Podcasts about maailmassa

Katsokaa, kuinka suurta rakkautta Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme. Tästä syystä maailma ei meitä tunne, eihän se tunne häntäkään. Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on. Jokainen, joka näin panee toivonsa häneen, pitää itsensä puhtaana, niin kuin hän on puhdas ja pyhä.1. Joh. 3: 1-3Seurassasi on Kirsi Jokela

Miten muuttuva maailma vaikuttaa virustautien ilmaantumiseen? Mitä ovat nämä näkymättömät uhat? Kuinka voimme kehittää ja hyödyntää uusia diagnostisia menetelmiä? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/heli-harvala

Suomalainen Menestysresepti 2025 -kisan voittaja selvisi keskiviikkona, kun Kinnarin tilan Terhi Kinnari nappasi ykköspaikan Kinnarin tilan valmisaterioilla. Voittaja kertoi maailman ensimmäisistä kaurapohjaisista valmisaterioista Radio Voimalla perjantaina. - Kun mennään valmisruokahyllyille, niin sehän on ollut yksi kaupan voimakkaimmin kasvavista hyllyistä. Siellä on erittäin paljon riisi-, peruna-, pasta- ja nuudelipohjaisia valmisruokia, mutta ei yhtään kaurasta, suomalaisesta viljapohjasta. Olemme maailman ensimmäisinä lanseeranneet täysjyväkaura-ateriasarjan, Kinnari kertoi. Riisin tapaan käytettävän täysjyväkauran ylivoimaisuudesta riisiin nähden Kinnarin tilan emäntä löytäisi omien sanojensa mukaan ainakin 100 syytä. - Ensinnäkin kaura on ilmastoviisas kasvi, se käyttää ravinteet ja menestyy koko Suomessa. Olemme maailman parasta kauran viljelyaluetta, kuten Ranskassa on Samppanja-alue, niin meillä on täällä pohjolassa kaura-alue, valo, maaperä ja pakkanen. Ja maailman parhaat viljelijät, Kinnari listaa ja jatkaa. - Se on hiilijalanjäljeltään 70 prosenttia kevyempi kuin riisi. On myös huoltovarmuusasia, että ruoka tehdään kotimaassa. Ravintoarvot. Kaura on 14,5 prosenttia proteiinia ja siinä on kuitua. Maailmassa on todella vähän raaka-aineita, joilla on kolme terveysväittämää: kauran syöminen laskee kolesterolia ja parantaa suolistoterveyttä, lisäksi se on tasainen verensokerin lähde. Kuuntele haastattelusta, mitkä kauratuotteet maistuvat itse Kinnarin tilan emännälle mieluiten, miten kaura valikoitui tilalla päätuotteeksi, millaisia persoonia 350-vuotiaalla tilalla on aikaisemmin asunut ja mille kolmesta valmisateriavoittajasta Kinnari odottaa suurinta suosiota.

Rohkeita tyyppejä ja ylilyöntejä! Silmien edessä avautui isoja punaisia lippuja. Keskusteltiin Trumpista ja Elon Muskista sekä siitä, mitä hyvää Trumpin presidenttiydessä on. Eskon tytär joutui torumaan ja nolostumaan kesken lennon. Mikä onkaan lopputulos, kun on Pikku-Suvi ja kuulakärkikynä? Maailmassa on eräs hyvin näyttävä ja maskuliininen tatuoitu könsikäs, mutta kuka? Kuuntele päivän kooste täältä!

Maailmassa lasketaan ja arvioidaan olevan vielä noin 6000 saavuttamatonta kansaa. Avainmedia haluaakin keskittyä alkavana vuotena entistä enemmän juuri näiden kansojen tavoittamiseen, kertoo Avainmedian toiminnanjohtaja Eero Antturi. Yksi järjestö ei luonnollisestikaan voi koko haasteeseen vastata, mutta kansan kerrallaan on kuultava evankeliumi ja Avainmedia haluaa tehdä oman osansa. 

Kuka hiivatti tekee noin? Nerokkaita ideoita, mutta erittäin tyhmiä kysymyksiä tyhmissä tilanteissa. Pomojen lahjominen on kielletty ja lurauttelu ahdistavaa. Se ei ole todellinen laivareissu, jos eteen ei satu tietynlaisia ihmisiä ja tilanteita. 7000 euroa käteistä Brasilian Riossa luo hieman jännittävyyttä. On uusia tapoja sanoa itsensä irti työpaikastaan. Maailmassa voisi olla myös uudenlaisia tv-lupatarkastajia.

Maailmassa on monia tapoja säilyttää dataa. On pilvipalveluita, usb-tikkuja, verkkolevyjä, post-it lappuja, Exceleitä ja vaikka sun mitä. Miksi datan säilöminen ja varmuuskopioiminen on sitten tärkeää vai onko se vaan konsulttien höpötyksiä? Onko tähän jotakin hyviä käytäntöjä? (00:00) Intro (01:22) Asioiden hävittäminen (02:47) Kuinka pitää tiedostot tallessa / fyysisten asioiden häviäminen (04:38) Asioiden järjestely / oikeat paikat asioille (08:34) Onko kohtuutonta vaatia että asiat laitetaan takaisin paikoilleen? (10:25) Miksi mediaväki piilottelee kameroita? (13:25) Onko tiedon pimittäminen kontrollin väline? (16:19) Oonan varmuuskopiointi (18:36) Datan säilyvyys ja sen varmistus (21:49) Yhteiset kalenterit yhteisöissä (26:14) Deadlinet ja kalenterointi (28:32) Vastuun sivuuttaminen opetuksessa (35:02) Työnhakijan ja antajan herrasmiessäännöt (39:40) Järjestelmällisyyden logiikka (41:30) Ongelmanratkaisu järjestelmällisessä ympäristössä (43:17) Loppusanat

Maailmassa on automalleja, jotka lataavat kuskeille suuria odotuksia. Usein odotukset lunastetaan, mutta poikkeuksiakin on. Yksi suurimmista pettymyksistä on DeLorean DMC-12.   Tuomas ja Aake listaavat uransa pahimmat koeajopettymykset. Mukana on niin pohjoismainen avomalli, kuin laadukkaan Saksalaismerkin Premium-sähköauto. Jaksossa selviää millä autolla on märän näkkileivän ajo-ominaisuudet.

Jeesus puhui taas kansalle ja sanoi: "Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.»Joh. 8: 12Seurassasi on Kirsi Jokela

Suvilla on tietty syy, miksi hän ei ryhdy asiakaspalvelijaksi. Eskon mukaan ikäihmiset kokivat suuria ja ikäviä tunteita viikonloppuna. Kaverin puolesta kysellään, voiko ihminen olla liian kiltti. Nelinkertainen olympiavoittaja teki ison mokan. Maailmassa on 30 miljoonaa tietynlaista ihmistä. Thaimaassa on vähän tiukemmat säännöt etäilijöille.

Miksi yöperhoset tulevat valolle? Miten niiden määrät ovat Suomessa muuttuneet viimeisen 30 vuoden aikana ja mitä se kertoo luonnon muutoksista? Minna Pyykkö kävi Nuuksiossa perhosretkellä suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Juha Pöyryn kanssa.

Eteläkorealaisen pop-kulttuurin aalto, hallyu on valtion satsaama ja alullepaneva sekä määrätietoisesti tukema valtava bisnes, jonka tuottoja mitataan vuosittain useissa miljardeissa euroissa. K-pop -musiikki, korealaiset saippuasarjat sekä elokuvat ovat pehmeän kulttuurivallan ja vientitalouden keino, jolla Etelä-Korea on onnistunut ihastuttamaan koko maailman ja erityisesti itäisen Aasian. Korealaista draamaa tv-sarjoista elokuviin tuotetaan ja ostetaan miljardeilla euroilla suoratoistopalvelu Netflixiä myöten. Squid Gamen tai Parasiten kaltaiset länsimaissakin läpimurron tehneet teokset eivät ole syntyneet tyhjästä. Useiden supersuosittujen k-pop -tähtien takana ovat isot viihdeyhtiöt, jotka käytännössä omistavat bändien tuotannon sekä sanelevat usein tähtien julkisen elämän. K-pop -maailmaa järkytti muutaman vuoden takaiset tyttö- ja poikabändien jäsenten itsemurhat, joiden taustasyyt voi jäljittää kilpailuyhteiskunnan armottomuuteen ja mielenterveysongelmien stigmatisointiin. Millaisessa painekattilassa pitkälle markkinointikonseptoidut pop-tuotteet toteutetaan, ja miten tähdet pärjäävät suurten fanilaumojen ja tulosodotusten ristipaineessa? Millaisessa todellisuudessa Etelä-Koreassa eletään, ja miten dynaamisen ja äärimmilleen viritetyn modernin maan todellisuutta fiktiossa peilataan? Toisaalta, mikä on korealaisen pop-kulttuurin lumo, ja millainen yhteiskunta tämän kaiken takaa todellisuudessa paljastuu? Kulttuuriykkösen vieraina autofiktiivisen tietokirjan, Korean syndrooma – matka k-popin ja k-draaman kääntöpuolelle (Gummerrus) kirjoittanut journalisti Fanni Koliseva sekä diplomaattinakin toiminut Korea- ja Japani-asiantuntija, tietokirjailija Teppo Turkki. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Mikä rooli sivistyksellä on Suomen kehityksessä? Kenen tehtävä on huolehtia suomalaisen sivistyksen kehittymisestä? Mitkä ovat suurimmat uhat ja mahdollisuudet sivistyksellemme? Mikä on koulujen rooli sivistystyössä ja miten koulujen sivistystyö tulee muuttumaan? Kirjailija Niina Repo, opiskelija Jonne Talonen ja kv-suunnittelija Satu Nurmi keskustelevat kasvatustieteiden tiedekunnan neuvottelukunnan puheenjohtajan Vesa Taatilan johdolla sivistyksestä, sen nykytilasta ja tulevaisuudesta. FT Vesa Taatila työskentelee Turun ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtajana, innovaatiopedagogiikan dosenttina Turun yliopistossa sekä pääministerin tutkimus- ja innovaationeuvoston jäsenenä. Aiemmin Taatila on toiminut korkeakoulusektorilla Metropolia Ammattikorkeakoulun vararehtorina ja innovaatiojohtamisen yliopettajana Laurea-ammattikorkeakoulussa. Yritysmaailmassa hän on työskennellyt projektinhallinnan, henkilöstöhallinnon ja osaamisen johtamisen johtotehtävissä mm. Metsossa ja Sonerassa ja hallituksen jäsenenä, sijoittajana ja mentorina useissa startup-yrityksissä. Taatilan kiinnostuksen kohteisiin kuuluvat maailmanluokan käytännön huippuosaamisen luominen ja uusien innovaatioiden tuominen käytäntöön, joko olemassa olevien yritysten toimintaa muuttamalla tai startup-yrityksiä perustamalla. FM Niina Repo on kirjailija ja käsikirjoittaja. Koulutukseltaan hän on kirjoittamisen maisteri Jyväskylän yliopistosta ja töissä Turun yliopistossa luovan kirjoittamisen yliopisto-opettajana. Kirjailijuuden lisäksi hän on kokenut kouluttaja ja kulttuurintuottaja. Jonne Talonen on kasvatustieteen maisteriopiskelija Turun yliopistosta. Hän on erityisen kiinnostunut kestävään kehitykseen, ihmisten kohtaamiseen ja luontosuhteen kultivointiin liittyvistä kasvatusfilosofisista kysymyksistä. KM Satu Nurmi työskentelee Turun yliopiston kumppanuudet ja vaikuttavauus -yksikössä kv-suunnittelijana. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/edutu

Tämän kertaisessa jaksossa sukelletaan fantasiamaailmaan. Tuo niin ihana ja kiehtova maailma, johon jokaisella pitäisi olla mahdollisuus uppoutua tasaisin väliajoin. Se nimittäin tekee hyvää päälle, vapauttaa kaikenlaiset kiristelyt ja ajatukset yhteiskunnan luomista paineista. Niin pääsee irtautumaan vallitsevasta maailmantilanteesta, ahdistukselta niin tulevaisuuden taloustilanteesta kuin työmarkkinoistakin. Sukeltaessa fantasiamaailmaan saa antaa sisäisen lapsen päästä valloilleen. Tänä keväänä tällaisen mahdollisuuden tarjoaa Seinäjoen kaupunginteatteri, kun iki-ihana Astrid Lindgrenin Ronja ryövärintytär pyörii suurella näyttämöllä.   Jaksossa Jelena Jokelinin kanssa oman sisäisen lapsensa valloilleen päästävät teoksen äänisuunnittelijat Sami Lust ja Riku Metsä-Ketelä. Pääroolin ja puheenvuoron saa Ronjan äänimaailma, joka tässä näyttämöversiossa on aivan omaa luokkaansa. Poikkeuksellinen se on siksi, että ensimmäisen kerran produktiolla onkin yhden sijasta kaksi äänisuunnittelijaa. Miehet paljastavat, miten kaikki meni ja vieläkö he ylipäätään ovat väleissä työn jälkeen? Myös Ronjan äänimaailma saa tilaa, kun miehet esittelevät äänimaiseman parhaita paloja. Nojaa taaksepäin, sulje silmäsi ja anna mielikuvituksesi lentää – tervetuloa mukaan äänimatkalle! 

Saarna Kansanlähetysopistolta Ryttylässä äänitetty ja videoitu 29.4.2018.Tervetuloa myös paikanpäälle! https://kansanlahetysopisto.fi/

Globaali metakriisi ravistelee totuttuja ajattelumalleja, yhteiskunnallisia rakenteita ja ihmisten uskoa tulevaan. Kuinka lähdemme ratkomaan vaikeita ja toisiinsa kytkeytyneitä haasteita, jotka vaikuttavat niin ekologiseen, taloudelliseen kuin inhimilliseen hyvinvointiin – ja koko maapallon tulevaisuuteen? Voisiko jokainen meistä olla arjessaan muutoksentekijä?  Podcastin erikoisjaksossa Waves Summit 2024 -tapahtuman muutoksentekijät Markus Raivio, Minttu Jaakkola (Puistokatu 4) ja Thomas Holm (Leapfrog Projects) istuvat alas pohtimaan, mistä metakriisissä on lopulta kyse ja mitä positiivinen muutos vaatii niin yksilöiltä, yrityksiltä kuin yhteiskunnilta. Ovatko ratkaisun ytimessä teknologiset innovaatiot ja tekoäly – vai löytyykö vastaus toiveikkaaseen tulevaisuuteen sittenkin ihmisyydestä itsestään? --- Helsingissä 3.-4.4. järjestettävä Waves Summit 2024 on yhteiskunnallisten innovaatioiden huipputapahtuma ja muutoksentekijöiden kohtaamispaikka, jonka tavoitteena on lujittaa yhteiskunnan eri sektoreiden välistä yhteistyötä ja vauhdittaa kestävää, systeemistä muutosta niin Suomessa kuin maailmalla. Kukunori toimii tapahtuman yhteistyökumppanina.  Lue lisää: waves-forum.fi

No jälleenhän me nauramme! Hienosti pukeutunut Tume ja (alipukeutunut) Johannes pistävät parastaan, kun on aika palkita tekijöitä - tämä on #Tuhannes - Gaala! Gaala"humuun" päästään kuitenkin jo alkumetreillä, kun ajankohtaisissa aiheissa päästään tutkailemaan Emma Gaalan vessoja, ilokaasun käytön rajua nousua, ja Tallinnan alta löytynyttä hylkyä. Mukana myös todella nihilistisiä näkökulmia luonnonvarojen hupenemisesta, vähän liian pitkiä stooreja elämästä, ja naurattaahan se tietty myös kun #heppamehu - saaga jatkuu! Onko tästä kenties tulossa samanlainen kevät kuin 2020, THL tiedottaa ja kontsaa tehdään? Viimeinen naula arkkuun lyödään viimeistään siinä vaiheessa kun Kiteestä kruunataan Suomen paras paikka ja Mika Lintilä lähettää ääniviestiä. Tervetuloa matkaan mukaan, tämä on Tuhannes Podcast! (0:00:00) Alku Yap (0:05:05) Ajankohtaiset aiheet: Emma Gaalassa käytettiin huumeita???? (0:08:04) Ajankohtaiset aiheet: Ilokaasun käyttö on nousussa (0:12:14) Ajankohtaiset aiheet: Maailmassa on enemmän tavaraa kuin luontoa (0:14:49) Ajankohtaiset aiheet: Tallinnan alta löytyi hylky (0:20:18) Ajankohtaiset aiheet: Vaikee saada töitä! (0:22:38) Ihmiset, kommentoikaa! (0:24:41) Heppamehun paluu (0:28:05) Päivän pihvi: #Tuhannes Gaala!!! (0:30:06) Tekijä - palkinto (0:31:57) Paras jännä fakta - palkinto (0:35:06) Paras kommentti - palkinto (0:37:51) Paras tubettaja - palkinto (0:40:11) Kuinka slaidata takaisin jonkun elämään - palkinto (0:42:39) Paras paikka - palkinto (0:51:33) Legendaarinen ohjelmaosio: Historialliset ääniviestit (0:55:21) Loppuläpät --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/tuhannes/message

Heinola DiscGolfPark Worldin Pro-rata arvosteltiin maailman 2. parhaaksi frisbeegolfradaksi. Samalla rata on Suomen paras. Valinta perustuu maailmanlaajuiseen UDisc-kirjausjärjestelmään, jonne käyttäjät merkkaavat tuloksiaan ja arvostelevat pelaamiaan ratoja. Ratoja ylläpitävän ja kehittävän LDG ry:n toiminnanjohtaja Jere Pohjankoski vastaanotti torstaina Radio Voiman onnittelut antoi vinkkejä aloitteleville frisbeegolfaajille. Maailmassa on yli 15 000 rataa yli 80 maassa. Huomioitavaa on myös se, että kymmenen parhaan joukossa on vain kaksi rataa, joissa pelaaminen on maksutonta. Heinola DiscGolfPark Worldin Pro-rata on näistä toinen. Kuuntele koko haastattelu.

Rakkaat ystävät, te jotka asutte muukalaisina vieraassa maassa. Minä kehotan teitä pysymään erossa tämän maailman himoista, jotka sotivat sielua vastaan. Eläkää moitteettomasti pakanoiden keskellä, jotta he teitä pahantekijöiksi panetellessaan havaitsisivatkin hyvät tekonne ja ylistäisivät Jumalaa sinä päivänä, jona hän kohtaa heidät.1. Piet. 2: 11-12Seurassasi on Kirsi Jokela

Nuori Kari Palo-oja pohtii, miksi hänen kehonsa ei ole samanlainen kuin muiden. Miksi äidille tulee paha mieli, kun hän yrittää kysyä asiasta? Hän saa vastauksen vasta vuosikymmeniä myöhemmin, kun puhelin soi ja lääkäri kertoo pysäyttävän uutisen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Pohjois-Hälsinglannissa asuva Kari Palo-oja on intohimoinen parahiihtäjä, sekä tavallisilla suksilla että rullasuksilla. Heikkojen jalkojensa takia hän käyttää hiihtäessä suksien päällä olevaa istuinta, jonka päällä mies on kontallaan. Kari eli vuosikymmeniä tietämättä vakavan sairautensa syytä.Kari och Neurosedynskandalen – hemligheten som tystades nedUnge Kari Palo-oja undrar varför hans kropp inte är som alla andras. Varför blir mamma så ledsen när han försöker fråga om saken? Han får svar på sina frågor först flera årtionden senare, när telefonen ringer och läkaren levererar sitt besked.Haastateltavat/intervjupersoner: Kari Palo-oja/Paraurheilija, Hannu Sariola/Kehitysbiologian professori emeritus/Professor emeritus i utvecklingsbiologiReportteri/reporter: Jorma IkäheimoTuottaja/producent: Hanna SihlmanKäsikirjoitus/Manus: Jorma Ikäheimo, Hanna Sihlman ja Tiina Laitila KälvemarkLoppumiksaus/Slutmix: Brady JuvierKertojaääni/Berättarröst: Ramin FarzinOhjelman arkistoklipit/Arkivklipp: Sveriges RadioOhjelma tehtiin talvella 2024. Programmet gjordes vintern 2024.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti.Fler Dokumentti-poddar hittar du i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.Hur många drabbades av Neurosedynskandalen?I slutet av 1950-talet och i början av 1960-talet kommer en ny produkt till läkemedelsmarknaden – det lugnande läkemedlet talidomid, som har utvecklats i dåvarande Västtyskland. Talidomid anses speciellt lämpligt för gravida kvinnor som hjälp mot bland annat illamående, oro och sömnproblem eftersom pillret ”varken skadar mor eller barn”, som det står i läkemedelsinformationen. Talidomid börjar säljas världen över.Läkemedelsföretaget Astra säljer talidomid i Sverige under namnet Neurosedyn. Inom ett par år uppdagas, att läkemedlet kan medföra allvarliga fosterskador. I Sverige föds 180 barn med missbildningar orsakade av läkemedlet. Idag lever runt 100 svenskar med neurosedynskador, enligt Föreningen för de Neurosedynskadade (FfdN). I Finland föds 50 barn med neurosedynskador, enligt professor emeritus i utvecklingsbiologi Hannu Sariola. Världen över föds 7000-10 000 barn med missbildningar på grund av talidomid, runt hälften av dem i dåvarande Västtyskland.Mistä talidomidikatastrofissa oli kyse?1950- ja 1960-luvun vaihteessa lääkemarkkinoille tulee uusi tuote – rauhoittava talidomidi, joka on kehitetty silloisessa Länsi-Saksassa. Talidomidia pidetään erityisen sopivaksi raskaana oleville naisille, koska se muun muassa auttaa pahoinvointiin ja univaikeuksiin eikä aiheuta riippuvuutta. Lääkettä aletaan myydä ympäri maailmaa. Ruotsissa Lääkeyhtiö Astra myy talidomidia nimellä Neurosedyn, ja pillereiden lääkeinformaatiossa kerrotaan, että lääke ei vahingoita äitiä tai lasta: ”varken skadar mor eller barn och som därför passar särskilt bra att använda under graviditeten”.Tulevien vuosien aikana Neurosedynin vaikutukset todetaan kuitenkin vakaviksi. Ruotsissa todetaan syntyneeksi 180 Neurosedynin vammauttamaa lasta. Tänä päivänä noin 100 ruotsalaista elää Neurosedynin aiheuttamien vammojen kanssa, Neurosedynistä vammautuneiden yhdistyksen (FfdN) mukaan. Suomessa vammautuneita lapsia syntyi noin 50, kehitysbiologian professori emeritus Hannu Sariola kertoo. Suomessa talidomidia myytiin useilla kauppanimillä kuten Softenon, Noctosediv ja Peracon. Maailmassa syntyy noin 7000-10 000 talidomidin vammauttamaa lasta, noin puolet heistä Länsi-Saksassa.Korjaus 20240212: Karin äidin etunimi korjattu jaksoon. Korrigering 20240212: Karis mammas förnamn korrigerat i avsnittsljudet.Reportteri/reporter: Jorma Ikäheimojorma.ikaheimo@sverigesradio.seTuottaja/producent: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.se

Maailmassa on vielä lukuisia saavuttamattomia kansoja, jotka eivät ole vielä kuulleet evankeliumia. Nyt Avainmedialle on avautunut mahdollisuus tavoittaa yhtä niistä eli 18 miljoonaista belutši-kansaa. Miten tällainen mahdollisuus on syntynyt ja miten hankkeessa on tarkoitus edetä. Ohjelmassa haastateltavana Avainmedian toiminnanjohtaja Eero Antturi. 

Tässä jaksossa fysioterapeutti Marko Grönholmin vieraana Salla Sipari, joka on fysioterapeutti, terveystieteiden maisteri, kasvatustieteen lisensiaatti, ammatillinen opettaja ja filosofian tohtori. Työuransa varrella Salla on toiminut muun muassa fysioterapian yliopettajana, kuntoutuksen ylemmän amk-tutkinnon tutkintovastaavana ja nykyään hän on keskittynyt tutkimus- ja kehittämistoiminnan profilointiin. Hänen väitöstutkimuksensa aiheena oli lasten kuntoutuksen yhteistoiminta ja itseään Salla kutsuukin yhteiskehittelyintoilijaksi. Jaksossa keskustelemme fysioterapian tulevaisuudesta muuttuvassa maailmassa. Puhumme muun muassa fysioterapian kehittämisestä, systeemisestä ajattelusta, kestävästä hyvinvoinnista ja osallistumista mahdollistavasta tutkimustoiminnasta sekä paljosta muusta aiheen ympärillä. Tervetuloa mukaan! Miten voisin kehittää tästä podcastista entistä paremman ja sinulle merkityksellisen kuuntelukokemuksen? Otan mielelläni vastaan kommentteja, palautetta, kysymyksiä ja toiveita sähköpostitse ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠podcast@movementphysio.fi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ tai Instagramissa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@movement_physio⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠. Fysioterapiaa liikkeellä -podcastia tukevat Kuntoutuskouluttajat, VK-Kustannus, Kir-Fix ja Palautuminen-com. Kuntoutuskouluttajien ajantasaiseen koulutustarjontaan voit  tututustua osoitteessa https://www.kuntoutuskouluttajat.fi/koulutukset/ VK-Kustannuksen verkkokaupasta osoitteessa https://vk-kustannus.fi/kauppa saat koodilla 'MG' jo julkaistuista kirjoista -25% alennuksen Kir-Fixin palvelevan verkkokaupan valikoimiin pääset tutustumaan osoitteessa https://kir-fix.fi Palautuminen-com tuo käyttöösi GameReady-kylmäkompressiojärjestelmän sekä monia muita innovatiivisia tuotteita. Saat -10% alennuksen ActivForce2 -dynamometrista koodilla 'MG10' verkkokaupasta osoitteessa https://palautuminen.com

Sinulle, jonka joku on rikkonut, tämä on sinulle. Tämä jakso vastaa minulta paljon kysyttyyn kysymykseen miten ikinä enää uskaltaa luottaa toisiin, jos luottamus on kertaalleen rikottu

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä MPKK:n kanssa. Sotataidon ytimessä podcast: https://open.spotify.com/episode/61nEmLMBIRmgJCtvS67ZR2?si=0cf81bdc72b04b0c Rauli Virtanen on yksi Suomen legendaarisimpia toimittajia. Hän on nähnyt ja kuvannut itse monia historiallisia tapahtumia, aina Vietnamin sodasta Ukrainan sotaan. Maailmassa tuskin edes on montaa paikkaa, jota Rauli ei ole nähnyt, kokenut ja haistanut. Tässä jaksossa keskustelimme mm. Tiananmenin mielenosoituksista, Ukrainan sodasta, maailman eri toreista ja kokoontumispaikoista, Martti Ahtisaaresta, arvoista ja kulttuureista, sekä linnan juhlista. Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Jouni Eho on Riihimäen kaupunginjohtaja. Eli tuttavallisemmin Riksun.

Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja täksi illaksi comebackin tehnyt muusikko Olavi Uusivirta. Radiotoiminnnan 100-vuotispäivän kunniaksi ritarit paljastavat merkittävän radiokokemuksensa: Olaville se on Kurnau ja Kamaluu -kuunnelma. Sen ensiesitys oli vuonna 1979.  Kaarinalle emotionaalisesti vaikuttavin on ollut mystinen Päivän mietelause. (Yhä Yle Radio 1:n ohjemistossa ja Areenassa.)  Mikalle tärkeä oli koulussa matkaradiossa kuultu Jaakko ja herneenvarsi. Maria kuunteli Radiomafiassa Lohikäärmepuu-roolipeliä, joka sitten johti harrastuksen pariin. Oikaisu: Ohjelmassa sanottiin, että Yhdysvallat on antanut Israelille yli 100 miljardin dollarin ylimääräisen apupaketin. Todellisuudessa tuosta 100 miljardin turvallisuuspaketista jaettiin rahaa eri operaatioihin, suurin osa meni Ukrainalle ja Israelille.

Maailma on muuttunut! Ennen se oli kristilliselle uskolle positiivinen, sitten neutraali ja nyt negatiivinen, väittää Aaron Renn -niminen kirjoittaja. Mistä tässä on kyse ja miten se vaikuttaa kristilliseen työhön Suomessa?Rennin artikkeli on netissä luettavissa ilmaiseksi:https://www.firstthings.com/article/2022/02/the-three-worlds-of-evangelicalism

Nurmijärveläinen luontokuvaaja Hannu Laakso sai syksyllä tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon luontoaiheisesta kirjasarjastaan Me otukset. Metsäradiossa Hannu Laakso kertoi, millaisia ajatuksia telkkien toiminta herätti Me lintuset- kirjan tekemisen aikaan. Retkikaverina Nurmijärvellä oli Juha Laaksonen.

Vieraslajit ovat maailmanlaajuinen ja kasvava ongelma. YK:n tuoreen raportin mukaan ne aiheuttavat vuodessa jo yli 400 miljardin euron kustannukset. Ohjelmassa haastateltavien YK-raportin laatijoiden mukaan vieraslajien pysäyttäminen vaatii paljon nykyistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Ohjelmassa selviää, kuinka vieraslajit edesauttoivat Havaijin kesän tuhoisaa maastopaloa ja miten Italiassa yritetään taklata vieraslajiravun ongelmia kalastamalla sitä ruoaksi. Lisäksi kysytään suomalaisasiantuntijalta, kuinka iso vieraslajiongelma meillä on. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Puhumme Jukka Knuutisen kanssa sosiaalisen median psykologiasta, tappelun fyysisistä ja psyykkisistä puolista, TikTokin ja vastaavien alustojen vaikutuksista yhteiskuntaan, lihansyönnin etiikasta, ja vaikka mistä. Jukka poistui vähän jakson äänittämisen jälkeen lähes kaikista sosiaalisista medioistaan, ja avaa tähän liittyvää ajatustenjuoksuaan tässäkin jaksossa. Jukka Knuutinen on TikTokkaaja ja "jokapäiväinen puuhastelija". Hän keräsi pari vuotta sitten ihmeellisen lyhyessä ajassa melkein 50 000 seuraajaa tililleen puhumalla asioista, jotka hän on itse kokenut kiinnostaviksi tai hyödyllisiksi hänen elämässään. Videoissa toistui aiheina muun muassa:- Ihmisen havainnoinnin rajallisuus- Erilaiset markkinointikikat, joita isot firmat käyttävät manipuloidakseen asiakkaitaan- Rahan psykologia- Unen tärkeys. Jukka osaa puhua somessa, ja käyttää algoritmeja hyödykseen. Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Datakapitalismi on ympäröinyt meidät. Mutta mitä datakapitalismi oikein tarkoittaa ja pitäisikö data nähdä öljyn kaltaisena hyödykkeenä vai pääomana? Miten datakapitalismia säädellään Euroopan unionissa? Näitä ja monia muita kysymyksiä käsitellään Alustojen valta -podcastin ensimmäisessä jaksossa yhdessä Timo Harakan kanssa, joka on toimittaja, kirjailija, kansanedustaja ja entinen Sanna Marinin hallituksen liikenne- ja viestintäministeri. Keskustelu kytkeytyy Harakan alkuvuonna 2023 julkaisemaan kirjaan Datakapitalismi kriisien maailmassa. Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota rahoittaa Helsingin sanomain säätiö. Toimittaja: Matti Ylönen Tuottaja: Toivo Hursti Musiikki: Pasi Savonranta ja Pietu Korhonen Matin kirja Yhtiövalta alustatalouden aikakaudella (2021) nyt myös äänikirjana! Kustantajan sivuilla Bookbeatissa Storytelissä ja muissa yleisimmissä äänikirjapalveluissa Jakson viittaukset: Harakka, T. (2023). Datakapitalismi kriisien maailmassa. Siltala. Ylönen, M. (2021). Yhtiövalta alustatalouden aikakaudella - Evolutionaarinen taloustiede & yhtiöt yhteiskunnallisina toimijoina. Vastapaino. Soininvaara, O. (14.3.2023). Timo Harakka: Datakapitalismi kriisien maailmassa.[blogikirjoitus]. soininvaara.fi. Bradford, A. (2020). The Brussels Effect - How the European Union Rules the World. Oxford University Press. Mayer-Schönberger, V. (2022). Access Rules : Freeing Data from the Big Tech for a Better Future. University of California Press. Runckenstein, M. (2023). The Feel of Algorithms. University of California Press. Harakka, T. (6.2.2023). Corporate ‘privacy' concerns must not derail Europe's Data Act. Financial Times, Jakson tekstivastine --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/alustojen-valta/message

Tämä jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Maailmassa muuttuu asiat aivan jäätävää tahtia, ja on vaikeaa pysyä perässä siitä, mitä kannattaisi seuraavaksi seurata tai oppia. Monia taitoja ei haluta oppia tylsyyden takia, monia estää pelko. Mitkä taidot ovat tulevaisuudessa tärkeitä? Himmentääkö meidän kulttuuri meidän yhteistä oppimishalua? Miten tehdä muutoksesta hieman helpompaa itselleen? Tervetuloa kuuntelemaan. ____ Kiinnostaako sinua tekoäly, johtaminen, vuorovaikutustaitojen kehittäminen tai vastuullinen markkinointi? Tule kehittämään osaamistasi Diakonia-ammattikorkeakoulun ilmaisiin työpajoihin ja webinaareihin tänä syksynä tai opiskele omin päin maksuttomilla mikrokursseilla. Lue lisää www.reacthanke.diak.fi ja tule mukaan! Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT, Etelä-Suomi) -hanke on rahoitettu REACT-EU -rahoituksella osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Hanke kuuluu valtakunnalliseen Yritysten muutoskumppanina -kokonaisuuteen, jossa 22 ammattikorkeakoulua ympäri Suomen tarjoavat yrittäjille tapahtumia ja kursseja erityisesti työn lomassa opiskelua ja ammatillista kehittymistä varten. Tapahtumakattauksen, mikrokurssit ja muuta hyödyllistä sisältöä löydät www.yritystenmuutoskumppanina.fi LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/yritysten-vihrea-siirtyma/ Facebook: @Diakonia-ammattikorkeakoulu Instagram: @DiakAmk X: @Diakonia-amk ___ ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Minkälaista on olla psykologina politiikassa? Mihin meidän yhteiskunta on menossa? Julia Sangervo on Suomen aktiivisimpia mielenterveysvaikuttajia ja lämmin, empaattinen, terävä ääni maamme keskeisimmissä keskusteluissa. Puhumme jaksossa suomalaisen mielenterveyspolitiikan ongelmista ja mahdollisuuksista, numeroiden psykologiasta, tunteiden evolutiivisesta merkityksestä, hyvinvoinnin mittaamisesta ja sosiaalisesta mediasta, sekä paljosta muusta.Julian tilejä:Instagram - @juliasangervoX (Entinen Twitter) - @juliasangervoVerkkosivut - juliasangervo.fiJos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Kirjallisuuden pohjalta voisi luulla, että ihmisten valtava kiinnostus taikaa ja magiaa kohtaan olisi historiallisesti keskiajan ilmiöitä. Todellisuudessa monet käsityksemme magiasta ovat kreikkalais-roomalaisen antiikin perua. Olemme vain halunneet tulkita antiikin tieteen, järjen ja taiteen ylevänä aikana. Dos. Maijastina Kahlos avaa antiikin ajattelun hämärämpää puolta ja niitä monia tapoja, joilla magia ja taikuus olivat kietoutuneet antiikin politiikkaan ja ajatusmaailmaan.

Raumalainen Hannu Rantala on ollut kiinnostunut ilveksistä jo lapsesta lähtien. Nykyään hän seuraa lähiseutunsa ilvesten elämää lukuisien riistakameroiden avulla, myötäelää niiden iloja ja suruja, ja tuntee vahvaa yhteyttä niihin. Ohjaaja Juha Suonpää innostui tekemään aiheesta elokuvan ilveskuiskaaja, joka saa nyt syyskuussa ensi-iltansa. Minna Pyykkö jutteli Hannu Rantalan ja Juha Suonpään kanssa ilveksistä ja siitä, millainen matka ilveskuiskaaja- elokuvan teko on ollut.

Maailmassa on noin 10 000 lintulajia. Ahkerimmat suomalaiset lintuharrastajat ovat nähneet niistä yli 7000. Miten niin monta lintulajia voi tuntea ja muistaako lintuharrastaja edes kaikkia lajeja, mitä on nähnyt tai kuullut. Luontoretkellä Kuusamossa Juha Laaksonen tapaa kokeneen pitkän linjan lintuharrastajan Erkki Virolaisen, joka kertoo Konttaisen rinteillä retkeilystään maailmalla.

Koulutusjohtajamme Mathias Hellsten ja terapiakoulutuksessamme opintonsa aloittava Kaisa Kimari keskustelevat tässä podcastissamme tietoisuudesta ja tiedostamattomuudesta. Ilman kokemusta tietoisuudesta ja kosketusta omaan itseensä on vaikea edes ymmärtää olevansa ja elävänsä suoritusten maailmassa. Maailmassa, jota värittää tiedostamattamme aiemmat kokemuksemme vuorovaikutuksestamme. Kaisa ja Mathias keskustelevat hyvin olennaisesta teemasta tietoisuuden suhteen: mitä sijoitamme toisiimme ilman tietoisuutta ja miten tiedostamattomuus erottaa meitä todellisuudesta ja värittää kokemuksiamme tässä ja nyt. Keskustelu kirkastaa myös sen, kuinka tiedostamattomuus voi johtaa uupumukseen ja mitä siirtyminen tietoisuuteen käytännössä tarkoittaa. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Tässä jaksossa vierailee yksi Piilaakson menestyneimmistä suomalaisista, Mårten Mickos, joka on sarjayrittäjä, enkelisijoittaja ja tietoturvahaavoittuvuuksien metsästykseen keskittyvän HackerOne-yhtiön toimitusjohtaja. Puhumme Mårtenin urapolusta yrittäjänä, muutosta Kaliforniaan, uran haastavimmista hetkistä ja intohimosta kasvattaa startupeja. Mitkä ovat avaimet menestykseen? Keskustelemme myös oman asenteen merkityksestä ja mielen rajoista. Entä mikä on ollut Mårtenin isoin oivallus työelämässä? 

Äänitetty Kellonkartanossa 7.5. Lopussa kuullaan hieman kun Timo Suutari siunattiin Pohjois-Suomen Kansanlähetyksen piirijohtajaksi.

Aleksi Soinisen jumalanpalvelussaarna Kansanlähetysopistolta Ryttylästä 24.4.2016Sunnuntaina kello 13.00 jumalanpalvelus seurattavissa livenä Ryttylästä osoitteessa: https://www.youtube.com/user/seklfiSieltä löydät tämänkin saarnan kuvan kera.Tervetuloa paikan päälle Kansanlähetysopistolle. www.kansanlahetysopisto.fi

Minkälaista on julkinen johtaminen epävarmassa maailmassa?Tai johtaminen yleensä. Nauhoitettu Porvoossa, 4/2023.Minna Karhunen Kuntaliiton TJ

Erja Lyytinen kiertää parhaillaan Suomea ja piipahtaa kiertuepäivien välissä myös maailmalla Tunisian Sicca Jazzeilla. Lahteen Möysän Musaklubille muusikko saapuu bändeineen torstaina 9. maaliskuuta. Luonnossa liikkumisesta ja hiihtämisestä pitävä, kiertuepaikkakunnilla minivaelluksilla käyvä Lyytinen toivoisi näkevänsä uutisissa otsikon, joka kertoisi ruokaa riittävän kaikille maailman ihmisille. - Maailmassa on niin paljon vähäosaisuutta. Se olisi iso juttu. Kuuntele koko haastattelu:

Suomi on monta kertaa peräkkäin arvioitu maailman onnellisimmaksi maaksi. Myös monessa muussa hyvinvointia kuvaavassa mittauksessa Suomi sijoittuu usein kärkipäähän. Mutta kuinka pieni maa pärjää suuressa maailmassa ja millaisia valmiuksia me tarvitsemme yhä nopeammin ja arvaamattomammin muuttuvassa ympäristössä? Mikä on Suomen todellinen vaikutusvalta ja painoarvo maailmalla? Vierainai ovat ulkoministeriön maakuva-asiantuntija Meira Pappi ja Business Finlandin kehityspäällikkö Joonas Halla.

Suhteemme matkailuun on jatkuvassa muutoksessa. Tällä hetkellä suhdettamme matkailuun muokkaa muun muassa korona, ilmaston lämpeneminen ja digitaalisuus. Miten matkailu muuttuu tulevaisuudessa ja mitä tarkoittaa synkkä turismi? Entä onko massaturismin aikakausi jo ohi? Aiheesta ovat keskustelemassa yliopisto-opettajat Maija Mäki ja Tuomas Hovi humanistisesta tiedekunnasta sekä yliopistotutkija Juulia Räikkönen matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. www.utu.fi/tiedelinja

Suomen hallitus riitelee lakiehdotuksesta, joka koskee saamelaiskäräjiä. Suomen ja Viron pääministerit tapasivat Helsingissä. Suomalaista kirjallisuutta käännetään paljon muille kielille. Maailmassa on nyt 8 miljardia ihmistä. Sää kylmenee vähitellen.

Jos antibioottiresistenssi yleistyy, niin palataan aikaan ennen antibiootteja ja kuollaan haavatulehduksiin, keuhkokuumeeseen ja muihin bakteeri-infektioihin. Jo penisilliini "keksijä" Alexander Fleming varoitti, että antibioottien holtiton käyttö vie niiltä tehon. Ahne Homo sapiens ei tietenkään uskonut, vaan hölvää puolet maailman antibiooteista eläinten lihotukseen ja valintajalostaa samalla bakteereista paremmin lääkkeitä kestäviä, resistenttejä. Jo nyt yli miljoona ihmistä kuolee lääkkeitä kestäviin bakteeritauteihin vuodessa maailmalla. Myös Suomessa kuollaan resistentteihin bakteeri-infektioihin. Tilanne pahenee, jos kaikkia antibiootteja kestävät bakteerit yleistyvät. Jos moniresistentit superbakteerit yleistyvät, ihmiskunta palaa aikaan ennen antibiootteja ja keuhkokuume, synnytykset ja haavat ovat taas hengenvaarallisia. Leikkausten ja syöpähoitojen riskit kasvavat ja osa käy mahdottomiksi. Mikrobiologian professori Marko Virta aloittaa mikrobievoluutiosta ja bakteeriopin professori, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Pentti Huovinen jatkaa bakteeriinfektioista. Toimittaja on Leena Mattila.

Aku Heikkerö LinkedInissä ja Twitterissä

Ruoka kallistuu. Myös sähkö on nyt kallista. Maailmassa on pian yli 8 miljardia ihmistä. Portugalissa on paljon maastopaloja. Sää on lämmintä ja sateista.

Maailmassa on melkein 8 miljardia ihmistä ja ilmaston lämpeneminen kuivattaa nykyisiä viljelysmaita aroiksi ja aavikoiksi, joten kasvavan väestön ruokkiminen voi tuottaa ongelmia tulevaisuudessa. Tehomaatalous ei ole enää kovin tehokasta, koska se vaatii kalliita lannoitteita, koneita, polttoainetta yms tuotantopanoksia niin paljon, että nykyisellä hintatasolla homma ei enää kannata. Vaihtoehtoja valitessa on hyvä muistaa, että mikään yksittäinen keino ei ratkaise kaikkia ongelmia. Hyvin erilaisen ratkaisut toimivat erilaisissa oloissa ja maissa. Mitä ovat regeneratiivinen viljely, hiiliviljely ja soluviljely kasvatustankeissa, ja löytyykö niistä ratkaisu? Esimerkiksi apilanurmi imuroi typpeä ja hiilidioksidia ilmasta, ja tuottaa bioenergiaa sekä syötäviä proteiineja ja sokereita. Entä miten käy suomalaisten ruokaturvan, jos monet maatilat lopettavat kannattamattomina? Kaisaniemen kasvitieteellisessäpuutarhassa tulevaisuutta pohtivat agroekologian professori Juha Helenius Helsingin yliopiston Ruralia Instituutista ja kestävyystieteen apulaisprof. Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta ja Luononvarakeskus LUKE:sta. Toimittaja on Leena Mattila.

Maailmassa on verrattain paljon erilaisia mansikkalajikkeita. Aristoteleen kantapäässä perehdytään tällä kertaa mansikkalajikkeiden herkulliseen nimistöön. Pasi Heikuran vieraana on Luonnonvarakeskuksen puutarhateknologioiden tutkimusprofessori Saila Karhu, joka kertoo, miten mansikoita nimetään, miksi mansikkalajikkeita tulee koko ajan lisää ja kuinka Samba-lajikkeesta tuli lopulta Rumba.