Podcasts about kotiin

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

TOIVEAIHE! Tätä on toivottu ja nyt vastataan kysymyksiin liittyen toisen koiran hankintaan tai tarkemmin toisen koiran kotiin saapumiseen. Miten tutustuttaa koirat toisiinsa? Entä jos toisella koiralla on joitain haasteita, tarttuvatko ne pennulle? Tuu seuraamaan http://www.instagram.com/perusasentopodcast

Ruokaboksin toimitusjohtaja Juhana Rintala kertoo miten suomalaiset saavat ruokansa kotiin saakka. Yksi ratkaisu Suomen keskittyneillä markkinoilla on Ruokaboksi. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Ruokaboksin kanssa. 00:00 Juhana Rintalan tausta Rimi Baltic johtoryhmässä Latviassa ja ICA:ssa Ruotsissa 03:30 Ruokaboksin perustamisen taustat 2017. Meal Kit toimialan nousu 07:20 Ukrainan sota siirsi fokusta kansvusta kannattavuuteen ja kassavirtaan rahoitusmarkkinoilla 08:20 Kasvuyhtiöiden arvonmääritys kasvun, kannattavuuden ja asiakaspidon funktiona painottaa nyt kahta jälkimmäistä 10:55 Miten Ruokaboksi toimii tilaajan näkökulmasta. Lapsiperheet ja nirsot lapset 12:50 Oda kuoli rahoitusmarkkinoiden vuoksi 14:00 Suomen keskittynyt ruokamarkkina - S- ja K-ryhmät. Uusi-Seelanti. Heinon Tukku ja Valio 16:45 Choke point eli kuristuspiste Suomen ruokamarkkinoilla 17:20 Tehokkuus ruoan verkkokaupassa on tärkeää. Myymäläkeräilytyöstä ei makseta. Kotiinkuljetus 20:30 Hello Fresh on toimialan jätti, Ruokaboksi itäisessä Euroopassa 22:25 Laajentumisstrategia Wolt ja Bolt-taktiikalla 23:45 Kuluttajaa joka haluaa syödä kotona hemmotellaan monella liiketoimintamallilla 25:00 Respetiikka eli mitä syödään. Asiakkaat (myös lapset) kertovat milloin ruoka toimii ja milloin ei 26:50 Välikäsiä ei ole, tuoretta ja terveellistä ruokaa suoraan kotimaasta ja hyviltä kumppaneilta 29:09 D2C suoramamarkkinointi. Influensserit kuten Vappu Pimiä ja Sami Miettinen :) 30:40 Uusavuttomuus ruoanlaitossa 31:35 Ruokaboksin työyhteisö. Työelämä-koti-tasapaino 33:35 Uudet markkinat kassavirtapositiiviseksi kahdessa vuodessa. Kaupunki kerrallaan eteneminen 36:20 TIlaukset keskitetään yleensä kerran viikossa. Ei hävikkiä, ylitarjontaa tai varastoja 38:15 Ruokahävikki jopa kolmannes nykyjakelumallilla. Ruokaboksi minimoi myös reseptihävikin ja maksimoi tuoreuden 41:30 Verkkokauppa toimii suoraan https://www.ruokaboksi.fi kautta 42:00 #neuvottelija Juhana Rintala Sisäpiiri 30 - Näin lopetat kahvin juonnin!

Neuvostoliiton pelko, seikkailumieli ja isän konkurssi toivat Ruotsiin 1950-luvun nuoret Arvo Lattusen, Aira Lepistön ja Virpi Korhosen. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. 1950-luvun Suomi oli sodan runtelema ja maata jälleenrakennettiin. – Suomi oli ikävä maa, toteaa Arvo Lattunen ja kertoo olleensa yhä peloissaan, että Suomen sotavihollinen, Neuvostoliitto, vaikeuttaisi elämää Suomessa.Hän päätti muuttaa Ruotsiin 50-luvun alussa, ja olihan hänellä toinenkin syy muuttoon. Silloinen tyttöystävä oli jo aikaisemmin tullut Tukholmaan.Tyttöystävä auttoikin alkutaipaleella. Hänen ansioistaan kellosepäksi valmistunut Arvo sai heti työpaikan, vaikka ei osannut sanaakaan ruotsia.Elämä uudessa maassa lähti hyvin käyntiin. Arvo urheili, kävi tansseissa Alenin tanssiravintolassa ja tienasi niin paljon rahaa, että pystyi ostamaan unelmiensa Vespan. – Se oli niin ihmeellistä, että täältä sai hedelmiä ja kaikkea hyvää, mitä Suomesta ei saanut.Asunnon hankkiminen Tukholmassa oli kuitenkin hankalaa huutavan asuntopulan takia.– Onnistuin vuokraamaan Östermalmilta huoneen. Se oli kamalan pieni, ja siinä oli hirveän huono sänky, muistelee Arvo.Äiti haukkui ja ihmetteli, miksi pitää lähteä maailman ääriinTurkulaisen Barkerin kutomon tyttö Aira Lepistö kuuli kesälomaltaan palatessaan, että Vetlandaan haettiin kutojia. – Töitähän minulla oli Suomessa, mutta ei asuntoa, kuittaa Airi.21-vuotias Airi päätti lähteä seikkailumielessä Ruotsiin, vaikka tuskin edes tiesi, missä Vetlanda on. Seuraksi lähti muutama muu tyttö Turusta.– Juna pysähtyi Nässjössä ja menin Epan tavarataloon. Ostin sieltä kattilan, ja se on minulla vieläkin tallella.Airin muuttopäätös ei ollut kaikkien mieleen, ja hänen äitinsä uskoikin, ettei ikinä enää näkisi tytärtään. Vetlandassa Airia odotti kalustettu huone ja työpaikka kutomossa.– Skånelainen työnjohtaja opasti ensimmäisenä työpäivänä, mutta en kyllä ymmärtänyt sanaakaan. Minulla oli kaksi pientä sanakirjaa ja niistä opettelin sanoja.Sain ottaa mukaani vain yhden nukenVirpi Korhonen oli alle kouluikäinen, kun hän perheineen muutti Tukholmaan. Hänen isänsä oli muuttanut Ruotsiin jo aikaisemmin. Isän firma oli mennyt konkurssiin Suomessa, ja uudet haasteet vetivät hänet Ruotsin puolelle.– Isän piti tulla meitä vastaan Tukholman Skeppsbrolle, mutta hän olikin nukahtanut ja unohtanut, että olimme tulossa. Onneksi äiti tiesi, missä hän asuu ja löysimme perille.Uusi asuinmaa ei saanut Virpiä hullaantumaan. Lähinnä häntä harmitti, että piti luopua miltei kaikista leikkikaluista. Äiti antoi ottaa mukaan vain yhden nuken.Korhoset asuivat ahtaasti ensin Tukholmassa ja sitten Nynäshamnissa.– Meillä oli huone ja keittiö ja siinä asui viisi henkeä. Sitten saimme vähän suuremman asunnon, kaksi huonetta ja keittiön.Virpi Korhosen huippuhetkiä 50-luvulla olivat lauantait, jolloin työnjohtaja toi isälle palkan kotiin. – Se oli mahtavan paksu nippu tuhannen kruunun seteleitä. Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Sergey on käynyt poistattamassa kaikki ihokarvansa laserilla ja kertoo rehellisen kokemuksensa hoidosta. Sini puolestaan muistelee, kuinka jäi Palefacen kanssa tienvarteen, eikä tilannetta pelastanut muu kuin taksimatka lähimmälle bensa-asemalle! Kaksikko keskustelee lisäksi itselleen tärkeistä albumeista.

Vaka kriisissä, turvaverkoista pulaa, korot nousussa ja puolueet uhkailevat leikkauksilla. Ajankohtaisessa kuulumisjaksossa mammat avautuvat mikä mieltä painaa ja puivat tämän hetken haasteita elämässä sekä yhteiskunnassa.

Jakson sisältö: Vuonna 2022 ladattavien autojen osuus uusien henkilöautojen 80 252 kappaleen myynnistä oli 37,58 prosenttia. Siitä sähköautojen osuus oli 17,79 prosenttia ja ladattavien hybridien osuus 19,79 prosenttia.   Tärkeä kysymys on, mitä on syytä ottaa huomioon ladattavaa auto hankkiessa, jos haluaa ladata auto myös kotona?   Entä mitä on syytä ottaa huomioon, kun on hankkimassa latauslaitetta kotiin? Minkälaisia erilaisia latauslaitteita on olemassa? Mikä laite tarjoaa hyvän hinta-laatusuhteen? Mikä laite on parasta mitä rahalla saa? Miksi? Näihin kaikkiin kysymyksiin vastaa KaaraTV Podcastin vieras ja latauslaitteita sekä -varusteita myyvän verkkokaupan EV Aseman yrittäjä Niko Kronqvist. Tutustu EV Aseman tarjoamaan

OVV Asuntopalvelut Turku tilasi laatikollisen Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjoja. Yrittäjä Johanna Manner: ”Meillä OVV Turun toimipisteessä uskotaan pitkäjänteiseen asuntosijoittamiseen ja pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan kasvuun tähtäävä ajattelu on linjassa sekä asiakkaidemme että yrityksemme tavoitteiden kanssa.” Kiitos tilauksesta. Jos toimit asuntosijoittajien ja vuokranantajien parissa ja halaut tilata suuremman määrän kirjoja, ole yhteydessä harri@ostanasuntoja.com UUTTA! Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssi. Tutustu ja tilaa kokeneiden asuntosijoittajien Harri Hurun ja Niina Huhtalan verkkokurssi kurssin nettisivuilta. Kiitos sponsoreille Suomen Vuokranantajat ja Sijoitusasunnot.com. Mitä keinoja 10 %:n alennuksen sijaan voisi yrittää, jos markkina todella on sellainen, että vuokralaisilla on varaa valita eli tarjonta ylittää selvästi kysynnän? Silloinhan yksittäiselle vuokranantajalle kyse on vain siitä, että hän löytää asuntoonsa vuokralaisen. Sijoitusasuntoja ostettaessa yksi tekijä aloittelijasta seuraavalle tasolle siirtymisessä on sisäistää konsepti, jossa asuntosijoituksen kannattavuus koostuu kauppahinnasta ja kaupan ehdoista. Ei siis pelkästään kauppahinnasta. Samaa ajattelua voi soveltaa, kun tehdään kauppaa vuokra-asunnosta vuokralaiskandidaatin kanssa. Se on markkinointia, myyntiä ja neuvottelua siinä, missä sijoitusasunnon myyminen ja ostaminen on. Käyn läpi 10 itse käytännössä kokeilemaani keinoa, joita voi pohtia, löytyisikö sieltä ratkaisua. Onko sinulla lähipiirissä 14-25 -vuotias nuori, joka opettelee tekemään itsenäisiä rahapäätöksiä. Ostan Asunto Podcastissakin vierailleet Terhi Majasalmi #31 ja Minna Nikula #102 ovat julkaisemassa Vaurastuvan Nuoren Rahakirjan, jossa käydään läpi, miten eri päätökset vaikuttavat nuoren omaan talouteen, ja miten nuori voi suunnitella itselleen sopivat päätökset. Ennakkotilaa joulukuussa ilmestyvä kirja osoitteesta vauraat.fi Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Sijoitusasunnot.com tarjoaa hyvätuottoisia sijoitusasuntoja alle markkinahintojen ja arvokasta tietoa sekä ajankohtaisia näkemyksiä asuntosijoittamisesta. Käy katsomassa nettisivut, uusimmat kohteet, liittymässä sähköpostilistalle, lataamassa ilmaiset asuntosijoittajan työkalut ja katsastamassa uusimmat artikkelit osoitteesta sijoitusasunnot.com. Tosi laadukas opas: Sijoitusasunnon valokuvaus ja kuvien editointi nykyaikaisella kännykällä Pistä muuten Sijoitusasunnot.com YouTube -kanava tilaukseen Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: ”Kuka tahansa voi olla vuokranantaja – kuka tahansa voi asua vuokralla. Asuntosijoittajan tai sellaiseksi aikovan mielessä liikkuu monia kysymyksiä. Miten tunnistaa hyvä sijoituskohde? Miten onnistua vuokralaisvalinnassa? Mitä vuokrasopimukseen tulee kirjata? Mistä apua ongelmatilanteisiin? Tietoa tarjoaa Suomen Vuokranantajat – hyvien vuokranantajien yhteisö, jonka jäsenenä vuokranantaminen on palkitsevampaa, turvallisempaa ja helpompaa. Liity joukkoon: vuokranantajat.fi.” Kovakantisen Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilaaminen onnistuu asuntosijoituskirja.fi -sivuilta ja koodilla KOTIMATKA saa 30 %:n alennuksen. UUTTA! Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssi. Tutustu ja osallistu kokeneiden asuntosijoittajien Harri Hurun ja Niina Huhtalan valmennukseen kurssin nettisivuilta.

Puurojengin kolmannessa jaksossa käsitellään muuttoa uuteen kotiin. Minkälainen on unelmien asunto, joka tuli vastaan täysin yllättäen? Oletko sinä muuttomasokisti? Entä mitä tehdään kuntosalin pikkujouluissa? Host: Tomas Grekov Palautetta / Ajatuksia: @tomasgrekov (Instagram)

Sini ja Sergey jakavat ihanimmat ja kamalimmat lomakokemuksensa. Toinen on päässyt yksityislentokoneella auringon lämpöön, kun toiselta taas evättiin pääsy yökerhoon sandaalien takia. Kaksikko jakaa vinkkinsä, minne kannattaa lomalla suunnatta ja minne ei todellakaan kannata mennä.

Elli kertoo nosekoekokemuksestaan, joka liittyy vahvasti jakson otsikkoon. Puhutaan ohjaajan oppimisesta ja onnistumisesta. Lisäksi lopuksi päivitetään Irman terveyskuulumiset. Seuraa meitä somessa: http://www.instagram.com/perusasentopodcast Liity myös chat-ryhmään: https://www.facebook.com/groups/1606220286213046 Alkumusiikki: JRRO-bändi

HotLipsin ketjuomistaja Samuli Katainen vieraili Radio Voiman Iltapäivässä juttelemassa Minni Salmisen kanssa aikuisten leikeistä, leluista ja leikkimielisyydestä. - Varmasti nostaa jännitystä päivän aikana, jos saat aamulla pikkutuhman tekstiviestin, että kävin tuossa liikkeessä ja arvaas, mitä ostin. Ei varmasti mene kumppani kaljakuppilaan, vaan tulee kotiin pikaisesti! Katainen kertoi, että Lahdessa ollaan samanlaisia kuin muissakin kaupungeissa, mitä tulee aikuisten leluihin. - Ei lahtelaiset ole sen "pervompia tai siveyden sipulimpia" kuin muuallakaan. Tarkemmin pohdittuaan Katainen muisti kuitenkin muutaman erikoisen pointin lahtelaisista. - Luova hulluus täällä on ihan ok - ja teillä on mäkimonttu ja muuta täällä, että ei kai se Suomen Chicago ihan tyhjästä tule.

Radio Voiman rakastettu ääni Minni Salminen palaa taajuudelle maanantaina 24.10. klo 13.00. Pitkän linjan media-alan ammattilainen on innoissaan ja jopa tunteellinen, kun pääsee rakastamaansa työhön kuuntelijoiden äärelle. Kuuntele Minnin tunnelmat Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa.

Talouspuhetta ohjelmasarjan syksyn neljännen jakson aiheena on turvallisesti uuteen kotiin. Vieraina jaksossa ovat asiakkuuspäällikkö Tomi Kilpeläinen OP Pohjois-Savosta ja kiinteistönvälittäjä Saija Miettinen OP Koti Itä-Suomen Kuopion toimistolta. Haastattelijana: Hanna Hahl

Ränt alert! Miten esikoisen all-pink-everything avasi silmät feminismiin? Miten excelöidä tulot vanhempainvapaalla ja mitä miesporukoiden kalja-illoissa puhutaan äitien velvollisuuksista. Natan puoliso Jontte kertoo kahden lapsen isän näkökulman tasapuoliseen perhe-elämään.

Pentuasiaa! Jutellaan pennun matkasta kasvattajalta kotiin ja toisaalta kodista treeneihin. Studiossa Elli Kinnunen ja Ninja Korpelin. Seuraa meitä somessa: http://www.instagram.com/perusasentopodcast Liity myös chat-ryhmään: https://www.facebook.com/groups/1606220286213046 Alkumusiikki: JRRO-bändi

Mariupol on raunioina, ja kiovalaisessa 45 neliön asunnossa on nyt ahdasta: vanhemmat ja kolme aikuista lasta yrittävät tulla toimeen keskenään.

Tänään Mukilliselle Motivaatiota saadaan vieraaksi Irma ”Imppu” Furu ja hän jakaa elämänsä tarinaa ja siitä, kuinka 27 vuoden jälkeen Jumala johdatti hänet takaisin seurakuntayhteyteen.

Venäjällä juhlitaan joulua 7. tammikuuta, ja vankilassa istuvien vanhempien viestejä lapsille viedään perille joulukuusta alkaen aina helmikuulle saakka. Avainmedia lähetysjärjestön Venäjän työn asiantuntija Heikki Jäntti

Pandemian vuoksi asetetut rajoitukset ovat saaneet aikaan sen, että isät ja äidit vankilassa ovat odottaneet entistä hartaammin ”Isi, tule kotiin!” -kampanjan ”posteljooneja”. Tämä antaa kampanjalle tavallista enemmän merkitystä. Avainmedia lähetysjärjestön toiminnanjohtaja Marko Selkomaa ja venäjän työn koordinaattori Heikki Jäntti

Voiman iltapäivässä Antti Railio kertoo mm. minkälainen joulunajan kirkkokonsertti on lauantaina tiedossa Ristinkirkossa, jouun merkityksestä ja muita kuulumisia.

Anne Takalan opetus Lahden Kohtaamispaikassa 17.10.2021 aiheesta: Tervetuloa kotiin. Opetuksessa käsitellään Joosuan kirjan sanomaa.

Cityn aamussa pohdittiin, miten sähköposti pitäisi sitten kuitata, ja missä Mikko Koivun ero käsitellään? Puhetta myös Turun kaupungin laskuhelvetistä, johon aamu löysi ratkaisun joko Passeli Prosta tai maailman isoimmasta jääkaapista. Sen lisäksi puhuttiin NHL:n pukusäännöstä sekä maailman kalleimmista kotiin lähetetyistä terveisistä.

Perheen perustaminen mullistaa elämän sekä pakottaa miettimään taloutta aivan uudella tavalla. Tässä jaksossa keskustellaankin perheiden taloudesta erilaisten tukien näkökulmasta. Kuinka nopeasti perheenlisäyksestä tulee ilmoittaa työnantajalle? Kuinka kotiäitys vaikuttaa omaan talouteen? Miten varmistaa vanhempien tasa-arvo? Entä miten eläkemaksut liittyvät lapsiin?Jaksossa Jasminille ja Kaisalle tukiviidakkoa avaa Kelan etuuspäällikkö Johanna Aholainen.

Avotakan Miia Kauhasen ja Kari-Otso Nevaluoman vieraaksi saapuu sisustusarkkitehti Anna Tiula Helsinki Interiorsista, joka tekee biofiilista suunnittelua. Puhumme biofiliasta ja luontoyhteyden vahvistamisesta sisustamalla. Miten luontoa voi tuoda kotiin, ja miten se parantaa hyvinvointia? Uusi jakso luvassa taas kahden viikon kuluttua!

Ote Juhani Ahon lastusta Kotiin kokoelmasta Lastuja. WSOY 1891. Mietelauseen on valinnut Jukka Kuosmanen. Lukijana on Timo Teräsvuori.

Kannattaako töitä viedä kotiin? Entä jos työtehtävä itsessään on jotain mistä nauttisi myös vapaalla?

Isyyttä tutkinut Petteri Eerola kertoo, millainen on hyvän isän normi nykyään. Miksi silti niin moni isä jättää käyttämättä perhevapaita? Miksi isien puhe kielteisistä tunteistaan on avain myös poikakulttuurin pehmenemisessä? Kenen isyydestä tai isyystoiveista emme vielä puhu? Pandemiavuosi on vienyt monelta naisilta innon meikkaamiseen ja itsensä puleeraamiseen. Johtaako tauko pysyvään muutokseen vai kasvavat ulkonäköpaineet, kun sosiaalinen elämä taas palautuu ennalleen? Iloitsemme siitä, että koronarokotteiden turvallisuudesta raskaana oleville tulee koko ajan lisää tietoa. Suuri feministi vastaa, miksi äiti ei pääse järkeilemällä eroon vanhemmuuden suorituspaineista.

Miten Teknologiateollisuus ravistelee työmarkkinapolitiikan perusteita? Entä miksi liikkumisrajoitukset ovat niin hankala paikka hallitukselle? Vieraana Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Teemu Luukka. Toimittajina Olli Seuri ja Robert Sundman. #jetp

Onko Suomi oikeasti niin tasa-arvoinen kuin mitä usein kuulemme? Tällä kertaa juttelemme (epä)tasa-arvosta Suomessa; niin arkisesta naisvihasta kuin väkivallasta naisia kohtaan sekä Naton tekemästä tutkimuksesta jossa käsitellään Suomen nykyisen hallituksen kohtaamaa kohtuutonta naisvihaa ja nettihäiriköintiä. Tasa-arvokeskustelujen trendatessa joudumme usein kohtaamaan #NotAllMen -häshtägin, joten käymme myös perinpohjaisesti läpi miksi se on niin ongelmallinen. instagram: @rajatonpodcast @jullanofficial @ronjaviliina Musiikki: audionautix.com LÄHTEET: https://www.talouselama.fi/uutiset/nato-raportoi-suomen-hallitukseen-kohdistuvasta-nettihairinnasta-sanna-marin-listaa-tolvaisyja-osaamaton-kokematon-sokoksen-kassa-tytto/75096989-95b1-41dc-8d7f-9354376abab0 https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0df6edf3-cd47-487f-92f3-be878a3d629a https://yle.fi/uutiset/3-11793132 https://yle.fi/uutiset/3-11458716 https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007867076.html https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/naisviha-ja-sovinismi-puhuttavat-mutta-miten-miehen-tulisi-reagoida-keskusteluun-tarve-on-isolle-asennemuutokselle/8094614 https://www.aamulehti.fi/kolumnit/art-2000007869076.html https://www.amnesty.fi/tyomme/teemat/naisiin-kohdistuva-vakivalta/ https://www.amnesty.fi/vetoomukset/tieto-toiminnaksi-loppu-naisiin-kohdistuvalle-vakivallalle/

Eli, kokeilin uudelleen, saanko tämän tänne ladattua yhtenäisenä äänitteenä, kun se aiemmin ei onnistunut, mutta nyt vaikuttaa siltä, että siinä se siis on = ) Kun, olinhan sen jo kerran osissa tuonut ja sitten poistin kun luulin saavani, enkä saanutkaan. Tämä on siis se vuoden lopulla kirjoittamani. Nähtäväksi jää, miten näitä kokoaa, jos yhteen... Iloa ja siunausta mahdolliselle kuulijalle!

Vuonna 1992 suuressa viisaudessani myin vuosien saatossa keräämäni Iron Maiden -kokoelman hyvälle ystävälleni. Nyt lähes 30 vuotta myöhemmin nuo levyt ovat palanneet kotiin. Tässä niiden tarina. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg.

Kolmas paluumuuttaja KTP:n ensi kauden Veikkausliigamiehistöön on hyökkääjä Matias Tamminen. Pari vuotta RoPS:ssa viettänyt Tamminen palaa KTP:n paitaan lainalla turkulaisesta FC Interistä. Hyökkääjäkolossin tavoitteena on takoa ennätystehot kasvattajaseurassa ja auttaa KTP menestymään. Toimittajana Ville Makkonen.

Otetaan yhdet! -podcastin tarjoaa Kalevalakasino.Vuoden viimeisessä setäsessiossa Pastori ja Repe-setä keskustelevat mm. siitä, miten toisen ihmisen liiallinen jalustalle nostaminen voi vaikuttaa parisuhteen dynamiikkaan. Al-Holin leiriltä Suomeen palanneet isis-äidit herättävät myös lausunnontarvetta. Näin joulunaikaan pohdimme myös alkoholin vaikutusta lapsiperheiden joulunviettoon. Herkullisista kotimaisista juomista vastaa Arctic Kombucha.Viralliset Otetaan yhdet! -jatkot Wallis Skattalla.Uljaat urosvartalot vaatettaa Les Deux ja SA1NT.Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen kokeilukuukausi koodilla otetaanyhdet.

Toinen paluumuuttaja tulevan kauden KTP:n Veikkausliigamiehistöön on kokenut keskikenttäpelaaja Johannes Laaksonen. SJK:n paidassa menestystä niittänyt Laaksonen haluaa tulevalla kaudella dominoida vihreävalkoisten keskikenttää ja lupaa vetää tarpeen tullen myös sukille. Toimittajana Ville Makkonen.

Radio Voiman Kristoffer ignatius pirautti Päällikkötonttu Olli Ojalalle, joka johtaa tiiminsä kanssa Juhlapuu yritystä Hollolassa. Päijät-Hämeen lisäksi Juhlapuu myy joulukuusia laajalti Etelä-Suomessa. Joulukuusien sesonki on käynnissä parhaillaan ja kuusia on myynnissä jouluaattoon saakka. Pitkät perinteet omaavan Juhlapuu Oy: n periaate on aina ollut myydä vain suomalaisia joulukuusia. Etenkin tänä vuonna kuluttajat ovat halunneet valita kotimaisia kuusia jouluksi ja tukea näin kotimaista ja paikallista yrittämistä. Kuuntele haastattelu, missä selviää miten kuusi säilyy hengissä kotona ilman neulasten karistamista. Kaiken lähtökohta on vesi, mutta mitä joulukuusiammattilainen kertoo sokeripaloita, Fairysta ja ilman kostuttamisesta? Ovatko ne tarpeen vai täyttä urbaanilegendaa? Juhlapuu kotisivut Kuuntele koko haastattelu:

Kotcastin toinen tuotantokausi käynnistyy! Kauden ensimmäisessä jaksossa vieraana on paluun Kotkaan ja KTP:n paitaan tekevä Aleksi Tarvonen. Vuodet Ilveksessä ja KPV:ssa ovat kasvattaneet Tarvosesta niin henkisesti, kuin fyysisestikin paremman pelaajan ja nyt "Taren" tavoitteena on lyödä läpi Veikkausliigassa. Toimittajana Ville Makkonen.

Avainmedia kerää ja välittää varoja ympärivuotiseen Isi, tule kotiin! -projektiin. Varoilla seurakuntalaiset pitävät yllä Venäjällä vankilassa olevan äidin/isän ja sukulaisten hoitoon tai lastenkotiin jääneen lapsen suhdetta. Avainmedia lähetysjärjestö toiminnanjohtaja Niilo Närhi

Perhevapaiden käyttäjistä 90 prosenttia on naisia ja 10 prosenttia miehiä. Naurettavaa! Jaan Siitonen jäi puoleksi vuodeksi kotiin lapsensa kanssa, ja pitää tätä taloudellisesti nerokkaana ratkaisuna.

Voiko keikkapukeutumisesta jutella kokonaisen podcastjakson? No todellakin! Tässä jaksossa kuulet siis kaiken keikkalookeista sekä sen, mitä keikkavaatekämmejä flikoille on käynyt.

Miten yhteiskunnassamme suhtaudutaan perhe-elämään aktiivisesti osallistuviin isiin? Havaintoja parisuhteesta -podcastin tässä jaksossa pohditaan, mill…

Leijonien mestaruuspokaali viime vuoden keväältä on saapunut Suomen Jääkiekkomuseoon Vapriikkiin.

On an October afternoon in 2018, Mari was going to pick up her daughter Veera from daycare. When she arrived, she was told Veera had already left.Find Mari’s blog at surupaivakirja.fi and her Instagram account at surupaivakirja.This episode details domestic violence and a crime against a child – it will not be suitable for all. If you or someone you know is in a similar situation, help is available for you: in Finland, you can call Naistenlinja at 0800 02400 or Nollalinja at 080 005 005. In an acute situation, please reach out to the emergency exchange.If you are able to and would like to help me with the costs of this podcast, you can do that on Patreon where you can donate as little as two dollars a month and in return, get exclusive access to ad-free episodes, scripts, bonus episodes on various topics and other nice rewards. Visit the page at https://www.patreon.com/truecrimefinlandArt is by Mark PerniaMusic is "Night" by VVSMUSICMy art store: https://society6.com/minnanenPodcast swag store: https://www.redbubble.com/people/tc-finland/shop?asc=uEmail: truecrimefinlandpod@gmail.comWebsite: https://truecrimefinland.squarespace.comFacebook group: https://www.facebook.com/groups/507039419636994/Twitter & Instagram: tc_finlandSources:Anna no. 43, 24.10.2019 p. 18–22: Kotiin tuotiin pelkkä eskarireppuHelsingin Sanomat 31.10.2018: Ivalossa lapsensa ja itsensä surmaamisesta epäiltyä miestä vastaan oli haettu lähestymiskieltoa viikko sitten, poliisi tutkii henkirikosta murhana https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005883815.htmlHelsingin Sanomat 29.5.2019: Ivalon perhesurma paljastui isän kostoksi entiselle puolisolle https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006124336.htmlIlta-Sanomat 1.11.2018: Ivalon henkirikosta tutkitaan murhana – isän epäillään ampuneen 6-vuotiaan tyttärensä ja itsensä https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005884861.htmlIlta-Sanomat 29.5.2019: Ivalon perhe­surma: isän kosto käynnistyi aamuisesta puhelin­soitosta – pannu­huoneen seinästä löytyi järkyttävä viesti https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006125188.htmlMTV Uutiset 30.5.2019: Kylmäävä viesti talon pannuhuoneessa kertoi Ivalon lapsenmurhaajan kostohaluista: "Olisiko kannattanut puhua?" – katso kuvat rikospaikalta https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kylmaava-viesti-talon-pannuhuoneessa-kertoi-ivalon-lapsenmurhaajan-kostohaluista-olisiko-kannattanut-puhua-katso-kuvat-rikospaikalta/7429970#gs.5w69d2Surupäiväkirja 30.5.2019: Ei niin kaunis rakkaustarina https://surupaivakirja.fi/ei-niin-kaunis-rakkaustarina/

Uhmataan tavallisuutta POKS-tyylillä. Tässä jaksossa Veronica ja Sita jakavat vinkkejä, joita kannattaa testata omalla vastuulla; Risto Räppääjä aamukahvilla voi pelastaa tai pilata päivän ja maastaveto toisella ihmisellä joko toimii tai ei. Kotiin saa kylpylähenkeä saunomalla pimeässä ja TikTokista tuttu Level Up -vessapaperihaaste onnistuu myös ilman lemmikkejä. Joko olet kokeillut huonekasvi- ja viinipullo-treeniä? Fiilisteletkö Rahapajan Bella Ciao -hymniä vai tirkisteletkö salaa Temppareita? Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Ginger Joen kanssa.

Digitalisaatio on tuonut helpotusta moniin arkisiin toimiin: pankkiasiointi, viranomaispalvelut, ajanvaraukset, tilaukset ja ostokset tapahtuvat pitkälti verkossa. Digitalisaation hyödyt ovat täysin hyödyksi vain jos samalla huolehditaan tietoturvasta. Tärkein linkki kyberturvallisuudessa on ihminen itse. Erityisen tärkeää on huolehtia järjestelmien ja laitteiden tietoturvapäivityksistä ja salasanojen päivittämisestä säännöllisesti. Podcastissa kyberturvallisuusvinkkejä jakaa Turun ammattikorkeakoulun tietoliikenne ja tietoturva -tutkimusryhmän vetäjä, tutkimusvastaava ja yliopettaja Jarkko Paavola. Hostina Martti Komulainen.

Onko hallituksen perhevapaamalli radikaali? Mistä sosiaaliturvauudistus kannattaa aloittaa? Vieraana tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen Kelasta. Toimittajina Helmiina Suhonen ja Robert Sundman. #jetp

Milja Siikaluoma kertoo sadun Mirkku Muurahaisen pitkästä matkasta kotiin. Myran Mirkku och den långa vägen hem. En godnattsaga av och med Milja Siikaluoma.

Kauden avausjaksossa studioon saapuvat hakkeri, yksityisyyteen perehtynyt tietoturva-asiantuntija ja juristi. Miltä näyttää tavallisten laitteiden käyttöönotto lain ja yksityisyyden näkökulmasta? Mitä tietoa laitteet lähettävät maailmalle käyttäjän sitä ehkä tiedostamatta? Jaksossa tutkitaan epäilyttävää verkkoon kytkettävää vedenkeitintä, älykaiuttimen käyttöehtoviidakkoa, sekä kannettavan tietokoneen verkkoliikennettä käyttöönoton yhteydessä. Juuso Pekkisen haastateltavina ovat valkohattuhakkeri Iiro Uusitalo, Effi ry:n asiantuntija Mikko Kenttälä, sekä teknologiaoikeuteen perehtyneen asianajotoimisto Dottirin Johanna Rantanen. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin kahdelta ja Yle Areenassa.

Vilma Alina on lahjakas muusikko, joka sai levytyssopparin ihmeellisten sattumusten kautta. Tarinaan liittyy luvaton bileilta Sveitsissä, mokatut pääsykokeet ja Anssi Kela. Kaiken tämän jälkeen alkoi musiikin kova työstäminen, jossa nuoren taitelijan piti tottua tiukkaan palautteeseen.

Kaupallinen yhteistyö: Desenio. Millainen sisustuspersoona sinä olet? Koti on paikoista henkilökohtaisin, mutta mitä jos asuinkumppanin kanssa onkin aivan eriävät näkemykset siitä, millainen sisustus on kaunis ja viihtyisä? Afterworkin äärellä pohditaan, millaiset asiat tekevät kodin ja jaetaan omia sisustusvinkkejä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kun matkustaa yksin, jo yhteen päivään mahtuu monta tunnetilaa. Niin myös matkalla nauhoitettuun jaksoon, jossa puhun kuulumisen ja kuulumattomuuden tunteesta, kodin löytämisestä itsestään, suhteeseen antautumisesta ja elämäntehtävän kirkastumisesta. Nessupaketin olisin voinut varata viereen, mutta en tajunnut... JAKSOSSA MAINITTUA Verkkokurssi Oman voiman kesä, ilmoittautuminen avoinna 30.6. asti: https://www.katrisyvarinen.fi/oman-voiman-kesauml.html

Äitienpäivä on yhden suomen rikoshistorian tunnetuimman murhan vuosipäivä. Vilja Eerikan murhasta on tänään seitsemän vuotta ja se on hyvä syy keskustella kansaamme järkyttäneestä tapauksesta.

Käymme viimeisessä Lontoon-jaksossa visiitillä Styks-joen tuolla puolen. Ikimuistoisen viimeisen esityksen lisäksi pohdimme, onko Lontoo musikaalifanille pakollinen matkakohde ja mietimme, miten sikäläinen teatterikulttuuri eroaa meikäläisestä. Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Vieraana Viljatuuli Ylikoski. Spiikki: Niina Markkanen. Välikemusiikki: Tässä jaksossa lainataan Kevin MacLeodin kappaletta OctoBlues (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/ Jakson tarjoaa Helsingin Kaupunginteatteri.

Yvonne Wirnes ja hänen lapsensa joutuivat tuhopolton uhreiksi 26. elokuuta 2005. Yvonnen ex-mies ei kestänyt jätetyksi tulemista ja teki huumepäissään hirvittävän teon: sytytti perheensä tuleen. "Alussa hän oli tosi mukava ja charmikas. Kaikki tykkäsivät, että onpa mukava mies. Pikkuhiljaa, sitten kun tulin raskaaksi, hän muuttui, lopulta en uskaltanut sanoa edes omia mielipiteitäni." Yvonne ajatteli lastensa parasta ja jätti miehen, kun kävi ilmi, että hän käyttää huumeita. Yhtenä päivänä mies oli oven takana, sanoi tuovansa vaatteita silloin puolitoistavuotiaalle pojalleen. Yvonne päästi hänet sisälle, he joivat kahvit parvekkeella, mies kysyi voisivatko he olla uudelleen yhdessä. Yvonnen vastaus oli kielteinen. Silloin mies otti kassistaan kanisterin, kaatoi bensiiniä Yvonnen ja heidän pienen poikansa päälle ja sytytti heidät tuleen. Tuhopoltto tapahtui elokuussa 2005. Nyt Yvonne asuu poikiensa kanssa rivitalossa ja käy osapäivätöissä. Lähes sadan leikkauksen jälkeen hän on saanut itselleen kasvot ja kroppa toimii, vaikka palanut iho kiristää. "Hyvät ystävät ovat tärkeitä, pitää karsia pois ne jotka antavat huonoa energiaa. Läheiseni näkevät, että olen sama Yvonne kuin ennenkin." Haastattelija: Soili Huokuna.

Kaisa Kuurne on isänsä Simo Kuurneen kanssa kirjoittanut kirjan ihmisyyden peruskysymyksistä ja miten sisällämme asuvan orvon asetelma ilmenee elämässämme.

Sallan saarna Varikkomessussa Tesoman kirkossa 4.11.2018 Matt. 6:25-34

Jyri Uurtimo 22.4.2018

Tervetuloa kotiin, Panu Pitkänen by Verkosto

Jukan jouluisassa tarinassa Johanneksella on kiire päästä takaisin kotiin jakamaan lahjoja. Mutta miten käy kun mursunviiksinen bussikuski asettuu poikkiteloin?

Uusi varhaiskasvatussuunnitelma vaikuttaa päiväkotien arkeen.Uskontokasvatus on korvattu katsomuskasvatuksella. Mitä ja miten lapselle saa puhua uskonnosta, jos uskontoon ei saa häntä sitouttaa? Uhkaako monikulttuurisuus kristinuskon asemaa? Keskustelemassa ovat opetusneuvos Ulla Laine Opetushallituksesta, asiantuntija Heljä Petäjä Kirkkohallituksesta sekä Mellunkylän moskeijan imaami Abbas Bahmanpour. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Marko Martiskainen 1.10.2017

Panelistimme keskustelevat mm. Kotiin tulevista pömpeleistä, teknologiauutisten näkymisestä valtamediassa, mikrohetkistä, Pullervo-meditaatiosta sekä nuorisotyön omista applikaatioista. Teemaosiossa keskustellaan mm. Käyttäjäkokemuksen tärkeydestä, puettavista älylaitteista, innovaatioiden tukemisesta sekä tietoturvasta. Paikalla Hannu, Jarno, Juha, Marcus Vieraana Juha Kukka (Digitaalinen evankelista, Enfo) Ajankohtaiset Mary Meekerin internetrendit 2017 julki. Instagram stories on syönyt Snapchatin suosiota Ylilauta tekee jälleen hyvää. Keräsi 3999 euroa sairaalle miehelle. Pullervoa katseltiin 3 000 000 kertaa Aalto -yliopistolle lahjoitus älyautotutkimukseen Teema IoT eli asioiden internet Applikaatiot Jodel ei tarttunut Juhalle HeiaHeia (Jarno) Oikeasti nuorten asialla Ikean keittiönsuunnitteluohjelma

Ihanat Ipanat jakso 4 pureutuu mm. seuraavaan ajankohtaiseen kysymykseen: Mikä on sopiva ikä laittaa lapsi päiväkotiin? Lisäksi Väestöliiton Raisa Cacciatore ja Minna Oulasmaa vastaavat neljään muuhun kuuntelijakysymykseen! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kirjailija Erno Vaja kertoo opaskoirastaan (sketsi)

Neuvostoliiton pelko, seikkailumieli ja isän konkurssi toivat Ruotsiin 50-luvun nuoret Arvo Lattusen, Aira Lepistön ja Virpi Korhosen. 1950-luvun Suomi oli sodan runtelema ja maata jälleenrakennettiin.  Suomi oli ikävä maa, toteaa Arvo Lattunen ja kertoo olleensa yhä peloissaan, että Suomen sotavihollinen, Neuvostoliitto, vaikeuttaisi elämää Suomessa.Hän päätti muuttaa Ruotsiin 50-luvun alussa, ja olihan hänellä toinenkin syy muuttoon. Silloinen tyttöystävä oli jo aikaisemmin tullut Tukholmaan. Tyttöystävä auttoikin alkutaipaleella. Hänen ansioistaan kellosepäksi valmistunut Arvo sai heti työpaikan, vaikka ei osannut sanaakaan ruotsia. Elämä uudessa maassa lähti hyvin käyntiin. Arvo urheili, kävi tansseissa Alenin tanssiravintolassa ja tienasi niin paljon rahaa, että pystyi ostamaan unelmiensa Vespan. Se oli niin ihmeellistä, että täältä sai hedelmiä ja kaikkea hyvää, mitä Suomesta ei saanut.Arvo LattunenAsunnon hankkiminen Tukholmassa oli kuitenkin hankalaa huutavan asuntopulan takia. Onnistuin vuokraamaan Östermalmilta huoneen. Se oli kamalan pieni, ja siinä oli hirveän huono sänky, muistelee Arvo.Äiti haukkui ja ihmetteli, miksi pitää lähteä maailman ääriinTurkulaisen Barkerin kutomon tyttö Aira Lepistö kuuli kesälomaltaan palatessaan, että Vetlandaan haettiin kutojia.  Töitähän minulla oli Suomessa, mutta ei asuntoa, kuittaa Airi.21-vuotias Airi päätti lähteä seikkailumielessä Ruotsiin, vaikka tuskin edes tiesi, missä Vetlanda on. Seuraksi lähti muutama muu tyttö Turusta.Juna pysähtyi Nässjössä ja menin Epan tavarataloon. Ostin sieltä kattilan, ja se on minulla vieläkin tallella.Airi LepistöAirin muuttopäätös ei ollut kaikkien mieleen, ja hänen äitinsä uskoikin, ettei ikinä enää näkisi tytärtään. Vetlandassa Airia odotti kalustettu huone ja työpaikka kutomossa. Skånelainen työnjohtaja opasti ensimmäisenä työpäivänä, mutta en kyllä ymmärtänyt sanaakaan. Minulla oli kaksi pientä sanakirjaa ja niistä opettelin sanoja.Sain ottaa mukaani vain yhden nukenVirpi Korhonen oli alle kouluikäinen, kun hän perheineen muutti Tukholmaan. Hänen isänsä oli muuttanut Ruotsiin jo aikaisemmin. Isän firma oli mennyt konkurssiin Suomessa, ja uudet haasteet vetivät hänet Ruotsin puolelle.Isän piti tulla meitä vastaan Tukholman Skeppsbrolle, mutta hän olikin nukahtanut ja unohtanut, että olimme tulossa. Onneksi äiti tiesi, missä hän asuu ja löysimme perille.Virpi KorhonenUusi asuinmaa ei saanut Virpiä hullaantumaan. Lähinnä häntä harmitti, että piti luopua miltei kaikista leikkikaluista. Äiti antoi ottaa mukaan vain yhden nuken. Korhoset asuivat ahtaasti ensin Tukholmassa ja sitten Nynäshamnissa. Meillä oli huone ja keittiö ja siinä asui viisi henkeä. Sitten saimme vähän suuremman asunnon, kaksi huonetta ja keittiön.Virpi Korhosen huippuhetkiä 50-luvulla olivat lauantait, jolloin työnjohtaja toi isälle palkan kotiin.  Se oli mahtavan paksu nippu tuhannen kruunun seteleitä.  Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Neuvostoliiton pelko, seikkailumieli ja isän konkurssi toivat Ruotsiin 50-luvun nuoret Arvo Lattusen, Aira Lepistön ja Virpi Korhosen. 1950-luvun Suomi oli sodan runtelema ja maata jälleenrakennettiin.  Suomi oli ikävä maa, toteaa Arvo Lattunen ja kertoo olleensa yhä peloissaan, että Suomen sotavihollinen, Neuvostoliitto, vaikeuttaisi elämää Suomessa.Hän päätti muuttaa Ruotsiin 50-luvun alussa, ja olihan hänellä toinenkin syy muuttoon. Silloinen tyttöystävä oli jo aikaisemmin tullut Tukholmaan. Tyttöystävä auttoikin alkutaipaleella. Hänen ansioistaan kellosepäksi valmistunut Arvo sai heti työpaikan, vaikka ei osannut sanaakaan ruotsia. Elämä uudessa maassa lähti hyvin käyntiin. Arvo urheili, kävi tansseissa Alenin tanssiravintolassa ja tienasi niin paljon rahaa, että pystyi ostamaan unelmiensa Vespan. Se oli niin ihmeellistä, että täältä sai hedelmiä ja kaikkea hyvää, mitä Suomesta ei saanut.Arvo LattunenAsunnon hankkiminen Tukholmassa oli kuitenkin hankalaa huutavan asuntopulan takia. Onnistuin vuokraamaan Östermalmilta huoneen. Se oli kamalan pieni, ja siinä oli hirveän huono sänky, muistelee Arvo.Äiti haukkui ja ihmetteli, miksi pitää lähteä maailman ääriinTurkulaisen Barkerin kutomon tyttö Aira Lepistö kuuli kesälomaltaan palatessaan, että Vetlandaan haettiin kutojia.  Töitähän minulla oli Suomessa, mutta ei asuntoa, kuittaa Airi.21-vuotias Airi päätti lähteä seikkailumielessä Ruotsiin, vaikka tuskin edes tiesi, missä Vetlanda on. Seuraksi lähti muutama muu tyttö Turusta.Juna pysähtyi Nässjössä ja menin Epan tavarataloon. Ostin sieltä kattilan, ja se on minulla vieläkin tallella.Airi LepistöAirin muuttopäätös ei ollut kaikkien mieleen, ja hänen äitinsä uskoikin, ettei ikinä enää näkisi tytärtään. Vetlandassa Airia odotti kalustettu huone ja työpaikka kutomossa. Skånelainen työnjohtaja opasti ensimmäisenä työpäivänä, mutta en kyllä ymmärtänyt sanaakaan. Minulla oli kaksi pientä sanakirjaa ja niistä opettelin sanoja.Sain ottaa mukaani vain yhden nukenVirpi Korhonen oli alle kouluikäinen, kun hän perheineen muutti Tukholmaan. Hänen isänsä oli muuttanut Ruotsiin jo aikaisemmin. Isän firma oli mennyt konkurssiin Suomessa, ja uudet haasteet vetivät hänet Ruotsin puolelle.Isän piti tulla meitä vastaan Tukholman Skeppsbrolle, mutta hän olikin nukahtanut ja unohtanut, että olimme tulossa. Onneksi äiti tiesi, missä hän asuu ja löysimme perille.Virpi KorhonenUusi asuinmaa ei saanut Virpiä hullaantumaan. Lähinnä häntä harmitti, että piti luopua miltei kaikista leikkikaluista. Äiti antoi ottaa mukaan vain yhden nuken. Korhoset asuivat ahtaasti ensin Tukholmassa ja sitten Nynäshamnissa. Meillä oli huone ja keittiö ja siinä asui viisi henkeä. Sitten saimme vähän suuremman asunnon, kaksi huonetta ja keittiön.Virpi Korhosen huippuhetkiä 50-luvulla olivat lauantait, jolloin työnjohtaja toi isälle palkan kotiin.  Se oli mahtavan paksu nippu tuhannen kruunun seteleitä. Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Matka mökille on mielen siirtymä toiseen persoonaan. Työihmisestä tulee mettäläinen, takakireästä urakiiturista nautiskeluun taipuvainen laiskottelija. Onko kuva mökistä työleirinä murtumassa? Kaikki kotona -lähetyksen vieraina olivat mökkeilystä kirjan kirjoittanut Pertti Alasuutari ja mökkeilystä haaveileva Annakaisa Partanen. Millainen mökkisuhde on Kaikki kotona -lähetyksen studiojoukkueella? Pertti Alasuutari on sosiologian professori Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut ja kirjoittanut mökkihulluudesta. Alasuutari on vakinaistanut suhteensa kesäpaikkaan, eli kyse on ns. tosirakkaudesta, kesäpaikasta on tullut asuinpaikka. Annakaisa Partasella on vielä haku päällä, eli sitä oikeaa odotellessa ja nyt siis puhumme mökistä (perhe jo on). Annakaisa on helsinkiläinen perheenäiti, ns. mökkientusiasti, jolla on mökin korvikkeena huvilayhteisö Helsingin Vartiosaaressa. Juontaja Paula Jokimiehellä on yhteiskäytössä sisarusten kanssa, vanhempien omistama lapsuuden mökki, jossa hän harvoin vierailee. Onko tärkeää, että perhe omistaa yksinään mökin? Annakaisa Partanen on paljon pohtinut tätä kysymystä. - Olisin valmis menemään omistajana mökkiosuuskuntaan mukaan. Tämänhetkinen tilanne vuokra -huvilayhteisössämme on ihanteellinen - enemmän hauskaa, vähemmän huolta ja rahareikiä. - Huvilamme on kaupungin omistama ja museoviraston suojelema, 20-30 -luvulla rakennettu iso, kaunis huvila. Perustimme yhdistyksen, jossa on mukana noin 40 taloutta. Talkoilla kunnostamme huvilaa, puuhaa riittää, mutta se on mukavaa puuhastelua, koska se ei ole yhden perheen harteilla. Pihalta löytyy myös jäänteitä menneen ajan huvilaelämästä. Mökkeily on menoa toisenlaiseen maailmaan, kuviteltuun menneisyyteen kertoo Pertti Alasuutari. - Menneisyyteen päästään pitäytymällä yksinkertaisemmissa, kaupunkiasuntoon verrattuna yhtä tekniikan sukupolvea vanhemmissa kodinkoneissa. Mökki sisustetaan maalaisromanttisesti käyttämällä hirttä ja lakattua puuta. Somistus voi olla myös hassu, käytetään monenlaista rekvisiittaa, joka ei vastaa kaupunkiasunnon sisustusmakua laisinkaan. Mökki toimii myös kitsch -varastona toteaa Pertti Alasuutari. - Kotiin on vierailijan hyvin vaikea ostaa tuliaiseksi taideteoksia, mutta mökille niitä voi viedä, jopa kitschiä, koska teoksen ei ole ajateltukaan heijastelevan omistajien makua. Mökki on itselle luotu turistikohde, lavastettu fantasiamaailma, jonne sopii humoristisempikin sisustus.

Nepalin maanjäristyksissä huhti-toukokuussa 2015 kuoli 8 800 ihmistä ja loukkaantui 22 300. Tuhoutuneita ja vahingoittuneita taloja on 750 000. Tuhoutuneisiin koteihin liittyy paljon muistoja, jotka Nepalissa usein linkittyvät tärkeisiin ihmissuhteisiin. Talot eivät olekaan pelkästään materiaalisia rakennelmia, sillä niiden merkitykset ovat tiiviisti kiinni sosiaalisissa suhteissa sekä kulttuurisessa kontekstissa. Voidaan myös ajatella, että talot koostuvat niissä asuvien ihmisten välisistä suhteista. Itsestään selvinä pidettyjen rakennusten merkitys huomataan poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten maanjäristyksen jälkeen. The post Takaisin kotiin — Näkökulmia Nepalin maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakennukseen appeared first on AntroBlogi.

Muistattehan vielä kaikki missä olitte, kun kuulitte tämän uutisen: “Juuri saamamme tiedon mukaan Varsinais-Suomen Vahdossa on susi tappanut 5-vuotiaan pikkupojan”. Tuon susiuutisen päiväys on maanantailta 7.11.1881. Tuona synkkänä syysmaanantaina, 134 vuotta, 4 kuukautta ja kaksi päivää sitten historiankirjojemme mukaan tapahtui viimeinen suden aiheuttama kuolemantapaus maassamme. Entä tämä uutinen? Päiväys 25.helmikuuta 2016. “Kannanhoidollinen susimetsästys on päättynyt. Susia kaadettiin 43. Kun lisätään poikkeusluvilla kaadetut sudet, tapettujen susien määrä on 75 .” Joku muu muka, mutten minä, voisi sanoa suomalaisten olevan suden suhteen varsin pitkävihaisia. Vielä reilun 130 vuoden jälkeenkin kostetaan tuon viattoman 5-vuotiaan pikkupojan kuolemaa. Ja edelleen tietyissä suomalaisissa perheissä pelätään suden kostoa ihmiselle edelleen jatkuvan susivainon johdosta. Ehkä kuitenkin kyse on jostain muusta kuin kostonkierteestä. Toivoakseni. Mutta mistä se loputon viha/pelko/inho/ sutta kohtaan sitten kumpuaa? Ei kai se nyt voi olla satujen ja tarinoiden - Punahilkkojen ja Ison Pahan Suden - aikaansaannosta? Eräässä haastattelussa itärajan pinnassa suden kohdannut henkilö kuvaili kohtaamista näin. “Susi tuli yllättäen metsätiellä minua vastaan, ei väistänyt, vaan seisoi keskellä tietä uhmakkaasti ja irvisteli minulle.” Voisiko tämänkaltaisessa suden käytöksessä olla osittain pohjaa susikammoon? Kyseinen petohan on saattanut tulla itärajan yli luvatta Suomen puolelle ja heti suomalaisen kohdatessaan aloittaa irvistelyn eikä osoita tippaakaan nöyrtymisen merkkejä kantaväestöön kuuluvan edessä. Suomalaisten susiviha on noteerattu maailmallakin. Arvostetun The Guardian -lehden luontotoimittaja Patrick Barkham kirjoitti kolumnissaan “Pelkääkö Suomi yhä isoa pahaa sutta?” että Suomessa on tapahtunut susien massamurha. Eikä hän jätä arvostelua siihen. Guardianin toimittaja pitää “Suomea kestävän elämäntavan mallimaana, joka siitä mielikuvasta huolimatta teurastaa kolmanneksen susikannastaan yhden talven aikana.” Barkham vertailee Saksan ja Suomen susitilannetta, molemmissa maissa on saman verran susia, Saksassa on ihmisiä 233 neliökilometrillä ja meillä Suomessa 17. Brittiläisen luontotoimittajan mukaan “muualla Euroopassa on lakattu näkemästä sudet ja muut petoeläimiksi luokiteltavat satukirjojen pahiksina”. Jokohan olisi meidän suomalaistenkin aika herätä? Suomen metsissä jolkottelee alle 250 sutta. Tai jolkotteli. Nyt siis luvallisen apuharvennuksen jälkeen reilusti alle 200 yksilöä. Susikanta Suomessa romahti 2000-luvun puolivälissä salametsästyksen vuoksi n. 150 yksilöön, suojelutoimien jälkeen kanta elpyi lähelle 250 sutta, mutta nyt pontevien metsämiesten toimesta näiden jolkottelevien julmien petojen määrä on saatu taas kontrolliin. Mutta tuskin metsästäjiä tyydyttävään lukuun, sillä kaatolupia haettiin kaikkiaan 116 suden metsästämiseen. Veikataanko milloin saadaan lukea ensimmäinen uutinen salakaadetusta sudesta? Olettekos koskaan miettineet sitä, että kohtuullisen - muttei vielä tarpeeksi hyvin - suojeltuja saimaannorppia on n. 320 yksilöä. Norppakanta on melkein kaksinkertainen verrattuna susiin. Vaikka saimaannorppa syö toisinaan kalatkin verkosta ja kiusaa olemassaolollaan osaa Saimaan kauniiden rantojen asukeista, ei sentään kukaan ole vaatinut norppakannan vähentämistä metsästämällä. Eihän? Kuulen tänne studioon saakka jutun aikana kohonneen verenpaineen kohinan ja näen sieluni silmillä otsasuonien pullistelun tietyissä piireissä. “Hyvä sieltä kaupungista on huudella, kun ei omia lapsia tarvitse laittaa sudensyötiksi koulutielle.” Niin onkin. Eikä sitä tarvitse tehdä kenenkään Suomessa. Vai väitättekö muka, että Vahdon tapahtumat 134 vuotta, 4 kuukautta ja kaksi päivää sitten ovat mahdollisia tänä päivänä? Kun susikannasta on teurastettu kolmannes. Ja seuraavia kaatolupia odotellaan luodikon piippuja rasvaten. Kun sitten joskus kohtaan suden metsätiellä, otan sen rauhallisesti tähtäimeen. Asettelen ristikon kohdalleen ja katselen sitä hetken aikaa kunnioituksesta hiljaisena. Sitten painan laukaisijan pohjaan, kuuntelen vaimennetun sulkimen rasahdusta ja toivon, ettei susi siitä välitä. Kotiin päästyäni tulostan seinälle susitrofeen. Valokuvan muodossa. Ja kohtaamani susi jatkaa elämäänsä, kuten minä. Villinä, vapaana ja elävänä. Koska se on meidän luonto.

Melkein kaikissa suomalaisissa luontodokumenteissa ylistetään hiljaisuutta suomalaisessa luonnossa. Syystäkin. Me suomalaiset voisimme markkinoida maailmalla suomalaista hiljaisuutta vielä paremmin kuin teemme nykyään. Ja voisimme myös tehdä hiljaisuuden edistämisen eteen merkittäviä tekoja niin halutessamme. Lopettaa esimerkiksi turhan pöristelyn luonnossa. Vätsärin erämaassa olen päässyt lähimmäksi täydellistä hiljaisuutta Suomen maaperällä. Siellä erkaannuin retkikavereistani, kuljin kauemmas päiväleiristä ja yritin olla ihan hiljaa. Omat askeleeni kuulostivat todella äänekkäiltä ja korvieni tinnitus suorastaan sireenin huudolta. Pysähdyttäni sain verenkierron kohinan laantumaan korvissani ja hetken kuluttua aloin kuulla hiljaisuuden ääniä. Siis mitä? Hiljaisuuden ääniä. Mietitte varmaan nyt, että on siinä pöljä ukko. Kuulee hiljaisuuden ääniä. Mutta niin se on ystävät, täydellisessä hiljaisuudessa ihmisen aistit, ennenkaikkea kuulo herkistyy ja korvakäytävän reseptorit alkavat siepata signaaleja, joita normaali melussa ei kuule. Kas tuossa kiirehtii mauriainen pesää kohti pienet jalat tomerasti maata polkien, siitä lensi ohitse koppakuoriainen kuulostaen Naton taisteluhelikopterilta ihan tavallisessa sotaharjoituksessa Venäjän rajan pinnassa. Yli lentävän telkän siipien viuhunta saa kuulijassaan aikaan säikähdysreaktion. Ääni on kaiken hiljaisuuden keskellä korvia repivä ja pelottava. Hetken kuluttua tuli sitten se Kirkkoniemen reittikone ja täydellinen hiljaisuus oli siltä päivältä ohi. Moni mies rakastaa pöriseviä laitteita. Mitä kovempi pörinä sitä ihanampi on kokemus. Sanovat. Luonnossa nuo pörisevät laitteet tekevät hiljaisuudelle saman minkä ns. valemediat tekevät todellisuudelle. Aikaansaavat harmoniaan riitasointuja, sekaannusta ja täysin tarpeetonta häiriötä. Mikään ei käy luontoihmisen luonnolle niin paljon kuin kansallispuiston vesialueella täysin huvikseen ajeleva vesijettiretkikunta. Tai metsässä ajanvietteenä mönkijöillään jyristelevä ns. äijäporukka. Mitä äijää siinä on, kun vedetään auton perässä mönkkäri tai moottorikelkka kaupungista metsän reunaan ja mennään sinne täysin tarpeettomasti aiheuttamaan häiriötä luonnolle ja luonnonrauhasta nauttiville. Äijää on se, kun otetaan eväät ja muut tarveaineet reppuun, pistetään saapasta toisen eteen ja edetään reippain askelin metsän keskelle, jossa voi sitten luvallisessa paikassa tietenkin, tehdä tulet, paistaa vaikka äijätyyliin hampparinkyrsää ja kiehauttaa porokahvit. Tulilla ei haaveilla soijalattesta saati nyhtökaurasta. Hiljaisuus luonnossa on oikeasti hyvä matkailuvaltti. Hiljaisuudesta ollaan valmiita maksamaan maailmalla ihan oikeasti. Ja jos hiljaisuuteen saa yhdistettyä talvisen luonnon revontulineen niin johan lähtee euro/taala/jeni/juan liikkumaan. Retriitti on päivän hiljainen sana. Hiljaisuus voi olla myös pelottava asia. (5 sek hiljaisuutta) Eikö tuntunutkin karmivalta. Kokonaiset 5 sekuntia hiljaisuutta. Ehkäpä juuri siksi myös alussa mainitsemissani luontodokumenteissa allekirjoitetaan hiljaisuuden kauneutta koko ajan enemmän tai vähemmän pauhaavalla musiikilla eteerisine ja onomatopoeetisine laululta kuulostavine ujelluksineen. Jos kuva pyörisikin hetken aikaa ilman ääntä, tulisiko katsojalle vaivaantunut vai peräti hyvä olo hiljaisuuden myötä? Tätä olen omassa hiljaisuuden retriitissäni, maisemakonttorin pulinassa ja ilmastoinnin huminassa toisinaan miettinyt. Rajallinen on mahdollisuus täydelliseen hiljaisuuteen urbaanierämaan asukilla, varsin rajallinen. Ja siksipä nyt onkin aika lopettaa haaveilu täydellisestä hiljaisuudesta, laittaa nappikuulokkeet korviin ja Sandinista soimaan. Kotimatkani äänimaiseman täyttääbussin rytinä ja pauke, raitiovaunun kolina ja laakereiden kirskunta, muun liikenteen loputon humina ja kauppakeskuksen tarjouskuulutusten sietämätön nuotti. Kotiin päästyäni en avaa minkäänlaista äänilähdettä, vaan nautin kerrostaloasuntoni hyvästä äänieristyksestä. Koska se on mun hiljainen luonto.

Jyri Uurtimo 28.11.2015

Moni suomalainen käy toisella paikkakunnalla töissä ja asuttaa kakkoskotia. Max Holmin kakkoskoti on muutaman neliön kokoinen ja kelistä riippuen enemmän tai vähemmän keinahteleva. Max on Viking Gabriellan risteilyisäntä ja asustaa vuoroin maissa omassa kodissa, vuoroin laivan hytissä. Laivavuoro kestää kymmenen vuorokautta, vapaa saman verran. Laivahenkilökunnan hytit eivät ole luksusluokkaa, risteilyisännän hyttiin mahtuu juuri sänky eikä paljon muuta. Hytti on samanlainen, johon jokainen ruotsinlaivalla kävijä on tutustunut, kylpyhuonekin on sitä mallia, että jos käy suihkussa, kastuvat varpaat myös pytyllä. Max ei ole hyttiään sisustanut, omaa on vain untuvapeitto ja lakanat, sekä aina mukana kulkeva golfmaila. Max sanoo, että koska hytissä käydään lähinnä nukkumassa, hän ei halua sinne mitään mikä kerää turhaa pölyä. Tosin hänen vapaidensa aikana hytti on toisen työntekijän käytössä ja erityisesti naispuoliset asukkaat tuppaavat keräämään hyttiin pehmoleluja, joita Max vuorollaan korjailee pois. Henkilökunnan kanttiini on kodikas ja laivalla on omalle väelle myös kuntosali ja lukuisia saunoja. Kotona kaksi kertaa päivässä saunova Max kertoo, ettei jostain syystä ole käynyt viiteen vuoteen laivan saunassa, vaikka lähin niistä sijaitsee aivan hytin tuntumassa. Omaa oikeaa kotiaan Max Holm kuvailee minimalistiseksi ja funkkistyyliseksi, sinnekään hän ei ole halunnut turhaa tavaraa, vaan haluaa antaa tilaa arkkitehtuurille. Kotiin päästyään laivavieraiden viihtyvyydestä vastaava risteilyisäntä sulkeutuu muutamaksi päiväksi hiljaisuuteen, mutta vapaan lähetessä loppuaan on Maxilla ikävä jo laivalle.