/like-a-mafia-sting-inside-the-biggest-insider-trading-case-20210205-p56zy8 https://victorialawfoundation.org.au/sites/default/files/attachments/VLF_LRA_Durkin.pdf https://fi.wikipedia.org/wiki/Sis%C3%A4piirikauppa https://rpc2021.cw3.events/presentations/education-while-incarcerated-does-it-increase-employment-opportunities-after-release-the-lived-experience-of-previously-incarcerated-males-in-victoria-australia/

Tämä on vuonna 1995 kirjoitettu "reportaasi" elämän sattumuksista ollessani työllistettynä Hatanpäänpuiston sairaalaan lähetiksi. Kaikkea mitä nyt mielessä liikkunut ja kohdannut kulkiessaan. Yhteensä reilu 4 tuntia luettuna. Yhteyttä ottamalla sen saa halutessaan myös luettavassa muodossa: paivi.ohman18@gmail.com Kuvan olen piirrellyt jo keväällä -95. Käytin kansikuvaksi...

O-Studion henkilökuvassa lapin oma tyttö, Anna Haataja, joka on yhtä kotonaan niin tuntureissa suunnistettaessa kuin lääkisopintoja viimeisteltäessä. Nuorten MM-kultaa pitkältä matkalta sekä opiskelijoiden maailmanmestaruus. Yhteensä kahdeksan nuorten arvokisamitalia ja kotimaiselta kentiltä on suunnistettu toistakymmentä SM-mitalia. Suunnistuksen lisäksi vauhtia on pidetty myös radalla, josta tuloksena kuusi SM-mitalia Yleisurheilusta. Haastattelussa kuullaan Annan polku huippusuunnistajaksi, sekä ajatuksia esimerkiksi lääkisopintojen ja huippu-urheilun yhdistämisestä.

Eduskunta käsittelee jo neljättä lisätalousarviota tänä vuonna. Eduskuntaan tuleva uusin koronalisäbudjetti on toistaiseksi kaikkein kallein lisätalousarvio. Lisäbudjetin kokonaisuus on massiiviset 5,5 miljardia euroa. Yhteensä valtio ottaa koronan takia tänä vuonna velkaa arviolta 18,8 miljardia euroa. Pitääkö valtion velan nopea kasvu pysäyttää nopeasti leikkaamalla tai verottamalla? Olisiko valtion lasku entistäkin suurempi, jos nyt ei nostettaisi yli 18 miljardia uutta velkaa? Milloin on sopeutuksen aika? Neljännestä lisätalousarviosta keskustelevat SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sekä Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Koronapandemia muutti hallituksen kehysriihen koronariiheksi. Kehyspäätösten sijaan pöydällä on kaikkien aikojen lisäbudjetti, jossa sosiaaliturvaan lisätään miljardi, yritysten tukiin toinen miljardi, kunnille kolmas miljardi ja suojavarusteisiin 600 miljoonaa. Yhteensä lisäbudjetti tekee 4,1 miljardin lisälaskun valtion piikkiin, joka kaikki tehdään velaksi. Estetäänkö lisäbudjetilla 1990-luvun laman virheiden toistuminen? Patoaako lisäbudjetti 1990-luvun lamassa koetun konkurssiaallon? Onko Suomessa hyvinvointiyhteiskunta myös koronakriisin jälkeen? Vai ajetaanko kohti uusia leikkauslistoja, koska valtio velkaantuu ja budjettitasapaino pettää? Marinin hallituksen koronariihipäätöksiä arvioivat eduskuntaryhmien puheenjohtajat Paavo Arhinmäki (vas.), Emma Kari (vihr.), Kai Mykkänen (kok.) ja Päivi Räsänen (kd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Lähes 90 000 tapausta 50 maassa. Noin 3000 kuollutta. Suomessa viikonlopun tiedot kertovat kolmesta uudesta koronavirustartunnasta Uudellamaalla. Yhteensä koronatapauksia on Suomessa toistaiseksi kuusi. Suomessa kaikki tiedetyt virukselle altistuneet on asetettu karanteeniin. Onko koronaviruksen leviäminen mahdollista rajata pelkillä karanteeneilla? Millä todennäköisyydellä Suomessa on tunnistamattomia tartuntaketjuja? Kuinka suuressa mittakaavassa tautitapausten määrä tulee lisääntymään lähiviikkoina? Selviääkö hallitus koronaviruksesta ilman lisätalousarviota? Onko Marinin hallituksen tingittävä menokehyksistä koronaviruksen takia? Leviävätkö Suomessa väärät tiedot koronaviruksesta epidemiaa nopeammin? Vieraana on sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitkä asiat vievät sinua eteenpäin? Mistä saat voimia? Minkälaisessa ajatusten maailmassa kuljetat itseäsi? Mihin oma tarinasi johdattaa sinua? Ovatko omat ajatuksesi tulevasta muutoksesta kannustavia vai vedätkö itse itseltäsi mattoa alta negatiivisilla ajatuksilla?Tässä jaksossa puhun siitä hetkestä, kun muutos ja uudet tavat tarvitsevat vahvistusta, jotta pääset eteenpäin.HUOM! Mainitsen valmennuksestani väärin nauhoitteen lopussa: tapaamisia on 4xkuussa, ei kerran kuussa. Yhteensä siis 12 tapaamista! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Millainen olisi suomalainen isyyspakkaus? Miten ihmiset suhtautuvat isyydestä blogaamiseen? Saavatko Angry Birds -pelien tuottajan lapset pelata ja millä säännöillä? Tommi Koivisto, 7- ja 3-vuotiaiden lasten isä, perusti vuonna 2012 kenties Suomen tunnetuimman isän näkökulmasta kirjoitetun Isyyspakkaus-blogin. Yhteensä yli vuoden isyyslomaa pitäneen Tommin mielestä on tärkeää, että työnantajat ja työkaverit kannustavat myös miehiä jäämään kotiin lastensa kanssa — ja että emme oleta isien priorisoivan työtä perhe-elämän kustannuksella. Yritimme myös saada häntä laulamaan. Kenties ensi kerralla! Tämä jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Freskan kanssa - koska ruuhkavuosina on meistä ihan parasta, kun voi välillä siivoamisen sijaan tehdä kivoja juttuja yhdessä perheen kanssa ja panostaa omaan hyvinvointiin. Koodilla RUUHKAVUOSIRAKKAUTTA saat nyt 30 € alennusta ensimmäisestä siivouksestasi: https://bit.ly/2GMjFzd

Vuokra-asunnon hakija, Vesku Loiri ja Veijo Baltzar tänään aiheina, mutta ei samaan aikaan.

Jakso 43: Kaveri soitti ja pyysi listaa hyvistä Iitti-podin jaksoista viime vuodelta. Tein työtä kåskettynä, ja samalla lista tarjosi hyvän katsauksen podcastin vuoteen 2018. Yhteensä jaksoja oli 43, podcastissa lyhyesti katsaus osaan parhaista. Lisäksi vähän uutta asiaa: Hesari teki hyvää datajournalismia tulonsiirtojen kehityksestä Suomessa. Luin jutun ja pohdin sitä hieman Iitin näkökulmasta. Hyvää uutta vuotta! Palataan asiaan ensi vuonna. Juonto: Johannes Niemeläinen Musiikki: Ilkka Niemeläinen

Yhteensä jo kahdeksas Verkosta Vapauteen – podcastin recap-jakso kerää jälleen yhteen mielenkiintoisimpia poimintoja viiden innostavan henkilön podcast-haastatteluista. Tämän jakson kattauksen aloittaa podcastin teemaan virkistävän poikkeuksen tekevän paikkariippuvaisen ja markkinointialalla korporaatiomaailmassa työskentelevän Santtu Kottilan tärkeimmät tärpit. Toisena vuorossa on eräs Suomen tunnetuimmista kiinteistönvälittäjistä, varsinainen energiapakkaus Andrei Koivumäki. Kolmantena vuoron saa satojen tuhansien suomalaisten korviin radion myötä … Jatka lukemista VV 054: Recap-jakso #8 →

Harva muistaa että Lapin sodan alettua lähes koko Oulujoen pohjoispuolinen Suomi evakuoitiin. Yhteensä noin 150 000 henkeä lähti evakkotaipaleelle. Nuoret tytöt ja pojat kävelivät satoja kilometrejä saattaessaan karjan pois sodan jaloista. Ruotsi otti vastaan lähes 60 000 evakkoa. Lapin sodan evakkojen kokemuksia on tutkittu hyvin vähän. Ohjelma jälkipuoliskolla puhutaan myös poltetun Lapin kulttuurisesta Ja henkisestä jälleenrakennuksesta, joka näkyi kuvataiteessa ja ortodoksikirkon jälleenrakennuksessa. Haastateltavana ovat tutkijatohtori Outi Autti ja professori Marja Tuominen. Toimittaja on Satu Räsänen. Ohjelmassa kuullaan myös Ylen arkiston materiaalia: Vilma Jänkälä ja Meimi Toimela olivat nuorina tyttöinä evakossa Ruotsissa. Heitä haastatteli Untamo Eerola vuonna 1994. Kuvassa suomalainen evakkolapsi saa Ruotsin Haaparannassa makeisia: "Karamelli maistuu hyvältä." Haaparanta 19.9.1944. SA-kuva

Jos olimme unohtaneet, että kuvilla yritetään vaikuttaa meihin ihmisiin, muikkari tuli saman tien. Ansaitulla tupakkatauolla uutta askia tutkiessa voi ihan kohta törmätä kutkuttavaan kuvamateriaaliin. Eikä kuvien tarve tähän lopu. Nyt ne vihdoin tulee: varoituskuvat tupakka-askeihin. Yhteensä kuvia on 42 erilaista. Niistä 19 nauratti ääneen, muiden kohdalla onnistuin pidättelemään. Suomessa meitä tumman huumorin harrastajia on yllättävän paljon. Nyt riskinä on, että uuden tupakkalain, ja uusien kuvien myötä, moni haluaa kerätä koko sarjan ja näin uudet askit aiheuttavat todellisen ryntäyksen tupakkahyllyille. Meitä varoitetaan aika säännöllisesti. NURMIKOLLE ASTUMINEN SAKON UHALLA EHDOTTOMASTI KIELLETTY- tyyppisiä klassikkokylttejä löytyy edelleen joka paikasta. Usko sanojen voimaan on säilynyt. Mitä enemmän ulkomailla tehdään terrori-iskuja, sitä hienosyisempiä varoituksia laaditaan meille mökkiostoksia laativille suomalaisille. Sadevaroituksen kynnys madaltuu koko ajan, kohta sireenit ulvovat hajanaisesta ripottelusta. Tuulivaroitus saa kansalaisemme pitämään lippalakistaan tuimasta kiinni, vaikka haapakaan ei vielä havise. Viranomaisradiosta kumajava jalankulkusää saa orastavaan paniikkiin. Tupakka-askien kuvavaroitukset ovat haastavampia. Me olemme turtuneita kuviin. Uutisten raajanpätkät ja veriset jarrutusjäljet tulevat säännöllisesti iltapalamme yhteyteen. Netissä näkee päivittäin inhottavia kuvia. Voi ennustaa, että askikuvien vaikutus on maltillinen. Uusia tupakka-askikuvia tutkiessani sain ulvoa. Kun olin kuivannut itseni, aloin pohtia taiteentekijöiden, tunnelmatakojien, työtä. Ketä ovat nuo avonaisen arkun äärellä seisovat ihmiset ja miten savuketta hipelöivän pikkupojan naamalle on saatu loihdittua noin monipuolinen ilme. Poitsu on samaan aikaan surullinen tulevasta kohtalostaan ja välinpitämättömän määrätietoinen otteessaan. Hän itkee näkymättömästi sisäänpäin vanhemmilleen tuottamaansa pettymystä ja jotenkin jopa täydellistä epäonnistumistaan ihmisenä. Yhdessä sameassa kuvassa! Kuva, jossa isi on vuoteessa sininen ja muu perhe lepäsi hänen kylkiluillaan, sai ajattelemaan. Tekstinä oli: pysy elossa läheisiäsi varten. Näiden kuvien ympärille saadaan vielä hyviä filosofisia keskusteluja, kun aski putoaa mökkiterassin pöydälle. Jotkut kuvat tuovat mieleen Manaaja-elokuvan vuodelta -73. Muut tunnelmat ovat samalta vuosikymmeneltä. Ajalta jolloin tupakansavu oli vain savua ja sen seasta ei nopeasti laskenut kuinka monta lapsen päätä keittiöstä löytyykään. Syystäkin on kysytty, miksei alkoholijuomiin tule varoituskuvia. Syitä monen mielestä olisi. Pelottaako laatijoita, että vaikutuksen alaisena nuo kuvat naurattaisivat väkisin ja merkitys kääntyisi päälaelleen. Lihavuus ja sen oheissairaudet meitä tappavat. Miksei kukaan varoittanut?! Miten monta vuotta pitää vielä elää vastuuttomasti omien mielitekojensa orjana, ennen kuin elintarvikkeisiin saadaan varoituskuvat? Sipsipussiin mahtuu sarjakuva herkuttelijan kohtalosta. Nutellapurkissa on kylkiasennossa lekottelevan rouvan ja merinorsun yhdistelmä ja kantta ruuvatessa kajahtaa Keski-Suomen pelastuslaitoksen tunnussävel. Mönkijöihin tarvittaisiin Suomessa myös varoituskuvat. Isoin varoituskuva, se jossa päätön mönkkärikuski kysyy vastaantulijalta tekstiviestillä tietä, liehuisi kolmen metrin korkeudessa ajokin piiskalipussa. Kun meitä varoitetaan, voidaan sanoa, että on varoitettu. Pohjimmiltaan on kyse elämänlaadusta, valinnoista ja siitä miten päivä ja elämä voi yllättäen mennä pilalle, itseltä ja muilta. Siksi haluaisin varoitustekstit myös ihmisiin. Kuvat ovat valmiina. Selässä lukisi monella Sosiaali- ja terveysministeriön vaatimuksesta: VAROITUS. LÄPEENSÄ TÖYKEÄ IHMINEN. Toisella olisi: VAROITUS. MASENTUNUT JA ARVAAMATON. Rikkinäiseenkin nahkatakkiin saa ommeltua: VAROITUS. OMISTAA VÄKIVALTAGEENIN. Ja kävelykadun liepeillä vilisi selkälappuja: YLEENSÄ HUMALASSA. PATOLOGINEN VALEHTELIJA. Moni kiittäisi jälkeenpäin, jos rasvatukkaisen pikkutakkikaverin selässä olisi ollut varoitustarra: NARSISTI. RUOKKIMINEN KIELLETTY. Ja sitten kun kynnys varoitustarroille madaltuu, saattaa nähdä ihmisotuksen selässä jopa varoitustekstin: IRONIAN VILJELIJÄ. Sitten meitä vasta olisi varoitettu ja voisimme aloittaa elämämme suunnittelun puhtaalta pöydältä. Maallikkosaarnaaja Maasola

Marsiin haluaisi muuttaa peräti 202 586 ihmistä. Näin monta ihmistä nimittäin pyrkii mukaan Hollantilaisen Mars One-järjestön avaruushankkeeseen, jossa aiotaan lähettää 2020-luvulla ihmisiä Marsiin pysyvästi asumaan. Ensin sinne muuttaa neljä ihmistä vuonna 2027 ja sitten kahden vuoden välein lähetetään lisää ihmisiä, kunnes Marsissa elää 24 hengen siirtokunta. Matkasta aiotaan tehdä tosi-tv-ohjelma, jonka lähetysoikeudet myydään kalliilla ja jolle hankitaan sponsoreita. Näin projekti rahoitetaan. Marsiin on matka 56 - 400 miljoonaa kilometriä. Etäisyys vaihtelee sen mukaan missä kohtaa Maa ja Mars ovat radoillaan. Reissu kestää yhteen suuntaan 5-9 kuukautta. Eli Marsissa käymiseen ei ihan vuorotteluvapaa riitä. Tosin suomalainen innovaatio sähköpurje voi mullistaa totaalisesti myös avaruusmatkailun. Tähän keksintöön tulee käytännön varmistus kun Aalto-1 nanosatelliitti laukaistaan avaruuteen vuoden 2016 helmi-maaliskuussa. Yhteensä 53 erillistä Mars -ohjelmasta onnistuneita on 22 kpl. ja epäonnistuneita 31 kpl. Onnistumisien määrä kasvaa mitä lähemmäksi nykyaikaa tullaan. Ongelmat eivät ole aina olleet teknisiä, vaan osin huolimattomuudesta johtuvia: Mittayksiköt olivat menneet sekaisin, tietokoneita oli ohjelmoitu väärin ja laitteisiin oli jätetty teipinpaloja. Nasan lanseerasi myös ohjelman nopeammin, edullisemmin ja paremmin. Tämä osoittautui Mars-tutkimuksen kannalta kohtalokkaaksi. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana Mars-tutkimuksen epäonnistumisia ja onnistumisia analysoi tutka- ja avaruusteknologian tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitokselta.