E.Pod - Urheilijan polku

E.Podin erikoisjaksossa keskustellaan suomalaisten ja kansainvälisten jalkapallojunioreiden tasoeroista. Keskustelun pohjana toimivat Huuhkaja- ja Helmaripolun kansainvälisten turnausten ottelut ja testitulokset. Huuhkajaliiga ja Helmariliiga huipentuvat aina loppuvuodesta pelattaviin kansainvälisiin turnauksiin. 12-14- vuotiaille tarkoitettuihin turnauksiin pääsevät suomalaisseuroista mukaan Huuhkaja-Helmariliigan kautta tiensä kauden huipennukseen selvittäneet joukkueet. Jaksoa isännöi Eerikkilän jalkapallopalveluiden päällikkö Antti Kekkonen vierainaan FC Hongan valmennuspäällikkö Kimmo Eronen ja Eerikkilän valmennuspäällikkö Erkki Valla. Kansainvälisten turnausten tavoitteena on päästä pelaamaan laadukkaita otteluita sekä vertailemaan keskiarvotasolla suomalaispelaajien tasoa kansainväliseen tasoon. "Kansainvälisten joukkueiden taso oli erittäin korkea Raaka fakta eli tulokset kertovat, että erot ovat isoja kansainvälisten joukkueiden hyväksi", Erkki Valla kiteyttää. Turnauksen aikana pojat pelasivat kokonaisuudessaan reilut 60 ottelua, joista kansainväliset joukkueet voittivat 50 ottelua ja suomalaiset 5 (loput tasan). Kaikissa pelatuissa ikäluokissa kansainvälinen joukkue voitti oman ikäluokkansa tapahtuman. Tyttöjen turnauksissa tulokset olivat hieman toisenlaisia. Tulosten valossa suomalaisjoukkueet pärjäsivät ihan hyvin ja voitot menivät kansainvälisten ja suomalaisten joukkueiden kesken tasan 19-19. Kansainvälisten joukkueiden taso ei tosin ollut aivan samaa tasoa poikiin verrattuna. Missä suomalaiset jäivät eniten jälkeen? "Pelaajan toiminta pallon kanssa, kyky ratkoa ongelmia vaikeissa tilanteissa laadukkaasti sekä maalintekopaikan rakentaminen", Valla luettelee. "Ratkaisut ja erot syntyivät erityisesti yksilön tai muutamien yksilöiden tuloksena", Eronen jatkaa. Mitkä olivat muut silmiinpistävimmät erot yksilöiden välillä? Mitä keskustelijat ajattelevat kilpailullisuudesta suomalaisten ja kansainvälisten joukkueiden välillä? Miksi he näkevät, että suomalaisissa sarjoissa parhaat hyökkääjät saavat omassa arkiympäristössään liian helposti maalintekotilanteita. Entä minkälaisia harjoittelumääriä kansainvälisille tavoitteellisille pelaajille kertyy ja miten paljon se eroaa suomalaisten harjoittelumääristä? Huuhkajaliigan kansainvälisiin turnauksiin osallistuneet joukkueet HJK, Ilves, Gnistan, OLS, VJS, Honka, TPS, KäPa, KuPS, EPS, FC Midtjylland, Shamrock Rovers, Vitesse ja Hammarby IF Helmariliigan kansainvälisiin turnauksiin osallistuneet joukkueet HJK, Ilves, EPS, NuPS, FC Espoo, KaaPo, FC Nokia, TPS, Honka, KuPS ja JyPK, FC Nordsjaelland, Hammarby IF ja Brommapojkarna Voit kuunnella jakson sivuiltamme, Spotifyista tai Suplasta. E.Pod – Urheilijan polku on podcast urheilusta ja urheilijaksi kasvamisesta. Autamme yhdessä vieraidemme kanssa urheilevien lasten ja nuorten vanhempia ymmärtämään ja tukemaan lapsia urheilijaksi kasvamisen eri vaiheissa.

Yläkouluikäisen urheilevan nuoren elämässä tapahtuu paljon. Mitä kaikkea kuuluu urheilevan nuoren riittävän hyvään arkeen? Mitä tarkoitetaan valintavaiheella ja mitä urheilijan itsensä kuin hänen ympärillään toimivien aikuisten kannattaa siinä erityisesti huomioida nuorta tukeakseen? Jaksoa isännöi Eerikkilän ja Salibandyliiton kehityspäällikkö Miikka Lamu. Hänelle on saapunut vieraita Olympiakomiteasta. Laura Tast työskentelee asiantuntijana urheiluakatemiaohjelmassa ja kaksoisuratiimissä. Niin ikään asiantuntijana työskentelevän Pia Pekosen työnkuvaan kuuluu valmennustoiminta ja sen kehittäminen. Olympiakomitean urheilijan polulla valintavaihe seuraa lapsuusvaihetta. Lapsi on kasvanut yläkoululaiseksi ja kodin, koulun sekä harrastuksen lisäksi elämään on tullut paljon lisää sisältöä esimerkiksi kavereiden myötä. Miikka, Laura ja Pia keskustelevat jaksossa muun muassa valintavaiheen laatutekijöistä sekä siitä, miten niiden toteutumista voidaan tukea nuoren arjessa. "Nuoren elämä on valtavaa muutosten aikaa. Tapahtuu kasvua, vastuunottamista omasta elämästä ja opiskelusta. Urheilu myös paineistuu eri tavalla, osalla lajeista tulee myös kansainvälistä kilpailutoimintaa mukaan. Aikuisen on oltava tukemassa ja aistimassa herkästi tunnelmaa", Tast sanoo. Minkälainen on kehittävä ympäristö nuorelle ja kumpaa Pia Pekonen haluaa nähdä valmentamisessa enemmän, kontrollia vai kaaosta? "Tänä päivänä valmentamisen on oltava ihmislähtöistä toimintaa ja on todella tärkeää olla kiinnostunut nuoresta ja hänen elämästään. Toiminta on tavoitteellista ja siinä vaaditaan laatua. Jos me saamme ihmiset syttymään meidän ympärillä, se tuottaa varmasti hyvää", Pekonen aloittaa. Kuuntele koko keskustelu podcastista.

10-15-vuotiaille jalkapallojunioreille ja heidän valmentajilleen suunnattu Huuhkaja- ja Helmaripolku uudistui tälle kaudelle. Mitä kaikkea toiminta pitää sisällään, mitkä ovat Palloliiton ja Eerikkilän roolit ja miten Huuhkaja-Helmariliiga nivoutuu osaksi toimintaa? Jakson isäntänä toimiva Ville Laine kysyy myös vierailtaan Antti Kekkoselta ja Tero Koskelalta, mitä tiedolla johtamisella ja tukiprosesseilla tarkoitetaan ja miltä näyttää Huuhkaja- ja Helmaripolun toimintavuosi 2023. Seurojen pelaaja- ja valmentajakehityksen tueksi luotu Palloliiton Huuhkaja- ja Helmaripolku on toiminut uudessa muodossaan pian ensimmäisen vuoden ajan. Eerikkilän liikunnanohjaaja Ville Laine selvittää tässä jaksossa, mitä Huuhkaja- ja Helmaripolun kokonaisuuteen kuuluu ja mitä vierian kuultavien, Eerikkilän jalkapallopalveluiden päällikön Antti Kekkosen sekä Palloliitossa Huuhkaja- ja Helmaripolun vastaavana toimivan Tero Koskelan puheissa vilisevät tiedolla johtaminen, tukiprosessit ja MyE.Way tarkoittavat. Kekkonen ja Koskela avaavat myös, minkälaisia kokemuksia ensimmäinen toimintavuosi on tarjonnut ja miltä näyttää vuosi 2023. E.Pod – Urheilijan polku on podcast urheilusta ja urheilijaksi kasvamisesta. Autamme yhdessä vieraidemme kanssa urheilevien lasten ja nuorten vanhempia ymmärtämään ja tukemaan lapsia urheilijaksi kasvamisen eri vaiheissa.

Rovaniemeltä lähtöisin oleva jalkapalloilija Wilma Koivisto muutti jalkapallon perässä Ruotsiin nelisen vuotta sitten vain 16-vuotiaana. Nykyisin Koivisto pelaa Umeå IK:n naisten joukkueessa. Eerikkilän jalkapallon valmennuspäällikkö Erkki Valla juttelee Wilman kanssa hänen harjoittelustaan, urastaan sekä asumisesta ja pelaamisesta ulkomailla. Eki kysyy Wilmalta muun muassa, milloin ajatus ulkomailla pelaamisesta kävi ensimmäistä kertaa mielessä ja miten paljon hän on kokee joutuneensa tekemään töitä tavoitteensa saavuttamiseksi. Wilma arvioi myös kehittymistään ja nykytasoaan pelaajana sekä kertoo, minkälaista tukea ja kannustusta hän on lähellään olevilta ihmisiltä pelaajapolullaan saanut.

E.Podin jaksoa hostaa Eerikkilän jalkapallon valmennuspäällikkö Erkki Valla. Ekin vieraana kuullaan tanskalaisen FC Nordsjaellandin pääscouttia Steen Nedergaardia. Jaksossa keskustellaan luonnollisesti junioripelaajien scouttaamisesta. FC Nordsjaellandin edustusjoukkue pelaa Tanskan Superliigassa ja tavoittelee menestystä siellä, mutta seura on tunnettu erityisesti nuorten pelaajien kehitystyöstään. Seura tekeekin ahkerasti scouttaustyötä jo nuorten pelaajien keskuudessa. Nedergaard kertoo, että hän ja seuran muut scoutit pyrkivät olemaan ahkerasti läsnä kentillä ja seuraamaan mahdollisimman paljon otteluita kauden aikana. Mihin ominaisuuksiin he erityisesti kiinnittävät huomiota pelaajissa, miten pelaajien psyykkiset ja fyysiset ominaisuudet puntaroidaan tai minkälainen merkitys on pelin ymmärtämisen taidoilla? Steen kertoo myös vinkkinsä nuorille pelaajille, jotka tietävät scouttien olevan katsomassa heidän peliesityksiään. Nämä ja monta muuta mielenkiintoista seikkaa scouttaamiseen liittyen kuulet jaksosta.

Mitä kaikkea salibandyn MAAJOUKKUETIE-toiminta pitää sisällään ja minkälaisia tavoitteita toiminnalle on asetettu? Kuinka hyvin vajaat pari vuotta sitten päivitetty toiminta on lähtenyt liikkeelle? E.Podissa puhutaan tällä kertaa salibandyn MAAJOUKKUETIE-toiminnasta. Vieraaksi ovat saapuneet Salibandyliiton ja Eerikkilän kehityspäällikkö Miikka Lamusekä Salibandyliiton urheilujohtaja Jarkko Rantala. Jaksoa hostaa Eerikkilän viestintäpäällikkö Elina Pennanen. Salibandyn MAAJOUKKUETIE päivittyi vajaat pari vuotta sitten nykyiseen muotoonsa. MAAJOUKKUETIE-toiminta kattaa niin pelaaja- ja seurakehityksen, valmentajakoulutuksen, nuorisomaajoukkuetoiminnan kuin alueellisen toiminnan. Mukana toiminnassa on kokonaisuudessaan vajaat kaksi tuhatta 13-18-vuotiasta pelaajaa. ”Pelin ja parempien harjoitusten perässä ollaan oltu viime vuodet. Miten luodaan toimintaympäristö, joka kehittää pelaamista niin joukkue- kuin yksilötasolla”, Lamu kiteyttää toiminnan tärkeimmän tavoitteen. Myös seurojen ja liiton kesken käytävä dialogi koetaan arvokkaana asiana. Toimintaa ohjaa tiedolla johtaminen ja Lamun mukaan sitä pyritään tuomaan joukkueille ja pelaajille siten, että tieto on hyödynnettävissä arkivalmennuksessa ikäluokkaan sopivalla tavalla. Lamu ja Rantala kannustavat kuulijoita antamaan itselleen rohkeasti palautetta, kriittistäkin, koska vain siten toiminta kehittyy entisestään ja oikeaan suuntaan. Miten he itse kokevat, että tavoitteessa on tähän mennessä onnistuttu? Kuuntele vastaukset jaksosta. --- MAAJOUKKUETIE-toiminnassa ovat mukana tytöissä ikäluokat T14 ja T16 sekä pojissa ikäluokat P13, P14 ja P15. Näissä ikäluokissa on mukana yhteistyöseuroja, jotka sitoutuvat toimintaan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi kerrallaan. Yhteistyöseurojen lisäksi toimintaan valitaan United-joukkueet, jotka koostuvat ikäluokkansa niistä parhaista pelaajista, joiden seurajoukkueet eivät ole mukana toiminnassa. Näin varmistetaan, että MAAJOUKKUETIE-toimintaan saadaan mukaan sekä maan parhaat seurat, että yksilöt. Tyttöjen T18 sekä poikien P16 ja P18 -ikäluokissa ei ole yhteistyöseuroja, vaan maajoukkuevalmentajat valitsevat maajoukkue-ehdokkaat tapahtumiin. MAAJOUKKUETIE-tapahtumat toimivat näin keskeisinä pelaajatarkkailutapahtumina, joiden pohjalta valitaan U17- ja U19-maajoukkueryhmät.

Tässä jaksossa keskustellaan muun muassa urheiluopistoverkostosta ja sen roolista lasten liikuttamisessa sekä laadukkaasta lasten liikunnan ohjaamisesta ja valmentamisesta. Jaksoa hostaa Eerikkilän koulutuspäällikkö Antti Jokinen. Hänen vieraikseen ovat saapuneet Varalan Urheiluopiston opettaja ja lasten liikunnan asiantuntija Ursula Haapanen sekä Urheiluopistot ry:n pääsihteeri Nina Luukkainen. Urheiluopistoverkoston roolina on toimia liikunnan, urheilun ja terveyden edistämisen ammattilaisina ja osaamisen tuottajina. Urheiluopistot järjestävät mm. liikunta-alan tutkintoon johtavaa ja ei tutkintotavoitteista koulutusta. Strategisena tavoitteena lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen sekä saada urheiluopistoverkosto toimimaan tehokkaasti tavoitteiden edistämiseksi. Ursula on yksi neljästä sadasta urheiluopistoverkostossa työskentelevästä liikunnan ja urheilun asiantuntijasta. Miten hän määrittelee laadukkaan lasten liikunnanohjauksen? "Tärkeintä on sytyttää rakkaus liikuntaan ja urheiluun. Lapsen mielestä harjoituksiin on mahtavaa tulla viikosta toiseen ja he saavat olla mukana turvallisessa ja välittävässä ilmapiirissä, jossa tapaa kivoja kavereita ja jossa ohjaajat ja valmentajat ovat heistä aidosti kiinnostuneita. Harjoitukset ovat laadukkaita ja monipuolisia ja ne on naamioitu leikeiksi." Antti, Ursula ja Nina keskustelevat jaksossa myös mm. lasten liikunnan määrästä ja vanhempien roolista siinä, hyvästä valmentajuudesta ja valmentajaksi kasvamisesta ja kouluttautumisesta. Valtakunnalliseen urheiluopistoverkostoon kuuluu 11 liikunnan koulutuskeskusta. Urheiluopistojen toiminnan kokonaisuus muodostuu ammatillisesta koulutuksesta, vapaan sivistystyön koulutuksesta, valmennuskeskustoiminnasta, terveyttä ja hyvinvointia edistävästä maksullisesta palvelutoiminnasta sekä vapaa-ajan liikunta-, virkistys- ja matkailupalvelutoiminnasta.

Eerikkilän ihmisten ja kulttuurin johtaja Sirpa "Sipi" Korkatti vetää tämänkertaista jaksoa, jossa keskustellaan seurakulttuurin kehittämisestä. Vieraakseen Sipi on saanut Palloliiton seurapalvelujohtajan ja apulaispääsihteerin Timo "TiHu" Huttusen. Sipi ja TiHu keskustelevat jaksossa mm. mitä seurakulttuuri on ja miksi se on tärkeää. He uskovat, että yhdessä tekemisen kulttuuri pysyy arvossaan ja on tärkeää tulevaisuudessakin. "Toisinaan puhutaan että talkootyöt ja seuratoiminta ovat hiipumassa, mutta uskon että sosiaalisen kiinnittymisen merkitys ja kuuluminen joukkoon on edelleen äärimmäisen tärkeää." Minkälaisia henkilökohtaisia kokemuksia TiHulla on oman lapsensa seuratoiminnasta? "Fc Reipas järjestää Lahti Soccer -turnausta, jossa olen ollut pystyttämässä telttaa ja tekemässä muita talkoohommia aina silloin, kun seura ja joukkue ovat niin ilmoittaneet. Sitä ei varsinaisesti kysytä vanhemmilta erikseen vaan kaikki osallistuvat talkoisiin. Kulttuuri siirtyy näin sukupolvelta toiselle ja samalla se on oppimista toimimaan seuran sateenvarjon alla." Sipin omat muistot liittyvät Hauhon Sisun suunnistustoimintaan, jossa hänen tyttärensä harrastivat. "Kauden päättäjäiset järjestettiin aina vanhempien voimin, yksi toi paistinlastan, toinen sakset ja kolmas jotain muuta. Järjestimme ohjelman ja teimme ruuan aina yhdessä ja kokemus oli aina mielettömän hieno ja yhteisöllinen." Keskustelu etenee seurakulttuurin johtamiseen ja kehittämiseen sekä seurakulttuurin tulevaisuuteen. Kenen vastuulla kulttuurin johtaminen seuroissa on ja miten sitä pidetään yllä? Miten kulttuuria vaalitaan Palloliitossa? Kuuntele koko jakso!

Tässä jaksossa keskustellaan yläkouluikäisten koulunkäynnistä ja urheilusta sekä niiden yhdistämisestä. Jaksoa hostaa Eerikkilän koulutuspäällikkö Antti Jokinen. Vieraikseen hän on saanut Palloliiton nuoruusvaiheen kehityspäällikön Markus Paanasen ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean kehityspäällikön Jari Savolaisen. Nuoren urheilijan kaksoisurasta puhuttaessa tarkoitetaan urheilun ja opiskelupolun yhdistämistä ja sitä, kuinka luodaan tavoitteelliselle urheilijalle mahdollisuudet menestyä niin urheilussa kuin siviilielämässä riittävän joustavasti. Savolainen ja Paananen kertovat nykyisistä yläkouluverkostomalleista liittyen urheilun ja koulunkäynnin yhdistämiseen. He puhuvat myös siitä, miksi koulun ja urheilun yhdistäminen saattaa olla yläkoulussa haastavampaa kuin lukiossa. Entä miten nuorille pyritään mahdollistamaan laadukas arki tai tarjoamaan harjoituksista yksi vapaailta viikossa? Miten selkeät rakenteet helpottavat nuoren laadukasta arkea? Miten nuoren urheilijan uran alkua voisi tukea kotona? Näihin ja moniin kysymyksiin kuulet vastauksen kuuntelemalla jakson.

Tässä jaksossa keskustellaan Ekkono-metodista ja siitä, mitä futisvanhempien tulisi tietää metodista. Jaksoa hostaa Eerikkilän jalkapallopalveluiden päällikkö Antti Kekkonen. Antin vieraana on Eerikkilässäkin valmentajana ja kouluttajana toimiva Pol Deulonder. Barcelonasta kotoisin oleva Pol on työskennellyt lähes seitsemän vuotta Suomessa jalkapallovalmentajana. Eerikkilän lisäksi Pol valmentaa ja kouluttaa valmentajia mm. HJK:ssa. Valmentajat ovat usein erikoistuneet pelaajan fyysisten ja teknisten osa-alueiden parantamiseen, koska nämä ominaisuudet koetaan tärkeimpinä. Pelissä on kuitenkin kolmas keskeinen osa, joka usein unohdetaan. Tämä on pelin kognitiivinen näkökulma: Tapa, jolla pelaajat havainnoivat peliä ja tekevät ratkaisevia päätöksiä. Pelin ymmärtämisen opettaminen mahdollistaa älykkäiden pelaajien kehittämisen, jotka osaavat etsiä tietoa, pelata itsenäisesti ja tarjota erilaisia ​​ratkaisuja pelin eri ongelmiin. Pelin ymmärtäminen auttaa pelaajia myös sisäistämään paremmin, milloin ja miten käyttää fyysistä ja teknistä osaamistaan pelitilanteiden ratkaisemiseksi. Ekkono-metodissa myös ymmärretään, ettei kaikista jalkapalloharrastajista tule ammattipelaajia. Metodissa kiinnitetäänkin huomiota olemassa olevaan arvomaailmaan, toisten kunnioittamiseen ja ryhmätyöhön, jotka ovat tärkeitä oppeja kaikkialla elämässä. Mikä on Ekkono-metodi? Ekkono on jalkapallon pelinymmärtämisen opettamiseen erikoistunut valmennusmetodi, jonka ovat alun perin kehittäneet Carles Romagosa ja David Hernandez (Soccer Services Barcelona). Metodin lähtökohtana on kerätä kaikki pelistä saatavissa oleva tieto ja muotoilla se jäsennellyksi kokonaisuudeksi. Tämän jälkeen Ekkono-metodin tavoite on auttaa pelaajia saavuttamaan täysi potentiaalinsa kognitiivisten harjoitteiden kautta ja opettamaan heille pelin kautta pelaamisen keskeisiä yksilöllisiä perusperiaatteita. Metodin ensisijainen tehtävä on varmistaa, että pelaajat pystyvät tulkitsemaan peliä ja soveltamaan taitojaan parhaimmalla mahdollisella tavalla joukkueensa hyväksi.

E.Podin 2. tuotantokausi alkaa tärkeällä aiheella, kun jakson isäntä Aleksi Tossavainen keskustelee vieraansa Noora Mikolan kanssa lapsen itsetuntemuksesta ja sen tukemisesta. Mitä itsetuntemus käytännössä tarkoittaa? Mitä eroa on itsetunnolla, itsetuntemuksella ja itseluottamuksella? Mitä voimme vanhempina ja aikuisina tehdä tukeaksemme lapsen itsetuntemusta? Miten hyötyä urheilussa opituista itsetuntemustaidoista voi hyötyä muussa elämässä? Miksi itsetuntemus on niin tärkeää ja miten ne näkyvät urheilussa? Itsetuntemus helpottaa ihmistä ymmärtämään omia toimintamallejaan. Miksi reagoin tilanteessa jollain tietyllä tavalla. Tai mikä on oma kyvykkyyteni toimia eri tilanteissa. Urheilu tarjoaa lapselle erinomaisen ympäristön kokea ja harjoitella erilaisten tunteiden tuntemista ja niiden säätelyä. Tunteiden tunnistaminen ja niiden sanoittaminen on tärkeää myös urheilusuorituksen kannalta. Osa tunteista parantaa ja osa heikentää urheilusuoritusta. ”Jos tiedämme mitä tunnemme eri tilanteissa ja miten se vaikuttaa toimintaamme ja urheilusuoritukseen, voimme itsetuntemuksen avulla hyödyntää suorituksen kannalta hyödyllisiä tunteita ja ehkä vastaavasti säädellä haitallisia, suoritusta heikentäviä tunteita”, Noora Mikola selvittää. Urheilun kautta lapsi pääsee myös turvallisesti harjoittelemaan esimerkiksi pettymyksen tunteiden käsittelyä tai suurta riemua. Samalla hän voi oppia huomaamaan, minkälaisia asioita ne aiheuttavat omassa kehossa tai mielessä. Miten itsetuntemusta voisi kehittää? Jos ajatellaan urheilevan lapsen vanhempaa, niin lasta voi auttaa ymmärtämään ja ehkä myös sanoittamaan omaa toimintaa ja tunteita. Erityisesti jos kyseessä on pieni lapsi, aikuinen voi antaa nimen asioille, joita lapsi tuntee. Esimerkiksi jos lapsi hermostuu tai alkaa itkeä, kun häneltä viedään pallo. Aikuinen voi kertoa, että ”nyt sinua harmittaa, kun kaveri vei sinulta pallon.” ´Lapselle voi myös kertoa, miten hänen toimintansa vaikuttaa aikuisen omiin tunteisiin. Esimerkiksi ”minulle tuli hyvä mieli, kun autoit pakkaamaan harjoituslaukun”. Näin lapsi oppii ymmärtämään paremmin myös oman toiminnan seurauksia. Lasta voi myös pyytää listaamaan omia ominaisuuksia, positiivisia ja kehityskohteita. Voidaan myös miettiä jotain tosi onnistunutta suoritusta ja yrittää palauttaa mieleen, minkälaisia tunteita se herätti. Jännittikö paljon vai oliko rento fiilis tai oliko energinen vai väsynyt olo. Isompien lasten kanssa voi tehdä mielikuvaharjoitusta myös jostain huonosta suorituksesta. Miltä silloin tuntui ja mitä päässä pyöri. Tämäntyyppiset harjoitukset ovat Noora Mikolan mukaan loistavia ensimmäisiä askeleita itsetuntemukseen. Harjoituksia voi tehdä jopa aika pienen lapsen kanssa esimerkiksi piirtämällä. Myös yhteiset automatkat kannattaa käyttää hyödyksi keskusteluille. Kuuntele jakso artikkelin yläreunasta. Löydät podcastimme myös Spotifyista ja Suplasta. Noora Mikola on HJK:n kaupunginosatoiminnan kehityspäällikkö, joka vastaa seuran koko kaupunginosatoiminnan kehittämisen suunnittelusta, toteutuksesta sekä seurannasta. Nooralla on myös oma futistausta. Hän pelasi Puistolan Urheilijoissa B-junioriksi asti, jonka jälkeen loukkaantumiset pakottivat lopettamaan pelaamisen. Noora on ehtinyt saada myös kansainvälistä valmennuskokemusta asuttuaan viisi vuotta Ruotsissa Djurgårdenissa. Aleksi Tossavainen vastaa Eerikkilän psyykkisestä valmennuksesta ja toimii myös Mental Coachina poikien U19 jalkapallomaajoukkueessa sekä FC Hakan Veikkausliigajoukkueessa. Hän on julkaissut aiheesta myös kirjallisuutta, viimeisimpänä Antti Peltosen kanssa yhdessä julkaistu teos Psyykkinen valmennus. Kirja konkretisoi psyykkisen valmennuksen hyödyntämistä käytännössä urheilussa ja työelämässä.

E.Podin 1. kauden päättävässä erikoisjaksossa pääsevät ääneen tuoreet ex-pelaajat Panu Autio ja Jussi Piha. Pihan hostaamassa jaksossa käsitellään huippu-urheilijan psyykkisiä valmiuksia ja niiden merkitystä Pihan ja Aution omien kokemuksien kautta. Jussi Piha on salibandy maailmanmestari vuodelta 2018 sekä seitsenkertainen lajin Suomen mestari. Hänen uransa oli tarkoitus päättyä tämän kauden jälkeen, mutta loukkaantumiseen takia pelit loppuivat jo kesken F-Liigakauden. Suomalaisen futsalin legendan Panu Aution ura huipentui alkuvuodesta pelattuihin futsalin EM-kisoihin. Vuodesta 2006 Suomen futsalmaajoukkuetta edustaneen Aution ura päättyi lopullisesti muutama viikko sitten kotimaisen futsal-liigan päätyttyä. Jussi Piha ja Panu Autio aloittavat keskustelunsa pihapeleistä ja niiden merkityksestä urheilijana kasvamisessa. Keskustelu etenee juniorivuosista uran päätöshetkiin asti. He pohtivat jaksossa mm. turvallinen ympäristön merkitystä, itsetuntemusta, itseluottamusta ja isoimpia urallaan kohtaamia haasteita. Piha ja Autio käyvät lisäksi läpi, minkälaiset asiat heitä motivoivat, miten he valmistautuivat suoritukseensa ja miten he käsittelivät jännitystä sekä erilaisia painetilanteita.

Tässä E.Podin jaksossa keskustellaan erilaisista lajikulttuureista ja niissä toimimisesta. Jaksoa isännöi Eerikkilän tutkimus- ja kehitysjohtaja Mikko Pohjola. Mikon vieraiksi ovat saapuneet Lapin Urheiluopistossa toimivan Lapin Urheiluakatemian valmennuspäällikkönä nykyisin työskentelevä ja aiemmin mm. Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentajana tunnettu Reijo Jylhä sekä Lapin Urheiluopiston psyykkisen valmennuksen asiantuntijana Joona Vazana. Mitä ovat eri lajien lajikulttuurit, miten ne vaikuttavat lasten ja nuorten urheilutoimintaan ja mitä vanhempien ja valmentajien pitää asiasta ymmärtää? Miten eri lajien lajikulttuurit eroavat toisistaan, miten ne näkyvät vieraidemme päivittäisessä arjessa? Ovatko lajit erilaisia vai samanlaisia? Onko laji keskeisin toimintakulttuuria määrittävä tekijä? Entä mistä lajikulttuurit syntyvät ja miten ne kehittyvät? Voiko lajikulttuuria muuttaa, ohjata tai johtaa ja kenen toimesta? Vai pitäisikö edes yrittää, vai mieluummin luovia lajikulttuurien keskellä poimien parhaat palat ja välttää pahimmat. Muun muassa näihin mielenkiintoisiin kysymyksiin vieraamme ottavat kantaa Mikon johdolla. Käy kuuntelemassa koko jakso.

Mitä tarkoitetaan pelille heittäytyvillä lapsilla? Miksi pelille heittäytyminen on niin tärkeää ja mistä pelille heittäytyvän lapsen tunnistaa? Tänään meillä on E.Podin studiossa kolme intohimoista jalkapallomiestä, jotka pääsevät keskustelemaan pelille heittäytyvistä lapsista.​ Keskustelua johtaa Eerikkilän jalkapallon valmennuspäällikkö Erkki Valla ja vieraikseen hän on saanut HJK:ssa F6-F8 -ikäluokkien kaupunginosatoiminnan valmennuskoordinaattorin Juha Vallan sekä entisen jalkapalloilijan ja nykyisen U17-poikien maajoukkueen päävalmentajan Erkka V. Lehtolan. Minkälainen on pelille heittäytyvä lapsi? "Peliin heittäytyvä lapsi ei välttämättä ole aina mukava. Jos pelikaveri töppää, hän saattaa antaa siitä palautetta. Toisaalta pelille heittäytyvät lapsi voi antaa herkemmin positiivista palautetta joukkuekaverille. Tämä johtuu usein siitä, että pelille heittäytyvä lapsi välittää, hän on kilpailuhenkinen ja haluaa voittaa. On tietenkin ikäluokasta kiinni, kuinka paljon tällaista palautteen antamista voidaan sallia. Pienten lasten kohdalla aikuisia tarvitaan vielä paljon kultaisen keskitien löytämiseksi."

Jaksoa hostaa Eerikkilän ja Salibandyliiton kehityspäällikkönä toimiva Miikka Lamu. Hän on saanut vieraakseen Varalan urheiluopiston testauspäällikön Marko Haverisen. Miikka ja Marko keskustelevat urheilevien lapsien ja nuorien kuormituksen ja palautumisen merkityksestä. Mitä havaintoja Markolla on nykytilanteesta. Onko meidän urheilijan polulla asiat tasapainossa vai tulisiko meidän olla tietoisia joistakin ilmiöistä? ​Entä mitä meidän tulisi ymmärtää ja tietää kuormitukseen ja palautumiseen liittyvästä termistöstä. Ylikunto on kaikille tuttu, mutta mitä muuta lasten ja nuorten vanhempien olisi hyvä tietää? Miten sitten Miikkan ja Markon käymä keskustelun anti viedään joukkuepalloilijan viikkorytmiin ​ja mitä valmentajan tulee ymmärtää kuormittumisesta ja hyvästä harjoituksesta? Kuuntele E.Pod, saat vastaukset kaikkiin näihin kysymyksiin.

E.Podin 7. jaksossa keskustellaan urheilevan lapsen ja nuoren ravitsemuksesta. Jaksoa isännöi Eerikkilässä liikunnanohjaajana toimiva Ville Laine ja vieraana hänellä on Varalan urheiluopiston ravitsemusterapeutti Titta Mehtänen.​ Ville ja Titta käyvät läpi mm. urheilevan lapsen lautasmallia ja ravitsemussuosituksia sekä antavat siihen konkreettisia vinkkejä. Keskustelun aikana pohditaan myös, mistä vanhempi tai lapsi itse voi huomata ravinnon riittämättömyyden tai mitä erityisruokavalioiden kohdalla kannattaa huomioida. Titta antaa myös vastauksensa Villen kysymyksiin, mitä eroa on urheilujuomalla ja energiajuomalla ja minkä ikäisille niitä voi suositella sekä minkälaiset eväät Titta itse pakkaisi lapselle pelireissulle.

E.Podin 6. jaksossa paneudutaan siihen, kuinka paljon urheilevalta lapselta tai nuorelta voi vaatia. Jaksoa isännöi Eerikkilän jalkapallon valmennuspäällikkö Erkki "Eki" Valla. Hän on saanut vieraakseen Pasi Tauriaisen, rovaniemeläislähtöisen entisen maajoukkuejalkapalloilijan ja nykyisen juniorivalmentajan sekä futisiskän. Pasi valmentaa nykyisin Kauniaisissa Grankulla IFK:n 2009-2010 syntyneitä junioreita. Pasin pojat pelaavat ammatikseen jalkapalloa, Julius Freiburgissa Saksassa ja Jimi Chelseassa Englannissa. Eki ja Pasi keskustelevat jaksossa mm. siitä, mikä on sopiva vaatimustaso lapsiurheiluvaiheessa ja mitä urheilevan lapsen perheeltä voi vaatia. Miten tärkeää on kommunikaatio seuran ja vanhempien välillä ja mistä tietää, elääkö lapsi omaa vai vanhempiensa urheilu-unelmaa. Entä voiko lapselta vaatia harjoittelua omalla ajalla? Pasi kertoo kokemuksiaan urheilevien lasten isänä sekä juniorivalmentajana.

Tässä E.Podin jaksossa keskustelemme lasten riittävästä liikunnan määrästä ja erityisesti omatoimisen liikunnan osuudesta. Vieraaksi saimme lasten ja nuorten liikuntaan erikoistuneen liikuntafysiologian dosentin Eero Haapalan Jyväskylän yliopistosta. Jaksoa hostaa kahden alakouluikäisen lapsen vanhemman näkökulmasta Eerikkilän viestintäpäällikkö Elina Pennanen. Kuinka paljon suomalaiset lapset ja nuoret liikkuvat nykyisin ja kuinka hyvässä fyysisessä kunnossa tulevaisuuden sukupolvemme ovat? Mistä tämä kertoo? Kuinka suuri on vanhempien esimerkin voima ja entä jos aikuinen itse ei ole liikunnallinen. Miten silloin voi motivoida lasta liikkumaan? Entä miten Eero Haapala näkee määrän ja laadun välisen suhteen, kun katsotaan kuinka monesta lapsesta tulee myöhemmin huippu-urheilija. Onko kaikista tärkeintä sittenkin innostava ympäristö? Eero Haapala vastaa näihin ja muihinkin kysymyksiin, käy kuuntelemassa jakso.

Minkälaisia tärkeitä tekijöitä liittyy urheilijaksi kasvamiseen ja miten aikuiset voisivat tukea niiden kehitystä? Minkälaisia elämäntaitoja lapset ja nuoret parhaimmillaan oppivat urheilusta? Mitä tarkoitetaan urheilijan holistisella identiteetillä ja mitä hyötyä siitä on? Lapsi voi olla mukana seuratoiminnassa, mutta viettää vapaa-aikansa videopelejä pelatessa sisällä. Toisinaan lapsi taas on tavoitteellinen urheilussa, mutta ei meinaa löytää koulunkäynnistä merkitystä ja motivaatiota. Joskus lapsesta myös huomaa selviä väsymisen merkkejä, jotka vaativat aikuisen huomiota. Nuoren urheilijan elämästä ja elämäntaidoista sekä niiden tukemisesta keskustelevat tässä jaksossa Eerikkilän psyykkisestä valmennuksesta vastaava Aleksi Tossavainen sekä pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean vastaava urheilupsykologi ja Suomen Urheilupsykologisen Yhdistyksen puheenjohtaja Tatja Holm.

Mikä on vanhemman rooli urheilevan lapsen tukemisessa, pätevätkö kolme koota (kustanna, kuljeta, kannusta) yhä? Miten vanhempi voi innostaa lastaan kilpailemaan tai auttaa kohtaamaan pettymyksiä? Minkälainen merkitys kokonaisuudessa on vanhemman omalla oppimiskäsityksellä? Jakson isäntänä toimii Eerikkilän jalkapallopalveluiden valmennuspäällikkö Erkki Valla. Hän on saanut vieraikseen jääkiekon U20-maajoukkueen päävalmentajan sekä Jääkiekkoliiton urheilutoimenjohtajana toimivan Antti Pennasen sekä Palloliiton huippujalkapallopäällikönä työskentelevän Juho Rantalan.

Minkälainen rooli on tiedostamattomalla oppimisella? Entä miten lapsi tai nuori altistetaan oppimiselle? Mitä on ekologisen dynamiikan mukainen harjoitteleminen? Miksi taitoa ja fysiikkaa ei pidä erotta toisistaan? Urheilijan polku -podcastissa keskustellaan tänään taidosta, taitavuudesta ja sen kehittämisestä. Jakson isäntänä toimii Eerikkilän ja Salibandyliiton kehityspäällikkö Miikka Lamu. Vieraakseen hän on saanut taitotohtorinakin tunnetun Sami Kalajan. Nykyisin Jyväskylän yliopistossa työelämäprofessorina työskentelevä Kalaja on liikunnan, urheilun ja valmentamisen erikoisosaaja ja toiminut aiemmin muun muassa kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen KIHU:n johtajana.

Mitä tarkoittaa lapsen ja nuoren kasvun asenne? Miten lasta voi tukea pettymysten käsittelyssä esimerkiksi huonosti menneen ottelun jälkeen? Entä miten vanhempi voi suhtautua, kun treeneihin lähtö ei huvita. Tai miten käsitellä asia, kun lapsi tekee ottelun kaikki maalit. Eerikkilän psyykkisen valmennuksen vastaava Aleksi Tossavainen isännöi E.Podin ensimmäistä jaksoa vieraanaan urheilevien lasten ja nuorten mielentaitojen vahvistamiseen erikoistunut psykoterapeutti Laura Andelin.