Podcasts about vauva

Tornionlaakson teatteri hakkee lisärahotusta valtiolta. Vauva-uintia. Kuukauen prufili Fredrik Hangasjärvi. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Henna tiesi jo lapsena haluavansa äidiksi ja meni nuorena naimisiin. Vuosien lapsettomuuden ja avioliiton kariutumisen jälkeen Henna rakastui mieheen, jonka kanssa yhteys löytyi heti. Henna raskautui nopeasti, 32-vuotiaana. Tuntui ihmeelliseltä ja epätodelliselta olla raskaana kaikkien lapsettomuusvuosien jälkeen. Henna oli aikoinaan päättänyt kieltäytyä rankoista IVF-hoidoista. Raskausaikana Henna löysi Vapaasynnytys Suomi -podcastin ja alkoi haaveilla kotisynnytyksestä, jota mies kuitenkin vastusti. Henna synnytteli esikoistaan kotona rennosti ammeessa, mutta lopulta sairaalaan oli lähdettävä. Kokemus sairaalassa sisälsi paljon turhia puuttumisia ja väkivaltaista kohtelua. Synnytyksessä tuli pahat repeämät, jotka kirurgi korjasi. Sairaalakokemuksen jälkeen Hennalle oli täysin selvää, että sairaalassa synnyttäminen ei ole enää vaihtoehto. Yllätysraskaus vauvavuoden päätteeksi meni kesken, mutta pian sen jälkeen alkoi toivottu uusi raskaus. Henna kuunteli jälleen kaikki Vapaasynnytys Suomi -podcastin jaksot ja oli tällä kertaa valmis kotisynnytykseen. Miehen kanssa todettiin, että jos hän ei pysty olemaan tukena kotona, hänen täytyy olla synnytyksen aikana muualla. Pitkien keskusteluiden ja aiemman kokemuksen myötä mieskin alkoi ymmärtää, että Hennalle oli turvallisempaa synnyttää kotona. Kotilon kanssa jutteleminen sinetöi päätöksen, että he voivat olla synnytyksessä vain perheen kesken. Synnytys käynnistyi siivouspäivänä, ja Henna sai rentoutua synnyttämään luottamuksessa, hengitellen, antaen vauvan ja kehon tehdä työn. Vauva syntyi kerralla ammeeseen yhdellä supistuksella. Mies ja esikoinen pääsivät ihmeissään toteamaan vauvan syntyneen. Kokemus oli hienoin ikinä, samaan aikaa niin luonnollinen ja tavallinen. Kaikki meni täydellisesti. Henna sai olla yksin omassa synnytyskuplassaan. Uusia repeämiä ei tullut. Jaksossa keskustelemme myös: kivuliaat ja säännölliset supistukset viikolla 34, ennenaikaisen synnytyksen pelko imetyspettymys esikoisen kohdalla, Henna pumppasi kaikki maidot ensimmäisen vuoden korjaava imetyskokemus kuopuksen kanssa sekä kielijänteen operointi Kiitos ihana Henna tarinasi jakamisesta. Podcastin tunnusbiisi Meri sisälläni, Jutta Halmetoja. *** Seuraa Instagramissa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@vapaasynnytyssuomi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ *** Liity ainutlaatuiseen naisten yhteisöön osoitteessa ⁠www.vapaasynnytyssuomi.fi⁠ Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake nettisivuilla www.vapaasynnytyssuomi.fi.

Tänään podcastissa vieraana ihana Senni! Tutustuimme järjestämässäni Vapaasynnytys Suomi -perhekahvilassa kolme vuotta sitten, Senni liittyi myös Vapaasynnytys Suomi -yhteisöön. Senni oli aina haaveillut äitiydestä, mutta ensimmäinen raskaus oli yllätys. Senni vietti vapaata nuoren naisen elämää Euroopassa pakettiautolla matkustellen. Raskauden keskeytys kävi mielessä, mutta Senni ei halunnut eikä kyennyt päättämään toisen ihmisen elämästä. Vauva sai tulla, vaikka tie äidiksi ei ollut sellainen kuin Senni oli kuvitellut. Senni palasi Suomeen. Senni tutki myös kotisynnytystä vaihtoehtona, mutta ajatteli kätilöiden palkkaamisen olevan liian kallista. Vapaasynnytyksestä Senni ei ollut vielä tietoinen. Sairaalassa kohdalle sattui ikävä, kylmä ja kovakourainen kätilö, eikä kokemus ollut hyvä. Kotona äitiys tuntui luonnolliselta ja imettäminen oli ihanaa.  Seuraavan raskauden alussa Senni oli jo tietoinen vapaasynnytyksestä ja ajatteli, että niin hän haluaa synnyttää. Kun tilanne konkretisoitui uuden raskauden myötä, Senni halusi perehtyä ja valmistautua hyvin. Oli selvää, että sairaalassa Senni ei halunnut enää synnyttää. Senni pohti myös kotikätilöä, mutta se ei tuntunut omalta jutulta. Senni ja hänen miehensä ottivat synnytyksen omiin käsiinsä ja kysyivät kaikki kysymykset, he valmistautuivat huolella. Päätökseen sitouduttiin rohkeasti ja siitä oli varma olo. Esikoisen haluttiin olevan kotona synnytyksen aikana ja hänen seurakseen ja lisäkäsiksi löytyi ihana doula.  Synnytys käynnistyi yöllä ja Senni sai olla avautumisvaiheen täysin omassa kuplassa ja kotipesässä. Doula tuli sopivasti paikalle juuri ennen esikoisen heräämistä, kun Senni alkoi kaivata miehensä tukea. Vauva syntyi yllättävän nopeasti pää ja toinen käsivarsi edellä, ilman ponnistamista. Napanuora poltettiin poikki kynttilöillä. Oli ihana pesiä omassa kodissa. Kaikki sujui ihanan luonnollisesti ja itsestään. Piti vain antaa sen tapahtua, omalla painollaan. Kiitos ihana Senni tarinasi jakamisesta. Podcastin tunnusbiisi Meri sisälläni, Jutta Halmetoja. *** Seuraa Instagramissa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@vapaasynnytyssuomi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ *** Liity ainutlaatuiseen naisten yhteisöön osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Lähetä synnytystarinasi sähköpostilla osoitteeseen info@vapaasynnytyssuomi.fi.

Kirsi-Marja alkoi odottaa esikoistaan 21-vuotiaana ja luonnollinen synnytys kiinnosti jo tuolloin. Neljä ensimmäistä lasta syntyivät sairaalassa. Synnytykset sujuivat hyvin, enemmän päänvaivaa tuottivat kaikki kieltäytymiset erilaista toimenpiteistä. Jokaiseen synnytykseen Kirsi-Marja valmistautui vähän edellistä paremmin.  Neljännen lapsen kohdalla Kirsi-Marja perheineen asui jo Utsjoella, pohjoisessa kaukana sairaalasta, mutta vauva käytiin synnyttämässä toisella paikkakunnalla, jossa sairaala oli lähellä. Viidennessä synnytyksessä oli tarkoitus toimia samalla tavalla, mutta jokin suunnitelmissa vastusti. Muita ratkaisuja ei kuitenkaan ollut näköpiirissä.  Raskauden loppupuolella Kirsi-Marja löysi Vapaasynnytys Suomi -podcastin ja hänelle avautui ihan uusi maailma. Vauvan voisi synnyttää kotona ilman kätilöä! Niin kauas sairaalasta ei mitenkään voisi saada kätilöä kotisynnytykseen. Kirsi-Marja teki alitajuisen päätöksen vapaasynnytyksestä jo ensimmäistä podcast-jaksoa kuunnellessaan. Asian selkiytyessä alkoi iso henkinen myllytys ja Kirsi-Marjaa pelotti tehdä päätös vapaasynnyttämisestä, pelotti myös liittyä Vapaasynnytys Suomi -yhteisöön, koska se tarkoittaisi yhä isompaa askelta kohti haluamaansa vapaasynnytystä. Kirsi-Marja meni unelmiensa synnytystä kohti peloista huolimatta ja pikkuhiljaa päätös vahvistui. Kirsi-Marja alkoi valmistautua synnytykseen huolella ja käsitteli pintaan nousevia pelkoja, erityisesti kuolemanpelkoa hyvin syvällisesti.  Synnytys käynnistyi 43. viikon alussa. Vauva syntyi kaikessa rauhassa ammeeseen, pää syntyi kalvopussissa ja loput kehosta muutamia minuutteja myöhemmin. Hetki oli euforinen! Sisarukset ja tueksi tullut ystävä pääsivät ihastelemaan ja ihmettelemään uutukaista vauvaa, nuorimmat sisarukset eivät olleet hoksanneet synnytystä ollenkaan. Oli ihanaa synnyttää joulukauden tunnelmassa. Seuraavana aamuna syötiin syntymäjuhlan kakkua. Elämän pyhyys tiivistyi hetken hippuseen. Koko perhe oli kotona ja uusi vauva oli syntynyt maailmaan. Post-partum -aika oli kuin yö ja päivä verrattuna edellisiin kokemuksiin. Vauva pysyi äidin iholla ja ruoka tuotiin sänkyyn. Perhe oli omassa kuplassaan kaamosajassa ja Kirsi-Marja vauvan kanssa vielä omassa kuplassaan sen sisällä. Vapaasynnytys Suomi -yhteisöstä löytyneiden ihanien ystävien kanssa sai jakaa herkkiä tunnelmia. Jälkikäteen päätös tuntui luontevalta ja selvältä. "Totta kai tämän kuului mennä näin." -Kirsi-Marja ajatteli. Pitkä matka sairaalaan ei ole este synnyttää kotona. Valinta laittaa kohtaamaan syvimmät pelot päätyyn asti. Kiitos ihana Kirsi-Marja⁠ tarinasi jakamisesta. Podcastin tunnusbiisi Meri sisälläni, Jutta Halmetoja. *** Seuraa Instagramissa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠@vapaasynnytyssuomi⁠⁠⁠⁠⁠⁠ *** Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Ota yhteyttä vapaamuotoisella viestillä sähköpostiin info@vapaasynnytyssuomi.fi. Liity ainutlaatuiseen naisten yhteisöön osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi

Johanna haaveili lapsena sekä eläinlääkärin ammatista että suurperheen äitiydestä maatilalla. Rakastuessaan miehensä kanssa palaset loksahtivat kohdilleen ja perheen perustaminen sai alkaa.  Suhtautuminen synnyttämiseen oli luonnollisen luottavainen ja tältä pohjalta Johanna lähti ensimmäiseen synnytykseensä. Kokemus oli positiivinen, mutta Johanna olisi kaivannut enemmän tietoa ja tukea. Synnytyskokemukset sairaalassa olivat ihan hyviä, kunnes viidennen synnytyksen aika koitti. Viides eli viimeinen synnytyskokemus sairaalassa oli kauhea. Sisätutkimukset tehtiin kovakouraisesti ja kohtelu oli muutenkin väkivaltaista. Johanna ajatteli, että sairaalassa ei kerta kaikkiaan voi synnyttää. Toimenpiteitä tehtiin kielloista huolimatta. Synnytyksen jälkeen Johanna totesi sairaalassa, ettei enää koskaan aio synnyttää siellä, loput lapset saavat syntyä kotona.  Kuudennessa raskaudessa Johanna kuuli ensimmäistä kertaa vapaasynnytyksestä ja tiesi, että se on hänen polkunsa. Ensimmäinen vapaasynnytys meni hienosti! Vauvalla oli napanuora kaksi kertaa kaulan ympärillä, Johanna kiepautti sen pois. Johannan mukaan hyvä synnytyskokemus tuntui niin ihanan tavalliselta ja normaalilta, että sen melkein unohti, kun taas traumaattiset kokemukset ovat pitäneet otteessaan koko vauva-ajan.  Seitsemäs vauva sai syntyä hyvin rakkaudellisessa, rauhallisessa ja lempeässä tilassa Johannan ollessa kahdestaan miehensä kanssa. Vauva avasi silmänsä heti ja näytti hämmästyneeltä. Sisarukset kutsuttiin ihmettelemään vauvaa. Tuota ihanaa hetkeä Johanna ei koskaan unohda.  Jaksossa Johanna jakaa avoimesti ikävistä lastensuojelu-uhkailuista vain kotisynnytysten ja tutkimuksista kieltäytymisten takia. Toivomme, että keskustelu hälventäisi turhaa lastensuojeluilmoitusten pelkoa. Johannan kokemukset lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa ovat pelkästään positiivisia. Olemme aina vapaita tekemään omat päätöksemme, uhkailusta ja painostuksesta huolimatta.

Jälleen hikoillaan kopissa kun puidaan viikon ajankohtaiset uutiset, kuulumiset, ja tällä kertaa Kuka Kysyi? - osiossa puhutaan lapsuutemme kesistä. Johannes meni venäjälle heittelemään kranaatteja ja Tume sen sijaan söi lehtipihvejä kotona kun ei osannut ruokaa laittaa. Nämä ja paljon muita hassuja juttuja tässä sinulle rakas kuulija! Tuhannes - TikTok ⁠⁠⁠  / tuhannes  ⁠⁠⁠ Tuhannes - Instagram ⁠⁠⁠  / tuhannes   Fanipuhelin: 0404416504 (WhatsApp) (0:00) Intro, lähinnä puhutaan pyöräilystä (9:55) Tume kohtasi suuren idolinsa (13:23) #Tuhannes brainrot leviää (14:41) Espoon kiusaaminen (17:57) Uutinen: Kirkkoihin pääsymaksu (20:45) Uutinen: Lapsi toi puukon ja oluen päiväkotiin (28:13) RANDOM VÄLIOSIO: Lintujen nimet enkuks (29:35) Uutinen: Pernilla Böckerman muutti hiustyyliään (30:25) Uutinen: Anna Abreu julkaisi kesäisen kuvan (33:08) Uusi hauska tiktok trendi: Aura (35:25) Milleniaalit vs Gen Z (38:54) Toinen hauska tiktok trendi: Vauva (39:50) KUKA KYSY? Meidän kesät (40:10) Tumen kotirotta-go-with-the-flow-kesä (41:08) Johannes oli myös kotirotta (42:10) Johannes gaslightasi ystävät mukaan kiertämään Baltiaa (43:17) Bamse-klubi-fomo (43:53) Tume vietti lapsuuden kesät mökillä (pakosta) (44:21) Helmeri Pirinen - fomo (45:30) Tume aloitti YouTuben mökillä (46:09) Johanneksen megazone-fomo (46:53) Johanneksen kesät Karjalassa (48:07) Tumen kokkailutaidot (49:01) Tumen kotiaresti (50:12) Johanneksen lempparijuttu - kesä AINA yllättää! (50:39) Johannes Kanariansaarilla talvea pakoilemassa (52:35) Tumen parhaat lapsuuden kesämuistot - tietokoneella istumista (53:34) Aurinkorasvan tuoksu (54:27) Tästä tulee vaatimaton kesä - kaikki on kallista (54:57) Paras kesäfiilis - yölliset seikkailut, kävely yksin kotiin aamuvarhain (57:39) Tänä kesänä voidaan hyvin (58:31) Tume aloitti jo kesän vieton (unelma-sunnuntai) (59:25) Kesän suorittaminen (1:00:06) Johanneksen kranaattileikit (1:02:51) Ääniviestit! (1:03:47) Ääniviesti #1 (1:04:15) Ääniviesti #2 (1:05:20) Viesti #3 (1:06:18) Ääniviesti #4 (1:08:01) Outro

”Vähän hirvittää avata näitä traumoja, mutta…” Muun muassa nämä sanat kuullaan jaksossa, jossa Metti ja Miklu kuulijoiden toiveesta jakavat syvällisemmin kokemuksiaan heidän esikoisensa vauvavuodesta, mikä oli äärimmäisen raskas ja itkuinen.Mikä oli kaikista haastavinta noina aikoina? Miten uupumus näyttäytyi konkreettisesti heidän arjessaan? Minkälaiset ulkopuolisten kommentit ärsyttivät kaikista eniten ja miksi? Mitä palautumiskeinoja Metti ja Miklu kokeilivat haastavien aikojen keskellä?Jakson ei ole tarkoitus säikäyttää, vaan tarjota vertaistukea huonosti nukkuvien lasten vanhemmille. Muistakaa, että se on vain vaihe!Osallistu keskusteluun instagramissa:@mettiforssell@mikaelforssell9 Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Hekka haaveili jo lapsena äitiydestä ja synnyttämisestä. 21-vuotiaana Hekan ensimmäinen raskaus päättyi keskenmenoon siamilaisista kaksosista, joilla oli yhteinen sydän.  Esikoisen raskaus menetysten jälkeen oli suuri lahja, mutta sitä varjosti pelko uudesta keskenmenosta. Hekka ajatteli, että synnytyksestä täytyy vain selviytyä. Sairaalassa Hekka koki olevansa passiivisessa osassa ja muiden armoilla. Synnytyskokemus sai silti täyden kympin.  Seuraavasta sairaalasynnytyksestä Hekka toivoi luonnollisempaa ja itselleen aktiivisempaa osaa siinä. Toive toteutui. Synnytyskuume kasvoi entisestään.  Hekka kuuli ensimmäistä kertaa koti- ja vapaasynnytyksestä Vapaasynnytys Suomi -podcastin kautta ja ymmärsi, että hän haluaa kokea itsekin kotisynnytyksen. Hekka kuunteli jaksoja uudelleen ja uudelleen parin vuoden ajan, haaveili ja suunnitteli. Podcast mullisti Hekan käsityksen äitiydestä ja synnytyksestä. Hekka ymmärsi, että ihana ja lempeä synnytyskokemus ja yhteys vauvaan ovat elämän tärkeimpiä asioita hänelle. Seuraava synnytys tulisi tapahtumaan kotona. Hekka palkkasi tueksi tutun doulan. Synnytys käynnistyi aamulla ja lapsivesi oli vihertävää. Vauva syntyi kotona nopeasti ammeeseen miehen ja doulan ollessa tukena. Hekka otti vauvan omin käsin vastaan. Yllätykseksi vauva todettiin kotona punnitessa yli 5 kilon painoiseksi. Synnytys tuntui täysin luonnolliselta tapahtumalta ja siinä toteutui kaikki unelmat. Oli ihanaa jäädä vauvan kanssa pesimään omaan sänkyyn tuettuna ja ravittuna. Kiitos Hekka @hekkaleea tarinasi jakamisesta. Podcastin tunnusbiisi Meri sisälläni, Jutta Halmetoja. *** Seuraa Instagramissa ⁠⁠⁠⁠⁠@vapaasynnytyssuomi⁠⁠⁠⁠⁠ *** Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Ota yhteyttä vapaamuotoisella viestillä sähköpostiin info@vapaasynnytyssuomi.fi.

Robert Pattinson on hottisvampyyri, Batman, velho, laulaja ja sarkasmin ystävä. Jakson smash or passissa pureudumme Robert Pattinsonin elämänfilosofiaan, josta löytyy yllättäviä paljastuksia. Robertin sisällä asuu valehteleva peikko, ja Julia on vihainen, kun Robertin rasvalettitarina ei pitänytkään paikkaansa. Robertin rakkaustarinat tarjoilevat meille lörppähuulten katalogin. Kuka lipsautti, että Twilight-elokuvien kuvauksissa tavanneet Kristen Stewart ja Robert ovat yhdessä? Entä kuka puolestaan paljasti vahingossa, että Robert ja laulaja FKA Twigs ovat menneet kihloihin? Meillä on kiistaa siitä, oliko Robilla ja Kristenillä kemiaa vai ei. Juttelemme myös nykyisestä kumppanista, malli Suki Waterhousesta, joka hiljattain julkisti vauvauutisen Old Pattyn kanssa. Mutta mistä Suki järkyttyi hiljattain? Entä milloin Taylor Swift ja Robert ovat tavanneet ja miten tuumaamme heidän tulleen toimeen?

Peppiina oli aina tiennyt haluavansa lapsia, mutta ei synnyttää. 26-vuotiaana Peppiina palasi yhteen entisen poikaystävänsä kanssa, jonka kanssa ei aiemmin voinut seurustella. He halusivat perustaa perheen. Peppiina alkoi pian odottaa vauvaa ja kotisynnytyskin oli vaihtoehtona olemassa, luottamus synnytystä kohtaan oli pikkuhiljaa löytynyt synnytysvideoita katsomalla. Koronarajoitusten tullessa voimaan kuukautta ennen laskettua aikaa Peppiina päätti synnyttää kotona ja palkkasi kaksi kätilöä. Ensisynnytys kotona oli upea kokemus, vauva syntyi ammeeseen omassa olohuoneessa. Valitettavasti synnytyksen jälkeen vastasyntyneen lääkärintarkastuksessa terveydenhuolto veti maton alta aiheettomilla syytöksillään ja luottamus julkiseen terveydenhuoltoon mureni täysin.  Seuraava raskaus oli täysin vapaa neuvolaseurannasta. Peppiina kuunteli vaistoaan ja meni intuitionsa mukaan. Ei ollut tarvetta tutkimuksille, oli ihana vain elää ja nauttia raskaudesta. Peppiina suunnitteli taas kätilön palkkaamista, mutta raskauden loppupuolella päätti synnyttää ilman kätilöä, pitkän ja syvällisen pohdinnan ja asian työstämisen jälkeen. Synnytys oli täydellisen häiriötön, nopea, aivan ihana kokemus. Vauva syntyi napanuora pari kertaa kaulan ympärillä, hartiat tulivat rauhassa ja lopulta Peppiina huomasi, että napanuora oli kietoutuneena kaulan lisäksi vielä tiukoiksi henkseleiksi vauvan ympärille. Loput kehosta syntyi seuraavalla supistuksella, ja Peppiina kieputteli rauhallisesti napanuoran vauvan ympäriltä pois. Vauva oli hetken hiljainen syntymän jälkeen, mutta Peppiina luotti että kaikki on hyvin. Peppiina kommentoi heti, "Aah! Miten söpö!" Peppiina puhalteli vauvaa kasvoihin täydessä luottamuksessa, ja pian vauva virkosi ja alkoi itkemään. Ensimmäiset viikot vauvan kanssa olivat täydellisiä ja ihania, vauva oli seesteinen ja hyvinvoiva. Nykyään taapero on terve ja onnellinen puolitoistavuotias, joka hurmaa kaikki suloisella luonteellaan. Oli selvästi tarkoitettu, että henkselivauva saa syntyä täysin rauhassa ja vain äidin intuition ohjatessa syntymää.  Kiitos ihana Peppiina niin hienon tarinasi jakamisesta

Sandra on viiden lapsen äiti, eikä hän ole koskaan synnyttänyt sairaalassa. Kaksi ensimmäistä synnytystä olivat matkasynnytyksiä, eli vauvat syntyivät ambulanssissa matkalla sairaalaan. Sairaalaan oli matkaa 200 kilometriä. Synnytykset olivat sinänsä ihan hyviä kokemuksia. Toisella kerralla Sandra osasi jo vähän valmistautuakin. Matkasynnytysten myötä Sandra ymmärsi, että pystyy synnyttämään yksin. Kolmannessa raskaudessa Sandra koki neuvolakäynnit turhiksi ja alkoi tosissaan miettiä, missä haluaa synnyttää. Sandra totesi, että vauva saa syntyä kotiin. Kotisynnytys oli ollut haaveena jo aiemmin, mutta nyt vasta Sandra ymmärsi, että voi myös vapaasynnyttää, paikkakunnalle kun ei ollut kotikätilöä saatavilla. Kolmas vauva syntyi kotiin, Sandra oli yksin, kun vauva syntyi. Vauva oli virkeä ja rauhallinen, eikä itkenyt syntymän jälkeen. Isommat lapset haettiin paikalle. Kokemus oli aivan ihana verrattuna ambulanssisynnytyksiin. Neljäs raskaus oli täysin vapaa neuvolaseurannasta. Raskaus oli ihanaa aikaa, kotona isompien lasten kanssa. Jossain vaiheessa raskautta Sandra ja hänen miehensä alkoivat epäillä kaksosraskautta. Vertaistukea saadakseen Sandra liittyi ⁠Vapaasynnytys Suomi -yhteisöön.⁠ Kaksosepäily ei muuttanut vapaasynnytyssuunnitelmia. Ensimmäinen vauva syntyi uskomattoman nopeasti. Sandra ehti tuntea vain muutamia lieviä supistuksia ennen vauvan syntymää. Vauva syntyi täysin itsestään ilman ponnistamista. Toinen vauva syntyi muutamaa supistusta myöhemmin. Kaksoset syntyivät alle tunnissa. Päätös villistä raskaudesta ja vapaasta synnytyksestä oli paras ikinä! Kiitos Sandra uskomattoman tarinasi jakamisesta.   Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja. www.vapaasynnytyssuomi.fi *** Seuraa Instagramissa @vapaasynnytyssuomi *** Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä rakkaudellista naisten yhteisöä. Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi tai ota yhteyttä info@vapaasynnytyssuomi.fi.

Vauvat ovat ihania, mutta miksi perheisiin tulee usein uusia vauvoja, kun vanhat vauvat kasvavat isommiksi? Ehkä samasta syystä, kun sanan vauva kirjoittaa joskus vaiva. Vauvuuden erikoisasiantuntijat Ilkka ja Päivi avaavat suuria vauvamysteereitä – ja Niilo ja Valo arvaavat, kumman tarinat menevät mielikuvituksen puolelle.

Heti raskauden alussa, 21-vuotiaana, Lilla liittyi Vapaasynnytys Suomi -yhteisöön. Lilla oli haaveillut äitiydestä jo pitkään ja tiesi haluavansa äidiksi nuorella iällä. On ollut ihana seurata tämän nuoren naisen matkaa äidiksi. Lilla valitsi villin raskauden ja luotti raskauteen luonnollisena osana elämää, ilman puuttumisia ja tutkimuksia, joista ei kuitenkaan olisi mitään hyötyä vauvalle. Raskaus oli helppo ja ihana ilman minkäänlaisia fyysisiä vaivoja. Kotisynnytys valintana oli selvä alusta asti ja rinnalle kulkemaan löytyi ihana kätilö Johanna Honkanen @midwifejohanna. Podcastin tarinoita kuuntelemalla Lilla sai vahvistusta valintaansa: jos kaikki podcastin naiset ovat pystyneet siihen, minäkin pystyn. Synnytys oli ihana ja yksinkertainen, luonnollinen tapahtuma. Ensi-imetys sujui hienosti, vauva tarttui innolla rintaan. Kaikki vauvan kanssa on ollut helppoa ja ihanaa. Vauva nukkuu yöt äidin kainalossa ja on aina äidin lähellä.  Keskustelemme äitiydestä, vauvan hoidosta, siitä kuinka helppoa ja ihanaa se on kun äiti kytkeytyy omaan vaistoonsa ja saa kuunnella itseään, tietäen täsmälleen mikä on parasta hänelle ja hänen vauvalleen. Vauvan perusolemus on olla tyytyväinen ja iloinen. Ulkopuoliset ohjeet ja neuvot vievät äitejä aina vain kauemmas omasta vaistosta.  Kiitos ihana @lillaanneli tarinan jakamisesta!  Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja. www.vapaasynnytyssuomi.fi *** Seuraa Instagramissa @vapaasynnytyssuomi *** Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä rakkaudellista naisten yhteisöä. Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi tai ota yhteyttä info@vapaasynnytyssuomi.fi.

Elina ehti elää kolmekymppiseksi asti ilman haaveita äitiydestä, kunnes yhtäkkiä hänelle tuli voimakas tunne, että hän haluaa äidiksi. Hedelmöittyminen tapahtui samantien, kun lapsi toivotettiin tervetulleeksi. Elina valmistautui ensimmäiseen synnytykseensä huolellisesti, hankki doulan ja tietoa kotisynnytyksestä, kuitenkin sairaalasynnytytystä suunnitellen. Sairaalasynnytys oli nopea ja hyvä kokemus. Kokemusta varjosti traumaattinen vastasyntyneen erottaminen äidistä viikoksi, väärän hälytyksen vuoksi. Onneksi Elina sai myös korjaavan kokemuksen, ja pohdimmekin jaksossa tärkeää aihetta vastasyntyneen hoito ja äiti-vauvasymbioosin muodostuminen.  Toinen synnytys meni saman kaavan mukaan kuin ensimmäinen, Elina ehti sairaalaan vain hetkeä ennen vauvan syntymää. Kuopuksen vauva-aikana Elina kuuli vapaasynnytyksestä ja ymmärsi heti, että se on hänen valintansa jatkossa. Kolmas raskaus oli villi ilman neuvolaseurantaa tai ultraääntä ja Elina valmistautui vapaasynnytykseen - ei visualisointia tai mielikuvia lopputuloksesta, eläen normaalisti raskauden ollessa luonnollinen osa elämää. Vapaasynnytys Suomi -podcastin kuunteleminen tuki valmistautumista hyvin, tarinat vahvistivat oman polun kulkemista.  Kun synnytystä ei kuulunut viikkojen kuluessa lasketusta ajasta, Elina joutui todella kohtaamaan valintansa, käsittelemään kuolemaa ja luottamaan elämään todeten, että sitä ei voi kontrolloida. Vauva syntyi lopulta melkein kuukausi lasketun ajan jälkeen, viikolla 43+5. Synnytys oli ihmeellinen! Vauva syntyi täysin ponnistamatta, oman sängyn reunaan nojaten, vain miehen todistaessa tapahtumaa.  Löydät Elinan Instagramista @elinaojan Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja. www.vapaasynnytyssuomi.fi *** Seuraa Instagramissa @vapaasynnytyssuomi *** Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä rakkaudellista naisten yhteisöä. Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi tai ota yhteyttä info@vapaasynnytyssuomi.fi.

Helmikuun toisena päivänä Maria synnytti toisen poikansa Ralphin. Helmikuun kuudentena Maria tunsi kotinsa Pohjois-Syyriassa alkavan täristä. Hänestä tuli yksi niistä miljoonista ihmisistä, joiden elämän Kahramanmaran maanjäristys tulisi muuttamaan. https://opendoors.fi/aiti-ja-vastasyntynyt-vauva-maanjaristyksessa-marian-tarina-syyriasta/  

Kun Australiassa asuva suomalainen Ida sai yllättäen tietää olevansa raskaana, ajatus synnytyksestä pelotti, mutta etsiessään tietoa Ida löysi Vapaasynnytys Suomi -podcastin ja yhteisön. Ystävien ja ympäriltä tulevan tuen kannustamana Ida alkoi haaveilla kotisynnytyksestä, ja kävi raskaudenseurannassa yksityisellä kätilöklinikalla. Raskausmyrkytysepäilyistä huolimatta Ida jatkoi kotisynnytyssuunnitelmia. Ida asui teltassa raskausaikana, onneksi täydellinen koti löytyi viikkoa ennen laskettua aikaa. Heti kun Ida sai paikat kuntoon uudessa kodissa, vauva päätti syntyä. Idan sisko tuli Suomesta tueksi synnytykseen ja vauva-aikaan. Synnytyksen lopussa iski pelko, että vauva on jumissa. Silloin Idan valitsemista tukijoukoista oli korvaamaton apu. Supistukset loppuivat täysin yli puoleksi tunniksi - täydellinen lepohetki. Tauko tuli juuri ennen syntymää, ja kaikki pysyivät luottamuksessa. Lopulta Ida ei ponnistanut itse ollenkaan, vaan keho alkoi työntää vauvaa ulos. Vauva syntyi kasvot edellä. Tämä tarina olisi voinut mennä sairaalassa hyvin eri tavalla. Synnytyksen jälkeen oli ihana jäädä nukkumaan takkatulen ääreen, omaan sänkyyn. Olo oli epätodellinen mutta samalla täysin normaali. Ensimmäiset kolme kuukautta Ida imetti sinnikkäästi kireästä kielijänteestä huolimatta. Kun kireä kielijänne todettiin ja operoitiin vauvan ollessa kolme kuukautta, imetys helpotti saman tien ja maito alkoi virrata runsaana. Onneksi Ida ei luovuttanut vaan jatkoi sinnikkäästi ja on saanut täysimettää vauvaansa tähän päivään asti. Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja. www.vapaasynnytyssuomi.fi Instagram @vapaasynnytyssuomi Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä voimanaisten heimoa. Eveliina tarjoaa henkilökohtaista valmennusta naisille. Tutustu ja varaa osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi tai calendly.com/vapaasynnytyssuomi Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi tai ota yhteyttä info@vapaasynnytyssuomi.fi.

Keinokohtu voi tulevaisuudessa antaa pikku­keskosille elintärkeää lisäaikaa kypsymiseen. Sitä ennen on ratkottava isoja eettisiä kysymyksiä. Kasvaako keinokohdussa sikiö vai vauva? Kuka sen elämästä…

Tänään podcastissa vieraana Fanny, suomalais-indonesialaisen perheen äiti ja bloggaaja. Fanny synnytti kaksi ensimmäistä lastaan sairaalassa, mutta totesi toisen synnytyksen jälkeen, että siirtymä sairaalaan oli turha ja häiritsi synnytystä. Seuraava saisi syntyä kotona. Kotisynnytyssuunnitelman ympärillä oli paljon pelkoa lähipiirissä. Neuvolassakin todettiin, että koska alueella ei ole kotiloita, kotisynnytys ei ole mahdollinen. Sattumien kautta Fanny tapasi doulan, jonka kanssa päätti toteuttaa kotisynnytyksen. Fannylla oli vahva luottamus synnytystä kohtaan ja Fanny keskittyi koko raskauden ajan vahvistamaan sitä. Vauva syntyi kaikkien yllätykseksi perätilassa jalat edellä ja synnytys meni hienosti! Fannyn synnytystarina on upea osoitus luottamuksesta naisen kehoa ja synnytystä kohtaan. Fanny toivoi synnytyksen olevan normaali osa arkielämää ja sitä se todellakin oli. Seuraa Fannya @fannyyusufcom Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja. www.vapaasynnytyssuomi.fi Instagram @vapaasynnytyssuomi Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä voimanaisten heimoa. Eveliina tarjoaa henkilökohtaista valmennusta naisille. Tutustu ja varaa osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi tai calendly.com/vapaasynnytyssuomi Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi tai ota yhteyttä info@vapaasynnytyssuomi.fi.

"Vauva oli kuin silkkipaperia. Se tärisi, näytti surulliselta ja oli aivan liian keskeneräinen kyetäkseen edes hengittämään omin avuin." Tämä synnytystarina tuli kolmanneksi Kaksplussan tarinakilpailussa vuonna 2022.

Tänään podcastissa Eve Liljan ihana perhesynnytys! Tutustuimme Even kanssa Vapaasynnytys Suomi -yhteisössä kun olimme raskaana yhtä aikaa, ihan samoilla viikoilla. Eve Lilja tuli ensimmäisen kerran raskaaksi 20-vuotiaana, mutta koki vastustusta äitiyttä kohtaan eikä pitänyt äitiyttä arvokkaana asiana. Eve palasi varhain töihin, mikä harmitti jälkikäteen. Eve synnytti 3 ensimmäistä lastaan sairaalassa ja synnytykset menivät ihan hyvin, mutta kolmannen synnytyksen jälkeen alkoi kypsyä ajatus kotisynnytyksestä. Neljännen raskauden aikana Eve muutti perheineen maalle ja löysi Vapaasynnytys Suomi podcastin sekä yhteisön. Yhteisön myötä Eve sai ympäröidä itsensä naisilla, jotka tukivat ajatusta vapaasynnytyksestä. Parasta valmistautumista oli podcastin kuuntelu! Podcastin tarinat vakuuttivat myös puolison. Vauva syntyi kotona vain miehen läsnäollessa ja vanhempien lasten nukkuessa, molskahti veteen Even ottaessa vauvan omin käsin vastaan. Vapaasynnytys tuntui kaikessa upeudessaan hyvin tavalliselta perhetapahtumalta. Jakson lopussa keskustellaan vielä monia kiinnostavasta ja tärkeästä aiheesta - kuinka luovia syntymätodistuksen ja aiheettoman lastensuojeluilmoituksen kanssa vapaasynnytyksen yhteydessä. Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja. www.vapaasynnytyssuomi.fi Instagram @vapaasynnytyssuomi Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä voimanaisten heimoa. Eveliina tarjoaa henkilökohtaista valmennusta naisille. Tutustu ja varaa osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi tai calendly.com/vapaasynnytyssuomi Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi tai ota yhteyttä info@vapaasynnytyssuomi.fi.

Tänään Vapaasynnytys Suomi -podcastissa Even, podcastin emännän, vapaasynnytystarina. Miltä tuntui synnyttää kotona yksin, vauvan kuoleman ja kiireellisen sektion jälkeen? Se selviää tässä jaksossa. Synnytettyään esikoisensa sairaalassa lääkkeettömästi Eve hurahti täysin synnytyksen maailmaan. Toinen raskaus oli täysin villi (ilman neuvolaseurantaa) ja Eve haaveili vapaasynnytyksestä kotona vain perheen läsnäollessa. Vauva kuitenkin syntyi jo viikolla 31 ja Eve päätyi sairaalaan sektioon. Shokki oli suuri ja vauva menehtyi pian syntymänsä jälkeen vakavasti, synnynnäisesti sairaana. Kun kolmannen raskauden aika koitti, suunnitelmat pysyivät samana, raskaus oli villi ja Eve haaveili vihdoin saavansa kokea unelmiensa vapaasynnytyksen. Raskaus haastoi monin tavoin, eikä ollut aina helppoa pysyä päätöksessä villistä, seuraamattomasta raskaudesta. Synnytys oli lopulta niin nopea, alle 2 tuntia siitä kun Eve heräsi tuntemuksiin yöuniltaan, ettei Eve ehtinyt miettiä mitään, ei sektioarpea eikä sairaalaa. Eve synnytti yksin suihkun lattialla, miehen katsoessa ovensuussa. Isosisko herätettiin vauvan syntymän jälkeen. Kokemus oli uskomattoman upea, tunne omasta terveestä tyttövauvasta sylissä oli sanoinkuvaamaton. Synnytys täytti kaikki unelmat. Jaksossa Eve paljastaa parhaat keinonsa synnytykseen valmistautumiseen - yksi tärkeimmistä oli tämän podcastin tekeminen ja huikeiden naisten synnytystarinoiden kuuleminen! Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja. www.vapaasynnytyssuomi.fi Instagram @vapaasynnytyssuomi Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä voimanaisten heimoa. Eveliina tarjoaa henkilökohtaista valmennusta naisille. Tutustu ja varaa osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi tai calendly.com/vapaasynnytyssuomi Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi tai ota yhteyttä info@vapaasynnytyssuomi.fi.

Pahin mahdollinen skenaario oli lähellä, mutta sitten tapahtuikin odottamaton käänne. Tämä synnytystarina voitti Kaksplussan synnytystarinakilpailun vuonna 2022.

Tässä jaksossa keskustelemme siitä, että mitä se vauva oikeasti sinne kotiin tarvitsee! Kuinka paljon kannattaa ostaa kotiin vauvanvaatteita? Mitkä ovat välttämättömiä hankintoja ja mitkä turhaa rahastusta tai rahanmenoa? Tarvitseeko tuttipulloa ja korviketta jos aikoo täysimettää? Pitääkö pinnasänky olla heti alkuun? Entä kantoreppu ja sitteri? Vauvantarviketaivas on täysin rajaton! Kuuntele tämä jakso jos olet itsekin aivan sekasin mitä sinne kotiin hankkisi. Käymme myös läpi vauvavakuutuksen tarpeellisuutta. Tämä jakso onkin tuotettu yhdessä If vakuutusyhtiön kanssa. Heidän kauttaan saa hankittua hyvin helposti vauvavakuutuksen. Vauvavakuutuksen löydät tästä linkistä. Voit käydä esimerkiksi laskemassa minkä hintaiseksi vauvavakuutus tulisi juuri teille! Jaksossa yhteistyössä Lastenlääkäriasema Pikkujätti ja If vakuutusyhtiö. Kätilön kahvitunnilla keskustellaan rennosti mutta rohkeasti naisen elämänkaaren eri vaiheista: lisääntymisterveydestä, hedelmällisyydestä, lapsettomuudesta, raskaudesta, synnytyksestä ja vanhemmuudesta. Keskustelemme myös seksistä ja seksuaalisuudesta sekä arkaluontoisista asioista ja tabuista. 1.kauden aiheena oli synnytys ja 2. kaudella keskustelimme raskaudesta. Kolmas kausi on aiheesta lapsivuodeaika. Kolmannella kaudella mukana ovat Naisten Aava, Pikkujätti sekä If vakuutusyhtiö. Seuraathan meitä myös instassa nimellä @katilonkahvitunti. Podcastin takana ovat kätilöt Heidi Eloranta ja Ulla Karhu. Podcastin musiikki www.zapsplat.com.

Vauva on syntynyt, mitäs nyt? Aiemmin keskityimme äitiin, nyt on vauvan vuoro. Mitä tapahtuu syntymän jälkeen? Mikä ihmeen adaptaatiovaihe? Mitä asioita vauvasta tutkitaan sairaalassa? Apua, nyt pitää pärjätä kotona ihan yksin! Tässä jaksossa käymme läpi yleisimmät kysymykset ja saat täsmäinfopaketin ensipäivistä selviämiseen! Jakso on tehty yhteistyössä Lasten ja nuorten lääkärikeskus Pikkujätin ja Vakuutusyhtiö IF:n kanssa. Podcastin musiikki zaplast.com.

Idan äitiyden matka alkoi tietoisesta hedelmöittymisestä ja Ida tunsi tyttärensä läsnäolon jo nuorena. Raskaus oli levollista ja intuitiivista aikaa, täysin ilman neuvolaseurantaa. Kätilön @midwifejohanna kanssa tavattiin säännöllisesti ja muuten raskaudenseurantana toimi luonnossa liikkuminen sekä yhteys vauvaan ja omaan sisäiseen viisauteen. Unelmien koti löytyi vähän ennen synnytystä ammeineen kaikkineen ja Ida sai vaipua synnytyskuplaan. Raskaus oli ihanaa aikaa ja sitä tuli ikävä. Vauva syntyi kauniina syyspäivänä kotiammeeseen, ulkona luonnossa tervehtimässä olivat peura lammen rannalla sekä ikkunan edestä lentänyt haikara. Mikä taikamaailma! Jaksossa puhutaan äitiydestä sekä post-partum ajan ja äiti-vauva-symbioosin tärkeästä, unohdetusta merkityksestä, johon jokainen äiti ansaitsee ja saa vaatia kaiken mahdollisen tuen ja avun. Kiitos @idaminea tarinasi jakamisesta. Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja. www.vapaasynnytyssuomi.fi Instagram @vapaasynnytyssuomi Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä voimanaisten heimoa. Eveliina tarjoaa henkilökohtaista valmennusta naisille. Tutustu ja varaa osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi tai calendly.com/vapaasynnytyssuomi Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi tai ota yhteyttä info@vapaasynnytyssuomi.fi.

Tänään podcastissa vieraana Saana ja upea, inspiroiva vapaasynnytystarina. Kahden sairaalasynnytyksen jälkeen, ennen kolmatta raskautta Saana ymmärsi jotain täysin uutta synnytyksestä, se on luonnollinen ja arkinenkin osa elämää. Edelliset sairaalakokemukset eivät tuntuneet enää hyviltä. Pian kolmas lapsi ilmoittikin yllättäen tulostaan. Raskausaikana Saana tutustui Maria Nordinin Free to Heal -menetelmään, löysi @vapaasynnytyssuomi sekä @juurimama tilit ja alkoi kyseenalaistaa kaiken mitä meille on opetettu raskaudesta, synnytyksestä ja äitiydestä. Saana tunsi syvän yhteyden kohdussa kasvavaan vauvaan ja alkoi luoda ja syventää yhteyttä päivittäin. Vauva ilmoitti haluavansa syntyä ammeeseen vain äidin ja isän läsnäollessa. Lopulta kaikki meni juuri niin kuin Saana oli unelmoinut, synnytys oli nopea ja Saana nosti vauvan omin käsin vedestä syliin, isoveljen ja isän ihmetellessä vierellä. Vauva katsoi äitiään rauhallisesti syvälle silmiin. Saana hengitti rennosti läpi koko synnytyksen, kokemus oli helppo ja nautinnollinen. Keho sai toimia juuri oikealla ja luonnollisella tavalla. Tämä tarina tulee varmasti rohkaisemaan jokaista koti- tai vapaasynnytyksestä haaveilevaa. Keskustelemme myös valmennuksen tärkeydestä vapaasynnytykseen valmistautumisessa. Jokainen nainen ansaitsee viisaan naisen tuen matkallaan kohti synnytystä. Seuraa Saanaa @saanarauma Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja. www.vapaasynnytyssuomi.fi Instagram @vapaasynnytyssuomi Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä voimanaisten heimoa! Eveliina tarjoaa henkilökohtaista valmennusta naisille. Tutustu ja varaa osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi tai calendly.com/vapaasynnytyssuomi Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi tai ota yhteyttä info@vapaasynnytyssuomi.fi.

Tänään podcastissa huikeaa suoraa puhetta, ja niin paljon upeita esimerkkejä meille naisille! Ensimmäisen sairaalasynnytyksen jälkeen Päivi päätti, ettei palaa enää sairaalaan synnyttämään. Kipinä kotisynnytykseen oli olemassa jo ennen ensimmäistä raskautta, mutta Päivi ajatteli, ettei siihen ole resursseja. Toisen raskauden kohdalla Päivi kuitenkin päätti synnyttää kotona. Edellisen synnytyksen verenvuodon ja pitkän välimatkan vuoksi sairaalaan, yksikään kotikätilö ei suostunut tulemaan Päivin synnytykseen. Päiville se oli tärkeä merkki siitä, että on parempi synnyttää yksin. Vapaasynnytys oli upea kokemus. Kohtu työnsi vauvan ulos. Hetki ennen vauvan syntymää tuli ajatus, että vauva kuolee. Vauva syntyi ja hetki oli ihmeellinen! Hetken pyhyys hiljensi kaiken. Oli taivaallista mennä synnytyksen jälkeen omaan sänkyyn, omiin lakanoihin. Siskojen ja ystävien auttaessa ympärillä. Vanha välilihan leikkausarpi repesi synnytyksessä, ja Päivi antoi sen parantua itsestään, luonnollisesti. Päivi teki @marianordin.freetoheal harjoituksia sekä haavan että kehon paranemiseen synnytyksen jälkeen. Koska sairaala ei suostunut kirjoittamaan syntymätodistusta, Päivi ilmoitti lapsen syntymästä itse suoraan maistraattiin soittamalla. Vapaasynnytyksen jälkeen Päivi alkoi harjoittaa tietoista rakastelua & hedelmöittymistä, ja kolmas raskaus sai alkunsa erätulilla (!!!). Viikkojen edetessä, verenvuodon ja kipujen myötä raskaus ilmeni kohdun ulkoiseksi ja Päivi leikattiin. Leikkauksen jälkeen Päivi ymmärsi täysin mikä on leikkauksen ja synnytyksen ero. Leikkaus ei ole synnytys. Kohdunulkoinen raskaus opetti paljon ja näytti sen, ettei sairaalaa tarvitse pelätä, vaan sieltä voi tarvittaessa hakea apua, vaikkei siellä haluakaan synnyttää. Vauva tuli linjaamaan Päivin elämää ja fokusoimaan totuuteen ja elämään rakkaudessa, tekemään täysin sitä mitä sydän sanoo. Seuraava raskaus tulee olemaan villi

Tänään vieraana neljän lapsen äiti, upea Kiia. Kolmannen sairaalasynnytyksen jälkeen Kiia totesi, että jonkun on nyt muututtava. Neljännen raskauden kohdalla alkoi tuntua jo tietoiselta virheeltä palata sairaalaan, joten oli alettava työstämään ajatusta kotisynnytyksestä. Kiia otti yhteyttä kotiloihin ja sai juuri oikean tuen. Isoin oivallus oli se, että voi tehdä juuri niin kuin itse haluaa. Halu synnyttää kotona on tärkeä ja koko rahan arvoinen kokemus. Saan tarjota itselleni tämän. En saa tätä raskautta ja synnytystä koskaan takaisin ja sekä minä että vauva ansaitaan paras mahdollinen kokemus. Päätös kotisynnytyksestä heijastui koko elämään, naiseuteen ja äitiyteen. Me saadaan sallia itsellemme just se mitä me halutaan ja myös pyytää ja vastaanottaa apua. Kotisynnytykseen valmistautuminen omassa kodissa oli ihanaa. Kun synnytys alkoi hitaasti, epätoivo meinasi aluksi iskeä, mutta lopulta Kiia otti aaltoja vastaan eläimellisesti kontaten, täysin antautuen tilaansa. Ääni oli kuin karhuemolla, mutta keho työnsi vauvan ulos, ilman että itse tarvi tehdä mitään. Synnyttäminen ei ollut mitään hiljaista hengittelyä vaan hyvin villiä ja alkukantaista karjuntaa. Vauva syöksähti veteen. Tunne oli epäuskoinen, minä tein sen!!! Lue Kiian upea kirjoitus kotisynnytyksestä Instagramissa @kiiakakko Podcastin tunnusbiisi Jutta Halmetoja. www.vapaasynnytyssuomi.fi Instagram @vapaasynnytyssuomi Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä voimanaisten heimoa! Eveliina tarjoaa henkilökohtaista valmennusta naisille. Tutustu ja varaa osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi tai calendly.com/vapaasynnytyssuomi Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi tai ota yhteyttä info@vapaasynnytyssuomi.fi.

Artsin työkaveri, Syke, kertoo kokemuksistaan pienen vauvan isänä. Miten seksi onnistuu raskausaikana? Milloin mies tietää olevansa valmis isäksi?

Vihdoin raskaus on edennyt viimeiselle kolmannekselle! Viimeisestä raskauskolmanneksesta puhutaan kun raskausviikkoja on kasassa 28. Vauva saavuttaa elinkelpoisuuden, mitä hänen elimistössään tapahtuu? Äidin mieli ja keho alkavat kypsymään kovaa vauhtia raskauteen, mitä kaikkia muutoksia äidin kehossa tapahtuu? Normaalia on myös, että synnytys pyörii nyt yhä enemmän ja enemmän mielessä. Tule kuuntelemaan lisää! Kätilön kahvitunnilla keskustellaan rennosti mutta rohkeasti naisen elämänkaaren eri vaiheista: lisääntymisterveydestä, hedelmällisyydestä, lapsettomuudesta, raskaudesta, synnytyksestä ja vanhemmuudesta. Keskustelemme myös seksistä ja seksuaalisuudesta sekä arkaluontoisista asioista ja tabuista. Ensimmäisen kauden aiheena oli synnytys ja tällä toisella kaudella keskustelemme raskaudesta. Toisen kauden kanssamme tekee yhteistyössä Lääkärikeskus Aava, Naisten Aava. Seuraathan meitä Instagramissa ja Facebookissa nimellä @katilonkahvitunti. Voit myös jättää meille kysymyksiä ja viestejä! Podcastin takana ovat kätilöt Heidi Eloranta ja Ulla Karhu. Podcastin musiikki www.zapsplat.com

Tässä jaksossa Jennyn kotisynnytystarina traumaattisen, mutta opettavaisen sairaalasynnytyskokemuksen jälkeen. Keskustelemme myös kotisynnytyksen jälkeisestä ajasta ja siihen liittyvistä paperitöistä etenkin, jos ei halua mennä sairaalaan ollenkaan. Nuori Jenny synnytti esikoisensa sairaalassa 17-vuotiaana. Sairaalasynnytys oli karvas pettymys, mutta tarpeellinen kokemus, jotta Jenny oppi, mitä jatkossa haluaa ja ei halua. Toisessa raskaudessa yhteys vauvaan löytyi heti ja oli todella vahva jo ennen raskautta. Ennen positiivista testiä Jenny tiesi jo olevansa raskaana. Ensimmäisen ja toisen raskauden kohdalla oli suuri ero; Jenny tiesi kuka on, ja luotti siihen, että pystyy synnyttämään kotona. Jenny päätti, ettei halua synnytykseen mukaan ketään, jota ei ole itse kutsunut, ei yhtäkään tuntematonta ihmistä. Ei puuttumisia, vaan vapaata liikettä ja oman kehon kuuntelua. Synnytystiimiin valikoitui doula & kätilö, ihana parivaljakko, joiden kanssa löytyi heti yhteys. Kun synnytyksen aika koitti, se eteni niin nopeasti, että kumpikaan ei ehtinyt paikalle. Jenny sai tuntea synnytyksen valtavan voiman, keho teki kaiken työn Jennyn puolesta, ennen kuin hän ehti edes kunnolla ymmärtää, että synnytys on käynnissä. Yhteys vauvaan oli täysin erilainen verrattuna ensimmäiseen synnytykseen. Palava rakkaus syttyi heti syntymän jälkeen. Syntymä oli puhdasta onnea koko perheelle. www.vapaasynnytyssuomi.fi Instagram @vapaasynnytyssuomi Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä voimanaisten heimoa! Eveliina tarjoaa 1:1 henkilökohtaista valmennusta naisille. Tutustu ja varaa osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi sekä calendly.com/vapaasynnytyssuomi Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi

Jaksossa keskustellaan milloin on lapsen aika ja mitä kannattaa ottaa huomioon suunnitellessa perheen ja työn yhdustämistä. Entä millaista on Jasminin arki kahden vaippaikäisen kanssa ja kuinka lapsen sairaus vaikuttaa Natan perheen tuloihin.

Tässä jaksossa Mariannen koskettava tarina ja keskustelua elämästä enkelivauvan kanssa. Mariannen esikoinen syntyi sairaalassa, silloin kotisynnytys oli vielä salainen haave. Toisessa raskaudessa ultraäänessä havaittiin rakennevikoja ja perhe valmistautui elämään erityislapsen kanssa. Trisomia-seulasta mentiin läpi puhtain paperein. Synnytys käynnistettiin sairaalassa ja päätyi nopeasti hätäsektioon. Vauva oli vakavasti vammainen ja kaksi viikkoa hoidettavana teho-osastolla, kunnes menehtyi. Vauvan kuolemasta toipuminen on iso prosessi ja tässä kohtaa yhtyvät Even ja Mariannen tarinat. Kolmannen raskauden kohdalla Marianne alkoi tosissaan unelmoida kotisynnytyksestä. Välissä oli myös yksi keskenmeno. Parantava kotisynnytys ihanien kätilöiden ja doulien kanssa toteutui. Vauva syntyi ammeeseen, omassa olohuoneessa, miehen ja esikoisen läsnä ollessa, Mariannen ottaessa vauvan omin käsin vastaan. Koko tapahtuma oli erittäin korjaava kokemus koko perheelle. "Oli upeaa tuntea, kuinka keho työnsi vauvan ulos. Piti vain rentoutua ja antaa kohdun tehdä työ." ❤️ www.vapaasynnytyssuomi.fi Instagram @vapaasynnytyssuomi Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä voimanaisten heimoa! Eveliina tarjoaa 1:1 henkilökohtaista valmennusta naisille. Tutustu ja varaa osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi sekä calendly.com/vapaasynnytyssuomi Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi

Vauva, lapsi, koululainen, nuori aikuinen… ihmisen elinkaaren vaiheet ovat helposti tunnistettavissa. Mutta mitkä ovat arkkitehtuuritoiminnon elinkaaren vaiheet?

Miten voi saada näin monta aihetta 30 minuuttiin? Vauva, tärkeä korjaus edelliseen jaksoon, Washington, Jodel-äppi, Michelle Obaman kirja, yöhoitaja, töihin paluu korona-aikana, Seaspiracy-dokumentti, kalansyöminen, vegaanius, pelko sanoa mielipiteensä+cancel culture sekä muutama muu asia käydään läpi.

Tällä viikolla on jälleen aika vastailla teidän kysymyksiin, aiheena meidän mamma- & baby-life! Pohditaan mikä on ollut tähänastisen äitiyden taipaleella kaikista ihaninta ja roihahtiko rakkaus vauvoja kohtaan heti? Mitä puolestaan kaivataan entisestä elämästä ennen vauvoja? Puhutaan myös äidin rooliin liittyvistä paineista ja odotuksista ja siitä miten kiintymyssuhde vauvaa kohtaan on kehittynyt. Entä oltaisiinko jo valmiita baby nr. 2? Kaikkeen tähän löydät vastauksen tästä jaksosta! Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Liberon kanssa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Koko raskautensa ajan Helena valmistautui henkisesti synnyttämään yksin, mutta lopulta paikalle ehti ystävä, ja doula vielä synnytyksen jälkeen. "Mun keho osaa tehdä tän ja naisen keho on luotu synnyttämiseen. Ei siinä ole mitään vierasta tai outoa.", Helena kuvaa kauniisti. Lyhyen ja intensiivisen kotisynnytyksen päätteeksi Helenan vauva syöksyi veteen ja Helena otti vauvansa omin käsin vastaan. Vauva syntyi spontaanilla fetal ejection reflexillä, ponnistamatta. Tässä jaksossa kuulemme myös mikä on Lotus-vauva. Jaksossa mainittu kirja Lotus-synnytyksestä: Placenta - The Forgotten Chakra, Robin Lim Michel Odent: Luonnonmukainen synnytys www.vapaasynnytyssuomi.fi Instagram @vapaasynnytyssuomi Janoatko sinäkin naisten yhteisöä, jossa tulet kuulluksi ja ymmärretyksi, täysin omana itsenäsi? Tervetuloa Vapaasynnytys Suomi -nettiyhteisöön tietoisille naisille. Liity mukaan osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi/yhteiso. Olemme kiitollisia, kun juuri sinä haluat tulla osaksi tätä voimanaisten heimoa! Eveliina tarjoaa 1:1 henkilökohtaista valmennusta naisille. Tutustu ja varaa osoitteessa vapaasynnytyssuomi.fi sekä calendly.com/vapaasynnytyssuomi Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake osoitteessa www.vapaasynnytyssuomi.fi

Viikon naistenpäivän kunniaksi keskustellaan vanhempien välisestä tasa-arvosta lapsiarjen keskellä sekä päästellään vähän höyryjä ulos. Miten lapsiarkeen voi valmistautua etukäteen, vai voiko siihen? Miksi isän osallistuminen lapsen hoitoon ei vieläkään tunnu olevan peruskauraa, vaan kehuja kaipaava uroteko? Mitä on default-vanhemmuus? Lopussa annetaan myös vinkkejä uudenlaiseen arkeen, ja nyt olisikin korkea aika laittaa myös miehet kuuntelemaan Nonsensea! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Jaksossa Karon aviopuoliso Paavo kertoo heidän esikoisensa syntymästä omasta näkökulmastaan. Paavo tuki puolisoaan raskausaikana ja ajatteli todennäköisyyksiä pelkojen iskiessä päälle. Hän koki, että kiintymyssuhde vauvaan alkoi kunnolla kehittymään vasta syntymän jälkeen. Kun puoliso valmistautui aktiivisesti synnytykseen, myös Paavo valmistautui rinnalla. Synnytyksen käynnistyminen spontaanisti 37+1 oli kuitenkin yllätys ja hänen kokemuksensa oli, ettei hän ollutkaan vielä valmis siihen. Synnytys käynnistyi vesienmenolla päiväsaikaan, jonka jälkeen Paavo oli puolisonsa kanssa kotona noin yhdentoista tunnin latenssivaiheen ajan. Alkuyöstä supistukset tihenivät ja napakoituivat, ja Paavo auttoi supistuksissa esimerkiksi selän akupisteitä painamalla. Puoliltaöin he siirtyivät sairaalaan. Synnytys oli hyvin käynnissä ja avautumista oli tapahtunut jo 3 senttiin asti. Reilun tunnin päästä supistukset olivat niin voimakkaita, että oli aika ottaa epiduraali. Synnytys etenikin tosi nopeasti ja kolmen aikaan he pääsivät jo ponnistamaan. Ponnistusvaihe ei kuitenkaan edennyt, sillä vauva oli avotarjonnassa ja syntyi lopulta imukuppiavusteisesti. Vauva lähti heti synnyttyään heti vastasyntyneiden teho-osastolle ja Paavo lähti mukaan. Vajaa tunti syntymän jälkeen vauva pääsi äidin rinnalle. Jakso on nauhoitettu noin vuosi esikoisen syntymän jälkeen.

Eka viikot ja kuukaudet takana beibien kanssa. Miten vauva-arki on lähtenyt liikkeelle alun epävarmuuksien jälkeen? Mikä on yllättänyt ja mitkä ovat olleet pahimpia vaiheita? Entä mitä ihanaa ollaan koettu ja mitkä on meidän mielestä parhaita juttuja uudessa arjessa? Käydään vähän läpi myös tulevaa ja lausutaan ääneen varovaiset toiveet tälle vuodelle. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Anni kertoo jaksossa esikoisensa suunnitellusta sektiosynnytyksestä. Anni oli ajatellut jo ennen raskautumista, että sektiosynnytys saattaisi olla hänen tapansa synnyttää. Hänellä oli toimenpidepelko, joka liittyi kumpaankin synnytystapaan. Anni toivoi, että synnytys olisi vauvalle turvallinen, hänelle turvallinen ja että synnytys olisi hallittu. Raskauden puolivälissä Anni tapasi pelkopolilla synnytyslääkärin, jonka kanssa keskusteli aiheesta. Hän sanoi rehellisesti, että kumpikaan synnytystapa ei tunnu hyvältä, jolloin lääkäri ehdotti takarajasektiota. Jos synnytys käynnistyisi spontaanisti ja vauva olisi optimaalisessa tarjonnassa, hän voisi synnyttää alateitse. Mutta hän ei haluaisi käynnistystä ja jos vauva ei syntyisi tiettyyn aikaan mennessä, niin hän menisi suoraan sektioon. Aurinkoisena toukokuisena aamuna 40+0 Anni käveli miehensä kanssa Espoon sairaalalle, ilmoittautuminen oli klo 7.00. Hän sai valmistautua hetken rauhassa, mutta yhdeksän aikaan tulikin tieto, että hän on päivän ensimmäinen sektio. Hänet valmisteltiin leikkaukseen ja hän sanoi leikkaavalle lääkärille, että haluaisi sulavat tikit. Lääkäri totesi, että oli ajatellut laittavansa toisenlaiset, mutta hän laittaa sulavat. Annilla oli myös oma synnytyspelkokätilö paikalla ja hän sai tukea, kun toimenpiteet alkoivat jännittää. Valmisteluissa kesti tunti, jonka jälkeen mies sai tulla leikkaussaliin. Kun vauva syntyi, lääkäri totesi, että iso poika syntyi. Vauvan apgar-pisteet olivat 9-9-10 ja anni sai hänet heti rinnalle. Vauva syntyi 9.36 ja leikkaus päättyi 11.17. Koska Annia ommeltiin niin kauan, hänen puudutteensa alkoi heikentyä. Hän ei tuntenut kipua, mutta hän tunsi jotain. Hän oli saanut niin paljon lääkitystä, että hän otti pienet torkut ja mies lähti vauvan kanssa heräämöön. He olivat sairaalassa kolme päivää.

Hannan ensimmäinen raskaus meni kesken rv 8, mutta ei ehtinyt tulla kuukautisia välissä, kun hän oli uudelleen raskaana. Hannalla alkoi rv 4 tosi vaikea raskauspahoinvointi ja hänellä todettiin myöhemmin hypermeesis, joka jatkui rv 22 saakka. Kun Hanna selvisi pahoinvoinnista, hänellä todettiin raskausdiabetes ja nopeasti alkoivat myös voimakkaat liitoskivut sekä harjoitussupistukset. Hän jäi rv 31 sairaslomalle vaivojen takia. Hanna kävi raskausjoogassa, joka sisälsi myös synnytysvalmennuksen. Hannan ystävä lähti pariskunnan doulaksi synnytykseen. Hannan verenpaineet olivat olleet korkeat jo pidemmän aikaan, ja rv 37 todettiin, että hänellä on raskausmyrkytysoireita. 39+2 Hanna sai neuvolasta lähetteen, että käynnistettäisiinkö synnytys raskausmyrkytyksen takia. Lääkäri totesikin, että istukassa on alkavat virtaushäiriöt ja synnytys käynnistetään heti. Hannalle laitettiin ballongi, joka aiheutti samantien supistuksia niin kauan kunnes se putosi pois neljän tunnin päästä. Supistukset loppuivat, jonka jälkeen puhkaistiin kalvot ja Hanna alkoi supistella kahden minuutin välein napakasti. Hanna sai epiduraalin illalla, joka helpotti heti. Hanna oli suunnitellut liikkuvansa ja olevansa pystyasennoissa, mutta lopulta hänen oli helpoin olla sängyssä. Vauvan sydänäänet eivät kuuluneet kunnolla kontallaan, joten hän oli paljon puoli-istuvassa asennossa ja kyljellään pähkinäpallon kanssa. Aamuyöllä neljän aikaan Hannalle alkoi tulla paineen tunnetta ja hän aloitti harjoittelemaan ponnistusta. Hän ponnisti vajaan tunnin, ja vauvan sydänäänet alkoivat laskemaan ja hänelle tehtiin episiotomia synnytyksen jouduttamiseksi. Vauva ei alkanut hengittämään, joten hänet vietiin nopeasti virvoitukseen. Hanna jäi kumppaninsa ja doulan kanssa saliin tietämättä, selviääkö heidän vauva. Saliin jäi myös paikalle tullut kätilö, joka ei osannut tukea millään tavalla tilanteessa. Lisäksi Hannan istukka ei irronnut, joka aiheutti paljon verenvuotoa ja huolta. Kätilön avustuksella istukka syntyi yhdellä supistuksella. Vauva alkoi hengittämään itse 15 minuutin jälkeen ja hänet tuotiin vanhemmilleen. Ensimmäiset päivät sairaalla meni hyvin, mutta sitten vauva alkoi saada nykimiskohtauksia, joka herätti kysymyksen, onko vauva saanut hapenpuutteen takia ongelmia. Vauva oli teholla tarkkailussa yön yli, onneksi nyintä olikin hyvälaatuista lihasnyiäntää.

Paulaa pelotti tosi paljon synnytys, mutta hän alkoi aktiivisesti valmistautua synnytykseen raskauduttuaan ja pääsikin valmistautumisen avulla ihanaan synnytyskuplaan. Paulan synnytys käynnistyi 39+5 supistuksilla yöaikaan. Supistukset olivat siedettäviä, mutta Paula ei voinut nukkua yöllä. Aamulla kuuden aikaan Paula herätti miehensä, joka auttoi Tensin selkään. Päivän aikana supistukset tulivat ja menivät, mutta olivat kestettäviä. Illalla kuuden aikaan supistukset alkoivat tihentymään ja voimistumaan. Kymmenen aikaan Paulan mies soitti sairaalaan, että synnytys on käynnissä. Paula sai ohjeeksi ottaa panadolin ja mennä suihkuun, ja kivut hälvenivät kokonaan. Suihkun jälkeen Paula meni nukkumaan miehensä kanssa, mutta siinä supistukset voimistuivat eivätkä he saaneet nukuttua. Yhden aikaan he siirtyivät sairaalaan, jossa todettiin että hän on sentin auki. He saivat jäädä sairaalaan ja vessassa käydessä Paulalla tuli kova limatulppa, joka säikäytti Paulan. Kolmen aikaan Paula pääsi ammeeseen, mutta amme oli pieni, eikä Paula voinut olla kaipaamassaan etunoja-asennossa, joten hän tuli nopeasti pois ammeesta. Hän oli avautunut 5 scm ja hän otti supistuksissa avuksi ilokaasun. Aamulla kuuden aikaan hän sai epiduraalin, jonka voimin hän sai nukuttua ja hän avautui 8 cm. Toisen annoksen jälkeen huomattiin sisätutkimuksessa, että lapsivesi on vihreää ja kalvot puhkaistiin. Tämän seurauksena lapsi pääsi heti laskeutumaan ja hänen hiuksensa alkoivat näkyä. Paulalla ei ollut selkeää ponnistamisen tarvetta epiduraalin takia, mutta hän ponnisti supistusten mukaan kontallaan.  Vauva syntyi 20 minuutin ponnistusvaiheessa.

101 Aarretta Raamatusta osa 21

Kaisa jakaa jaksossa kaksi sektiosynnytyskokemustaan. Esikoisen aikaan Kaisa ei oikein valmistautunut synnytykseen. Rv 35 todettiin, että vauva on perätilassa eikä kääntöyrityksistä huolimatta kääntynyt. Esikoinen syntyi suunnitellulla sektiolla lasketun ajan tienoilla. Kaisa valmistautui todella paljon kuopuksen synnytykseen ja ajatteli, että vaikka vauva olisi perätilassa, hän haluaisi tehdä kaikkensa käännön suhteen ja synnyttää alateitse. Vauva oli raivotarjonnassa. Kun synnytys käynnistyi 41+2 supistuksilla, Kaisa oli todella onnellinen niistä tuntemuksista, sillä esikoisen aikaan hän ei ollut kokenut yhtään supistusta. Supistukset käynnistyivät illasta eikä Kaisa pystynyt seuraavana yönä nukkumaan. Seuraavana päivänä hänellä oli yliaikaiskontrolli, jossa Kaisa kävi tsekissä, ja todettiin, että hän on 2cm auki. He palasivat kotiin ja supistukset palasivat hivenen voimistuen. Seuraavana yönä Kaisa torkkui supistusten välissä. Kolmantena iltana supistuksia vastaanottaessa Kaisa neuloi sukkia ja he katsoivat puolisonsa kanssa tv-sarjaa, ja Kaisa ajatteli, että kun sukat on valmiit, synnytys voi käynnistyä kunnolla. Ja näin tapahtuikin, vedet menivät illasta tuoden napakat supistukset mukanaan. Vesienmenon jälkeen he lähtivät sairaalalle positiivisen streptokokin takia. Sisätutkimuksessa Kaisa oli edelleen 2cm auki. Kaisa tunsi supistukset ainoastaan vatsan puolella ja häntä alkoi entistä enemmän epäilyttämään vauvan tarjonta. Yöllä Kaisa otti epiduraalin, joka helpotti supistuskipuja ja antoi hänelle lepotauon. Tauon jälkeen todettiin, että hän on 7cm auki ja hän sai toisen annoksen epiduraalia. Kaisalle nousikin kuume ja vauvan sykkeet nousivat, jolloin Kaisa sai lisää antibioottia.  Koska synnytys ei edennyt, lääkäri ultrasi vauvan tarjonnan. Todettiin, että vauva on avosuisessa tarjonnassa ja vauvan painoarvio oli 4,8 kiloa. Lääkäri istui Kaisan viereen sängylle juttelemaan, että mitä tässä kannattaisi tehdä. Kaisa teki hetken mietittyään päätöksen, että mennään sektioon. Vauva painoi syntyessään 4860 grammaa ja oli 54 cm pitkä. Kaisa on käsitellyt paljon kahdesta sektiosta johtuvaa pettymystä ja toimii tällä hetkellä vapaaehtoisdoulana positiivisten sektiokokemusten puolesta.

Vauva on saapunut taloon! Tuore äiti, yksi Suomen menestyneimmistä vaikuttajista ja vastikään oman vaatemerkin perustanut Alexa Dagmar on juuri saanut esikoisensa.Juttelimme Alexan kanssa muutama viikko ennen synnytystä: hän kertoo loppuraskauden tunnelmista (hikeä pukkaa mutta niin myös onnea!), kuvailee millainen äiti haluaa olla, kertoo uransa tärkeimmistä käänteistä ja pohtii miljoonia kuunteluita saaneen Nonsense-podcastinsa yhteiskunnallista merkitystä.Synnytysvalmennuksessa Alexa sai erinomaisen neuvon: muistakaa että olette miehenne kanssa tiimi, ette ole toisianne vastaan. Toivotamme paljon onnea ja rutkasti ruuhkavuosirakkautta teidän tiimille!Laita podi tilaukseen ja seuraa meitä instassa @ruuhkavuosirakkautta.

Kun Elina keskustelivat kumppaninsa kanssa, että vauva saisi  tulla ja Elina jätti hormonaalisen ehkäisyn pois, meni muutama kuukausi ja kuukautisten poisjäännin syytä selvitettäessä verikokeessa huomattiin, että Elina oli raskaana. Elina valmistautui synnytykseen muun muassa doulan kanssa. Raskaus meni melkein kaksi viikkoa lasketun ajan yli, kunnes se alkoi hentoisilla supistuksilla juuri ennen käynnistysaikaa. Käynnistysajalla Elinan kalvot puhkaistiin, että hän voisi synnyttää mahdollisimman lääkkeetömästi. Kalvojen puhkaisusta synnytys lähtikin etenemään vauhdilla. Elina otti supistuksia vastaan kumppaninsa ja doulan kanssa, tensin ja liikkeen avulla. Ennen ponnistusvaihetta Elina otti ilokaasua minimiannoksella. Häntä alkoi ponnistuttaa ennen kuin hän oli täysin auki, ja synnytyksen vaikein hetki Elinalle oli se, kun hän ei saanut vielä ponnistaa. Vauva oli raivotarjonnassa, mutta hänen päänsä oli vinossa, joka olikin syynä pitkälle ponnistusvaiheelle. Kun Elina oli ponnistanut 45 minuuttia, supistukset alkoivat lyhentymään ja kevenemään. Lopulta toinen kätilö auttoi vauvaa syntymään työntäen Elinaa vatsan päältä.

Miten hevosharrastuksen ja arjen pienen vauvan kanssa voisi parhaiten yhdistää? Silja on joutunut pohtimaan asiaa viime aikoina ja avaa tässä jaksossa kokemuksiaan ensimmäisistä ratsastuskerroista synnytyksen jälkeen sekä kertoo, miten hänen tallipäivänsä vauvan kanssa ovat sujuneet.

Paula teki puolisonsa kanssa päätöksen, että vauva saa tulla, ja he olivatkin ensimmäisestä kierrosta raskaana. Noin viikkoa ennen varsinaista synnytyksen käynnistymistä Paula kävi synnärillä lapsivesitestissä, kun tuntui, että vedet ehkä menevät. Kyseessä oli kuitenkin väärä hälytys, ja kun synnytys käynnistyi osittaisella lapsivesienmenolla, Paulan olikin hankala uskoa, että tihkuva neste olisi lapsivettä. Koska Paulalla oli tulehdusriskiä, synnytystä käynnistettiin cytotecilla, joka käynnisti supistukset hyvin. Illalla Paula siirtyi saliin, jossa hän sai kivunlievitykseksi epiduraalin, jonka avulla hän sai levättyä. Kun Paula oli täysin auki, kätilö sanoi, että hän voi alkaa pikkuhiljaa ponnistella kumppaninsa kanssa, kun kätilö juoksi kiireisenä muiden synnytyssalien väliä. Intensiivinen ja pelottavakin ponnistusvaihe kesti lopulta reilut pari tuntia, kunnes vauva syntyi napanuora kahdesti kaulan ympärillä. Vauva lähti teholle virvoitteluun ja tokenikin nopeasti.    Paula ja puolisonsa eivät yrittäneet toista lasta, kun vauva ilmoitti tulostaan, kun esikoinen oli vuoden. Kun raskaus tuli yllättäen, se oli aika kova pala Paulalle. Mutta alun pureskelun jälkeen, hän toivotti syli auki vauvan tervetulleeksi. Synnytys käynnistyi 39+5 kevyiden supisteluiden jälkeen vesienmenolla. Vesistä alkoi napakat supistukset ja tunnin päästä Paula oli jo kävellyt synnärille. Koska esikoisen synnytys oli kestänyt, Paula suhtautui pitkään niin, että tässäkin synnytyksessä kestää. Synnytys etenikin nopeasti, Paulaa alkoi ponnistuttaa ja hän joutui hetken jännittämään, ehtiikö puolisonsa lapsen syntymään. Ehti onneksi. Kohtu ei meinannut supistua synnytyksen jälkeen, vaan sitä jouduttiin painamaan lukuisia kertoja. Jaksossa Paula kertoo myös vauva-aikaväsymyksestään.

Pia ihanasti hurahti synnytykseen valmistautumiseen, vaikka synnytys oli aluksi tuntunut pelottavalta ajatukselta. Hän kävi raskausjoogassa, kumppanin kanssa synnytysvalmennuksessa, muutamalla verkkokurssilla, raskausajan vesijoogakurssilla ja keskusteli ystäviensä kanssa hyvistä synnytyskokemuksista. Pian synnytys käynnistyi viikkoa ennen laskettuaikaa lapsivesien menolla aamuyöstä. Hänen pettymyksekseen pienet menkkamaiset jomottelut loppuivat puolen päivän aikaan. Kaksitoista tuntia vesien menosta Pia kävi sairaalassa tarkastuksessa, että kaikki on kunnossa ja he palasivat vielä kotiin. Pia otti panadolia ja saikin nukuttua, kunnes aamu neljältä hän heräsi supistuksiin. Pia ajoi puolisonsa kanssa aamukahdeksan ruuhkassa sairaalaan, kun supistukset alkoivat olla napakoita. Hän pääsi toivomuksensa mukaan ammeeseen, jossa oleilikin miltei koko päivän. Illasta Pia oli täysin auki, mutta vauva ei ollut laskeutunut, joten ponnistamisen tarvetta ei tullut. Puolitoista tuntia ennen kuin vauva syntyi, hän oli kysynyt, voisiko kätilö auttaa häntä imukupilla. Vauva syntyi lopulta imukupilla käsi poskella.

Heidi voi alkuraskauden todella huonosti eikä hän voinut oikein edes poistua kotoaan pahoinvoinnin takia. Raskausviikolla 19 hänellä tuli ensimmäinen iso verinen vuoto ja hän oli jo varma, että raskaus on mennyt kesken. Vuodon syyksi paljastui kuitenkin iso hematooma ja vauva pysyi mukana. Siitä alkoi kuitenkin melkein viiden kuukauden vuodelepo, sillä vuodot jatkuivat ja lisäksi kivuliaat ennakoivat supistukset alkoivat. Rakenneultrassa ei saatu näkyviin kolmen suonen kuvaa, ja tarkemmassa ultrassa todettiin, että vauvalta puuttuu kokonaan keuhkovaltimo. Lisäksi vauvalla todettiin kampurajalka. Kun todettiin kaksi näin isoa rakennepoikkeavuutta, pidettiin todennäköisenä, että lisäksi vauvalla on muutakin vaikeavammaisuutta. Heille annettiin ymmärtää, että voi olla todennäköistä etteivät he koskaan pääsisi raskauden loppuun asti. Raskaus kuitenkin jatkui, mutta päällä oli koko ajan uhka, että jos vauva syntyisi ennenaikaisesti, hän joutuisi heti saattohoitoon, sillä sydänvika oli niin vakava. Raskaus eteni täysiaikaiseksi ja synnytys käynnistyi spontaanisti vesienmenolla. Koska vauva ei ollut vielä laskeutunut ja kiinnittynyt, Heidi lähti ambulanssilla Naistenklinikalle. Vesienmenosta meni noin viisi tuntia, kun vauva syntyi. Vauva lähti suoraan teho-osastolle käymättä Heidin rinnalla. Heidin piti lähteä leikkaussaliin istukan käsinirrotukseen, ja hän pelkäsi näkeekö hän ikinä vauvaansa elävänä saati selviääkö itse hengissä. Heidi näki vauvansa ensimmäistä kertaa teho-osastolla yhdeksän tuntia syntymän jälkeen. Vauvalle tehtiin ensimmäinen iso avosydänleikkaus, kun hän oli viiden vuorokauden ikäinen. Heidi sai pahan kohtutulehduksen noin viikkoa synnytyksen jälkeen. Vauva pääsi kotiin noin kuukauden ikäisenä. Heidi on perustanut Facebookiin Erityisen vauvan odotus -ryhmän, jonka tarkoitus on vertaistuellinen. Heidi pitää Uuden elämän selviytymisblogia. Heidin nettisivut löytyvät osoitteessa www.heidif.fi.

Karoliina teki positiivisen raskaustestin pari päivää sen jälkeen, kun oli saapunut opiskelukaupunkiinsa Brysseliin suorittamaan toista maisterivuotta. Raskausaikana Karoliina valmistautui aktiivisesti muun muassa raskausjoogassa. Hän oli osittain myös suomalaisen neuvolajärjestelmän asiakkaana, mutta suurin osa raskausseurannasta tehtiin Brysselissä. Synnytys käynnistyi yöaikaan pikkuhiljaa ensin limatulpalla ja kevyillä supistuksilla, ja seuraavana päivänä kunnolla supistuksilla. Puolen yön aikaan supistukset alkoivat olla niin napakoita, että Karoliina lähti uberilla puolisonsa kanssa synnytyssairaalaan. Toiveensa mukaisesti Karoliina pääsi kodinomaiselle luomusynnytysosastolle, jonka synnytyssaleissa ei ollut esimerkiksi monitoreita. Karoliina pääsi ammeeseen, jossa synnytys etenikin jouhevasti. 7-8 sentin kohdalla hänelle tuli kova ponnistamisen tarve, jota hän joutui estämään läähättämällä. Noin yhdeksässä sentissä avautuminen otti tauon, kun kohdunkaulan kieleke oli vauvan pään edessä. He kokeilivat erilaisia asentoja, homeopaattisia lääkkeitä, rentoutusta ja kumppanin kanssa sängyllä makoilua, mutta avautuminen ei edennyt. Lopulta Karoliina päätyi palaamaan normaalille osastolle, jossa hän sai epiduraalin. Kun hän oli kymmenen senttiä auki, hänen piti alkaa ponnistamaan, mutta hän ei tuntenut ponnistamisen tarvetta eikä ponnistusta. Karoliinan toinen jalka oli kokonaan puutunut epiduraalin vaikutuksesta, joten hän joutui makaamaan sängyllä. Vauva syntyi lopulta kahden tunnin ponnistusvaiheen jälkeen imukupilla. Istukan irtoamisessa oli ongelmia, ja lopulta Karoliina joutui leikkaussaliin istukan käsin irrotukseen. Karoliina sai käsitellä synnytyskokemusta tuoreeltaan myös sairaalapsykologin kanssa.

Mikä avuksi jos oma tyyli hukassa lasten saannin jälkeen tai tyyli on jämähtänyt aikaan ennen lapsia? Raskausaika monesti hieman muuttaa fyysistä kehoa ja oma identiteetti saattaa myös muuttua äitiyden myötä. Vauva-arjessa omasta ulkonäöstä huolehtiminen on saattanut myös jäädä hyvinkin vähälle huomiolle. Miten lähteä etsimään omaa tyyliä äitiysloman/hoitovapaan jälkeen? Kuka minä nykyisin olen? Millaisesta tyylistä / vaatteista pidän? Miten nämä asiat voi tunnistaa? Miten korostaa vaatteilla kehon parhaita puolia? Pukeutumis- ja meikkivinkkejä antavat Ulla Hirvas ja Henna Vierimaa HUMU Makers tiimistä. Lue lisää Humu Makersin palveluista https://www.humumakers.fi/

Raskaana oleva, varjelethan synnytyskuplaasi ja mietit tarkkaan, onko tämä jakso juuri sinua varten tällä hetkellä. Kun esikoinen oli vuoden, huomasivat Nina ja hänen kumppaninsa, että toivottu kuopus oli tulossa. Niskapoimu-ultrassa todettiin, että sikiöllä ei ollut kaikki kunnossa. Sikiön vatsanpeitteet eivät olleet sulkeutuneet, mutta ultraaja totesi, että ne voivat sulkeutua myös myöhemmin. Nina meni puolisonsa kanssa sikiötutkimusyksikön perinnöllisyyslääkärille raskausviikolla 15, jolloin vauvalle diagnosoitiin omfaloseele sekä napatyrä. Heillä oli keskustelu kirurgin kanssa raskausviikolla 16 ja helpotus: näillä diagnooseilla ⅔ vauvasta selviytyy. Raskausviikon 22 sydänultrassa he saivat myös hyviä uutisia, sydän on rakenteellisesti kunnossa! Samana päivänä heillä oli kuitenkin kontrolliultra sikiötutkimusyksikköön, jossa huomattiin, että kohtuvauvalla ei ole välttämättä peräaukkoa. Kirurgi lohdutti kuitenkin tässäkin asiassa kertomalla, että sellainen voidaan tehdä kirurgisesti. Noin raskausviikolla 30 Nina sai kuulla, että kookkaan omfaloseelen takia vauva tulee syntymään sektiolla. Raskausviikolla 35+3 Nina huomasi, ettei ollut tuntenut vauvan liikkeitä ja valmistautui jo kohtukuolemauutisiin. Vauvan sykkeet olivat kuitenkin kunnossa, mutta liikkeitä ei tullut. Muutaman tunnin seurannan jälkeen päädyttiin kiireelliseen sektioon. Vauva lähti sektiosalista suoraan Lastenklinikan teho-osastolle niin että Nina näki hänestä vain vilauksen. Vauva ei ollut hengittänyt itse ensimmäiseen kymmeneen minuuttiin ja ensimmäiset hetket olivat olleet kriittiset. Valton tila parani jo hivenen kolmantena päivänä, mutta viidentenä elinpäivänä se romahti. Vanhemmat ehtivät pitää Valtolle ristiäiset, jonka jälkeen siirryttiin saattohoitoon. Valto kuoli vanhempiensa syliin viiden vuorokauden ikäisenä.

Tässä jaksossa jatketaan juttelua raha aiheesta ja pureudutaan tarkemmin budjetin tekemiseen. Katri kertoo omasta budjetista ja miten löysi oman tavan budjetoida. Kenelle suositellaan budjetointia? Mitä mieltä ollaan luottokorteista?

Veera teki positiivisen raskaustestin 18-vuotiaana lukion terveydenhoitajalla. Raskausviikolla 29 neuvolassa todettiin, että Veeralla on korkea verenpaine ja proteiinit kolmella plussalla. Hän lähti samantien äitiyspolille ja olikin osastolla synnytykseen saakka. Koska Veeralla oli vielä todella normaali olo, tuntui hänestä oudolta, että hän joutui olemaan sairaalassa. Raskausmyrkytysoireet löivät yli rv 34+0. Lopulta Veeralle alkoi nousta kouristuskohtaus, hänellä oli jatkuva pääkipu, vannemainen kipu vatsalla sekä näköhäiriöitä. Kohtausta kuitenkin saatiin lykättyä magnesiumilla ja seuraavana aamuna vauva syntyi kiireellisellä sektiolla.  Sektion jälkeen Veeran paineet kohosivat edelleen ja hän joutui olemaan pidempään serurannassa. Vauva painoi syntyessään 1900g ja olikin ensimmäiset päivät vastasyntyneiden teholla, jonka jälkeen pari viikkoa lastenosastolla. Kun Veera raskautui uudelleen ja sai kuulla odottavansa kaksosia, hän tiesi, että raskaudessa oli kaksinkertainen riski sairastua. raskausmyrkytykseen. Verenpaineet alkoivat nousta jo rv 16, ja rv 30 hän joutui viikoksi osastolle seurantaan. Veera oli vielä kotona, kun rv 33 hänellä alkoi ajoittaiset näköhäiriöt ja vapinat. Tällä kertaa hän sai raskausmyrkytysdiagnoosin vasta päivää ennen kuin kaksoset syntyivät sektiolla. Kaksoset syntyivät koronarajoitusten aikaan, joten Veeran puoliso ei päässyt sektiosaliin mukaan. Veera sai kuitenkin korjaavan sektiokokemuksen. 

Esikoisen synnytys kesti melkein kaksi vuorokautta, kunnes Laura ponnisti hänet 14 minuutissa sektion uhka päällä. Hän raskautui kuopuksesta, kun esikoinen oli vuoden. Kuopus oli perätilassa raskausviikolta 28 asti. Laura kävi käännösyrityksessä rv 37, mutta vauva ei kääntynyt. Lääkäri myös kysyi Lauran halukkuutta sektioon, mutta hän halusi synnyttää alateitse. Toisin kuin esikoisen kohdalla, synnytyksen käynnistyminen ei mennytkään yliajalle, vaan se käynnistyi rv 38 lapsivesien menolla. Perätilan takia he lähtivät samantien sairaalaan. Supistukset eivät kuitenkaan alkaneet, joten Laura meni yöksi käynnistysosastolle. Säännölliset supistukset alkoivat kahden aikaan yöllä. Aamulla Lauran puoliso tuli paikalle ja he siirtyivät synnytyssaliin. Iltapäivästä Laura sai epiduraalin, että saattoi levätä pari tuntia. Kun supistukset palasivat, kätilö teki sisätutkimuksen ja totesi vauva nousseen jälleen ylemmäs. Tämän takia Laura joutui olemaan sängyssä eikä saanut nousta edes pissalle. Omat supistukset loppuivat, joten niitä vauhditettiin oksitosiinilla ja oloa helpotettiin epiduraalilla. Kahdeksan jälkeen Lauralle tuli selkeä ponnistuksen tarve. Vauva syntyikin nopeasti ponnistuvaiheen alettua.

Tässä jaksossa keskustellaan lapsien hankkimisesta. Tämä on meidän ennätys pitkä jakso, jossa Katri tykittää kysymyksiä oikein urakalla. Haluatko lapsia?  Mistä tietää kun lapsiluku on täynnä? Milloin on oikea aika lasten hankinnalle?

Tässä Havaintoja parisuhteessa -podcastin jaksossa Sami Minkkinen saa vieraakseen Kun sanat riittävät -runosivustoa pitävän Hanna Katajarinteen. Jaksossa Sami …

Miten perheenlisäykseen tulisi varautua? Pitääkö vauva huomioida kodin sisustuksessa? Entä mitä kotiin kannattaa hankkia ennen synnärille lähtöä? Tässä Bo Living -podcastin jaksossa Saija Palinin ja Ronny Roslöfin vieraana on Tuplakääk-podcastin host ja Musla-sivustolta tuttu Kirsikka Simberg.

Nonsense spills the juice again – Alexa ei olekaan ainoa joka on raskaana, vaan myös Linda saa vauvan! Nonsense-vauvat saapuvat maailmaan loppuvuodesta noin kolmen viikon laskettujen aikojen erolla ja tässä jaksossa puhutaan enemmän Lindan ensifiiliksistä, siitä miten ilouutiset kerrottiin Stevelle ja millaisia cravingseja tulevilla mamoilla on ollut. 2020 bring it on! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Pulla on niin sanotusti uunissa, mutta kumman uunissa? Jaksossa upotaan pehmeään vauvakuplaan ja keskustellaan muun muassa siitä, miten raskaus selvisi, miten siitä kerrottiin läheisille ja miten ensimmäiset raskauskuukaudet ovat menneet? Karanteenibaby is the real thing now! Jakso toteutettu kaupallisessa yhteistyössä 7th Generationin kanssa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Päivi jakaa jaksossa kolmannen synnytyskokemuksensa. Päivin ensimmäisessä synnytyksessä oli ollut mukana äiti, toisessa ystävä ja kolmannessa koulutettu vapaaehtoisdoula. Jokaisessa raskaudessa Päivillä on ollut ruokavaliohoitoinen raskausdiabetes ja aiemmat vauvat olivat painaneet syntyessään alle neljä kiloa. Kun kolmannen raskaus oli täysiaikainen, Päiville ehdotettiin synnytyksen käynnistystä isokokoisuuden vuoksi, mutta Päivi ei halunnut sitä. Synnytys käynnistyi noin viikko ennen laskettua aikaa ja Päivi ponnisti vauvan ilman naarmua. Yllätys oli suuri, kun vauvan syntymäpaino olikin 4 600 grammaa. Päivi toipui synnytyksestä fyysisesti hyvin. Vauvalla todettiin synnynnäinen sydänvika parin päivän ikäisenä ja Päivi joutui olemaan vauvan kanssa sen takia sairaalassa pidempään. Sydänvika todettiin lopulta vaarattomaksi. Päivi imetti keskimmäistä lasta läpi raskauden, hänellä nousikin maito poikkeuksellisen hyvin kolmannen synnyttyä ja hän jatkoi imetystä tandemina vielä reilut puoli vuotta.

Millaista ratsastaminen on raskaana ja miten vauvan kanssa tallille meneminen onnistuu? Siljalle on tulossa vauva, joten keskustelemme siitä, miten raskaus vaikuttaa hevosteluun ja ratsastukseen.

Anna jakaa jaksossa ennenaikaisesti syntyneen vauvansa synnytystarinan. Annalla on monirakkulaiset munasarjat ja hän olikin elänyt vuosia diagnoosin kanssa ennen kuin hän kihlattunsa kanssa päätti yrittää lasta. Yllätyksesi raskautuminen tapahtui heti ensimmäisestä kierrosta. Annan isoveli oli syntynyt 80-luvulla raskausviikolla 30+ ja kuollut päivän ikäisenä. Tämä tieto väritti Annan raskautta, varsinkin kun hänellä alkoi ennakoivat supistukset jo ensimmäisellä kolmanneksella. Synnytys käynnistyi raskausviikolla 32+, mutta vuodelevon ja lääkityksen ansiosta raskaus jatkui viikolle 35 asti, kunnes synnytys lopulta käynnistettiin. Käynnistetty synnytys oli nopea ja kokemus kokonaisuutena raskas. Vauva joutui olemaan tehohoidossa bilirubiinien ja syömisongelmien takia, ja Anna kulki kotiuduttuaan sairaalan ja kodin väliä päivittäin. Anna sai lopulta vauvan kotiin kymmenen päivän ikäisenä.

Anna-Kaijaa pelotti synnyttäminen jo ennen raskautumista. Raskauden kuluessa hän alkoi aktiivisesti valmistautumaan synnytykseen ja rakentamaan luottamusta omaan kehoonsa ja itseensä synnyttäjänä. Tässä prosessissa oli apuna myös doula. Synnytys käynnistyi spontaanisti 40+3, Anna-Kaija oli kotona rauhassa latenssivaiheen ja siirtyi sairaalalle, kun synnytys oli hyvin käynnissä. Vauva oli avotarjonnassa ja syntyi lopulta imukuppiavusteisesti.

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miten yrittäjä varautuu vanhempainvapaaseen, ja kurkistetaan Excelistä mitä vauva kustantaa. Vieraana Nata Salmela. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Synnytys, portti elämään. Naisasiamiehet pohtivat synnytyksen saloja. Jussi ei tiedä, miten syntyi vai tietääkö? Synnytys myös sattuu ilmeisen paljon. #auts

Raskaus on ihanaa aikaa vai onko? Naisasiamiehet lähtevät selvittämään raskauden saloja soijan avulla.

Vauva siellä, vauva täällä, vauvoja joka paikassa.Nora on kuulemma raskaana. Mutta se ei ole syy miksi mimmit päätyi aiheesta puhumaan. Vaan te kuulijat toivoitte sitä! Joten, mikä on oikea aika hankkia lapsia? Millainen on hyvä vanhempi? Haluaako Viivi lapsia? Mitä Nora odottaa vauva-ajalta. Lets kuunnellaan mitä mimmit kertoo!

Koodilla "palauduparemmin" saat 50 euroa alennusta Oura-älysormuksesta. Lue lisää Ourasta täältä: https://ouraring.com/partners/Lepopaiva/ Tämä jakso on tehty yhteistyössä Float Kallion (https://www.floatkallio.fi/) kanssa. Jaakon Nordic Business Forum tiivistelmä (mm. Anssi Rantanen, Daniel Pink, Brene Brown). Kysymykset "Oma esikoisemme syntyy ensi talvena. Kiinnostaisi kuulla mietteitä siitä miten yhdistää vauvan kanssa eletty arki ja treenaaminen järkevällä tavalla? Toiveissa olisi, ettei kondis pahasti tippuisi, mikä siis riittää ylläpitäväksi treeniksi? (Taustaa: ”treeninä” on viikossa itsellä ollut 3-4 kertaa Crossfit ja yksi peruskestävyys hölkkä/pyöräily päälle. Eli määrittelisin itseni perus-crossfittaajaksi, jolla on myös semi kuormittava työ)." "Nyt kun suomifutishuuma on em-kisapaikan myötä kovimmillaan niin olisi tällainen jalkapalloaiheinen kysymys :) Te kun olette pitkän linjan ammattilaisia erilaisissa valmennustehtävissä niin osaisittekohan kertoa, että mitä kannattaisi lähteä opiskelemaan kun olen tässä jo jonkun aikaa haaveillut ainakin osittaisesta alanvaihdosta liikunta-alalle? Erityisesti jalkapallojunioreiden fysiikkavalmennus kiinnostaisi. Opiskeluvaihtoehtoja tuntuu olevan niin paljon etten oikein tiedä mistä lähtisin liikenteeseen kun tarjolla on amk:n liikunnanohjaajakoulutus, fysioterapiaopinnot, vierumäen liikunnanohjauskurssit, PT-kurssit, jne. Voisiko esim. PT Akatemian koulutuksesta saada sellaiset opit, että sen pohjalta voisi lähteä junnuja hiljalleen nykytöiden ohella valmentamaan harjoittelijana tai muuten? Ja siitä sitten mahdollisesti syventämään opintoja? Vai vaatiikohan tuo junnuvalmennusmaailma jotain sellaisia erityisiä oppeja mitä ei PT-kursseilta saa? Omana taustana on lähes kolmekymmentä vuotta futisharrastusta ja kolmekymppisenä aloitettu ns. oikea salitreeni PT:n ohjauksessa aiemman käsienheiluttelun sijaan. Vasta tuon oikean fysiikkatreenin myötä tajusin kuinka ison vaikutuksen omaan pelaamiseen voi fysiikkatreenillä saada, ja olisi mahtavaa päästä jakamaan sitä oppia innokkaille jalkapalloilijoille kun itse ei junnuna sellaista mahdollisuutta saanut. Ja lisäksi samalla ehkäisemään loukkaantumisia kun varsinkin tyttöfutaajilla polvivammat ovat ihan liian yleisiä. Futiksen lajivalmennustakin on tullut nuorempana kokeiltua jokunen vuosi mutta se ei jotenkaan ollut ihan se oma juttu. Kiitos jo etukäteen vastauksesta ja kiitos huipusta podcastista! :)" "Moi. Onko kokemuksia/ näkemyksiä ferritiiniarvojen (raudanpuutteen) suhteesta palautumiseen yms? Arvojen viitearvoista on ollut keskustelua. Itse kävin ensimmäistä kertaa mittauksessa ja tulos oli 29. Hemoglobiini aina ollut hyvä, nytkin 135. Kuitenkin ollut ongelmia palautumisen kanssa ja oireina mm. väsymys, hengenahdistus, sydämentykytys yms. Lääkärin mielestä arvot kuitenkin ok, koska viitearvojen sisällä. Lukenut, että urheilijoilla mininisuositus olisi kuitenkin 70 tai korkeampikin. Näkemyksiä tästä. Ikää itsellä 40 ja nainen kyseessä :) Superhyvä podcast, kuuntelen aina." Linkkejä Chris Kresser debunks Game Changers Podcast https://chriskresser.com/why-the-optimal-human-diet-includes-animal-protein/ Blogi https://chriskresser.com/debunking-the-game-changers-joe-rogan/ Joe Rogan show https://www.youtube.com/watch?v=Dq4Apc2Xk7Q Chris Kresser - Joel Kahn debatti https://www.youtube.com/watch?v=ULtqCBimr6U

Vauva tulee, nyt juhlitaan! Keitä juhliin kutsutaan, mitä siellä tapahtuu ja muistetaanko päivänsankaria lahjoilla? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Jaksossa Sara ja Johanna pureutuvat kuulijoiden kysymyksiin liittyen raskauteen, lapsiin, perheeseen jne. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Syövän ja sen vakavuuden, jopa kuoleman pelon, kanssa voi elää ja pystyy elämään hyvää elämää - jossain määrin jopa entistä parempaa. Diagnoosiin loppuu kyllä vanha elämä, mutta siitä alkaa kuitenkin uusi, kertoo rintasyövän sairastanut Johanna Kukkanen-Hartikainen. Johannalla todettiin rintasyöpä joulukuussa 2017, jolloin hän oli raskaana viikolla 36. Vauva syntyi ja äidin syöpä hoidettiin, mutta noihin aikoihin liittyy edelleen kipeitä muistoja. Tänään huoltamolla Johanna kertoo sairastumisestaan ja koko perheen tuntemuksista tämän yllättävän sairastumisen edessä. Lisäksi vierailemme HUSin syöpätautien poliklinikalla ja kysymme syöpätautien erikoislääkäri Leena Vehmaselta rintasyövän hoidosta.

Kun lapsi tulee perheeseen, oma etu unohtuu. Ohjelman hostit Jasmin ja Kaisa sekä tähtivieras, sijoitusbloggari Julia Thurén ovat kaikki pienten lasten äitejä. He kertovat, miten säästää sekä vauvalle että itselle.

Kumpi tarvitsee enemmän rajoituksia ruutuaikaan, vanhemmat vai lapset? Miten opitaan sietämään tylsistymistä, jos kosketusnäytöltä löytyy loputtomasti uutta kivaa ja kesken tarinan päättyvä sarjakuvalehti aiheuttaa itkukohtauksen? Jani Halme ja Tomi Saarinen tarkastelevat Diginen iltapäivä -ohjelman uusissa jaksoissa ihmisen elon kaarta syntymästä kuolemaan digitaalisesta näkövinkkelistä. Ensimmäisessä jaksossa puhutaan 0–7-vuotiaiden elämästä ja siitä, miten teknologia on sitä muuttanut – vai onko? Haastateltavana jaksossa on Maija Koski, Vauva- ja Meidän Perhe -lehtien päätoimittaja. Mukana myös jo ikoniseksi noussut Kivaa vai kauheaa, jossa Jani tiedustelee Tomilta, voiko vaipan vaihtaa ilman internetiä.

Olin täydellinen äiti- kunnes sain lapsia. Millaista vauvavuosi sitten pahimmillaan ja parhaimmillaan on? Mitä eroa on ensimmäisen ja seuraavan vauvavuoden kohdalla? Mitä oltaisiin haluttu kuulla ennen ensimmäisen vauvan syntymää, mitä muut ei kerro? Sanotaan ääneen nyt se, mitä ei silloin uskallettu. Liity Facebook-ryhmään Kasvukipuja, ja kerro oma kokemuksesi. ♥

Vauvan tarve kiinnittyä hoivaajaansa on hyvin primaarinen eikä siinä ole ollenkaan kyse tunteista tai rakkaudesta, sanoo lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Vauva oppii vähitellen suosimaan sellaista käytöstä joka tuo hoivaajan lähelle ja ennen pitkää myös välttämään sellaista käytöstä, joka vie hoivaajan loitommalle. Kun tämä vauvan ja hoivaajan suhde kehittyy pitemmälle, alkaa kehittyä kiintymys ja rakkaus. Lapsena koettu turvallinen kiintymyssuhde on eräänlainen elämän valttikortti. Siitä on paljon hyötöä myöhemmällä iällä. Se perustuu siihen, että lapsi on elänyt maailmassa, jossa on rutiineja ja säännönmukaisuutta. Tätä kautta lapsi oppii turvallisen ja luotettavan vuorovaikutuksen. Perinteinen suomalainen kasvatusperinne, jossa välteltiin hellyyttä ja lapsen kiittämistä, on johtanut käänteiseen ajatteluun, joka sekään ei ole välttämättä ole kovin hyvä, sanoo Jari Sinkkonen. Moni vanhan kasvatuksen saanut haluaa antaa omille lapsilleen paljon vapauksia ja haluaa neuvotella lapsen kanssa kaikesta. Kuitenkaan lapsi ei oikeasti tällaista vapautta tarvitse eikä halua. Kiintymyssuhteet ovat hyvin tärkeitä myös aikuisille. Rakkaan läheisen menettäminen voi johtaa vakaviin sairauksiin ja jopa enneaikaiseen kuolemaan. Moni sairastuu, kun hän välttelee läheisten kuormittamissa omilla sydänsuruillaan. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on perehtynyt laajasti kiintymysteorioihin ja alan tutkimukseen. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Emilia ja lasten uniohjaaja Liisa Niskakangas keskustelevat mitkä ovat yleisimmät ongelmat vauvan rikkonaisten unien takana ja käyvät läpi keinoja joilla saada vauva nukkumaan hyvin. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Whisky & Shit Talk on vuoropuheluja vaihtuvalla kokoonpanolla ilmiöistä, yhteisöistä ja ympäröivästä maailmasta. Tulossa on keskusteluja ja pohdintaa iloista, suruista, murheista ja vaikeuksista. Koetaan voiton tunteita ja intohimoista innostumista. Whisky & Shit Talk on itsereflektiota ja yhteiskuntakritiikkiä, naurua sekä herkistymistä. Puhetta meille tärkeistä asioista. Kahlataan syvissä vesissä ihmisyyden äärelle. Anything goes. #4 - Porno, seksi & seksuaalisuus Onko seksistä ja pornosta puhuminen vielä tabu? Mitä jengi puhuu seksistä koirapuistossa ja Vauva.fi:ssä? Kenelle seksuaalisuus on ja kuka sitä määrittelee? Tällä kertaa syynissä runkkaus, seksin kiertoilmasut ja valta-asemat. Mietitään millasta kuvaa kieli välittää ja onko sillä edes väliä. Stereotypiat ajetaan suohon ja pohditaan mikä on seksissä oikeesti tärkeetä. Ajatuksia pallottelee Elina, Silja & Kasper. Photo credits: Elina Saalfeld, Silja-Riikka Seppälä & Kasper Nurmi https://onequartmagazine.com/04/2018/life/whisky-shit-talk-4-porno-seksi-seksuaalisuus/ Facebook: www.facebook.com/whiskynshittalk/ IG: www.instagram.com/whiskynshittalk/

Miten imetys vaikuttaa äitiin ja lisääkö skumppa todella maidon tuotantoa? Miten vauvan hampaat kannattaa harjata? Entä miten tutista luovutaan? Tämän viikon Emilia ja arjen kemiaa -podcastin vieraana iki-ihana Ainu-neuvoja, terveydenhoitaja Eila Saari. Jaksossa Eila ja Emilia vastaavat kuuntelijoiden kysymyksiin vauvan hoitoon liittyen. Kaupallisessa yhteistyössä Bernerin kanssa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Jaksossa Emilia ja Mehiläisen seksuaali- ja pariterapeutti Jouni Pölönen keskustelevat siitä mitkä ovat parisuhteen suurimmat haasteet vauva-aikana. Miten jaksaa paremmin väsymyksen ja mullistuksen keskellä ja milloin hakea apua? Millä keinoilla huolehtia ettei kumpikaan koe oloaan ulkopuoliseksi? Miten tärkeää on oma aika? Entä miten käy seksielämän uuden tulokkaan saapuessa? Miten vauva-ajan haasteet vahvistavat parisuhdetta? Kaupallisessa yhteistyössä Mehiläisen kanssa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Sanna Marin on saanut tyttövauvan. Marin kertoi asiasta Twitterissä keskiviikkona.– Elämämme ihme syntyi sunnun .. Lisää >> http://ift.tt/2rWk2mp

Intian Delhissä kahdeksankuisen tyttövauvan kerrotaan joutuneen raiskauksen uhriksi. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan raiskaajaksi epäillään .. Lisää >> http://ift.tt/2EmAmPP

Naisyhdistysten 1900-luvun alussa organisoimat Maitopisara-toimistot olivat lastenneuvolan edeltäjiä. Mikä sitten oli Sophie Mannerheimin, Arvo Ylpön ja Syster Rakelin merkitys neuvolatoiminnalle ja neuvoloiden merkitys viime vuosisadan alkupuolen lasten terveydelle, se selviää Tiedeykkösessä, jossa haastateltavana on LL Helene Laurent. Hän on valtiotieteellisen tiedekunnan väitöskirjassaan tutkinut lastenneuvoloiden kehittymistä osaksi kunnallista perusterveydenhuoltoa vuosina 1904-1955. Toimittajana on Jaana Sormunen. Äiti ja lapsi tarkastuskäynnillä Kallion Harjutorin Maitopisarayhdistyksen asemalla. Kuva: Viljo Pietinen/Historian kuvakokoelma/Museovirasto.

Nyt on vuorossa erikoisjakso aina yhtä tunteita herättävästä teemasta: Ihana mutta kamala suku :) Vierasjuontajana Meidän Perhe ja Vauva-lehtien päätoimittaja Maija Koski. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Lapsi tulossa - nyt on hyvä aika lähteä ulkomaille! Monet päättävät muutosta siinä vaiheessa kun perhe kasvaa. Elämä maailmalla pikkuvauvan kanssa voi yllättää. Arki maailmalla ilman tuttuja tapoja ja turvaverkkoja voi olla hyvin rankkaa. Näistä kokemuksista kertoo Noora, joka on elänyt vauvan kanssa useassa eri maassa.

Niin kauan kuin makuuhuoneesta ei saa työhuonevähennystä, asiat hakevat vielä oikeaa uomaansa. Kii ki kii, kii ki kii, soi päässä, samalla kun täyttää veroilmoitusta. Aivan taukoamatta. Tuo voihkaisu on niin lohduton - täyttäjän suusta. Veroilmoituksen koruttomassa viileydessä tulee helposti pohtineeksi, minkälaisissa merkeissä tämä elämä näyttää hujahtavan. Lukujen ja lauseenpätkien välistä ei piirry kuvaa sankarista. Ellei arjen sankaria lasketa! Ansiotulot ja verot ja eläkemaksut on mitä on. Ne ottaa annettuina. Verot annan ottaa. Ei ota päähän. Luvut paperissa ovat kuin taloyhtiön tasekirja. Ei tee mieli määräänsä enempää tuijotella. Huolia saa niin halvalla. Mutta vähennykset! Ne on se juttu. Ei ole sattumaa, että verosta ja tuloista tehdään monenlaisia vähennyksiä. Elämässäkään, kukaan meistä ei ole täydellinen. Johtuu vähennyksistä. Keski-ikäinen suomalainen mieskin olisi niin ihana, että norppavideon sijasta tuhannet haluaisivat vain tuijotella sen köllöttelyä tutulla mökkilaiturilla tai talviasuttavalla keinonahkasohvalla. Elleivät vähennykset, jotka vääjäämättä vuosien myötä realisoituvat, nakertaisi suloisuutta. Kun keski-ikäisen miehen täydellisestä olemuksesta vähentää karisman, lihasten jäntevyyden, päälaen karvoituksen, hygieniasta huolehtimisen ja iloisen huolettoman ilmeen, niin nettotulos on jokseenkin luotaantyöntävä. Vähennykset tekevät meistä inhimillisiä. Vauva olisi pakahduttavan ihana, liian täydellinen, ilman vähennyksiä. Automaattisina vähennyksinä ilmenevät lopputuloksessa jatkuva itku, yllättäen aina ruokapöydässä tulvahtava vetelän haju ja täydellisen malttamaton luonne. Joista viimeksi mainittu tuntuu nykyisin säilyvän pysyväisluontoisena vähennyksenä ainakin armeijaikään asti. Mikä olisi arki, jossa kaikki sujuisi päivästä toiseen ilman nitinää ja itkupotkuraivareita? Ei ainakaan arki. Se elettäväksi tarkoitettu. Nuorena oli hauskaa, mutta silloin oli miinustettu suhteellisuudentaju. Vanhana saattavat vähennykset kohdentua niin, että aistit katoavat ja ehkä empatiakin. Kun on jo keski-iässä muuttunut näkymättömäksi, se nopeuttaa sopeutumista. Kii ki kii. Takaisin veroilmoituksen äärelle. Jo matkaan veroilmoitus kohta käy, kotoaan taivaltaa. Veroilmoituksen vähennykset ovat nykyrunoutta, vaikka ne kertovat oikeista ihmisistä ja heidän vähistä euroistaan. Jos on kotitalousvähennys, pitäisi olla myös kotiteollisuusvähennys. Sadasta itse työstetystä makaroonilaatikosta saisi.. jotain. Ufoja on paljon, mutta kaikkein ufoin on tulonhankkimisvähennys. Sen saa automaattisesti, jos on palkkatuloa. Listaa voisi jatkaa, mutta ei kannata. Me olemme sairaalloisen kateellisia kaikesta, myös siitä mitä vähennyksiä kukakin saa ja mitä itse ei. Veroprosenteilla ja vähennyksillä voidaan kuitenkin kannustaa ihmisiä eli aivan turhia ne eivät ole. Siksi työhuonevähennys pitäisi saada makuuhuoneestakin. Ja nimenomaan siitä! Jotkut saavat ilmoittamalla työhuonevähennyksen ja silloin tarkoitetaan sitä kodin neljän neliön ylimääräistä kopperoa, jossa on toimimaton tulostin ja Reijo Mäen kirja. Siellä muka tehdään jotain. Makuuhuoneesta sen sijaan pitäisi saada työhuonevähennys, jos aatos on väkevä. Jos rakkauden työmaalla viihtyminen on säännöllistä ja toiminta tuntuu käyvän työstä! Verottaja voisi vaatia riistakameran, mutta se on pieni vaiva kaiken suuremman rinnalla. Raataminen, hikoilu ja asioiden sinnikäs loppuun saattaminen olisi monelle suomalaiselle miehelle, ja naisellekin, helpompaa – jos vain tietäisi saavansa tästä vielä työhuonevähennyksenkin. No joo, siinähän ei poljeta niin sanotusti rahamassia eli olla ansaintatyössä, mutta heijastevaikutus leipätyössä jaksamiseen on kova. Rakkauden ammattilaiset ovat tietenkin erikseen. Mutta eikö juuri niitä vakavia harrastajia kaivata lisää? Maallikkosaarnaaja Maasola

Tammikuussa 2011 Suomen lehdissä uutisoitiin nettikeskustelusta, joka oli meneillään Vauva-lehden keskustelupalstalla. Uutiseksi keskustelun teki se, että ensimmäinen viesti oli julkaistu kolme vuotta aiemmin. Nimimerkki Vierailija kysyi ensimmäisessä viestissä maaliskuussa 2008: Jos ohjeessa sanotaan että 1 osa riisiä ja 2 osaa vettä, miten on deseinä? Esim. jos on 6 dl vettä, monta tulee riisiä? tälläisestä saatiin väittely aikaiseksi. Nimimerkki sai aikaan väittelyn myös Vauva-lehden sivuilla. Väittelijöinä on kaksi koulukuntaa: Toinen tulkitsee – aivan oikein – että riisiä tulee aina puolet veden määrästä. Jos siis vettä on 6 desilitraa, riisiä on 3 desilitraa. Toinen koulukunta taas laskee yhteen yksi osaa ja kaksi osaa, joten riisiä tulisi kattilaan yksi kolmasosa veden määrästä. Kuuden vesidesilitran kanssa tulisi siis kaksi desiä riisiä. Muutkin kuin Vauva-lehden keskustelijat ovat hukassa matematiikan kanssa. Televisiossa, radiossa ja lehdissä kerrotaan päivittäin sellaisia uutisia kuin että vaikkapa jokin uusi vanhusten asumismuoto on kuusi kertaa halvempaa kuin hoitolaitosasuminen. Kuusi kertaa halvempaa? Jos vanhat kustannukset ovat vaikka miljoona euroa, uusi maksaa siis kuusi miljoonaa euroa vähemmän kuin yksi miljoona euroa? Kuulija on huuli pyöreänä: mitä tässä yritetään sanoa? Miksi matematiikka on meille niin vaikeaa? Onko numeroiden kielen ja sanojen kielen yhteensovittaminen mahdotonta? Puhuuko koko universumi matematiikkaa? Mikä on biljardi? Kysymyksiin numeroiden kielestä vastaa matematiikan dosentti Matti Lehtinen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura, Emilia Cronwall ja Ville Pekkanen. Ohjelma esitettiin ensimmäisen kerran 13.05.2011.

Ena dagen väntar hon sitt andra barn, nästa får hon veta att det är en tumör som växer i livmodern. Livet vänder i en handvändning för Pia Lakkapää. Det har varit en tuff tid för hela familjen, men nu ett halvår senare är hon frisk. - En av tre får tydligen cancer, och om det här min del så är det bra, säger Pia. Yhtenä päivänä hän oottaa hänen toista vauvaa, toisena hän saapii tietää ette hällä oon tymööri vattassa. Elämä kääntyy yhtäkkiä ylös alas Pia Lakkapääle. Se oon ollu rankka aika koko perheele, mutta nyt puolivuotta jälkhiin hän oon terve. - Yks kolmesta saapii vissin syövän, ja jos tämä oli minun osa se oon hyvä, sannoo Pia.