Podcasts about erityisen

Erityisen hankalina hetkinä, muistathan tämän! | Jos tuntuu, että elämä jumittaa Jos tuntuu ettei mikään ikinä muutu mihinkään Jos tuntuu että on vääjäämätöntä että sun elämä menee tietyllä tavalla tästä eteenpäin… Katso tämä   Erityisen hankalina hetkinä, muistathan tämän!   Lisätietoa videolla mainitsemistani kursseista löydät täältä: Toivoa toipujan polulle – sähköpostikurssi   Toipujan työkalupakki -verkkokurssi […] The post Erityisen hankalina hetkinä, muistathan tämän! appeared first on Astetta parempi elämä.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Ruben Stiller ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset ovat aivan spagettina Euroviisujen takia. Stiller tunnustaa, että on pitkäaikainen Euroviisujen boikotoija. Se on ainoa aate, joka hänellä on elämänsä aikana ollut. Erityisen tuohtunut hän on tapahtuman estetiikasta ja glitterin paljoudesta, kuvailee sen olevan eurotrashiä. Minkä takia Euroviisut on niin jättimäinen spektaakkeli? Entä mikä on tämän laulukilpailun funktio? Mika Pantzar haluaa puhua populismista. Mitä populismi oikeastaan tarkoittaa, sitä kritisoidaan paljon suomalaisessakin keskustelussa. Vasemmistolainen populismi on sitä, että epäillään rikkaiden ihmisten huijaavan ja vievän kaiken. Oikeistolainen populismi, varsinkin Yhdysvalloissa on ollut kulttuuritaisteluja ja tieteen sekä kaiken korkeakulttuurin kyseenalaistamista. Pitäisikö meidän Pyöreän pöydän jäsentenkin katsoa peiliin, edustammehan jonkinlaista eliittiä, kun saamme höpöttää radiossa. Pitäisikö katsoa peiliin, jotta näkisimme että ihmisillä on erittäin hyvä syy äänestää ns. populistisia liikkeitä? Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka kokevat joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitaanko Suomeen populistipuolue ja mitä ajattelemme ihmisistä, jotka heitä äänestävät? Maija Vilkkumaan aihe kumpuaa Oskari Onnisen Uusi juttu verkkomediaan kirjoittamasta artikkelista, joka käsitteli tekijänoikeuksia ja tekoälyä. Tällä hetkellä digijätit kouluttavat koko ajan tekoälyn kielimalleja sellaisilla teksteillä, jotka ovat jo olemassa. Internetissä on olemassa jo valtavia varjokirjastoja, joita ainakaan eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan ei saisi käyttää ilmaiseksi ja kysymättä lupaa. Mitä mieltä olette, onko oikein vai väärin, että digijätit näin toimivat ja mitä kaikkea tästä voi seurata?

Pontuksen kuuluminen: Pontus on löytänyt hyvinvointia elämäänsä keskiluokkaisuudesta. Keskiluokkaisuutta voi tarkastella esimerkiksi terapeuttisena minuuden tuotantona, elämää helpottavana ylimääränä tai eteenpäin pyrkimisen mentaliteettina. Mutta miten ihmisten halua parempaan ja vakaampaan voisi kanavoida mielekkäästi politiikkaan? Veikan vaiva: Yhdysvalloissa konservatiivinen lakiaktivismi on johtanut laajaan oikeusjärjestelmän haltuunottoon ja miehittämiseen omilla asiantuntijoilla. Erityisen selvästi tämä näkyy korkeimman oikeuden perustuslakitulkinnoissa. Entä Suomessa? Oikeistopoliitikkojen viime vuosien lausunnot viittaavat perustuslain roolia ja tulkintoja koskevaan jännitteeseen. Konfliktin ytimessä on leikkauspolitiikan ja perustuslain ristiriita. Pontuksen vaiva: Aktiivista sijoittamista myydään ihmisille valtavalla volyymilla, vaikka se on hyvin epäolennainen harrastus suurimmalle osalle ihmisistä. Kyse ei ole vain sijoittajavaikuttajien eliittiasemasta ja innokkuudesta: sijoittamisen kautta levitetään elämäntapaa, jossa ihmiset kantavat enemmän ja vakavampia riskejä omien valintojensa seurauksista. Vaihtoehtona olisi tasata riskit ja hoitaa niitä yhdessä. KU-lehdistökatsauksessa tarkastellaan Suomen alueellista polarisaatiota ja sen poliittisia seurauksia. Suosituksissa Kierrätyskeskuksen nettikauppa, Pontuksen uutuusteos Keskeytysten arkisto, Laura Böökin näyttely Taukotila ja Eetu Virenin teksti Trumpin toisesta kaudesta. Jaksossa mainittuja asioita: Brunila, Harni, Saari, Ylöstalo: Terapeuttinen valta — Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa Lindgren, Mokka, Neuvonen & Toponen: Digitalisaatio. Murroksen koko kuva Juha Siltala: Keskiluokan nousu, lasku ja pelot 5-4 -podcast https://open.spotify.com/show/5W7uOd5p8kDwRzQU2CaBe7?si=sZfvc9xmRHehFpuRY7EQ5w Ari Mölsä: Estääkö perustuslaki kaiken järjellisen toiminnan? https://yle.fi/a/3-11849667 Tuula Kärki: 2040-luvun Suomi on polarisaation Suomi (Kansan Uutiset) Laura Böök: Taukotila (HAM galleriassa 4.5. saakka) Eetu Viren: Donald Trumpin tammikuun kahdeskymmenes https://komeetta.info/2025/03/13/donald-trumpin-tammikuun-kahdeskymmenes/ Kierrätyskeskuksen verkkokauppa https://kauppa.kierratyskeskus.fi/ Pontus Purokuru: Keskeytysten arkisto Tilaa yhteistyökumppanimme KU: https://ku.fi/tilaa Tue meitä Patreonissa: https://patreon.com/mikameitavaivaa

Mandélozilla on kevättä rinnassa, ja sen vuoksi kaikki parhaimmat vaatekaupat jakoon. Erityisenä kunniamainintana Keravan Kenkäkingi. Myös puhetta nyt puhuttelevasta musiikista. Ei tämä kaikkein tärkein MINIMUSA ole, mutta kivahan se on yhdessä fiilistellä mukavia asioita!

Parikkalalainen luontokuvaaja ja keihäänheittäjä Hannu Siitonen on kuvannut luontoa vuosikymmenten ajan. Metsäretket alkoivat ja pikkupoikana ja ovat jatkuneet läpi elämän. Erityisen usein kuvauskohteena on ollut kuukkeli. Vastikään hänelle myönnettiin Suomen luonnonsuojeluliiton elämäntyöpalkinnon työstään Suomen luonnon hyväksi. Minna Pyykkö tapasi Hannu Siitosen pakkaspäivänä.

Strategiatyötä tehdään usein pöytälaatikkoon, mutta miten siitä saadaan koko organisaation sydämen asia? Tässä Pelastetaan strategia! -podcastin jaksossa vieraana on Kai Koskela, Säästöpankkiryhmän strategia- ja kehitysjohtaja sekä vt. toimitusjohtaja, joka jakaa oivalluksiaan strategiatyön haasteista ja mahdollisuuksista. Keskustelun aikana kurvataan tulevaisuusnäkemyksistä ja skenaarioista valintojen kirkastamiseen sekä toteutukseen. Erityisenä helmenä Koskela avaa, kuinka Säästöpankkiryhmä pelillistää strategiansa: lautapelin avulla koko henkilöstö osallistuu keskusteluun ja löytää oman roolinsa strategian toteuttamisessa. Kuuntele ja opi, miten yksinkertainen ja ymmärrettävä strategia voi olla organisaation voimavara!

Perjantaistudiossa kulunut viikko laitetaan pakettiin kulttuuri-, media- ja arvokysymysten osalta. Aiheina maahanmuuttajataustaisten lasten heikko lukutaito ja koulumenestys, uudet Journalistin ohjeet ja journalismin luotettavuus, kuinka saadaan toivo ja ilo takaisin yhteiskunnalliseen keskusteluun joka nykyään on kovin pessimismin kyllästämää. Aiheena myös ikäsyrjintä ja ulkonäköpaineet uuden Hollywoodin kauhuleffan The Substance ja juuri edesmenneen vanhusnäyttelijä Dame Maggie Smithin kautta tarkasteltuna. Raatia puhuttaa myös kolonialismin ja rasismin esiintyminen vanhassa kotimaisessa lastenkirjallisuudessa. Perjantaistudion raadissa ovat professori Laura Kolbe, tietokirjailija, toimittaja Ville Hänninen ja uutis- ja ajankohtaistoimittaja Matti Virtanen. OIKAISU ma 7.10 klo 10:09: Podcastin kohdassa 14.30 sanotaan, että uusien Journalistin ohjeiden mukaan ulkopuolisesta rahoituksesta pitää kertoa. Tämä pitää paikkansa mutta vain silloin, kun rahoittaja vaikuttaa aihepiirin valintaan. ”Ohje 17. Toimituksellisella työllä voi olla ulkopuolinen rahoittaja. Rahoittaja on tuotava esiin, mikäli se vaikuttaa aihepiirin valintaan. Journalistista sisältöä koskevat ratkaisut on aina tehtävä toimituksessa rahoittajasta riippumatta.” Kohdassa 15.05 sanotaan, että toimittajalla olisi velvollisuus ohjeistaa yleisöä (onnettomuus)paikalla, miten vältetään vaaraa. Tässä on väärinkäsitys. Tässä viitataan ohjeiden kohtaan 28. Kyseisellä kohdalla tarkoitetaan tilannetta, jossa tiedotusvälineen palstoilla pyydetään tietoja tai materiaalia onnettomuus- tai rikospaikalta. ”Ohje 28. Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Jos yleisöltä pyydetään tietoja tai materiaalia onnettomuus- tai rikospaikalta, yleisöä on ohjeistettava toimimaan turvallisuutta vaarantamatta. Ohje 29. Erityisen huolellinen tulee olla tilanteissa, joista uutisoiminen voi vaarantaa jonkun henkeä tai terveyttä.” Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

Historioitsija ja tietokirjailija Jenni Kirves haastaa uudessa tietokirjassaan He selvisivät sodasta (WSOY, 2024) yleisen käsityksen traumatisoituneista ja väkivaltaisista sotaveteraaneista. Kirves esittää, että valtaosa sodasta palanneista miehistä pystyi jatkamaan elämäänsä ja toimimaan hyvinä isinä ja kunnon kansalaisina, huolimatta kokemistaan kauhuista. He selvisivät sodasta -teos kertoo sodan raakuudesta, mutta myös sen keskellä löytyneestä inhimillisyydestä. Se kuvaa sodan jälkeisiä painajaisia, mutta myös toivoa ja toipumista. Erityisen mielenkiintoista on Kirveen havainto siitä, että jälleenrakennusajan Suomessa osattiin yllättävän hyvin käsitellä sotilaiden traumoja. Kenttärovasti ja Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston tutkija Janne Aalto kertoo, miten modernin sodankäynnin aiheuttamiin mielenterveyden haasteisiin varaudutaan tänä päivänä. Jenni Kirvestä ja Janne Aaltoa haastattelee Pauliina Grym.

Salakuvaajat vaanivat naisia kauppojen irtokarkkihyllyillä – Ylilaudalla jaetaan kuvia naisten takapuolista, uutisoi Yle tiistaina 25.6.2024. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten tasa-arvostaan tunnetussa Suomessa ei kaikki ole vielä kohdallaan. Yhdeksän kymmenestä suomalaisnaisesta on kokenut seksuaalista häirintää elämänsä aikana. Erityisen alttiita häirinnälle ovat alle 35-vuotiaat naiset sekä vähemmistöryhmiin kuuluvat. Häirintä voi yltyä väkivaltaiseksi ja johtaa jopa kuolemaan. Toukokuun 2024 lopussa poliisi pidätti 2005 syntyneen valkeakoskelaisen miehen todennäköisin syin epäiltynä 15-vuotiaan tytön taposta ja törkeästä raiskauksesta. Ennen tytön ruumiin löytymistä epäilty oli fantasioinut naisen kuristamisesta naisvihastaan tunnetulla Ylilauta-nettialustalla. Tyttöjen ja naisten kokemasta väkivallasta kyllä puhutaan ja kirjoitetaankin aiempaa enemmän: Fatim Diarran ja Iida Tynin toimittama Lupa olla tyttö (Into, 2024) antaa äänen seksuaalista häirintää lapsina ja aikuisina kokeneille suomalaisnaisille. Yksi kirjaan kirjoittajista on irakilaistaustainen Sara Al Husaini, jonka esikoisteos Huono tyttö (Like, 2023) kertoo Husainin oman tarinan, jossa yhteisön odotukset naiselle kulminoituivat Husainin pakkoavioliittoon. Naisvihasta ja naisten turvallisuudesta keskustellaan muuallakin maailmalla. Huolestuneimmat väittävät, että käynnissä on “gender apartheid”, sukupuoleen perustuva naisten systemaattinen sorto. Iso-Britanniassa parlamentaarinen ryhmä on lobannut hallitusta, että “gender apartheid” määriteltäisiin maassa rikokseksi. Toisaalta kirjailija JK Rowling syytti vastikään The Times -lehdessä kannattamaansa työväenpuoluetta siitä, että se on hylännyt naiset sukupuolipolitiikassaan. Nuoret brittimiehet ovat löytäneet esikuvakseen somevaikuttajan ja entisen potkunyrkkeilijän Andrew Taten, joka tarjoaa nuorille miehille erittäin misogyynista maailmankuvaa ja sovinistisia ajatuksia. Naisten oikeuksien toteutumisesta ja tasa-arvosta ovat keskustelemassa ovat kirjailija Sara Al Husaini, väitöskirjatutkija Emilia Lounela, YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas ja Ylen Lontoon-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Hyvän hallintotavan merkitys on viime vuosina korostunut regulaation lisääntyessä. Erityisen tärkeää hallintoon liittyvien dokumenttien järjestelmällinen hallinta on kasvuyrityksille, jotka joutuvat auditointien kohteeksi esimerkiksi rahoitustilanteissa. Viimeistään mahdolliseen yrityskauppatilanteeseen kuuluva due diligence -prosessi pakottaa yritykset saattamaan sopimusten, pöytäkirjojen ja muiden kriittisten asiakirjojen hallinnan ajan tasalle. Ilman hyvin järjestettyä aineistoa yrityskauppa voi helposti jäädä toteutumatta. Vaikka näiden asiakirjojen hallinta on kriittinen tehtävä, se jää usein muiden kiireiden varjoon. ContractZenin SaaS-palvelu tarjoaa ratkaisun tähän ongelmaan tarjoamalla yrityksille työkaluja, joita käyttämällä hyvän hallinnon vaatimat asiakirjat syntyvät, tallentuvat ja ovat helposti jaettavissa ilman ylimääräistä työtä. Kohta 10 vuoden ikään ehtinyt ContractZen on kerännyt useita satoja yritysasiakkuuksia ympäri maailmaa, pienistä startupeista suuryrityksiin. Silti iso menestys antaa vielä odottaa, kuten niin monella muullakin suomalaisella SaaS-yrityksellä. Tuotteesta se ei ole kiinni, mutta asiakasvirtojen houkutteluun ei ole vielä löytynyt kovasta etsinnästä huolimatta viisastenkiveä.   Episodissa Antti Pietilä saa vieraakseen ContractZenin perustajan ja toimitusjohtajan Markus Mikolan. Keskusteluun otetaan hyvän hallintotavan perusteiden lisäksi ContractZenin tarina, ja jokaista SaaS-yrittäjää kiinnostavat opit matkan varrelta: mikä toimii, mikä ei toimi?   Menestystä Etsimässä podcastin löydät videona YouTubesta ja Spotifystä, ja audiona mm. Apple Podcastista ja Spotifysta. Laita kanava tilaukseen. Kysymyksiä ja kommentteja voit esittää YouTubessa. Episodin blogiartikkeli: https://blog.loyalistic.com/fi/hyvaa-hallintotapaa-helpottamassa-vieraana-markus-mikola-contractzen Seuraa: Markus Mikola: https://www.linkedin.com/in/markusmikola/ ContractZen: https://www.contractzen.com/ Antti Pietilä: https://linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic: https://loyalistic.com/fi/ ja https://www.linkedin.com/company/loyalistic/ SaaS Finland: https://www.saasfinland.fi/ Podcasting voit kuunnella myös seuraavissa podcast-sovelluksissa: YouTube (video) Spotify (video & audio) Anchor.fm Apple Podcasts Google Podcasts Overcast Castbox Pocket Casts Radio Public

Joulukuussa 2004 23-vuotias Bobbi Jo Stinnett löydettiin murhattuna omasta kodistaan. Erityisen järkyttävää rikoksessa oli se, että tappaja oli tekonsa yhteydessä leikannut Bobbi Jo syntymättömän lapsen ulos tämän kohdusta ja siepannut vauvan mukaansa. Vaikka poliisi pääsi syyllisen jäljille nopeasti, tapauksen jälkipyykki jatkui pitkään. Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @ jaljillapodcastMusiikki: This work contains Music Track Doug Maxwell Media Right Productions - Heartbeat of the Hood that is licensed under a Creative Commons Attribution license. Source: https://directory.audio/free-music/ambient/5275-doug-maxwell-media-right-productions -heartbeat-of-the-hoodAuthor: Doug Maxwell Media Right Productions LÄHTEET: Kirja: Diane Fanning: Baby Be Me: The Shocking True Story of a Woman Accused of Murdering a Pregnant Woman to Steal Her Child (2006)Dokumenttisarja “Twisted Killers”-sarjan jakso “Snatched From The Womb” (kausi 1 jakso 10)https://www.youtube.com/watch?v=Hf2poRCkPVg&ab_channel=BBCNewshttps://www.youtube.com/watch?v=7ViM6ky1Ppc&ab_channel=VICENewshttps://www.youtube.com/watch?v=k3a1SWOEosg&ab_channel=DWNewshttps://www.youtube.com/watch?v=CN1KQPNCBAQ&ab_channel=KCTV5Newshttps://ecf.ca8.uscourts.gov/opndir/11/04/081780P.pdfhttps://www.bbc.com/news/world-us-canada-55587260https://www.bbc.com/news/world-us-canada-55642177https://eu.cjonline.com/story/news/2021/01/07/lisa-montgomery-federal-execution-bobbie-jo-stinnett-baby-victim-what-we-know/6550809002/https://eu.cjonline.com/in-depth/news/2021/01/07/lisa-montgomery-federal-execution-bobbie-jo-stinnett-cut-out-baby/4137632001/https://www.kmbc.com/article/wednesday-marks-16-years-since-the-murder-of-bobbi-jo-stinnett/34991098https://eu.news-leader.com/story/news/crime/2021/01/07/skimore-mo-bobbie-jo-stinnett-lisa-montgomery-federal-execution/4102774001/https://www.rollingstone.com/culture/culture-features/lisa-montgomery-kelley-henry-death-penalty-capital-punishment-1117592/https://www.theguardian.com/world/2021/jan/05/lisa-montgomery-death-row-execution-historyhttps://www.theguardian.com/world/2021/jan/02/execution-of-only-woman-on-us-federal-death-row-can-go-ahead-court-ruleshttps://www.elle.com/culture/career-politics/a34716810/lisa-montgomery-death-row-execution-trump/https://www.nbcnews.com/news/us-news/judge-halts-execution-lisa-montgomery-only-woman-federal-death-row-n1253658

Pelicansia 4-vuotta valmentanut Tommi Niemelä muistelee aikaa Lahdessa suurella lämmöllä. Erityisen kiitoksen hän haluaa lähettää lahtelaisille "turkooseille" faneille.

Tommi Charanpal, Kehtokoulun perustaja ja pääopettaja www.kehtokoulu.fi Tässä podcast-jaksossani sain vieraakseni Tommi Charanpalin joogakoulu Kehdon perustajan, joka jakoi kanssamme syvällisen matkansa henkisyyden ja joogan pariin. Tämä keskustelu ei ole vain äänen jakamista, vaan se on kutsu matkalle kohti sisäistä kasvua ja itsetuntemusta. Tommi kertoo meille rohkeasta päätöksestään irtisanoutua ja kuinka hän löysi uuden suunnan elämälleen. Hän jakaa oivalluksia jatkuvasta opiskelusta ja henkilökohtaisesta kasvusta, sekä avoimuudesta kohtaan epätietoisuutta ja uusia mahdollisuuksia. Keskustelun sydämessä on meditaation voima ja henkinen harjoitus, jotka ovat olleet Tommin polulla merkittäviä. Tommi puhuu myös kasvun haasteista ja siitä, miten erilaiset roolit voivat avata ovia syvempään itsetutkiskeluun. Hän tekee yhteyden dogman ja henkisen heräämisen välille, keskustellen siitä, miten löytää oma polkunsa ja harjoitusten merkitys tasapainon ja harmonian saavuttamisessa. Erityisen koskettava osa keskustelua on, kun Tommi avautuu kohtaamisestaan kuoleman kanssa ja siitä, miten tietämättömyyden hyväksyminen on avannut hänelle uusia näkökulmia. Hän puhuu dogman tarpeellisuudesta, mutta korostaa myös rakkauden merkitystä tiedon sijaan. Lopuksi keskustelemme epätoivosta ja suunnan puutteesta, jotka ovat osa henkistä matkaa. Tommi painottaa, kuinka etsiminen ja totuuden löytäminen, kehon ja mielen rauhoittaminen sekä toisen ihmisen läsnäolo ja tyyneys voivat auttaa meitä kasvamaan ja kehittymään. Tämä jakso on täynnä oivalluksia ja viisauksia, jotka voivat inspiroida jokaista meistä katsomaan sisälle ja löytämään oman polkumme. Liity keskusteluun ja jaa oma matkasi tai ajatuksesi kommenteissa. Älä unohda tilata kanavaani, jotta et jää paitsi tulevista jaksoista, jotka valaisevat henkistä matkaamme. Kiitos, että kuuntelitte ja jaatte tätä matkaa kanssani. Sponsorit : puhdas.plus www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% yllä olevasta verkkokaupasta Linkit: www.viljamilehtonen.fi www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen https://open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv https://podcasts.apple.com/fi/podcast/miehen-mieli-podcast/id1524694358 #henkinenmatka #itsetuntemus #meditaatio #sisäinerauha #elämänmuutos #henkinenkasvu #mielenrauha #tietoisuus #avoimuus #kuolemanäärellä #rakkaus #tietämättömyys #muutosmatka #polunetsintä #kasvu #kehitys #moraali #auttaminen #uskonto #opetus #miehenmieli #miehenmielipodcast #jooga #henkisyys #kehto #kehtokoulu #tommycharanpal #kundaliini #kundaliinijooga

Pääministeri Petteri Orpon esiintyminen Euroopan parlamentin Tämä on Eurooppa -keskustelussa äityi tuliseksi sananvaihdoksi. Erityisen kovaa kritiikkiä Orpo sai hallitusyhteistyöstä parlamentissa äärioikeistoksi niputetun perussuomalaisten kanssa. Onko Orpon hallitus joutunut huonoon valoon EU:ssa? Johtaako energiatehokkuudirektiivi pientalojen pakkoremontteihin? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa keskustelevat europarlamentaarikot Petri Sarvamaa (epp / kok.), Heidi Hautala (greens / vihr.) ja Miapetra Kumpula-Natri (s&d / sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Marjo Niemi kirjoittaa esseessään “Erityisen hyvä elämä” siitä, millaista on olla erityislapsen vanhempi. Päivän mietelauseen on valinnut Tuula Viitaniemi. Lukijana Juha Salomaa.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart puhuu ”tuskan suonsilmäkkeestä”. Hän on joutunut pidättelemään itseään uppoamasta siihen.

Popparit esiin, ilmastokokous alkaa! Näin kehottaa ilmastotoimittaja Hanna Eskonen, mutta vakavoituu sitten: Dubain ilmastokokouksessa on luvassa tiukkaa vääntöä ja panoksena maapallon tulevaisuus. Kokousisäntä Dubai haluaa lisätä öljynporausta – EU taas haluaa, että fossiilisista luovutaan kokonaan. Köyhät ilmastonmuutoksen runtelemat maat haluavat rahaa – länsimaat pakenevat vastuuta, vaikka numeroiden perusteella on selvää, että juuri ne ovat syyllisiä nykytilanteeseen. Erityisen vaikealta ilmastokriisin ratkaisu vaikuttaa juuri nyt. Voidaanko yhteistä vihollista voittaa, jos maailma jakautuu leireihin? Mitä Venäjä tekee ilmastopöydissä? Jenny haluaa tietää, onko jättimäisillä kokoontumisilla mitään väliä, kun maapallo lämpenee niistä huolimatta. Otsikot kertovat jälkikäteen karua kieltä ilmastokokousten menestyksestä. Hanna muistaa käyttäneensä termiä "mahalasku", Jenny sanoja "blaa blaa blaa". Nyt luvassa on itsekriittistä pohdintaa median tavasta puhua kokouksista. Lopuksi kuullaan myös hyviä uutisia. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Nilsiän Pajulahdessa syntynyt ja siellä myös tällä hetkellä perheensä kanssa asuva Tuija Martikainen on toiminut hyvinvointialan yrittäjänä jo pitkään. Monipuolisen työuransa aikana Tuija on toteuttanut mm. työyhteisövalmennuksia ja ohjannut yritysryhmiä liikunnan sekä elämäntapamuutosten pariin. Työhyvinvointi on itsessään iso kokonaisuus ja Tuija tarkastelee kyseisestä asiaa yksilön, työyhteisön sekä rakenteiden tasolta. Erityisen merkityksellistä Tuijalle on päästä kehittämään työyhteisön dynamiikkaa ja vuorovaikutustaitoja. Tuijalla on yritysjohdon erikoisammattitutkinto ja hän tuntee yrittäjyyden koukerot jo 15 vuoden ajalta. Ennen kaikkea Tuija kokee olevansa oivalluttaja ja mahdollistaja, jolla on täysi luotto siihen, että asiakas osaa ja tietää itse moneen asiaan vastauksen. Tuijan tehtävä on auttaa häntä huomaamaan erilaiset vaihtoehdot ja tarttumaan niihin, jotka tuntuvat asiakkaasta itsestään parhaimmilta. Millainen elämänpolku toi Tuijan siihen pisteeseen, jossa hän on nyt? Entä miten Tuija itse omin sanoin kuvailee työtään ja siinä läsnä olevia teemoja? Näistä aiheista kuulet oheisessa juttutuokiossa tarkemmin, kun Tuija Martikainen saapui Savon Aaltojen lauantaivieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

Miekkavalailla on vaarallinen maine vesillä, mutta todellisuudessa ne uhkaavat ihmisen turvallisuutta luonnossa vain hyvin harvoin. Toisin on kuitenkin todettu olevan vankeudessa, sillä eläintarhoihin ja -puistoihin suljetut miekkavalaat ovat aiheuttaneet lukuisia loukkaantumisia ja neljä kuolemantapausta. Erityisen kiivaana keskustelu on käynyt SeaWorld-vesieläinjärjestön ympärillä, sillä kaikki dokumentoidut kuolemantapaukset ovat liittyneet SeaWorldin omistamiin miekkavalaisiin – suurin osa Tilikum-nimiseen urokseen. Keskustelua kärjisti vuonna 2013 julkaistu dokumenttielokuva Blackfish, joka kritisoi SeaWorldin toimintaa voimakkaasti. Ovatko valaat lopulta vastuussa aiheuttamistaan vaaratilanteista? Syitä ja syyllisiä on kenties sukellettava syvemmältä, kun otetaan huomioon miekkavalaiden vangitsemiseen liittyvät eettiset kiistakysymykset. Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) Lähdeluettelo: https://docs.google.com/document/d/1Azg3d_Gr0WDhOruuNqR2G2OCxNJzQ8dE/edit?usp=sharing&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

SaaS- eli pilviohjelmistotuoteyrityksen aloitus on aina jännä paikka. Löydetäänkö tiimi? Saadaanko rahoitusta? Onnistutaanko tuotekehityksessä? Miten tuote otetaan vastaan? Lähteekö markkinointi ja myynti toimimaan? Erityisen jännää se on, jos perustajilla ei ole taustaa softafirmoista lainkaan. Reilun vuoden ikäinen Priorit.io tekee tiedolla johtamisen sovellusta yritysjohdon käyttöön, eikä sen perustajilla ole softayritystaustaa, ei isoa rahoitusta, ja kaiken lisäksi firman kotipaikka on Lahti, eikä SaaS-startupeille tyypillisesti joku johtavista yliopistokaupungeista .  Alku on silti mennyt putkeen. Asiakkaita on jo yli 500 kymmenestä maasta. Jotain on siis tehty oikein, sillä yleensä menestystä joutuu hakemaan paljon kauemmin. Episodissa Loyalisticin toimitusjohtaja ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä haastattelee Priorit.io:n perustajaa ja toimitusjohtajaa Antti Suikkasta millaisilla valinnoilla Priorit.io on liikkeelle lähtenyt ja kuinka noihin valintoihin on päädytty.  Samalla kyse on tarinasta kuinka konsultti kääntää osaamisen softaksi. Jos B2B SaaS-yrityksen perustaminen on haaveissa, on episodi mitä parasta materiaalia.  Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla). Episodin blogijuttu:  https://blog.loyalistic.com/fi/saas-startupin-onnistunut-aloitus-vieraana-antti-suikkanen-prioritio Seuraa: Antti Suikkanenhttps://www.linkedin.com/in/anttisuikkanen/ Priorit.io https://priorit.io/ Antti Pietilä  https://www.linkedin.com/in/anttipietila/  Loyalistic  https://loyalistic.com/fi/  Loyalistic auttaa asiansa tuntevia yrityksiä luomaan ostavan yleisön.  Sisällöntuotantopalvelut | koulutus ja konsultointi | teknologia  Episodi on nauhoitettu Loyalisticin studioilla. Tule nauhoittamaan omasi. Podcasting voit kuunnella myös seuraavissa podcast-sovelluksissa: YouTube (video): https://www.youtube.com/loyalistic Spotify (video & audio): https://open.spotify.com/show/11hOXB3eNy6pGzdJwMSpgZ Anchor.fm: https://anchor.fm/loyalistic Apple Podcasts: https://itunes.apple.com/us/podcast/loyalistic-suomi/id1434190051?mt=2&uo=4 Google Podcasts: https://www.google.com/podcasts?feed=aHR0cHM6Ly9hbmNob3IuZm0vcy81OTExNTdjL3BvZGNhc3QvcnNz Overcast: https://overcast.fm/itunes1434190051/loyalistic-suomi Castbox: https://castbox.fm/channel/id1435331 Pocket Casts: https://pca.st/XN8x Radio Public: https://radiopublic.com/loyalistic-suomi-Ww0oRL Stitcher: https://www.stitcher.com/podcast/anchor-podcasts/loyalistic-suomi

Albert Fish oli amerikkalainen sarjamurhaaja, joka tuli tunnetuksi 1900-luvun alkupuolella tekemistään murhista. Erityisen raa'at ja brutaalit rikokset ovat järkyttäneet ihmisiä ympäri maailmaa vielä vuosikymmenten jälkeenkin. Jakson käsikirjoitus: Albert Fish

Murhakertomus, jossa ei tapahdu murhaa. Mikäs murhakertomus se sellainen on? Erityisen mielenkiintoinen :) Murhakertomuksia-podcastin kaikki jaksot kuultavissa podcast- ja äänikirjapalvelu Podimossa. 60 vrk:n ilmainen kokeilujakso Podimoon Murhakertomusten kuulijoille osoitteesta www.podimo.fi/murhakertomuksia Instagram: instagram.com/murhakertomuksia Sähköposti: murhakertomuksia@gmail.com Lähteet: Morbid-podcast. Jakso 188: Angela Diaz. Saatavissa esim. Spotifysta. Bella Fiorin Youtube-kanava.  Darkness within- The case of Angela Diaz. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=_JIUPUP8L80 https://en.wikipedia.org/wiki/Craigslist https://www.crimeonline.com/2021/05/14/federal-marshal-lures-stranger-to-rape-fantasy-with-his-wife-and-claims-his-ex-set-it-up/ https://filmdaily.co/obsessions/true-crime/angela-diaz/ https://heavy.com/news/2017/01/angi-angela-connell-diaz-michelle-hadley-orange-county-california-craigslist-rape-frame-set-up-husband-ex-ian-diaz-photos-facebook/ https://www.mercurynews.com/2021/05/03/california-woman-wins-suit-after-being-jailed-in-bogus-rape-fantasy-case/ https://www.latimes.com/local/lanow/la-me-ln-craigslist-sentence-20171018-story.html https://metro.co.uk/2021/05/17/us-marshal-lured-craigslist-users-to-rape-wife-blamed-ex-girlfriend-14597930/

Saarna Hyvän toivon kappelissa 11.12.20223. adventtisunnuntai, Matt. 11: 11-19 Johdanto: Syömisen ja juomisen evankeliumia Johannes Kastaja ei syönyt eikä juonut. Jeesus söi ja joi. Mitä minun pitäisi syödä ja juoda? Evankeliumi vie meidät ihmisenä olemisen peruskysymyksiin. Kaikkien meidän täytyy syödä ja juoda. En anna tässä saarnassani suoria vinkkejä joulupöytään. Puhun kuitenkin syömisestä ja juomisesta ja siitä, mitä ne merkitsevät evankeliumissa. Tässä oppaanani ovat evankeliumin väkevät hahmot. Johannes Kastaja ja Jeesus edustavat kahta erilaista lähestymistapaa syömiseen ja juomiseen: paastoa ja juhlaa.   I Hallinnasta armollisuuteen Aloitan Johanneksesta. Markuksen evankeliumissa kerrotaan, miten Johannes Kastajalla ”oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja.” Johannes Kastajalla oli siis nykykielellä sanottuna tiukka dieetti. Hän oli kuin liekki, joka hehkui sisäistä valoa ja puhui väkeviä sanoja. Hän oli askeetti, itsensä kieltäjä.  Johanneksen edustama askeettisuus ei ole ollenkaan vierasta meidän ajassamme. Se ei saa yleensä uskonnollista muotoa, mutta itsensä kieltäminen erilaisten ruokavalioiden kautta on monelle tuttua.  Meillä on paljon ruokaa käytössämme ja sitä myös markkinoidaan tehokkaasti. Nopeasti muuttuvassa maailmassa on myös helppo kadottaa hallinnan kokemus. Moneen asiaan emme voi vaikuttaa. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, mitä syömme ja juomme: puhumme painonhallinnasta.  Pyrkimys terveelliseen elämään on itsessään hyvä. Hyvä ruoka, runsas liikunta ja syvä lepo ovat kaikille tärkeitä. Samalla ihmisen terveyteen, painoon ja ulkonäköön latautuu valtavia paineita. Jatkuva kuvien virta saa meidät vertaamaan itseämme toisiin. Se vahvistaa huomaamatta kokemusta siitä, että olemme jatkuvasti jollain tapaa vajaita. Erityisen kipeästi tämä osuu nuoriin.  Paineiden taustalla on myös tehokkuusajattelu. Äärimmäisen tehokkaaksi hiottu taloutemme vie meidät näkemään itsemme ikään kuin koneina, joista voidaan rakentaa aina uusi entistä parempi versio. Tätä kuvaa monen toistelema fraasi: ”pyrin olemaan paras versio itsestäni.” Talouden myllyt eivät tunne rajoja. Ne vaativat aina uusia rattaita pyörittämään suurta koneistoa, jossa ihminen jauhautuu murusiksi. Rajattoman kasvun ihanteena on täydellisen terve ja hyvinvoiva ihminen, sillä hänestä voidaan repiä irti yhä kovempia suorituksia.    Taloutta tarvitaan, se on osa ihmisyyttä. Se ei kuitenkaan saa syrjäyttää muita ihmisenä olemisen ulottuvuuksia. Tehokkuus ei ole kaikki kaikessa, eikä talouden kasvu voi olla rajatonta. Ihmisellä on rajat ja luomakunnalla on rajat. Tarvitsemme lisää kohtuullisuutta ja armollisuutta. Tässä Johannes Kastaja voi olla oppaanamme.   II Johannes Kastaja viitoittaa tietä ytimeen  Mitä Johannes Kastaja voi opettaa meille? Hän näyttää tietää olennaiseen, ytimeen. Johannes Kastajan äärimmilleen pelkistetty elämäntapa on intohimoista totuuden ja rakkauden etsintää. Hän viitoittaa tietä kohti ihmisyyttä, jossa tehokkuus ei määrittele meitä. Meidät määrittelee Jumala, joka antaa meille elämän.  Johanneksen elämäntapa on myös äärimmäisellä tavalla luomakuntaa kunnioittava, eikä vain siksi että hän on edelläkävijä hyönteisravinnossa! Meidän on yksilöinä, yhteiskuntana ja ihmiskuntana löydettävä uudelleen yhteys koko luomakuntaan. Meidän on löydettävä tasapaino, jossa voimme elää sen kanssa sovussa.  Johannes Kastajan johtaa meitä kohti syvimpiä arvoja. Hän ohjaa meitä pois vallan ja mammonan palvomisesta. Etsimme totuutta ja rakkautta helposti materiasta ja kunniasta, joista kasvaa kumpu ytimen ympärille. Kumpu kasvaa vuoreksi kuin entisajan kaatopaikka, ja ydin hautautuu yhä syvemmälle.  Johannes viitoittaa suoraan kohti totuutta ja rakkautta, kohti elämän ydintä. Paasto on matkaa kohti ydintä, kohti joulun ja pääsiäisen salaisuutta, kohti Jumalan läsnäoloa.  III Yhteinen pöytä on ystävyyden merkkiJohanneksen paasto ei ollut itsekeskeistä. Hänen koko elämänsä oli tien valmistamista Kristukselle. Fariseukset sanovat Jeesuksesta evankeliumissa: ”Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!” Jeesus tuli maailmaan juhlimaan elämää meidän kanssamme. Siksi yhdessä syöminen oli hänelle tärkeää. Se on ollut aina syvä merkki ystävyydestä ja sovinnosta.  Jeesuksen pöytä oli avoin. Hän ei kutsunut siihen vain vimpan päälle moraalisessa suorituskyvyssä kunnostautuneita. Hän kutsui pöytään halveksittuja ja sorrettuja ja sortovallan edustajiakin. Jeesuksen sanoma ei ollut moralismia eikä yläpuolelle asettumista. Se oli vierellä kulkemista ja yhteiseen pöytään kutsumista. Kristittynä eläminen ei ole pikkusieluista nipottamista. Se on elämän syvän ilon ja Jumalan hyvien lahjojen löytämistä ja yhteiseen pöytään asettumista.  Taivaasta verrataan usein hääateriaan. Tämä on hyvin syvä kuva Jumalan valtakunnasta. Ei ole kyse juhlasta, jossa on tarkat istumapaikat. Kristus kutsuu meidät kutsutaan yhteiseen juhlapöytään. Sinne mahtuvat tutut ja tuntemattomat.  Ehtoollisessa on tästä esimakua. Siinä syömme ja juomme Kristuksen läsnäoloa, hänen joka syö ja juo tänään meidän kanssamme. 

Tuhannet suomalaiset kyllästyivät kotimaahan oloihin ja lähtivät perustamaan ihannesiirtokuntia ulkomaille. Erityisen uuttera ihannesiirtokuntien eli utopioiden johtohahmo oli inkerinsuomalainen Matti Kurikka, joka perusti peräti kolme utopiaa satakunta vuotta sitten. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että utopioiden mailla olikin joskus jo väkeä – alkuperäiskansaa. Miten tuosta noin vain voi perustaa toisten maille oman yhteiskunnan? Onko kolonialismista haittaa, jos ei halua vahingoittaa ketään tai tarkoita pahaa? Jaksossa kuullaan asiantuntijoiden lisäksi arkistopätkiä suomalaisutopioiden myöhemmiltä vuosilta. Oikaisu: Lannistumaton-kirjan mukaan Matti Kurikka kuoli Yhdysvalloissa Connecticutissa, ei Rhode Islandilla, kuten jaksossa mainitaan.  Jaksossa käytettyjä lähteitä: Peltoniemi, Teuvo: Kohti parempaa maailmaa Leinonen, Johanna: Finnish Utopian Communities, Historiographies, and Shapes of Settler Colonialism Hollsten, Laura ja Tuori, Salla: Avoin ja vapaa kaikille, varsinkin eurooppalaisille Saikku, Mikko: Utopians and utilitarians: Environment and Economy in the Finnish-Canadian Settlement of Sointula Suodenjoki & al.: Lannistumaton: Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot kolmella mantereella - Heimo, Anne: Sosialistisia pyrkimyksiä Etelän ristin alla - Salmesvuori, Päivi: Näytelmät naisten asialla: Aili ja Äärimmäisessä talossa - Salmi-Nikander, Kirsti: Haaveilijan kaksi kuolemaa Perttu Häkkinen -radio-ohjelma/Yle: Suomalaiset utopiat osa 2: Sointula ja Emmaus Siirtolaisuusinstituutin arkisto Podcastin on Siirtolaisuusinstituutille tuottanut Jaksomedia.

Yläneellä sijainnut tyttökoti, Huvitus, oli tarkoitettu siveellisesti hairahtuneille tytöille. Sen kuri oli kovaa, joskus mielivaltaistakin, ja Jaana Skytän haastattelemat asukit eivät tunnu vieläkään toipuneen kokonaan kokemuksistaan. Tuskin toipuvatkaan - muistot ovat jääneet kipeästi muistiin. Tyttökoti lakkautettiin vuonna 1979. Jaana Skyttä kirjoittaa yksityisten kokemusten väliin kulttuurihistoriaa, jossa Suomen arvot olivat syvässä murroksessa, ja Yläneen tyttökoti alkoi näyttäytyä sellaisena historian kammottavuutena, jota se nykylukijassa tai -kuulijassa edustaa. Erityisen lähelle kipeää aihetta tuo se, että kirjoittajan oma sisar oli yksi potilaista, ja hän on nyt kuultavissa yhtenä kertomuksen päähenkilöistä.

Tässä jaksossa esittelen sinulle Kristallinen Jumalatar Akatemian oppilaani, säteilevän Aino Roihan.Hän on valotyöntekijä ja unelmien manifestointijumalatar! Aino on oppinut rahamanifestoinnin salat ja jakaa meille tässä jaksossa mm. Parhaimman vinkkinsä siihen KUINKA rahamanifestointi lähtee käyntiin ja kuinka Aino sai murskattua niukkuuden ja uudenlaiseen rahatodellisuuteen. Erityisen upeaa Ainon tarinassa on se kaikkein tärkein.. Eli suhden itseen ja rakkauden lisääminen… Eli tässä jaksossa Aino jakaa omaa manifestointitarinaansa ja siirtymistään ahdistuksesta luottamukseen!!  Kuten kenties jo tiedät, OVET KRISTALLISEEN JUMALATAR AKATEMIAAN OVAT AUKI. KJA on vortex jossa luot unelmista totta!  Lue lisää osoitteessa http://www.liitykjanyt.com Löydät Ainon instagrammista @universuminlahteella ja Ainon nettisivut ovat universuminlahteella.com

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostattanut jälleen keskustelua yksityisten sotilas- ja turvallisuusalan yritysten roolista sodankäynnissä. Kansainvälisissä sopimuksissa varsinaisilla palkkasotureilla on rikollisen asema, mutta käytännössä sodissa hyödynnetään laajaa kirjoa ei-valtiollisten, kaupallisten turvallisuusalan yritysten palveluita. Mitä ovat nykyaikaiset yksityiset sotilas- ja turvallisuuspalvelut ja millainen niiden rooli on Ukrainan sodassa? Erityisen suurta huomiota on saanut pahamaineinen venäläinen Wagner-ryhmä, jonka sotilaiden on raportoitu taistelevan myös Ukrainassa. Mitä ryhmästä tiedetään ja mikä merkitys sillä on Venäjän ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden ajamisessa? Asiantuntijavieraana jaksossa on Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Mikko Räkköläinen. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Leonard Wilhelmus.

Piinaviikon tapahtumiin osallistui Uuden testamentin mukaan lukuisia henkilöitä. Päähenkilön eli Jeesus Nasaretilaisen lisäksi Raamatun lehdillä vyörytetään viikon kuluessa lukuisia henkilöhahmoja, jotka ovat yhä edelleen, 2000 vuotta myöhemmin, kristityille ainakin etäisesti tuttuja. Koko ajan tihentyvään tapahtumasarjaan osallistuvat mm. pelokas Simon Pietari, epäilevä Tuomas sekä kertomuksen pahis eli Juudas Iskariot. Erityisen tärkeässä roolissa on Magdalan Maria, Jeesuksen uskollinen seuraaja, joka oli tälle erityisen läheinen. Haasteteltavina ovat Kuopion hiippakunnan emerituspiispa, eksegetiikan dosentti Wille Riekkinen sekä Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan dosentti ja yliopistonlehtori Outi Lehtipuu. Toimittajana on Riikka Suikkari. Entä kuinka hyvin sinä tunnet hiljaisen viikon ja pääsiäisen henkilöt? Se selviää ohjelmaan liittyvän testin avulla. Suikkari on toimittanut myös Tiedeykkösen Jeesus Nasaretilaisesta. Sen voi kuunnella täältä:

Oikein hyvää ensimmäistä sunnuntaita loppiaisesta ja hyvää uutta vuotta minunkinpuolestani. Tänään vietetään kasteen sunnuntaita. Minulla on tässä saarnantaustalla muutama Susanna Majurin valokuvateos, jotka eivät suoraan liity siihenmitä puhun, ja toisaalta ne liittyvät oleellisesti. Te jotka kuuntelette tätä etänä voittegooglata jonkun Susanna Majurin teoksen vaikka läppärin ruudulle.Susanna oli valokuvataiteilija joka kuoli vuonna 2020. Hän oli ikäiseni ja nuorenakaverini, jonka kanssa pyörittiin Kangasalla – välillä liftattiin Helsinkiin, käytiinkirppiksillä ja sen semmoista. Mulla oli myös hyvä ystävä nimeltä Tero, ja Teronperheen vapaa-ajan asunnolla entisessä koulumiljöössä Susanna kehitti Teronkanssa tuon sadunomaisen tekniikkansa, missä hän levitti suuren kuvallisenkankaan Teron perheen uima-altaan pohjalle.Susannan töissä vesi on hyvin oleellinen elementti – se voi hukuttaa tai viedämukanaan, mutta se myös kannattelee. Näissä teoksissa se kuvaa esimerkiksiihmisen tunteita, muistoja ja alitajuntaa.Vesi onkin hirveän vahva elementti. Päivän evankeliumissa Johannes kastaaJeesuksen. Kasteen sunnuntai on hyvä aika pysähtyä pohtimaan veden painoarvoaluterilaisuudessa ja kasteen merkitystä, elämän ja kuoleman kysymystä – paitsi yksilölle, myös kirkolle. Ihmiset eivät enää kasta lapsiansa, kuulee sanottavan. Miksieivät? Mulla on siis pohdinnan alla kaksi hyvin suurta kysymystä, vesi ja kristillinenkaste, jotka tietenkin myös liittyvät toisiinsa. Aloitan vedestä.* * *Veteen liittyy valtavasti rikasta symboliikkaa ja eri uskonto- ja kulttuuriperinteissä vesiymmärretään olemassaolon alkulähteeksi. Muinaisen intialaisen papin rukous on:”tuokoot vedet meille hyvinvoinnin”. Veteen liitetään uudistumisen merkitys, koska sehävittää ja huuhtoo pois olemassaolevat muodot ja järjestykset, ja avaamahdollisuuden jonkin uuden syntymiselle. Erityisen vahvasti tätä symboloivaterilaiset upotusrituaalit. Upotus on eräänlainen kuoleman vastine ihmisen tasolla, jakosmisella tasolla sitä vastaa suuri tulva, joka aika ajoin hajottaa maailmanalkumereen.Suomalaisessa luterilaisuudessa kasteen ulkoista symboliikkaa on sen sijaan pidettytoisarvoisena. Kastevesi itsessään on vähäpätöistä, vain Jumalan sanalla on useinajateltu olevan merkitystä. Lutherin virressä lauletaan: “Silmä näkee kasteessa vainvettä paljaaltansa, vaan sana Hengen voimassa on siinä veden kanssa”. EeroHuovisen mukaan kasteen ymmärtäminen on ihmiselle ”ylivoimainen juttu”: senäyttää ”vain tilkalta vettä”.Mutta mikä voima tuossa tilkassa vettä piileekään! Johanneksen evankeliuminalussa Kristus kuvataan “todelliseksi valoksi, joka valaisee jokaisen ihmisen”, javarhaiskristillisessä kirjallisuudessa kasteesta puhuttiin vielä “valaistumisen kylpynä”.Klemens Aleksandrialainen esimerkiksi kutsui kastettuja ”valaistuneiksi”. Valonpuolella olemisesta seurasi velvollisuus taistella pimeyttä vastaan. Vesi on Jumalanlahja, joka ravitsee ja pitää yllä luomakuntaa. Jumala loi veden antamaan maallekasvun ja virkistämään ja puhdistamaan meitä.* * *Tuolla vedellä meidät siis kastetaan eli liitetään Kristukseen ja hänen kirkkoonsa.Mitä se merkitsee? Onko merkitys jotenkin hämärä tai epämääräinen, jos ihmiseteivät halua enää lapsiaan kastettavan?Kysymys on tietenkin monimutkainen ja siihen liittyy maailman muuttuminen jakristinuskon merkityksen muuttuminen yleisemminkin. Nuoret aikuiset eivät olekiinnostuneita kirkosta. Vai sittenkin niin, että kirkko ei ole aidosti kiinnostunut heistä,hankalien kysymysten esittäjistä? Nyt ei kuitenkaan mennä näihin pohdintoihin,pysytään veden äärellä.Kasteen suhteen moni tuntuu miettivän, että “antaa lapsen myöhemmin itsepäättää”. Näinkin voi toki ajatella, ja vanhemmat haluavat joka tapauksessa parastalapselleen – he tekevät ratkaisunsa sen ymmärryksen perusteella, joka heillä onlapsen parhaasta. Itse olen kuitenkin iloinen monesta asiasta jota ei ole tarvinnut itsepäättää. En rakasta jokaista suomalaisen luterilaisuuden pienintä piirrettä, ja muutkirkkokunnat tai irtautuminen kaikesta ovat hetkittäin houkutelleet, mutta on olluthuojentavaa ajatella lopulta, että tähän elämään olen syntynyt ja tähän kirkkoonminut on kastettu. Syntymässähän tulee paljon muutakin, mitä ei voi itse valita –perhe, suku, kulttuuri, kotimaa, äidinkieli ja niin edelleen. Ja mitä omiin lapsiini tuleeniin ajattelen, että he tekevät joka tapauksessa aikuisena omat valintansa niidenasioiden suhteen jotka ylipäätään ovat valittavissa. Minusta on kuitenkin tärkeää ettäheillä on vahvat juuret mistä ponnistaa – yhteisö, perheen ja suvun traditiot.Vanhempien maailmankatsomukset, joihin myöhemmin voi peilata noita omiavalintoja ja elämänpolkuja.Kasteessa itsessään ei ole mitään hankalaa tai vaikeaa. Kaste liittää kastettavanKristukseen, kirkkoon, yhteisöön ja tradition pitkään jatkumoon. Kasteessakastettava liittyy Jeesuksen seuraajiin, taisteluun paremman maailman puolesta.Tietysti kaste on myös salaisuus, kuten kaikki Jumalaan liittyvä on.Uudessa testamentissa kastetoimitukset kuvataan yllättävänkin yksinkertaisina.Niistä puuttuu seremoniallisuus, valmistautuminen ja sanojen tulva. Apostolienteoissa Filippos kastaa tiellä kohtaamansa hoviherran. Kun hoviherra ymmärtää Jeesuksen olevan kirjoituksissa luvattu messias, hän toteaa Filippokselle: ”Tässä onvettä. Estääkö mikään kastamasta minua?” Ei estä, kaste toimitetaan.Kaste on melko yksinkertainen rituaali, siinä ei nykyäänkään lopulta ole kovinmontaa välttämätöntä palasta. Yksi niistä on vesi.Lisäksi voi sitten tehdä omista juhlistaan ihanat ja oman näköiset, jos haluaa.* * *Kuva 4 / Susanna Majuri 3Vielä yksi muisto Susannasta.Silloin nuorena, tai teini-iässä, kun me asuttiin vielä kodeissamme Kangasalla,Susanna oli maalannut huoneensa seinät jollain veteen viittaavalla värillä, entarkkaan muista sävyä. Tuo huone (ajalta ennen sisustusblogeja) oli tosi vaikuttavaja halusin samanlaisen. Oman huoneeni sävyn muistan hyvin – mikään muu kuinveden väri ei tullut enää kysymykseen. Voimakkaan turkoosissa huoneessa olierikoinen, vähän synkkä mutta kaunis tunnelma. Kuin veden alla. Makoilin sielläaikana, jolloin kirkkoon ja kasteeseen liittyvät asiat eivät tuntuneet elämässänimitenkään tärkeiltä, mutta jos nyt jälkeenpäin katsotaan niin vertauskuvia voimuodostaa.Jotain näistä pohdinnoista toivoisin myös tapoihin joilla kastetta sanoitetaan. Vedensymboliikka on voimakasta. Vesi antaa aisteille paljon. Veden voimaa ei kannatapienentää, vesi ei ole koskaan vähäpätöistä tai tavallista. Kristillinen kaste liittyyikiaikaiseen vesipesun symboliikkaan ja initiaatioriittien jatkumoon, mutta tuo niihinjotain aivan uutta – Jumalan armon. Kaste muuttaa maailmaa ja voimaannuttaaihmisen.Loppuun vielä lainaus Susannan sanoista näyttelysalin seinältä: “Etsin yhäalkuperääni. Seuraan vettä. Joskus siitä näkyy vain aavistus. Vesi on kulkureitti,tuntu kodista, alkumme”.

Ensimmäisen korinttilaiskirjeen luvun 10 alussa apostoli Paavali viittaa Israelin erämaavaellukseen Egyptistä lunastamisen jälkeen kohti luvattua maata, ja sanoo yllättäen: (1.Kor.10:1-4) Hän ei halua seurakuntalaistensa olevan tietämättöminä, vaan ilmoittaa heille nyt Jumalan sanan ilmoittaman totuuden. Kyllähän seurakunta tämän vanhan testamentin tekstin tunsi: mutta he eivät sitä oikein osanneet soveltaa. Huomaatko yllätyksen? Paavali nimittää mannaa sekä Meriban vettä, joka pulppusi kalliosta (2.Moos.16-17) hengelliseksi ruoaksi ja juomaksi, vaikka se olikin konkreettista ja todellista ruokaa! Meitä hämää nykyään sana ”hengellinen”. Ymmärrämme sen filosofisesti tai mysteerisesti fyysisen ja konkreettisen vastakohtana. Luonnostamme arvostamme ”hengellisiä” asioita enemmän kuin ”ruumiillisia”. Varokaamme tällaista ajattelua! Paavali ja Raamattu tarkoittaa tällä sanalla nimittäin jotain muuta! Sana 'hengellinen' ei tarkoita mitään sen enempää tai vähempää kuin Pyhän Hengen läsnäoloa ja toimintaa. Kastevetemme on hengellistä, koska siinä vaikuttaa Jumalan sana ja Pyhä Henki. Manna, Meriban vesi sekä kallio, josta vesi pulppusi, olivat siis hengellisiä, sillä niissä oli Jumalan sana ja lupaus, Pyhän Henki ja Kristus itse! Ne eivät siis ravinneet ainoastaan ruumista, vaan myös henkeä, vahvistaen Israelin kansan uskoa ja liitäen heidät Jumalan Pyhän Hengen työhön. Kalliosta, joka kansaa seurasi sanotaan erityisesti, että se oli hengellinen, ja että se oli Kristus. Siinä oli siis Pyhä Henki ja Kristus itse toimimassa ja siunaamassa kansaa. Me syömme ehtoollisessa Kristuksen ruumiin ja veren! Siinä on meidän pyhä hengellinen ruokamme ja juomamme konkreettisella tavalla nautittavanamme. Tämä ei ole vertauskuvallisen ruoan ja juoman nauttimista, vaan todellista. Jeesus opettaa ruumiistaan ja verestään Johanneksen evankeliumin luvussa 6 viitaten juuri mannaan: (Joh.6:48-51,53-58) Kristuksen ruumis on tosi ruoka, joka on kantanut meidän syntimme ja annettu sovintouhriksi edestämme. Se on pyhä uhri, joka pyhittää meidät täydellisesti (Hepr.10:10). Hänen verensä on uuden liiton veri, joka vuodatetaan syntiemme anteeksiantamiseksi ja puhdistaa meidät kaikesta synnistä (Hepr.9:14; 1.Joh.1:7) Tämän hengellisen ruoan kautta me pääsemme kaikesta synnistä puhdistettuina ja pyhitettyinä Isän eteen kaikkein pyhimpään: (Hepr.10:19-22) Saamme kristittyinä tehdä kaiken Jumalan sanan ja rukouksen kanssa, ja siksi syödä hengellistä ruokaa ja elää hengellistä elämää niin kotona ja töissä kuin jumalanpalveluksessakin. Kun me teemme kaiken Jumalan sanan kanssa, ja kun teemme sanan kautta, teemme Jumalan Hengen kanssa. Tämä hengellisyys ei koske ainoastaan sieluamme, vaan ruumiillista elämäämmekin. Erityisenä hengellisen aterioinnin paikkana on jumalanpalvelus, jossa saamme varmasti vastaanottaa Pyhän Hengen välineinä Jumalan sanan ja sakramentit. Niiden kautta Isä, Poika ja Pyhä Henki – koko Pyhä Kolmiyhteinen Jumala tulee luoksemme ja antaa meille kaikki lahjansa ja siunauksensa. Ne ovat konkreettisia, pyhiä asioita, mutta ne ovat todella myös hengellisiä, sillä niiden kautta Kristus antaa meille armonsa ja Henki pyhittää meidät. Niiden lähteiden luokse Kristus, Jumalan Karitsa haluaa meidät johtaa. (Ilm.7:17) Näin me saamme juoda Kristukselta itseltään elämän vettä, jonka lähteet puhkeavat myös meidän sydämissämme iankaikkiseksi elämäksi. Jeesus sanoo meillekin: (Joh.4:13-14) Näinhän kaikuu meillekin kutsu alttarille Kristuksen ruumista ja verta nauttimaan, Ilmestyskirjan sanoin: ”Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.” (Ilm.22:17). Nauttikaamme uskossa hengellistä ruokaa, Kristuksen ruumis, nauttikaamme uskossa hengellinen elämän vesi, hänen verensä.

Kaija Katariina Erkkilä on yrityskauppojen toteutuksen pioneerejä ja keskustelee sekä ajastaan Instrumentariumin yrityskauppojen integraatiosta vastaavana johtana että Midaxo-yrityksen liiketoiminnasta. Sami Miettinen oli Credit Suisse First Bostonin Associate Lontoossa, kun tämä globaali investointipankki oli suomalaisten miljardikauppojen neuvonantajana, jota käyttivät niin Nokia kuin Nordean muodostanut Nordbanken. Erityisen merkittävä CSFB:n transaktio oli Ohmedan osto $1050 miljoonalla Instrumentariumin, Becton Dickinsonin ja Baxterin transatlanttinen konsortion kesken, joka teki suomalaisesta Datexista lähes Nokian tasoisen teknologiajätin sairaalateknologiassa. Tämä kasvutarina päätyi silloin maailman suurimman yhtiön General Electricin yritysostoon, jota olitiin yritetty estää ostamalla ns. poison pill:iksi seattlelainen Spacelabs. Kaija Katariina kertoo urastaan integraatiokonsulttina, kirjailijana ja Midaxo SaaS-yhtiön perustajana, joka on saavuttanut yli $10 miljoonan jatkuvan laskutuksen yrityskauppojen toteutuksen ja koordinoinnin globaalina pilvialustana. Se on yksi suomalaisia ohjemistopalvelualan menestyksiä. 00:00-00:58 Instrumentariumin menestystarina. Yrityskaupat ovat muutosjohtamista jotka vaativat uskottavaa toistoa henkilöstölle. Kuinka Becton Dickson, Instrumentarium ja Baxter jakoivat Ohmedan 00:59-47:21 Kaija Katariina Erkkilä ja Sami Miettinen keskustelevat yrityskaupoista, integraatiosta ja yrityskauppojen hallinnan ohjelmistoista kuten Midaxosta. Jaksossa käytetään esimerkkeinä useita strategisia M&A kalvoja mukaan lukien Stora Enson Papyruksen yrityskauppastrategia 2000-luvulta #yrityskaupat #fuusiot #yritykset #SaaS #sijoittajat #rahoitus #neuvottelu #neuvottelijat #strategia Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Mitä on anarkismi ja miten se liittyy tasa-arvoon? Kysyin Suvi Auviselta mm. aktivismin eri muodoista, suoran toiminnan vaikuttavuudesta sekä siitä, mikä ero on anarkistin ja libertaristin suhtautumisessa vapauteen (kun molemmille se näyttäytyy mielestäni tärkeänä). Keskustellaan veganismista, ilmastonmuutoksesta, ruuantuotannosta ja dyykkaamisesta. Erityisen paljon puhutaan myös vaikuttamisesta sekä siihen motivoitumisesta. Suvi on vaikuttaja isolla V:llä, joten korvat hörölle, häneltä voidaan oppia paljon! Jaksossa keskustelemassa Suvi Auvinen, joka on kirjailija, aktivisti ja konsultti. Kuuntele Suvin ja Elina Innasen Tube-kanavaa b12 täältä: https://www.youtube.com/c/b12tube/videos Tsekkaa somet: ♥️ Instagram: https://www.instagram.com/sinnusofia/

Saksan liittopäivävaalit tasoittivat tietä liikennevalo-hallitukselle. Erityisen kiinnostavaa oli nuorten äänet, jotka päätyivät vihreille ja liberaaleille. Ikääntyneemmät äänestivät vaalit voittaneita demareita ja karvaan tappion kokeneita kristillisdemokraatteja. Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuskeskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen ja Tübingenin yliopiston ohjelmajohtaja Mikko Kuisma analysoivat vaalitulosta ja sukupolvien kuilua. Toimittajana on Marjo Näkki.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Joni Mäki. Ryminällä ison yleisön tietoisuuteen menneenä talvena noussut vaasalaislähtöinen maastohiihtäjä on yksi suomalaisista jokerikorteista matkalla kohti Pekingin olympialaisia. Joni Mäki nousi suuren suomalaisen hiihtoyleisön tietoisuuteen ryminällä menneenä talvena kirikyvyllään. Erityisen säväyttäviä suorituksia olivat Suomen ankkuroiminen parisprintin MM-hopealle Oberstdorfissa sekä Aleksandr Bolshunovin kepittäminen Salpausselän kisojen viestin loppusuoralla. - Pystyin osoittamaan itselleni, että kun ennakkoluulottomasti lähtee, pystyy haastamaan kaveria kuin kaveria. Hyvänä päivänä voi tulla todella hyvä lopputulos. Se toi itsevarmuutta jatkoa ajatellen, Mäki painottaa muutaman kuukauden perspektiivillä. - Siinä parisprintin loppusuoralla tuntui aika uskomattomalta. Kun lähdin viimeiselle osuudelle, tiesin, että se paikka on nyt tai ei koskaan. Se oli tuhannen taalan paikka ottaa mitali. Lähdin hiihtämään vähintään sitä pronssia, mutta kun se kirkastui hopeaksi, se toi laajan kaaren tunteita pintaan.   Pohti Ski Teamia edustava Mäki on syntynyt Vaasassa, mikä ei ole ihan perinteisin maastohiihtokaupunki. Nouseminen juniorimenestyjästä kansainväliselle huipputasolle vei aikaa, mutta Mäki on noussut Suomen miesten maajoukkueen tärkeimpien lenkkien joukkoon pitkäjänteisellä työllä valmentajansa Juho Halosen kanssa. - Kun otin nuorten MM-mitalin 2014, ajattelin, että tämä on yhtä nousukiitoa aikuisten sarjaan. Siinä välissä pitää tehdä hemmetisti duunia, jotta pystyy kestämään harjoittelumäärää ja -laatua, mitä se vaatii, jotta pystyy kiertämään viikosta toiseen maailmancupia ja olemaan vielä parhaimmillaan pääkisoissa. Siinä tuli kömmähdyksiä harjoittelussa ja sairasteluja. Se oli vähän opettelua ammattiurheilijan elämään – välillä vähän kantapään kauttakin, Mäki myöntää. 26-vuotias Mäki on monella tapaa poikkeuksellinen suomalaishiihtäjä, sillä hänen vahvuutensa ovat sprintissä ja erityisesti vapaalla hiihtotavalla. Iso tähtäin tulevana talvena onkin paitsi joukkuekilpailuissa myös Pekingin olympialaisten vapaan sprintissä, joka osuu Mäen uralle herkulliseen paikkaan. - Osaan pitää hyvin todella kovan kilpailuvauhdin päällä niin, että se ei kuluta loppukiriä niin paljon kuin ehkä muilla. Tekninen osaamiseni vapaalla hiihtotavalla on suht taloudellista – pystyn luistattamaan suksea niin, että ei tarvitse itse tehdä kaikkea. Ja olen räjähtävä. Ehkä sitä kautta parhaat tulokseni ovat tulleet sprinttipuolella. Iän myötä myös kestävyysominaisuudet ovat parantuneet, Mäki analysoi itseään. - Pekingin olympialaisten vapaan sprintti on urani tärkeimpiä kisoja. Siihen ladataan kaikki peliin. Kaikki harjoittelu ennen sitä tehdään sitä kilpailua silmällä pitäen. Todennäköisesti omalle uralleni ei tule enää sellaista mahdollisuutta, että olisi vapaan sprintti olympiaohjelmassa. Se on ainutlaatuinen tilaisuus.

Erikoiskahviin panostavat kahvilat ovat olleet perinteisesti kaupunkien keskustoissa asuvien ja asioivien ulottuvilla. Erityisen totta tämä on ollut armaassa kotikaupungissamme, Helsingissä. Vaan ei enää! Syksyllä Viikissä ovensa avaava Stay Friendly -kahvila asettuu sijainnillaan jaloon pohjoismaalaiseen jatkumoon, jossa huippulaatuiset kahvilat vuokraavat liiketilansa vilkkaan keskustan sijasta rauhallisilta asuinalueilta keskustan esikaupungeissa. Tästä ilmiöstä keskustelemme hieman laajemmin. Toisena suurena aiheena nostamme esille World Coffee Eventsin ilmoituksen järjestää vuoden 2020/2021 kahvin maailmanmestaruuskisat Italian Milanon HOST-messujen yhteydessä lokakuun lopulla. Kuten arvata saattaa, Cappuzinen toimituksella on... krhm... mielipide tästä asiasta. Kuinka tärkeää oli saada kisat mahdutettua vielä 2021 puolelle aikaan, jolloin globaali pandemia on (erittäin vahvasti) EHKÄ hallinnassa? Ja ennen kaikkea, kenelle se oli tärkeää? Muun muassa näihin asioihin paneutuu tämän kertainen Cappuzine-jakso! Cappuzine on podcast kahvista ja kahvikulttuurista. Juontajina toimivat Suomen erikoiskahvialan ei-niin-vanhat ketut Jarno Peräkylä ja Samuli Parkkinen.

Alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta on asunut Latinalaisessa Amerikassa yli puoli vuosikymmentä, ja hänellä on sinne myös perhesiteitä. Erityisen läheinen suhde hänellä on Costa Ricaan, jonka monipuolinen luonto ja suhteellisen hyvin toimiva yhteiskunta tekevät siitä latinalaisamerikkalaisittain jopa hyvinvointivaltion. Jussi Pakkasvirran kanssa hänen elämänsä tärkeitä kuvia katselee toimittaja Jonni Roos. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Latinalaisen Amerikan heinäkuuta.

The World Health Organisation has welcomed a plateau in the global number of coronavirus cases and deaths but has also raised concerns about the emergence of global variants of COVID-19. - Maailman terveysjärjestö pitää maailman koronavirustartuntojen ja kuolemien määrän tasaantumista tervetulleena, samalla kuitenkin esittäen huolestumisensa uusien virusmuunnosten ilmaantumisesta.

Kansallinen turvallisuus on laaja käsite, Se ylittää sotilaallisen toiminnan ja kehittää tietoisuutta esim. hybridiuhkista, mutta pitää kuitenkin sisällään myös asevelvollisuuden ja mahdollisen Nato-jäsenyyden tai sotilaallisen liittoutumattomuuden. Erityisen ajankohtaista on myös koronan esiin nostama huoltovarmuus, joka koetteli eri valtioita, kun syntyi kiire saada kansalaisille maskeja ja muita terveyteen liittyviä asioita. Poliisiammattikorkeakoulun erikoistutkija Kari Laitinen nostaa esiin turvallisuuskysymyksiä pohdiskelevaan tyyliin, Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Moni kokee jossain vaiheessa elämäänsä olevansa jollain tapaa erilainen kuin muut. Erilainen kuin sisarukset, vertaiset, luokkalaiset. Oman paikan löytäminen opiskelijayhteisössä, työpaikalla tai äitiporukoissa voi tuntua haastavalta. Ihmisellä on tarve tulla hyväksytyksi ja otetuksi osaksi yhteisöä. Koettu erilaisuus itsessä voi herättää monenlaisia tunteita - pelkoa, pettymystä, huonommuuden tunnetta, häpeää, jännitystä. Erityisen haavoittavaa on, jos on joutunut kokemaan syrjintää, kiusaamista tai ulkopuolisuutta. Tässä jaksossa pysähdymme pohtimaan erilaisuuden karikoita ja kauneutta. Millaisissa tilanteissa olemme itse kokeneet olevamme erilaisia? Miten omanlaisuutensa voisi nähdä myönteisessä valossa? Haluamme vahvistaa erilaisuutta hyväksyvää ilmapiiriä ja rohkaista jokaista löytämään ja hyväksymään omaa erityisyyttään. Tervetuloa kuuntelemaan tämän kauden viimeistä jaksoa!

Koronavirus pysähdytti maailman turistivirrat. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa pohditaan tällä viikolla sitä, millaisin keinoin matkailu elpyy pandemian jälkeen. Erityisen suuren iskun sai risteilyturismi. Miten satamista seilataan jälleen turvallisille vesille? Ohjelman toimittavat Jenna Vehviläinen ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Kekka Uitto. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Moni lintuharrastaja on sanonut, että kaikki linnut ovat ihan mukavia, mutta harvinaisuudet ovat lintuharrastuksen suola. Jos tätä ei myönnä, kuulemma valehtelee. Kaikki, tai lähes kaikki haluavat ainakin joskus nähdä harvinaisen linnun. Mutta onko sillä merkitystä, miten sen pääsee näkemään - tuleeko se vastaan yllättäen eli spontaanisti vai joutuuko mennä katsomaan jonkun toisen löytämää lintua eli joutuuko bongaamaan. Kaikilla on mahdollisuus löytää jokin erikoinen lintu, mutta yleensä vain harvat lintuharrastajat löytävät useamman kerran harvinaisen linnun. Luontoretkellä turkulainen pitkän linjan ornitologi Hannu Kormano kertoo miltä tuntuu löytää todellisia superrariteettejä, jotka saavat joukot liikkeelle. Retkikaverina Utössä on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Noin 15–20 % ihmisistä kokee ympäröivää maailmaa hieman syvemmin ja herkemmin. Tässä jaksossa käsittelemme herkkyys teemaa ja erityisesti sitä minkälaista on elää elämää "erityisherkkänä". Erityisherkkyydellä tarkoitetaan synnynnäistä, hermostollista ominaisuutta. Erityisherkkä ihminen reagoi tavallista herkemmin ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin, sillä hermosto käsittelee aistien välittämää tietoa laajemmin ja syvällisemmin. Mietimme jaksossa erityisherkkyyden hyviä, sekä haastavia puolia niin työssä, ihmissuhteissa, kuin suhteessa itseemme. Erityisherkkyys testi: https://bit.ly/36Kub6T

Ilveksen valmennuksessa puolustajien peluuttamisesta vastaava Pasi Saarinen oli erittäin tyytyväinen pelin jälkeen joukkueen puolustuspeliin. Kuuntele haastattelu alta.

Koronasta, sen tarttumisesta ja hoidosta tiedetään nyt paljon enemmän kuin keväällä. Haastattelussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Juha Tuominen. Korona-testejä tehdään nyt kuusinkertainen määrä verrattuna viime kevään tilanteeseen, Tuominen kertoo. Tämä tarkoittaa myös sitä, että koronaa löydetään enemmän ja myös oireettomista kantajista tiedetään paljon enemmän. "Kun me testaamme nyt tällä hetkellä kuusi kertaa enemmän kuin toukokuussa, se merkitsee, että emme ole vielä edes samassa tautitilanteessa, kuin silloin oltiin vaikka luvut näyttävät samaa. Mutta se ei poissulje sitä, etteikö tämä (korona) olisi nyt nousussa", Tuominen kertoo. Koronan sairastavuudesta tiedetään yhä enemmän. Erityisesti iäkkäille ja miehille ja tiettyjä perussairauksia sairastaville korona on erityisen vaarallinen. Arvostettu Science-tiedelehti julkaisi kaksi tutkimusta, joissa kerrotaan, että interferonin vasta-aineita oli vaikeasti sairastuneista 10,5 prosentilla sairastuneilla. Kyse on siis puolustuksen häiriöstä. Erityisen paljon tätä todettiin miehillä. "Tämä tutkimus antaa toivoa. Tätä interferonia voidaan antaa lääkkeenä", Tuominen sanoo. Tuominen pitää kasvomaskien käyttöä erityisen tärkeänä. Hän kertoo, että oikein käytettynä kasvomaski suojaa myös käyttäjäänsä, eikä vain muita ihmisiä, kuten julkisuudessa on monesti kerrottu. Koronaan sairastuminen lisää epätasa-arvoa ihmisten keskuudessa. Kaikilla ei ole yhtäläistä pääsyä terveydenhuollon piiriin ja köyhimmillä ihmisillä ei välttämättä ole varaa hoitaa perussairauksiaan. Köyhillä on useammin myös perussairauksia, ylipainoa ja epäterveellisiä elintapoja. Keväällä tiukkoja korona-toimia perusteltiin sillä, että pyritään estämään sairaanhoidon ylikuormittuminen. Nyt resurssit ovat Tuomisen mukaan riittävät, mutta silti rajoituksia tarvitaan. Korona ja sen aiheuttamat rajoitukset ovat aiheuttaneet ikäviä ilmiöitä. Tilastokeskuksen mukaan avopuolisoiden välinen lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt 67 prosenttia alkuvuodesta verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Avopuolison tekemän väkivallan uhreista hieman alle 80 prosenttia on naisia. Tuominen korostaa, että kaikki keinot pitää löytää, että ihmisiä ei tarvitse eristää koteihinsa. Kahden metrin etäisyys, kasvomaskit ja käsien pesu ovat tärkeitä keinoja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

  Tänään haluan puhua myyntitekstien tuottamisesta. Kerron 8 pahinta virhettä, joita myyntitekstiä kirjoittaessa voi tehdä. Ja kyllä, tämä koskee ihan jokaista yrittäjää, myös sinua. Jokainen yrittäjä joutuu nimittäin tuottamaan myyvää tekstiä, osasi sitä tai ei, sähköpostitse, tarjouksissa ja sosiaalisessa mediassa. Ei niin että kaikki olisivat mainoksia, mutta ihan jokainen viesti brändää sinua. Jokaiseen julkaisuun ja viestiin voit upottaa jonkin koukun, joka ei tunnu myynniltä vastaanottajasta mutta edistää silti sun myyntiä.     Mutta se että osaa ilmaista ja viestiä asioista oikealla tavalla on ihan elintärkeää jokaisen bisnekselle. Erityisen tärkeää on miettiä miten palveluistaan puhuu verkossa. Jos et myy teksteissäsi, et löydä asiakkaita verkossa. Mutta mitä siihen oikeastaan liittyy, että saa tuotettua tekstiä, joka myy? Vaikka moni voi niin luulla, että kyse on kirjoitustaidoista, niin niin ei ole. Sä voit tehdä kirjoitusvirheitä myyntitekstissä. Sä voit kuulostaa ihmiseltä eikä sun tarvitse kirjoittaa niin kuin ammattimainen copywriter kirjoittaisi. Siis jos ulkoistaisit myyntitekstisi tuotannon. Ja siitä ulkoistamisesta sen verran, että sä et voi ulkoistaa ihan kaikkea. Valitettavasti. Sä voit ulkoistaa jonkun kampanjan, tai kotisivut, mutta sun pitää itse osata päivittäin tuottaa myyvää tekstiä verkkoon. Sähköposteihin, someen, vaikket varsinaisesti myisi, niin se että sulla on oikea mindset ja asenne siihen sun yrityksen markkinointiin, on ihan huikean tärkeää. Okei, no mutta aloitetaan. Mulla on siis tässä nyt 8 pointtia, jotka ainakin kannattaa huomioida siinä omassa tekstin tuottamisessaan. Ensimmäisenä se tärkeä juttu, että et puhu kaikille, vaan yhdelle ihmiselle. Tai yhdelle profiilille. Puhutaan avatareista ja ostajapersoonista. Tai vaikka nichestä. Rakkaalle lapselle on monta nimeä mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, että kohdistat viestisi. Mikä on sun kohderyhmä? Tein tästä videon Youtubeen, jos haluat käydä katsomassa, mitä sinun ainakin pitäisi kohderyhmästäsi tietää. Kolme asiaa, ainakin se, (1) mikä heidän elämäntilanteensa juuri nyt on, missä hän tarvitsee sinun apuasi. Ja (2) mikä on se polttavin ongelma, joka hänellä on, johon hän on valmis ostamaan apua. Ja kolmantena (3) se, mikä on se yhdistävä tekijä sinulla ja hänellä. Mitkä arvot, mielipiteet, kiinnostuksen kohteet, kokemus, elämäntarina, mikä on se juttu, millä luot häneen yhteyden? Sillä yhteyden tunne on todella tärkeä. Se että kohderyhmäsi pystyy luottamaan sinuun palveluntarjoajana ja että oikeasti ymmärrät häntä. No toinen iso virhe on myös se, jos vaikka vahingossa aliarvioit yleisöäsi väheksymällä heidän älykkyyttään tai tilannetajun puutteella. Vahingossa tämä voi käydä silloin, jos yrität tehdä myyntitekstiä jonkun yleisen kaavan mukaan, ajattelematta sitä tiedon tasoa, joka sun kohderyhmällä on, tai markkinoita. Mitä muita vaihtoehtoja, vaihtoehtoisia palveluita tai kilpailijoiden palveluita on? Jos vaikka joku väittäisi olevansa ainoa alallaan, vaikka kohderyhmä tietää, että hänellä on muitakin vaihtoehtoja. Tai jos yrität tyrkyttää liikaa, ärsytät liikaa, tai käytät fraaseja, itsestäänselvyyksiä. Näin voi käydä jos kirjoittaa myyntitekstiä itsestään lähtöisin, siis ei kohderyhmän tilannetta ja tiedon tasoa huomioiden. Tämän vältät siis välttämällä ensimmäisen virheen, eli sen että et olisi määritellyt kohderyhmääsi. Kun tiedät kenelle puhut, tiedät, mitä hän tietää jo ennestään ja tiedät että hän osaa vertailla palveluita ja palveluntarjoajia keskenään. Et siis viesti ylhäältä alas, vaan samalla tasolla. Toivottavasti sait tästä kiinni. Pointti on siis se, että kirjoita tekstejä siitä lähtökohdasta, että arvostat asiakkaitasi. No kolmas iso virhe voi olla se, että puhut liikaa palvelusi sisällöstä, etkä riittävästi hyödyistä. Tämä on varmasti monelle tuttua. Mutta sitä ei voi korostaa riittävästi. Eli keskity siihen, mitä hyötyä asiakkaalle palvelustasi on, mikä on se tulos, johon voitte yhdessä päästä. Keskity siihen palvelusi arvoon, jonka asiakkaasi saa. Ja tästä pääsen suoraan virheeseen numero neljä. Et ajattele hyötyä laajemmin, vaan vähättelet, et hehkuta riittävästi, vähän himmailet sitä, mitä se hyöty parhaimmillaan voi olla. Eli mieti miten palvelusi muuttaa asiakkaasi elämää, arkea. Mitä perhosefektejä sillä on hänen tunnemaailmaansa, ihmissuhteisiin, onnellisuuteen? Mikä tahansa palvelusi on, sillä on syvempi merkitys, kuin mitä heti voisi ajatella. Kun opiskelin myyvää kirjoittamista, meidän piti miettiä tikusta asiaa, siis ihan konkreettisesti. Eli mitä hyötyä tulitikuista on, laajemmin kuin vain tulen sytyttäminen? Mitä muuta tikuilla voi tehdä? Miksi juuri nämä tikut ovat parhaat? Mitä brändiarvo voi tuoda lisää? Tässä kannattaa käyttää vähän mielikuvitustakin. Mitä hyötyjä kannattaa teksteissä nostaa esiin, mitä asiakaskaan ei välttämättä tule ajatelleeksi. Mikä on se muutos, jonka palvelusi tuo hänen elämäänsä. Oli kyseessä sitten yritysasiakas tai yksityishenkilö. Jollain tavalla palvelusi muuttaa heidän elämäänsä. No viidentenä virheenä voi olla se, että unohtaa itsensä koko myynnistä. Että keskittyy niin paljon palvelun myyntiin, ettei huomaa miten iso osa sitä itse on. Eli kun olet itse palveluidesi tuottaja, muista tuoda itsesi esiin. On iso vaikutus palvelukokemuksessa sillä, minkälainen sinä itse olet. Minkälainen on persoonallisuutesi ja mikä on elämänkokemuksesi? Mitä arvoja sinulla on? Tarkoitus itsensä esiin tuomisessa ei ole se että pitäisi paukuttaa henkseleitään ja hehkuttaa miten loistava on. Tai tietenkään ei tarvitse vähätellä saavutuksiaan ja ne pitääkin tuoda esiin, mutta tiedät varmaan mitä tarkoitan. Eli tilannetaju tässäkin. Älä vähättele mutta älä puhu vain itsestäsi. Paras tapa tuoda esiin omia hyviä puoliaan on asiakkaiden palautteet. Ja se että todistaa verkkosisällöissään sen, mitä muuten sanoisi adjektiiveina. Jos vaikka haluat sanoa olevasi rento, osoita se somessa ottamalla rennosti. Tai jos haluaisit sanoa että olet kiva, näytä se kokemuksistasi kertomalla, ja osoittamalla empatiaa ihmisiä kohtaan. Tässä kyse on henkilöbrändäämisestä, josta puhun enemmän muissa jaksoissa. Kuudes virhe myyntiteksteissä voi olla se, että et hyödynnä myynnin elementtejä. Eli et tietoisesti käytä hyväksesi esimerkiksi niukkuutta tai vastalauseiden kumoamista. Et ole määritellyt myynnillesi strategiaa, ja tietoisesti ohjaa ihmisiä kohti ostamista. Myyntikehotus on tosi tärkeä, mutta jos myyntitekstin strategia perustuu siihen, et hyödynnä kaikkia keinoja. Esimerkiksi hinnanalennuksen sijasta pitäisi käyttää enemmän aikaa sen miettimiseen, miten voit tuottaa lisäarvoa itse palvelulle tai mitä porkkanoita voit myynnissä käyttää. Jotta saisit kohderyhmäsi tekemään sen päätöksen ostaa, varata, tilata, ilmoittautua juuri nyt, ei myöhemmin, vaan mahdollisimman pian. No sitten taas eteenpäin seitsemänteen kohtaan. Eli seitsemäntenä mun listalla on se, että myyntitekstit eivät kuulosta sinulta. On tosi tärkeää että kuulostat itseltäsi teksteissä. Miten oikeasti puhut ihmisille myyntitilanteissa? Miten teksteistä voi tunnistaa sinut, nähdä arvosi tai persoonallisuutesi? Näin voi käydä, jos kopioit toisten myyntitekstejä. Käytät jotain sanoja joita sinun on käsketty käyttää. Eli jos olet saanut valmiita lauseita käytettäväksesi, ja kirjoitat vaikka jenkkityylisesti, en tiedä oletko tätä itse huomannut, mutta joskus myyntitekstien lauseiden rakenteista voi tunnistaa, että ne on ajateltu englannista suomeksi. Luottamuksen rakentaminen myynnissä on tärkeää, ja siihen liittyy se, että viestit tulevat ihmiseltä ihmiselle. Ihmiset ostavat tunteella, ja niiltä joihin kokevat voivansa luottaa. Nykyään yhä enemmän. On siis todella tärkeää, että panostat yhteyden luomiseen sellaisen inhimillisyyden kautta, että puhut oikeasti sille yhdelle ihmiselle, henkilökohtaisesti ja luottamuksella. No kahdeksantena sitten se, että kun kirjoitat mainoksia, jätä niistä ammattikieli pois. Et kirjoita mainoksia alan muille toimijoille, kollegoille, eikä sinun tarvitse tehdä heihin vaikutusta. Kohderyhmäsi ei välttämättä ymmärrä sitä ammattijargonia, monimutkaisia lauseenrakenteita. Eli älä tee lauseista vaikeita ymmärtää. Ne pitää pystyä vilkuilemaan ja ymmärtämään nopeasti. Älä kirjoita siis myyntitekstejä asiapohjalta, vaan tunnepohjalta. Tuo esiin hyödyt, elämänmuutos, luo yhteys ja tuo esiin oma persoonasi, puhu niinkuin puhuisit henkilökohtaisestikin. Fiilistele tekstiäsi, minkälainen tunne siitä syntyy. Rohkaise ostamaan ennemmin kuin pakota tai pelottele ostamaan. Itse olen tuottanut myyntitekstejä jo vuodesta 2003 työkseni ja joskus ajattelin etten pysty tätä kouluttamaan, koska kirjoitan tekstit aikalailla sydämestäni. Se miten olen aina tehnyt niitä asiakkaille, on alkanut faktojen tarkistamisesta, markkinatutkimuksesta, asiaan perehtymisestä syvällisesti ja pyrkinyt pääsemään asiakkaan pään sisään niin että ymmärtäisin ostamisen motiivit. Lopulta teksti tulee sydämestä ja fiilistelemällä. Yksinkertaistamalla ja vaikeitakin asioita inhimillistämällä ja ilmaisten mahdollisimman puhekielisesti. Toki harjoitus tekee kirjoittamisessakin mestarin, mutta on tiettyjä asioita, joilla voi kehittää tekstinsä toimivuutta. Mulla on just nyt 10.7. alkamassa Kirjoita myyvästi verkossa valmennus, jota varten tutkailin tarkasti sitä miten tuotan tekstejä ja tajusin että mulla onkin oikeasti tosi paljon siitä sanottavaa. Sellaisia ajatusmalleja ja tekniikoita, joita itsekin hyödynnän ehkä jo tiedostamatta. Olen myös keksinyt muutamia kikkoja, miten itsestään voi saada irti todella vaikuttavat tekstit, vaikkei olisi mestari kirjoittamisessa tai olisi asiantuntijana niin syvällä siinä omassa asiantuntemuksessaan, ettei osaisi siitä viestiä. Tossa valmennuksessa rakennetaan itselle sellainen tietopankki, mikä toimii työkaluna myyntitekstien kirjoittamisessa. Nyt olen päättänyt myös antaa valmennukseen osallistuville myös koulutusvideot mailchimpin ja active campaignin käyttöön, jos haluaa rakentaa sähköpostimarkkinointia ja automatisoida sitä kautta markkinointiaan. Rakentaa sellaista myyntiputkea. Mutta nyt, toivottavasti tämän jakson vinkeistä oli sulle hyötyä. Jos oli ja jos koet että olisi jollekin muullekin, niin jaa ihmeessä eteenpäin. Näin autat minuakin jatkamaan tämän podcastin julkaisua. Nyt on kesä 2020 ja tämä podcast jää heinäkuun ajaksi tauolle. Kuuntele sillä välin aiempia jaksoja ja jos kesän aikana ehdit, osallistu Bisneskoulun koulutuksiin ja valmista yritystäsi käynnistämään toiminta tehokkaasti syksyn alussa. Kesä on ihan huippuaikaa luovuudelle, joten siksi juuri nyt käynnistän heinäkuulle kirjoitusvalmennuksen. Joka siis jää ikuisesti käyttöösi, jos päätät lähteä mukaan, joten heinäkuussa sitä ei tarvitse kokonaan tehdä.         Mutta ihanaa kesää sinulle, kiitos että kuuntelit tänne asti. Kerää voimia, pidä huolta itsestäsi, rentoudu ja anna ajatuksien virrata. Kuullaan taas elokuussa!

Georg Henrik von Wright oli 1900-luvun merkittävin suomalainen filosofi ja arvostettu yhteiskunnallinen keskustelija. Hän piti itseään humanistina. von Wright uskoi, että jokainen aikakausi määrittää humanismin omalla tavallaan. Erityisen tärkeää tämä pohdinta on kriisiaikoina, jolloin ihmisyyttä koetellaan monin tavoin. Päivän mietelauseen on valinnut Simo Sipola. Sen lukee kuuluttaja Timo Teräsvuori.

Korona-tilanne on Suomessa hieman helpottunut, mutta tulevaisuudesta ei ole varmuutta. Kuinka paljon hallituksen päätöksissä on asiantuntijoiden ääntä ja kuinka paljon politiikkaa? Vieraana on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Juha Tuominen. "Tämä kriisi osoittaa, että eri hallintokoneistossa pitää olla paljon asiantuntemusta eikä päätöksiä tehdä huutoäänestyksellä", Tuominen toteaa. Hän sanoo, että tieteeseen kuuluu epävarmuus, mutta politiikassa se on hankalaa. Julkisessa keskustelussa on ollut Tuomisen mukaan väärää yksinkertaistamista sekä toiveajattelua. Miltä Sanna Marinin (sd.) hallituksen toimet näyttävät sairaanhoitopiirissä? Missä on onnistuttu koronan-hoidossa ja missä olisi voinut toimia paremmin? Pitääkö kaikilla alueilla Suomessa olla samat korona-toimet käytössä? Tuomisen mielestä Suomessakin voisi olla maa jaettu eri alueisiin, joissa on erilaisia korona-toimia, kuten esimerkiksi Ranskassa on tehty. Hän ei kuitenkaan pidä Uudenmaan eristämistä kovin onnistuneena toimena. Erityisen tärkeää korona-kriisissä on terveydenhuollon resurssien riittävyys. Tuomisen mukaan HUS:n resurssit ovat hyvät vaikka korona-tilanne heikkenisi nopeastikin. Korona-kriisin alussa oli riski, että tehohoitopaikkoja ei ole tarpeeksi, mutta nyt tilanne on parempi. Kiireetön hoito on kuitenkin ollut jumissa. Esimerkiksi syöpäseulontoja ei ole tehty yhtä paljon kuin ennen. "Kaikki pelkäävät, että syntyy hoitovelka. Tätä emme vielä tiedä", Tuominen kertoo. Koronan tukahduttaminen ei ole Tuomisen mielestä realistista, vaan koronan kanssa pitää oppia elämään. Hän kertoo, että koronaa on opittu epidemian aikana myös hoitamaan paremmin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Millaisia haasteita murrosikäisten äidit kohtaavat arjessaan? Erityisen haastavaa äitinä oleminen voi olla, jos ei ole ketään toista aikuista, jonka kanssa jakaa tuntemuksiaan - niin iloja kuin surujakin. Myös monikulttuurisuus voi aiheuttaa omia haasteita äitinä olemiseen. Äitiydestä keskustelemassa ovat NNKY:n Kamalat äidit® -hankkeen koordinaattori Vaula Hacklin sekä Grace Ondo saman hankkeen monikulttuurisesta Terrible Moms -ryhmästä. Kamalat äidit® on toimintamalli, joka perustuu vertaisuuteen. Mukana keskustelussa on myös hankepäällikkö Terhi Rapeli Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:stä. Näin äitienpäivänä on syytä kysyä, vieläkö perheen vastuu lankeaa automaattisesti äidille. Lisäksi kuulemme Iida Ylisen toimittaman jutun, jossa ympäristöpsykologi Riitta Wahlström kertoo, mitä kevät tekee meille ihmisille. Ohjelman toimittavat Ari Minadis ja Hilkka Nevala.

Vieraana äitiysfysioterapeutti ja muuten vaan erittäin mukava ihminen Anna-Kaisa Hinkkanen.

Winter is coming. Medical professionals are bracing for the worst-case scenario of a potentially overloaded public health system by patients infected by both influenza and coronavirus. - Talvi ja influenssakausi on tulossa. Vaarana on että koronavirusepidemian kanssa samanaikaisesti koetaan inffluenssaepidemia.

Yksi hyvinvointi -studiossa tällä kertaa työ- ja organisaatiopsykologi sekä kovan luokan LinkedIn-vaikuttaja Juho Toivola isäntämme Tanelin kanssa. Työelämän murroksen asiantuntijana Juho avaa voimakkaita työelämän trendejä ja tabuja, jotka koskettavat meitä kaikkia. Erityisen mielenkiintoiseksi keskustelu yltyy, kun parivaljakko ruotii tulevaisuudessa tarvittavia työelämän taitoja. Podcast on nauhoitettu juuri korona-ajan alkumetreillä, emmekä keskity siihen tässä jaksossa suuremmin.

OlympiaCast: Pauliina Polet ehti jo lopettaa urheilu-uransa – nyt maailman huippu häämöttää jo lähellä Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Pauliina Polet. Suomen ykkösmeloja nousi kesän 2019 aikana kolkuttelemaan jo maailman absoluuttista huippua lajissaan. Pauliina Polet kolkuttelee maailman ehdotonta huippua ratamelonnassa. Viime vuonna hän oli jo erittäin lähellä A-finaalitasoa arvokisoissa, sillä MM-kisoissa sijoitus oli 12:s ja EM-kisoissa 10:s. Vuonna 1992 syntynyt Polet ehti jo lopettaa urheilu-uransa vuonna 2013, mutta veri veti takaisin vesille. Varsinkin kolmen viime vuoden ajan kehitys on ollut suoraviivaista. OlympiaCastin haastattelussa Polet avaa myös ratamelojan arkea isojen otsikoiden ulkopuolella. Kun kyseessä on olosuhdelaji, jossa Suomi ei ole optimaalisin ympäristö, matkapäiviä kertyy normaaliolosuhteissa noin 150 vuodessa. Se ei aina ole helppoa – mutta välttämätöntä se on, jos kovassa olympialajissa menestyä aikoo. - Kun tietää, mitä menestyminen lajissamme vaatii, siihen on helpompi myös asennoitua, Tampereella asuva Polet pohtii. - Siihen tavallaan tottuu, kun ne määrät lisääntyvät hiljalleen vuosittain. Se on osa tätä lajia, ja tavallaan sitä oppii elämään niin, että on koko ajan reissussa. Ei se aina helppoa ole olla niin paljon pois kotoa ja niin paljon läheisimpien kaverien ja perheen luota. Erityisen rankkaa se on, jos hommat eivät mene ihan niin kuin haluaisi. HUOM! Haastattelu tehty juuri ennen koronavirustilanteen julistamista pandemiaksi, mikä on vaikuttanut myös urheilulajeihin ja urheilijoiden arkeen merkittävästi.

Digitalisaatio on tuonut helpotusta moniin arkisiin toimiin: pankkiasiointi, viranomaispalvelut, ajanvaraukset, tilaukset ja ostokset tapahtuvat pitkälti verkossa. Digitalisaation hyödyt ovat täysin hyödyksi vain jos samalla huolehditaan tietoturvasta. Tärkein linkki kyberturvallisuudessa on ihminen itse. Erityisen tärkeää on huolehtia järjestelmien ja laitteiden tietoturvapäivityksistä ja salasanojen päivittämisestä säännöllisesti. Podcastissa kyberturvallisuusvinkkejä jakaa Turun ammattikorkeakoulun tietoliikenne ja tietoturva -tutkimusryhmän vetäjä, tutkimusvastaava ja yliopettaja Jarkko Paavola. Hostina Martti Komulainen.

Paastonaika on alkanut. Mikä on sen merkitys ja tarkoitus? Miten voisimme elää sitä hyvin tänä vuonna? Tässä mietiskelyssä keskitymme tuhkakeskiviikon rukouksiin ja raamatunteksteihin. Ne kutsuvat meitä ottamaan Jumalan armon vastaan anteliaasti.

Mitä syntymäkarttasi kuviot kertovat sinusta? Miltä tähdet näyttävät tulevana vuonna? Astrologiasta löytyy valtavasti mielenkiintoista materiaalia itsetuntemuksen lisäämiseen. Itselleni se on antanut paljon armollisuutta ja ymmärrystä siitä, miten omia vahvuuksiaan voi hyödyntää. Vuosikymmenen viimeisessä Taikaelämää-jaksossa on vieraana astrologi Johanna Vilén. Johanna vahvistaa, etten ole ainoa, joka on kokenut viime kuukaudet hyvin intensiivisinä. Mutta ensi vuoden puolella energian luonne muuttuu ja paljon uutta lähtee liikkeelle! JAKSOSSA MAINITTUA Johanna Vilénin kotisivut: http://www.kuussajamaassa.com/ Seppo Tanhuan sivut / Astro.fi: https://www.astro.fi/ TUTUSTU MYÖS: Astetta ihanampi joogahaaste on nyt avoinna! Mukaan pääsee 20.1. asti:https://www.katrisyvarinen.fi/astetta-ihanampi-joogahaaste.html

Ympäri maailmaa osoitetaan parhaillaan mieltä vallanpitäjiä vastaan. Erityisen kiivaita protesteja on ollut mm. Latinalaisessa Amerikassa - Chilessä ja Boliviassa. Ohjelmassa kysytään, mikä käynnisti Chilessä yhteiskunnallista muutosta vaativan kansanliikkeen. Lisäksi pohditaan, mitä alkuperäiskansaa edustavan presidentin Evo Moralesin syrjäytyminen merkitsee Bolivialle. Ohjelman toimittavat Auli Leskinen, Erja Tuomaala ja Sari Taussi. Aänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Auli Leskinen

Suoraa puhetta brändäämisestä! Miksi se itsensä esiintuominen on vaan niin vaikeaa? Tässä jaksossa puhun siitä miksi se on sitä joskus minulle. Ja mikä brändäämisessä itse asiassa on kaikista tärkeintä niin sinun oman jaksamisesi, henkisen hyvinvoinnin ja toisaalta markkinointisi vuoksi?   Kuuntele Bisneskoulun podcastin 2. jakso tästä!     Ilmoittaudu mukaan maksuttomaan Brändää itsesi epätäydelliseksi -webinaariin 21.11. klo 13.30-15.00 >>   Jos mieluummin luet jakson sisällön kuin kuuntelet, lue tästä: Tänään mä halusin puhua brändäämisestä mutta päätinkin puhua siitä miksi se on niin vaikeeta. Ja jotta en yleistäisi, niin puhun itsestäni. Olen aina ajatellut, että ei ketään kiinnosta minä ja minun kannattaa jakaa vain vinkkejä markkinoinnista ja antaa ohjeita mitä tehdä, mutta se, mitä itse oikeasti teen, niin siitä ei kannata kamalasti puhua. Eli kuten tosi monella asiantuntijalla, minullakin on ollut tarve esittää, että minulla on nää markkinointiasiantuntemukseen liittyvät asiat hanskassa oman yritykseni kanssa. Vaikka kuinka tiedän, miten markkinoinnin strategia pitää suunnitella ja toteuttaa, niin en itsekään tee sitä täydellisesti. Läheskään joka kerta. Tosi monesti homma on sellaista adhoc-toimintaa, missä muut ihmiset mun ympärillä menee ihan sekaisin, siis assarit ja projektipäällikkö, et mitä nyt seuraavaks tehdään. Keksin sen lennosta ja sitten tehdään hirveällä aikataululla. Olen aina tuskaillut sitä, miksi teen kaiken viime tingassa ja hullulla aikataululla. Eräs ystäväni sanoi, että mä olen aina ollut sellainen ja sitä ei voi muuttaa, eikä siitä pidä ottaa paineita. Koko ajan tulee kuitenkin realistisemmaksi siitä, mihin oma aika ja resurssit riittää. Erityisesti tämän kesän jälkeen, siis jos olet lukenut toiseksi viimeisen blogiartikkelini, tiedät, mitä tänä kesänä tapahtui... olen alkanut antaa vähän enemmän aikaa asioiden toteuttamiselle. Kaikkihan tuskailemme sen kanssa, että pitäisi olla esillä koko ajan. Tehdä videoita someen ja kirjottaa koko ajan hulluna sisältöä. Vaikka siis rakastaisi kirjoittamista, niin kyllä se työksi muuttuu, jos sisältöä pitää koko ajan tuupata ulos. Koko ajan jotain uutta ja hienoa, nerokasta ja oivaltavaa.  Erityisesti, jos esilläolo ei ole se juttu, mitä itse tahtoo. Jos haluaa vain tehdä töitä hehkuttamatta itseään niin kovasti. Mutta siihenkin on syy. Syistä olen puhunut paljon jo aiemmin, mutta tässä vielä yksi tärkeimmistä. Kun ihmiset pääsevät tutustumaan sinuun verkon kautta, he ostavat palveluitasi paljon helpommin. Kynnys ostamiseen laskee todella paljon, kun tietää, kuka toisessa päässä, vaikka sähköpostiosoitetta, on. Mitä avoimempi olet, sen avoimempia myös potentiaaliset asiakkaasi ovat. Fakta on se, että verkossa on paljon muitakin, jotka haluavat päästä esiin. Miten voi erottua muista alan yrittäjistä tai keksiä jotain kiinnostavampaa? No se juttu oman osaamisensa ja itsensä brändäämisessä on se, että pitäisi tuoda esiin oma tarinansa. Ja kellään muulla ei ole samaa tarinaa kuin sinulla. Kukaan ei ole sinä. Sinä olet ainutlaatuinen kokonaisuus ja mitä paremmin tuot sen esiin, sen paremmin erotut. No tekstin tuottaminenhan onnistuu asiantuntijalta, joten siinä ei ole suurta kynnystä. Mutta mitä sitten kun pitäisi julkaista kuvia ja videoita? Siinä nousee esiin se kynnys. Minulla ainakin tulee todella usein se tilanne, että pitäisi keksiä sosiaaliseen mediaan uusia kuvia. Mutta koska olen usein kahdestaan tietokoneen kanssa. Kuvista tulee aina samanlaisia, jos otan siitä kuvan. Onko tukka hyvin? Laitoinko meikkiä aamulla? Olenko jäänyt kotiin tekemään töitä pyjamassa..? Somekuvat ovat kuitenkin sellaisia, joissa haluaisi näyttää hyvältä. Ei sellaiselta tukka pystyssä pyjamassa, unisena tietokoneella olevasta. Ja jos on vähänkään huonosti nukuttu yö takana, niin johan ihmisetkin huolestuvat, että miten tuo näyttää niin väsyneeltä. Pystyykö se tuottamaan palveluitakaan..? Ja siksi on sellainen fiilis, että pitäisi vähintään laittaa meikkiä ja hiukset kiinni, jotkut eri vaatteet kuin siinä edellisessä selfiessä... Mutta ei someen pelkkiä selfieitäkään kannata laittaa. Vaan pitäisi julkaista kuvia siitä, kun tekee töitä asiakkaiden kanssa. Mutta jos olet asiantuntija ja teet töitä asiakastapaamisissa, onhan siinä aikamoinen kynnys ottaa yhtäkkiä kamera esiin ja sanoa "hei otetaan selfie!". Minullakin kävi toimistolla yks kurssilainen perjantaina ja juteltiin niin intensiivisesti, ettei muistettu ottaa selfieitä. Monessa kohdassa tuli mieleen, että voi kun olisi nauhoitus päällä, täältä tulee niin tärkeää asiaa! Esimerkiksi puhuimme siitä, miten tärkeää oman jaksamisen kannalta on se, että tekee sellaisia töitä missä oma sydän on mukana. Että tekee omien arvojen mukaan eikä jonkun muun. Jos tekee vaikka yhteistyötä muiden kanssa ja toiminta olisi kuinka eettistä tahansa, mutta ne ei toimi arvojen mukaan, niin siinä käy sulle itselle huonosti. Jos siis toimit omia arvojasi vastaan, niin voi käydä niin että et pysty katsomaan itseäs peilistä silmiin pidemmällä tähtäimellä. Muitakin syitä sille voi olla. Siis sille että ei pysty katsomaan peilistä itseään. Jos tuntuu että et riitä ja alat vihata itseäsi niin se on todella vaikeaa. Itselleni kävi niin tänä kesänä. Ja siitä seurasi se, että en pystynyt enää ottamaan selfieitä. Tuntui siltä että niissä ei ole sielua, vaan tyhjät silmät, joista paistaa se todellisuus uupumuksesta ja siitä epätoivosta joka oman jaksamisen kanssa oli tullut. Eli ei se esilläolo minullekaan aina ole helppoa. Etenkään silloin, jos ei mene hirveän hyvin henkisesti. Ja siksi olen tajunnut, kuten viime jaksossa sanoin, että jos sinulta puuttuu iloa elämästä, niin et jaksa julkaista somessa mitään sellaista, mikä inspiroisi muitakaan. Erityisen vaikeaa on brändätä itseään, jos ei oikein tiedä edes itse, kuka on. Ja tämä on iso juttu. Kuka sinä oikeesti olet? Mitä sinä haluat saada aikaan maailmassa? Se että löydät tekemiselle syvemmän merkityksen, se tekee siitä sitäkin arvokkaampaa. Ja sitä enemmän siitä itsekin saa. Sinun pitäisi jotenkin osata paketoida itsesi, jotta voisit brändätä sitä pakettia. No itsensä paketointi kuulostaa kamalalta... mutta sitä se periaatteessa on. Mutta pitää muistaa, että jos se paketti ei ole aito, niin se vie sinut päin seinää jonkin ajan kuluttua. Eli jos lähdet rakentaan itsestäsi sellasta brändiä, minkä kanssa et itse ole sinut, eli jos yrität esittää olevasi jotain, mitä et oikeasti arjessa aidosti ole, niin se ajaa sinut loppuun. Sitä voi olla nopeasti vaikea hahmottaa miksi, mutta se ristiriita julkisen imagon ja todellisuuden välillä raastaa sielua. Ja se minullakin varmasti oli yksi juttu kesällä. Minun oli tosi vaikea hehkuttaa sitä unelmien elämää, joka mulla nyt siis oikeasti on: saan olla vapaa yrittäjä, minulla on ihanat lapset, ihana koti ihanassa paikassa ja saan olla oman aikatauluni herra. Eli se ristiriita mulla tuli kesällä siitä, että en ollut onnellinen. En voinut hyvin, sillä tavalla, kuin unelmien elämässäni olisin halunnut voida. Olin uupunut, enkä halunnut tunnustaa sitä. Ja se että koin itseni epäonnistuneeksi ja riittämättömäksi, oli ristiriidassa sen kanssa, mitä halusin viestiä markkinoinnissani. Ja se juuri onkin haaste henkilöbrändin rakentamisessa. Ja brändin markkinoinnissa. Tai itse asiassa MAHDOLLISUUS, sillä se, että voisit lähettää itsestäsi positiivista viestiä maailmalle, niin sun täytyy olla siinä positiivisessa kunnossa. Mikä on ihan huikea juttu. Sillä se tarkoittaa sitä, että meidän yrittäjien täytyy voida hyvin, jotta me voidaan menestyä. Koska se on se ainoa tapa markkinoida: rehellisyys, avoimuus ja aitous. Ja se on uuden ajan markkinointia. Ei kukaan jaksa katella sellasta hehkutusta koko ajan. Kukaan ei ole täydellinen. Se ei ole uskottavaa! Miksi videot pitäis tehdä jossain hiekkarannalla?? No joo, ei siitä sen enempää. Mutta siis se aitous, rentous, rehellisyys. Ne on ainakin minulle ihan älyttömän tärkeitä juttuja. Itse en jaksa katsella väkisin tehtyjä feikki-iloisia somejulkaisuja. Sellaiset pystyy bongaamaan aika hyvin. Ihmisten silmistä näkee, eleistä, näkee jos ne eivät ole aitoja. Ja silloin en tietysti tykkää enkä reagoi. Ja jos riittävästi ärsyynnyn, poistun seuraajista. Eli aitous on tärkeätä niin itsellesi, sielullesi, kuin markkinoinnillesi. Yleisösi arvostaa sitä, jos pystyt olemaan aito oma itsesi verkkokanavissasi. Ja vaikka se kuulostaa vaikealta, jopa mahdottomalta, niin lopulta se ei ole. Kun pystyy kääntämään itsensä siihen asentoon. Se vaatii sellaisen toimenpiteen, kuin vaihtaisi uunin lämmitysasentoa, tai radiokanavaa, tai ilmalämpöpumpun viilentävästä lämmittäväksi. Nyt vain aivot pitäisi kääntää siihen asentoon, et sinulle on ihan ok puhua mielipiteistäsi yrityksen kanavissa, hehkuttaa ilonhetkiäsi niissä yrityksenkin kanavissa, sen sijaan, että teet sen henkilökohtaisissa profiileissa. Silti tietysti joku filtteri. Ruokakuvia ei kannata yrityksen kanaviin laittaa, jos et siis ole ravintoneuvoja tai ruokabloggari. Mutta miten pystyt sitten paketoimaan itsesi aidoksi ja rehelliseksi ja asiantuntevaksi paketiksi. Sinun pitäisi uskaltaa brändätä itsesi epätäydelliseksi. Jos haluat siihen apua, niin tule Bisneskoulun ihan uuteen webinaariin, siis ilmaiseen koulutukseen verkossa torstaina 21.11., jolloin pidän koulutuksen brändäämisestä. Siitä, miten voit aidosti tulla esiin verkossa omana itsenäsi ja erottua massasta, kiinnostaa yleisöäsi ja löytää sellaisia superfaneja, jotka ostaa palveluitasi heti, kun heillä on siihen tarve. Tai joskus vaikkei niin kova tarve olisikaan, he vain haluaa ostaa sinulta jotain. Ilmoittaudu Brändää itsesi epätäydelliseksi -webinaariin 21.11. klo 13.30-15 tästä >> Vielä tähän loppuun halusin kertoa, että tiedät ehkä tiedät että Bisneskoulussa on jo vuosia pyörinyt jo kerran uusittu Brändää osaamisesi -workshop, ja että mulla on ollut tarkoitus kirjoittaa kirja aiheesta jo parin vuoden ajan. Jotkut teistä ehkä tietävät, miten nämä kirjaprojektit voivat venyä... no minulle on käynyt juuri niin. Juuri silloin, kun aloitin tätä projektia, henkilökohtainen elämäni alkoi kriisiytyä ja se jäi siihen. Mutta nyt kun oon toipunut ja elämä alkaa tasoittua, niin kirja on noussut tosi vahvasti mieleeni. Ja koen tässäkin nyt universumin johdatusta. Sille on varmasti ollut syy, että en saanut kirjaa aiemmin tehtyä. En vain ollut valmis siihen. Minulla ei ollut silloin vielä näin vahvasti näitä ajatuksia mitä nyt on. Nyt tiedän tarkalleen millaisen kirjan haluan aiheesta kirjoittaa ja se on nyt taas työn alla. Ja olen siitä kyllä niin innoissani. Ehkä vähitellen alan etsiä kirjalle myös kustantajaa, ja jos sinulla on siihen vinkkiä niin laitathan minulle viestiä anja@bisneskoulu.fi Ja webinaarissa nähdään!

Jumikemut uudistuvat! Kemujen 44. jaksossa esitellään uusi, hieman kuivalta kuulostava, mutta erittäin hauska osio nimeltä "Kulttuurin kulutusraportti", jossa keskustellaan kulttuurista, jota kemuttajat ovat katsoneet, lukeneet, nähneet ja kokeneet viime aikoina. Tällä kerralla puhetta mm. Jokerista, taidemuseo Emman Michael Jackson -näyttelystä, Better Call Saulista, Wes Andersonista ja Successionista. Hei Hei! -elokuvana on action-megahitti vuodelta 1986 eli Top Gun. Lentäjäleffa oli 1980-luvun 10. tuottoisin elokuva Amerikassa ja se nosti Tom Cruisen lopullisesti Hollywood-tähdeksi. Erityisen kiinnostavan elokuvasta tekee kuitenkin se tapa, jolla sitä nykyisin katsotaan: elokuva on muuttunut vuosikymmenten saatossa machomaisesta armeijan rekrytointielokuvasta hupsuksi ja oudon kiimaiseksi miesten välisen halun ja yhteyden kuvaukseksi. Tuu mukaan, nää on kivat kemut!

Anter Yasa on kansalaisaktivisti, joka kirjoituksissaan ja somepostauksissaan nostaa kärkevästi esiin monenlaisia yhteiskunnallisia ongelmia ja epäkohtia. Erityisen tunnettu Anter on kuitenkin sivaltavan kriittisestä suhtautumisestaan islamiin.

Amazonin alueen sademetsien palot ovat herättäneet huolta koko maapallon ilmastolle tärkeiden metsien tuhosta. Erityisen ankaran arvostelun kohteeksi on joutunut Brasilian presidentti Jair Bolsonaro. Voiko politiikalla pelastaa sademetsiä? Mitä muun maailman pitäisi tehdä? Ohjelman juontaa Sari Taussi.

245 miljoonaa kristittyä kärsii vainoa. Erityisen ankarasti kristittyjä vainotaan Pohjois-Koreassa. Siellä kaikenlainen kristillinen opetus on kiellettyä ja rangaistavaa. Myös vanhemmat varovat kertomasta lapsilleen Jumalasta pelätessään, että lapset voisivat myöhemmin ilmiantaa vanhempansa. Min-soo pakeni Pohjois-Koreasta, ”maanpällisestä helvetistä”, kuten hän asiaa kuvaili. Min-soo ei paennut uskonsa vuoksi. Jumalasta hän kuuli vasta pakomatkallaan.Min-soo piileksi Kiinan vuoristossa vailla suojaa ja ruokaa. Hänellä ei ollut mukanaan juuri muuta omaisuutta, kuin pieni radio. Unettomina öinä vuoristossa Min-soo kuuli radiosta kristityn pastorin opetusta. Tuolloin Min-soo ei vielä tullut uskoon, mutta alkoi kuitenkin rukoilla Jumalaa säännöllisesti. Siitä alkoi tapahtumien ketju: Jumala vastasi monella tavalla ja alkoi vetää Min-soota puoleensa. Usko syntyy kuulemisesta. (Room. 10:17)   https://opendoors.fi/2019/08/29/radio-yanbianin-kylmat-nuudelit-ja-open-doorsin-turvatalo-kuinka-min-soo-tuli-uskoon/

Maria Veitola on Suomen broadcast-kuningatar ja valtakunnan virallinen yökyläilijä. Hän tietää kaiken tunnelman luomisesta, kohuista ja puheenaiheista. Erityisen tärkeätä talk show’n tekemisessä on hänen mukaansa vaaran tunne. Podcast-sarjan on tuottanut ja toimittanut Olli Seuri. Äänisuunnittelija Eerik Purdon/Artlab Productions.

Tässä jaksossa Rean vieraana on erityislapsen äiti Agu Huurinainen. Millaisia tunteita lapsen kehitysvammadiagnoosi saa aikaan? Millä tavalla lapsen erityisyys määrittelee perheen arkea? Mitä kaikkea hyvää elämään on erityislapsen myötä tullut? Mitkä asiat suututtavat erityislapsen äitiä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saamme vastauksen tässä jaksossa.

Tasa-arvoinen peruskoulu on ollut kiistämätön osa Suomen menestystarinaa. Siitä on muodostunut kansallinen ylpeyden aihe ja vientituote. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten asema kouluissa on kuitenkin paljastanut järjestelmän valuviat ja tasa-arvon tuottamisessa ilmenevät sosiaaliset railot.

On todella tärkeää aika ajoin tarkistaa, kenen tavoitteita toteutat elämässäsi ja kenen arvojen mukaan elät. Erityisen tärkeää tämä on tarkistaa silloin, jos on ontto olo, vaikka ”kaiken pitäisi olla hyvin”. Toisten mielipiteiden mukaan ja ns. automaattiasetuksella eläminen voi tässä hetkessä olla helpompaa, mutta pysähdythän hetkeksi tarkistamaan, oletko menossa itsellesi pitkällä aikavälillä mieluisaan suuntaan. The post 12: Kenelle mieluista elämää elät appeared first on Astetta parempi elämä.

Vastaa suoraan, kun kysytään. Erityisen hyvä viestinnällinen ohje - olipa sitten myyjä, tutkija, poliitikko tai mikä hyvänsä.

Tunnelin rakentaminen ei koskaan helppoa. Peter tiimeineen onkin kohdannut monenlaista vaikeutta. Erityisen hankalaksi Helsinki-Tallinna -tunnelin tekee se, että merenpohjan tarkkaa koostumusta ei tiedetä. Onneksi Suomessa on maailmanluokan osaamista. Peter tiimeineen on päättänyt, että pora iskeytyy kallioon jo 2020.(Podcastin kieli: suomi)Tuotanto: Suomen Podcastmedia – Podcast Finland***In this Finnish podcast Peter Vesterbacka and his team explain the process of building a tunnel between Helsinki and Tallinna - and doing it with private funding and in record time.(Language: Finnish)Production: Suomen Podcastmedia – Podcast Finland

Lokakuussa julkistettiin tuorein tutkimus, jossa luodataan suomalaisten suhtautumista metsäsektoriin. Tällä kerralla tutkimuksen teetti Metsäsäätiö. Tuhannelle suomalaiselle esitettin metsäelinkeinoon liittyviä kysymyksiä ja tulokset tavallaan yllättivät metsäalan. Yllätyksen syy on se miten myönteisesti kansalaiset metsäsektoriin suhtautuvat. Lähes 90 prosenttia vastaajista piti metsäsektorin toimintaa vastuullisena. Erityisen myönteisesti suomalaiset suhtautuvat puupohjaisiin tuotteisiin ja puurakentamiseen, samoin kartonkeihin, ja pahvipakkauksiin vessapaperista puhumattakaan. Myös puupohjaisiin biopolttoaineisiin suhtautuu vähintään myönteisesti yli 80 prosenttia suomalaisista. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki haastatteli heti tuoreeltaan tutkimuksen teettäjää, eli Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtajaa Liisa Mäkijärveä. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Puolustusvoimien alueille on pääsy ulkopuolisilta ankarasti kiellettyä, erityisesti vaaralliset ampumaradat turva-alueineen käsittää suuren maavarauksen tähän toimintaan. Näissä paikoissa luonto kukoistaa, sanoo pitkän uran puolustusvoimissa tehnyt luontoharrastaja Jarmo Nieminen. Erityisen hyvin hän tuntee Helsingin edustan saaria, jotka ovat tai ovat olleet sotilasalueita. Isosaaressa hänen kanssaan tähän aiheesen syventyy luontotoimittaja Juha Laaksonen ja näin asiaa tulkitsi merellisessä ympäristössä Jarmo Nieminen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Romano mission toiminnan johtaja Tuula Åkerlund on nainen, joka on jo nuorena valinnut elämäntehtäväkseen oman yhteisön elinolojen parantamisen. Hän on ensimmäisiä romaninuoria, jotka ovat kirjoittaneet ylioppilaaksi. Åkerlund on omistanut koko työuransa aatteelle ja missiolleen. Erityisen rakas hänelle on romanikieli ja hän haaveilee kirjan kirjoittamisesta romanikielellä. Toimittaja Maria Friman haastattelee Åkerlundia Suomaisen työn päivän hengessä.

Maailmaa ja Eurooppaa on kuohuttanut viime kuukausina keskustelu naisten kokeman seksuaalisen häirinnän yleisyydestä. Niin kutsuttu Metoo-liike sai alkuna Yhdysvalloista, jossa toimittajat paljastivat Hollywoodissa pitkään vallinneen, elokuvatuottaja Harvey Weinsteiniin henkilöityvän seksuaalisen ahdistelun kulttuurin. Paljastukset herättivät naiset ympäri maailman jakamaan kertomuksia kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä. Erityisen vilkasta keskustelu on ollut Ranskassa. Kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen käänne, joka tulee jäämään historiaan, arvelee feminismin historiaan perehtynyt ranskalaisen emeritusprofessori Geneviève Fraisse. - Seksismi on todellisuudessa naisten asiantuntemuksen vähättelyä. Nyt on käynnissä kapina, joka koskettaa sekä naisia että miehiä. Pääroolissa ovat kuitenkin naisten kehot, sanoo Fraisse. Moniääninen Eurooppa ohjelman toimittaa Pariisissa Annastiina Heikkilä.

Rekrytoiminen on haastavaa niillekin, jotka tekevät sitä säännöllisesti. Erityisen haastavaa se on ensikertalaiselle. Tällä kertaa Bisnespöydässä käymme läpi rekrytointiprosessin ja annamme vinkkejä, miten välttää pahimmat karikot. Asiantuntijoina Visma Solutionsin henkilöstöjohtaja Jenni Toropainen ja persoonallisuus- ja kykytestejä tekevän cut-e Finlandin toimitusjohtaja Matti Jaakkola

Julmasta väkivallastaan tunnettu Isis-terroristijärjestö on menettänyt suuren osan Syyriassa ja Irakissa hallitsemistaan alueista. Ranskalainen terrorismitutkija Kevin Jackson sanoo, että maa-alueiden menettäminen ja kalifaatin mureneminen ei suinkaan tarkoita järjestön ideologian tai verkostojen katoamista. Isisin tappiot ovat nostaneet Euroopan samalla uuden ja vaikean kysymyksen eteen: Mitä tehdä terrorijärjestön riveihin liittyneille tuhansille eurooppalaisille taistelijoille ja heidän perheilleen? Osa taistelijoista on palannut Eurooppaan ja istuu vankilassa, mutta osa piileskelee yhä esimerkiksi Syyriassa tai odottaa oikeudenkäyntiään Irakissa. Erityisen hankala on sota-aluille vietyjen tai siellä syntyneiden lasten asema. He ovat konfliktin uhreja, mutta samalla myös mahdollinen turvallisuusriski. Moniääninen Eurooppa ohjelman on Parisissa toimittanut Annastiina Heikkilä.

Poliisin kirjaamien huumausainerikosten määrä nousi viime vuonna yli kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Kaikkiaan niitä kirjattiin liki 24 000. Lisää >> http://ift.tt/2EoEjTY

Utön vedet ovat karikkoiset ja vuosien mittaan merellä on haaksirikkoutunut useita laivoja. Erityisen vaarallista aikaa eletään näin alkutalvesta, kun meri ei vielä ole jäätynyt. Tasan seitsemänkymmentä vuotta sitten jouluyönä upposi Itämerellä lumimyrskyssä amerikkalainen Park Victory- alus. Haaksirikossa kuoli 10 merimiestä. 38 merimiestä onnistuttiin pelastamaan myrskyn keskeltä läheiselle Utön saarelle. Minna Pyykön maailma kertoi tästä Park Victoryn kohtalokkaasta ja ihmeellisestä jouluyöstä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Fysioterapeutti Jani Parkkinen on Jyväskylässä toimivan Optimove-yrityksen perustaja, jossa pyritään luomaan saumaton jatkumo fysioterapian ja valmennuksen välille. Tämän lisäksi Jani on myös kouluttaja, luennoitsija ja valmentaja. Monien liikunta-alan ammattilaisten tapaan, hänellä on siis samanaikaisesti monta hattua! Janilla on erittäin vahva tietämys ihmiskehon toiminnasta ja harjoittelusta, josta on varmastikin kiittäminen hänen tiheää kouluttautumiskalenteriaan ja jatkuvaa itseopiskelua. Tunnin mittaisen keskustelun aikana käydään näiden aiheiden lisäksi Optimoven toimintaa, Janin päivittäistä työskentelyä ja työviikon koostumusta. Erityisen arvokasta ja mielenkiintoista tietoa on tarjolla FMS:stä ja DNS:stä. O Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä, Jani kertoo kokemuksia tuoreesta 3 kk mittaisesta mentorsip-jaksostaan Drive-salilla Manhattanin ytimessä! Mitä Hollywoodin megatähdet tekevät, jotta ovat he ovat kunnossa kameran filmin pyöriessä? Se ja paljon, paljon muuta selviää kuuntelemalla jakso läpi. Janin ja Optimoven tavoittaa seuraavista linkeistä: Janiparkkinen.com Facebook.com/coachjaniparkkinen/

Näyttelijä, ohjaaja, laulaja ja teatterinjohtaja Kari Arffman sai suuren haasteen astuessaan vuodenvaihteessa Helsingin Kaupunginteatterin johtajaksi Asko Sarkolan jälkeen. Arffman on 'Kotkan poikii' ja opiskellut näyttelijäksi Tampereella. Johtajakokemusta hänellä on aikaisemmin kotikaupungistaan Kotkasta ja Jyväskylästä. Helsingissä hänet tunnetaan mm. kaupunginteatterin musikaalin Schreck ohjaajana ja näyttelijänä. Johtajana hän haluaa olla mutkaton ja helposti lähestyttävä ja näyttelijänä hän ainakin tietää sen, millaista on olla näyttämöllä kun juttu ei kiinnosta yleisöä. Ohjaustyönsä kautta hän on päässyt tutustumaan jo alaisiinsa ja Kaupunginteatterin toimintaan. Erityisen lähellä Kari Arffmanin sydäntä ovat musikaalit ja niiden suosio on kovassa kasvussa. Ohjelman on toimittanut Ari Meriläinen

Ihmisen pitää syödä, jotta jaksaa. Mutta pitää syödä myös siksi, että ruoka on hyvää ja parhaimmillaan se huumaa kaikki aistit. Ruoka tuo ihmiset yhteen ja on suuri ilo niin tekijälle kuin syöjällekin. Kaikki kotona -lähetyksen vieraina tiistaina 16.2.2016 ruoka -blogistit Minna Stoilov ja Jaakko Kujanpää. Puhuttiin paitsi ruoan syömisestä, myös sen tuottamisesta, laittamisesta, hukkaan heittämisestä, sen eettisyydestä, laadusta, puhtaudesta, hinnasta ja määrästä. Ja huipennuksena maistellaan Minna Stoilovin valmistamia munanvaahtoleivoksia, jotka saivat toimittaja Paula Jokimiehen melkein kyyneliin. Ohje löytyy: Isoäidin reseptillä -blogista. Isoäidiltä periytynyt hyvin vanha keittokirja on Minna Stoilovin suuri aarre. Tästä jo repaleisesta kirjasta ja kerrostalokeittiöstä alkoi makumatka 1900-luvun alkuun. Minna kokkailee retroreseptejä Isoäidin reseptillä -blogissaan. Kunnianhimoiseksi tavoitteeksi Minna asetti, että blogissa julkaistaisiin joka viides päivä uusi resepti. Tämä tavoite on pitänyt hyvin kutinsa. Tähänastinen makumatka isoäidin reseptien kanssa on ollut lämminhenkinen ja mukaansa vievä. - Ruokaa valmistaessani taustalla soi vanha jazz-musiikki. Silmänruokaa ruokailuhetkeen tuovat vanhat astiat, joilla katan pöydän. Isoäitini Anna Hilda on myös omalla tavallaan läsnä ruokapöydässä, vaikka omaa paikkaa en hänelle vielä kata. Perinnöksi saatu reseptikirja lepää ruokapöydällä kunniapaikalla. Jaakko Kujanpään tie bloggaajaksi lähti käyntiin oman ruokapäiväkirjan kautta. - Kaverin kanssa vaihdettiin reseptejä ja kuvia sähköpostitse. Vaimoni perusti Chez Jasu -blogini ja kehotti laittamaan niitä samoja kuvia ja reseptejä sinne. Jaakko kertoo ruokafilosofiansa olevan nykyään hyvinkin yksinkertainen. - Maalla asumisessa on etunsa, raaka-aineiden suhteen olemme aika omavaraisia. Kasvatamme vihanneksia ja myös kanoja ja kaneja pihaltamme löytyy. Lähiruoka on sydäntäni lähellä. Jaakon mukaan ruoanlaitossa on ihan parasta se, kun palkinnoksi vaivasta saa kehuja. - Erityisen hyvältä tuntuu silloin, kun lapsille ruoka maistuu ja he pyytävät lisää ja lautaset syödään putipuhtaiksi. Toimittajina Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies.

Graafikko Erik Bruun on tallentanut kuviinsa vuosikymmenten mittaan laajasti Suomen luontoa ja eläimiä. Erityisen tunnettuja ovat mm. Bruunin merikotka, kuikka, karhu ja tietenkin saimaannorppa. Minkälaisia tarinoita näiden kuvien syntyyn liittyy? Minna Pyykkö kävi jututtamassa Bruunia hänen näyttelyssään Espoon ostoskeskus Sellossa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Vieraana Kirsi Pihlaja, joka on nuorisotyön suunnittelija Mannerheimin lastensuojeluliitossa. Keskustelun aiheena on koulumaailma. Millaista työtä koukukiusaamisen ehkäisemiseksi tehdään? Millaisilla resursseilla oppilashuolto tämän päivän koulumaailmassa toimii? Miten ongelmia voidaan ennaltaehkäistä pienemmillä luokkakoilla, harrastusmahdollisuuksien kehittämisellä ja tukioppilastoiminnalla? Lasten ja nuorten asiat jäävät politiikassa helposti muiden asioiden jalkoihin. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Tämä edellyttää lasten ja nuorten suotuisia kasvu- ja elinolosuhteita tukevia päätöksiä. Lasten oikeudet tulee ottaa vakavasti. Eduskunnan päätökset vaikuttavat merkittävällä tavalla lasten ja nuorten kasvu- ja elinolosuhteisiin. Eduskunnan päätöksistä riippuu esimerkiksi minkälainen varhaiskasvatus ja koulu meillä on, mikä on lapsilisän määrä tai minkälaiset ovat lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Lapsiin ja nuoriin investoiminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat ratkaisevalla tavalla koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin. Perusta toiminta-, opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa. Viime vuosina on tehty monia lasten ja nuorten arkeen vaikuttavia leikkauksia. Kuntien valtionosuuksia, joilla rahoitetaan lasten ja nuorten palveluja, on leikattu. Lapsilisää on leikattu ja indeksikorotukset jäädytetty. Koulutuksen rahoitusta on leikattu. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kuitenkin aiempaa jakautuneempaa. Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi yhä hyvin, entistä suuremmalle joukolle lapsia ja nuoria on kasautunut ongelmia. Pahimmillaan nämä johtavat koulutuksen, sosiaalisten suhteiden ja työelämän ulkopuolisuuteen ja eriasteiseen syrjäytymiseen yhteisöistä ja yhteiskunnasta. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoa on seurattava ja varmistettva kouluterveydenhuollon ja muun opiskeluhuollon saatavuus ja voimavarat. Oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisössä on vahvistettava. Oppilaat on otettava vahvasti mukaan kouluhyvinvoinnin kehittämiseen. Lasten ja nuorten vapaa-ajan eriarvoistumista on torjuttava. Harrastukset tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä. Harrastukset ovat kaupallistuneet ja kallistuneet. Kuntien vapaa-ajan toimintaa lapsille ja nuorille on supistettu. Eriarvoisuus vapaa-ajan toiminnoissa on kasvanut. Tämä kasvattaa hyvinvointi- ja terveyseroja, sillä esimerkiksi liikunta- ja lukemistottumukset omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuus on turvattava kaikille toimintaan hakeville 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille. Koulun kerhotoiminta on turvattava kaikissa peruskouluissa. Lasten ja nuorten liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalvelujen saatavuus on turvattava. On myös edistettävä maksuttomia ja kohtuuhintaisia lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuripalveluita ja tuettava vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastuksia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan tehokkaimmin syrjäytymistä ehkäistään kehittämällä kaikille lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja. Erityisen tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä on investoiminen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle sekä kulttuuriselle ja sivistykselliselle tasa-arvolle. Suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat olleet maailman huippuluokkaa, mutta viime aikoina tulokset ovat heikentyneet. Koulutukseen on kohdistettu leikkauksia, mitkä näkyvät koulujen arjessa. Leikkaukset heikentävät opetuksen laatua ja koulutuksen saavutettavuutta, mitkä uhkaavat lisätä koulutuksen keskeyttämistä.

Olemme tottuneet siihen, että kiinalaiset kopioivat länsimaisia tuotteita ja myyvät niitä maailmalle halvemmalla. Ei niin kaukana menneisyydessämme oli kuitenkin aika, jolloin länsimaat kopioivat kaikkea kiinalaista ja omaksuivat kilvan kiinalaisia tapoja. Tuolle ajanjaksolle on annettu nimikin, kineseria. 1600-luvun eurooppalaiset lähetyssaarnaajat toivat tullessaan uutisia ja vaikutteita Kiinasta. Erityisen suurta huomiota herätti jesuiitta ja yleisnero Athanasius Kircherin teos Kuvitettu Kiina, jonka kuvaukset kaukaisen maan elämästä innoittivat pian eurooppalaisia taiteilijoita, huonekalujen sekä astioiden suunnittelijoita ja arkkitehteja mukailemaan sikäläistä estetiikkaa. Yksi itäisen maan uutuus oli ilotulitus, eli kiinalaiset kukkaset. Ruutia oli käytetty Euroopassa sodankäyntiin jo 1200-luvulta alkaen ja ilotulituksiakin nähtiin siellä täällä, mutta vasta kineserian aikana ne alkoivat levitä todenteolla. 1758 Pekingissä asunut jesuiitta Pierre Nicolas d’Incarville kirjoitti Pariisin Akatemialle perinpohjaisen selvityksen kiinalaisten ilotulitteiden toiminnasta, mikä helpotti eurooppalaisten oman ilotulitusharrastuksen aloittamista. Suuria muistettavia ilotulituksia ovat rauhansopimusten kunniaksi järjestetyt ilotulitukset, joissa ruudin tuhlaamisen lopettamista on siis juhlittu ruudin viihdekäytöllä. Kuningatar Kristiina järjesti ikimuistoisen näytöksen kolmekymmenvuotisen sodan päätteeksi 1648 Narvassa. Sata vuotta myöhemmin juhlittiin Lontoossa Aachenin rauhansopimusta ilotulituksella, johon Friedrich Händel teki musiikin. Näytös tosin keskeytyi, kun kulissit syttyivät tuleen. Suomen ensimmäisestä ilotulituksesta ei ole tietoa, mutta jo pitkään rakettien ampuminen on ollut meillä uudenvuoden juhlintaan kuuluva eräänlainen jokamiehenoikeus. Rakettien ampumista rajoitetaan etenkin kaupungeissa monin tavoin, mutta silti uudenvuoden aattoillan pauke tuo monessa taajamassa mieleen sotatilan. Raketit ovat silmän ja mielikuvituksen iloja talvisella yötaivaalla, mutta myös vuodenvaihteen myyntisesongin aikana. Ilotulitteiden nimet kun ovat mitä mielikuvituksellisimpia luomuksia. Niin kuin nyt: 16 Paukkuvaa Buddhaa, Kontulan Gangsta, Lotta Laatikko, Auerwaara II, Strobo Pommi, Ufo af Grafam, Iso Paha Tanskalainen, Thunder Veivi, Leijonan Laukaus 3.0, Sumotykki, Mauri Myrsky ja niin edelleen. Ällistyttäviä ja riemastuttavia nimiä! Tänään kysymme Pohjoismaiden ainoalta ilotulitustehtaanjohtajalta, Harri Carlsonilta, miten raketit ja muut ilotulitteet saavat kuplivat nimensä. Carlson on toiminut ilotulitusalalla 15 vuotta ja ennen ilotulitustehtaanjohtajuuttaan hän työskenteli tuotepäällikkönä. Carlsonin mukaan Suomessa on kuusi firmaa, jotka myyvät ilotulitteita ja järjestävät näytöksiä. Ala keskittyi uuteen vuoteen etenkin ennen vuonna 1998 alkaneita ilotulituksen Suomenmestaruuskisoja. Ne lisäsivät yleisön kiinnostusta ammattitaitoisiin ilotulitusnäytöksiin ja nykyään ilotulituksia harrastetaankin paljon yleisemmin kuin vain vuodenvaihteessa. Carlson oikaisee, että monen valittajan harhaluulo siitä, että ”nyt siellä ilotulitusnäytöksessä taas ammutaan kymppitonneja taivaalle, vaikka niilläkin rahoilla voitaisiin palkata sairaanhoitajia” ei perustu totuuteen, vaan oikeampi hintahaarukka on 2000-3000 e. Mutta asiaan: millaiset ruudinkeksijät kehittelevät ilotulitteiden nimiä? Pasi Heikuran haastateltavana pohjoismaiden ainoa ilotulitustehtaan johtaja Harri Carlson. Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén. Ohjelmassa myös viikon sitaatti, sitaattivinkki ja fraasirikos, sekä yleisönosasto.

Tiistain aiheita: - Mitä on kreikkalainen todellisuus? Kysymykseen vastaa Ruotsin Ateenan arkeologisen instituutin johtaja Arto Penttinen - Uppsalassa uudet suomenkieliset esikoulupaikat loistavat yhä poissaolollaan, vaikka kunta lupasi järjestää niitä jo vuosi sitten - Pohjoismaiden miestenpukujen valmistajat yhdistävät voimansa - Kolmen lapsen äiti Heini Paananen Surahammarista on kyllästynyt peräämään suomen opetusta ekaluokkalaiselle Rocky-pojalleen. Ateenan keskustasta on yhä enemmän pienyrityksiä kadonnut. Kokonaisia katuja keskellä kaupunkia on nyt vailla liiketoimintaa. Verotus Kreikassa on muuttunut niin rankaksi, että esimerkiksi 3000 - 4000 kruunun eläkkeestä ei jää ruokaan rahaa. Erityisen kovasti on iskenyt kiinteistövero, jota Kreikassa ei ennen ollut, ja useat kreikkalaiset omistavat useita huoneistoja tai taloja. - Nuoret jättävät maan ja syntyvyys on hyvin alhainen. Toisessa päässä väki sitten vanhenee, varsinkin kun kreikkalaisilla eliniän odote on pisimpiä Euroopassa. Syyskuussa fasistinen, ulkomaalaisvastainen Aamun koi -puolue murhasi kreikkalaisen muusikon (Pavlos Fissaksen). Sitä ihmiset ihmettelevät pitikö mennä näin pitkälle, ennen kuin puolueen johtaja ja johtoryhmä vangittiin. Näihin kysymyksiin täällä ihmiset kyselevät vastauksia, Aamun vieras Arto Penttinen sanoo. Tiistaiaamun juontaa Jorma Ikäheimo.

Tänään filosofian tohtori Pertti Nurminen keskustelee työväenaatteesta, sen organisoitumisesta ja punapääomasta. Erityisen omaperäiseksi Nurmisen tutkimuksen tekee se, että hän samalla kirjoittaa eräänlaista mikrohistoriaa, koska hän käy myrskyisän vuosisadan alun tapahtumat läpi isovanhempiensa, Julius Nurmisen ja Anna Haverisen kautta. Molemmat toimivat agitaattoreina ja toimittajina, mutta kenties Anna Haverinen oli astetta ravoisampi ja joutui myös kamppailemaan naisena alallaan -- tie, jota hän jatkoi vahvasti eduskuntatyöskentelyssään. Julius Nurminen puolestaan sairastui ja kuoli Tammisaaren vankileirillä 1918.

Ex tempore -jakso, jossa haetaan omaa näkökulmaa erilaisiin aiheisiin. Tapaamista ei edellisen jakson jälkeen järjestetty, joten luvassa on luovaa kaaosta aiheiden osalta. Uutisia Selainmaailman muutokset Opera vaihtaa WebKitiin Jonka jälkeen Google forkkaa WebKitin (nimeltä Blink) Blink rendering engine for chromium Chromium.org/blink VentureBeat: Google forks Webkit to give the Chrome browser its own rendering engine Engadget: Google’s Blink engine (gently) hints at a more streamlined future for Chrome Ja Opera seuraa perässä Paul Irish: WebKit for Developers Webshaped-tapahtuma Helsingissä lähestyy Webshaped.fi Puhujat Jake Archibald, Google Chrome Jonathan Smiley, ZURB Vitaly Friedman, Smashing Magazine Darrell Stephenson, Soundcloud Holger Bartel , uforepublic Yves Peters, FontFeed Andrew Nesbitt, Forward Pari videota Brad Frost : Death to Bullshit Brad Frost käskee keskittymään sisältöön. Unohtakaa hälinä (mainokset, QR-koodit ym) ja keskittykää sisältöön. Mike Monteiro : Fuck you. Pay me Asiallinen ja kärkevä “puhe” Mike Monteirolta mm. asianajajien tärkeydestä, sopimusasiakirjoista ja muista vaikeista asioista. Erityisen hyvä webbiyrittäjille. Breaking the 1000ms Time to Glass Mobile Barrier Todella mielenkiintoinen pureutuminen siihe, miten webbisivu saadaan nopeaksi. Ei vain mobiilissa vaan ihan yleensä. Läpi käydään mm. se kuinka paljon aikaa menee pelkkään verkkoneuvotteluun puhelimen ja maston välillä. Creative JavaScript in advertising Muita aiheita Media Queries are a Hack by Ian Storm Taylor Ovatko media queryt liian laajoja RWD sivujen tekoon? Tarvitaanko element queryjä? Responsive Nav Viljami Salmisen js-kirjastoriippumaton responsiivinen valikkoplugari Advanced cross-browser flexbox Edellisen podcastin flexbox käytännössä. Saavutettuja etuja (myös demossa) mm. media query -vapaa layout. Haasteena on kolme erilaista syntaksia (ns. vanha, hybridi ja speksin mukainen) Can I Use Frontend Friday Meillä on webbisivut osoitteessa ouluweb.github.io Seuraava miitti on sovittu tiistaille 30.4. Paikkana Business Kitchen, Torikatu 23 (4. krs.), 90100 Oulu Podcastia voi kommentoida Branchissa Sähköpostitse voi lähestyä ouluweb@gmail.com Miitti-ideoita otetaan vastaan Podcast-aiheita ja ideoita otetaan vastaan

Huippu-urheilun doping-käryt ovat olleet jo pitkään esillä. Dos. Mikko Salasuo tuo kuitenkin esiin dopingin toisen puolen, siis tavallisten kuntourheilijoiden käyttämän dopingin. Osoittautuu, että syytä mihinkään paniikkin ei ole, mutta kuntodoping on kuitenkin olemassa oleva seikka, ja se jakaantuu erilaisiin muotoihin. Tyypillisimmillään käydään parin kuukauden doping-jakso, ja sitä seuraa palautumisperiodi. Myös kovan linjan douppaajia löytyi, ja he käyttävät aineita enemmän ja lähes koko ajan. Erityisen tabun muodostavat naiset, jotka käyttävät dopingia. Naisilla epätoivotut sivuoireet ovat rajumpia, ja vaikenemisen muuri on korkea ja paksu.