Podcasts about oliko

Alistiko oikeaoppinen kristinusko ihan yhtä alkuperäiset "heresiat" lopulta vain keisarin miekalla, kuten mm. Bart Ehrman väittää? Jaksossa käydään läpi tämän teesin heikkouksia Köstenbergerin ja Krugerin kirjan The Heresy of Orthodoxy avulla.

”Matkustaja-alus Estonia on uponnut”, kertoi uutislähetys aamulla 28.4.1994. Niko, Petri ja Petteri lähtivät silti suunnitelman mukaisesti uistelemaan. Oliko järkeä vai ei?Kun aivot kehittyvät, viimeisenä kypsyy etuaivolohko. Etuaivolohkon kehittymättömyys vaikuttaa muun muassa impulsiivisuuteen, asioiden ennakointiin ja suunnitteluun. Varsinkin nuoret miehet ovat juuri tästä syystä tunnettuja riskinottajia. Tässä podcastissa toimittajamme Niko Satto ja yli 30-vuotisen yhteisen kalastustaipaleen hänen kanssaan tehnyt Petri Varis muistelevat typerimpiä ottamiaan riskejä kalastusuransa varrelta.Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Veikan vaiva 1: Jotkut näkyvät vasemmistotoimijat ovat viime aikoina fiilistelleet Kiinaa. Kiinasta esitetään paljon harhaanjohtavaa tietoa lännessä, mutta samalla kyseessä on edelleen muslimiväestöään leirittävä ja työläisaktivisteja vangitseva autoritäärinen ja valtiokapitalistinen koneisto. Fiilistelyn sijaan olisi tärkeää ymmärtää Kiinaa paremmin. Veikan vaiva 2: Mediassa on nähtävissä suunnanmuutos suhteessa Israeliin. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja mitä tästä seuraa? Oliko tosiaan 18 kuukauden prosessi huomata, että Israel on kansanmurhaa tekevä miehittäjä? Pontuksen vaiva: Osaamme tunnistaa kulttuurisen omimisen, mutta miksi on niin vaikeaa nähdä kaikkea muuta resurssien omimista, jota pääoma tarvitsee kasvaakseen? Voidaan listata ainakin 10 appropriaation lajia työstä ja ajasta maahan, tietoon ja ekosysteemeihin. Omimista voidaan myös vastustaa, mutta se edellyttää omimisen mekanismien tunnistamista Degrowth-jatkoilla käydään läpi palautteita viime jaksosta: Onko degrowth merkittävä yhteiskuntaa uudelleenorganisoiva liike vai akateemista hapatusta? Entä miksi degrowth on välttämätöntä? Mediakatsauksessa käydään läpi tapoja, joilla kiinnostavien suomalaisten ajattelu on muuttunut, sekä ruotsalaisen sosiaalidemokratian etääntymistä sosialismista. Suosituksissa peli Sekiro: Shadows Die Twice, joka avaa reitin itsen kehittämisen teemaan, sekä Patreonissa alkava Luetaan Marxia -sarja. Jaksossa mainittuja asioita: Ville Lähde: Decoupling https://aeon.co/essays/how-to-think-about-the-prospects-of-truly-green-growth Mikä meitä vaivaa? -patreon: https://patreon.com/mikameitavaivaa Tilaa Kansan uutiset: https://ku.fi/tilaa

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja ylistää 60-vuotishaastattelussaan Orpon hallituksen maasta taivaisiin. Hallituksen suosiota mittaavat mielipidemittaukset ovat jyrkästi eri linjalla. Kyselytutkimusten mukaan Orpon hallitus on epäsuosittu. Mikä on kaikkien aikojen paras hallitus? Miksi Kataisen hallitusta tituleerattiin kaikkien aikojen huonoimmaksi hallitukseksi? Oliko ysärilaman niskaansa saanut Ahon hallitus mainettaan parempi, vai jopa huonompi? Mitkä ovat historian vihatuimpia hallituksia? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Politiikkaradio pureutuu hallituksen päätöksiin koulutuksesta. Arvostelijoiden mukaan hallitus unohti puoliväliriihessään koulutuksen merkityksen talouskasvun vauhdittajana. Miten käy pyrkimyksille nostaa korkeasti koulutettujen nuorten osuutta? Miksi perussuomalaiset ovat suhtautuneet nihkeästi koulutustason nostoon? Oliko hallitukselta virhe luvata korkeakoulupaikkojen lisäyksiä, mutta leikata pysyvää rahoitusta? Aiheesta keskustelevat kansanedustaja Sofia Vikman kokoomuksesta, Matias Mäkynen SDP:stä ja Sara Seppänen perussuomalaisista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Miten varhaiset kristityt ymmärsivät ja käyttivät Vanhaa testamenttia?Entä mitkä olivat keskeisiä tapoja, joilla varhaiset kristityt tulkitsivat Vanhaa testamenttia?Oliko varhaisilla kristityillä tietoisuutta Vanhan testamentin tekstivariaatioista (Septuaginta ja hepreankielinen teksti), ja miten he käsittelivät niitä?Esimerkiksi näistä kysymyksistä prof. Antti Laatoa haastatellaan uudessa jaksossa.

Palmusunnuntaina pidetyt vaalit toivat perussuomalaisille aimo annoksen Jobin postia. Puolueen kannatus romahti alue- ja kuntavaaleissa. Puolueen puheenjohtajan Riikka Purran mukaan perussuomalaiset saivat kärsiä, koska oppositio kosiskeli kansaa ja muut pesivät kätensä leikkauksista. Olivatko Purran puheet vilunkipelistä spontaani vai harkittu trumpismi, vai ei kumpaakaan? Minkälainen symbolinen merkitys Raamatun vertauksilla on politiikassa? Mukailivatko Purran vaalitappiopuheet Raamatusta tuttuja kärsimyskertomuksia? Kuinka usein eduskunnassa puhutaan kiirastulesta, viimeisestä ehtoollisesta, Juudaksesta, ristin kantamisesta, käsien pesemisestä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Politiikkaradio pureutuu kiistaan sosiaali- ja terveyspalvelujen säästöistä. Aiheesta keskustelevat perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) ja varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.). Pääministeri Petteri Orpo lupasi tiedon sote-leikkauksista ennen alue- ja kuntavaaleja. Ratkaiseeko kiista vaalit, kuten saattoi tehdä Orpon heitto ”ihminen ei ole desimaali” kuusi vuotta sitten? Oliko lupaus Orpolta virhe, vai veikö hallitus opposition ylihuomiselta sote-välikysymykseltä puhdin torstaina julkistamallaan leikkauslistalla? Peitteleekö hallitus säästöjä yhä? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Oliko holokausti, juutalaisten joukkomurha, historiallinen moraalinen katastrofi, jota ei voi verrata mihinkään? Vai pitäisikö holokaustia ajatella yhtenä kansanmurhana toisten joukossa tässä julmassa maailmanhistoriassa? Kysymys ei ole helppo eikä itsestään selvä, sillä historia, muisti ja moraali kietoutuvat toisiinsa tavoilla, jotka vaativat aina uutta tarkastelua. Aihetta on tutkinut laajasti prof. Antero Holmila, joka on nyt Kalle Haatasen vieraana.

V novem iz niza pogovornih večerov Četrt stoletja, ki v teh mesecih potekajo v Gledališču Koper, vam ponujamo v poslušanje razmislek o tem, kaj se je v 3. tisočletju zgodilo na področju olike in spodobnosti. Marsikdo misli, da gre za preživete vrednote, toda bohotenje anonimnih komentarjev in spletnih napadov na posameznikovo svobodo in ugled sprožajo negotovost in skrb. Večer je v sodelovanju z drugimi primorskimi mediji povezal urednik Obale Plus Tomaž Perovič.

Eräänä elokuisena päivänä vuonna 1994 muuan kalastaja tunsi verkossaan jotain poikkeuksellisen painavaa. Hän ei kuitenkaan ehtinyt hekumoida kaikkien aikojen kalasaaliilla kauaa, sillä vedestä nousikin jotain aivan muuta. Oliko australialaisen Hawkesbury-joen pohjaan piilotettu salaisuus vesitiivis, vai alkoiko se vuotaa vuosien saatossa?Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.comInstagram & TikTok: hiljaisiahuutojaMusiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com)Jakson lähdeluettelo: https://tinyurl.com/70lahteet

Korjaako viikonloppuna sovitut kahdeksan prosentin palkankorotukset palkansaajien ostovoiman? Entä onko vientialojen palkkasopu automaattinen katto muiden alojen palkankorotuksille vai ei? Politiikkaradiossa keskustelemassa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ja EK:n työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi eri aikakauden kuvataiteilijat ja kuvanveistäjät, kuten sinisestä väristä tunnettu Yves Klein, ovat olleet kiinnostuneita Samothraken Nikestä? Miten hänen tarinansa liittyy Nike-urheilumerkkiin? Mikä hänen merkityksensä on symbolisella tasolla? Kuka hän oli? Antiikin jumalat ovat vaikuttaneet kieleen ja kirjallisuuteen. Miksi puhumme Akilleen kantapäästä? Sinebrychoffin taidemuseo nostaa esille sankaritarinat. Näyttelyssä ovat esillä kreikkalaisen mytologian tunnetuimmat sankarit Herakles, Perseus, Akhilleus, Odysseus, Hektor ja Paris. Nämä hahmot löytyvät kreikkalais-roomalaisesta keramiikasta, veistoksista ja maalauksista. Miksi monet antiikin hahmot ovat olleet esikuvia ihmisille? Sankaritarinoista löytyy inhimillisyyttä, onnea ja tragiikkaa. Millä tavalla näyttely kuvaa antiikin sankarien epäonnistumisia? Marke Ahonen, Mika Perälä & Ville Vuolanto ovat kirjoittaneet teoksen Antiikki ja me. Siinä kysytään, miksi antiikintutkimusta tarvitaan edelleen? Antiikki ja me avaa suomalaista antiikintutkimusta, joka on kansainvälisesti tunnustettua. Kirjoittajat nostavat esille, mitä tiedetään naisista antiikin ajan filosofiassa ja uskonnoissa ja millainen suhde roomalaisilla oli luontoon ja lääketieteeseen. Millä tavalla marmoriveistosten klassinen vartaloideaali on omaksuttu suomalaisessa taiteessa? Ohjelman vieraina ovat kuraattori Claudia de Brün ja antiikintutkijat Marke Ahonen ja Ville Hakanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Antiikin sankarit, Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki 10.8.2025 asti.

Maailmanranta – Reidar Särestöniemi 100 vuotta avautui Didrichsenillä 8. helmikuuta. Näyttely avaa Särestöniemen luontosuhdetta, jonka hän koki vahvana ja samaistui usein luonnon eri elementtien kanssa. Mistä hän pakeni luontoon? Millaisia uskomuksia hänellä oli luonnon suhteen? Miksi häntä kutsuttiin shamaaniksi? Mitä hän ajatteli ympäristön tilasta ja sen suojelemisesta? Oliko hän edelläkävijä luonnonsuojelun suhteen? Reidar Särestöniemien värikkäät teokset olivat muotia 1960–1970-luvuilla ja niitä löytyvät tänään monesta yksityiskodista. Särestöniemi työskenteli ja asui Särestö-kotitilalla Kittilässä. Hän koki siellä yhteyttä tuntureihin ja samaistui välillä ilvekseen. Millä tavalla homoseksuaalisuus näkyi hänen taiteessaan? Särestöniemen aikana homoseksuaalisuus oli vielä rikos. Teoksiaan näyttelyyn ovat lainanneet Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Fortumin Taidesäätiö, Heinon taidesäätiö, Kansan Arkisto, Nordean Taidesäätiö, Villa Gyllenberg ja Keskinäinen vakuutusyhtiö Turva. Näyttelyssä on esillä teoksia myös Didrichsenin taidemuseon kokoelmasta sekä lukuisista yksityiskokoelmista. Ohjelman vieraina ovat museonjohtajat Maria ja Peter Didrichsen, intendentti Otto Selén ja kirjailija-toimittaja Noora Vaarala. Maailmanranta – Reidar Särestöniemi 100 vuotta, Didrichsenin taidemuseossa 1.6.2025 asti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tänään epäsuosituissa mielipiteissä : Ampumahiihto puhututtaa. Oliko villin lännen aikaan 1800-luvun loppupuolella lehmien pierut erilaisia? Onko täydellisen siskonmakkarakeiton salaisuus loraus kermaa? Tehtiinkö pleikkari ykköselle parhaat pelit? Maitopohjaiset keitot voi tunkea perseeseen!? joten s'il vous plaît saatana.

Tänään epäsuosituissa mielipiteissä : Oliko ennen kaikki paremmin, kun puhelimissa ei ollut vielä nettiä? Miksi pojat intoutuivat luettelemaan tunnettuja virolaisia? Rajan yli tulee parhaat tekijät rakennustyömaille. Myös köyhien nuuskabisnekseen löydettiin ratkaisu.

Mitä piirinvartija löysi syjäisestä hallirakennuksesta? Oliko se kuitenkaan sisko, joka tuli yöllä viereen nukkumaan? Ja kuinka hämmentäväksi voi tavallinen kävelyretki todella muuttua? Muun muassa näihin kysymyksiin saadaan vastaukset tässä videossa.

Tällä kertaa arvostelussa Gerald Butlerin tähdittämä Den of Thieves jatko-osa, Den of Thieves: Pantera.  Gerald Butler on vähän samanlainen toimintaleffojen tekijä, kuin Liam Neeson. Molemmat tekee niin paljon samantyylisiä leffoja, ettei millään muista mikä on mikäkin. Ja niin on juuri nyt laita. Ei mitään muistikuvaa mistä tämä elokuvasarja kertoo tai mitä ensimmäisessä osassa tapahtui.  Mutta koska meillä oli tästä lehdistönäytös niin päätin mennä katsomaan ja josko sitten muisti virkistyisi tai leffa selittäisi tarpeeksi hyvin mitä aiemmin on tapahtunut. En myöskään katsonut tästä traileria tai mitään, joten mennään vain Gerald Butlerin voimalla.  No millainen leffa tämä olikaan? Oliko toimiva jatko-osa? Ja muistuiko aiempi leffa mieleen? No se selviää arvostelussa.  Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Mikä on Butlerin paras leffa tai rooli? Entä Jackson jr.?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Kaarina Hazard ja Anu Koivunen. Joulu on antamisen ja saamisen juhlaa ja näin se on myös eduskunnassa. Petja Kopperoinen on valinnut aiheekseen eduskunnan perinteikkäät joulurahat. Valtionvarainministeri Purra ehdotti, jos tänä jouluna ei olisi rahoja jaettu, vaan niillä rahoilla olisi paikattu valtion budjettia, mutta silti rahat jaettiin. Oliko oikein että rahaa jaettiin yhteensä 50 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan kaikkien pitää osallistua leikkauksiin ja kantaa kortensa kekoon? Viime viikolla äänestettiin Lucia-neito ja heti sen jälkeen pahantahtoiset kiusaajat alkoivat mylvimään, että väärin äänestetty. Ystävälliset ihmiset vastasivat tähän lahjoittamalla rahaa Lucia perinnettä ylläpitävälle Folkhälsanille. Kaarina Hazard kysyy, miten tulkitsette kirkkonummelaisen Daniela Owusun valintaa Luciaksi ja sen herättämiä reaktioita, Folkhälsanin saamia tuhansia rasistisia viestejä ja nyt ennätyksellistä keräystuottoa? Anu Koivunen on kiinnittänyt huomiota loppuvuonna julkaistaviin vuoden paras listauksiin. Listauksia löytyy kirjoista, elokuvista, levyistä, kosmetiikasta, oluista ja vaikka mistä. Nykyisin digitaalinen kulttuuri tarjoaa myös erilaisia algoritmisia peilikuvia: Spotifyn Wrapped tuli ensin, nyt niin Yle kuin esimerkiksi Kesko, Goodreads ja urheilu- ja hyvinvointitrackerit tarjoavat kuluttajalleen "kääreen" - mitä kuuntelit, katselit, luit, kulutit, söit. Paljonko kävelit ja nukuit ja miten palauduit. Oletteko tällaisen digitaalisen seurannan ja raportoinnin piirissä? Tutkitteko peilikuvianne ja jos, niin vastaavatko omakuvianne? Millaisia ajatuksia ne herättävät? Hyvää joulua kuuntelijoille! Radio Suomen Pyöreän pöydän suora lähetys kuullaan taas keskiviikkona 8.1.2025 kello 17.30.

Perunateatterin jouluspesiaali on täällä! Jouluspirittiä tihkuvassa jaksossa käsittelyssä on hiljattain iltapäivälehdissäkin palstatilaa saaneen Tuomaan Markkinoiden joulupuuro ”gate”. Hämmennystä on aiheuttanut N4KU -ravintolan ja Teemu Auran Senaatintorin joulumarkkinoilla tarjoilemien luxuspuurojen samankaltaisuus. Oliko kyse kopioinnista, sattumasta vai lehdistön nostattamasta vastakkainasettelusta? Jutellaan myös ruokareseptien tekijänoikeuksista sekä nostetaan pari uutta biisiä Perunateatterin Spotifyn kokkausbiisilistalle. Perunateatteri vetäytyy hetkeksi juhlapyhien viettoon ja palaa studioon keskiviikkona 15.1. Pysy meidän mukana myös ensi vuonna. Herkullista joulua ja muista välivesi.

1920-luvun väkivaltainen ja syntinen Helsinki herää henkiin Virpi Hämeen-Anttilan kirjoittamassa Björk -dekkarisarjassa. Nyt kirjailija on suunnannut katseensa kauemmaksi. Taiteellisia kullankeltaisia maisemia, tuttuja kansallistaiteestamme, vie lukijan uusimmassa Synnyinmaa-sarjassa vielä kauemmaksi Suomen historiassa. Sarastus on sarjan ensimmäinen osa. Romaanin nimi symboloi myös uuden ajan alkua. Kirjassa kohtaamme köyhän torpan pojan ja hänen rakkautensa, vauraan talon tyttären, Briitan. Briitta on kiinnostava henkilö, hän on yllättävän moderni ja vapautunut tuon ajan naiseksi, miksi Hämeen-Anttila halusi luoda hänestä noin empansipoituneen? Onko tämä uutta että annetaan vahvempi ääni tänään myös historian naisille fiktiossa? Aikakausi on 1850-luku ja Häme. Mikä tässä ajassa kiinnosti Virpi Hämeen-Anttilaa juuri nyt? Kirjan loppusanoissa hän pyytää anteeksi paikkakunnan asukkailta, hän on viettänyt 23 vuotta kirjan seuduilla. Mikä merkitys Hämeellä on kirjailijalle? Miten Hämeen-Anttila kuvailee 1800-luvun lopun sääty-yhteiskuntaa? Millainen maamme oli sillon Venäjän vallan aikana? Romaanin ensimmäisessä osassa hän kuvaa Krimin sodan vaikutusta suomalaisiin. Virpi Hämeen-Anttila kuvaa myös miten Suomi muuttuu, rautatietä aloitetaan suunnittelemaan ja Cygnaeus lähtee ulkomaille tutustumaan kansakoululaitokseen. Oliko tämä uuden sivistysmaan syntyaikoja? Toisessa osassa Myöhäinen kevät kirjailija kuvaa ankaraa talvea ja kovia katovuosia. Kuvaukset Helsingistä ja sen älymystöstä ja eliitistä kertovat ajasta josta Suomi ponnisti ylöspäin. Ohjelman vieraana on kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Voiko Venäjän naapuri pärjätä ilman henkilömiinoja? Pitäsikö Suomen irtautua jalkaväkimiinojen kieltosopimuksesta silläkin uhalla, että Suomi olisi mukana aiheuttamassa iskun aseistariisunnalle? Onko yksi miinojen palauttamiselle esitetty perustelu omahyväinen? Miinoista keskustelevat eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.), kokoomuksen kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnell ja vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Naisjärjestöjen yhteisjärjestö Nytkis ry julkaisi pari viikkoa sitten tilaamansa kyselyn tulokset miesten naisia kohtaan harjoittaman väkivallan suhteen. Tulokset aiheuttivat myrskyn mediassa, sillä niiden perusteella voitiin päätellä joka neljännen nuoren ajattelevan, että naiset itse ansaitsevat joutua väkivallan kohteeksi. Kun kyselyn tuloksiin perehdyttiin tarkemmin, sen sisältä löytyi ristiriitaisia tuloksia ja sen kysymyksenasettelua kritisoitiin. Nytkis ry itse hyväksyy tulosten kritisoinnin ja pitää tärkeänä sitä, että itse aihe - miesten väkivalta - on nostettu valokeilaan. Mutta mitä miesten väkivaltaisuudesta lopulta kysely kertoo? Minkälaisella kysymyksenasettelulla miesten asenteita väkivaltaan voidaan tarkemmin selvittää? Miksi media tarttui sille tarjoiltuun otsikkoon eikä perehtynyt tarkemmin kyselyn tuloksiin? Oliko kyselyllä jokin muu tarkoitus kuin tutkitun tiedon välittäminen? Aiheesta keskustelevat Tiedetoimittajien liiton pääsihteeri Ulla Järvi, käyttäytymistaloustieteilijä Jori Grym, väkivaltatutkija Henna Attila sekä mielipidetutkija Juho Rahkonen. Toimittajana on Ville Talola.

Oliko jatko-osa Gladiaattorille tarpeellinen? Ei, mutta koska eka on yksi kaikkien aikojen parhaita elokuvia, niin oli pakko mennä heti ensi-iltaan tämä katsomaan. Joten nyt arvostelussa Gladiator II.  Ridley Scott kuuluu ehdottomasti lempi ohjaajieni joukkoon, joten tämä piti siitäkin syystä heti nähdä.  Ja kun Gladiator I on vieläpä tiettävästi ensimmäinen elokuva, josta olen aikanaan (ylä-asteella) kun se on tullut, tehnyt jonkinlaisen arvostelun. Tämä arvostelu on myös tässä mukana. Mutta millainen leffa tämä jatko-osa sitten oli? Pärjääkö se mitenkään ensimmäiselle? Tai onko se edes hyvä? Näihin lähdetään hakemaan vastauksia arvostelusta. 

Alex Garlandin ohjaama ja kirjoittama Civil War oli todella kehuttu leffa, mutta en sitä käynyt teatterissa katsomassa. Onneksi se on nyt tullut Prime Videoon, josta sen katselin.  Garlandin leffoista olen nähnyt vain EX Machinan, josta kyllä pidin paljon. Tämä leffa vaikutti myös kiinnostavalta, joten odotin innolla sen näkemistä.  Mutta millainen leffa se olikaan? Oliko se kaiken ylistyksen arvoinen? Näihin haetaan vastausta arvostelusta.  Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Entä mikä on sinun suosikki leffa Garlandilta? Entä mikä on Kirsten Dunstin paras rooli? 

Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalle lokakuun lopussa ilmestynyt suurikokoinen kyltti antoi pukeutumisohjeita musliminaisille, kehottaen pukeutumaan koko vartalon peittäviin kaapuihin. Kyltissä esitettiin "hyväksytyt" ja "sopimattomat" vaatteet. Sen pystyttänyt mies kertoi Helsingin Sanomille tarkoituksenaan olleen muistuttaa Koraanin säädyllisyysvaatimuksista, ei määrätä ketään. Mistä itähelsinkiläisen kauppakeskuksen ohjekyltti kertoo? Miten vapaita muslimimaista Suomeen saapuneet naiset ovat päättämään pukeutumisestaan, ja omasta elämästään? Jakavatko ankarien muslimiyhteisöjen maahanmuuttajanaiset saman todellisuuden ja oikeudet niinsanottujen kantasuomalaisten naisten kanssa? Keskustelemassa ovat iranilaistaustainen maahanmuutto- ja kotoutumispalveluiden asiantuntija Bahar Mozaffari, Irakissa pakolaisleirillä syntynyt kurditaustainen lähi-idän ja maahanmuuton asiantuntija ja kokoomuksen Helsingin kaupungin varavaltuutettu Seida Sohrabi, Iranissa syntynyt kurdiaktivisti ja sairaanhoitaja Rojin Birzoi ja irakilaistaustainen kirjailija ja aktivisti Sara Al Husaini, joka kirjoitti kunniakulttuurista ja omasta pakkoavioliitostaan romaanissaan Huono tyttö (Like, 2023). Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kaikki ihmiset ovat lähtökohtaisesti hyviä, muutoskykyisiä ja pyrkivät kohti hyvää. Vai ovatko kuitenkaan? Narsismi on aivokuvauksissakin näkyvä persoonallisuushäiriö, jonka myötä ihminen on patologinen valehtelija sekä lähtökohtaisesti kyvytön kokemaan rakkautta tai empatiaa toista kohtaan. Parisuhteesta narsisti saalistaa jotakuta edistämään omaa mielihyväänsä, kiillottamaan julkisivuaan ja minäkuvaansa sekä palvelemaan narsistin kaikkia itsekkäitä tarpeita. Huomioivalla ja suitsuttavalla rakkauspommituksella alkava suhde kääntyy valheiden ja kaltoinkohtelun verkoksi, jonka keskellä narsistin uhrin on vaikea tietää mikä lopulta on totta ja mikä ei. Jatkuvan kylmä-kuuma kohtelun keskellä koettu vuoristorata saattaa jopa koukuttaa uhrin hermoston samaan tapaan kuin huumeet ja rahapelit. Mitä narsismista ja narsistin uhriksi joutumisesta olisi syytä ymmärtää? Miksi ihminen jää satuttavaan parisuhteeseen? Oliko mikään lopulta totta? Vieraina ovat “Toivon kirja narsistin haavoittamalle” -teoksen (Bazar 2024) kirjoittanut tunnelukkoterapeutti, pappi Miia Moisio sekä “Toivu satuttavasta suhteesta” -teoksen (Bazar 2024) kirjoittanut ratkaisukeskeinen terapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja Jenni Kiviniemi. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Anja Snellman, kaikkien suomalaisten tuntema pitkän linjan kirjailija. Hänen ensimmäinen teoksensa Sonja O. kävi täällä (1981) on yhä Suomen parhaiten myynyt esikoisromaani. Myöhemmin, 2000-luvulla Snellman kouluttautui terapeutiksi. Tätä työtä hän yhä tekee kirjoittamisen lisäksi. Mikä innosti hankkimaan uuden, toisen ammatin? Pohdimme myös kirjallisuutta kansakunnan terapiana. Mitä traumoja suomalaisuudessa yhä tänäänkin piilee? Snellmanin uusin teos Kirjeitä sotapäällikölle (2024) luotaa myös terapian maailmaa. Snellman joutui myrskyn silmään vuonna 2020, kun hänen työpaikkaansa Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehty tietomurto tuli julkisuuteen. Kymmenien tuhansien ihmisten henkilö- ja potilastiedot varastettiin ja osittain julkaistiin Tor-verkossa. Kirjassa seurataan tapahtumien kulkua siihen asti, kunnes tietomurron tekijä saa tuomionsa oikeudessa. Samalla kirjailija-terapeutti kirjoittaa hänelle kirjeitä. Oliko tekijän saama rangaistus oikeudenmukainen? Miten ymmärtää rikollista ja miten ymmärtäminen eroaa hyväksymisestä ja tuomitsemisesta? Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

Jaksossa tutustumme suomalaisten väärentäjien historiaan sekä siihen, mitä väärennysrikokset kertovat meille 1800-luvun muutoksista. Selvitämme jaksossa, keitä väärentäjät olivat ja mikä motivoi heitä toimintaansa. Oliko kyse taloudellisen hyödyn tavoittelusta tai väärennyspalveluita tarvinneiden henkilöiden epätoivosta? Minkälaisia rangaistuksia seurasi, jos väärennysrikoksista jäi kiinni? Entä mitä väärennykset ilmiönä kertovat vähäosaisten ihmisten yhteiskunnallisesta asemasta ja sosiaalisista mahdollisuuksista? Jakson vieraina ovat Väärentäjät -tutkimushankkeen kaksi tutkijaa, Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen sekä Turun yliopiston Suomen historian tutkijatohtori Mari Välimäki. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapetin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #117 Väärentäjiä, väärennösrikoksia ja sosiaalihistoriaa →

Tämänkertainen tapaus sai alkunsa heinäkuussa vuonna 2022, kun 52-vuotias Nicolae Miu puukotti useita ihmisiä Apple- nimisellä joella, Wisconsinissa, St. Croixin piirikunnassa, Yhdysvalloissa. Puukotuksen seurauksena yksi henkilö kuoli ja viisi loukkaantui. Välikohtaus sattui keskellä kirkasta päivää useiden todistajien läsnä ollessa. Nick väitti oikeudessa toimineensa itsepuolustukseksi, sillä hänet oli hänen mukaansa ahdistettu nurkkaan ja hän oli tuntenut olonsa uhatuksi. Oliko kyseessä todella itsepuolustuksesta kuten Nick väittää, vai oliko teon takana jotain paljon synkempää?Pahan äärellä -rikospodcast on Podimon yksinoikeussarja. Uusi jakso aina tiistaisin.Kun rekisteröidyt nyt seuraavasta linkistä https://podimo.fi/pahanaarella saat kuunnella Pahan äärellä podcastia 45 päivää ILMAISEKSI.Kuullaan Podimossa! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Perjantaistudiossa raadissa ovat toimittaja Aino-Mari Tuuri, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä filosofi Tuomas Nevanlinna. Toimittajana on Ville Talola. Pohdimme myös Itä-Helsingissä Hansasillalla jaettuja pukeutumisohjeita musliminaisille. Esillä ollut banderolli kehotti miehiä valvomaan puolisoidensa oikeaa pukeutumista. Tasa-arvonäkökulmasta ohjeet olivat häiritseviä. Oliko tämä turhaa älämölöä yhden hörhön touhuista vai esimerkki muslimien piirissä esiintyvästä laajemmasta ongelmasta, kuten Ujuni Ahmed on todennut julkisuudessa. Ensi viikon tiistaina Yhdysvalloissa kansalaiset käyvät uurnille valitsemaan seuraavaa presidenttiä. Puhutaan kohtalonvaaleista, joiden tulos saattaa vaikuttaa mullistavalla tavalla koko maailman tulevaisuuteen. Jaossa on myös maailman merkittävimmän arvojohtajan virka. Mitä uhkia vaaliin sisältyy? Loppuuko Ukrainan tuki, voittaako Putin, syttyykö kauppasota tai kolmas maailmansota ja unohtuuko ilmastonmuutoksen hidastaminen? Kotimaassa Museoviraston uhkaus sulkea neljä museota kansalaisltaan on herättänyt joukon jatkokysymyksiä sekä esityksen lisärahoitukselle valtion budjettiin. Säikäyttikö sulku-uhka leikkauspolitiikkaa ajavan ministeriön? Oliko tämä museovirastolta loistava taktinen muuvi? Perjantaistudiossa puhetta myös kunniottavasta keskustelusta Erätauko-menetelmän parissa sekä siitä, että mikä tahansa asia tulee nykyisin markkinoida sen hyvillä vaikutuksilla ihmisten terveydelle.

Arkkitehtuuri- ja designmuseon yhteisnäyttely FIX: Huolla ja korjaa nostaa esille korjaamiseen. Miten ylläpidetään esineiden ja tilojen kauneus ja eheys? Miten ajan kuluminen vaikuttaa arkkitehtuuriin ja muotoiluun? Millaiset kulumiset ovat vain kiinnostavaa patinaa? Millaiset tilat ovat liian steriilejä? Ilmastonmuutos ja liiallinen kulutus ahdistaa monia. Oliko tämä myös yksi syy nostaa esille korjaaminen, joka ylläpitää sitä mitä jo on tehty ja tuotettu? Miten suomalainen maku ja tyyli eroaa eurooppalaisten vanhojen kulttuurimaiden suhtautumisesta kolhuihin ja patinaan? Ranskalaisilla on hyvin kuvaava sanonta sopivasti laiminlyöty. Millaisten esineiden ja asioiden korjaamiseen käytämme aikaa ja rahaa? Mitä jää huolenpidon ulkopuolelle ja miksi? Keskustelemme myös vaatteiden korjaamisesta ja kintsugista, joka on japanilainen tekniikka ja taidemuoto, jossa esineen halkeamia tuodaan esiin kullalla. Ohjelman vieraina ovat arkkitehti Kaisa Karvinen, oppimisen asiantuntija, yleisötyövastaava Hanna Kapanen ja muotisuunnittelija Sofia Ilmonen. FIX: Huolla ja korjaa- näyttely Arkkitehtuuri- ja designmuseossa, Helsingissä 05.01.2025 asti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Arja Paananen varoitti Venäjän suunnasta jo Putinin kauden alussa. Virallinen Suomi hyssytteli ja hallinnoi ulkopoliittista keskustelua hokemalla ”Nato-optio”-taikasanaa. Oliko ulkopoliittinen johto jälkisuomettuneiden ajattelumallien vanki? Kuka hyssytteli ja miten? Arja Paananen kertoo oman näkemyksensä. Ohjelmassa keskustellaan myös Venäjän 90-luvun haamusta, joka ei ole kadonnut näyttämöltä. Tervetuloa ohjelmaan, joka ei kuiskaile Putinille.

Eilinen sitrushedelmäkeskustelu sai niinkin isoja reaktioita aikaan, että Esko ja Suvi päättivät maistella mandariinia ja satsumaa sokkona. Oliko niillä sitten eroa vai ei? Esko kertoi myös erittäin kiusallisista tapahtumistaan, jotka tapahtuivat kuntosalilla sekä kadulla. Toiseen näistä liittyy myös Eskon kassit. Suvi puolestaan kertoi kunnianhimoisesta tavoitteestaan eläköitymiseensä liittyen.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio sukeltaa taas median ja kulttuurin ajankohtaisaiheisiin ja arvokysymyksiin. Ylen Sanna Marin -kuunnelma on kohauttanut, koska siinä tuntuvat faktat ja fiktio sekoittuvan. Onko tositapahtumiin perustuva sepite vaarallinen tuote, joka sotkee ihmisten käsitystä poliittisesta historiasta? Jääkiekkovaimo Sirpa Selänne puolestaan kohautti kuluneella viikolla poliittisilla näkemyksillään, kun hän kertoi äänestävänsä republikaaneja ja kyseenalaisti suomalaisen verotuksen. Mutta oliko some-älämölö suhteessa siihen, mitä Sirpa Selänne lopulta sanoi? Ja synnyttivätkö kommentit laadukasta käsittelyä mediassa? Perussuomalaiset haluavat kumittaa lukion yhteiskuntaopin kirjasta itseään koskevan kuvauksen populistipuolueena. Pitäisikö kaikkien poliittisten puolueiden saada itse määrätä, miten heistä oppikirjoista kirjoitetaan? Oliko kuvailu puolueellinen? Espoossa puolestaan on otettu käyttöön pelkästään naisille tarkoitetut uimahallivuorot. Kyseessä on kädenojennus maahanmuuttajanaisille, mutta onko asiassa periaatteellisia ongelmia? Etelä-korealainen Han Kang sai torstaina Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Mutta prosessi, jolla Ruotsin Akatemiassa palkinnonsaajaehdokkaita listataan, ja se, miten voittajasta spekuloidaan, on suoranaista salatiedettä. Vakioraatilaisista tällä kertaa mukana kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Ville Talola toimittaa.

Miksi Suomessa suhtauduttiin vuosien ajan sinisilmäisesti Venäjään? Paljastuivatko Venäjän karut kasvot suomalaisille vasta presidentti Vladimir Putinin hyökkättyä Kiovaan? Oliko orastava demokratiakehitys Venäjällä pelkkä Putinin peiteoperaatio, tai hetkellinen sumuverho? Vieraana on Venäjästä kirjan kirjoittanut, vuoden journalisti ja Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Arja Paananen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mediassa kerrotaan viikottain poliitikkojen mokista. Ovatko median raportoimat mokat poliitikoilta todellisia lapsuksia, vai eivätkö mokia lainkaan? Oliko ministeri Ville Tavion (ps.) päätös, ettei Suomi osallistu Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvoliittoumaan, aito moka, vai harkittu teko? Oliko Antti Rinteen (sd.) pekonipastaresepti virhe vai moka? Miksi Jussi Halla-aho (ps.) otti harteilleen niin sanotun Totuus kiihottaa -mokan? Sorrutaanko eduskunnassa mikkimokiin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat Hyvin sanottu -keskustelufestivaalin suorassa lähetyksessä politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miten Israelin ja Libanonin täysmittainen sota voidaan estää? Onko iskuissa kyse ennemminkin terrorismista kuin sodasta? Miten Yhdysvaltain seuraava presidentti suhtautuu Israelin tukemiseen? Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Ulkoministeriön Lähi-idän ja Persianlahden yksikön tiiminvetäjä Sami Wacklin. Libanonissa räjähti hakulaitteita viime viikolla ja tekijäksi epäillään Israelia. Sen jälkeen Libanon ja Israel ovat iskeneet toistensa maaperälle. Juusola arvioi, että jos tilanne olisi ollut toisinpäin eli Libanon tai Hizbollah olisi tehnyt Israelissa hakulaitteisiin kohdistuvan iskun, sitä kutsuttaisiin kansainvälisesti ja myös Suomessa terrorismiksi. – Tässä näkyy se että Israelin toimia ollaan haluttomia tuomitsemaan, Juusola toteaa. Wacklin korostaa, että ratkaisu Gazan sodassa rauhoittaisi Israelin välejä myös Libanoniin, mutta Israel haluaisi ratkaista Pohjois-Israelin tilanteen erillisenä Gazan sodasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Noniin on aika jätti Kajun taisteluiden kun Godzilla ja King Kong ottaa taas toisistaan mittaa Godzilla x Kong: The New Empire leffan muodossa.  Muutaman vuoden takainen Godzilla vs. Kong oli ihan ok monsteri mäyhää, joten toki halusin myös tämän katsoa. Mutta teatteriin asti en lopulta lähtenyt katsomaan, vaan katsoin vasta Maxilta.  Mutta millainen leffa tämä olikaan? Oliko se hyvä tai edes viihdyttävä? No se selviää ehkä arvostelusta.  Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Mitä mieltä muuten tästä franchisesta? Mikä on paras osa? Entä onko Monarch sarja tuttu? Mikä on kaikkien aikojen paras Godzilla leffa? Entä paras Kong leffa? 

Uusi skandaali on syntynyt. Etätyöläiset pesevät pyykkiä! Tutkimus jossa tämä ilmeni oli tilavuokrausta tarjoavalta yritykseltä joka voi vaikuttaa esiin nostettuihin asioihin. Kaikessa tapauksessa tämä on nyt suuri vääryys johon meidän täytyy podcastillisen verran purautua! (00:00) Jakso alkaa (00:18) Pyykinpesu etätöissä (00:52) Aiheen pohjustus (02:26) Oliko tutkimus etätyöstä tarpeellinen (06:19) Idan kokemukset etätöistä (08:56) Etätyö ei sovi kaikille (16:26) Työpaikalla ryhmäytyminen (19:43) Töihin kulkeminen (27:48) Keskity töihin ja taukoihin täysillä (31:03) Pomodoro-tekniikka (31:57) Idan ja Oonan tyttökävelyt (34:39) Loppupuhe

Oliko ennen paremmin? Mikä koulussa mättää? Ovatko digitalisaatio ja oppilaan itseohjautuvuutta korostava oppimiskäsitys heikentäneet suomalaisen koulun oppimistuloksia? Miksi suomalainen koulu pärjää Pisa-tutkimuksissa huonommin kuin loistonsa päivinä? Suoraa puhetta suomalaisen koulun ongelmista. Vieraina akatemiatutkija Aino Saarinen ja Sylvään koulun rehtori Jari Andersson.

Teatteri Avoimien Ovien näytelmä, Tältä kohtaa, Aila, nostaa esille rohkean ja avoimen kirjailijan, Aila Meriluodon persoonan. Aila Meriluodon (1924–2019) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Hän on tunnettu runoistaan, romaaneistaan ja avoimista päiväkirjoistaan. Ella Pyhältö ja Virpi Haatainen esiintyvät tässä näytelmässä, jossa halutaan nostaa esille Aila Meriluodon avoimuutta omasta vanhenevan naisen rohkeasta seksuaalisuudesta. Miksi hän halusi avata omaa seksuaalisuuttaan lukijoille? Millaisia rakkaussuhteita hänellä oli? Miten hänen runoutensa eroaa hänen romaaneistaan? Tästä aiheesta on myös kirjoittanut toimittaja Anna-Liisa Haavikko Meriluodon päiväkirjojen avulla. Vieraana on myös dosentti Maarit Leskelä-Kärki, joka avaa Aila Meriluodon merkitystä kirjallisuutemme kaanonissa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana opettaja ja kolumnisti Arno Kotro. Puhuimme koulusta erityisesti digitalisaation näkökulmasta. Vuosikausia jatkunut digihypetys on päättymässä. Monet koulut ovat kieltämässä kännykät oppitunneilla. Oliko idea opetuksen ”pelillistämisestä” harha-askel? Lisää perinteisiä kirjoja ja keskustelua? Tähän liittyen puhuimme myös Jonathan Haidtin kirjasta Ahdistunut sukupolvi, jossa pohditaan sosiaalisen median ja älypuhelinten vaikutuksia nuorten mielenterveyteen. Toinen aiheemme oli tasa-arvo. Arno ja Jarkko olivat yhtä mieltä siitä, että tasa-arvokeskustelu on vinossa. Naisten kokemat tasa-arvo-ongelmat ovat vahvasti esillä vuodesta toiseen. Mutta niillä elämänalueilla, joilla miehillä menee huonommin, vallitsee hiljaisuus: syrjäytyminen, heikompi koulumenestys, asunnottomuus, vangit, itsemurhat, alhaisempi elinikä. Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

Tällä kertaa arvostelussa Challengers elokuva.   Tätä elokuvaa on kehuttu todella paljon ja koska Olympialaisten aikaan on mukava katsoa urheilu leffoja, päätin vihdoin tarttua tähän.  Lisäksi kun vielä Prime Videossa on nykyään digitaalisten leffojen osto ja vuokra mahdollisuus ja tarjouksella kaikki vuokra leffat oli 1€. Oli siinä hyvä syy etsiä katsottavaa.  Jos tämä ei vielä liitä niin pääosassa nouseva tähti Zendaya.  Mutta millainen leffa sitten olikaan? Oliko se kaiken hehkutuksen arvoinen? Siitä lisää arvostelussa.  Oletko nähnyt tämän? Mitä mieltä? Entä onko ohjaajan aiemmat leffat tuttuja? Entä mikä on Zendayan paras rooli? 

Perussuomalaisten vapputunnelmat lässähtivät kansanedustaja Timo Vornasen (ps.) baari-illan myötä. Kansanedustaja Vornanen ampui aseella Helsingin keskustassa maahan ja osoitteli kahta henkilöä ravintola Ihkun edustalla. Vornasen tapaus on eduskuntahistoriassa poikkeuksellinen. Jääkö tapaus Vornanen historiaan, kuten perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä arvioi? Oliko kansanedustajan käsissä hernepyssy, mutka vai taskuase? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Tuplaviikonloppu on täällä ja tätä on odotettu koko pitk.. lyhyt helmikuu! Jassun kivut ovat käsittämättömiä ja nyt odotetaan aikaa leikkaukseen! Niko puolestaan suuntasi emma gaalaan selvinpäin ja onnistui siinä. Oliko se edes lopulta vaikeaa? Studiossa on hyvin erilainen flow kuin yleensä. Seksitöntä, tipatonta ja kyyneleiden täyteistä perjantaita studiosta jossa tuoksuu sporttisuus ja uudenlaiset ajatukset. Miten elämä jatkuu tästä eteenpäin? No lainassahan täällä ollaan eli Luoja yksin tietää, mutta he ovat tänään sinun seuranasi myös ilmaisena ja lauantaina herkkua tarjolla koko rahan edessä Podmella! Palauteboxi löytyy @nikotellen instagramista vuoden jokaisena päivänä!

Päättyvänä vuonna vanhat sodat ovat jatkuneet ja uusia alkanut. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelma yrittää vaikeaa tehtävää, myönteisten asioiden löytämistä synkästä uutisvirrasta. Positiivisia kehityskulkuja pohtivat professorit Vesa Kiviniemi Oulun yliopistolta, Katarzyna Zysk International Relations and Contemporary History at the Norwegian Institute for Defence Studies-instituutista, johtaja Ola Rosling Gapminder-säätiöstä ja professori Tarja Väyrynen Tampereen yliopistolta Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala ja tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Gazan sota näyttää jakavan suomalaisia. Erityisesti sosiaalisessa mediassa esiintyy jyrkkiä puheenvuoroja Israelin puolesta ja tiukasti Israelia vastaan. Mistä syystä keskustelu Gazasta läikkyy yli Suomessa? Ovatko suomalaiset valitsemassa asiassa puolensa? Oliko tyhjän äänestäminen YK:n yleiskokouksessa Suomelta kannanotto? Eikö Suomi kannata tulitaukoa äänestettyään tyhjää tulitaukoa vaativassa lauselmassa? Miksi Hamas ja Israelin poliittinen johto eivät hyväksy kahden valtion mallia? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Luoja nähköön, kaikki on mahdollista. Kummallisia asioita tapahtuu Venäjän maalla. Näin puuskahtaa Venäjän kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen, joka päivysti juhannuksen selittämässä suomalaisille Wagner-armeijan vallankaappausretkeä Moskovaan. Mitä oikeastaan tapahtui ja miksi homma meni pieleen? Oliko kapinan loppuratkaisu presidentti Vladimir Putinille voitto vai häviö? Heikki saa purkaa tapahtumat vielä kerran ja vastata kysymykseen, voisiko vallankaappaus onnistua Venäjällä. Wagner-johtaja Jevgeni Prigožin oli Putinin luomus, joka karkasi Frankensteinin hirviön tavalla valloilleen. Prigožinilta puuttui kuitenkin se, mitä Putinin kaatamiseen olisi tarvittu: eliitin ja väkivaltakoneiston tuki. Jenny haluaa tietää, rakoileeko lattia Putinin alla lainkaan. Entä voisivatko venäläiset nyt innostua vallankumoukseen, kun Prigožin näytti esimerkkiä? Heikki muistuttaa, että vaikka moni haaveilee Venäjästä Putinin jälkeen, sisällissotaan johtava valtataistelu Venäjällä olisi Suomen kannalta painajaismainen vaihtoehto. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Rooman valtakunta levisi laajalle ja kesti pitkään. Tunnemme eri lähteistä tutkijoiden ansiosta roomalaisten arkea ja elämää. Mutta nyt lähteet saavatkin vastata uuteen kysymykseen: miten antiikin ihmiset suhtautuivat luontoon? Oliko se vain ihana paikka, jossa hoidettiin terveyttä ja filosofoitiin vai pitikö sitä pelätä? Toisaalta antiikin Rooman vilskeestä haluttiin jo tuolloin maaseudulle luonnon rauhaan. Valtakunnan laajentuminen pohjoiseen toi roomalaisten ulottuville kosteat maat ja synkät metsät. Luonto piti kesyttää ja saada resurssit käyttöön ison valtakunnan tarpeisiin. Myös ensimmäisiä kriittisiä arvioita luonnonvarojen käytöstä antoi Naturalis Historia -tekstin kirjoittanut Plinius. Antiikin ihmisten suhteesta luontoon kertovat Suomen Rooman instituutin johtaja Ria Berg sekä Suomen Ateenan -instituutin tutkijaopettaja Antti Lampinen. Berg on tutkinut erityisesti Rooman keisariajan esinekulttuuria ja Lampinen puolestaan liikkuu tutkimuksissaan sekä kreikan että latinan kielen ja kirjallisuuden välillä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.