Podcasts about erityisesti

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin kolmannen kauden kuudennessa jaksossa Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsasen vieraana on pohjoismaisen pääomasijoittaja ja rahastojen hallinnointiyhtiön CapManin toimitusjohtaja Pia Kåll. Tässä jaksossa pureudutaan Suomen elinkeinoelämän kasvun mahdollisuuksiin. Erityisesti jaksossa keskitytään yritysten toiminnan kehittämiseen pääomasijoittajan näkökulmasta. Miten saisimme Suomen kukoistamaan tulevaisuudessa? Mutta miksi yleinen kuva pääomasijoittamisesta on yksipuolinen tai jopa väärä?

Leo Nyqvist kiinnostui väkivaltatyöstä työskennellessään aikanaan oikeuspsykiatrisessa yksikössä, jossa tehtiin mielentilatutkimuksia. Perheväkivallan ehkäisemisestä tuli Leolle tuolloin sydämenasia. Yhteistyö pohjoismaisten toimijoiden kanssa ohjasi väkivaltatyön muotoutumista Suomessa. Myös moniammatillisuuden ja monitoimijaisen työn kehittäminen on ollut Leolle erittäin tärkeää, jotta väkivaltatyö on muodostunut vaikuttavaksi toimintamalliksi.  - Monitoimijainen, traumainformoitu työote on äärettömän tärkeä osa väkivaltatyötä. Traumatietoista ajattelua tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää väkivallan ja esimerkiksi lastensuojelutarpeen ylisukupolvinen periytyminen. Erittäin usein väkivallan tekijä on itse kokenut väkivaltaa ensin, jo omassa lapsuudessaan, Leo sanoo.  -Erityisesti perheväkivallan ehkäisemiseksi ja karsimiseksi tarvittaisiin varhaista, kokonaisvaltaista tukea perheille, hän jatkaa.  Leo puhuu jaksossa koskettavasti auttajan emotionaalisesta kuormittumisesta. Kun työntekijä kuulee kertomuksia väkivallasta ja väkivaltatilanteista, osa traumaattista tarinaa “tarttuu” myös työntekijään ja vaikuttaa sekundaarisen, toissijaisen traumatisoitumisen kautta työntekijän hermojärjestelmään. Siksi traumainformoitu työote ja traumatietoisuus on niin tärkeää. Jopa yksi, riittävän raskas traumaattinen asiakascase voi saada aikaan sen, että työntekijä jättää työnsä. Tärkein, yksittäinen työntekijää vahvistava työtapa työpaikoilla on se, että työorganisaation, esihenkilöiden ja työnohjauksen ovet ovat auki työntekijälle puhua ja purkaa kokemustaan. Kukaan ammattilainen ei saa ajatella, että hän olisi niin taitava, kokenut tai osaava, että häneen ei ihmisten kipeät kokemukset vaikuta.  Leon artikkeleita löytyy täältä:  https://www.utu.fi/fi/ihmiset/leo-nyqvist Leon suosittelemia materiaaleja:  GUSTAV SCHULMAN:  Väkivalta ja sietämättömien tunteiden kierrätys: https://www.perhejaverkostokeskus.fi/tiedostot/20/Schulman%20-%20Vakivalta%20ja%20sietamattomien.pdf

Korkeakoulutettuja on nyt työttömänä ennätyksellisen paljon.Erityisesti huolta aiheuttaa vastavalmistuneiden työttömyyden lisääntyminen. Työttömiksi valmistutaan nyt aloilla, joilla on ennen riittänyt töitä.Ekonomistit kuitenkin ennustavat Suomen talouden kehittyvän niin, että talous on jo toipumassa. Nyt ollaan siis lähellä pohjaa työllisyystilanteessa, ja syksyä kohden työttömien tilanne alkaisi parantua. HS Visio -podcast perkaa viikon ajankohtaisimmat aiheet taloudesta ja teknologiasta. Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin ja vieraana Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

TrailPodder podcast jakson 125 luontolenkillä vieraana maastopyöräilijä, lintubongari ja tanssija Tom Nylund. Helsingin keskuspuistossa havainnoimme pari kanahaukkaa ja käpytikan. Tom kertoi tanssin hyödyistä polkujuoksijalle.Tanssin ja polkujuoksun yhdistäminen tarjoaa polkujuoksijalle ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää sekä fyysistä että henkistä suorituskykyä. Tanssiharrastuksesta saatavat edut ulottuvat lihasvoiman ja liikkuvuuden parantamisesta kognitiivisten kykyjen ja stressinhallinnan vahvistamiseen, mikä täydentää polkujuoksun vaatimuksia monella merkittävällä tavalla. Tutkimusten mukaan tanssin monipuoliset liikkeet parantavat tasapainoa ja koordinaatiota, kun taas sen luova ulottuvuus aktivoi aivojen eri alueita, mikä voi parantaa navigointikykyä vaativissa polkuolosuhteissa. Tanssista saatava yhteisöllisyys ja ilon kokemus toimivat tehokkaana motivaattorina pitkäkestoisen harjoittelun tukena.Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että tanssijoiden kehonhallintaan liittyvät aivomuutokset voivat parantaa motorista oppimisnopeutta muissakin liikuntalajeissa. Tämä avaa mahdollisuuksia täsmällisemmille harjoitusmetodeille, joissa tanssin neuroplastisia vaikutuksia hyödynnetään polkujuoksutekniikan opettamisessa. Erityisesti virtuaalitodellisuusteknologian yhdistäminen tanssiin ja polkujuoksun simulointiin voi tulevaisuudessa tarjota innovatiivisia harjoitteluvälineitä.Tanssin ja polkujuoksun yhdistäminen ei ole pelkkä harjoitusvariatio, vaan kokonaisvaltainen filosofia, joka korostaa kehon ja mielen monipuolista kehittämistä. Tämän lähestymistavan avulla polkujuoksijat voivat rakentaa kestävän pohjan huippusuorituksille samalla, kun he parantavat elämänlaatuaan laajemmin. Tulevaisuudessa lajien välinen koulutus tulee todennäköisesti olemaan keskeinen osa huippu-urheilun valmennusmetodeja, ja tanssilla on siinä keskeinen rooli motoristen ja kognitiivisten taitojen integroijana.Lue blogi Tanssiharrastuksen hyödyt polkujuoksijalle https://trailpodder.blogspot.com/2025/02/tanssiharrastuksen-hyodyt.htmlKuuntele TrailPodder podcast jakso 125 Spotify, Apple Podcasts tai https://poddtoppen.se/podcast/1573605878/trailpodder

Direct Talk - Suoraa puhetta ohjaamisesta J18 JIRINA www.jirina.fi Podcast by Finn Andersson Yhteistyössä: Finn Andersson Film Productions Oy Mainoselokuvat ja podcastit

NBA-tuokion 13. jakson aiheena ovat koripallotilastot. Jakson alussa sivutaan nopeasti Lauri Markkasen ja pudotuspelejä lähestyvän NBA:n viimeisimpiä uutisia. Monologi-osuudessa pohditaan koripallon erityisominaisuuksia tilastoitavana urheilulajina sekä koripallon perustilastojen vahvuuksia ja heikkouksia. Erityisesti kauhistellaan hyvien puolustustilastojen puuttumista. Tämän jälkeen erotellaan oikeasti oleelliset tilastot täysin hupitilastoista. Kuulijavastauksissa esitetään kritiikkiä suomalaisen koripallotilastoinnin nykytilaa kohtaan. Lopuksi luodaan pikainen katsaus koripallotilastoinnin tulevaisuuteen ja pelaajaseurantadatan tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Ulkopolitistin podcast-tiimi kokoontuu melkein täysin jäsenin joulukaaosstudioon. Mikkien ääressä istuvat Olli, Annastina, Ida, Jalmari ja Sofia – joulukissat joulustudiossa siis. Ihmisiä on enemmän kuin tuoleja ja mikrofoneja, joten luvassa on rähinää ja monologeja, jotka aina joku haluaa keskeyttää. Jaksossa puidaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan vuotta 2024. Suomen presidentinvaalit saavat osansa ja kova turvallisuus puhuttaa. Vastapainoksi pohditaan myös feminististä ulkopolitiikkaa. Ida ja Sofia vastailevat The Ulkopolitistin viralliseen jouluvisaan, ja lopuksi keräännytään joulusuositusten äärelle. The Ulkopolitistin podcast-tiimi kiittää kaikkia podcastin tekoon osallistuneita toimituslaisia, vieraita, ja ennen kaikkea kuulijoita. Toivotamme iloista joulunodotusta, ja palaamme linjoille vuodenvaihteen jälkeen! Podcast-tiimi kuulisi mielellään palautetta podcastista. Sitä voi laittaa somessa tai sähköpostilla kenelle tahansa tiimiläiselle. Erityisesti palautetta voi lähettää Sofialle osoitteeseen sofia.blanco.sequeiros@ulkopolitist.fi.

Jakso tehty kaupallisessa yhteistyössä UKKO.fi kanssa.

Vaakavalmistaja Tamtron teki viime vuonna historiansa tähän asti suurimman yritysoston ostaessaan lahtelaisen kilpailijansa Lahti Precisionin. Ostokohteen liikevaihto ennen kauppaa oli 17 miljoonaa, Tamtronin 37 miljoonaa euroa. Kaupan sulatteleminen on ollut ilmeisen työlästä eivätkä Lahdesta ostetut järjestelmäpuolen tuotteet ole ilmeisesti käyneet kaupaksi toivotulla tavalla. Ristiinmyyntisynergioitakaan ei vaikuta realisoituneen järin paljon, sillä tälle vuodelle Tamtron ohjeistaa 54 - 56 miljoonan liikevaihtoa, kun se viime vuonna teki 55 miljoonan liikevaihdon. Koska viime vuoden luvussa Lahti Precision on mukana vain 10 kuukauden osalta, orgaanisesti liikevaihdon ennakoidaan laskevan. Kun liikevaihto mataa, onko Tamtronia soveliasta edes kutsua kasvuyhtiöksi? "Kasvu-uralle päästään taas jatkossa”, Tamtronin toimitusjohtaja Mikko Keskinen uskoo. "Tänä vuonna ei ole ollut myöskään yrityskauppoja, jotka toisivat add-on-kasvua”, hän lisää. Yritysostot ovat keskeinen osa Tamtronin strategiaa ja sijoitustarinaa. Miksi sillä rintamalla ei ole tapahtunut mitään yli puoleentoista vuoteen? Herää epäilys, punnitsiko Tamtron yrityskaupan riskit väärin. Suurempien konepajojen tavoin Tamtron pyrkii kasvattamaan elinkaaripalveluiden osuutta liikevaihdostaan. Erityisesti tähtäimessä on SaaS-pohjainen ohjelmistoliikevaihto. Digitaalisten palveluiden osuus on tarkoitus kasvattaa kymmeneen prosenttiin liikevaihdosta vuoden 2027 loppuun mennessä. Marinadi-osiossa käsitellään salkun rakentamista. Kuinka yksittäisistä sijoituksista tulee järkevä kokonaisuus? ”Tärkeää on miettiä, mitä yksittäisellä sijoituksella tavoitellaan ja mikä on sen riskiprofiili: missä valuutassa se on, minkä kokoinen se on, kuinka likvidi se on, kuinka paljon osake heiluu...?" S-Pankki USA -rahaston salkunhoitaja Antti Raappana luettelee. Riski ei ole pelkästään tietokoneen tarjoamaa statistiikkaa vaan myös yhtiöiden liiketoimintaan liittyviä seikkoja. Jos salkussa on jo Visaa, kannattaako hajauttaa Mastercardiin? Karon Grilli on ehdolla vuoden sijoitusteoksi! Äänestä tästä: https://www.nordnet.fi/fi/kampanjat/vuoden-sijoittaja Yhteistyössä: Tamtron Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

Tuoreessa jaksossa käydään Meksikon GP:n kovat taistot läpi. Erityisesti kohteena jälleen Lando ja Max, kovat yhteenotot ja Verstappenin rangaistukset. Myös Perez ja Lawson taistelivat, Sainz ja Haas loistivat sekä paljon muuta!

Kuunteleminen on yksi suurimmista lahjoista, jonka voimme toisillemme antaa.Uudessa podcast-jaksossa vieraanani on palkittu teatteriohjaaja, työnohjaaja ja kirjailija Eino Saari. Einon tuorein teos Kuuntelemisen taito (Into kustannus, 2024) oli raikas lukukokemus joka tarjosi uusia tulokulmia ja sanoituksia aiheesta, jonka parissa itsekin työskentelen päivittäin. Oli elähdyttävää päästä keskustelemaan Einon kanssa kuuntelemisen teemasta ja tästä mielenkiintoisesta kirjasta.Havahdumme usein kuuntelun merkitykseen vasta silloin kun sen kanssa on ongelmia - esimerkiksi työpaikalla ja parisuhteissa. Keskustelemme Einon kanssa siitä, miten voisimme aktiivisesti luoda parempaa kuuntelemisen kulttuuria. Kuunteleminen ei ole automaatti. Kuuntelu ja kuulluksi tuleminen on tapahtuma, jonka täytyy toteutua. Hyvä kuuntelija on riittävän etäällä ja ulkopuolella, tilanteessa läsnä mutta ei liian voimakkaana persoonana.Meistä kukaan ei ole vain yhdenlainen kuuntelija. Kuuntelijoita on erilaisia: tilan ja turvan kuuntelija, oikeuden kuuntelija, kehon ja kauneuden kuuntelija, tässä vain muutamia. Konteksti vaikuttaa keskeisesti siihen mitä kuuntelemisen kyvykkyyksiä itsestään saa käyttöön. Kuuntelemisen taidossa Einoa kiehtoo nimenomaan rikkaus ja moninaisuus. Kuuntelijat luovat usein turvaa ympäristöön.Keskustelemme jaksossa myös Einon uratarinasta. Miten hän väsyi teatterin tekemiseen, ryhtyi työnohjaajaksi ja kirjailijaksi. Mitkä ovat hyvän kuuntelijan piirteitä? Miten kartoittaa omia esteitä ja haasteita kuuntelijana? Miten voisimme rakentavasti kuunnella heitä, joiden kanssa olemme syvästi eri mieltä?Erityisesti seuraava kysymys kirjasta jäi itselleni mieleen: millainen olisi maailma, jossa ihmiset kuuntelisivat toisiaan, millainen se olisi paikkana?

Median ja kulttuurin ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset ovat jälleen kolmen vakiraatilaisten puntarissa, kun Kulttuuriykkönen avaa Perjantaistudionsa. Aihekimaran kimpussa toimittaja Leena Virtanen, kosmologi Kari Enqvist sekä liikemies Sami Kuusela. Juhani Kenttämaa toimittaa. Parlamentaarinen työryhmä julkisti Yleen kohdistuvat rajut leikkaukset torstaina. Erityisesti persussuomalaiset ovat vaatineet vieläkin rajumpaa leikkausta. Samana päivänä Yle ilmoitti aloittavansa somalin ja arabiankieliset uutiset. Meppi Sebastian Tynkkynen (ps) kommentoi, että "Ylen kohukesän loppuhuipennuksena ajetaan vielä suoraan päin seinää. Nyt Yle meni tekemään kyllä ison virheen, josta tulemme laittamaan sen vastuuseen." kansanedustaja Jani Mäkjelä (ps) piti uusia vähemmistöille suunnattuja uutisia keskisormen näyttämisenä. Mitä raati ajattelee sekä Ylen leikkauksista, uusista vähemmistöuutisista että persujen voimakkaaista reaktioista? Bisnesmies Jethron ja koomikko Iikka Kiven mahdollisesta nyrkkeilymatsista on uhottu somessa jo monta pävää. Mistä tämä machouhoilu kertoo, onko aikamme toksinen? ihmettelee raatilainen Kuusela. Supertähti Taylor Swift kertoi USA:n pressavaaliväittelyn jälkeen asettuvansa ehdokas Kamala Harrisin leiriin, ja tätä on jo pidetty sellaisena eleenä, että Trumpin on vaikea saada tarpeeksi ääniä, jos miljoonat swifteessit eli Taylor Swift -fanit asettuvat myös Harrisin taakse. Toisaalta Trumpin kannattajaksi on ilmoittautunut mm. maailman rikkain mies Elon Musk, joka omistaa myös (entisen Twitterin nykyisen) X:n ja jolla on enemmän seuraajia somessa kuin kellään muulla sekä suora äänitorvi omille ajatuksilleen ja mielipiteilleen. Kuinka suuri rooli näillä politiikan ulkopuolelta nousevilla ns. supervaikuttajilla tulee olemaan sen suhteen, kuka pääsee Valkoisen talon valtiaaksi marraskuun alussa? "Onko paperikirja kuningas?" Kari Enqvistin pöydälle tuoma aihe liittyy osin HS:n Esa Mäkisen kolumniin, jossa vastaus on Ei. Asia kiertyy toisaalta digikirjoihin (ts. sähkö/ääni) mutta myös striimauspalveluihin tyyliin Bookbeat ja Storytel, jotka ovat eräänlaisia kirjojen Spotifyita. Toisaalta mm. Markus Leikola on huomauttanut, että striimauspalvelut ovat hyvin suomalainen ilmiö. Kirjailijoita nämä trendit eivät miellytä. Mitä ajattelee raati? Onko paperikirjan alamäki pysäytettävissä vielä? Mistä tarve comebackeihin (PMMP, Ultra Bra & Oasis) ja nostalgiaan johtuu? Onko Venäjän hyökkäyssodan takia kiinni menneen rajan ja isojen artistien virran tyrehtymisen myötä tänne Suomeenkin tullut tarve kotimaiselle musiikille? Ja nyt sitä tarjotaan nostalgian muodossa? Ja nostalgia toimii myös isojen tuotantoyhtiöiden ja tapahtumajärjestäjien tapana pysyä hengissä houkuttelemalla vuosikymmenten takaa isoja bändejä takaisin lavoille?

Lauantaina Opiston Kunkussa kruunattu Miss Lahti 2024 Selja Kolu vieraili vuoden 2022 Miss Lahden Sanni Salosen kanssa Radio Voimalla tiistaina. Kolu kiitteli Miss Lahti -kisojen yhteishenkeä. - Ihania tyttöjä oli kaikki finalistit. Erityisesti tämä voittajaporukka oli todella upeita tyttöjä. - Odotan innolla, jos pääsen tekemään lisää missi- ja mallihommia. Ne kiinnostavat itseäni, Kolu kertoi. Salonen lähtee puolestaan Egyptiin lokakuussa. - Lähden edustamaan Suomea Hurghadaan Miss Eco Teen -kilpailuun. Siellä on 16-19 vuotiaita ja aikuisille erikseen samanlainen kilpailu. Olen vielä siellä nuoremmissa, Salonen sanoi. Hän pitää valintaansa kansainvälisiin kilpailuihin innostavana. - On tämä aika siisti juttu, että Lahdesta pääsee noinkin pitkälle lähtemään. Nämä ovat vasta kolmannet kisani ja pääsen jo kansainvälisiin kisoihin, Salonen riemuitsee ja jatkaa. - Suomessa on aikaisemmin tytöt kilpailleet keskenään ensin, mutta nyt se oli niin, että he halusivat vain minut sinne. Kuuntele koko haastattelu.

Miksi erityisesti nuoret miehet äänestävät oikeistopuolueita ja naiset vasemmistopuolueita sekä vihreitä? Keskustelemassa Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Anna Rajavuori, jotka kirjoittivat Kalevi Sorsa -säätiön raporttiin Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024. Vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimuksen aineiston mukaan miehistä 53 prosenttia kertoi äänestäneensä kahta päähallituspuoluetta eli kokoomusta tai perussuomalaisia, mutta naisista ainoastaan 34 prosenttia. Naisista 43 prosenttia äänesti SDP:tä, vasemmistoliittoa tai vihreitä, kun vastaava osuus miesten keskuudessa oli 29 prosenttia. Erityisesti nuorissa ikäluokissa tämä sukupuolten välinen kuilu korostuu. Wass ja Rajavuori pohtivat miksi mielipiteet polarisoituvat ja miten ongelmia voitaisiin ratkaista. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Sinustako flippaaja? Oppia-Kokemuksia-Inspiraatiota -kirja tilattavissa. Ostan Asuntoja alennuskoodi FLIPPAA. Tilaa tästä. Sinustako flippaaja -kirjan avulla eteenpäin asuntosijoittamisessa – Tiistaiaudio #331 Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka rahamedia.fi/verkkokurssit. Alekoodi SUMMER30 -30% 31.7.2024 asti. Tämän kerran Ostan Asuntoja Tiistaiaudio on 1.10.2023 julkaistun Miksi olen varovainen erityisesti osakemarkkinoilla? – Blogi #379 -kirjoituksen ääneen luettu versio. 6 teesiä, joihin oman varovaisuuteni perustan, ovat 9 kuukauden jälkeenkin edelleen voimassa. Lopussa vielä konkreettisia syitä, miksi yhä uskon näiden teesien olevan oman toimintani suunnittelun kannalta oikeita.  Jos kuuntelija löytää itsensä olemassa eri mieltä, ei kannata ottaa asioita henkilökohtaisesti. Tee oma analyysisi, kirjoita omat teesisi ja pistä ne jakoon.  Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Sijoitusasunnot.com tarjoaa hyvätuottoisia sijoitusasuntoja alle markkinahintojen ja arvokasta tietoa sekä ajankohtaisia näkemyksiä asuntosijoittamisesta. Käy katsomassa nettisivut, uusimmat kohteet, liittymässä sähköpostilistalle, lataamassa ilmaiset asuntosijoittajan työkalut ja katsastamassa uusimmat artikkelit osoitteesta sijoitusasunnot.com. Tutustu maksuttomaan Asuntosijoituskouluun Ota Sijoitusasunnot.com seurantaan Instassa Oletko ammattimainen asuntosijoittaja? Treco tarjoaa tulosperusteista ja kokonaisvaltaista asuntovarallisuuden hoitoa sekä neuvonantoa kiinteistöihin liittyvissä kysymyksissä. Treco.fi Viikottain ilmestyvästä blogista hyvä kirjoitus: Asuntojen hintakehitys, vai ehkä sittenkin myyntiajat ja kauppamäärät? Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Lisäksi Flatco tarjoaa taloyhtiöille modernit etäluentapalvelut sisältäen muun muassa huoneistojen vedenkulutuksen ja palovaroittimien kunnon seurannan Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. E-kirjan saa luettavaksi heti. Isyysblogin muistiinpanot Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta – Tiistaiaudio #314 Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. Kurssi on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Oma äänikirjastoni on Audiblessa - kokeile Audible -äänikirjapalvelua maksutta - kaupallinen varoitus

Loihde ei ole yhtiönä valmis, ja juuri se tekee siitä sijoittajan kannalta kiinnostavan: mahdollisuuksia kannattavuuden parantamiseen luulisi olevan. Toimitusjohtaja Samu Konttisen listalla onkin useita keinoja, joilla kannattavuustaso pyritään kaksinkertaistamaan. Jonkin verran tehostettavaa on ehkä saatavilla yhtiöryppään nitomisesta yhdeksi. ”On vielä ulosmitattavaa, tämä ei ole valmis, mutta ollaan paljon paremmassa tilanteessa kuin puolitoista vuotta sitten”, Konttinen sanoo. Toiseksi it-palvelumarkkina on nyt matalasuhdanteessa. Erityisesti projekteja yritysasiakkaille tekevät it-palveluyhtiöt kautta linjan ovat kärsineet kannattavuusongelmista. Kun asiakastyötä tekevien konsulttien käyttöasteet saadaan nousemaan ja huoltosuhde eli laskutusta tuovien ja tukitoiminnoissa olevien henkilöiden suhde paremmaksi, kannattavuus kohoaa. Kolmas, joskin Konttisen listalla ensimmäinen, on jatkuvien palveluiden osuuden kasvattaminen. Loihde pyrkii nostamaan sijoittajien suosimien jatkuvien palveluiden osuuden 30 prosenttiin liikevaihdostaan. Mutta mitä ihmettä Loihde edes tekee? Onko se lukkoseppä vai it-konsultti? "Olemme it-palveluyhtiö, jossa turvallisuus on isolla painotuksella”, Samu Konttinen muotoilee. Marinadi-osiossa käsitellään Private Equityä eli sijoittamista pörssin ulkopuolisiin yhtiöihin. Miksi se on tuottanut pörssisijoituksia paremmin, ja millaisia tuottoja listaamattomalta puolelta saadaan? Asiantuntijavieraana S-Pankin Private Equity -rahastojen salkunhoitaja Annika Henriksson. Loihteen sijoittajasivut: https://www.loihde.com/sijoittajille/ Yhteistyössä: Loihde Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

Tulevaisuus = ihminen potenssiin teknologia.   Podcastissamme Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsanen ja tulevaisuuden tutkija, naisfuturisti Elina Hiltunen keskustelevat teknologisesta murroksesta ja sen vaikutuksesta tulevaisuuden työhön – sivuten vihreää siirtymää ja geopolitiikkaa. Miten teknologinen murros muovaa maailmaa ja talouden tehokkuutta? Entä miten hyvin Suomi ja suomalaiset ovat valmiita siihen?Elinan mukaan tulevaisuuden ennakointi koostuu yksinkertaisesti faktojen ja mielikuvituksen yhteensovittamisesta. Skenaariosuunnittelussa korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän innovointi ja kommunikaatio. Ennakoinnin pitää olla myös osa organisaatioiden jatkuvaa strategiatyötä, eikä ainoastaan ylimmän johdon mietittävänä.Elina ja Lari keskustelevat ihmisen roolista tulevaisuuden työmaailmassa sekä tekoälyn vaikutuksesta työelämään ja ihmisen henkiseen hyvinvointiin. Tekoäly tulee viemään työpaikkoja tulevaisuudessa, mutta kehitystä vastaan on turha taistella. Erityisesti siksi, koska se tulee samalla synnyttämään paljon uutta. Ennemmin kannattaa vahvistaa kykyä sopeutua muutokseen ja vanhojen taitojen poisoppimiseen, sillä jatkuva oppiminen on työelämässä välttämätöntä – etenkin tulevaisuudessa.  

Kansalaiset ovat huolissaan, mitä luonnosta löytyy näin keväisin. Erityisesti kismittävät maatumattomat tupakantumpit ja ehkäisyvälineet. Lisäksi ohjelmassa ollaan taas perustamassa uutta puoluetta: Maalaisjärki kunniaan! Ja ihmetellään vielä, kuinka epäselvää voikaan olla kurkkupurkin teksti. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 heti ohjelman jälkeen sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30.

Yhteiset tavoitteet ovat tärkeitä, että voi identifioitua johonkin ryhmään. Kahdenväliset suhteet ja pienet työskentelyryhmät lisäävät kuulumisen kokemusta isommassakin ryhmässä, kertoo nimimerkki Maria kokemuksistaan työelämässä. Havaintoja ihmisestä -kyselyyn vastanneet ovat halutessaan voineet antaa suostumuksensa siihen, että heidän kokemuksensa on mukana PEICAS- tutkimuksessa. Monitieteisessä ja kansainvälisessä PEICAS-hankkeessa tutkitaan autistilasten, huoltajien ja aikuisten kokemuksia ja muistoja koulupoluista ja työelämästä. Tutkimukseen osallistuneet työskentelevät eri aloilla kuten kasvatus, koulutus, sosiaali, terveys, kaupan, viestinnän ja median aloilla. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalalla koettiin, että juoruilut kahvipöytäkeskusteluissa eivät olleet itselle luontaisia tilanteita. Monilla taas asiakkaiden kanssa työskentely oli antoisaa, kertoo tutkijatohtori Anniina Kämäräinen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Lukijat: Susanna Vainiola, Veli Kauppinen ja Laura Korhonen Musiikki: Epidemic Sound Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Prince-Huges, Dawn (2006) Gorillan kosketus: Matkani läpi autismin. Basam Books. Törnvall, Clara (2023) Naisia autismin kirjolla. Atena Kustannus. Yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi Reiman, Saara (2022) Kaiao.fi

Väitöskirjatutkija Olli Kuismanen keskustelee teollisuuden palveluvallankumouksesta. Keskeisenä esimerkkinä on Tamturbon paineilma- ja energiapalvelu joka on toteutettu öljyttömällä kompressoriteknologialla. Erityisesti korkean laatutason asiakkaat ovat olleet valmiita vaihtamaan perinteisen laite, varaosa ja korjaushenkisen palveluketjun tuotoksista maksamiseen. Jakso pohtii kuinka laajasti "kaiken palvelustaminen" Everything as a Service, EeeS voi mennä ja mikä on sen logiikka asiakkaille ja palveluntarjoajille. Jakson on tehty kaupallisessa yhteistyössä Tamturbon kanssa. Sisäpiirijaksossa pohditaan miten toinen maailmansota ja natsien teknologiakehitys siirtyi mm. ruotsalaisiin mahtiyrityksiin.

Neljän miljardin euron liikevaihdon viime vuonna tehnyt, kaksinumeroisesti kasvava kansainvälinen kuluttajatuoteyhtiö, jonka pääkonttori on Helsingissä. Osake listattuna New Yorkin pörssissä NYSE:ssä. Amer Sports ei ole ihan tavallinen firma. Sen jälkeen kun kiinalaisvetoinen sijoittajaryhmä osti Amer Sportsin pois Helsingin pörssistä vuonna 2019, yhtiössä on muuttunut paljon. Suunto ja Precor on myyty, ja muita brändejä on kiihdytetty kovaan kasvuun. Divestoinneista puhdistettuna liikevaihto on tuplaantunut viidessä vuodessa. Erityisesti kasvua on haettu ja saatu Kiinasta, jonka osuus Amer Sportsin liikevaihdosta on kasvanut lähes viidesosaan. Brändeistä suurimmaksi on buustattu teknisiä vaatteita valmistava kanadalainen Arc'teryx. ”Kaksi isoa transformaatiota on mennyt läpi yhtiön. Ne olivat käynnissä jo silloin 2018–2019, mutta nyt on laitettu ihan uutta vaihdetta kehiin”, Amer Sportsin viestintäjohtaja Anu Sirkiä kertoo Karon Grillissä. Ensinnä Amer Sports on uudistanut toimintamallinsa brändivetoiseksi. Toiseksi yhtiö on ottanut kuluttajat entistä paremmin omiin näppeihinsä: suoramyynnin osuus on kasvanut vauhdikkaasti. Grillissä käydään läpi perustelut näille strategisille valinnoille ja selvitetään, millaisia oikein ovat Amer Sportsin brändit. S-Pankin sijoitusjohtaja Mika Leskinen on valittu ainoana suomalaisena Onalytican muodostaman maailman 50 tärkeimmän ESG-vaikuttajan listalle. Marinadi-osiossa hän kertoo myös, mistä ESG-teemoista maailmalla tällä hetkellä puhutaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa jyllää anti-ESG-liike, jonka vuoksi finanssitoimijat ovat haluttomia pitämään ääntä vastuullisuustoimistaan. Amer Sportsin sijoittajasivut (englanniksi): https://investors.amersports.com/home/default.aspx

Ei kyllä kiinnosta, sanoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Kysymys on kuulunut, miten Euroopassa suhtaudutaan Suomen presidentinvaaleihin. Sanna Marin -innostuksen jälkeen on palattu arkeen. Pikku-uutisia lukuun ottamatta Suomen vaaleista ei puhuta. Tulevan presidentin työtä on edustaa Suomea maailmalla. Jennyä kiinnostaa, kuinka hyvin ehdokkaat tuntevat Euroopan ja kenen kanssa he siellä kaveeraavat. Kuka olisi kirjoittanut Alexander Stubbin ystäväkirjaan "BFF", ystäviä ikuisesti? Kenen kanssa Pekka Haavistolla synkkaa parhaiten? Suomen presidentti ei istu EU-pöydissä, mutta hänen odotetaan arvojohtajana ottavan kantaa asenneilmapiiriin. Euroopassa äärilaidat vahvistuvat. Erityisesti laitaoikeiston nousu näkyy mielipidemittauksissa. Miten Suomen uusi presidentti tähän suhtautuu? Annalla on aiheesta monta kysymystä mutta vähän vastauksia. Sen hän tietää, kumpi ehdokkaista todennäköisimmin unohtaisi roolinsa rajoitukset ja puuttuisi EU-politiikkaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Daniel Nummela ja Leif Nummela keskustelevat uskonelämän hoitamisesta.

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Meksikossa, joka on WWL-vainoraportin sijalla 38.   Meksikossa on arviolta 150 järjestäytynyttä, voimakkaiden huumekartellien rahoittamaa rikollisryhmää. Niiden alueilla asuvat kristityt ovat vaarassa joutua vainon kohteeksi. Erityisesti seurakunnanjohtajat nähdään uhkana ryhmien auktoriteettiasemalle ja vakaudelle. Kun kristityt kieltäytyvät toteuttamasta rikollisryhmien vaatimuksia tai puhuvat rikollisuutta vastaan, heidän seurakuntansa joutuvat nopeasti tulilinjalle. Rankaisemattomuuden ja poliittisen epävakauden vuoksi oikeus ei ole toteutunut tapauksissa, joissa pastoreita on kaapattu panttivangeiksi, pahoinpidelty tai tapettu.   https://opendoors.fi/maa/meksiko/  

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Kongon demokraattisessa tasavallassa, joka on WWL-vainoraportin sijalla 37.   Tällä hetkellä kristityille vaarallista aluetta on maan itäosa, jonka hallintavallasta taistelevat kapinalliset ryhmät. Erityisesti islamistinen ääriryhmä Liittoutuneet kansanvaltaiset voimat (ADF) hyökkää avoimesti ja brutaalisti kristittyjä koteja ja kirkkoja vastaan. Alueen kristityt ovat vaarassa joutua siepatuiksi, ja raaka väkivalta on tavallista. ADF sieppaa naisia, raiskaa heitä ja pakottaa heitä naimisiin sotilaidensa kanssa. Kristittyjä naisia pidetään toisinaan jonkinlaisina voitonmerkkeinä.   https://opendoors.fi/maa/kongon-demokraattinen-tasavalta/  

Notkahtaneet Pisa-tulokset ovat huolettaneet tällä viikolla useassa länsimaassa. Lähes kaikissa OECD-maissa tulokset heikkenivät neljän vuoden takaisesta. Etelänaapurimme Viro näyttää pärjäävän Euroopassa parhaiten. Erityisesti virolaiset pojat oppivat koulussa paremmin kuin suomalaiset. Ohjelmassa käydään Virossa selvittämässä, mihin perustuu Viron koulujen nousu. Lisäksi kuullaan raportti Britanniasta, jossa oppimistulosten heikentymistä pidetään koronapandemian koulusulkujen syynä. Lopuksi tavataan Suomessa vieraillut YK:n erityisraportoija, jolla on rauhoittelevia sanoja Pisa-tutkimuksesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsittelyssä ajankohtaisaiheiden kimara, missä ruoditaan kulttuurin ja median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Vakiraatilaisista mukana kosmologi Kari Enqvist, filosofi Tuomas Nevanlinna sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Juhani Kenttämaa toimittaa. Ensimmäisenä teemana käsitellään uskonrauhan rikkomisen lakia, erityisesti sen soveltamista sananvapauden näkökulmasta. Ylen haastattelema rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ja YK:n ihmisoikeuskomitea ovat kritisoineet lakia, ja keskustelussa pohditaan, pitäisikö Suomessa luopua tästä vanhasta lakipykälästä. Keskustelu laajenee koskemaan uskontojen häpäisemistä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Kohta Koraanit palavat Suomessakin, ja trollaus pääsee valloilleen? Toisena teemana tuumaillaan kirkon rahoitusta ja manaamista. Puhutaan luterilaisen kansankirkon eksorsismista, sen rahoituksesta ja yleisestä näkemyksestä uskonnollisten käytäntöjen roolista yhteiskunnassa. Esille nostetaan myös psykiatrian ja oikeuspsykiatrian professori Hannu Lauerma, joka ilmaisee huolensa kansankirkon osallistumisesta toimintaan, joka saattaa horjuttaa ihmisten todellisuudentajua. Onko kirkon eksorkismissa kyse hullusta rahojen tuhlaamisesta huuhaahan? Kolmantena teemana käsitellään kirjallisuuspalkintoja ja niiden vaikutusta kirjojen myyntiin ja suosioon. Erityisesti pohditaan Finlandia-palkinnon roolia suomalaisessa kirjallisuudessa, sen vaikutusta myyntiin ja yleiseen kirjallisuuskeskusteluun. Mitä puutteita palkinnossa on? Tarvitseeko yleisölle opettaa, mikä on laatukirjallisuutta? Keskustelua laajennetaan koskemaan myös muita kirjallisuuspalkintoja sekä suosittua Helmet-varatuimmat -listaa kirjallisuuden suosittelijoina. Neljäntenä teemana käsitellään keskustelun merkitystä yleisesti. Kysytään, onko keskustelu todella tehokas tapa ratkaista asioita ja mitkä ovat hyvän keskustelun tunnusmerkit. Käytiinkö rajojen sulkemisesta, Natosta ja Petterssonin copy-paste-keissistä oikeat keskustelut? Viidentenä ja viimeisenä pohditaan hyvinvointivalmentaja Maria Nordinin eläinrääkkäyskeissiä. Keskustelussa pohditaan eläinsuojelulain soveltamista yksityisten lemmikki- ja kotieläinten sekä tuotantoeläinten kohdalla. Esille nostetaan Helsingin Sanomien pääkirjoitus, jossa kyseenalaistetaan kaksoisstandardit suhteessa massatuotantoon. Jos eläinrääkkäys on tuomittavaa, entäs ne miljoonat teolliset kanat, jotka elävät ahtaasti ja tapetaan nopeasti?

F1-kausi 2023 on nyt paketissa ja on aika käydä se podcastin muodossa läpi. Siinä sivussa puhutaan myös hieman Las Vegasin ja Abu Dhabin osakilpailuista. Verstappen oli kaikilla mittareilla kauden ykkönen mutta löysimme myös muita onnistujia. Toisaalta kauteen mahtui myös pettymyksiä niin voittotaistelun, tiimien, kuljettajien sekä koko F1-sarjan osalta. Miten BOTTASS suoriutui kaudesta? Mitä toiveita meillä on ensi kaudesta? Entä onko Ferrari oikealla tiellä jatkon suhteen? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen, mukaan lukien muutamaan katsojakysymykseen, koitamme antaa näkemyksemme. Äänessä Teemu, Aki ja tekniikan ihmelapsi Juha. Kiitos jo tässä vaiheessa kautta joka ikiselle kuuntelijalle. Erityisesti yksi Krisu joka kuunteli meitä jopa pallon toiselta puolen Meksikosta asti keväällä. Tämä on Suomen F1 Podcast, tervetuloa mukaan!

Gazan sota näyttää jakavan suomalaisia. Erityisesti sosiaalisessa mediassa esiintyy jyrkkiä puheenvuoroja Israelin puolesta ja tiukasti Israelia vastaan. Mistä syystä keskustelu Gazasta läikkyy yli Suomessa? Ovatko suomalaiset valitsemassa asiassa puolensa? Oliko tyhjän äänestäminen YK:n yleiskokouksessa Suomelta kannanotto? Eikö Suomi kannata tulitaukoa äänestettyään tyhjää tulitaukoa vaativassa lauselmassa? Miksi Hamas ja Israelin poliittinen johto eivät hyväksy kahden valtion mallia? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Lahdessa Malskin tiloissa sijaitseva Kahiwa valittiin toiselle sijalle Suomen paras kahvila 2023 -äänestyksessä Helsingin Kahviviikko -tapahtumassa viikonloppuna. Yrittäjä Joonas Reinikainen kertoi keskiviikkona Radio Voimalla, että Kahiwan tavoitteena on innostaa ihmisiä maistamaan jotain uutta. - Sen takia meillä saattaa olla vähän erikoisempiakin kahveja tarjolla. Se saattaa herättää ihmisissä mielenkiintoa ja se on meidän tarkoituskin. Valtakunnallisesti 30 parhaan kahvilan joukkoon sijalle kaksi Kahiwan äänestäneet ammattilaiset nostivat erityisesti esille lahtelaiskahvilan kahvin laadun ja leipomon omat tuotteet. Lisäksi Kahiwa sai ainoana kärkeen sijoittuneena kahvilana myös erityismaininnan. - Erityisesti hyvältä tuntuu, että saimme lisämaininnan Suomen parhaasta asiakaspalvelusta. Tiimimme on aika tykki, Reinikainen kiitteli. Kuuntele koko haastattelu.

Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan voi tilata asuntosijoituskirja.fi -sivustolta. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin voi tilata rahamedia.fi/verkkokurssit -sivulta.   Tämän kerran Ostan Asuntoja Tiistaiaudio on 1.10.2023 julkaistun Miksi olen varovainen erityisesti osakemarkkinoilla? – Blogi #379 -kirjoituksen ääneen luettu versio. 6 teesiä, joihin oman varovaisuuteni perustan, ovat 4 viikon sulattelun jälkeen edelleen voimassa. Jos kuuntelija löytää itsensä olevansa eri mieltä, ei kannata ottaa asioita henkilökohtaisesti. Tee oma analyysisi, kirjoita omat teesisi ja pistä ne jakoon.  Lopussa vielä kertaan, miksen ole varovainen oman vuokraustoimintani osalta. Kertaus perustuu Miten ”osta ja pidä -asuntosijoittamisella” muka tulikaan miljonääriksi? – Blogi #381 -kirjoitukseen. Kuunneltavissa koko tarina mäkkäriharjoittelijasta asuntosijoittajaksi ja mäkkäriyrittäjäksi: Johanna Junkkari: 2005 kaappiin, ulos 2023 – Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #275 Digivakuudella vuokra-asunto ilman rahavakuutta – vuokratieto.fi – Ostan Asuntoja Podcast #277 - Koodilla HURU -5%. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Voit myös liittyä sisäpiiriin, jota kautta pääset käsiksi hyviin sijoitussuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu sivustoon Asuntosalkunrakentaja.fi Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Instassa, Twitterissätai Facebookissa. Lisää löytyy YouTubesta. UUTTA! Asuntosalkunrakentaja Blogista: Sijoitusasunnon rahoitus – Opas aloittelevalle asuntosijoittajalle Lue Pekka Väänäsen "Asuntosijoittajan kvartaali, 3 kuukautta vai 25 vuotta?" -kirjoitus Inderesin sivuilta. Toimitko merkittävän asuntovarallisuuden parissa? Kaipaatko kumppania nostamaan asuntosijoitustoimintasi seuraavalle tasolle? Treco keskittyy ammattimaisten sijoittajien asuntovarallisuuden kehittämis- ja hallintopalveluihin. Mainitsemalla koodin HARRI10 saat 10 %:n alennuksen Trecon palveluista ensimmäisen vuoden osalta. Blogista hyvä kirjoitus: Asuntopula on jo käsillä Tuoretta ilmaista sisältöä: Perheasuntoja Itä-Helsingissä Kimmo Kokkila – Ostan Asuntoja Podcast #278 Tavoitteellisesti eteenpäin Anastasia Bassina – Ostan Asuntoja Podcast #266 Tulovirtoja asumisen ympärille Suvi Living Kinnunen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #264 Jos koet saavasi sisällöstä lisäarvoa tai haluat lähettää äidille terveisiä tai mulle ja vieraille kommentteja, voit tehdä sen ja harjoitella salamaverkon käyttöä Albyn kautta  Ostan Asuntoja TikTok

Deloitten Fast Growth -podcasteissa käsitellään teknologiayhtiöiden nopean kasvun haasteita eri näkökulmista. Toisessa jaksossa teemana on ESG-natiivius ja kasvuyhtiöt suunnannäyttäjinä.ESG:n ja vastuullisen liiketoiminnan merkitys korostuu entisestään muun muassa yrityksen kasvustrategiassa, sijoittajakeskusteluissa ja huippuasiantuntijoiden rekrytoimisessa.Fiksuruoan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu ja Deloitten vastuullisen liiketoiminnan vetäjä Anne-Maria Flanagan keskustelevat Deloitten Technology Fast 50 -ohjelman vetäjä Petteri Tulikouran kanssa, miten ESG vaikuttaa kasvuyrityksiin nyt ja tulevaisuudessa.Erityisesti vastuullisen yrityskulttuurin ja johtamisen merkitys nousi keskustelussa yhdeksi tärkeimmistä teemoista. Miten välttyä viherpesulta ja kuinka kasvuyritys voi edistää omaa vastuullisuuttaan pärjätäkseen kilpailussa paremmin?

Miten hyvinvointialueet pärjäävät keikkalääkärien kalliiden palkkioiden kanssa? Keskustelemassa Pirkanmaan hyvinvointialue-johtaja Marina Erhola ja Länsi-Uusimaan palvelutuotannon johtaja Matias Pälve. Erhola ja Pälve ovat huolissaan siitä, että keikkalääkärien palkkiot ovat korkeat ja keikkalääkärien käyttö on lisääntynyt. Myös sairaanhoitajia ja lähihoitajia palkataan vuokratyötä välittävien yritysten kautta. Erityisesti hoivahenkilöstön saatavuudessa on ongelmia esimerkiksi vanhuspalvelussa, ja vuokratyövoiman käyttö lisääntyy merkittävästi. Toisaalta kilpailuakin on. – Vuokratyövoimaa tuottavien yritysten määrä on kasvanut paljon ja siten myös kilpailu näiden yritysten välillä on lisääntynyt, Pälve kertoo. Hänen mielestään ei pidä syyllistää yrityksiä tai työntekijöitä vaan selvittää, miksi vuokratyön tekeminen on houkuttelevampaa kuin virkatyön tekeminen. Virkatyöstä pitää tehdä houkuttelevampaa. Erhola myöntää, että terveydenhuollon järjestämisessä on ongelmia, joita ei ole osattu ratkaista ajoissa. – On tehty myös virheitä. Me kaikki, jotka olemme olleet palvelujärjestelmässä töissä, me olemme tehneet virheitä suunnittelussa. Olemme tehneet ehkä terveys- ja sosiaalipoliittisia ratkaisuja, jotka ovat johtaneet tilanteeseen, että vaatimukset henkilöstön saatavuus on suurempaa kuin kertakaikkiaan Suomessa on, Erhola sanoo. Hänen mielestään henkilöstöpulaan olisi pitänyt havahtua aiemmin. Nyt menee vuosia ennen kuin tilanne pystytään ratkaisemaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vietnam on World Watch -listalla sijalla 25. Siellä Jeesuksen seuraaminen voi maksaa paljon. Erityisesti tämä koskee Vietnamin heimoyhteisöjen jäseniä, jossa paikalliset poliittiset johtajat pystyvät käyttämään vaikutusvaltaansa uhkailuun ja rankaisemiseen, kun jonkun nähdään toimivan paikallisen kulttuurin tai uskomusten vastaisesti.

Deloitten Fast Growth -podcasteissa käsitellään teknologiayhtiöiden nopean kasvun haasteita eri näkökulmista. Ensimmäisessä jaksossa teemana on Human Resources ja tulevaisuuden työvoima.Hoxhuntin CTO Pyry Åvist ja Deloitten Human Capital -liiketoiminnan vetäjä Janne Jalava keskustelevat Deloitten Technology Fast 50 -ohjelman vetäjä Petteri Tulikouran kanssa, miten teknologia muuttaa työtä ja työelämää.Erityisesti kasvuyhtiöissä osaajia on monimuotoisilla taustoilla, joka luo joustavan ja turvallisen ilmapiirin. Miten työn merkityksen korostuminen näkyy kasvuyhtiöissä? Entä miten arvot sovitetaan alati muuttuvaan ympäristöön ja osaajien erilaisiin taustoihin?

Ei-valkoisten naisten oikeuksia sivuutetaan valitettavasti edelleen, ja heidän asemaansa käytetään monesti pelinappuloina. Tämä on tärkeä aihe, joka vaatii laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.Tässä jaksossa keskustellaan Eva Tawasolin kanssa ei-valkoisten naisten asemasta Suomessa. Eva on terveydenhoitaja ja Vihreiden alue- ja kaupunginvaltuutettu Vantaalta, joka on ollut aktiivinen ei-valkoisten naisten aseman puolestapuhuja. Erityisesti hän on tuonut esille kunniaan liittyvän väkivallan ongelmaa.

Tällaisia CV:itä ei ole kuin yksi: Joensuun yrittäjien toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja, Joensuun kaupunkikeskustan toiminnanjohtaja ja moninkertainen yrittäjä. Kyseessä on tietysti Anne Vänskä, jonka kanssa puitiin Bronxcastissa mennyttä ja tulevaa. Erityisesti puhuttiin verkostojen tärkeydestä, ja juuri nyt huoli on suuri niiden rakoilemisesta - esimerkkeinä muun muassa liitoksistaan natiseva Visit Karelia ja TE-palveluiden uudistus.  Annen tarina on enemmän kuin mielenkiintoinen, siis pistäppäin kuunnellen!  Vilkaise myös nämä: https://kareliamix.fi/ rookiecom.fi

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Kati Lanu, modernin työelämän kehittäjä ja työyhteisövalmentaja Timanttia Consultingista (https://timanttia.fi/ ). Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Etänä toimiessa välillä mietityttää saanko viestini ja ideani perille ja ymmärsikö kaikki mitä halusin sanoa. Virtuaalisissa tapaamisissa meidän pitäisi kiinnittää huomiota enemmän siihen, miten aloitetaan tapaamiset. Napin painalluksella voi hyppiä palaverista toiseen, mutta ajatukset saattavat olla ihan muualla. Pienessä hetkessä meidän pitäisi pystyä kokoamaan mieli ja keho samaan hetkeen ja siirtää fokus siihen asiaan mihin ollaan liittymässä mukaan. Kokouksen järjestäjän tulisi rakentaa alkuun aikaa vapaamuotoiselle keskustelulle, jotta kokouksen virallisista asioista voitaisiin myöhemmin tehokkaammin keskustella. Ihmisillä on korkeampi kynnys puhua ja kertoa mielipiteitään virtuaalitapaamisissa, varsinkin jos ei tunneta toisia hyvin. Alun keskustelun ei tarvitse kestää kovin kauan. Jokaisella voi olla esim. minuutin puheenvuoro ja saa kertoa kuulumisista, onnistumisista tai vaikka minkä kirjan luki viimeksi. Tällä rakennetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja se taas vaikuttaa suorituskykyymme merkittävästi. Virtuaalisesti toimiminen vaatii enemmän järjestelmällisyyttä, systemaattisuutta ja suunnittelua. Meidän täytyy sanoittaa toimintaamme enemmän ja olla selkeämpiä. Myös myönteiset viestit (kiitos, kannustus, kehuminen) jäävät virtuaalisessa vuorovaikutuksessa helposti vähemmälle. Peukuttaa voi oikeastikin, mutta sen lisäksi reaktiot ja emojit on hyvä ottaa käyttöön. Virtuaalisessa vuorovaikutuksessa teemme tosi nopeasti tulkintoja, nopeammin kuin lähityöskentelyssä. Vuorovaikutus fyysisesti samassa tilassa on kokonaisvaltaisempaa ja havainnoimme kaikkia kehon liikkeitä. Huomaamme mikroilmeet ja pienet vihjeet siitä missä ja millaisia ajatukset ovat. Vuorovaikutuksessa, eritoten tunne- ja asenneviestinnässä 7 % on sanoja ja 93 % merkitys äänensävyillä, ilmeillä ja kehonkielellä. Miten me tuemme tuota 93 % digitaalisessa ympäristössä? Miten käytämme kirjallisessa viestinnässä eri tyylejä, sävyjä ja eleitä? Miten rikastamme vuorovaikutusta virtuaalisissa tapaamisissa? Jokaisen kannattaisi välillä pysähtyä tarkastelemaan omia kehonkielen vihjeitään ja toisten kommunikaatiosta tekemiään tulkintojaan. Opettelemme siis uutta kieltä; uusia tapoja toimia ja huomioida ja antaa palautetta virtuaalisesti. Tuhansia vuosia on pärjätty tutulla kehonkielellä ja vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme opetelleet digitaalista kehonkieltä. Työyhteisössä asioista puhuminen ja niiden sanoittaminen yhdessä synnyttää yhteisymmärrystä ja parantaa vuorovaikutustamme. Millaiset tyylit ja tavat tukevat viestintää ja mitkä sitä heikentävät? Kirjallisen viestinnän tyyliseikat (isot ja pienet kirjaimet, välimerkit) kuuluvat myös digitaaliseen kehonkieleen. Isot kirjaimet ja huutomerkkien viljely voi toisesta tuntua huutamiselta ja käskyttämiseltä. Katin vinkit digitaaliseen kehonkieleen - Pidetään kamerat päällä. Hyväksytään se, että ihmisiä tässä ollaan ja muut näkevät meidät fyysisissäkin palavereissa. Ollaan omia itseämme, eikä mitään kivikasvoisia uutistenlukijoita. - Sanoitetaan ajatuksia ja tekemisiä ja ilmaistaan itseämme vielä selkeämmin. Erityisesti muistetaan kehua ja kiittää, ne unohtuvat helposti. - Ollaan hereillä. Ei tehdä liian nopeita tulkintoja vaan mietitään, kuunnellaan ja luetaan rauhassa. - Annetaan aikaa pohdinnalle virtuaalisissa tapaamisissa. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Kalifornian San Bernardinossa järjestetty US Festival on muodostunut olennaiseksi osaksi 80-luvun isoa rock-saagaa. Erityisesti nelipäiväisen festivaalin Heavy Metal Day 29. toukokuuta 1983 on jäänyt aikakirjoihin Van Halenin riemumarssina kotikonnuilleen. Sekavan David Lee Rothin johtama show ei kuitenkaan ollut jälkeenpäin tarkasteluna päivän kohokohta. Sen sijaan eurooppalaiset lekat Judas Priest ja Scorpions osoittivat metallinsa laadun. Eikä päivästä toki muutenkaan käänteitä puuttunut, joten on aihetta tuolle konsertille oma Kasarin Lapset -jakso omistaa. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Rudolf" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Maailmanpolitiikan arkipäivää osallistuu radio 1:n Juurien kesä -teemaan. Nostalgia on poliittisena viestinä hyvin voimakas ja paljon käytetty. Erityisesti populistiset liikkeet viittaavat vanhoihin hyviin aikoihin, jotka tulee saada takaisin. Nykymenoa pidetään rappiollisena ja mennyttä aikaa muistellaan hyveellisenä, turvallisena ja vakaana. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii nostalgiaa poliittisen viestinnän keinona. Toimittaja on Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuula Laukkanen, Yle.

Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin voi tilata rahamedia.fi/verkkokurssit -sivulta. Alekoodi KESAKOULU. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan voi tilata asuntosijoituskirja.fi -sivustolta. Alekoodi KOTIMATKA. Kenellekään ei ole viime kuukausina jäänyt epäselväksi, kuinka isoja myllerryksiä tapahtuu asuntomarkkinoilla ensin jyrkästi nousseiden kustannusten ja sitten lyhyen pään ohjauskorkojen takia. Erityisesti tämä tuntuu Helsingissä ja pk-seudulla, jossa asuntojen absoluuttiset eurohinnat ovat kaikista korkeimmat ja niihin käytetyt lainapääomat sen seurauksena. Korkojen nousun myötä absoluuttinen kuukausittainen lainanhoitomeno on joillain noussut paljon. Asuntosijoittajalle neuvottelutaitojen kehittäminen on tärkeämpää kuin vuosikausiin. Itse kertaan näitä parhaillaan. Ostan Asuntoja -kanavien pitkäaikaisten sponsorien sisältöön tutustumalla saat parhaat ja monipuolisimmat opit ja näkemykset vuokraustoiminnan ja asuntosijoittamisen ikivihreisiin oppeihin. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntopehtoori tarjoaa asiakkailleen vuokravälitystä, vuokra-asuntojen hallinnointia ja asuntomyyntiä sekä isännöintiä ympäri Suomen. Huolenpitopalvelulla ulkoistat vuokrasuhteen hoidon Asuntopehtoorille, joka takaa vuokrat koko vuokrasuhteen ajan ja hoitaa asuntoon liittyvät käytännön asiat. Vuokravälityksen Asuntopehtoori hoitaa edullisesti 12 kuukauden vuokratakuulla. Asuntopehtoori Isännöinti tarjoaa nykyaikaista ja tehokasta isännöintiä, jolla pystytään nostamaan taloyhtiöiden arvoa. Lisätietoa asuntopehtoori.fi Lue Asuntopehtoorin viikottain ilmestyvää Blogia - Taloyhtiön isännöinnin kilpailuttaminen ja isännöinnin siirto Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: ”Kuka tahansa voi olla vuokranantaja – kuka tahansa voi asua vuokralla. Asuntosijoittajan tai sellaiseksi aikovan mielessä liikkuu monia kysymyksiä. Miten tunnistaa hyvä sijoituskohde? Miten onnistua vuokralaisvalinnassa? Mitä vuokrasopimukseen tulee kirjata? Mistä apua ongelmatilanteisiin? Tietoa tarjoaa Suomen Vuokranantajat – hyvien vuokranantajien yhteisö, jonka jäsenenä vuokranantaminen on palkitsevampaa, turvallisempaa ja helpompaa. Liity joukkoon: vuokranantajat.fi.” - Tammikuussa 2023 yli 400 liittyi! Sammakkoja pussaamalla alle markkinahintainen kauppa Sakari Rokkanen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #235 Koodilla KOTIMATKA saat 30 % alennusta Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta. Tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Koodilla KESAKOULU saat 30 % alennusta Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssista. Tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. Kurssi on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu.

Sinä olet saattanut hyödyntää näitä kolmea henkistä kykyä tänäänkin, mutta oletko ollut siitä tietoinen? Erityisesti me herkät olemme alttiita käyttämään henkisiä kykyjämme jopa siihen pisteeseen asti, että ne vievät meitä alaspäin. Kun sinä opit hallitsemaan henkisiä kykyjäsi, sinusta tulee myös herkkyytesi hallitsija.   Valmis lähtemään hommiin? Opi hallitsemaan henkisiä kykyjäsi kanssani Sisäisen johdatuksen Oppikoulussa. Ovet ovat auki juuri sinulle ja kun liityt 10.6.2023 mennessä, saat lunastaa itsellesi rajoitetun liittymisbonuksen. Lue lisää ja aloita oppikoulumatkasi osoitteessa www.iisaheinola.fi/oppikoulu   Jos kaipaat vielä enemmän sisältöä herkkyydestä ja henkisyydestä, mutta samalla pitää homman kevyenä, liity Salaseura-sähköpostilistalleni ja lupaan laittaa sinulle viikoittain jotain kivaa suoraan sähköpostiisi. Liity mukaan: www.iisaheinola.fi/linkit   Instagram | TikTok | iisa@iisaheinola.fi | www.iisaheinola.fi --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/soturinmerkki/message

Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että luonnolla on myönteinen vaikutus terveyteemme ja hyvinvointiimme. Erityisesti lapset nauttivat suunnattomasti saadessaan leikkiä metsässä ja tutkia luontoa. Luonnossa olo myös parantaa oppimista! OPH:n kestävyyskasvatuksen asiantuntijan Helena Suomelan vieraana keskustelemassa Luken tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen. Jaksossa kuullaan myös luokanopettaja Johanna Sahilan viesti Tervakosken koululta. 

Vieraana Inkeri Parkkari. Vakavan onnettomuuden kohdatessa maailma voi järkkyä syvästikin, jättäen ihmisen turvattomaksi ja uuden äärelle. On tärkeää muistaa, että myös kipeissä hetkissä mukana on ihmisen koko eletty elämä – kokemukset ja tunteet, koko elämänhistoria. Jos menneisyydessä on käsittelemätöntä taakkaa, voi jokin uusi yllättävä uhka järkyttää poikkeuksellisen paljon.  Psykologi Inkeri Parkkari on toiminut tieliikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan käyttäytymistiedejäsenenä jo yli kaksi vuosikymmentä. Hän on nähnyt läheltä, miten moninaisia reaktioita voi onnettomuuksien jälkeen ihmisillä olla. On tärkeää, että onnettomuuden jälkeen ei jätetä ihmistä yksin. Myös auttajalla voi olla suurta tarvetta tuelle ja asian käsittelylle ammattilaisen kanssa. Esimerkiksi tuhoisalla auto-onnettomuuspaikalla voi joutua kohtaamaan psyykkisesti hyvin raskaita tilanteita.  Itsetuhoinen käyttäytyminen liikenteessä vaarantaa vakavasti – tekijänsä lisäksi – täysin sivullisia ihmisiä. Apua tulisikin saada niin, että ahdistus ei kulmioituisi auton ratissa ollessa. Itsemurhien määrä on Suomessa laskenut, mutta on tärkeää mahdollistaa oikea-aikaisen avun ja tuen saanti niin, että itsemurhien määrä edelleen laskisi. Apua tulee saada ajoissa ja matalalla kynnyksellä! Erityisesti kipeistä asioista vaikeneminen voi johtaa siihen, että koettu taakka kasvaa liian suureksi, eikä tulevaisuudessa nähdä lopulta enää toivoa. Siitä on siis puhuttava, mistä on vaiettu. Kipu vähenee puhumalla, jakamalla sitä toisen kanssa. Uskalla hakea apua, ajoissa!  Muun muassa täältä saat apua:  Mieli ry kriisipuhelin: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin/?gclid=CjwKCAjw6vyiBhB_EiwAQJRoput7ryxBlctWw7F3YNoJ0Eld_xKfqW0LAA6IwwvmgbSrPqmv__qfyxoCs1QQAvD_BwE Mieli ry:n Itsemurhien ehkäisykeskus:  https://mieli.fi/tukea-ja-apua/itsemurhien-ehkaisykeskus/

Venäläiset ovat mestareita pyörittämään usean rintaman propagandateatteria. Voitonpäivän paraati jäi suutariksi, Ukrainan rintamallakin venäläisten ja wagnereiden touhu tökkii. Pitäisikö tekoälyn eettisyyttä vahtia? Onko edes itse termi ”tekoäly” totta? Vaarana: Tekoälyä ei pitäisi antaa tyhmien käsiin. Se on tietokoneohjelma, joka seuloo eniten uskotut – ja valheet. Suomen autokanta on historiallisen vanhaa. Keskimäärin suomalaisauto on 12,9-vuotias. Erityisesti pohjoisessa ja idässä on vanhoja autoja. Kansanautoiksi ei 40.000 euroa maksavista sähköautoista ole. Entäs jos edistäisimme etanoli-sovittimien asentamista bensa-autoihin. Kalevi Sorsa ei asunut Kesärannassa, toisin muin Mannerheim. Esko asui siellä, Katainen asui siellä kolme kuukautta, Marin kyllä. Pitäisikö Orpon muuttaa sinne kesällä? Pitäisikö poliitikkojen asumisjärjestelyitä pöyhiä? Kuka omistaa heidän asuntonsa Helsingissä?

Miten voisimme yksilöinä, yhteisöjen jäseninä ja yhteiskuntana huolehtia paremmin mielenterveydestä? Maailman kriisit vetävät mielen matalaksi, eivätkä aivomme pysy tietoyhteiskunnan kiihtyvän tahdin perässä. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävää vauhtia. Helsingin yliopiston mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen, psykiatrian professori Tiina Paunio sekä yliopistonlehtori Eino Partanen kertovat, miten mielestä pidetään huolta. Keskustelua vetää Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mielenhuoltoilta-tapahtumassa 13.4.2023 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/MT9ir17TSPE Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/terveempi-maailma/terveys-nyt

Miltä näyttävät suurvaltojen suhteet kun G20-maat kokoontuvat? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Ville Sinkkonen. Suurvaltojen suhteet ovat heikentyneet entisestään Ukrainan sodan jälkeen, Sinkkonen kertoo. Yhdysvaltojen ja Euroopan yhtenäisyys on kasvanut, Kiina ja Venäjä muodostavat jonkinlaisen blokin. Tilanne on äärimmäisen haastava. Venäjä voi pyrkiä käyttämään Ukrainan viljatoimituksia kiristyskeinona, mutta Sinkkonen ei usko, että Venäjä pystyy edes sillä saamaan myönnytyksiä länneltä. Kiina, Intia ja Etelä-Afrikka eivät ole tuominneet Venäjän toimia Ukrainassa. Globaalissa etelässä Venäjän narratiivi on Sinkkosen mukaan uponnut. Toisaalta monet valtiot eivät halua valita puolia. Afrikassa painaa imperialismin historia. "Narratiivien kamppailu siitä miten sota nähdään, siinä länsi on ollut globaalissa etelässä alakynnessä", Sinkkonen toteaa. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Kiinan Xi Jinping tapasivat eilen ensimmäistä kertaa näissä tehtävissään. Maiden välit ovat niin huonot, että Sinkkosen mielestä on jo sinänsä voitto, että he edes suostuvat tapaamaan. Maat ovat kauppasodassa ja niiden välejä hiertävät Taiwanin kysymys, Ukrainan sota ja Pohjois-Korean tilanne. Erimielisyydet Taiwanista ovat jopa niin suuret, että se voi johtaa sotilaalliseen yhteenottoon näiden suurvaltojen välillä. Yhdysvallat haluaa eroon Kiina-riippuvuuksista, ja tämä merkitsee sitä, että Euroopassakin tulee todennäköisesti tilanteita, joissa pitää valita Yhdysvaltojen ja Kiinan väliltä, kun tehdään kauppaa, Sinkkonen kertoo. Erityisesti sotilaspuolella käytettävistä teknologioissa ei pidä olla riippuvainen Kiinasta. "Venäjä-keissi on opettanut sen, että näitä asioita ei pidä tarkastella pelkästään taloudellisen edun vaan myös turvallisuuden näkökulmasta", Sinkkonen toteaa. Entä miltä näyttävät suurvaltojen suhteet pikällä aikavälillä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tehoavatko Venäjä-pakotteet? Miten yritykset ovat mukana Ukrainan jälleenrakentamisessa? Haastateltavana EK:n johtaja Petri Vuorio. Vuorio kertoo, että Ukraina tarvitsee nyt rahan lisäksi energiaa, apua rakentamiseen, teollisuuden uudistamiseen ja ifrastruktuurin jälleenrakennukseen. Tässä Suomi ja suomalaiset yritykset voivat auttaa. EU:n Venäjä-pakotteet ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että Venäjän talous on pahassa taantumassa. Vuorion mukaan Venäjä ei kuitenkaan mene täydelliseen konkurssiin vaikka pakotteet tuntuvatkin. Erityisesti se, että Eurooppa on vähentänyt energian ostamista Venäjältä vaikuttaa tuntuvasti. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tällä viikolla innostuimme toisestakin teemajaksosta, nyt luvassa How to spend itistä inspiroitunut teemajakso, jossa vastataan kaikenlaisiin kysymyksiin. Erityisesti tyyliin liittyviin! Kuulette, mistä olemme innostuneet uudelleen, mitkä ovat tyylimme kulmakivet ja keitä olisimme olleet jossain toisessa elämässä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Vuosi sitten keväällä Suomeen ilmestyi isosti uusi talousmedia, HS Visio. Erityisesti somessa sille raivottiin ja siihen rakastuttiin, ja HS Visiosta tuli nopeasti ilmiö – jos nyt niin voi mistään suomalaisesta mediatuotteesta ylipäänsä sanoa.Tässä jaksossa HS Vision tekemisestä ja vuoden mittaisesta taipaleesta kertoo tuottaja Anu-Elina Lehti.Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Anu-Elina Lehti.Tämä podcast julkaistiin 5.3.2022.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa.Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.