Podcasts about annalla

Vaurastuminen luo monenlaisia mahdollisuuksia, mutta millaista vastuuta siihen liittyy? Entä miksi perintö herättää ihmisissä ristiriitaisia tuntemuksia, kun taas vaikkapa lottovoitto nähdään hyväksyttävämpänä tapana vaurastua?  Jasminin ja Kaisan vieraana jaksossa on Suomen varakkaimpaan sukuun kuuluva Anna Herlin, joka on luonut itselleen vaikuttavan uran, jonka kautta hän pääsee vaikuttamaan itselleen merkityksellisiin asioihin ja edistämään tärkeitä tavoitteita kestävän tulevaisuuden rakentamisen parissa.   Anna Herlin toimii Tiina ja Antti Herlinin eli TAH-säätiön kehitysjohtajana ja hallituksen jäsenenä, sekä kehitysjohtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja myös sijoitusyhtiö Security Tradingissä. Lisäksi hän toimii Sanoman hallituksessa.    Anna kertoo jaksossa TAH-säätiön toiminnasta ja jakaa, että säätiön taustalla on takaisin maksamisen periaate. Mitä tämä tarkoittaa? Entä millaisia ajatuksia Annalla on siitä, miten yhteiskunnallisella tasolla voitaisiin lähteä rakentamaan kestävämpää elämää planeetan rajoissa?  Vaikka Anna itse tekee vastuullisuuden eteen niin paljon kuin pystyy, hän kertoo rehellisesti kokevansa myös turhautumisen hetkiä, kun tuntuu, etteivät vaikutusmahdollisuudet siitä huolimatta riitä.  Anna ajattelee, että jokaisen yksilön olisi hyvä pohtia, millaista valtaa juuri hänellä on osana muutosta kohti kestävämpää elämää. Samaan aikaan hän ymmärtää täysin eri lähtökohdista tulevia ihmisiä sekä heitä, jotka kokevat vastuullisuuden tematiikan hankalaksi. Miten Anna tasapainoilee kaiken keskellä ja millaisia vinkkejä hän antaa muille?

Ei kyllä kiinnosta, sanoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Kysymys on kuulunut, miten Euroopassa suhtaudutaan Suomen presidentinvaaleihin. Sanna Marin -innostuksen jälkeen on palattu arkeen. Pikku-uutisia lukuun ottamatta Suomen vaaleista ei puhuta. Tulevan presidentin työtä on edustaa Suomea maailmalla. Jennyä kiinnostaa, kuinka hyvin ehdokkaat tuntevat Euroopan ja kenen kanssa he siellä kaveeraavat. Kuka olisi kirjoittanut Alexander Stubbin ystäväkirjaan "BFF", ystäviä ikuisesti? Kenen kanssa Pekka Haavistolla synkkaa parhaiten? Suomen presidentti ei istu EU-pöydissä, mutta hänen odotetaan arvojohtajana ottavan kantaa asenneilmapiiriin. Euroopassa äärilaidat vahvistuvat. Erityisesti laitaoikeiston nousu näkyy mielipidemittauksissa. Miten Suomen uusi presidentti tähän suhtautuu? Annalla on aiheesta monta kysymystä mutta vähän vastauksia. Sen hän tietää, kumpi ehdokkaista todennäköisimmin unohtaisi roolinsa rajoitukset ja puuttuisi EU-politiikkaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miltä tuntuu kun muutostarve menee niin pitkälle, että asialle on pakko tehdä jotain? Kun nykyinen arki ei palvele, on tehtävä rohkeita ratkaisuja. Anna Pietelin, asuntosijoittaja, äiti ja opettaja kertoo kuinka huomasi ettei enää syttynyt ajatuksesta että jatkaisi elämää samoin kuin tähän asti. Virkavapaa mahdollisti uuden kokeilemisen uudessa kaupungissa. Tärkein myönteinen muutosvoimat Annalla oli muuttunut tapa ajatella, oikeat ihmiset ympärillä eli verkoston tuki sekä rohkeus tehdä itselle ja omalle perheelle oikeita ratkaisuja. Omannäköinen elämä tuo toki mukanaan myös turbulenssia, mutta ymmärrys siitä ettei mikään ole lopullista ja asioita voi kokeilla, antoi rauhan keskellä muuttokaaosta.  Puhumme jaksossa Annan muutosmatkasta, siitä miltä tuntui muuttaa lähes koko elämänsä uuteen kaupunkiin ja mitkä asiat tekivät itse muutoksesta helpompaa. Pohdimme myös sitä, miksi ihminen muuttuu. John C. Maxwell on on kertonut että ihmiset muuttuvat neljästä eri syystä.  1. Kun sattuu niin paljon, että on pakko muuttua.  2. Kun on nähnyt tarpeeksi ja inspiroitunut tarpeeksi muutoksesta.  3. Kun oppii tarpeeksi ja tajuaa haluavansa muuttua. Tieto lisää ymmärrystä.  4. Kun vastaanottaa tarpeeksi, jotta kykenee muuttumaan.    Keskustelemme mitkä syyt johtivat annan muutokseen. Annaa voit seurata Instagramissa nimimerkin @annapietelin takaa. 

Jaksossa tiivistämme Harryn ja Dumbledoren keskustelun, joka on oikeastaan koko kirjasarjan idea lyhykäisyydessään. Puhumme kuuntelun jalosta taidosta, ennustuksista ja Rowlingin saamasta kritiikistä. Annalla menee loppujaksosta pata totaalisesti jumiin, mutta minkä takia. Se selviää kuuntelemalla, tervetuloa mukaan!Seuraa meitä Instagramissa @laiturpodcast ja etsi meidät Facebookista nimellä Laituri 9 ja 3/4-podcast.Tuotanto by Terhi ja Anna. Music by Terhi.#suomipodcast #potterpodcast #harrypotter Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Jaksossa vietetään joulua ja päästään joulutanssiaisiin, joista ei draamaa puutu. Annalla riittää ymmärrystä Harrya ja Ronia kohtaan, Terhi taas pohtii, kuinka ennakkoasenteita ravistellaan. Tervetuloa mukaan! Tuotanto by Terhi ja Anna. Music by Terhi.#potterpodcast #suomipodcast See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Jaksossa Anna jakaa kahden perätilavauvansa sektiosynnytyskokemukset. Annan esikoisen synnytys käynnistyi spontaanisti vesien menolla raskausviikolla 36. Koska vauva oli perätilassa, Anna sai päättää synnyttääkö hän alateitse vai sektiolla. Hän päätyi sektiosynnytykseen ja esikoinen syntyi suunnitellulla kiireellisellä sektiolla. Kun hän odotti kuopusta, todettiin jälleen raskausviikolla 35 vauvan olevan perätilassa ja koska Annalla oli jo yksi sektio takana, hän päätyi varaamaan suunnitellun sektion. Niin esikoisella kuin kuopuksellakin oli hengityksen kanssa haasteita ja kumpikin joutui olemaan vastasyntyneiden teholla synnytyksen jälkeen.

Anna Puu kertoo Sadulle haastattelussa, että suru on hänen voimavaransa musiikinteossa. Hän itkee ja liikuttuu helposti, eikä pelkää myöntää sitä. Haastattelussa keskustellaan myös siitä, kuinka Annan perhe suhtautui naisen julkisuuteen ja mitä Anna joutui kieltämään äitinsä tekemästä. Millaiset perhesuhteet Annalla on? Millä tavoin hän suhtautuu muusikon tuloihin? Entäs osaatko arvata, mikä on suomalaisartistin märkä päiväuni? Kuuntele nyt!

Anna jakaa jaksossa ennenaikaisesti syntyneen vauvansa synnytystarinan. Annalla on monirakkulaiset munasarjat ja hän olikin elänyt vuosia diagnoosin kanssa ennen kuin hän kihlattunsa kanssa päätti yrittää lasta. Yllätyksesi raskautuminen tapahtui heti ensimmäisestä kierrosta. Annan isoveli oli syntynyt 80-luvulla raskausviikolla 30+ ja kuollut päivän ikäisenä. Tämä tieto väritti Annan raskautta, varsinkin kun hänellä alkoi ennakoivat supistukset jo ensimmäisellä kolmanneksella. Synnytys käynnistyi raskausviikolla 32+, mutta vuodelevon ja lääkityksen ansiosta raskaus jatkui viikolle 35 asti, kunnes synnytys lopulta käynnistettiin. Käynnistetty synnytys oli nopea ja kokemus kokonaisuutena raskas. Vauva joutui olemaan tehohoidossa bilirubiinien ja syömisongelmien takia, ja Anna kulki kotiuduttuaan sairaalan ja kodin väliä päivittäin. Anna sai lopulta vauvan kotiin kymmenen päivän ikäisenä.

Sadun Sunnuntaivieraana laulaja Anna Eriksson. Minkälaisia mietteitä Annalla on elokuvaurasta? Entäpä millaisia tunteita Annalla on isoissa kaupungeissa asumista kohtaan? Mitä tulevaisuuden suunnitelmia musiikkiuran kannalta Annalla on?

Tällä viikolla Perho & Pääskysaari ovat suurten kysymysten äärellä, kun he miettivät, mikä merkitys ilmiöillä ja buumeilla on meille ja maapallolle. Jaksossa mainitaan ainakin karppaus, zumba, konmaritus, crossfit, lihaton lokakuu ja suuret voi-sodat sekä kuullaan samalla tunnustuksia vaatteista ja tavaroista. Annalla on ollut KoMaKo, johon liittyi suolan ripottelua lattialle. Jenni puolestaan kertoo lihattomasta lokakuustaan.

Suomalainen Anna pyörittää Kairossa yksityistä päiväkotia. Hän pyrkii työssään hyödyntämään suomalaisia tapoja kasvattaa lapsia. Annalla on ikuinen ikävä synnyinmaahansa - Egyptissä pienokaisten lapsuus keskeytyy aivan liian pian.

A couple of weeks back, GoodTrash Media tackled the deadCenter 2016 film festival and closed out our coverage with a roundtable interview with the cast and crew of the Oklahoma Feature award winner Electric Nostalgia. It was a really great chat that brought interesting insight of the culture the producers created on the set. Unfortunately due to scheduling conflicts, one of the film's stars, Lauren Analla, was unable make it to the festival, but that didn't stop us from grabbing a word! Lauren worked on several Oklahoma features including Army of Frankensteins, The Posthuman Project, and Rudderless before moving to Los Angeles where she is currently working on Dark Hours: Roxanna amongst other projects. In this deadCenter follow up conversation, Alex and I talk to Lauren about the casting process and her experience preparing for dual roles in Electric Nostalgia. Lauren Analla. She talks about developing the character, some of her on set experiences and talks a little bit more about some her projects coming down the pipeline. *Spoiler* One of them is a really interesting project produced by James Franco.  We closed out the discussion by talking about the shift in Oklahoma filmmaking and the thing that set Electric Nostalgia apart from other sets. Tune In!

Mitä vanhempi on valmis tekemään lapsensa puolesta? Empimättä sekuntiakaan suurin osa vastaa "Ihan mitä vain". Jos vain jotenkin lastaan voi auttaa, vanhempi venyy ja taipuu. Eikä läheskään kaikilta edes kysytä, mitä olisit valmis tekemään. Sitä vaan tekee kun on pakko ja yleensä arki rullaa eteenpäin, vaikkei elämä olekaan sellaista, miksi sen kuvitteli. Erityislapsen vanhempi on ritari ilman haarniskaa kahlatessaan byrokratiasuossa ja pykäläviidakossa. Kaikki kotona -lähetys puhui erityislapsista ja heidän vanhemmistaan. Vieraina Leijonaemot -yhdistyksestä Merja Rukko ja Kai Laitinen. Merja Rukolla on kolme lasta, heistä tytär Anna on ollut paljon julkisuudessa. Hänet tunnetaan nuorena, joka koruillaan kerää rahaa Lastenklinikalle. - Anna sairastui syöpään vuonna 2008 ja on onnekkaasti syövästä selvinnyt. Annalla on 8-vuotias näkövammainen pikkuveli. Keskimmäinen lapsi on "vain tavallinen teini". Merja Rukko toteaa, että jokaiselta vanhemmalta löytyy se sitkeys ja voima puolustaa oman lapsen oikeuksia, kun sellaiseen tilanteeseen joutuu. Siinä ei muita vaihtoehtoja silloin ole tarjolla. Jokainen venyy hämmästyttäviin suorituksiin, ihan vain rakkaudesta omaan lapseensa. - Kun lapsi sairastuu vakavasti, koko perheen elämä mullistuu. Ensin tulee shokkivaihe, sitten sopetuminen tulee tietyllä kaavalla. Tasoittumisvaiheen aikana erityisyydestä tulee tavallista. En edes voi kuvitella, millaista meidän perheen normaali arki olisi, ilman omaa "näkkäripoikaamme". Kai Laitisella on kaksi lasta, 7-vuotias Jessica ja erityisen ihana kuusi vuotta täyttävä Joonatan, joka potee jonkinasteista mikrodeleetiota, ja on kehityksessä jäljessä, 3-vuotiaan tasolla. -Joonatanin sairaus on hyvin harvinainen ja meillä ei ole paljoakaan taustatietoa sairaudesta, joten elämme päivän kerrallaan. Vuoden alussa saimme tietoomme toisen henkilön Suomessa, jolla on sama sairaus, maailmanlaajuisesti heitä on noin 200. Merja Rukko kertoo Leijonaemo -vertaistukiryhmien kokoontuvan kuukausittain monella paikkakunnalla, ympäri Suomea. -Jokainen voi kertoa vertaistukiryhmässä omasta tilanteestaan, juuri sen verran kuin haluaa. Asiat, joista siellä keskustellaan, myös jäävät sinne. Siellä kenenkään ei tarvitse esittää mitään, pitää kulisseja yllä. Kai Laitinen on innoissaan siitä, että Leijona-isillä on myös omia tapaamisia. Näissä tapaamisissa tunteiden näyttäminen on ihan sallittua, itkeminenkin. Saman kokeneet ymmärtävät toisiaan.