Podcasts about pyeongchangin

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Iivo Niskanen. Tammikuussa 1992 syntynyt Niskanen oli 2010-luvulla Suomen menestynein urheilija olympialajeissa. Iivo Niskasen palkintokaapista löytyy ennen Pekingin olympiatalvea muun muassa kaksi olympiakultaa ja henkilökohtainen maailmanmestaruus. Vuonna 2018 Niskasesta tuli ensimmäinen olympiavoiton ottanut maastohiihtäjä sitten Mika Myllylän, kun hän voitti perinteisen 50 kilometriä PyeongChangissa. Ja vuotta aiemmin Niskanen voitti 15 kilometrin maailmanmestaruuden kotikisoissa Lahdessa. - Lahti on varmasti yksittäisenä se kovin juttu. Tiesin sen matkan jo silloin, kun kisat Lahdelle myönnettiin. Sellaista saumaa tuskin saa toista kertaa urallaan, ja se oli hyvin pitkän ajan tekemistä ohjannut tavoite. Haaveena oli palauttaa usko suomalaiseen mieshiihtoon, ja olen ylpeä, että onnistuin silloin voittamaan, Niskanen painottaa OlympiaCastin vieraana. - Olympiakultaa pääsee yrittämään vain kerran neljään vuoteen, mutta kun on kotiyleisö paikalla ja tunnelma Lahden torilla palkintojenjaossa sen mukainen, tunnetasolla ne on kovempia juttuja. Tunnetasolla sanoisin Lahti, mutta saavutuksena PyeongChang. Niskanen teki kansainvälisen läpimurtonsa ryminällä Sotshin olympialaisissa 2014, mutta sen jälkeen oli edessä pari kasvattavaa vuotta. Lahden ja PyeongChangin kultaputken jälkeen samanlainen huippumenestys on välttänyt Niskasta, mutta Pekingin olympiatalvi tarjoaa taas hienon mahdollisuuden; etenkin, kun sekä 15 kilometriä että parisprintti hiihdetään Niskasen bravuurihiihtotavalla, perinteisellä. - Paras skenaario olisi se, että otamme viestissä mitalin ja 15 kilometriltä ja parisprintistä saisi kultamitalit. Niistä unelmoin ja niiden eteen teen töitä. Sen verran monta kilpailua olen onnistunut jo voittamaan, että mitali ei ole enää sillä tavalla itselleni se juttu. Arvokisavoitto on se juttu, johon haluaa tähdätä ja päästä, Niskanen sanoo painokkaasti. OlympiaCastin vieraana Olli Ohtosen valmennettava avaa myös sitä, miten hän on maastohiihdon pariin päätynyt. Ja millaista reittiä hän on noussut maailman parhaiden hiihtäjien joukkoon. - Ehkä pohjimmiltaan se tekijä, joka tulokseen on vienyt, on kova palo ja motivaatio tehdä asioita. Myös lahjakkuustekijät ovat olleet kohdillaan – tuskin tekemiseni hirveästi poikkesi muiden ikäisteni harjoittelusta alle 20-vuotiaana, Niskanen arvioi itseään. - Lahjakkuus vie tiettyyn pisteeseen, mutta sen jälkeen vaatimustaso ja tekemisen taso täytyy olla riittävän korkealla. Jos haluaa kamppailla maailman huippuja vastaan, jokainen yksityiskohta täytyy tehdä aivan täysillä. Sitoutuminen siihen prosessiin on isoin asia, jonka menestyminen yleisessä sarjassa vaatii.

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Rene Rinnekangas. Iisalmelainen ilopilleri on noussut varmoin askelin jo nuorella iällä maailman parhaiden lumilautailijoiden joukkoon. Rene Rinnekangas valloitti iloisella olemuksellaan suomalaisten sydämet jo 18-vuotiaana ensikertalaisena PyeongChangin olympialaisissa. Neljässä vuodessa on tapahtunut paljon, ja tulevan talven olympialaisiin Pekingissä viime talven MM-pronssimitalisti lähtee yhtenä maailman parhaista lumilautailijoista – siihen harvalukuiseen joukkoon, joka suurkilpailujen mestaruudet ja mitalit ratkoo. - Kyllähän se tuntuu hienolta; se antaa lisäpotkua, kun tietää, että aina kilpailussa on mahdollista hakea pytty kotiin. Se on tosi hieno fiilis, pakko myöntää, Rinnekangas naurahtaa OlympiaCastin vieraana. - Kun aikanaan pääsin kiertämään ensimmäisen kerran maailmancupeja, tiesin, että en yllä kirkkaimpaan kärkeen, vaikka kuinka onnistuisin. Silloin piti keksiä joku oma juttu, kuinka jää tuomarien mieleen. Yritin keksiä omia laskulinjoja, mistä sain paljon hyvää palautetta ja myös pisteitä. Koen, että siitä tuli oma juttuni. Se on tuonut minut tähän pisteeseen, joten miksipä sitä vaihtamaan? Veljensä Rikon innoittamana Iisalmessa lumilautailun pariin päätynyt Rinnekangas on poikkeuslahjakkuus, joka nousi lumilautailuväen huulille viimeistään slopestylen hopeamitalillaan X Gamesissa tammikuussa 2019. Hänen polussaan huipulle näkyy toisaalta myös lumilautailun organisoituminen lajina, sillä Rinnekangas on Sotkamon urheilulukion lumilautailukasvatteja. - Yläasteella aloin miettiä, että unelma olisi joku päivä olla ammattilumilautailija. Kun menin Vuokattiin, siellä tuli laskemisen lisäksi kaikki oheishomma. Se oli iso porras ylöspäin. Silloin tajusi oikeasti, mitä se vaatii. Ne vuodet olivat tosi merkittäviä ja päätin, että haluan antaa kaikkeni tälle hommalle. Ne oli tärkeitä vuosia, nykyään paljon aikaa Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan vaikutuspiirissä Rukalla viettävä Rinnekangas muistelee. - Karu fakta on, että lumilautailemalla nivelet ja muut paikat eivät ainakaan parane. Tämä on kuluttava urheilulaji. Paljon tulee käytyä rinteen ulkopuolella treenaamassa fysiikka ja liikkuvuutta, jotta olisi mahdollisimman hyvässä kunnossa ja pystyisi antamaan itsestään parhaansa mahdollisimman pitkään. Laji onkin nykyään tiiviisti kiinni suomalaisessa huippu-urheilujärjestelmässä. Vaikka lumilautailu on urheilulajina yhä organisoituneempi sekä Suomessa että maailmalla, lajin juuria elämäntapaurheiluna ei ole kuitenkaan unohdettu. Siitäkin 22-vuotias Rinnekangas toimii elävänä esimerkkinä. - Saan tosi paljon fiiliksiä, jos on hyvä meno ja näkee, että muut hymyilevät. Siitä kumpuaa itselle paljon energiaa. Meidän laji on aika rennon oloinen, ja kaikki ovat toistensa kavereita, mikä on tosi siistiä. Siitä tulee myös paljon hyvää fiilistä laskemiseen. Ei tässä pysty hampaat irvessä olemaan, kun pystyy tekemään työkseen sitä, mitä rakastaa eniten. Ei voi olla kuin fiiliksissä, Rinnekangas myhäilee.

Suomen lumilautakrossin miesten ykkösnimi Anton Lindfors vierailee tämän viikon #Pelipaikoilla-podcastissa. Jaksossa Anton kertoo olympialaisiin pääsemisen prosessista, taustastaan osana Sveitsin maajoukkuetta sekä millaista harjoittelu Sveitsin mukana on. Anton kertoo myös mielenpainuvimmista kisoistaan sekä kisakokemuksistaan Sotshin ja PyeongChangin olympialaisista sekä MM-kisojen, maailmancupin ja X Gamesin merkityksestä lajissa. Käsittelemme myös kaatumisten tuottamia hetkiä sekä kuulemme ketkä ovat lajin kirkkaimpia tähtiä. Kuulijakysymyksissä pohditaan Suomen menestystä ja harjoitteluolosuhteita, lajin taloudellista puolta sekä välineiden merkityksestä. Anton avaa muun muassa varusteiden aerodynamiikan yllättävän suurta merkitystä.

Ristomatti Hakola on ylläpitänyt 2010-luvun loppupuoliskolla suomalaisen sprinttihiihdon mainetta: Hakola ylsi niin hiihdon MM-kisoissa 2017 kuin Pyeongchangin talviolympialaisissa 2018 sprinttien finaaliin, eli kuuden parhaan joukkoon. Arvokisamitaleita 29-vuotiaan Jämin Jänteen hiihtäjällä ei kuitenkaan vielä ole. Hakola liittyy Tommyn ja Petterin seuraan lapsuudenkodistaan Kankaanpäästä, missä kestävyysurheilijan harjoittelu jatkuu koronakriisistä huolimatta normaaliin tapaan. Miten Hakola kommentoi mainettaan loukkaantumisten ja kaatumisten piinaamana huonotuurisena urheilijana – onko kyse vain median luomasta narratiivista vai onko miehen epäonni todellista? Entä arvostetaanko Suomessa Hakolan mielestä sprinttihiihtäjiä? Pitäisikö valmennuksen painopisteitä muuttaa, jotta myös sprinteissä tulisi lisää menestystä? Väittelyissä räkimistä, alppimajoja ja urheilutoimittajia.

OlympiaCastin vieraana Hannaleena Ronkainen – millaista on urheilupsykologia huippu-urheilijan tukena?   Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Hannaleena Ronkainen. Keskustelun aiheena on urheilupsykologia, niin arjessa kuin esimerkiksi Tokion olympiakisojen kaltaisessa suurtapahtumassa.   Hannaleena Ronkainen toimii Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä urheilupsykologina. Työnkuva on monipuolinen, sillä siihen kuuluu paitsi urheilijoiden valmennusprosessien tehostamista myös alan verkoston johtamista Suomessa.   Tokion olympiakisoissa Ronkainen toimii jo neljännen kerran Suomen olympiajoukkueen urheilupsykologina. Perustyön lisäksi suurkilpailutilanne luo normaaliarjesta poikkeavia tilanteita, joista esimerkkinä käy PyeongChangin olympiakisoissa kansainvälisen mediankin huomion herättänyt kutomistempaus.   - Tuollaisilla haetaan joukkuehenkeä ja koheesiota vahvistavaa toimintaa. Näillä pyritään kokoamaan toisilleen ennestään tuntemattomia urheilijoita ja taustajoukkoja yhteen jonkin yhteisen tekemisen äärelle – niin heidän halutessaan, Ronkainen valaisee.   - Se on mahdollistanut kivoja hetkiä jonkin tekemisen äärelle – ja sitä kautta on tullut aika humoristisiakin hetkiä. Tulee mieleen vaikkapa Iivo Niskanen kutomassa PyeongChangissa; ne puikot tuntuivat aluksi hänestä kuin rumpukapuloilta, mutta hyvin se lähti häneltäkin sujumaan. Tuollainen toiminta voi tuoda muuta ajateltavaa, mutta osallistuminen on tosiaan täysin vapaaehtoista.   Iso osa urheilupsykologin työstä tehdään kuitenkin arjessa, eikä urheilupsykologiassa ole kyse viime hetkien hokkuspokkus-tempuista. Mistä siinä sitten on kyse? Sitä Ronkainen avaa OlympiaCastin haastattelussa.

Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen on yksi Suomen menestyneimmistä yksilöurheilijoista 2010-luvulla sekä seuratuin/fanitetuin urheilija suomalaisen aikuisväestön keskuudessa. Maaliskuussa hän varmisti viimeisessä osakilpailussa Tjumenissa maailmancupin kokonaiskilpailun voiton – kolmatta kertaa urallaan. Etelä-Korean talviolympialaiset päättyivät sen sijaan pettymykseen ensimmäistä olympiamitaliaan tavoitelleelle Mäkäräiselle. Tällä viikolla Mäkäräinen ilmoitti julkisesti jatkavansa uraansa ainakin vuoden. Millä osa-alueella 35-vuotias urheilija haluaa edelleen tulla paremmaksi? Oliko Mäkäräinen omasta mielestään viime kauden paras naisten ampumahiihtäjä? Entä miten hän nyt suhtautuu Pyeongchangin pettymykseen tai väitteisiin siitä ettei "pää ole kestänyt" olympialaisissa kilpailtaessa?

Liikuntavammaisten pystyhiihtäjien luokassa kilpaileva hämeenkyröläinen maastohiihtäjä Ilkka Tuomisto päätti pitkän uransa Pyeongchangin paralympialaisiin. Tuloksena oli pronssia sprintissä, Tuomiston uran kuudes arvokisamitali. Miten neljänsissä paralympialaisissaan kilpaillut urheilija näkee vammaisurheilun arvostuksen kehittyneen 2000-luvun aikana? Miltä osin Tuomiston harjoittelu poikkeaa vammattomien hiihtäjien harjoittelusta? Entä millä tavalla suuren yleisön kiinnostusta vammaisurheiluun saisi lisättyä myös paralympialaisten ulkopuolella? Väittelyissä hamekangasta, pesäpalloa ja hallihankkeita.

Meeri Räisänen pelasi Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen ykkösmaalivahtina pronssiin ja nelossijaan päättyneissä 2015 ja 2016 MM-kisoissa – ja hänet valittiin kummallakin kerralla tähdistöjoukkueeseen. Pyeongchangin pronssimitaliin huipentuneessa maajoukkueen olympiaprojektissa hänelle jäi lopulta kakkosmaalivahdin rooli. Miten Räisänen arvioi nyt Naisleijonien suoritusta kisoissa? Millä keinoilla Suomi pystyy aidosti haastamaan pohjoisamerikkalaiset taistelussa kirkkaammista mitaleista? Entä miten Naisten Liigan parhaaksi maalivahdiksi tällä kaudella valittu HPK:n maalivahti arvioi omaa tulevaisuuttaan jääkiekkoilijana?

Rookien kolmannessa jaksossa Mikko ja Niko perehtyvät bussiliigaksi kutsutun AHL:n suomalaisnimiin. Ketkä ovat nousseet NHL:n portaille ja keiden ura Pohjois-Amerikassa vetelee viimeisiään? Jaksossa palataan vielä hetkeksi myös Pyeongchangin pariin ja käsittelyyn otetaan turnauksen isoimmat nuoret onnistujat. Sen lisäksi Mikko ja Niko kaivavat Tarot-korttinsa esiin ja miettivät, että ketkä vievät kotiinsa NHL:n isoimpia palkintoja kauden jälkeen. Ketkäs siellä olympialaisissa nousivatkaan esille, ja mitä tapahtui Rasmus Dahlinille? (3:00) Teemu Pulkkinen, Sami Niku, Christopher Gibson ja kumppanit – jotkut jurnuttavat vuodesta toiseen, toisille NHL-ovi avautuu (13:20) Parhaat pelaajat ja tulokkaat per pelipaikka – kuka yllättää? (32:15) Jaksossa seikkailevat muun muassa: Andrei Vasilevski (TBL), Anton Forsberg (CHI), Brian Gionta (BOS), Brock Boeser (VAN), Charlie McAvoy (BOS), Christopher Gibson (NYI), Eeli Tolvanen (NSH), Ilja Kovaltshuk (???), Jesse Puljujärvi (EDM), Juuse Saros (NSH), Kalle Kossila (ANA), Kirill Kaprizov (MIN), Mathew Barzal (NYI), Mikhail Sergatsjov (TBL), Miro Heiskanen (DAL), Nathan MacKinnon (COL), Nikita Gusev (VGK), Nikita Kutsherov (TBL), Petteri Lindbohm (STL), Pierre-Luc Dubois (CBJ), Rasmus Dahlin (2018), Ryan Donato (BOS), Sami Niku (WPG), Seth Jones (CBJ), Taylor Hall (NJD), Tristan Jarry (PIT), Troy Terry (ANA), Ville Husso (STL), Ville Pokka (OTT), Yanni Gourde (TBL).

Mistä johtuu, että pikaluistelija Mika Poutala on pitkän uran jälkeen 34-vuotiaana sprintterinä luistellut 500 metrin Suomen ennätyksen ja saavuttanut uransa parhaat arvokisasijoitukset? Kokeeko Vancouverin ja Pyeongchangin olympialaisissa vain sadasosien päähän mitalista jäänyt Poutala, että hänellä olisi ollut urallaan huonoa tuuria? Entä ajatteleeko avoimesti uskovainen Poutala, että Jumalaa kiinnostaa urheilijoiden sijoitukset?

Suomen kielessä on lumelle ainakin yhtä paljon ilmauksia kuin eskimoilla. Mutta millainen on kielellinen lumimaisema ja lumen taju Pyeongchangin talviolympialaisten maastohiihtomaajoukkueen voitelumestareiden keskuudessa? Pohditaanko siellä tykkyä, siidettä, natturaa ja rääpäkkää? Haastateltavana kilpahiihtovoitelija Jari Nieminen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Rookien toisessa jaksossa Niko ja Mikko suuntaavat katseensa Pyeongchangin talviolympialaisiin, jonka jäillä nähdään monta tulevaisuuden lupausta. Sen lisäksi käsittelyssä myös ensi kesän draftin kuumimmat nimet. Ketkä ovat nykylupausten mielestä vaikempia kohtaamiaan pelaajia? Suomi mainittu! (2:40) Kesän 2018 varattavat pelaajat – puolustajien vuosi, missä sentterit? (10:05) Keitä kannattaa olympialaisissa seurata? (23:55) Tämän kertaisessa jaksossa seikkailevat muun muassa: Adam Boqvist, Anze Kopitar (LA), Artjom Zub, Brady Tkachuk, Carl Söderberg (COL), Dominik Bokk, Drew Doughty (LA), Eeli Tolvanen (NSH), Filip Zadina, Igor Šestjorkin (NYR), Ilya Sorokin (NYI), Jesperi Kotkaniemi, Jesse Ylönen, Jordan Greenway (MIN), Justus Annunen, Kasperi Kapanen (TOR), Kirill Kaprizov (MIN), Kristian Vesalainen (WPG), Logan Stanley (WPG), Mathew Barzal (NYI), Mikhail Sergachev (TBL), Miro Heiskanen (DAL), Niklas Nordgren, Pär Lindholm, Quinn Hughes, Rasmus Dahlin, Rasmus Kupari, Ryan Donato (BOS), Ryan Merkley, Troy Terry (ANA), Ty Smith, Tyler Myers (WPG), Vince Dunn (STL), Yanni Gourde (TBL). — Rookie johdattaa tulevaisuuden lätkätähtien maailmaan. Seurassasi Mikko Knutas ja Niko Vartiainen.

Sami Jauhojärvellä on 31 maastohiihdon Suomen mestaruutta, toiseksi eniten kautta aikojen Marja-Liisa Kirvesniemen jälkeen. Hän hiihti maailmancupia 16 vuoden ajan ja sijoittui maailmancupin osakilpailuissa kymmenen parhaan joukkoon 65 kertaa. Silti monen mielestä Jauhojärvi nousi suomalaisen hiihdon suurnimeksi vasta voitettuaan olympiakultaa Sotshin parisprintissä Iivo Niskasen kanssa. Mitä entinen huippuhiihtäjä ja nykyinen Ylen tv-kommentaattori ajattelee viime vuonna päättyneestä urastaan, etenkin siitä Sotshin hiihdosta, joka toi Suomelle ensimmäisen maastohiihdon olympiavoiton 12 vuoteen? Entä miten Jauhojärvi arvioi Suomen hiihtäjien mahdollisuuksia PyeongChangin talviolympialaisissa?

Talviolympialaisten kaikkien aikojen mitalirohmu Ole Einar Björndalen ei mahtunut Norjan ampumahiihtojoukkueeseen Pyeongchangin olympialaisiin, mut .. Lisää >> http://ift.tt/2rNz2mA

Suomisen piti selostaa Pyeongchangin olympialaisissa hiihtoa, mutta se ei toteudu. Lisää >> http://ift.tt/2DVTeay

Politiikkaluotaimen podcastissa vieraana ovat Tekirin talousviestinnän ammattilaiset Merina Salminen ja Tiina-Marjo Nousiainen. Puntarissa ovat talouden lisäksi lasten lukutaitotutkimus, korruptio ja Pyeongchangin talviolympialaiset. Pörssimeklarinakin työskennellyt Tiina-Marjo tarjoaa katsauksen talousennusteisiin ja Suomen talouden tilaan vuonna 2018. Nokian vaiheita vuosina 2010–2013 ruotivan Operaatio Elop -kirjan yhdessä Pekka Nykäsen kanssa kirjoittanut Merina kertoo, mikä oikeasti johti yhtiön romahdukseen. Podcastin juontaa Tekirin viestintäkonsultti Teppo Similä. Jaksossa luodataan talouden tilaa ja pohditaan suomalaisten pk-yritysten viestintää. Miten suomalaiset ja ruotsalaiset eroavat toisistaan sijoittajina? Ja mitä vinkkejä ja varoituksia kovaksikeitetyt viestintäkonsultit antavat viestintäänsä pohtivalle yrittäjälle? Virittäydy taajuuksille!