Podcasts about nuorilla

Tuoreessa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kyselyssä selvitettiin nuorten ja nuorten aikuisten näkemyksiä ja hyvinvointiin vaikuttavia kokemuksia älypuhelinten ja sosiaalisen mediaan käyttöön liittyen. Kyselyssä paljastuikin mielenkiintoisia tuloksia liittyen taloudellisen tilanteen vaikutuksista ikäviin media kokemuksiin. Safer Internet -toiminnan projektipäällikkö Rauna Rahja Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista kertoo tutkimustuloksista lisää Anssi Saarelaisen haastattelussa.

Ronja on saapunut takaisin kuukauden Espanjassa olon jälkeen. Miten koko perheen eli kahden koululaisen ja kahden aikuisen kuukausi järjestyi? Tässä jaksossa puhumme siitä mitä irtiotto maksoi, miten koululaiset hoitivat koulunsa ulkomailla tippumatta Suomen perusopetuksen piiristä ja mitä oivalluksia ulkomailla olo sai aikaan. Reissussa Ronja myi pois sijoituksiaan ja oivalsi, että haluaa die with zero. Mitä hän tällä tarkoittaa? Kuuntele jakso siitä, kuinka unelmat muuttuvat todellisuudeksi ja kuinka unelmia voi toteuttaa myös perheenä.   Koko perheen rahakirja- paras joululahja on antaa taloudelliset taidot! Parasta mitä voit antaa lahjaksi lapselle ja nuorelle ovat paremmat yksilötalouden taidot. Oletko koskaan pohtinut, miten voit opettaa lapsellesi jotain sellaista, mitä sinulle ei koskaan opetettu? Me havahduimme rahataitojen puutteeseen 4 vuotta sitten. Tajusimme, että emme olleet milleniaaleina saaneet tarvittavia rahataitoja nuorena, koska ei sellaisia missään opetettu! Tajusimme, että jos haluamme opettaa omille lapsillemme paremmat tiedot ja taidot liittyen rahaan, talouden hallintaan sekä vaurastumiseen, on meidän tehtävä jotain toisin. Nyt haluamme auttaa myös sinua kasvattamaan lapsistasi aikuisia, joiden rahasuhde on terveellä pohjalla ja jotka osaavat toimia rahan kanssa. koska rahakasvatus on oikeasti vanhempien vastuulla. 99 % ihmisistä suhtautuu rahaan negatiivisesti. Mikä on siis todennäköisyys, että juuri sinun rahasuhteesi olisi terveellä pohjalla? Todella pieni! Lasten ja nuorten säätiö kirjoittaa: ” Suomalaisten talousongelmat ovat yleistyneet, ja nuoretovat yliedustettuina maksuhäiriöisten joukossa (Suomen Pankki, 2018: Talouslukutaito 2020-luvulla). Heikko sosioekonominen asema periytyy usein sukupolvelta toiselle. Nuorilla on erilaiset lähtökohdat hoitavat omaa talouttaan. Siksi ennaltaehkäisevä työ on tärkeää. ” Jos raha on vaikea aihe aikuisille, kuinka voimme olettaa, että lapsi oppii asiat itsenäisesti? Nyt Koko perheen rahakirja koko joulukuun 29,90 €(norm.34,90). Saat kaupanpäälle tunnin mittaisen Rahakasvatus webinaarin. Osta oma kirjasi verkkokaupastamme osoitteesta www.naistakomo.fi/kauppa  

Haloo haloo, kuuleeko Kiina, täällä Japani! Jenny on Japanissa juttukeikalla ja soittaa Pekingiin kirjeenvaihtaja Mika Hentuselle. Aluksi Mika saa selittää, miksi Kiinassa puhutaan säteilevistä japanilaiskaloista. Kyse on Fukushiman ydinvoimalan jätevesistä – ja ennen kaikkea politiikasta. Kiinan johdolle sopii, että tavalliset kiinalaiset ovat kiukkuisia Japanille. Kiinaa yksinvaltaisesti johtavalla kommunistisella puolueella on tarve kääntää kansan katse pois kotimaan ongelmista. Nuorilla ei ole töitä, asuntokauppa on kriisissä ja ministereitä katoaa. Jotain on meneillään, mutta salailevan suurvallan todellisesta tilasta on vaikea saada selkoa. Mika muistuttaa, että edes Kiinan puolustusbudjetin oikeaa kokoa ei tiedetä. Varustelu käy silti kuumana. Japani ja Etelä-Korea ovat sementoineet puolensa Yhdysvaltain rinnalla. Tämä saa Jennyn pohtimaan, onko suursotaväitteissä perää. Kuinka todennäköistä on, että Tyynellämerellä syttyisi konflikti? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Lapsityövoimaa, kiellettyjä kirjoja, naisten oikeuksien tallomista. Kuka uskoisi, että nyt puhutaan Yhdysvalloista! Eikö maan pitäisi olla vapaan maailman johtotähti? Jenny pohtii, mitä ihmettä tapahtuu uutispaitsioon jääneessä suurvallassa, ja soittaa kirjeenvaihtaja Iida Tikalle. Iida haluaa avautua lasten synkästä tulevaisuudesta ja presidentti Joe Bidenin epäonnistumisista. Maa peruuttaa, hän sanoo. Parhaillaan Iida on Miamissa seuraamassa entisen presidentin Donald Trumpin oikeudenkäyntiä. Paikalla on sata muuta toimittajaa ja huomattava joukko Trumpin tukijoita. Tilanne kuvaa hyvin sitä, miksi Yhdysvallat on jumissa. Republikaanien kannattajista suurin osa rakastaa entistä presidenttiä syytteistä huolimatta, demokraattien päähuomio on Trumpin vastustamisessa. Samalla maan demokratia rapistuu ja yksilöiden vapaudet kaventuvat. Kouluista poistetaan orjuutta käsitteleviä kirjoja, lapsille ei saa kaikkialla puhua homoudesta ja abortin saamista vaikeutetaan. Usein taustalla häärää Trumpin haastaja Floridan kuvernööri Ron DeSantis. Voiko hänestä tulla seuraava presidentti? Yhdysvaltain kehitys saa Iidan muistelemaan viimeisiä vuosiaan Venäjällä, ja Jennyn puhumaan Kiinan sensuurista. Samaan aikaan Eurooppa nojaa yhä Yhdysvaltoihin Venäjän uhan ja Naton vuoksi. Onko tässä enää mitään järkeä? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ilmiöpöytä kokoontuu Lahdessa neljä kertaa tämän vuoden (2023) aikana. Ilmiöpöydissä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja hyvinvointialueen päättäjät taustoittavat ja oppivat lisää ilmiötiedosta, jota kaikki osallistujat tuovat keskusteluun mukanaan. Edellisessä ilmiöpöydässä tammikuussa 2023 käsiteltiin lähisuhdeväkivaltaa ja torstaina 11. toukokuuta kokoontuneessa vuoden toisessa ilmiöpöydässä teemana oli mielen hyvinvointi – ja ennen kaikkea lasten ja nuorten koetuksella oleva mielen hyvinvointi. Ehkäisevän työn asiantuntija Anne Haavisto kertoi Radio Voimalla perjantaina 12. toukokuuta huolestuttavista luvuista. - Olemme tehneet Suomessa FinLapset-tutkimusta, joka koskee 4-kuukautisten ja 4-vuotiaiden lasten vanhempia. Esimerkiksi 25 prosentilla 4-vuotiaiden vanhemmista on ollut omassa lapsuuden perheessä alkoholiongelmia, joka tarkoittaa sitä, että heillä on ollut jo omassa lapsuudessaan huolia. Masennusoireilua 4-vuotiaiden vanhemmista on ollut 20 prosentilla. Haavisto jatkoi kertomalla että, myös yhdellä kolmesta 4-kuukautisten vanhemmista on ollut uupumusoireilua. - Sama uupuminen ja mielenterveyden haasteet näkyvät myös meidän lapsilla ja nuorilla koulu-uupumuksena ja vaikeuksina oppimistaidoissa. Uupumukselle ja kuormituksen purkamiselle olisi paljon tarvetta. Haavisto muistutti, että tilanteeseen voisi löytyä myös arkisia keinoja. - Kuten esimerkiksi liikunta, joka on tutkitusti tosi iso juttu. Alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluiden palveluesihenkilö Johanna Hyytiäinen painotti vanhempia muistamaan lentokonemaailmasta tuttua sanontaa. - Ensin happinaamari itselle ja sitten autetaan toisia. Oman mielenterveyden ylläpito ja hoitaminen on tärkeää vanhemmille. Kuuntele koko haastattelu:

Konsta Hietanen nähdään levynjulkaisukeikalla Lahdessa, Möysän Musaklubilla perjantaina 12. toukokuuta. Monipuolinen muusikko ja näyttelijä kertoi Radio Voimalla keskiviikkona tehneensä aikoinaan paljon sijaisopettajan töitä Lahdessa ja painottaneensa nuorille sitä, että kaikilla ihmisillä on lahjoja ja vahvuuksia. - Ne ovat joillain oudompia ja toisilla selkeämpiä. Jokainen on monessa asiassa hyvä. Sitten meillä on heikkouksia. Konsta kehottaa kaikkia viemään tavoittelemiaan asioita rohkeasti eteen päin. - Nuorilla ja kaikilla tulee pettymyksiä ja epäonnistumisia. Sitten jos rupeaa jossain onnistumaan, niin tulee kateellisia ja haukkujia. Paljon tulee seiniä vastaan, kun alat jossain asiassa kehittymään. Kateushan se oikein perisynti siinä. Viestini on, että meiltä kaikilta löytyy lahjoja ja vahvuuksia paljon. Kuuntele haastattelusta myös, mitä Konsta on suunnitellut tai jättänyt suunnittelematta kesäksi, miten hän muistaa äitiä sekä vaimoa äitienpäivänä ja millainen suunnitelma hänellä on itselleen pihassa odottavaan trampoliiniin liittyen:

Jaksoa hostaa Eerikkilän ja Salibandyliiton kehityspäällikkönä toimiva Miikka Lamu. Hän on saanut vieraakseen Varalan urheiluopiston testauspäällikön Marko Haverisen. Miikka ja Marko keskustelevat urheilevien lapsien ja nuorien kuormituksen ja palautumisen merkityksestä. Mitä havaintoja Markolla on nykytilanteesta. Onko meidän urheilijan polulla asiat tasapainossa vai tulisiko meidän olla tietoisia joistakin ilmiöistä? ​Entä mitä meidän tulisi ymmärtää ja tietää kuormitukseen ja palautumiseen liittyvästä termistöstä. Ylikunto on kaikille tuttu, mutta mitä muuta lasten ja nuorten vanhempien olisi hyvä tietää? Miten sitten Miikkan ja Markon käymä keskustelun anti viedään joukkuepalloilijan viikkorytmiin ​ja mitä valmentajan tulee ymmärtää kuormittumisesta ja hyvästä harjoituksesta? Kuuntele E.Pod, saat vastaukset kaikkiin näihin kysymyksiin.

Hokipodin haastatteluissa Helsingin Jokerien virallisen kannattajayhdistyksen varapuheenjohtaja Roope Räty sekä Pelicansin A-nuorten päävalmentaja Juhamatti Yli-Junnila ja hyökkääjä Atte Peltonen. Hockey Time -podcastin puheenaiheet: Suuria tunteita keskiviikolta: "Kaksi sekuntia kellossaaaaa". Hannes Björninen johdatti Pelicansin jatkoaikavoittoon Kärpistä. Liigan runkosarja huipentuu. Pudotuspelien otteluohjelma julkaistiin vihdoin ja viimein. (00:08) Haastattelussa Helsingin Jokerien Eteläpääty-kannattajayhdistyksen varapuheenjohtaja Roope Räty. Fanipomo on sataprosenttisen varma, ettei Jokerit pelaa enää tulevaisuudessa KHL:ssä. Olympiavoittaja Björninen ehti lunastamaan ison paikan helsinkiläisseuran fanien sydämistä. Perjantaina Eteläpäädyn rytmiryhmä matkaa Isku Areenaan. (07:04) Pelicansin A-nuoret isännöivät Jokereita perjantaina kello 19 alkavassa ottelussa. Hokipodin studiovieraina lahtelaisseuran A-nuorten päävalmentaja Juhamatti Yli-Junnila sekä hyökkääjä Atte Peltonen. Vuodenvaihteen 1,5 kuukauden mittainen peli- ja joukkueharjoittelutauko sumputti kevätpuoliskon otteluohjelmaa – ensi kaudeksi Liiga-miehistön valmennustiimiin liittyvän Yli-Junnilan suojatit vääntävät 10 päivän sisään peräti seitsemän matsia! Aten isä, entinen Pelicans-kapteeni Kimmo Peltonen seuraa poikansa pelejä aktiivisesti, mutta niskaan hengittämisen vaaraa ei ole olemassa. (16:16) Miksi turkoosin kotiyleisön kannattaa saapua perjantaina Isku Areenaan seuraamaan A-nuorten SM-sarjan kärkikamppailua? (25:51) Muistutus Hokipodin maaliskuun kuuntelijakilpailusta. (28:33) Palautetta, kommentteja ja kehitysehdotuksia voit lämätä Twitterissä tilille nimeltä Hockey Time Lahti (@HokiPodi) ja aihetunnisteella #hokipodi.

* Kaupallinen yhteistyö: TerveystaloMielenterveyssyistä aiheutuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvussa. Työelämässä tarvitaan osaamisen lisäksi myös rohkeutta puhua työhyvinvoinnista ja mielenterveydestä. Mielenterveyttä ei voi erottaa muusta terveydestä. Se on osa ihmistä ja siten myös työelämää. Nuorilla vaikuttaisi olevan matalampi kynnys puhua mielenterveydestä kuin vanhemmalla sukupolvella. Työuran alussa nuoret voivat tarvita erityistä tukea, myös mielen hyvinvoinnin asioissa.Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen kanssa siitä, miten mieltä ja mielen hyvinvointia voidaan tukea töissä keskustelemassa ovat SOK:n kasvun- ja kehittymisen johtaja Sanna-Mari Myllynen ja Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Tuija Turunen.Nina, Sanna-Mari ja Tuija pohtivat mm. seuraavia kysymyksiä: - Millaisia tarpeita nuorilla työelämään tulevilla työntekijöillä on? - Miten mielenterveyttä voidaan tukea työssä ja työpaikalla? - Miten organisaatio voi auttaa esihenkilöitä tukemaan työntekijöiden mielen hyvinvointia? - Millaisia matalan kynnyksen mielenhyvinvoinnin tukimalleja työpaikoilla olisi hyvä olla? - Mitä hyötyä on matalan kynnyksen psykologipalveluista ja lyhytpsykoterapiasta?Lopuksi Sanna-Mari ja Tuija antavat myös vinkkejä työpaikoille mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.Lisätietoa jaksosta:Sanna-Mari Myllynen on SOK-yhtymän kasvun- ja kehittymisen johtaja. Hänellä on 20 vuoden kokemus henkilöstöjohdon tehtävistä mm. pankki- ja vakuutussektorilta, Nokialta ja Postilta.Sanna-Mari Myllynen LinkedIn:ssa ja Twitterissä.S-ryhmän mielenterveystyö sai Työelämän vastuullisuusteko 2021 -tunnustuksen, lue lisää.Tuija Turunen on Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori ja psykoterapeutti. Tuijalla on pitkä kokemus kliinisestä psykologin ja psykoterapeutin työstä sekä hallinnollisista tehtävistä mielen hyvinvointia tukevien ja hoitavien palvelujen kehittäjänä. Johtavana psykologina hän vastaa Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksikön toiminnasta.Tuija Turunen LinkedIn:ssaTerveystalon Mielen Chat ja Sparri-palvelutTerveystalon lyhytpsykoterapiapalvelut työterveysasiakkailleTerveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa.Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää urapalvelut@terveystalo.com.Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle ja asiakkaalle.-----Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/ Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/ Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/ Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Nuorilla, maahanmuuttajilla ja päihdeongelmaisilla on tapana häiritä naapurustoja. Henkilökohtaisten ominaisuuksien sijaan kannattaa ärsyyntyä ihmisten teoista ja lopettaa kyläyhteisömäinen kyttääminen, sanoo Tuija Siltamäki.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMKin yrittäjyyden huippuyksikössä Tiimiakatemiassa työskentelevän, päävalmentaja Anu Mannerin kanssa johtamisesta. Yrittäjyyteen kuuluu keskeisesti johtaminen. Tiimiakatemiassa opiskelijat saavatkin opinnoissaan monipuolista kokemusta erilaisista johtamistehtävistä. Työssä nuorille on usein tärkeää merkityksellisyyden kokemus sekä vaikuttamisen mahdollisuus. Toki jokainen työntekijä haluaa tulla kuulluksi ja olla näkyvä. Tärkeä onkin osoittaa kiinnostusta myös ihmistä kohtaan eikä vain työntekijänä. Kohtaamisten täytyy myös olla aitoja. Roolien ja tehtävien määrittäminen on usein tärkeää ja siitä hyvä käydä keskustelua yhteisesti. Jokaisen on toki myös tärkeä ottaa vastuu omasta tehtäväkentästään. Halu ottaa vastuuta ja johtaa menevät usein käsi kädessä. Siksi on tärkeää etenkin nuorten kanssa varmistaa myös se, että ei tehdä liikaa. Oleellista on toki myös tuntea ihmiset, jotta tietää kenen kanssa toimitaan mitenkin. Nuorilla on halu löytää tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä ja niin, että koko elämää koskeva tasapaino ja hyvinvointi on tärkeää. Lisäksi arvot eli ikään kuin se minkä puolesta taistellaan, on tärkeää. Maailma on auki ja nuorillakin on usein mahdollisuus valita, joten enää ei automaattisesti suostuta mihin tahansa. Toki voi olla hyvin konservatiivisillakin arvoilla varustettuja nuoria eli tärkeä muistaa, että arvoja on monenlaisia myös nuorilla. Johtajan pitää pystyä seuraamaan maailmaa ja kehittymään itse. Johtaja, joka ei itse kasva eikä kehity on varmaan hiipuva laji. Oleellista on myös ymmärtää, että nuoret usein elävät kausiajattelun kautta eli eivät edes tavoittele pysyvää työpaikkaa, jolloin työnantajalla ja johtajalla ei ole samalla tavoin valta-asemaa kuin aiemmin. Yhteisöllisyyden kasvattaminen etenkin etäyhteyksien kautta on haastavaa. Kaikki tarvitsevat kuitenkin yhteisöllisyyttä. Siksi olisikin tärkeää, että edes välillä olisi mahdollisuus kohdata livenä. Teksti: Mirva Leppälä

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä yrittäjä, valmentaja Seija Milicevicin kanssa johtamisesta. Työyhteisössä tarvitaan moninaisuutta ja ikä on vain yksi asia muiden eroavuuksien joukossa. Nuoret ovat iso potentiaali työelämässä, mutta onko me osattu ottaa nuoret mukaan heidän omien ominaisuuksien kanssa? Nuoret voivat olla myös hyvin epävarmoja, itsetunto voi rakoilla herkästi, ja nuorilla on paljon herkkyyttä: kokea asioita, aistia tunnelmaa. Nuorilla on myös ajantasaista tietoa moneen asiaan. Uuden työntekijän kohdalla on aina uuden alku. Etenkin nuorten kanssa työelämän alussa tärkeä miettiä johtajan itse, että mitä itse ajattelee nuorista ja mahdolliset ennakkoasenteet nuoriin. Samaa voi keskustella myös työyhteisössä. Ihminen, joka sattuu olemaan iältään nuori, mutta hänellä on todennäköisesti jotain meille uutta, vaikka hän onkin nuori. Uteliaisuus ihmistä kohtaan on tärkeää. Usein, kun uusi työntekijä aloittaa, niin keskitytään työtehtäviin, järjestelmiin sen sijaan, että keskityttäisiin siihen mitä uusi työntekijä odottaa, mitkä hänen toiveensa ja tarpeensa ovat; millainen hän on ihmisenä. Ainakin osa nuorista toivoo, että esimies kohtaisi heidät enempi ystävänä kuin ylhäältäpäin. Yhä enemmän on kyse siitä, että millaisella mielellä ihmiset työtä tekevät ja millainen fiilis on. Se vaikuttaa suoraan tuloksiin ihan tutkimustenkin mukaan. Ihmisten johtaminen tarkoittaa, että ollaan vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa eli kuunnellaan ihmisten ajatuksia. Enemmän kuunnellaan kuin puhutaan. Sitä kautta saadaan selville se, mitkä asiat ovat tärkeitä. Se on myös investointia tulevaan. Nuoret ovat menossa tulevaisuuteen, työuran lopulla olevat eivät. Siksi on tärkeä varmistaa, että nuoret ovat mahdollisimman valmiita. Nuoret ja varmasti iso osa vanhemmistakin haluaa olla osa jotain suurempaa, oleellista ketjua. Nuoret ovat arvosuuntautuneita. Heille ei enää riitä, että arvot ovat vain sanahelinää, vaan niiden tulee näkyä ja olla totta. On myös tärkeä sanoittaa strategisia missioita ja muita tavoitteita mahdollisimman konkreettisiksi; tällöin niihin on helpompi myös sitoutua. Tällöin jokainen on osaltaan myös vastuussa siitä, että tavoitteet ja erilaiset arvolupauksetkin toteutuvat kaikkien asiakkaiden kohdalla. Nuorilla on opittavaa vielä monissa työelämään liittyvissä asioissa, koska he eivät ole olleet mukana siinä vielä. On olemassa tiettyjä pääteemoja, jotka jokaisen meistä tulee tai on mahdollista ottaa työelämässä haltuun: kuuliaisuus, ahkeruus, osaaminen, aloitteellisuus, luovuus ja intohimo. Usein kehittyminen jää niin nuorilla kuin kokeneemmillakin ensimmäiseen kolmeen. Kolmea viimeistä on tärkeä ruokkia, ja niissä ratkaisee todella paljon johtamistapa ja työyhteisössä olevat suhteet. Vinkkejä johtajalle: Kiinnostu nuoresta muutenkin kuin työntekijänä. Kuuntele. Ole reilu. Ole mieluummin mahdollistaja kuin kutistaja. Ole kanssakulkija, auttaja, tukija ja rohkaisija. Älä monimutkaista asioita. Teksti: Mirva Leppälä

Kauneusihanteista harvat näkevät itsensä. Nuorilla on paine olla jotain, mitä ei vain ole tai edes voi olla. Lotta Laitila, Mari Molkoselkä, Venla Kiiskinen ja Julia Laiho keskustelevat kauneusihanteista, jotka vääristävät nuoren kehonkuvaa. – Ala-asteella meidän luokan tytöt meni riviin ja sitten katsottiin, että kuka on laihin. Kun oli terveystarkastukset, vertailtiin, kuka painaa vähiten, kertoo Laiho. Tällaiset kokemukset kolhivat itsetuntoa. TikTokin algoritmi personoituu hyvin nopeasti ja se syrjii erivärisiä ihmisiä. Mitä vaikutuksia sillä on nuoriin? Sosiaalinen meida ja muut mediat luovat mielikuvaa täydellisestä ihmisestä, ja niissä myös miesten kauneusihanteet ovat kapeat. Demi-lehden ilmestyminen lakkaa ja ikoninen Demi-fi verkkosivusto suljetaan. Keskustelijat jakavat Demi-kokemuksiaan, jotka ovat olleet mullistavia.

Elämme kuuminta alkuvuoden trendisesonkia. Minkälainen on suomalaisten pukeutuminen juuri nyt? Onko kansainvälisestä Instagramista tullut suomalaisen muodin näyttämö? Muodin asiantuntija, Fashion Finlandin toiminnanjohtaja ja muotitoimittaja Sami Sykkö kertoo missä mennään muodin saralla Suomessa ja maailmalla. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen apulaisprofessori Kaija Collinin ja tutkija Soila Lemmetyn kanssa johtamisesta. Nuorilla etenkin on paljon halua oppia, joten johtamisessa täytyy huomioida myös oppimisen mahdollistaminen ja johtaminen. Itseohjautuvuuden määritelmäkin itsessään usein vaikea hahmottaa. Tärkeä toki myös varmistaa, että työntekijät eivät liikaa itseohjaudu, joka voi tosiaan johtaa myös väsymykseen. Oppiminen usein tapahtuu työssä ja työtä tekemällä ja työntekijät siksi ovatkin itse vastuussa omasta oppimisestaan – ja juuri tällöin työntekijä toimii itseohjautuvasti. Työelämä toki asettaa monenlaisia puitteita ja rajoitteitakin itseohjautuvuudelle. Kyse ei ole siitä, että kuka tahansa voisi tehdä mitä tahansa ja yksin kaikkea, vaan tekeminen tulee linkittää organisaation, muiden tiimien ym. tarpeisiin ja tavoitteisiin. Tietyissä tilanteissa itseohjautuvuus voi olla kuormittavaa ja väsyttävää ja toisessa hetkessä taas motivoivaa, tuottaa luovuutta ja edistää ongelmanratkaisutilanteita. Tähän vaikuttaa paljon juuri millaisia organisaation tukemisen keinot itseohjautuvuuteen ovat. Itseohjautuvuudessa voidaan kehittyä eikä se ole varsinaisesti yksilötaito. Sitä sen sijaan täytyy ohjata ja johtaa. Itseohjautuvuus linkittyy eri tilanteisiin ja se, että miten me missäkin tilanteessa toimitaan. Tällöin johtajan on tärkeä mahdollistaa vuorovaikutustilanne vaikka tiimin kesken tai itse auttaa työntekijää. Organisaatioissa saattaa olla hyvinkin paljon epätietoisuutta siitä mitkä tehtävät ovat oleellisia ja tärkeitä, jolloin voi olla hyvin vaikea tunnistaa mitä pitäisi oppia. Tässä lähijohtajat ovat tärkeässä roolissa. On todella tärkeää, että katsotaan kokonaiskuvaa ja selkeytetään tavoitteita ja eri henkilöiden rooleja ja vastuualueita. Tällöin johtajan rooli voisi olla toimia turvaverkkona eli tukea ja ottaa kiinni silloin kun tarve siihen on. Tavoitteiden kirkastaminen onkin tärkeää, jotta työntekijöiden ylipäätään on mahdollista olla itseohjautuvia. Yhteisöllisyys on tärkeää ja siihen ollaan selvästi menossa koko ajan enemmän. Puhutaan myös tiimien yhteisohjautuvuudesta. Organisaation rakenteiden selkeys tärkeää tässäkin. Myös niin, että vaikka ei välttämättä aina tietäisi kuka vastaa mistäkin tai keneltä voisi kysyä apua, niin olisi tärkeää, että on kanavia sen kysymiseen. Tämän mahdollistaakin hyvin nykyiset monipuoliset sähköiset kanavat. Luovuus on loppujen lopuksi hyvin arkipäiväistä tekemistä ja jokaiselle mahdollista. Se ei tarkoita kokonaan uuden idean tai tekemisen keksimistä, vaan se linkittyy työelämässä vahvasti ennen kaikkea omien työtapojen kehittämiseen ja siihen, kuinka asioita ratkaistaan ja kuinka ratkaisuja etsitään. Toki luovuus edellyttää osin myös yhdessä ajattelua ja ideoiden vaihtaminen, joka voi olla vähäistä oltaessa virtuaalisissa työyhteisöissä. Organisaatioilta ja lähijohtamiselta vaaditaan varmasti koko ajan enemmän herkkyyttä ja ymmärrystä. Lähijohtajien pitäisi ymmärtää enemmän sitä kuinka aikuiset ylipäätään oppivat. Se ei tarkoita kurssitusta ja koulutusta, vaan olennaista siinä on nimenomaan se, että se on työssä tapahtuvaa. Siksi olisikin tärkeä tukea työssä oppimista. Oppiminen on myös työtä ja omalta osaltaan myös kuormittaa. Tämäkin tärkeä huomioida. On siis syytä välillä myös tarkastella kriittisestikin oppimista ja oppimiskuormaa. Joskus voisi mennä myös sieltä mistä aita on matalin ja joskus taas panostaa enemmän oppimiseen. Tiimeissä on erilaisia vahvuuksia, jotka parhaillaan tukevat toisiaan. Tätä hyvä miettiä tiimin muodostamisessakin. Itseohjautuvuus ei tarkoita sitä, että kaikki tehdään yksin. Teksti: Mirva Leppälä

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Gradian kehittämisjohtaja, KTT, Anu Tokilan kanssa johtamisesta. Iästä riippumatta kaikki kaipaavat ja ansaitsevat hyvää johtajuutta. Johtamisessa esillä olevat asiat muuttuvat. Vuosia sitten puhuttiin paljon ikääntyneiden johtamisesta, kun nyt sen sijaan nuorten johtamisesta. Toki kuitenkin niin, että johtamista ei pidä luokitella iän mukaan, vaikka eri sukupolvet isossa kuvassa muuttavat johtajuutta ja arvostavat eri asioita. Lisäksi nykyisin tuodaan aiempaa enemmän esiin sitä, että johtajuuden tulee muuttua ja johtajien tulee kehittää johtamistaan. Merkityksellisyyden hakeminen on erityisen selvää nuorille sukupolville. Nuoret eivät usein käy töissä vain rahan takia, vaan työn tulee olla mielekästä ja siellä pitää olla erilaisia näkymiä. Nuorilla se ei välttämättä tarkoita, että näkymät ovat lineaarisia uralla ylöspäin meneviä. Koko työyhteisön tulee olla toimiva, jotta kokonaisuus toimii. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että töissä pitäisi aina olla kivaa, vaan kunkin tulevaisuuteen on olemassa visio ja näkymä. Ja siitä myös keskustellaan henkilökohtaisesti henkilöstön jäsenten kanssa. Jokaisella on halu kehittyä ja siksi arvostetaan sitä, jos osaamisen kehittymisessä autetaan eli keskustellaan avoimesti työnkuvan kehittymisestä ja mahdollisuudesta. On myös hyväksyttävä se, että työntekijän polku voi joskus johtaa toiseen organisaatioon. Toki tärkeää, että työntekijä itse avoimesti kertoo tarpeistaan saada muutosta tai kehittää osaamistaan. Nuoret myös näkevät työnantajan mahdollistaman koulutuksen ym. tärkeänä oman osaamisen kehittämisenä, kun taas vanhemmat voi joskus kokea sen työaikaa vievänä. Nykyisin on tärkeää, että johtaja osaa sanoittaa mihin suuntaan ollaan menossa eli jalkauttaa strategiaa. Toki strategian itse täytyy jo olla niin selkeä ja ymmärrettävä, että henkilöstökin pystyy sen omaksumaan. Strategian tehtävä on yksinkertaistaa kompleksista maailmaa ja näyttää suuntaa mihin ollaan menossa. Tällöin päätöksenteon perustelukin on helpompaa. Nuoret haluavat ehkä vanhempia enemmän myös merkityksellistä vapaa-aikaa. Korona-aika omalla tavallaan muuttanut työ- ja vapaa-ajan rajaa. Se on mahdollistanut myös monia hyviä muutoksia. Olennaista etäjohtamisessakin olla läsnä eli ottaa aikaa myös vapaamuotoiselle kuulumisten vaihtamiselle. Johtamisen on iästä riippumatta oltava yksilöllistä kuin aiemmin eli täytyy tutustua johdettaviin henkilöihin, jotta tietää millaista johtamista kukin tarvitsee. Ja ainoa keino varmasti on läsnäoleva keskustelu. Ihmiset myös muuttuvat eli tarvitsevat erilaista johtajuutta eri tilanteissa ja elämävaiheissa. Johtajan tuleekin aktiivisesti analysoida omaa tekemistään ja pyytää palautetta siihen. Johtamista on ennen kaikkea tulevaisuuden suunnan näyttäminen ja luottamuksen rakentaminen. Teksti: Mirva Leppälä

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä peruskoulun musiikkiopettaja, kuoronjohtaja Kirsi Kaunismäki-Suhosen kanssa johtamisesta. Johtamiskokemusta löytyy meiltä kaikilta, sillä jokainen johtaa vähintään itseään. Peruskoulussa ja nuorten kuoron johtamisessa erityisen haastavaa on se, että ns. työntekijät eivät saa palkkaa. Täytyy siis löytää keinot siihen, miten mielenkiinto saadaan viritettyä ja pidettyä yllä, vaikka tilipäivä ei rahallisena tule. Tärkeää, että johtajan viestintä on selkeää, mutta todella tärkeää myös kuunnella mitä muut kaipaavat. Olennaista on myös määritellä tavoitteet jokaiselle omanaan niin, että jokainen opettelee sen mikä itselle mahdollista. Lisäksi itsearvioinnin tekeminen on tärkeää. Onneksi nykyinen opetussuunnitelma mahdollistaa ja suorastaan ohjaa yksilölliseen oppimiseen. Pelisääntöjen tulee olla läpinäkyvät, selkeät ja reilut. Ja mieluiten nuorten kanssa yhdessä sovitut. Nuorissa näkyy muutosta myös siinä, kuinka pystytään keskittymään tähän hetkeen ja ymmärretään ohjeita. Näitä täytyy harjoittaa enemmän kuin aiemmin. Asioiden avaamisessa auttaa se, että esimerkiksi tunneilla on aina samanlainen rakenne, jolloin oppilaat tietävät sitäkin kautta tavoitteita. Alussa tärkeä saada muurit murrettua, jotta on mielekäs tekemisen ilmapiiri. Jos opettaja on huonolla tuulella, niin se tarttuu välittömästi ja nuoret ovat todella nopea peili omaan toimintaan. Olennaista kuitenkin se, että opettajan ei tule peilata nuorten huonoa tuulta heille. Huumori auttaa tässäkin. Johtajalla on suurempi vastuu toimia esimerkillisesti. Asioiden maaliin vieminen tuntuu olevan nuorilla aikuisilla haasteellista. Tekijöitä tuntuu olevan koko ajan vähemmän, kun niin moni haluaa olla mukana kaikessa ja sitten ei jää yksinkertaisesti edes aikaa tehdä niitä ideoituja tai sovittujakaan asioita. Sitoutuminen voi ollakin haastavaa nykyajassa etenkin sellaiseen, että tehdään konkreettisesti työtä muiden hyväksi (esim. hallitustyö). Minäkeskeisyys osaltaan näkyy siis näinkin, mutta myös niin, että aina ei voida tehdä sitä mikä juuri omasta mielestä olisi parasta. Tässä auttaa tavoitteiden ja päämäärien kirkastaminen. Nuoret haluavat, että heitä kuunnellaan ja että he tulevat huomioiduksi yksilöinä. Nuorilla kuten meillä kaikilla, voi käydä niin, että elämän hektisyys uuvuttaa ja joskus voidaan ajatella, että se johtuu jostain yksittäisestä harrastuksesta pelkästään. Tärkeää auttaa nuoria ymmärtämään itseään ja omaa elämäänsä ja kuinka siinä voi olla liian monia kuormittavia asioita. Paremmat arjenhallintataidot ja itsensäjohtamisen taidot on tärkeä oppia. Kuormitus myös helposti leviää ryhmässä, joten senkin takia on tärkeä tarttua asioihin ajoissa. Lisäksi ystävät ja yhtälailla tiimin jäsenet luonnollisestikin haluavat tukea läheistä, jolloin voidaan senkin takia kompata. Kielteinen ajattelu imee mukaansa paljon nopeammin ja helpommin kuin positiivinen ajattelu ja toisen todellisuus voi muuttua yhtäkkiä omaksi todellisuudeksi, vaikka siitä ei olisi edes kyse. Nuoret ovat todella taitavia, joten siksikin heidät aivan ehdottomasti kannattaa osallistaa suunnitteluun. Heidän avullaan yhteisestä tuotoksesta tulee aidosti parempi ja monialaisempi. Oman asenteen valitseminen on myös ensiarvoisen vaikuttavaa samoin kuin tunnekuorman siivoaminen itsestään esimerkiksi ennen päätösten tekoa. Tätä voi tehdä eri tavoin, vaikkapa juttelemalla itselleen tai tekemällä jotain fyysistä harjoitetta, joka palauttaa neutraalimpaan tilaan. Voi myös pyytää anteeksi oma asennettaan tai toimintaansa eli aloittaa alusta ja lähteä eteenpäin puhtaalta pöydältä. Peiliin on katsottava. Myös silloin kun asiat menevät hyvin. Teksti: Mirva Leppälä

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Suomen restonomiliiton (Sure) toiminnanjohtajan Joel Kettulan kanssa johtamisesta. Johtaminen on taitolaji ja vaatii treenaamista. Johtamisen tehtäviin ei kannata lähtökohtaisesti nostaa ihmisiä kuin uralla etenemisen näkökulmasta. Nuorille sukupolville olennaista on löytää vastaus Simon Sinekin esiinnostamaan miksi-kysymykseen. Tämä yhtälailla tärkeää johtajille: miksi minä teen johtamistyötä, miksi organisaatio on olemassa. Miksi-kysymystä tulisi kysellä myös opiskelijoilta. Tärkeää myös muistaa, että kaikki vastaukset miksi-kysymykseen ovat oikein. Osa tekee työtä rahan takia, toisille työ voi edustaa hyvinkin henkilökohtaisten arvojen mukaan työskentelyä. Johtajien on tärkeä tuntea työntekijänsä ja sitä kautta valmentaa työntekijöitä heidän omassa osaamisessaan. Oleellista on, että johtaja on kiinnostunut ihmisistä ja lähestyy heitä. Vasta sen jälkeen on syytä lähteä miettimään prosesseja ja asioita. Nykyisin eletään varsin yksilökeskeisessä kulttuurissa, jolloin oma osaaminen voi aidosti hämärtyä ja voi jopa erehtyä ajattelemaan, että ei tarvitse tehdä mitään menestyksen eteen. Ei välttämättä esimerkiksi hahmoteta sitä, että tutkinto itsessään ei vielä tee ketään mestariksi alallaan, vaan siitä se työ käytännössä vasta alkaa. Nuorilla ei myöskään ole kovin laaja yhteisöä ympärillään verrattuna siihen, kun aiemmin usein elettiin lähellä sukulaisia. Nuorilla ei välttämättä ole edes muodostunut sellaista sidettä sukulaisiin kuin aiemmin oli tapana. Yhteyttä voidaan pitää pääasiassa vain somessa. Siksi työyhteisö voi muodostua hyvin tärkeäksi yhteisöksi. Työyhteisö on joskus se yhteisö, jonka kautta yksilö voi oppia tiettyjä taitoja, jotka ovat voineet jäädä oppimatta. Koronakriisi omalla tavallaan jatkaa pirstaloitumista. Läsnäoleva ja aidosti ihmistä kiinnostunut johtajuus ei periaatteessa maksa mitään, mutta sitä ei tehdä, koska se koetaan vaikeana. Ihminen helposti menee helppouden kautta ja sen mukana. Vanhemmilla työntekijöillä voisi olla paljon annettavaa nuorille miksi-kysymyspainin kanssa esimerkiksi sitä kautta, että heillä usein jo näkemystä siihen, että miksi-kysymyksen vastaus usein muuttuu työuran edetessä ja elämänvaiheiden kautta. Teksti: Mirva Leppälä

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajan, FT Pirkko Melvillen kanssa johtamisesta. Johtaminen ei ole hierarkkista, vaan se on eri ihmisten johtamista ja innostamista olipa takana virallinen mandaatti johtamiseen tai ei. Johtaminen on muuttunut ja perinteisestä hierarkkisesta johtamisesta menty osallistavaan, tunnejohtamiseen. Johtajan rooli erityisesti nuoria johtaessa on mahdollistaa mahdollisimman hyvät työn tekemisen olot. Lisäksi oleellista on auttaa työntekijää kehittymään ja kasvamaan urallaan eteenpäin. Nuoret haluavatkin vastuuta ja vaikutusmahdollisuutta. He ovat siihen osin myös kasvaneet ja tottuneet. Heidät saakin varmasti parhaiten mukaan luottamalla heidän osaamiseensa ja hyväksyen sen, että virheitä myös tulee. Jokainen tarvitsee kannustusta mennä eteenpäin. Johtamisen voi rinnastaa kasvattamiseen, missä myös on tärkeää tukea ja positiivisella kannustavalla otteella auttaa ihmistä kukoistamaan ja uskaltamaan yrittää uudestaan. Myös äidillisen tuen antaminen on sallittua ja jopa suotavaa. Sen tavoitteenhan on pyrkiä tukemaan vahvuuksia ja intohimoa sekä suuntaa, jotka nuorille ovat tärkeitä. Johtaminen onkin ennen kaikkea herkkävaistoisuutta: aistimista kulloisenkin tilanteen ja ihmisen kohdalla se oikea kohtaamisen tapa, jotta saadaan mahdollisimman paras lopputulos aikaiseksi. Ja tämä edellyttää sitä, että tuntee työntekijät. Vuorovaikutus ylipäätään on ensiarvoisen tärkeä, ja ihminen tulee kohdata asemasta riippumatta tasavertaisena ihmisenä. Toki on tilanteita, joissa tulee asettaa rajatkin, mutta rajojenkin asettamisen tarkoitus on viedä työntekijää eteenpäin. Nykyisin vaihdetaan työpaikkaa ja urasuuntaakin helpommin. Mennään myös aiempaa selvemmin kohti merkityksellisyyttä. Nuorilla aikuisilla onkin nykyisin vahva merkityksellisyyden tunne ja halu tehdä työtä, johon itse syttyvät. Sisäinen halu ja motivaatio työn tekemiseen on tärkeää siksikin, että silloin työn vaikuttavuus on varmasti myös isompi. Myös työhön liittyvä teema on oleellista työssä nuorille, sillä ne kytkeytyvät arvoihin. Tästä syystä on tärkeää, että organisaation strategia on aidosti totta, sillä mission ja vision kautta luodaan tarinaa, joka on tärkeää nuorille. Ilmastonmuutos, jakamistalous, omavaraistalous ja muut vastaavat teemat ovat tässä hetkessä erityisen tärkeitä. Työsuhteet voivat olla hyvinkin lyhyitä, sillä etenkin nuoret helposti vaihtavat työpaikkaa. Silti pitäisi tukea nuorta ammatillisen osaamien kehittymistä ja urakehityksessä eteenpäin eikä saa alkaa omimaan työntekijää itselleen. Sukupolvien kohtaaminen ja vuorovaikutus myös muistettava, jolloin varmasti saadaan paras mahdollinen lopputulos. Nuoret saattavat olla yli-itsevarmoja, jolloin vanhempien kokemus saattaa tulla vähätellyksi. Samalla tavalla kokeneemmat saattavat vähätellä nuorten kokemattomuutta. Läsnäolo ja arvostaminen ihmisenä muistettava etenkin nyt kun ihmiset kaipaavat entistä enemmän vapaamuotoista kohtaamista koronan aiheuttaman eristäytymisen vuoksi. Pienikin heti vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa voi olla todella merkityksellinen. Sitä ei osata aina ajatellakaan kuinka tärkeää se voikaan olla. Kohtaamiseen voi keksiä myös oman näköisiä tapoja. Teksti: Mirva Leppälä

Riittämättömän unen on todettu aiheuttavan haitallisia mielialan muutoksia aiemmin oireettomissa murros- ja nuoruusikäisissä. Varhaisessa ikävaiheessa ilmaantuneesta mielialahäiriöstä voi tulla toistuva terveysongelma myöhemmin elämässä. Unen vähäisyys on riskitekijä, johon on kuitenkin mahdollista puuttua.   Ikäkaudet 10–19 vuoteen ovat erityisen haavoittuvainen ajanjakso, mikä luo pohjan esimerkiksi mielialahäiriön puhkeamiselle. Mielialaan vaikuttavien kausaalisten tekijöiden ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä … Continue reading "Unen keston ja mielialamuutosten suhde nuorilla"

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat johtamisesta JAMKin projektiasiantuntija Harri Mustosen kanssa. Läsnäoleva johtaminen korostuu koko ajan enemmän. Onkin tärkeää, että työyhteisössä pyritään keskustelemaan asioista niiden oikeilla nimillä ja luomaan turvallisuuden ilmapiiri, jossa voi puhua vaikeistakin asioista. Johtamisessa ja vuorovaikutuksessa tärkeintä olisi päästä samalle sivulle ja tutustua toisiinsa. Muutoin ei voi aitoa rehellistä kanssakäymistä tapahtua. Sama pätee asiakastyöhön ylipäätään. Johtamistyö onkin paljolti asiakastyötä, missä korostuu toisen kuunteleminen ja oikeiden tarttumapintojen löytäminen viestinnässä. Epäonnistumisien tai mokien jakaminen omalla tavallaan luo luottamuksellista ilmapiiriä, mutta on tärkeää oppimisen kannaltakin. Nuorilla on tällä hetkellä kovat odotukset itsestään ja sitä kautta toki myös tiimistä, johtamistyylistä ja organisaatiosta. Nuorempien odotukset ja sitä kautta vaatimuksetkin voivat toki tuntua johtajasta koville. Tällöin tärkeä sanoittaa myös sitä eli avointa keskustelua siinäkin kohtaa. Palautteen arkipäiväistäminen Palautteen anto voi olla arkipäiväistä eikä sen tarvitse olla ainakaan joka kerta virallista ja voi siis tapahtua ilman kalenterimerkintöjäkin. Sitä voi antaa myös digitaalisia kanavia hyödyntäen. Johtamisessa tärkeä toki muistaa, että jollain työntekijällä ja etenkin työuran alussa olevalla voi olla vaikea kysyä. Tällöin korostuukin aidon vuorovaikutuksen merkitys. Yhtälailla työntekijän kuin johtajan tärkeää osata reflektoida omaa toimintaa ja antaa palautetta tiimiläisille ja tiimin antaa palautetta myös esimiehelle. Turvallisen ympäristön luominen on tärkeää, jotta palautetta voidaan helposti antaa ja vastaanottaa. Empatiakyky onkin tärkeässä roolissa sen kulttuurin luomisessa. Merkityksellisyyden tärkeys Vanhemmat sukupolvet usein miettineet työn merkityksellisyyttä vasta siinä vaiheessa, kun työtä on ollut takana jo pidempään. Heille työuran alussa oleellista on ollut saada työtä ja työkokemusta. Nuoremmat sukupolvet sen sijaan jo varsin aikaisessa vaiheessa miettivät mikä yritys jakaa saman arvopohjan itsen kanssa ja onko työ sellainen, mistä saa hyvän fiiliksen. Lisäksi vinkataan kaverille sopivista, hyvänkuuloisista yrityksestä. Yrityksissä korostuukin työnantajamielikuva ja sen luoma merkityksellisyyden mahdollisuus. Työsuhteen pituus ja työn mielekkyys Pitkät työsuhteet eivät enää tämän hetken työelämässä ole periaatteessa samalla tavoin edes mahdollisia kuin aiemmin. Lisäksi pitkä työsuhde heti työuran alussa lähtien ei nuorille ole samalla tavalla tärkeää kuin se vanhemmille sukupolville ollut. Osa nuoremmista ei hae sitä välttämättä missään vaiheessa, mutta jos organisaatio osoittautuu dynaamiseksi ja työn tekemisessä itsessään on erilaisia vaihtelevuuden mahdollisuuksia, niin kyllä pitkät työsuhteet kiinnostavat nuoriakin. Tärkeä oppia lukemaan itseään ja omaa elämäänsä eikä etsiä aina syytä omaan mahdolliseen huonoon oloonsa itsen ulkopuolelta. Objektiivisen tarkastelun kautta voikin löytää mielekkyyttä aiemmin tylsistä työtehtävistä. Rutiinit ja positiivinen asenne auttaa yllättävän moneen. Työssä on tärkeää mahdollisuus oppia uusia asioita ja kehittyä. Voikin miettiä, että löytyykö meiltä tulevaisuudessa enää syväasiantuntijoita, kun kaikki haluavat oppia koko ajan uusia taitoja ja teemoja eikä välttämättä ole motivaatiota syventyä johonkin tiettyyn aiheeseen, kuten esim. tutkijatyössä täytyy. Toki asiantuntijatyönkin mahdollisuudet ja sisältö muuttuvat. Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Suurin haaste johtamisessa tuijottaa usein peilistä eli johtajassa itsessään. Se tärkeä tunnistaa ja hyväksyä. Olennaista on olla itsensä kanssa hereillä sekä tietoisesti pyrkiä käyttämään tiettyjä työkaluja omassa johtamisessaan. Palautepäiväkirja auttaa Yksi tärkein asia etenkin nuorten johtamisessa on palaute ja säännöllinen sellainen. Palaute on pienin suurin asia, jota kaivataan ja sitä pitäisi muistaa antaa säännöllisesti kaikille eli ei vain heille, jotka sitä pyytävät. On jopa niin, että esimies, joka ei anna palautetta koetaan jopa huonona esimiehenä. Palautteisiin hyvä työkalu on palautepäiväkirja, johon kirjataan keiden kanssa on juteltu ja milloin. Tärkeää muistaa, että eri ihmisille palaute usein tarkoittaa eri asioita. Palautteen tavoite on kuitenkin olla rakentavaa ja huomioivaa. Palaute sanassa on usein vähän negatiivinen sävy, joten sen kanssa siksikin tärkeä olla tarkka. Joskus palautteen vastaanottaminen – onko se sitten negatiivinen tai positiivinen – on myös vaikeaa. Sen sijaan, että esimerkiksi yltiöpäisesti kehuu, niin voikin antaa hyvin faktapohjaista tunnustusta. Lupaukset ja loistattaminen Sivulauseessakin annetut lupaukset jäävät työntekijöiden muistiin ja niihin palataan varmasti. Siksi tärkeää olla jonkinlainen ajatus aina kun jotain lupaa, ettei vain heitä ilmaan. Tärkeä myös seurata sovittuja asioita. Tärkeää myös kuunnella ja kiittää ja tehdä ne molemmat tarpeeksi ajoissa. Sekin vaatii tietynlaista hereillä oloa eri tilanteissa. Nuorilla saattaa olla erilaiset tavata tehdä sama työ kuin vanhemmalla. Se ei kuitenkaan tarkoita, että se menisi vikaan. Tällöin johtajan täytyy vain ”purra hammasta ja malttaa mielensä”. Ei ole itsestään tarkoitus, että kaikki valuu ja tapahtuu johtajan kautta. Johtaja voi olla myös taustalla. Hyvä asettua sivuun ja antaa nuorten asiasta tietävien ja innostuneiden rohkeasti tulla esiin – antaa heidän loistaa! Vaikka se voisikin ainakin alkuun olla jännittävää ja haastavaa, niin täytyy vain uskaltaa luottaa ihmisiin. Se voi olla koko ajan tärkeämpi asia myös työnantajamielikuvan nostamisessa: meillä saat loistaa! Teksti: Mirva Leppälä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Mirva Leppälä ja Hilkka Heikkilä pohtivat nuorten sukupolvien vaikutusta johtamisen muutokseen. Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahastoohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä dosentti Pirkko-Liisa Vesterisen kanssa nuorten johtamisesta. Pirkko-Liisa Vesterinen on toiminut pitkään johdon ja työyhteisöjen valmentaja Management Institute of Finlandissa (MIF). Pirkko-Liisa on toiminut myös lehtorina AMK:ssa sekä kunnanjohtajana. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen tohtori. Hänen osaamisalueeseensa kuuluvat muun muassa johtamisen ja työyhteisöjen monipuolinen kehittäminen. Pirkko-Liisa on kirjoittanut mm. vuonna 2011 ilmestyneen Y-sukupolvi työ(elämä)ssä -kirjan. Nuorilla on erilaiset pelisäännöt, jotka voivat näyttäytyä hyvinkin erilaisina toimintatapoina yllättäin – esimerkiksi työvuoron peruminen viime hetkessä tai joustavuuden tarpeella monissa eri kohdin. Muutos on kuitenkin todellinen ja johtamisen täytyy siihen reagoida. Nuorten erilaisuus selittyy samalla tavoin kuin muidenkin sukupolvissa olevat ominaispiirteet, sillä jokainen sukupolvi on oman aikansa tuote ja siihen vaikuttaa isosti ympäristö. Nuoremmat sukupolvet ovat tottuneet digitaalisten välineiden ja kanavien käyttäjiä, he ovat myös tottuneet saamaan palautetta ja toimimaan ryhmässä jo nuoresta pitäen. Lisäksi he ovat tottuneita kaiken – niin työelämän kuin vapaa-ajan – jatkuvaan muuttumiseen eikä takeita esimerkiksi pysyvistä työpaikoista ole. Samoin heillä on lähtökohtaisesti ollut monenlaisia valinnan mahdollisuuksia. Nuoremmilla raha ei useinkaan ole merkityksellisyyttä työhön tuova tekijä. Digitaalista muutosta ja sen vaikutusta voidaan verrata jopa ilmastonmuutokseen, niin isosta asiasta on kyse. Vesterinen on perehtynyt aiheeseen myös aivotoiminnan muutoksen näkökulmasta. Digitaalisuuteen tottunut yksilö tarvitsee paljon aistiärsykkeitä ja on usein lyhytjänteinen. Tämän lisäksi kaivataan paljon palautetta, mutta toisaalta löytyy kykyä käsitellä tehokkaasti tietoa. Jossain määrin huolestuttavaa voi olla se, että digitaalisuuteen tottuneella on usein alhainen empatiakyky. Empatiakyky on oleellinen taito työyhteisössä, jolloin esimiehen tai johtajan rooli voisikin muuntautua enemmän vuorovaikutusta edistäväksi. Pelillistäminen toimii heidän kanssaan hyvin, joten sen hyödyntäminen tärkeä huomioida, kun mietitään nuorten sukupolvien kanssa työskennellessä. Digitaalisuuteen tottuneilla persoonallisuus jää toisinaan pinnallisemmaksi, kun se ei pääse kehittymään näytön kautta toimiessa. Osa piirteistä liittyy ylipäätään digitaaliseen kehitykseen eikä välttämättä ole sukupolvisidonnainen asia. Olennaista nuorten sukupolvien johtamisessa on vuorovaikutus – toisten ymmärtäminen. Jokainen sukupolvi on omalla tavallaan edellistä parempi. Nuoremmat sukupolvet ovat oppineet ryhmätyöskentelyyn ja projektimainen työskentely on heille myös ominaista ja he kaipaavat jatkuvaa vuorovaikutteisuutta. Työhaastattelutilanteessa roolit voivat kääntyä jopa toisin päin, kun nuoremmat sukupolvet alkavat haastatella potentiaalista työnantajaa. Joustava toiminta ja tekniikan käyttö ovat äärettömän sujuvaa, joka nopeuttaa monia asioita. Nuoret ovat myös oppineet arvioimaan toisiansa, jota olisi hyvä hyödyntää myös työyhteisössä. Etenkin lähiesimiesten päätehtävä on juuri henkilöstöjohtaminen. Tärkeä kysyä yksilöiltä itseään, opetella käyttämään uusia viestintävälineitä, aikaa varata kuunteluun ja ideoista keskusteluun. Edistää yhteistyötä ja kannustaa innovaatioihin ja antaa tilaa muille. Lisäksi tärkeä säilyttää avoimuus ottaa vastaan mielipiteitä, keskustella tavoitteista ja tarpeista ja ottaa jokainen vakavasti. Yksi hyvä avaava kysymys myös merkityksellisyyden sanoittamisessa on ”Miksi minä olen työyhteisössäni tärkeä”. Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Nuorilla pelaajilla vahvistunut Ilves lähtee kauteen selkeästi pirteämpänä, kuin vuosiin. Pystyy Karri Kivi ja muu valmennus piiskaamaan Ilveksen vihdoinkin tavoiteltuun kuuden sakkiin? Pystyykö juontajat vetämään jakson ilman suurempia värilaseja? Voittaako Ilves mestaruuden tällä kaudella? Näihin kysymyksiin saat vastauksen kuuntelemalla!

Ehjänä eläkkeelle on videoluento, jolla on vahva yleissivistävä merkitys. Se on jaettu omiin kokonaisuuksiinsa alkaen esittelystä, mennen pentuvaiheen kautta nuoriin aikuisiin ja siitä aktiivin uran jälkeen tavoitteeseen: jos ei rauhalliseen, niin ainakin seesteisen terveisiin eläkevuosiin. Selko-KATISKA: Selkokielinen versio Harrastavien koirien omistajat painivat aina kahden asian kanssa: miten koiran kanssa pärjätään miten koira saadaan pysymään ehjänä Lähes kaikissa harrastuksissa joudutaan tekemään pientä riskiarviointia. Jokaisessa harrastuksessa on riskinsä. Toisaalta, ei arkipäiväkään ole riskitöntä. Silti riskejä on minimoitava aina kun mahdollista. Riskien arviointi vaatii ymmärrystä koirasta, miten mitkäkin asiat harrastuksessa vaikuttavat koiraan ja missä ne aidot riskit piilevät. Intro: https://www.youtube.com/watch?v=JIJHewUIWyw Audio: Voit ladata luennon diat tästä: Pentuaika Pentuaikana tehdään pohja tulevalle uralle. Yleensä pennut ovat kohtuullisen turvassa, sillä niillä ei ei riitä voima eikä vauhti aiheuttamaan mitään vakavampaa. Se, että jossain vaiheessa jalat vievät nopeammin kuin pää, voi muuttaa tilannetta. https://www.youtube.com/watch?v=JJ3FceCKDfM Audio: Pentu ei saa itseään rikki, ellei sen rakenne ole jo syntymästään pielessä. Jos pentu hajoaa liikkuessaan synnynnäisten tai perinnöllisten vikojen vuoksi, niin sillä ei olisi ollut muutenkaan eväitä elämään. Surullista. mutta näin asiat ovat. Siksi pentua ei saa pitää kuplamuoviin pakattuna lasipallossa. Liikkuminen tekee kolme asiaa: se vahvistaa elimistöä, myös niveliä se paljastaa synnynnäiset ongelmat se parantaa pennun koordinaatiota Samalla toki lihaksisto vahvistuu, mutta se ei ole samanlaista vahvistumista kuin aikuisen lihastreeni. Siinä lihaksisto oppii ja valmistautuu treeniä varten sillä hetkellä, kun kasvuhormoni lakkaa kasvattamasta luustoon pituutta ja muuttukin lihasvoimaa tekeväksi työkaluksi. Pentuna riittävästi liikkuneen lihaksisto ei tarvitse yhtä paljon työtä kehittymiseen kuin sohvalla maanneen, joka aloittaa nollapisteestä. Nuori aikuinen Nuoret koirat ovat välimuoto. Kroppa alkaa olla valmis, mutta mieli ei. Tekeminenkin on hieman samanlaista. https://www.youtube.com/watch?v=iGxUcrAyVys Audio: Koiralla on hyvin samankaltainen kehittyminen kuin ihmislapsella. Vauvavaihe on ennen luovutusta kasvattajalla. Lapsuus alkaa siinä kuuden viikon korvilla ja jatkuu noin puoleen vuoteen asti. Alkaa murrosikä. Noin kahdeksan kuukauden kohdalla käyttäytydytään kuin 15-kesäinen teini ja siitä siirrytään nopeasti eteenpäin nuoruudessa. Vuoden kohdalla koira vastaisi ihmisissä jotain 17 - 19 vuoden väliä. Ollaan nuoria aikuisia, mutta ei ihan vielä aidosti. Tuo oli kaavamainen kuvaus ja pätee noin 30 kg kokoluokassa. Toki yksilöeroja kehitysvauhdissa löytyy, kuin myös roduissa, mutta suurempi merkitys on koiran kokoluokalla. Kääpiöt kehittyvät kasvussaan nopeammin ja ovat usein käytännössä aikuisia jo viimneistään puolen vuoden kohdalla. Kiihkein kasvu, joka on merkityksellisin mittari, on pienillä koirilla ohitettu jo samoihin aikoihin kun otetaan toiset rokotukset. Jäteillä kehitys on taasen hitaampaa. Niillä kiihkeä kasvu saattaa alkaa vasta kuuden kuukauden jälkeen ja loppua 10 kuukauden tietämissä. Kasvu on käytännössä loppunut viimeistään 14 kk kohdalla. Kasvun merkitys terminä ei ole aina aivan selvä, ja siksi monet vetävät tässä vaiheessa syvään henkeä ja aloittavat vastaväitteet. KAsvun loppuminen tarkoittaa, että koira on saavuttanut 95 - 97 % aikuiskorkeudestaan. Se voi vielä kasvaa hieman säkäkorkeutta lisää, mutta sillä ei ole enää merkitystä koiran fysiologialle. Kasvu ei tarkoita henkistä kasvua, joka saattaa osassa rotuja viivästyä jopa lähelle elinikää (tai ei tapahdu koskaan). Kasvu ei myöskään tarkoita lihavuutta ja painoa. Se on lihomista. Kasvu ei myöskään tarkoita lihaksikkuutta. Se tulee treenaamalla. Kasvu on vain ja ainoastaan litkien luiden pituuskasvua ja sitä kuuluu mitata säkäkorkeudesta. Suositus: Koiran kasvu Suositus: Pennun ruoka ja kasvu Nuoruus ei muuta mitään koiran elämässä, kun mietitään treeniä. Tehdään samaa kuin pentunakin. Määrää ja rasitusta lisätään koko ajan sen mukaan miten koira jaksaa ja kykenee. Mutta lajista riippuen ollaan kilpatreenin kynnyksellä. Koulutettavissa lajeissa ollaan koko ajan treenattu osaamispuolta. Se aloitettiin samana päivänä kun pentu tuli kotiin. Fyysisissä lajeissa taasen viimeistään vuoden kohdalla aletaan siirtämään painotusta varsinaiseen treeniin. Tässä on kuitenkin pidettävä jalat maassa. Koiran henkisen ja fyysisen kypsyyden on riitettävä. Greyhoundeissa on hyvin tyypillistä, että pienillä nartuilla päästään aloittamaan varsinainen työ hyvin nuorena ja ne ovat valmiita kilpailuihin 14 kk ikäisenä. Isoilla uroksilla on tuon ikäisenä mielessä enemmänkin leluautot ja hiekkalaatikko, kuin työnteko. Fysiikkaa ehkä olisi, mutta jalat eivät kulje samassa tahdissa. Niillä joudutaankin usein odottamaan seuraavaan kesään, antamaan käytännössä vuosi enemmän aikaa kypsyä. Valjakot ja vinttikoirat ovat ääriesimerkkejä syntymäajan merkityksestä. Jo pelkästään siksi, että niiden ura on vuodenaikasidonnainen. Agilityssä on siltä osin helpompaa, koska varsinaista kautta ei ole - unohdetaan nuorilla koirilla arvokilpailujen sijoittuminen kalenteriin. Koiria voidaan niputtaa syntymävuoden mukaan vasta komivuotiskaudelta eteenpäin. Sitä ennen ikä on muutakin kuin numeroita. Se on hyvinkin merkityksellinen asia. Kun koulu alkaa, niin samana vuonna syntyneet ovat samalla luokalla ja ovat samanikäisiä. Tammikuun ensimmöinen syntynyt on vuoden vanhempi kuin uudenvuidenaattona lahjansa avaava ja se näkyy. Nuorilla muutos 13 ja 14 välillä voi olla hyvinkin radikaali. 17 vuotias ei kykene lähellekään sitä mitä 19 vuotias pystyy. Sen sijaan 30 ja 40 ovat samalla akselilla. Ero vahvistuu taas vanhemmiten. 40 ja 50 vuoden välillä on jo suurempi kuilu kuin edellisellä kymmenjaksolla. 55 ja 60 ero vain kasvaa. Koirissa pätee aivan sama. Aikavälit ovat vain huomattavasti lyhyempiä. Tämä tulee pitää takaraivossa, kun esittää, että fyysissä lajeissa 8 vuotias on elämänsä kunnossa ja laittaa sen kilpailemaan kolmevuotiaita vastaan. Tilanne on täysin sama, kuin että laittaisi 50 vuotiaan kilpailemaan 20 vuotiaiden kanssa. Ihmissä ei kukaan vakavissaan esitä, että moinen olisi järkevää. Jos koirissa 8-vuotias voittaa, niin se ei kerro mitään tuosta vanhuuden kynnyksellä olevasta. Se kertoo masentavaa tarinaa kolmivuotiaiden tasottomuudesta. Koulutuksellisissa lajeissahan ikä on helpostikin etu. Silti lajin vaatimukset fysiikalle on mietittävä. Nuoren koiran tyypillisimmät vammat Kun jalat vievät nopeammin kuin pää, niin jotain aina tapahtuu. Hyvä puoli on siinä, että keho korjaantuu myös nopeasti. https://www.youtube.com/watch?v=WPka0ZPZ-EQ Audio: Se, että kasvavaa koiraa ei saa pitää lasipallona, tarkoittaa myös sitä, että aina jotain tapahtuu. Kasvuaika itsessään saattaa aiheuttaa ongelmia. Ne ratkaistaan aina sitä mukaa, kun niitä tulee. Kasvava koira opettelee itseään ja ympäristöään törmäilemällä. Itse uskon vakaasti noin. Aidosti kyse on kuitenkin siitä, että koordinaatio ja silmä kehittyvät hitaammin kuin nopeus ja voima. Omia rajoja ja rajoitteita ei tunneta ja sitten kolisee. Kasvun ongelmat, tapaturmat ja rasitusvammat kannattaa luokitella sen mukaan kuinka nopeasti niistä toivutaan ja voiko ne hoitaa kotona. On toinenkin luokitus, mutta siitä kukaan ei pidä: vaikuttaako se treenamiseen ja uraan, ja jos kyllä, niin kuinka pahasti. Hieman yllätyksettömästi nuoren koiran vammat keskittyvät jalkoihin. Kun tulee sivuosumaa vartaloon, niin se johtuu kolarista - joko koira juoksee toista koiraa vastaan, tai sitten puu ei väistänytkään. Kaatumiset ovat myös yleisiä. Työssä käyvä aikuinen Jos kasvuajan merkitys eläkeajoille riippui enemmänkin tuurista, niin aikuisaikana omistaja päättää näkeekö koira terveitä eläkeläisvuosia vai ei. Toki tuuri ja onni on edelleen mukana. Ei rouva Fortunasta päästä koskaan täysin eroon. https://www.youtube.com/watch?v=8aQLIWTCx34 Audio: Kun puhutaan rasituksesta, niin ahneus tappaa. Se ei liity mitenkään rahapalkintoihin, vaan omistajan persouteen maineeseen ja menestykseen. Mitä enemmän taistellaan kunniasta, niin sitä suuremmassa riskissä ovat koirat. Olen usein puhunut amatööreistä ja ammattilaisista. Jako ei liity rahaan, vaan suhtautumiseen. Amatöörit harrastelevat ja heille ei ole mikään ongelma, jos koira hiukan ontuu. Balanssi on tuntematon termi tai sen kuvitellaan liittyvän etäisesti ruokaan. He hakevat titteleitä, koska koiralla on on kivaa. Ammattilaiset myöntävät kilpailuviettinsä ja halunsa voittaa. Siksi he opettelevat asioita ja pitävät kilpakoiransa kunnossa. Jos koira ei ole balansissa, niin sitä ei viedä töihin. Ontuva koira rikkoo itsensä ja sen jälkeen sillä ei voi kilpailla. Ammattilainen tietää, ettei koira halua kilpailuihin, Koira tekee töitä vieteillään eikä erota treeniä finaalista. Kaikki ne asiat, jotka vaikuttavat tekemiseen ja mitä mistäkin seuraa, voidaan laittaa kaavioon. Kaavion rakenne riippuu täysin tekijästä, hänen arvostuksistaan sekä painotuksistaan ja mitä halutaan esittää. Luennolla esitettu syy/seuraus-rakenne on siten vain yksi tapa esittää asiat. On ymmärrettävä, että koiraa ja sen hoitoa, treenaamista sekä kilpailemista ei voida toteuttaa vuokaavioilla. Kaavioissa on kyse perusteoriasta. Teorian toteuttaminen vaatii ymmärrystä siitä kokonaisuudesta, jota kutsutaan todellisuudeksi. Teoriaa ja siihen liittyviä seurauksia käytetään kahteen asiaan: tekemisen syiden ymmärtämiseen ja ongelmien ratkaisuun. Kaavio näyttää monimutkaiselta siksi, että monet asiat ovat päällekkäisiä. Ne pitäisi esittää kolmiuloitteisessa matriisissa, mutta siihen ei ole tekniikkaa. Ehkä joskus hologrammiaikana sitten. Veteraani-ikä Veteraani käsitteenä on tuttu näyttelyistä ja kaikissa sellaisissa lajeissa, jossa vanhoja koiria säästetään nuorten ylivoimalta. Se milloin koira siirtyy käsitteellisesti veteraaneihin, säännöt ovat oma asiansa, riippuu vahvasti lajin rasittavuudesta. https://www.youtube.com/watch?v=zoJUvHVp5r0 Audio: Koiralla on kaksi mittaria: kalenteri tuntimittari Kalenteri mittaa ikää, luonnollisesti. Mutta tarkoitan sitä, että vanheneva koira ei enää ole nuori. Tuo ollaan ymmärtävinään, mutta ei sitä aina aidosti tajua. Ikääntyvät ihmiset ymmärtävät asian helpommin ja joskus jopa osaavat tulkita sitä koirillaankin. Kun nuorena kolautti polvensa, niin saattoi kahden viikon päästä ihmetellä, että mistä tuo mustelma on tullut. Kun viidenkympin jälkeen kolauttaa polvensa, niin ensimmäisen viikon harkitsee sairaslomaa ja ontuu hivenen vielä kuukaudenkin kuluttua. Kovempi kolaus muistuttaa itseään loppuiän. Kyse on siitä, että elimistö ei enää palaudu ja korjaannu kuin ennen. Koira ei ole yhtään erilaisempi. Viiden vuoden kohdalla koira on kuin 40 tai 50 vuotias. Vauhtia piisaa edelleenkin, mutta joutuu hieman useammin istua hengähtämään. Ei olla nuoria enää, vaikka haluaisikin. Harmaatakin saattaa löytyä, vaikka se onkin enemmälti geneettinen taipumus. Keski-ikäiselle vuoden vanheneminen ei ole isompi juttu. Tuntuu vain tapahtuvan tiheämmin kuin nuorena. Koiralle vuoden vanheneminen vastaa helpostikin ihmisten kymmentä vuotta. Toki tuo on osaltaan rotu- ja yksilökysymys. Oikeammin rodun kokoon liittyvä. Pieni terrieri potkii helposti menemään lähelle 20 vuotta. Irlannin susikoira ei näe kymmenettä ikävuottaan. Jäteillä viiden vuoden kohdalla tapahtuva romahdus on nopea ja jyrkkä. Terrierillä se on huomaamattomampi, mutta alamäki silläkin on. Tuota alamäkeä omistajan on kunnioitettava. Tuntimittari pyörii kun koira on työssä. Se, että onko kyse treenistä vai kilpailusuorituksesta, ei ole merkityksellinen. Greyhoundeissa on vakaa usko, että reisilihaksella on kilometrimittari. Kun se tulee täyteen, niin se oli siinä ja hoidetaan revähdystä. Kyllä, uskon tuohon itsekin. Itseasiassa en tiedä greyhoundeista ensimmäistäkään osaavaa täysipäistä treenaria, joka ei väitettä allekirjoittaisi. Osaksi tuon takia menestyjät eivät tee turhia ratatreenejä. Aito syy on kuitenkin se, että treeni on yhtä riskialtis kuin kilpailu, ja turhan treenin takia ei riskejä kannata ottaa. Tunti- tai kulutusmittari kuvaa ajatusta, että elinikäinen kuormitus kertyy ja vaikuttaa koiraan. Se vanhenee nopeammin. Ajatus ei sinällään ole uusi. Vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan juokseva koira ei elä vanhaksi. Se on samaa ajattelutapaa. Se, että voidaanko veteraanilla harrastaa ja kuinka kauan, riippuu tietenkin koiran lisäksi lajista. Mitä fyysisempi laji, niin sitä aikaisemmin aletaan keventämään ja harventamaan työtaakkaa. Kilpailut ovat aina yhtä raskaita, mutta kilpailu- ja treenikertoja voidaan harventaa. Eläkepäätös on myönnetty Kun koira siirtyy eläkkeelle, yleensä erittäin lyhyen veteraanikauden jälkeen, niin se todellakin on eläkkeellä. Töihin ei mennä. https://www.youtube.com/watch?v=rdgvuosdxPA Audio: Eläkeikä tarkoittaa muutamaa asiaa: paino saa noustaa puuhaillaan kaikkea hauskaa saa nukkua, jos nukuttaa EI TEHDÄ TÖITÄ Vanhusta hoidetaan hyvin pitkälle aivan samalla tavalla kuin pentua. Liikutaan sen minkä koira pakottamatta haluaa ja syödään hyvälaatuista ruokaa. Ei laihdutella eikä murehdita vyötäröstä - lihapullaksikaan ei tulla. Leikitään, jos leikityttää. Nukutaan, jos nukuttaa. Se siitä. Urakoira on ehtoopäivien levon ansainnut ja omalla tavallaan itse eläkkeensä maksanut. Se kuinka pitkä ehtoo on odotettavissa, on luojan huomassa - ja hiukan siitä miten omistaja on vastuunsa kantanut edeltäneinä vuosina. Kysyttävää? Jos sinulle tuli jotain kommentoitavaa, ajatuksia tai kysyttävää, niin käytä sivun kommentointia. Tarvitsetko apua oman koiran fysiikkatreenien kanssa, mietityttääkö palauttaminen, ruokintaongelmia vai kaipaatko apua terveysongelmissa? Anna Katiskan ammattilaisten auttaa ja buukkaa puhelinaika.

Maaliskuussa järjestetty kansainvälinen ilmastolakko liikutti tuhansia koululaisia ympäri maailmaa. Ilmiö on käsittelyssä Hyvän sään aikana -podcastin uusimmassa jaksossa, joka paneutuu nuorten vaikutusmahdollisuuksiin ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Jakson ovat toimittaneet tamperelaisen Sammon keskuslukion viestintälinjan opiskelijat.Mitä tavallinen nuori voi tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Sammon keskuslukion toisen vuoden opiskelijat Palle Pellas, Johannes Siren ja Nea Toijala toimittivat Hyvän sään aikana -podcastin erikoisjakson popcastin nuorten vaikuttamiskeinoista. Popcast käsittelee vaikutusmahdollisuuksia niin tavallisen lukiolaisen kuin aktiivisesti politiikassa mukana olevan nuoren näkökulmasta. Esiin nousevat etenkin ilmastolakot, jotka ovat yleistyneet viime aikoina.”Nuorilla on rajoitetusti vaikutusmahdollisuuksia, ja siksi näen koululakot todella tarpeellisina. Ei toki pidä unohtaa, että päätökset syntyvät muualla kuin kaduilla, mutta mielenosoitukset ovat tärkeitä”, sanoo Suomen nuorisovaltuustojen liiton varapuheenjohtaja Matias Mäkiranta.Sammon keskuslukion opiskelijat jalkautuivat myös Tampereen keskustorille, missä he haastattelivat perjantaisin ilmaston puolesta lakkoilevia aktivisteja. Lisäksi podcastissa kuullaan gallup Sammon keskuslukion opiskelijoilta: olisivatko tamperelaiset nuoret valmiita ilmastolakkoon? Musiikki: Jean Nine Tuotanto: Hyvän sään aikana pop-up-toimitus Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee kun ilmasto muuttaa kaiken on saatavilla kaikista hyvin varustelluista kirjakaupoista kautta maan. Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken. http://hyvansaanaikana.fi#hyvansaanaikana facebook.com/hyvansaanaikana @hyvansaanaikana (Twitter/Facebook/Instagram).

Paavi Fransiscuksen nelipäiväinen Baltian-kiertue päättyi tällä viikolla Viroon. Päätapahtuma, pyhä messu, järjestettiin Tallinnan Vapaudenaukiolla. Nuorilla oli mahdollisuus tavata paavi Kaarlen kirkossa, ekumeenisessa nuortentapahtumassa. Miten nuoret kokivat paavin vierailun? Mitä paavi tiesi entuudestaan virolaisista? Varjostivatko katolisen kirkon hyväksikäyttöskandaalit paavin Tallinnan vierailua? Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta on mies, joka tietää suomalaisten arvomaailmasta. Miten arvomaailmamme muotoutuu ja mihin suuntaan se on menossa? "Landepaukuista ja uusavuttomista kaupunkilaisista" puhuttiin Kaikki kotona -lähetyksen aluksi. Rahkonen kuvailee maalaisuuden ja kaupunkilaisuuden olevan nykyään enemmän henkistä, ihmisen pään sisällä olevaa. - Muuttoliike on johtanut siihen että talonpoikaiset ja kaupunkilaiset arvomaailmat ovat meillä sekoittuneet. Tutkimusten mukaan yli 40 % suomalaisista kertoo lapsuuden tärkeimmän elinympäristön olevan maaseudun haja-asutusalue. Vaikka kiihtyvä muuttoliike vie asukkaita maaseudulta kaupunkeihin, niin lapsuudesta periytynyt arvomaailma säilyy edelleen. Suomessa on noin 5 % aidosti kaupunkilaisia, meillä on todella vähän urbaaneja ihmisiä. Taloustutkimuksen arvokyselyssä puhutaan kahtia jakautuneesta Suomesta: on maakuntasuomalaisten Pölöslandia ja edelläkävijöiden Stubblandia. Tutkimuspäällikkö Rahkosen mukaan maaseutu-kaupunki vastakkainasettelua on vielä jonkin verran. - Olen yllättynyt siitä että nyt kun keskusta nousi valtaan suurimpana puolueena, olisi voinut odottaa että maaseutu - kaupunki vastakkaisuus olisi noussut poliittisessa keskustelussa myös keskiöön. Näin ei käynyt. Se johtuu ehkä siitä, että meillä on nyt mietittävänä kansakuntaa yhdistäviä suurempia ongelmia, kuin se että kuka on landelta ja kuka on cityjuppi. Keskustan nousu on kuitenkin palauttanut keskusteluun vanhan maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun esimerkiksi asuntopolitiikan, haja-asutuksen ja koko maan asuttamisen muodoissa. Maaseudun ja kaupunkien välinen arvokuilu ei ole ainoa kuilu joka meitä suomalaisia jakaa. Taloustutkimuksen arvobarometrissä todetaan, että tuskin koskaan historiassa on nuorten ja vanhojen ikäluokkien arvomaailmoissa ollut niin suuret erot kuin nyt. Mikä kuilun on näin syväksi kaivanut? Maailma on nykyään niin erilainen kuin kymmeniä vuosia sitten muistuttaa Rahkonen.  - Suuret ikäluokat ovat lapsuudessa eläneet niukkuudessa, kun taas 80-90 -luvulla syntynyt Y-sukupolvi on kasvanut yltäkylläisyyden maailmassa. Suuret ikäluokat ovat kasvaneet ajattelutapaan, että työn tekeminen ja materialisen elintason kasvattaminen on tie onneen. Suhtautuminen työhön on heillä lähes uskonnollis-viritteinen.  - Y-sukupolvella materialiset perusasiat ovat kunnossa. Työ on heille väline, jolla hankitaan rahaa ja toteutetaan itseään. He arvostavat vapaa-aikaa ja elämyksellisyyttä. Nuorilla modernit, humanistiset pehmeät arvot ovat pinnalla.  Mikä meidän arvojamme muuttaa? Suomessa tärkein arvojen muuttaja on kaupungistuminen kertoo Rahkonen. Ihmiset hakevat helpompaa ja mukavampaa elämää kaupungista. - Yli puoli miljoonaa ihmistä tulee muuttamaan maalta kaupunkeihin lähi vuosikymmenien aikana. Toinen megatrendi on globalisaatio ja kolmantena tulee digitaalisuus, joka tuo kaiken lähemmäksi.   Kaikille suomalaisille yhteisiä arvojakin vielä löytyy huomauttaa Rahkonen.  - Suomalaisille tärkeitä arvoja ovat edelleen oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja kunnioitus toisia kohtaan. Arvomme ovat maailman mitassa aika hyvät ja ihailtavat. Niitä kannattaa yhä puolustaa. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen vieraili Kaikki kotona -lähetyksessä tiistaina 25.8.2015. Toimittajana oli Sanna Pirkkalainen.

Nuorilla on monia reittejä päästä tutustumaan muihin EU-maihin joko opiskelemaan, erilaisiin harjoitteluihin tai tekemään töitä. Nuorisotyöttömyys onkin nyt yksi isoimmista syistä, miksi nuoriso liikkuu maasta toiseen. Mutta mitä muita syitä liikkumiseen on. Ja miten eri tavoin eri maissa nuorison liikkuvuuteen suhtaudutaan. Asiasta keskustelee kansainvälisten asioiden johtaja Jarkko Lehikoinen Allianssista.Toimittajana on Maija Elonheimo.

Sikiöaikainen alkoholialtistus voi näkyä ylivilkkautena. Magneettistimulaatio tuo apua moniin sairauksiin. Nuorten syrjäytyminen voi olla myös itse valittu vaihtoehto.