Podcasts about norjan

Podcast juoksusta ja isyydestä. Tämä podcast on kaikille, joiden jalat ovat lyijyä ja yöunet liian lyhyitä. Kakkoskauden 24. jaksossa käsitellään puhutaan mm. Norjan nousuista, Juhan puolikkaan ennätyksestä (tavoite oli alle 70min) sekä uudesta metodista seurata kuormitusta! Lähde ulos, laita kuulokkeet korville ja jakso kuulumaan. Nähdään lenkillä!Meidät löytää lisäksi:Instagramista: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.instagram.com/faijatjuoksee⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Stravasta: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.strava.com/clubs/faijatjuoksee⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Japen Stravaprofiili: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.strava.com/athletes/29216466⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Juhan Stravaprofiili: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.strava.com/athletes/juhasorvisto⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Palautetta / ehdotuksia / vinkkejä otetaan vastaan enemmän kuin mielellään Instagramin tai sähköpostin faijatjuoksee@gmail.com tai kautta. Laittakaa kysymyksiä, palautetta ja ehdotuksia tulemaan!Camoon!! #faijatjuoksee #tiejuoksu #maantiejuoksu #maantieSM #juoksu #eteisvärinä

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miksi hallitus päätti alentaa yhteisö- ja marginaaliverotusta puoliväliriihessä? Miksi Suomessa työttömyys kasvaa EU:n nopeinta vauhtia ja onko hallitus epäonnistunut talouspolitiikassaan?Studiossa valtiovarainministeri Riikka Purran talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren. Jakso on kuvattu 14.5.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Suomen tilannekuva nyt(5:27) Kasvutoimet(7:26) Yhteisövero(18:56) Suhdanteiden ajoittaminen(21:54) ALV:n korotus(25:17) Trumpin vaikutus(37:19) Työttömyys(47:02) Oikeistolaisuus(51:27) Valtion talouden tulevaisuus(57:38) Valtion sijoitusomaisuus(1:03:33) Bitcoin(1:06:40) Norjan öljyrahasto(1:08:25) EU:n yhteisvelka(1:17:09) Euroopan puolustus

Maailmanpoliittiset jännitteet kuumentavat tilannetta myös pohjoisilla, arktisilla alueilla. Sen jälkeen kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa, Norjaan kuuluvilla Huippuvuorilla on nähty useita provokatiivisia Venäjän tempauksia. Venäjä on pitänyt Huippuvuorilla esimerkiksi Voitonpäivän paraateja, vaikka historiallisia perusteita tälle ei ole. Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Huippuvuorilta tämänvuotisen paraatin keskeltä ja kysytään paikallisilta, miten jännitteet arjessa näkyvät. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Venäjä provosoi tarkoituksellisesti Norjaa ja levittää omaa narratiiviaan Huippuvuorista. Toisin kuin Venäjä toisinaan antaa ymmärtää, saariryhmä kuuluu yksiselitteisesti Norjalle, eikä ole demilitarisoitu. Norjalaistutkijan mukaan Norjan hallituksen pitäisi avoimemmin puhua turvallisuushuolistaan Huippuvuoriin liittyen. Yksi huoli on, että Venäjä masinoisi alueelle matalan intensiteetin konfliktin, joka kärjistyisi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenny Matikainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

19. kansainvälinen arkkitehtuuribiennaali avautui Venetsiassa 10.5. Tänä vuonna Suomi vastasi oman paviljonkinsa lisäksi näyttelyn toteutumisesta Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisen Pohjoismaisen paviljongin kohdalla. Vuoden 2025 arkkitehtuuribiennaalissa Suomella on vahva edustus. Päänäyttelyyn on kutsuttu kolmen suomalaistyöryhmän näyttelyt. Biennaalissa yhtenä vahvana teemana on monialainen älykkyys. Päänäyttelyn kuraattori on arkkitehti ja insinööri Carlo Ratti. Millaisia uusi ajattelutapoja tarvitsemme nyt? Ilmastonmuutos on saanut nuoret arkkitehdit välttämään uuden luomista jo nyt rakennuksia täynnä olevaan maailmaan. Esitystaiteilija Teo Ala-Ruonan ja työryhmän teos Pohjoismaisessa paviljongissa pohtii suunniteltua ja elettyä ympäristöä saavutettavuuden ja inklusiivisuuden näkökulmista. Ella Kairan ja Matti Jänkälän Suomen paviljonkiin kuratoima näyttely tutkii rakennuksen vastuullista hoitamista ja nostaa esille eri alan ammatilaisia, jotka ovat vaikuttaneet sen säilymiseen. Mikä on kauneuden rooli nykyarkkitehtuurissa? Millä tavalla ekologia vaikuttaa uuden rakentamiseen? Millainen henkilö on standardi arkkitehtuurissa? Miten tärkeää on kokea olonsa turvalliseksi rakennuksessa? Millainen on demokraattinen arkkitehtuuri? Voiko rakennus antaa toivoa tai hoivaa? Ohjelman vieraina ovat Archinfon toiminnanjohtaja Katarina Siltavuori, arkkitehdit Kaisa Karvinen ja Matti Jänkälä ja Pohjoismaisen paviljongin taiteilija ja tilasuunnittelijaTeo Paaer. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Vielä hieman lisää datakeskuksista. Onko tässä ongelmaa vai eikö tässä ole? (0:30) Yleistuki ja kotihoidontuen Norjan malli - etuusmaailmassa myllertää! (10:23) Haaveileeko kansa kolmen suuren hallituksesta? (22:16)

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre keskusteli eilen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa Washingtonissa. Myös Naton pääsihteeri Mark Rutte on vierailulla Washingtonissa. Löytyykö Ukrainan rauhansuunnitelmaan yhteinen suunta tapaamisten tiimoilta? Toimittaja Mika Mäkeläinen raportoi Washingtonista. Hallitus kertoi puoliväliriihensä jälkeen yli miljardin euron verokevennyksistä. Suunnanmuutos oli suuri hallitukselta, joka on tähän saakka painottanut säästöjä. Puoliväliriihen antia analysoivat työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.), valtiotieteiden lisensiaatti Osmo Soininvaara (vihr.) ja valtioneuvos Matti Vanhanen (kesk.). Paavi Franciscus siunataan viimeiselle matkalleen huomenna Vatikaanissa. Hautajaisten valmisteluista kertoo Roomasta toimittajamme Jenna Vehviläinen. Paavin merkityksestä nykymaailmassa ja uuden paavin valinnasta keskustelevat Helsingin katolisen hiippakunnan kansleri ja piispansihteeri Alpo Penttinen sekä katoliseen teologiaan perehtynyt dosentti Jyri Komulainen. Korjaus: Paavin hautajaismessu pidetään Pietarinaukiolla, ei Pietarinkirkossa sisällä, kuten Rooman-toimittajamme sanoi. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Varpu Helpinen ja Petra Nykänen, tuottajana Annette Blencowe.

Maailmantilanne pohdituttaa tämän kerran Kansanradiossa. Tekeekö niskahieronta Unkarin Orbánista laupiaan lampaan? Tekee, jos on uskominen yhtä soittajaa. Lisäksi ihmetellään, onko eräs talonmies Norjan hyppypukujen takana. Televisiojuontajille vielä muistutus, älkää mumisko poskiin kuin murmelit. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Tässä jaksossa kerromme tositarinan Norjan suurimmasta teleoperaattorista Telenorista, joka joutui taannoin röyhkeän huijausyrityksen kohteeksi. Kun yhtiöön, jonka oman liiketoiminnan ydintä on tietoturva, hyökätään ja melkein onnistutaan, herättää se monenlaisia kysymyksiä. Jaksossa selviää, mitä oikein tapahtui – ja miksi hyökkäys jäi lopulta yritykseksi. Missä vaiheessa hälytyskellojen tulisi viimeistään soida? Peter Nymanin vieraana ovat tietoturvavaikuttaja Sami Laiho ja DNA:n tietoturvapäällikkö Mikko Kulmala.

Lohikalojen lahkon ja lohien heimon nimikkolaji on lohi (Salmo salar). Se on Suomen alkuperäislajistoon kuuluva kala, joka on aikamoisissa vaikeuksissa. Kirjolohi taas on Suomessa lisääntymätön vieraslaji, jota istutetaan vapaa-ajankalastajien pyydettäväksi ja viljellään ruoaksi. Lohtakin viljellään, mutta enimmäkseen Norjassa.Monet ammattitoimittajatkin puhuvat kirjolohesta lohena. Vaikka kirjolohikin kuuluu lohikalojen lahkoon ja lohien heimoon, se kuuluu kokonaan eri sukuun, tyynenmerenlohiin. Vain Salmo salar -lajin lohesta pitäisi puhua lohena ja kirjolohesta kirjolohena. Ja kaupan tiskiltä kannattaisi ennemmin ostaa kotimaista kirjolohta kuin viljeltyä Norjan lohta. Kuuntele miksi. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalataiteilija Sakke Yrjölä on ollut kiinnostunut kaloista jo pikkupojasta lähtien. Hän on maalannut Suomen kalalajeja moniin näyttelyihin ja kalakirjoihin. Viimeisen kolmen vuoden aikana hän on laajentanut retkiään Norjan rannikolle syvien vesien äärelle. Minna Pyykkö tapasi hänet Luonnontieteellisen keskusmuseon tiloissa Helsingissä hänen kalanäyttelyssään. He juttelivat kalojen väreistä, erikoisista muodoista ja kauneudesta.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Kaarina Hazard. Juha Itkonen on tutkinut ensimmäistä kertaa julkistettua Sukupolvibarometria. Hän nostaa siitä tarkasteluun sukupolvien välisen hoivavastuun. Barometrissa oli seuraava väite: heikon julkisen talouden vuoksi aikuisten lasten pitäisi ottaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Väitteen kohdalla kansakunta jakaantuu siististi kahtia, 45% oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä ja 46% eri mieltä. Yle uutisoi aiheesta otsikolla "Lähes puolet suomalaisista työntäisi aikuisille lapsille enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä". Juha huomioi, että tämä oli ensimmäinen kerta kun kyseinen tutkimus tehtiin ja meillä ei ole dataa, miten kyseiseen väitteeseen olisi aikaisemmin vastattu. Raatilaisille hän heittää kysymyksen, miten te tulkitsette tutkimustulosta, yllättääkö se teitä? Näettekö yhteiskunnallisessa ilmapiirissä suuren muutoksen suuntaan, hyvivointivaltion lupaus rikki ja vanhukset lastensa hoidettaviksi? Anu Koivunen kertoo hieman naurahtaen oman aiheensa. Se on radioon hyvin sopiva – valokuvan analysointi. Tasavallan presidentti Alexander Stubb jakoi some-tileillään sunnuntai-iltana kuvan, jossa hänen lisäkseen olivat Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin sekä Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre illastamassa Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin kotona. Kuvassa vieraat ovat ruokapöydän äärellä, ruoka on konstailematonta, eikä kattauskaan ole ihan viimeisen päälle. Tätä kuvaa on jaettu somessa paljon ja se on saanut runsaasti kommentteja. Anu tiedustelee, minkälaisia ajatuksia kuva raatilaisissa herättää? Kaarina Hazardin aihe liittyy läheisesti Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin ja Donald Trumpin ensi päiviin presidenttinä. - Olemme saaneet seurata Yhdysvaltojen tech-jätkien touhuja ja siihen nivoutunutta "äijäuhoilua", joka minun silmissäni näyttää todella lapselliselta ja poikamaiselta. Muistan vielä ajan, jolloin vasemmistossa oli vihaisia miehiä. Miksi ihmeessä ne nykyään ovat äärioikeistossa? Ehkä tämä kuitenkaan ei ole puoluekysymys eikä liity puoluepolitiikkaan ollenkaan, vaan lapsellinen miehekkyys on syrjäyttänyt aikuisen miehekkyyden. Miten kiusaava, uhoava ja pullisteleva keskenkasvuinen poika on tullut meidän mieheksemme ja miten asiantilan voisi muuttaa?

Millainen turvallisuustekijä on itärajan asuttuna pitäminen? Keskustelemassa aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio Helsingin yliopistosta ja tutkija Heljä Ossa London School of Economics -yliopistosta. Tanska on ollut paljon tapetilla Trumpin Grönlannin vaateiden tiimoilta. Ulkomaantoimittaja Karolina Kantola raportoi Amnestyn Suomen, Ruotsin ja Norjan osastot sekä Saamelaisneuvosto ovat tehneet tutkimuksen ilmastokriisin ja “vihreän siirtymän” hankkeiden vaikutuksista saamelaisten oikeuksiin. Haastateltavana toiminnanjohtaja Frank Johansson Amnesty Suomesta. Kiinalainen Deepseek on iskenyt tällä viikolla tekoälymaailmaan kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tekoäly-yhtiö julkisti ongelmanratkaisuun uuden, tunnettuja tekoälyjä tehokkamman mallin, mikä on taas kääntänyt monien amerikkalaisten teknologiajättien osakkeet reippaaseen laskuun. Keskustelemassa tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos Helsingin yliopistolta sekä johtava asiantuntija Tarmo Toikkainen Sitrasta. Valtiontalouden tarkastusvirasto on tutkinut nuorten jäämistä työ- ja koulutuksen ulkopuolelle. Haastateltavana Valtiontalouden tarkastusviraston johtava tuloksellisuustarkastaja Ville Vehkasalo. Juontaja Mira Stenström, toimittajina Ilkka Lahti ja Anssi Väisänen, tuottaja Marija Skara.

Sairasta, sanon minä! Suvin mielestä Eskolle ei sovi tietynlainen elämäntyyli. Norjan tv:ssä on näytetty jotain aivan käsittämätöntä, mihin liittyy myös vahva jurri ja hampaaton elämä. Jos joku tekisi Eskot, mitä se käytännössä tarkoittaisi? Rähinä jatkuu yläilmoissa, mutta tällä kertaa nippusitein. Ruusunen elämä ei resonoi samalla tavalla kuin kylmä todellisuus. Toiset ajattelevat eettisesti, mutta Esko taas... noh se selviää kuuntelemalla!

Itämeren turvallisuustilanteen epävakaus on havahduttanut pohjoisen kuljetusreittien tärkeyteen. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa maakuljetusväyliä parannetaan tie- ja rataverkkoa korjaamalla. Ohjelmassa matkustetaan Norjan rannikolta Narvikista Ruotsin Kiirunan kautta Rovaniemelle ja selvitetään, millainen merkitys pohjoisella ratayhteydellä on alueelle ja millaisia pullonkauloja siinä on. Sekä Suomen että Ruotsin Lapissa korostetaan kaksoiskäyttöisyyttä eli sitä, että rata- ja tieverkon kehittäminen on tärkeää paitsi turvallisuuden myös elinkeinoelämän kannalta. Ohjelmassa haastateltavan norjalaisen sotilasasiantuntijan mukaan pohjoisen kuljetusväylien heikkous on, että Ruotsista Suomeen johtaa vain yksi rautatieväylä. Hänestä ratayhteyksiä kannattaisi lisätä. Liikenneministeri kertoo, mitä Suomessa ollaan tekemässä yhteyksien parantamiseksi, esimerkiksi raideleveyden muuttamista eurooppalaiseksi selvitetään parhaillaan pohjoisen osalta. Lisäksi maakuljetusasiantuntija arvioi kuljetusalan kriisinkestävyyttä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Vaellus ja retkeily -aiheisessa Karttahuone-podcastissa on tällä kertaa vieraana pitkiin vaelluksiin ansiokkaasti perehtynyt Teemu Hartikainen. Hiihtovaellus jonka Teemu teki, lähti eteläisimmästä Norjasta ja päättyi Norjan pohjoisimpaan pisteeseen. Mitä me muut vaeltajat ja talviretkeilijät voimme oppia mieheltä joka on hiihtänyt koko Norjan halki?Vaellus, hiihtovaellus, talvivaellus, talviretkeily https://www.youtube.com/@sakkeraappana https://www.instagram.com/sakkeraappana/ https://www.facebook.com/profile.php?id=100064004742199

Norjalaisen kyläpahasen luottolääkäri tehtaili vastaanotollaan törkeitä seksuaalirikoksia vuosikausia. Heikelä ja Koskelo perkaavat 23 minuuttia.

Joulukuun podisarja: Lumottu Lappi, osa 2. Voutilaiset on vantaalainen perhe, jonka intohimona on matkustaa Lappiin kesäisin vaeltelemaan ja kokemaan luonnon kauneutta. Nyt meillä kuulijoilla on mahdollisuus päästä mukaan reissutunnelmaan. Lumoaako Lappi sinutkin? Toisessa osassa reissu jatkuu Norjan puolella. Pääsemme kokemaan jylhät vuoret ja rotkot sekä ainutlaatuisen jäämeren tunnelman. Paluumatkalla Suomeen tavataan sekä lampaita että ”peikkoja”. Suomen puolella tutustutaan Pohjois-Lapin ihastuttaviin retkeilykohteisiin, koetaan tuulen tuiverrus tuntureilla sekä kirkkaiden vesien liplatus puhtaassa Lapin luonnossa. Minun näköinen elämä -toiminta tarjoaa uusia taitoja ja rohkeutta, joiden avulla voi edistää myönteisyyttä ja luopua turhista arjen taakoista. Kaikilla on haasteita, avun vastaanottokyvyssä vain on eroa. Lue lisää Minun näköisestä elämästä liiton sivuilta ja tule mukaan toimintaan! https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/minun-nakoinen-elama Tekstivastine: www.nakovammaistenliitto.fi/fi/lumottu-lappi-osa-2

Kausi 4, jakso 21/24. Vaikuttavan Summit-ohjelman myötä pääsemme käyttämään matematiikkaa ja käymään läpi Norjan vuoriston toimintaa. Amazing Race Suomessa Metti jakaa mielipiteitä. Bachelorissa erittäin epäonnistuneet sporttitreffit, mutta lumoavaa kemiaa Monican ja Joonaksen välillä. Kirkkoherra on osoittanut jo mustasukkaisuuden merkkejä Kimmosta ja saamme paikalle meille erittäin tärkeän ja legendaarisen parin temppareissa. Voit kuunnella sarjan jaksot ilman mainoksia Podmesta, josta löydät myös lähes sata vain Podmessa julkaistua jaksoa viime vuosilta. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com.

Podcast juoksusta ja isyydestä. Tämä podcast on kaikille, joiden jalat ovat lyijyä ja yöunet liian lyhyitä.  Kakkoskauden 20. jaksossa jutellaan Japen Tromssan reissusta, ruskeasta juustosta, Norjan ylämäkikulttuurista sekä Fastest Known Time -konseptista. Onko Juha pian yksi FKT:n hallussapitäjä? Otahan jakso kuunteluun! Jakson suositukset ja linkit: Fastest Known Time: https://fastestknowntime.com/ Meidät löytää lisäksi: Instagramista: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.instagram.com/faijatjuoksee⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Stravasta: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.strava.com/clubs/faijatjuoksee⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Japen Stravaprofiili: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.strava.com/athletes/29216466⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Juhan Stravaprofiili: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.strava.com/athletes/juhasorvisto⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Palautetta / ehdotuksia / vinkkejä otetaan vastaan enemmän kuin mielellään osoitteeseen faijatjuoksee@gmail.com tai ylläolevan Stravaklubin / Instagramin kautta.  Laittakaa kysymyksiä, palautetta ja ehdotuksia tulemaan! Camoon!! #faijatjuoksee #polkujuoksu #juoksu #tromssa #vuorijuoksu

Joulukuun podisarja: Lumottu Lappi, osa 1. Voutilaiset on vantaalainen perhe, jonka intohimona on matkustaa Lappiin kesäisin vaeltelemaan ja kokemaan luonnon kauneutta. Nyt meillä kuulijoilla on mahdollisuus päästä mukaan reissutunnelmaan. Lumoaako Lappi sinutkin? Ensimmäisessä osassa pääsemme mukaan lähtötunnelmiin ja reissu etenee Pohjanmaan kautta Lappiin ja Norjan rajalle saakka. Tule mukaan matkalle. Pääset kokemaan metsäiset polut juurakkoineen ja kivikkoineen sekä purojen solinan ja koskien pauhun. Koe kodan hiljaisuus, jossa kuuluu vain tulen rätinä ja makkaran paiston voi haistaa ja maistaa. Miten opaskoira Gosse hoitaa työtehtävänsä hankalassa maastossa ja pitkospuilla? Ja mitä perheen pojat on mieltä Lapin tuntureista ja metsistä? Minun näköinen elämä -toiminta tarjoaa uusia taitoja ja rohkeutta, joiden avulla voi edistää myönteisyyttä ja luopua turhista arjen taakoista. Kaikilla on haasteita, avun vastaanottokyvyssä vain on eroa. Lue lisää Minun näköisestä elämästä liiton sivuilta ja tule mukaan toimintaan! https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/minun-nakoinen-elama Tekstivastine: https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/lumottu-lappi-osa-1

Mitä tulee mieleen Jenneristä tai "herranjumala" -sanasta? Esko on saanut samantapaisen lahjan, minkä meidän presidenttipari antoi Norjan kuninkaallisille. Lisäksi ihmetellään, miten on mahdollista, että lähettämäsi työhakemus saapuu yli 50 vuoden jälkeen postiluukkuusi. Kaverin puolesta kysellään, tarvitseeko somesta poistaa exän kuvat?

Lääkkeetön hoito – Vieraana Birgit Valla | Kutsuin kliinisen psykologin Birgit Vallan Norjasta keskustelemaan lääkkeettömästä psykiatrisesta hoidosta Norjassa. Norjassa tehty aloite lääkkeettömästä hoidosta on saanut osakseen ihailua ja tukea Norjan ulkopuolelta. Tässä haastattelussa kysyin Birgitilta, miten tämä aloite lääkkeettömästä hoidosta syntyi, mitä sen seurauksena on tehty ja mikä on tilanne nyt. Keskustelimme myös siitä, miksi […] The post Lääkkeetön hoito -Vieraana Birgit Valla appeared first on Astetta parempi elämä.

Jakso 199. Heja Sverige! Norjan BM-skene on pääpiirteittäin ummikollekin tuttu, mutta naapurissamme kehittyi Norjan kanssa samoihin aikoihin oma alakulttuurinsa. On aika, kun Rosanna ja Mandéloz syventyvät Ruotsin skeneen ja sen koukeroihin tarkemmin.

Mitä Skandinavian keskuspankeilla on mielessään, ja mihin Ruotsin ja Norjan kruunut seuraavaksi suuntaavat? Jääkö Suomen talous taas jalkoihin Pohjoismaisessa vertailussa, vai joko lähtisi piristymään? Asuntomarkkinaa, kulutusta, öljyä ynnä muuta ovat pohtimassa ekonomistit Juho Kostiainen ja Kristian Nummelin sekä analyytikko Rono Nihtinen. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Tänään kehittelimme vatsamelukuulokkeet ja urheilijoiden Vain Elämää -konseptiin. Lisäksi ratkaisimme äitien ongelmia alkoholilla ja tarjoisimme julkisuudenhallintaneuvoja Norjan hoviin. Myös uusi suomenkielen sana esiteltiin. Korvan takaa löytyvälle nöyhtälle on nyt oma nimi.

Norjalaisen black metal -musiikkityylin merkkiteos, Mayhem-yhtyeen debyyttialbumi De Mysteriis Dom Sathanas julkaistiin 30 vuotta sitten. Eepos on maailmanlaajuisesti merkittävä levy, joka on löytänyt aitiopaikkansa jopa Norjan kansallismuseosta. Pahamaineinen musiikkityyli sekä tabuja rikkova alakulttuuri, joka yhdistyi etenkin 90-luvulla mm. saatananpalvontaan, murhiin ja kirkonpolttoihin on noussut Norjan suurimmaksi kulttuurivientituotteeksi. Miksi kyseinen estetiikka mustavalkoisine kasvomaskeineen, panosvöineen, mustine nahkavaatteineen, sianverineen, viiltelyineen sekä väärinpäinristeineen iski niin moneen nuoreen, ja on edelleen yksi suosituimmista äärimetallin muodoista? Millaisia muotoja black metal on saanut Suomessa? Miksi nykyajan black metal yhdistyy usein edelleen mm. natsismiin? Mitä on black metalin tavoittelema pahuus ja saatanallisuus tässä ajassa? Millaisia tabuja se pyrkii nykyään rikkomaan? Millaista luomisvoimaa pakanallisuudesta ja ihmismielen pimeiltä puolilta ammentavasta kirskuvan diskanttisesta ja kylmästä musiikkityylistä löytyy? Vieraina black metalia tutkinut folkloristi Aila Mustamo, musiikkitoimittaja-muusikko Mervi Vuorela sekä Loputon Gehenna liekki -dokumentin ohjannut muusikko ja levyjen julkaisija Sami Kettunen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Vitsit sikseen! -podcastin 50. jaksossa vieraana näyttelijä Sanna Stellan. Sanna on nopea sanoissaan ja käänteissään. Maailmalle pienestä kylästä lähteneellä Sannalla on aikamoinen matka nykyiseen elämäänsä. Rantoja Sri Lankassa, Shakespearea Lontoossa, innostumista stand upista, Suomeen paluu ja hemmetisti erilaisia töitä. Kuuntele kuinka Sannalla ja Heikillä on sama ongelma: Vaikka kuinka tosissaan olisi niin silti ihmiset vaan nauraa. Ja miten Sanna oikein päätyi Norjan kansallisteatteriin, vai päätyikö sittenkään?Podcast on myös katseltavissa YouTubessa osoitteessa:https://www.youtube.com/SuomenStandUpClubiTuotanto: Suomen Stand Up Club OyKaupalliset yhteistyöt: myynti@suomenstandupclub.fihttps://www.suomenstandupclub.fi

Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusta harjoitellaan yhteisessä Nato-harjoituksessa, joka alkaa tänään maiden pohjoisosissa. Puhelimessa suomalaisen harjoitusjoukon johtaja, prikaatikenraali Manu Tuominen, Pääesikunta. Mikä on arktisen alueen turvallisuuspoliittinen merkitys Venäjän uhittelun jatkuessa? Vieraina yliopistotutkija Sanna Kopra, Arktinen keskus, Lapin yliopisto ja kansanedustaja (kok), kenraalimajuri evp Pekka Toveri.  Ukrainan sotatilanne viikonlopun jälkeen. Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Syyhyepidemia ei ota laantuakseen. Mitä on tehtävissä? Vieraina evoluutiobiologi Tuomas Aivelo, Helsingin yliopisto ja ylilääkäri Leif Lakoma, THL. Johtaako asuntorakentamisen hyytyminen asuntopulaan? Puhelimessa taloustieteen prof. Elias Oikarinen, Oulun yliopisto. Juontaja Mikko Haapanen, tomittajat Rasmus Montonen ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottaja Hanna Juuti.

Junosuannon paathyysi oon uhattu. Norjan isossa TV-kanalissa kuulu uuenvuenpuhheen kvääninkielelä. Tornionlaaksolaista kulttuuriä rajaseuvulla vois nostaa framille enemmän meinaa Hannu Alatalo ja Jouko Alapartanen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Uusi jakso Podimossa joka keskiviikko. Eräänä kauniina elokuisena iltana 2001 Gunn Merete kokoontui muutaman ystävänsä kanssa katsomaan Norjan prinssi Håkonin ja Mette Maritin häitä. Sen jälkeen ystävät lähtivät yhdessä ulos juhlimaan. Mukavasti alkanut ilta sai kuitenkin traagisen lopun, Gunn Mereten ystävät olivat tietämättään hyvästelleet hänet viimeisen kerran. See Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Minkälainen presidentti Harry Harkimo olisi? Mitkä ovat Harkimon tärkeimmät vaaliteemat ja minkälaista ulkopolitiikkaa Harkimo ajaisi? Studiossa Liike Nytin presidenttiehdokas Harry "Hjallis" Harkimo. Jakso on kuvattu 26.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Sauli Niinistö (3:26) Norjan öljyrahasto (5:54) Presidentti ja pääministeri (7:02) NATO (8:34) Ukrainan sota (12:17) Biden vai Trump? (12:52) EU (16:31) Venäjä ja Putin (25:25) Harkimon verkostot (27:20) Ilmastonmuutos (29:32) Hallituspolitiikka (35:41) Talouspolitiikka (39:21) Sisäinen turvallisuus (41:27) Ahvenanmaa

Mitä Euroopan unionin uusi kaivosasetus tarkoittaa Suomen kannalta ja miksi kaivosasetus voisi lisätä investointeja Suomeen? Mitä puutteita Suomen kaivoslaissa on ja pitäisikö Suomen kaivosveroa nostaa? Toteutuuko vihreä siirtymä markkinaehtoisesti vai tuleeko EU:n käyttää vihreään siirtymään julkista rahaa? Studiossa Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi. Jakso on kuvattu 25.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kaivoslaki ja EU (5:42) Norjan öljyrahasto (11:07) Maaperän resurssit (14:41) Jevonsin paradoksi (17:52) Kaivosvero (27:40) Suomen talous (30:37) Vihreä siirtymä (37:56) EU:n hyvät puolet (39:17) Tukiohjelmat

Mitä on valokuitu, miksi Ruotsista jo 90% on katettu sillä ja miten se kannattaa ottaa käyttöön. Heikki Kaunisto, Valokuitusen toimitusjohtaja pohtii avoimen mallin valokuidun kilpailuetuja, rahoitusta ja liiketoimintalogiikkaa Samin kanssa. Jakso on tehty kaupallisesssa yhteistössä Valokuitunen Oy:n kanssa. (00:00) Heikki Kaunisto Valokuitunen Oy:n toimitusjohtaja. Miksi kotiin kannattaa investoida? Hygge vai viiveetön Counterstrike? (01:08) Lähetysnopeuden eli uploadin merkitys kasvaa etätyön johdosta. Mobiili on suunniteltu lataavaksi eikä lähettäväksi (02:11) Matilda Miettisen Taylor Swift-lippujono ei sallinut latausvirheitä (03:36) Kaista, kapasiteetti, kaksisuuntaisuus. Mobiili 100Mb vs valokuitu on huomattavasti parempi kuin 100Mb mobiili. Häiriötön ja tasainen nopeus toimii valokuidussa jo matalammilla siirtonopeuksilla (05:36) Nopeuteen kannattaa lukittautua valokuidun valmistushetkellä, ei tilaushetkellä. Avoin kuitu mahdollistaa markkinaehtoisen liittymän (07:17) Miksi avoin malli on paras kuluttajalle? Hintavertailuihin tulee suhtautua suurella varauksella niiden oletusten johdosta (08:39) Kuitu ei käytännössä vanhene, päätelaitteilla nostetaan siirtokapasiteettia. Asiakkaat ovat tutkitusti tyytyväisiä (10:01) Ruotsin ja Suomen markkinat ovat eri kehitysasteessa. Telia vahva Ruotsissa, Nokian vaikutus Suomeen. Ruotsin mobiilidata maksaa käytön mukaan, Suomessa ei (12:12) Mobiiliyhteyden vaihtojen (3G, Edge, 4G, 5G) tuomat ongelmat ja hinnoittelupiikit eivät rasita valokuituyhteyksiä (13:19) Valokuidun tekninen kehitys (14:15) Avoin rakenne vs. suljettu rakenne valokuiduissa. Alkuinvestointi pieni suhteessa käytön aikaiseen kustannukseen. Erot sähköverkkoihin (15:58) Ei ole olemassa ilmaisia lounaita tai ilmaisia liittymiä. Tuotto otetaan joko heti tai ajan kanssa. Suljettu rakenne kallistuu ajan kanssa (17:00) Norjan suljettu malli vs. Ruotsi avoin malli. Kilpailu on kuluttajan etu. Tien rakentaminen vs. tietulli-vertaus (18:16) Kauppalehden Finnet-artikkelin kyseenalainen investointikritiikki. Asiakashankinnan kulut ja verkkoinvestoinnit rasittavat erityisesti suljetun rakenteen kilpailijoita (20:54) Valokuitusen vieras pääoma on rahoitettu laajalla pankkisyndikaatilla (21:45) Oman pääoman harhakäsitykset. Korkoriskin suojaaminen. CapMan Infra ja Telia erittäin vahvat omistajakumppanit (25:14) Valokuitu kaupungeissa, lähiöissä ja kesämökeillä. Pienelle paikkakunnalle valokuitu voi olla strateginen hanke. Kuntahankkeiden hyödyt (28:24) Valokuituyhteyden rakentaminen. Talojen etäisyydet ja määrät (29:44) MTV3 Ivan Puopolo – haastattelun kilpailun reiluuden pointit. Kilpailu tapahtuu ennen rakentamista mutta kuluttaja saa palvelun viiveellä (32:16) Yksittäistapaukset pilaavat alan mainetta. Valokuitunen suunnittelee toteutusta alueittain huolella. Korkea toimitusvarmuus (33:42) Rahalla saa myös erikoistoteutuksia. Laskettelukeskukset (35:46) Valokuitunen on ketterä kasvuyhtiö (37:55) Asiakaspalvelu – Telia ChatGPT+asiakasbotti-esimerkki vs. osoitepohjainen palvelu (39:06) Valokuitusen asiakkaiden määrä ja markkinaosuus. Käyttöönottoaste on Suomessa yhä matala verrattuna muihin pohjoismaihin, luoden kasvua (41:16) Valokuiturakentamisen kasvu paikkaa yleisen rakentamisen ahdinkoa (42:13) Toimiala luo lisäarvoa Suomeen (43:30) Auton pölykapselit. Pärjääminen ei riitä (45:24) Molempia tarvitaan – mobiilia ja tasalaatuista skaalautuvaa ja nopeaa kotiyhteyksiä. Yhteispeli kuntoon (46:02) #neuvottelija Sisäpiiri 24 Heikki Kaunisto – Kasvuyritysten johtaminen ja rahoittaminen

Rajatonta ja ihmisläheistä raatiota meänkielelä. / Gränslös och vardagsnära radio på meänkieli. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Polisi kertoo kuinka voipii suojata itteä huijaussoitoista. Meänkielen resursipipliuteekki saapi rahotusta kolme vuotta lissää. Hjördis Niemi ja Harri Keisu ostaa kuolinpesiä ja myyvät niitä avisuunissa. Tornedalens fyndbod ottavat vastaan paljon kampheita jokka tulevat kuohleitten ihmisten taloista. Kväänin kieli pääse matkhaan laulun jonka kaikki Norjan koulukläpit tuntevat.

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo 8. presidentti Kekkonen. ”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen. Kekkonen, Kekkonen.Kekkonen,Kekkonen,Kekkonen”Urho Kaleva Kekkonen syntyi 3.9 1900 Pielavedellä,hän kuoli 31.8 1986 Helsingissä.Urho syntyi perheen esikoisena,siis vanhimpana kolmesta lapsesta.Asuinpaikkakunta vaihtui useita kertoja,kuriton ja vallaton poika piti kirjoittamisesta.Liittyi lukiolaisena suojeluskuntaanja joutui näin sisällissotaan.Johti Haminassa 9 punaisen teloitusta,suoritti asevelvollisuuden autopataljoonassa,ja kotiutui kersanttina.Hänkin lakitiedettä opiskelija valmistui lakitieteen kandidaatiksi.Urho oli myös hyvä urheilijana,Suomen mestari korkeushypyn saralla.Varatuomarina työskenteli Etsivässä Keskusrikospoliisissa,jossa Sylvi oli konekirjoittajana kansliassa.Urho kuului Akateemiseen Karjalaseuraan,jolla Suur-Suomea tavoitellaan.Kekkonen toimi Kallion hallituksessa oikeusministerinä,Cajandrin hallituksessa sisäasiainministerinä.Suomen Kuvalehteen pakinoita kirjoitti,niissä Pekka Peitseksi itseään nimitti.Liittyi rauhanopposition kannattajiin,josta monet henkilöt nousivat Suomen vaikuttajiin.Paasikivi nimitti oikeusministerikseen Kekkosen,ja sai tehtäväkseen sotasyyllisyyskysymyksen hoitamisen.Suomen Pankin johtukunnan jäsenenä hänet mainitaan,ja erilaisissa tehtävissä eduskunnassa toimia saa.jossain lähteessä Kekkonen pyrkyriksikin mainitaan,mutta siitä en nyt löydä sanaakaan.Kekkosen valinta presidentiksi merkitsi uuden kauden alkua,hänen ensimmäisen virkakautensa lopussayksikään hänen edeltäjistään ei ollut elossa.Neuvostoliiton tuellaKekkonen istui toisella presidenttikaudella.Myöhemmin hän oli lähes yksivaltainen johtaja,joka kuitenkin osasi käsitellä Neuvostoliittoa,ja sai Suomen pidettyä länsimaisena valtiona.Ulkopolitiikassa Kekkosen apunaolivat vain Kekkosen valitsemat avustajat,jotka Urho ulkoministeriöön junaili,kun lähes diktaattorina maata hallitse.Kekkonen ajoi Yhdinaseetonta Pohjolaa,tahtoi Norjan kanssa rajarauhaa lujittaa.Teki aloitteen Euroopan turvallisuus-ja yhteistyökokouksesta,tavoitteena välttää YYA-sioimuksen sotilaallisten artiklojen soveltamista.Kekkonen ilmotti Neuvostoliitolle,ettei hän jatka presidenttinä, eikä YYA-sopimusta uusita,jollei Neuvostoliitto tunnusta Suomen puolueettomuutta.Etyk-kokousta isännöi hän,loi idän ja lännen väliin tilan lämpimän.Vaan Neuvostoliittopa ei oikeastaanmeinaakkaan Suomen puolueettomuutta tunnustaa.Kekkonen uhkaa taas erollaan,ja tilanteen jälleen rauhoittumaan saa.Seuraavana vuonna Neuvostoliitto ehdottaa yhteisiä sotaharjoituksia.joihin Kekkonen ei myökään tahdo suostua.Kekkonen hiihti, metsästija kalasti,ja vieraita suhteita harrasti.Kekkosella oli useita rakastajattaria,vaikka hän rakastikin vaimoa.Oli Suomen presidenttinä yli 25-vuoden ajan,ja sai turvattua maamme pitkän itärajan.Viimeisellä presidenttikaudellaanhänen terveytensä alkaa horjumaan,Hänellä oli muistikatkoksia,eikä enää valtavaa auktoriteettia.Kekkonen olisi halunnut pääministeri Koiviston eroavan,mutta Koiviston nähtiin pääministerinä jatkavanja myöhemmin Kekkosen toimikauden lopulla presidentin tehtäviä hoitavan.Kekkonen kuolee Tamminiemessäsairaana ja vanhana miehenä.Hänenkin hautansa on Hietaniemen hautausmaalla. ...Katso runo tarkemmin aanirunopuro.fi sivustolta

Liki korpin kokoinen tunturihaukka on maailman suurin jalohaukka ja tunturipöllön ohella pohjoisin petolintu. Se pesii arktisella tundra- ja tunturivyöhykkeellä Grönlannissa, Islannissa, Skandinaviasta Siperiaan sekä Alaskassa ja Kanadassa. Tunturihaukka on erikoistunut saalistamaan riekkoja ja kiirunoita, joita on Suomessa saaliseläimistä talvella sata ja poikasaikaankin 90 prosenttia. Laji aloittaa pesintänsä kevättalvella, jolloin saaliita on vuodenkierrossa vähiten. Pertti Koskimies on tutkinut tunturihaukan kannanvaihteluja, pesäpaikkoja, ravintoa ja elintapoja Pohjois-Lapissa sekä lähialueilla Ruotsin ja Norjan puolella. Tutkimusalueella on yli 60 reviiriä, jotka ovat olleet asuttuina ainakin jonakin vuonna viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Edellistalvista elpyneen riekkokannan ansiosta tunturihaukkoja pesi tänä kesänä enemmän kuin viime vuosina, mutta jo lähivuosikymmeninä ilmastonmuutos huonontaa rajusti kylmiin ja pakkaslumisiin talviin sopeutuneiden riekkojen, kiirunoiden ja tunturihaukkojen elinoloja.

Arthur Schopenhauer (1788-1860) voitti Norjan kuninkaallisen seuran palkinnon kirjoituksella siitä, voidaanko tahto todistaa vapaaksi itsetietoisuuden perusteella. Schopenhauerin kanta oli kieltävä. Kirjoituksen kääntäjä Markus Nikkarla valottaa Schopenhauerin paikoin vaikeaa filosofiaa, jossa eletään sekä kausaalilakien maailmassa että moraalin maailmassa. Ihmisellä on vajaa käsitys näistä alueista, mutta ne eivät ole kokonaan tieteen ja moraalin tavoittamattomissa. Markus Nikkarla on nyt Kalle Haatasen vieraana.

STRT ja Norjan kväänin förpynti uuessa yhteistyössä histuuriasta. Hurulan kesäpraati P1: ssa oon herättäny paljon tutheita. Signe neuvoo etikan käyttöä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kunniavieraaksemme kävelylenkille Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan Helsingissä saapui tuore NUTS Distance 300 voittaja Max Moberg, joka juoksi huikean reittiennätyksen 52:23 Suomen ainoalla 200-mailisella. Haastattelun tuoksinassa seurasimme tätä vielä käynnissä olevaa 326 kilometrin ja 4800 nousumetrin seikkailukisaa, joka alkoi maanantaina 3.7. klo 12 Lemmenjoen Njurkulahdesta ja päättyy viimeistään 126 tuntia myöhemmin lauantaina 8.7. klo 18 Äkäslompoloon. Toiseksi tuli Matti Katila 60:48 ja kolmanneksi Ville Tuominen 64:28. Max paljastaa menestyksensä taustalla piilevät tekijät ja antaa vinkkejä tapahtumaan osallistumisesta kiinnostuneille. Keskustelemme myös Maxin tulevista palautumiskykyä koettelevista haasteista: ensin Rogaining-kisa huippusuunnistajan parina Ruotsin ja Norjan rajalla ja sokerina pohjalla legendaarinen Tor des Géants Italiassa. Seuraa @max.w.m Instagramissa ja kuuntele jakso 87 Spotify, Apple, Google tai muilla podcast-alustoilla.

Minkälainen Nato-maa Suomesta tulee? Tulisiko Suomeen sijoittaa ydinaseita ja Naton armeijaa? Takaako Naton 5. artikla Suomen turvallisuuden ja mitä vaikutuksia Ukrainan sodalla on Suomen, Naton ja Venäjän välisiin suhteisiin? Studiossa Euroopan sotahistorian dosentti Markku Salomaa. Jakso on nauhoitettu 1.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Nato-prosessi (4:49) Venäjän reaktio (9:07) Sauli Niinistö (11:28) Norjan malli (13:27) Ukrainan sodan opetus (15:03) Artikla 5 (21:16) Ukrainan sota (25:29) Lännen aseapu (32:25) Ydinase (36:30) Nato ja Venäjä (39:09) 90-luvun virheet (41:41) Kauppasuhteet Venäjälle (50:04) Suomi Natossa (53:55) Kriisinhallinta

Viidennen tuotantokauden jo ennakkoon hurjan haipin ympärilleen kerännyt lohi- ja nousutaimenkoski on täällä. Saatiin vieraaksemme yksi kotimaisten lohipiirien puhutuimpia nimiä, kun Kuusamon kuningas Otto Lintunen saapui studioon. Korvat punaisena saatiin kuunnella niin kovaa lohi- ja taimentarinaa kahden tunnin ajan, että heikompaa hirvitti. Otto on nuoren sukupolven pyytäjä, joka on poikkeuksellisen omistautunut suurten lohien ja nousutaimenien perhokalastukselle. Ja omistautuneisuus on sen verran tuottanut tulosta, että sana kiirii ja huhut liikkuu jokivarsilla, jonka vuoksi Otto oli saatava lankojen kautta linjoille kertomaan, että mitä kaikkea on tullut touhuttua ja millaisia muistoja luotua vavan varressa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jakso vie kuuntelijan sekä Itämereen laskevien lohijokien kalastukseen että Norjan suurlohitonteille. Jakson lopussa otetaan vielä juttua nousutaimenen pyytämisestä, joka on Otolle yhtä tärkeä juttu kuin lohenonginta. Kuullaan vertaansa vailla olevia tarinoita 6-7 kilon nousutaimenista kotimaan koskilta ja jokunen vielä elämää suurempikin kalatarina, jossa koukut suoristuu, uidaan joessa, ihmiset itkee ja karhut ärjyy. Mitä tässä enää haippaamaan, nyt vaan langoille!

Royn veljekset ovat astuneet isän hölskyviin saappaisiin, ja edessä on kohtaaminen Lukas Mattsonin kanssa Norjan jylhissä vuoristomaisemissa. Eleonooran ja Hillan vieraaksi saapuu kustannustoimittaja Samuli Knuuti, jonka kanssa riittää analysoitavaa Successionin viidennen jakson käänteistä. Mitä tapahtuu, kun harmaantunut tukisukkajengi kohtaa virtaviivaiset ja raikkaat skandinaavit? Entä miten Romanista on tullut yhtäkkiä sarjan empaattisin hahmo?

Suomalaiset hiihtäjät kaatoivat Norjan hiihtokuninkaat heidän omissa Holmenkollenin kisoissaan helmikuussa 1922. Ähtärin Anton Collin voitti ensimmäisenä ei-norjalaisena hiihtäjänä perinteikkään 50 km:n hiihdon. Haapaveden Tapani Niku täydensi norjalaisten kauhuksi Suomen menestyksen toisella sijallaan. Kun suomalainen hiihtomaine syttyi Holmenkollenin- voiton myötä, oli toiminnan aika. Vahva urheiluvaikuttaja Lauri Tahko Pihkala teki aloitteen. Pihkala päätoimitti Suomen Urheilulehteä. Hän julkaisi artikkelin Pohjoismaiset yhteishiihdot. Siinä ehdotettiin Lahtea Suomen Holmenkolleniksi. Näin Salpausselän kisojen aloitteesta kertoo lahtiskigames.com - sivusto ja jatkaa edelleen aiheesta- Lahtelaiset kutsuttiin perustamaan kisajärjestäjäorganisaatiota, Lahden Hiihtoseuraa. Maaliskuussa 1922 Lahden Seurahuoneella kuutisenkymmentä lahtelaisvaikuttajaa päätti perustaa hiihtoseuran. Ja seuraavana talvena 1923 kisattaisiin ensimmäiset Salpausselän Hiihdot Salpausselän harjuilla. Salpausselän stadion oli valmis helmikuussa 1923 kaikkien aikojen suomalaiseen hiihtokilpailuun. Ensimmäisen kilpailun ensimmäinen oli hiihtäjämestari Anton Collin, joka voitti 10 km:n matkan. Kireä pakkanen vei katsojaluvut 4 000. Viiteen kilpailuun otti osaa yhteensä 76 suomalaista hiihtäjää. Pääkilpailun, Salpausselän Hiihdon 50 km voitti Tapani Niku, joka ehti syödä Messilässä eväitäkin kesken matkaa. Mäkihyppykilpailun voitti viipurilainen Sulo Usa Jääskeläinen. Salpausselän kisojen tunnelmasta jatkavat Lahden Hiihtoseuran toiminnanjohtaja Janne Marvaila ja toimittaja Asko Hauta-aho.

Norjan kväänikansan päivän fiiraus oon isompi ko koskhaan ja päivää juhlithaan etelästä pohjosheen - Tromsassa oon fiirattu pitkin viikkoa. Kierunassa vietethään kans kvääninkansan päivää muun muassa luenolla tutkijan Dick Harrisonin kansa. Meän sarja Seija Waaran cancerista jatkuu ja nyt kuulema hoito-ajasta, mikä kesti suunile 1,5 vuotta.

Nyt kans Uumaja saapii meänkielisen esikoulun. Työvoimapula kasvaa Norrbottenissa samala ko väkimäärä laskee lähes jokhaisessa kunnassa - Pajalan kunnanvaltuustossa nousi maanantaina tepatti kunnan vetovoimasta. Muistelemma rajan sulkemista ja sen vaikutuksia Tornionlaaksossa - uuen konditorian perustaminen ei ollut mikhään leikki, ko yrittäjät asuivat Suomessa. Saamelaisnuoret blokeeravat Norjan valtion lukahliin pääsyn Oslossa ja vaativat ette tuulimyllyjä revithään. Meän histuuria osa 13.

Pieni kristillinen paikkakunta Norjan länsirannikolla järkyttyi perinpohjaisesti, kun 17-vuotias Birgitte Tengs löytyi raa'asti murhattuna pensaikosta vain puolen kilometrin päässä kotoaan. Hänet oli nähty viimeksi nousemassa vihreän auton kyytiin seurakunnan nuorisojuhlan jälkeen. Tekijän ajateltiin olevan hänelle tuttu ihminen, johon hän luotti. Ennen pitkää poliisi saikin sopivan epäillyn kiikariinsa. Kaikki Murha Pohjolassa -podcastin uudet jaksot löydät Podimosta. Lunasta ilmaiskokeilu osoitteessa www.podimo.fi.See Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Suomen ilmastopolitiikka on vaikeassa tilanteessa. Poliisi epäilee nuorisojoukkoa vakavasta rikoksesta Vantaalla. Eduskunnan joulutauko on alkanut. Norjan kuningas on päässyt pois sairaalasta. Keskiviikkona oli vuoden lyhyin päivä. Pohjoisessa sataa torstaina lunta.

Junaliikenne toimii taas. Suomen ja Turkin presidentit tapaavat tiistaina. Norjan ampuja aiotaan vangita. Helsinki Pride on alkanut. Helle jatkuu, länteen tulee ukkosia.

Episode numero 123 tähtenä Jalkapallon Pelaajayhdistyksen Puheenjohtaja & Keflavikin puolustaja Dani Hatakka (17:15). Danin kertoi Islannin futisskenestä ja tarinasta Islantiin päätymisestä (Espoon, Kuopion, Norjan ja Seinäjoen kautta). Danin haastiksen ulkopuolella Gäri & Narcos kävi läpi viime viikon puheenaiheita.