Podcasts about urheilun

Tänään aloitettiin paastoton viikko ja todettiin porilaisten kalsarikännien karanneen käsistä. Todettiin myös, että Timolla on räppärin suu, kun sieltä löytyy kultamöykky. Jääkiekkoon on syntynyt tehokaksikko Niinistö - Peltomaa, jonka edesottamuksia pohdittiin. Urheilun saralla muistettiin myös ylä- ja alamäkihiihtoa, sekä päätettiin pyrkiä breakdancen maajoukkueeseen. Ihmettelimme myös, miksei näyttelijä Jeff Glodblumia ole konsultoitu avaruuden radiosignaaleista. Pelkäämme myös, että Archie Cruz on joutunut vaikeuksiin USA:ssa Aamuklubin kuuntelijan kanssa.

Välillä on hyvä hetki miettiä, miksi itse lähdet hallille. Lähdetkö otteluun loukkaamaan toisia vai menetkö sinne rakkaudesta lajiin? Podcaststudiossa paikalla niin Mika Laakso kuin Elmeri Lindqvist. Jaksossa keskustellaan miesten omista fanituskokemuksista ja sen ympärillä olevista ilmiöistä. 0:25 Tamperelainen fanitus 2:50 #ittuilu fanikulttuurissa 6:09 Ultrat 9:50 Some 13:27 Hallissa 16:35 Trendikäs fanitus 19:52 Karhunkämmen Ry 24:05 Seuran hyöty Ilmianna Näkymättömiä sankareita! Jos tunnet ihmisen, joka elää ja hengittää jääkiekkoa erilaisissa tehtävissä tai laji on hänelle elämäntapa, anna hänet ilmi sähköpostiosoitteeseen elmeri.lindqvist@jatkoaika.com.

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Kulttuuriykkönen kokoaa vakioraatilaiset Perjantaistudioon keskustelemaan viikon ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja ilmiöistä. Vieraina ovat päätoimittaja Jouni Kemppainen, kirjailija Jarkko Tontti ja toimittaja Leena Virtanen. Philip Teirin kirja J&B Kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta ilmestyi tänään ja sieltä paljastui, että leski vaimo Bitte Westerlund oli miehensä kuoleman jälkeen lukenut Donnerin sähkopostia, josta paljastui loppumetreillä jatkunut rakkaussuhde toiseen naiseen. Tämä katkeruus johti siihen, että Westerlund sirotteli osan miehensä tuhkasta kompostiin. Donner ei pitänyt kompostista eläessäänkään! Lintuinfluenssa saattaa muuntua turkistarhoissa ihmiselle vaaralliseksi taudiksi ja uuden pandemian vaara uhkaa. Olisiko nyt korkea aika lopettaa muutenkin eläinten kärsimystä aiheuttavan luksusbisneksen saaga? Jarkko Tontti kysyy, miksi Espoon kaupunginteatterin uusi nimi & aiheuttaa kuohahtelua? Siitä jatketaan kielipuritanismiin yleensä. Tontti on vähän allerginen kielikonservatiivisuudelle, asenteelle ettei kieli saisi muuttua. Toimiiko Espoon Teatterin uusi nimi &? Leena Virtanen kertoi somekeskustelusta, jossa joku kertoi käyneensä Seinäjoella ja raportoi, miten siellä ei ollut iltaisin yhtään mitään, ei saanut edes ruokaa. Syyksi nostettiin Ideapark, joka on imenyt kaiken yritystoiminnan kaupungista. Ketjussa sitten mainittiiin muitakin kaupunkeja kuten Imatra, joka on kuulemma samassa jamassa. Miten näin on päässyt käymään? Raatilaiset kertovat hyviä ja huonoja esimerkkejä suomalaisista paikkakunnista ja niiden elävyydestä. Miten pärjää Kuopio, entä Huittinen tai Helsinki? Urheilun ja urheiluviihteen moraali pohdituttaa raatia. Saudi-Arabian jalkapalloliigan paisuminen supertähdillä ja golf-kiertueen omiminen öljyrahan taakse ovat onneksi nousseet kriittisen tarkastelun kohteeksi. Myöskään Budapestin kisojen Unkari ei ole mikään demokratian kehto. Kertooko media ja Yle näiden maiden ihmisoikeustilanteesta tilanteesta yleisölle? Ja viimein raati ottaa kantaa Bernsteinin nenä -jupakkaan, joka myllersi Hollywoodia kuluneella viikolla! Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Onko tulevaisuudessa talviurheilua? Entä ketä urheilu enää kiinnostaa? Muun muassa näitä teemoja pohditaan Urheilun tulevaisuus -erikoisjaksossa, jossa heittäydytään kilpaurheilun maailmaan tulevaisuuden tutkimuksen valossa. Keskustelemassa Petri Tapio Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta ja Hufvudstadsbladetin urheilutoimittaja Filip Saxén. Jakso on tehty yhteistyössä Suomen urheilun eettinen keskus SUEKin kanssa. Hosteina toimivat Mari Lohisalo ja Susanna Sokka.

229 | Uskokaa tai älkää, Chronicles of Elyria ottaa sellaisia kehitysaskelia, että Tuplahypyn on pakko ottaa tilannekatsaus. Vai onko takaperin tapahtuvat askeleet kehitysaskelia? Myöhemmin puhutaan olympialaisten eSports-lajeista, jotka ovat ällistyttäneet pelaajat ympäri maailman. Chronicles of Elyria – 3:19 Mainos – 1:20:20 E-urheilu – 1:23:54 Mitäpä muuta? – 2:24:40 Patreon: patreon.com/tuplahyppy Kauppa: tuplahyppy.fi/kauppa Instagram: instagram.com/tuplahyppy Twitter: twitter.com/tuplahyppy Email: podcast@tuplahyppy.fi YouTube: youtube.com/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

EU ja Ukraina huippukokous Kiovassa. Millaista lisäapua Ukrainaille tarjotaan? Kiovasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov. Studiossa Euroopan Unionin ja Ukrainan väleistä ovat keskustelemassa ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista sekä akatemiatutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuskeskuksesta Helsingin yliopistosta. Jääkö reilu urheilu maailmanpolitiikan jalkoihin? Urheilun moraalista ja poliittisuudesta keskustelemassa Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto sekä Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila. Korruptio puhuttaa Espanjassa. Kun korruption lonkerot ulottuvat kuningashuoneeseen saakka, miten sitä voisi kitkeä? Espanajasta raportoi Auli Leskinen. Lähetyksen juontaa Atte Uusinoka. Toimittajina Anna Nevalainen, Mira Stenström ja Marija Skara. Tuottajana Marja Ala-Kokko.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset päätoimittaja Jouni Kemppaisen, yrittäjä Anna Moilasen ja toimittaja Matti Rämön ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja kiinnostavien ilmiöiden äärelle. Kielitieteilijä Janne Saarikivi on huolissaan suomen kielen häviämisestä englannille. Varsinkin Helsingissä ravintoloiden ruokalistat ovat pitkälti englanniksi, kun taas suomea näkee lähinnä arkipäiväisissä teksteissä kuten varoituksissa ja kielloissa. Palvelua on varsin usein pelkästään tarjolla englanniksi. Ahdistaako ilmiö? Entäs ruotsinkielen asema Suomessa? Ylen kolumnissa Pekka Seppänen ei keksi "yhtään järkisyytä, miksi ruotsin kielellä pitäisi olla sellainen asema Suomessa kuin sillä on. Laki määrää niin, mutta eihän laki ole mikään järkisyy". Mitä ajattelee Perjantastudion raati niin sanotusta "pakkoruotsista" ja sen hyödyistä tai haitoista? Urheilun korruptioskandaalit ja politiikka mietityttävät. Jouni Kemppainen kysyy, ovatko politiikka ja arvokysymykset tulleet kisoihin jäädäkseen ja miten boikottien tai moraalisten kannanottojen tehoa voitaisiin vielä parantaa? Milloin urheilukansa kyllästyy näihin korruptioskandaaleihin ja kisoihin moraalisesti arveluttavissa maissa ja ryhtyy oikeasti boikottiin? Pitääkö olla yhden alan pro vai miten olisi renessanssi-ihminen? Pitääkö alistua yhden alan laatikkoon ja rooliin? Mitä uusia puolia itsestänne voisitte antaa lahjaksi itsellenne, läheisillenne ja elinpiirillenne, jotta kulttuurimme kukoistaisi? Kiinnostus huumerikoksista tuomittua Jari Aarniota kohtaa ei tunnu laantuvan. Tänä syksynä Aarnio pääsee ääneen ainakin seuraavissa true crime -kirjoissa ja -ohjelmissa. Osa on myös varsin kritiikittömiä. Mikä moneen kertaan kalutussa Aarniossa yhä kiinnostaa ja alkaako rikoksista tuomitusta entisestä poliisista tullakin sankari vahingossa? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Yhdistetyn ykkösnimi Ilkka Herola sekä purjelautailija Aleksandra Blinnikka kertovat, mistä urheilijan tulot ja menot koostuvat. Urheilun ja raha-asioiden yhdistäminen nimittäin ei ole yksinkertaista. Tulot voivat vaihdella kuukausittain ja treenaaminen vie ison osan ajasta. Miten urheilija huolehtii talousasioistaan? Kuuntele Ilkan ja Aleksandran omakohtaiset kokemukset Rahapuhetta-podcastin vuoden viimeisestä jaksosta.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja on lukenut Evan uutta Nato-kyselyä ja kysyy: Onko Nato-kantanne muuttunut? Juha Itkonen kyselee mielipiteitä Sanna Marinin muotokuvasta. Se tilattiin Marinista, koska hän toimi Tampereen valtuuston puheenjohtajana 2013–2017. Valokuvaaja Meeri Koutaniemen teosta kommentoidaan värikkäästi. Kaarina Hazard haluaa puhua jalkapallosta Qatarin MM-kisojen vuoksi. Hän pohtii, onko kamppailu jalkapallon ulkopuolella kiinnostavampaa kuin itse kisat. Mika Pantzar on huolissaan luettuaan kanadalaisten Maggie Bergin & Barbara K. Seeberin kirjan The Slow Professor. Sen mukaan korporaatiomaisissa yliopistoissa professorit ja tutkijat eivät nauti työstään ja opiskelijoista on tullut vihattavia objekteja. Ovatko opettamisen ja oppimisen ilo katoamassa?

Tässä jaksossa keskustellaan yläkouluikäisten koulunkäynnistä ja urheilusta sekä niiden yhdistämisestä. Jaksoa hostaa Eerikkilän koulutuspäällikkö Antti Jokinen. Vieraikseen hän on saanut Palloliiton nuoruusvaiheen kehityspäällikön Markus Paanasen ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean kehityspäällikön Jari Savolaisen. Nuoren urheilijan kaksoisurasta puhuttaessa tarkoitetaan urheilun ja opiskelupolun yhdistämistä ja sitä, kuinka luodaan tavoitteelliselle urheilijalle mahdollisuudet menestyä niin urheilussa kuin siviilielämässä riittävän joustavasti. Savolainen ja Paananen kertovat nykyisistä yläkouluverkostomalleista liittyen urheilun ja koulunkäynnin yhdistämiseen. He puhuvat myös siitä, miksi koulun ja urheilun yhdistäminen saattaa olla yläkoulussa haastavampaa kuin lukiossa. Entä miten nuorille pyritään mahdollistamaan laadukas arki tai tarjoamaan harjoituksista yksi vapaailta viikossa? Miten selkeät rakenteet helpottavat nuoren laadukasta arkea? Miten nuoren urheilijan uran alkua voisi tukea kotona? Näihin ja moniin kysymyksiin kuulet vastauksen kuuntelemalla jakson.

E.Podin 2. tuotantokausi alkaa tärkeällä aiheella, kun jakson isäntä Aleksi Tossavainen keskustelee vieraansa Noora Mikolan kanssa lapsen itsetuntemuksesta ja sen tukemisesta. Mitä itsetuntemus käytännössä tarkoittaa? Mitä eroa on itsetunnolla, itsetuntemuksella ja itseluottamuksella? Mitä voimme vanhempina ja aikuisina tehdä tukeaksemme lapsen itsetuntemusta? Miten hyötyä urheilussa opituista itsetuntemustaidoista voi hyötyä muussa elämässä? Miksi itsetuntemus on niin tärkeää ja miten ne näkyvät urheilussa? Itsetuntemus helpottaa ihmistä ymmärtämään omia toimintamallejaan. Miksi reagoin tilanteessa jollain tietyllä tavalla. Tai mikä on oma kyvykkyyteni toimia eri tilanteissa. Urheilu tarjoaa lapselle erinomaisen ympäristön kokea ja harjoitella erilaisten tunteiden tuntemista ja niiden säätelyä. Tunteiden tunnistaminen ja niiden sanoittaminen on tärkeää myös urheilusuorituksen kannalta. Osa tunteista parantaa ja osa heikentää urheilusuoritusta. ”Jos tiedämme mitä tunnemme eri tilanteissa ja miten se vaikuttaa toimintaamme ja urheilusuoritukseen, voimme itsetuntemuksen avulla hyödyntää suorituksen kannalta hyödyllisiä tunteita ja ehkä vastaavasti säädellä haitallisia, suoritusta heikentäviä tunteita”, Noora Mikola selvittää. Urheilun kautta lapsi pääsee myös turvallisesti harjoittelemaan esimerkiksi pettymyksen tunteiden käsittelyä tai suurta riemua. Samalla hän voi oppia huomaamaan, minkälaisia asioita ne aiheuttavat omassa kehossa tai mielessä. Miten itsetuntemusta voisi kehittää? Jos ajatellaan urheilevan lapsen vanhempaa, niin lasta voi auttaa ymmärtämään ja ehkä myös sanoittamaan omaa toimintaa ja tunteita. Erityisesti jos kyseessä on pieni lapsi, aikuinen voi antaa nimen asioille, joita lapsi tuntee. Esimerkiksi jos lapsi hermostuu tai alkaa itkeä, kun häneltä viedään pallo. Aikuinen voi kertoa, että ”nyt sinua harmittaa, kun kaveri vei sinulta pallon.” ´Lapselle voi myös kertoa, miten hänen toimintansa vaikuttaa aikuisen omiin tunteisiin. Esimerkiksi ”minulle tuli hyvä mieli, kun autoit pakkaamaan harjoituslaukun”. Näin lapsi oppii ymmärtämään paremmin myös oman toiminnan seurauksia. Lasta voi myös pyytää listaamaan omia ominaisuuksia, positiivisia ja kehityskohteita. Voidaan myös miettiä jotain tosi onnistunutta suoritusta ja yrittää palauttaa mieleen, minkälaisia tunteita se herätti. Jännittikö paljon vai oliko rento fiilis tai oliko energinen vai väsynyt olo. Isompien lasten kanssa voi tehdä mielikuvaharjoitusta myös jostain huonosta suorituksesta. Miltä silloin tuntui ja mitä päässä pyöri. Tämäntyyppiset harjoitukset ovat Noora Mikolan mukaan loistavia ensimmäisiä askeleita itsetuntemukseen. Harjoituksia voi tehdä jopa aika pienen lapsen kanssa esimerkiksi piirtämällä. Myös yhteiset automatkat kannattaa käyttää hyödyksi keskusteluille. Kuuntele jakso artikkelin yläreunasta. Löydät podcastimme myös Spotifyista ja Suplasta. Noora Mikola on HJK:n kaupunginosatoiminnan kehityspäällikkö, joka vastaa seuran koko kaupunginosatoiminnan kehittämisen suunnittelusta, toteutuksesta sekä seurannasta. Nooralla on myös oma futistausta. Hän pelasi Puistolan Urheilijoissa B-junioriksi asti, jonka jälkeen loukkaantumiset pakottivat lopettamaan pelaamisen. Noora on ehtinyt saada myös kansainvälistä valmennuskokemusta asuttuaan viisi vuotta Ruotsissa Djurgårdenissa. Aleksi Tossavainen vastaa Eerikkilän psyykkisestä valmennuksesta ja toimii myös Mental Coachina poikien U19 jalkapallomaajoukkueessa sekä FC Hakan Veikkausliigajoukkueessa. Hän on julkaissut aiheesta myös kirjallisuutta, viimeisimpänä Antti Peltosen kanssa yhdessä julkaistu teos Psyykkinen valmennus. Kirja konkretisoi psyykkisen valmennuksen hyödyntämistä käytännössä urheilussa ja työelämässä.

News about sports and the arts in Finland - Urheilun, taiteen ja musiikin tapahtumia

Radio Cityn Aamun Jere ja Samuel ryhtyvät virittäytymään vapputunnelmaan, opiskelijat ovat sitä tehneet jo melkein viikon. Jutta ja Juha Larm eivät välitä ala-astelaisten tekijänoikeuksista, kunhan sisäinen pullukka ei saa ääntään kuuluviin. Loppuuko pieni pintaremontti uudesta asunnosta ikinä? Keskustelussa myös halvat autonrenkaat, Niinistön sairaalareissu sekä puhelimessa jonotus. Jere tykkää kaupan simasta, ja tunnusti huutaneensa puhelimessa tuntemattomalle. Urheilun suhteen on tulossa niin kiireinen viikonloppu, ettei ehdi itse urheilemaan. Mitä kummaa ovat laulavat kiuaskivet, ja mitä ne laulavat? Mukana myös "Ravihevonen vai aikuisviihdetähti"-kilpailu!

Tätä kysymystä jaksossa selvittelee valmentaja ja seksuaalikasvattaja Bettina Gräsbeck ja lääketieteen, sekä kirurgian tohtori Harri Selänne.    Harri, on tehnyt pitkän uran ammattiurheilijoiden kanssa ja hänellä onkin loistavia vinkkejä siihen, miten yhdistää onnistuneesti urheilu-ura opiskeluun tai työhön.    Laita jakso kuunteluun ja vinkkaa tutulle, jota jakso voisi kiinnostaa.  Risut ja ruusut: @Fenix

NAM-Uutiset on saanut puhelimen päähän Tampereen kirjeenvaihtajansa, Jussin. Viihdeuutisissa vilahtavat mm. Antti Holma ja Harri Moisio. Urheilun puolella kuullaan Jussin formulakauden sijoituksesta ja Artsin surkastuneista lihaksista. Tervetuloa.

Meistereiden tämän viikon jaksossa Julius ja Lifu saavat vieraakseen jääkiekkoilijan uransa päättäneen Topi Nättisen. Hän kertoo avoimesti huippu-urheilun raadollisuudesta. Nättinen paljastaa myös yllättävän asian kiekkoilijoiden pukukoppielämästä.

Suurvaltapolitiikkaa ja urheilun juhlaa. Putinin ja Xin tapaaminen olympialaisten avajaisissa. Kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley, professori Lauri Paltemaa, Turun yliopisto ja Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto. Mikä ihmeen Convoy-liike? Toimittaja Veli-Pekka Hämäläinen, Yle ja väitöskirjatutkija Niko Pyrhönen, Helsingin yliopisto. Lisäksi Suomen Kanadan-suurlähettiläs Roy Eriksson. Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio aloittaa konkreettisen työnsä. Mitä se tarkoittaa? Pääsihteeri Anni-Kristiina Juuso ja puheenjohtaja Irja Jefremoff. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Janette Leino, Anna Nevalainen ja Veikko Erämäki. Tuottajana Tarja Oinonen.

Vedonlyönti podcastin comeback-jakso! Jaksossa vastaillaan muutamiin kysymyksiin ja pohdiskellaan lyhyesti tulevaisuutta. Aiheina tänään: 1. Tuoton tekeminen ilman CLV:tä 2. Vetojen suojaus 3. Urheilun seuraaminen 4. Kimppapelaaminen

Urheilun arvokisojen katsominen on kuin söisi kauheasti lihaa. Näin kuvailee ulkomaantoimittaja Satu Helin, jolle olympialaisten seuraaminen on nykyisin lähes salainen pahe. Talviolympialaiset alkavat helmikuussa Pekingissä. Kiinassa ihmisoikeustilanne on koko ajan huolestuttavampi, ja myös kisoihin lähteviä urheilijoita valvotaan. Samalla eri maat pohtivat, kannattaako Pekingiin lähettää valtion edustajia. Yhdysvallat on päättänyt boikotoida kisoja diplomaattisesti mutta suomalaisministeri pakkaa jo laukkujaan. Kisoihin matkustavan tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen mielestä kyse on vain urheilusta – Suomen Kiina-politiikka ei hänelle kuulu. Esimerkiksi Tanska ja Ruotsi eivät ole lähettämässä valtion edustajia Pekingiin. Voiko tänä päivänä kukaan tosissaan väittää, että urheilun ja politiikan voi erottaa toisistaan? Ei, uskovat Jenny ja Satu, ja lataavat jakson täydeltä todisteita. Välillä käväistään Pekingissä, missä Aasian-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley odottaa, mitä olympialaisissa lopulta tapahtuu. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Urheilu on ollut Kiinalle keskeinen pelinappula kansainvälisen suurvaltapolitiikan areenoilla lähes läpi maan vallankumouksen jälkeisen historian. Aina Helsingin olympialaisista eteenpäin Kiinan merkitys on kasvanut, vaikka maan sisäiset kumoukset ovat välillä johtaneet eristyksiin. Nyt urheilu on Kiinassa myös valtava bisnes, ja Kiina on valtansa tunnossa. Se liikuttaa niin urheilijoita kuin rahoitustakin eikä enää niele helpolla kritiikkiä. Mikko Knuuttila on tutkinut tarkasti laajaa aihetta niin kotimaassa kuin Kiinassakin. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Radio Cityn Aamu aloitettiin – halusitte tai ette – parilla aika heikolla puujalalla. Jere muisteli Seinäjoen pokemon-korttivarkauksia, ja Samuel avasi kotoaan löytyvää nukkekatalogia, joka pelottaa aina nukkumaan mennessä. Millaista on elämä kultaketjuhiuksilla, kun keikan jälkeen naamakin on mustelmilla? Sipsirakastajat nousivat barrikadeille logouudistuksesta. Urheilun puolella sen sijaan tulosta tuo kun heittää logot aikakoneeseen. Mukana myös kuulijoiden avaimenperiä, uskovaisten deittiaplikaatiota ja legendaaristakin legendaarisemman legendan paluu!

Pääkallon kesähaastattelut jatkuvat isojen pomojen esittelyllä. Pekka Ilmivalta on ollut Suomen Salibandyliiton toiminnanjohtajana jo vuoden päivät. Ilmivalta kertoo omasta taipaleestaan salibandyn pariin, menneestä vuodesta toiminnanjohtajana, salibandyn tulevaisuuden näkymistä Suomessa sekä Suomesta kansainvälisenä salibandytoimijana. Haastattelu kestää noin 45 minuuttia ja haastattelijana toimii Joel Siltanen. Teknisenä tukena työskenteli Olli Taskinen. Löydät kesähaastattelut Pääkallon podcastit -tililtä, joka löytyy Spotifysta, Acastista ja Itunesista Sisältö: 00.00-09.20 Alkuturinat: - Ura ennen Salibandyliiton toiminnanjohtajan pestiä? - Mikä ajoi jääkiekon ex-liigavahti Pekka Ilmivallan salibandyn pariin? - Miltä laji on näyttänyt sisältä ja ulkoa? 09.21-14.12 Vuosi Salibandyliiton leivissä: - Onko mikään mennyt odotetusti? - Korona on värittänyt koko vuotta 14.13-27.18 Suomalaisen salibandyn tulevaisuus: - Miltä MM-kisojen järjestäminen näyttää? - Mitä lisenssipelaajien kadolle on tehtävissä? - Pitäisikö Salibandyliiton olla vahvemmin mukana liigan nostamisessa lajin ykköstuotteeksi? - Urheilun julkinen rahoitus on muuttumassa. Miten tähän on varauduttu? 27.19-44.29 Suomi kansainvälisenä salibandytoimijana: - Mikä on Suomen rooli kansainvälisenä salibandytoimijana? - Miten Suomi suhtautuu ehdotuksiin lyhentää peliaikaa ja kaventaa kokoonpanoja? - Onko Suomen liiton tavoitteena salibandyn pääsy olympialaisiin? - Miten suomalaisella salibandylla menee viiden vuoden päästä?

Miltä kuulostaisi triplaultratriathlon tai ultrajuoksukisa, jossa kierretään 6,7 kilometrin rataa niin kauan kuin vain yksi juoksija on enää jäljellä? Kilsoja kertyy satoja, ja kisatunteja kymmeniä. Huoltamolla saadaan inspiraatiota omille lenkeille naisilta, jotka ovat näitä kisoja kiertäneet. Nuppu Hepo-ojalla on plakkarissa 25 maratonia ja viime vuosina hän on on innostunut ultratriathloneista. Hän oli ensimmäinen nainen, joka selvisi maaliin Siperiassa Siberman-kisassa ja viime kesänä hän voitti ylivoimaisesti naisten sarjan Ranskan Colmarissa käydyssä triplaultratriathlonissa. MIkä vie haastamaan oma kroppaa niin harjoituksissa kuin kisoissakin? Kati Ahokas innostui juoksusta nelisen vuotta sitten ja toiveissa on lokakuussa lähteä Big Dog's Backyard ultraan eli backyard ultra -kisamuodon MM-tapahtumaan. Miten backyard ultra haastaa mieltä ja miten siihen valmistaudutaan? MItä juoksuharrastus tuo kun matkat ovat tavallisen lenkkeilijän näkökulmasta valtavia?

FC Futura Junioreiden (FCFJ) naisten edustusjoukkue jatkoi lauantaina pelejään naisten B-lohkon Kakkosessa kotikentällään Lahden FC Kuusysiä vastaan. Kotikenttä on ollut porvoolaisten Akilleen kantapää tällä kaudella, vaikka edellinen ottelu Hämeenlinnan Härmää vastaan kotona päättyikin komeaan 4–0 (1–0). FCFJ on kyllä hallinnut pallollista peliään kotimatseissaan, mutta palloa ei ole saatu vastustajan maaliin hyvistä paikoista huolimatta. FC Kuusysiäkin vastaan porvoolaiset hallitsivat selvästi ottelua, mutta palloa ei saatu lahtelaisten maaliin. Ottelun vieraat olivatkin riemuissaan, kun sarjapisteet menivät Porvoon Keskuskentällä jakoon 0–0 (0–0) pelin jälkeen. Kotijoukkue hallitsi tosiaan selvästi pallollista peliä koko ottelun ajan, molemmilla puoliajoilla. Lahtelaisten tilanteet porvoolaisten maalilla pystyi laskemaan yhden käden sormin. Porvoolaisilla oli sen sijaan hyviä tilanteita, mutta terävyys viimeistelyssä ontui. FCFJ:n Maxima Wall on pelannut nyt kolmessa ottelussa, joista hän on onnistunut tehtailemaan yhden maalin. Nytkin Wallilla on useita hyviä paikkoja pistää pallo vieraiden reppuun. Wall olikin silminnähden harmissaan tasapelistä ottelun jälkeen. – Oli kyllä huonoa tuuria. Yritystä oli kuitenkin, ja joukkueen asenne oli kuitenkin mielestäni kohdillaan, Wall harmitteli ottelun jälkeen.

Miksi Juhana Vartiainen saa poseerata uikkareissa mutta naispoliitikot eivät? Jos Suomi olisi jalkapallomaa, meillä olisi vähemmän väkivaltaa. Laila Hirvisaari on poissa. Kulttuuriykkösen Kisastudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista keskustelevat kulttuurituottaja Annu Kemppainen, yrittäjä Anna Moilanen ja kirjailija Tiina Raevaara. Ohjelman juontaa Janne Palkisto.

Tänään vieraana Vaasalaissyntyinen härkä nimeltä Patrik Wahlsten. Pate on kulkenut pitkän ja kivisen tien päästäkseen Superpesiksen kärkikotiuttajien sakkiin. Matkalle mahtuu myös valtava menetys äidin kuoleman myötä ja sen tiimoilta nuoruudessa olisi voinut moni asia mennä täysin toisin. Jaksossa listataan kausiennakko tunnelmalla tulevan kauden kovimpia tekijöitä miesten superpesiksestä. Mukana myös ”historian lehtien havinaa” osion lanseeraus, jossa palataan ajassa taaksepäin muistelemaan miehen nuoruuden kommelluksia. 6.15 Keisarin mestaruussarjan spesiaali osakilpailu 9.45 Härkä sisään karsinaan 29.00 TOP 3 kausiennakot 51.25 Alkulämmittely kysymykset 53.55 Urheilun kasassa pitävä voima 85.20 Testitulokset 88.15 Historian lehtien havinaa, kommelluksia takavuosilta 100.10 Kummien ja kummipojan legendaarinen kysymysosio 102.15 Pesis-Suomi-Pesis tulkkaukset 124.20 Vaatemyynti.fi arvonnan ohjeet

Urheilu on poliittisen pelikentän jatke, mutta onko yhteiskuntaa mahdollista muuttaa urheilukentiltä käsin? The Ulkopolitistin podcastissa urheilun ja politiikan yhteydestä ovat keskustelemassa Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja, urheilutoimittaja Reetta Meriläinen sekä Likesin erikoistutkija Kati Lehtonen. Haastattelussa myös jalkapalloilija Riku Riski. Jakson juontavat Anni Lindgren ja Tuomas Lähteenmäki. Jakso julkaistaan yhteistyössä HS Vision kanssa.

Sports and culture, the various Summer festivals still uncertain because of Covic-19 - Urheilun ja kulttuurin tapahtumia, festivaalit edelleen epävarmalla pohjalla koronan takia

Millainen painoarvo ihmisoikeuksilla on kansainvälisten urheilutapahtumien valintaprosesseissa? Onko urheilun ja yhteiskunnan suhde muuttumassa, kun urheilun epäkohdat nousevat yhä useammin julkiseen keskusteluun? Mikä rooli yksittäisillä urheilijoilla, lajiliitoilla tai pienillä mailla on epäkohtien esille nostamisessa? Vuoden 2021 jääkiekon MM-kisat siirrettiin pois Valko-Venäjältä, kun maan epävakaa poliittinen tilanne ja ihmisoikeuskysymykset nousivat otsikoihin. Samaan aikaan valmistellaan Qatarin jalkapallon MM-turnausta ja Pekingin talviolympialaisia vuodelle 2022. Ihmisoikeudet ovat usein jääneet valtapelien ja kaupallisten intressien varjoon urheilutapahtumien kulisseissa. Ihmisoikeuksista urheilussa keskustelevat urheiluoikeuden professori Antti Aine ja Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila. Etähaastattelussa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Juontajana on Reetta Räty. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 14.4.2021.

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarja käynnistyy. Sarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnan ja urheilun merkityksestä kuntavaaleissa. Ensimmäisessä osassa mukana on viime kuntavaalien kolme suurinta puoluetta. Podcastissa keskustelemassa ovat urheilutaustaiset kansanedustajat Marko Asell (sd) Nokialta, Ville Kaunisto (kok) Kouvolasta ja Hanna Kosonen (kesk) Savonlinnasta.  Liikunta näkyy puolueiden kuntavaaliteemoissa  Kampanjointi kesän kuntavaaleja varten on jo hyvässä vauhdissa, ja puolueet ovat julkaisseet ohjelmiaan. Kansanedustajat nostivat podcastissa näkökulmia, miten liikunta näkyy heidän puolueensa vaaliteemoissa.   Keskusta painottaa kuntavaaliteemoissaan liikunnan saavutettavuutta. - Liikunnan tulee olla lähellä kaikille. Kuntapäätöksenteossa tulee ottaa monipuolisesti huomioon kuntalaisille tarjottavat liikuntamahdollisuudet. Se tarkoittaa esimerkiksi kevyen liikenteen väyliä, liikuntapaikkarakentamista, nopeaa siirtymistä luontoon sekä sisäliikuntapaikkoja, sanoi kansanedustaja Hanna Kosonen.  Viime kesään asti urheiluministerinä toiminut Kosonen painotti myös lasten ja nuorten harrastamisen lisäämistä koulujen iltapäiviin. Tätä hallitus on edistänyt ja toimeenpanossa rooli on nyt kunnilla.  - Ensi valtuustokaudella kuntapäätöksenteossa on todella tärkeää, että harrastaminen vakiintuu koulujen toimintaan.  Harrastamisen edistäminen näkyy myös SDP:n kuntavaaliteemoissa. Kansanedustaja Marko Asellin mukaan puolueelle tärkeää on lisäksi liikunnan resurssien turvaaminen kuntatasolla.   - Kaikilla kuntalaisilla, lapsilla ja nuorilla, tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa monipuolisesti. Pitää olla tarjontaa ja liikuntapaikat kunnossa. Tärkeässä roolissa on myös kuntien ja järjestöjen yhteistyö, jotta yhteistä toimintaa syntyisi ruohonjuuritasolla, painotti Asell.  Kokoomuksen kansanedustaja Ville Kaunisto komppasi liikuntapanostusten tärkeyttä, jonka lisäksi hän nosti keskusteluun talouden merkityksen liikunnan edistämiselle.  - Kokoomuksessa liikunta on luontaisesti merkittävässä roolissa. Pitää lähteä siitä, että meillä on terveet tilat harrastaa, sekä lapsilla ja nuorilla mahdollisuus liikkua. Tämän lisäksi talouden pitää olla kunnossa, muuten kärsijöinä ovat lapset ja nuoret sekä liikunta: ilman kunnossa olevaa taloutta on vaikea toteuttaa näitä lupauksia ja tavoitteita, totesi Kaunisto.  Urheilun edistäminen lähtee paikallisista olosuhteista  Podcastiin osallistuneet kansanedustajat näkevät kunnan roolin huippu-urheilussa merkittävänä. Koripalloilijana uran tehnyt Kaunisto toivoo, että kunnat olisivat aktiivisia toimijoita urheilun edistämisessä.   - Kunnan rooli huippu-urheilun tukijana lähtee siitä, että lapset on saatava liikkumaan. Toivon, että me Suomessa pääsisimme yhä paremmin siihen tilanteeseen, jossa pysytään kannustamaan sekä opiskeluun että urheiluun aina alakoulusta yliopistoon saakka, sanoi Kaunisto ja kehotti pohtimaan yhtenä ratkaisuna yhtenäiskouluja, jotta liikunnan riemu välittyisi alakoulusta yläkouluun.  Urheilu-urallaan hiihtosuunnistuksen maailmanmestaruuden voittaneen Kososen mukaan kunnilla on tärkeä rooli urheiluedellytysten luomisessa liikuntapaikkojen avulla. Lisäksi Kosonen korosti koulupolun merkitystä, esimerkiksi kunnan mukanaoloa Liikkuvat-ohjelmissa, liikuntapainotuksia ala- ja yläkouluissa, urheilulukioiden tukemista sekä yhteistyötä urheiluakatemioiden kanssa.   - Kuntapäättäjien vastuulla on tukea näitä asioita. Olen iloinen, että esimerkiksi meillä Savonlinnassa on urheiluyläkoulu, lukiossa urheiluakatemiatoimintaa sekä myös urheiluopisto löytyy, kertoi Kosonen.  Opiskelun ja harjoittelun yhdistäminen esimerkiksi akatemiatoiminnan avulla nousi esille myös Asellin vastauksesta. Lisäksi hän painotti liikuntapaikkojen merkitystä.   - Kunnissa yhtenä tärkeimpänä asiana on, minkälaiset puitteet tarjotaan eri lajeihin. Suoritukset tehdään ruohonjuuritasolla, siitä osa nuorista jatkaa pidemmälle ja kokee kilpaurheilun tärkeäksi, joten liikuntapaikkojen tulee olla hyvässä kunnossa, sanoo Asell, joka on taustaltaan painin olympiamitalisti.  Valtion rahoitus liikunnalle turvattava  Keskustelussa sivuttiin lopuksi myös liikunnan ja urheilun valtionrahoitusta. Rahapelituottojen vähenemisen myötä valtionrahoituksen tulevaisuus liikunnalle on uhattuna.  - Lähtökohta on, että liikunnan rahoitus turvataan. Nyt korona-aikana Veikkauksen tuloutus on pienentynyt, joten on hyvä, että Marinin hallitus päätti kompensoida rahoituksen tälle vuodelle, Asell sanoi ja pohti ratkaisuksi osan edunsaajien rahoituksesta siirtämistä budjettivaroihin.   Myös Kaunisto kannatti liikunnan rahoituksen turvaamista ja siirtämistä valtion budjettiin. - Itse olen tulkinnut eri työryhmien lopputuloksia niin, että liikunnan rahoitus pitäisi saada valtion budjettiin. Tämä olisi selkeä ratkaisu. Rahoitus valtion budjettiin eikä sitä ole missään nimessä varaa alentaa, painotti Kaunisto ja muistutti liikunnan ennaltaehkäisevästä merkityksestä.   - Keskustan mielestä liikunnan rahoitus on turvattava, Kosonen kertoi ja sanoi itse toivovansa satsauksia liikuntaan vielä nykyistä enemmän. - Liikasen työryhmä ehdotti, että pitkällä aikavälillä rahoitus siirrettäisiin valtion budjetin kautta järjestettäväksi. Itse ajattelen samalla tavalla, koska se turvaisi ja vakauttaisi liikunnan rahoitusta. Lopuksi kuultiin myös kansanedustajien korona-ajan liikuntavinkit! 

Porvoon Salibandyseuran (PSS) naisten edustusjoukkue otti kolmannen kerran mittaa Oulun Rankoista Ankoista (SSRA) naisten F-liigan välierissä. Porvoolaiset ottivat toisen kiinnityksen tulevaan finaaliin, viemällä pidemmän korren 1–6 (0–2, 0–2, 1–2) lukemin. Henna Uljua oli iloinen hattutempustaan, mutta vielä enemmän ylpeä joukkueestaan. Uljua ylistikin PSS:n joukkuehenkeä, joka on parasta, mitä hän on itse omalla salibandyurallaan kokenut. – Ainahan se mukavalta tuntuu, kun pääsee maalinteonmakuun, Uljua iloitsi ottelun jälkeen.

Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan jalkapallosta – tarkemmin sanottuna toimenpiteistä, joilla huippupelaajien kasvamista urheilijoina ja ihmisenä etenkin kriittisessä toisen asteen nivelvaiheessa tuetaan. Keskustelemassa ovat Suomen Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Juho Rantala sekä Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmassa asiantuntijana toimiva Jarno Parikka. Jalkapallossa merkittävä kilpailutekijä maajoukkuetasolle on se, että pelaajia saadaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman hyviin ammattilaisseuroihin ja -liigoihin. Etenkin miesten puolella ammattilaisuus tarkoittaa myös merkittäviä tulovirtoja, joten oleellisin vaihe tukea pelaajia ei ole enää ammattilaisvaiheessa, vaan nivelvaiheessa matkalla sinne ammattilaisuuteen. Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä Suomessa? Pelkistettynä se tarkoittaa sitä, että lahjakkaimpien nuorten pelaajien nuoruusvaihetta pyritään tukemaan, jotta heille mahdollistetaan huippupelaajaksi kasvaminen urheilun ehdoilla – samaan aikaan kuitenkin koulutusväylät vastuullisesti huomioiden. Päästään kolminaisuuteen, jossa ovat mukana Suomen Palloliitto, Suomen Olympiakomitean koordinoima urheiluakatemiaverkosto ja pelaajien seurat. Kokonaisuutta ovat OlympiaCastissa avaamassa entinen Veikkausliiga-pelaaja, nykyään urheiluakatemiaohjelmassa asiantuntijana toimiva Jarno Parikka sekä Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Juho Rantala. - On äärimmäisen tärkeää, että me teemme yhteistyötä. Ylipäätään yhteistyö on suomalaisen urheilun voima. On tosi tärkeää, että jalkapallossa otamme kaiken tuen, mikä on mahdollista. Urheiluakatemioissa on paljon sellaista osaamista, jota Palloliiton ja seurojen kannattaa käyttää suomalaisen futiksen hyväksi – ei kahta sanaa siitä, Rantala sanoo. - Lähtökohta on se, että järjestelmämme on lukioissa tai ammattioppilaitoksissa niin joustava, että urheilu määrittää arkea. Sen ympärille rakennetaan muut tärkeät asiat – kuten toisen asteen opiskelu. Urheilun ehdoilla mennään, mutta niin vastuullisesti, että siihen arkeen pystytään yhdistämään opinnot toisella asteella, Parikka avaa filosofiaa urheiluakatemiaohjelman näkökulmasta. Kumpikin vieras oli aikanaan lukioikäisenä urheiluakatemiatoiminnan vaikutuspiirissä pelaajana. Rantala toimi myös valmentajana Mäkelänrinteen lukiossa vuosina 2007-2013, jolloin hänen urheiluakatemiavalmennusryhmässään oli yli kymmenen nykyistä maajoukkuepelaajaa. Nykyisin akatemialta tuleva valmennusresurssi suunnataan suoraan seuroihin. - Tärkeintä kokonaisuudessa on se, että pelaajan näkökulmasta ei ole olemassa erillistä urheiluakatemiaa ja seuraa ja vaikka maajoukkuetta. Nämä kaikki muodostavat sen arjen kokonaisuuden. Ne eivät ole irrallaan, vaan ne soljuvat siellä hyvässä yhteistyössä. Siitä syntyy se kokonaisuus ja pelaajan arki, Rantala korostaa. Kun katsoo nykyistä miesten maajoukkuetta, valtaosa Huuhkajien pelaajista on seuloutunut ammattilaiseksi suomalaista akatemiareittiä pitkin. 2020-luvulla mahdollisuudet ovat vielä moninkertaiset verrattuna esimerkiksi vuonna 1986 syntyneen Parikan lukioaikoihin. - Minä kävin urheilulukion ja pelasin Suomessa. Minulla oli jo joitain pelikavereita, jotka lähtivät 16-vuotiaina Eurooppaan isoihin jalkapallo-organisaatioihin. Silloin heidän koulunkäyntinsä jäi, ja heistä esimerkiksi Tim Sparv on kertonut julkisestikin tehneensä vasta viime vuosina lukio-opintoja, Parikka pohjustaa. - Nykyään meillä on ympäri Eurooppaa paljon nuoria pelaajia, jotka sieltä käsin pystyvät hoitamaan toisen asteen opintoja. Siinä urheiluakatemioiden ja -oppilaitosten rooli on tosi keskeinen. Esimerkiksi opinto-ohjaajat tekevät tosi hyvää työtä, jotta se on mahdollista. Nykyajan teknologia mahdollistaa sen, että lukio on mahdollista suorittaa käymättä ikinä fyysisesti siinä lukion rakennuksessa.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

OlympiaCastin vieraana Antti Paananen – suomalaista huippu-urheilua rakennetaan urheiluakatemiaverkostossa Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Antti Paananen, joka tuntee urheiluakatemiatoiminnan kuin omat taskunsa. Hän luotsaa Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa ja kertoo tässä jaksossa perusasiat urheiluakatemioista: mitä ne ovat, kenelle ne on tarkoitettu ja miksi niitä on perustettu. Urheiluakatemioiden perustehtävä on luoda tavoitteellisille urheilijoille edellytyksiä toimivaan arkeen niin, että valmentautuminen ja muu elämä ovat tasapainossa. Urheiluakatemiat ovat alueellisia yhteistyöverkostoja, joihin kuuluu urheilijoiden ja valmentajien lisäksi esimerkiksi oppilaitoksia, urheiluseuroja ja asiantuntijaorganisaatioita. Olympiakomitean koordinoimassa verkostossa on 19 urheiluakatemiaa ja 9 valmennuskeskusta. Urheiluakatemioissa urheilee tällä hetkellä noin 16 000 urheilijaa ympäri Suomen. Urheiluakatemioissa työ urheilijan polulla alkaa yläkouluvaiheessa ja jatkuu huippuvaiheen jälkeiseen urasiirtymään saakka. - Suomalainen kaksoisuramalli on kansainvälisestikin edelläkävijä, koska lähdimme laajentamaan ajattelua niin, että urheilun ja opiskelun yhdistämisen rinnalle tuotiin yhdeksi tavoitteeksi urheilu ensimmäisenä ammattina. Järjestelmän ja mallin tulisi ohjata myös siihen ja tukea urheilijaa tekemään valinta lähteä ammattiurheilijan uralle. Se ei tietenkään ole mahdollista kaikille, mutta he, jotka tuon valinnan tekevät, ansaitsevat kaiken tuen ja järjestelmän pitää pystyä se antamaan, sanoo Paananen. Hän uskoo urheiluakatemioiden tulevaisuuteen, koska toiminta on syntynyt urheilijoiden todellisesta tarpeesta. Vastuullisuus ja pyrkimys huolehtia urheilijoista antavat perusteet toiminnan jatkuvuudelle. Tulevaisuutta rakennetaan koko verkoston voimin ja Paananen korostaakin yhteistyön tärkeyttä suomalaisen huippu-urheilun menestyksessä. - Urheilun osalta yksi keskeisiä, suuntaa määrittäviä asioita on, pystytäänkö löytämään niin vahvat yhteiset viestit ja yhteinen tahtotila, että hyvä perustoiminta, jota tehdään lajiliitoissa, seuroissa ja urheiluakatemioissa, kantaa yli epäkohtien, hän kiteyttää.

Miksi on hyvä perehtyä siihen, mitä ja miten syö?

Tässä ohjelmassa palaamme urheilumuistoihin, jotka ovat saaneet katsojat ja selostajat sekoamaan riemusta, ja keskustelemme voittamisesta. Vieraina: Risto Pakarinen, Charlotte Kalla ja Teddy Lucic. "Hopeaa tulee, Ruotsi kultaa, Suomi hopeaa, ja Saksa pronssia, mahtavaa!" Suomen Ylen selostaja hehkuttaa Sotjin olympialaisissa vuonna 2014. Ruotsin Charlotte Kalla on juuri kirinyt Suomen ohi voittoon naisten viestin loppumetreillä. Oikeastaan kukaan ei harmittele, että Ruotsi voittaa, vaan suomalaiset iloitsevat hopeastaan. Tässä ohjelmassa Torniolaaksossa kasvanut Charlotte Kalla kertoo, miltä tuntui ylittää maaliviiva tuona hetkenä, ja mikä sai hänet kirimään uskomattomalla tavalla voittoon. Ohjelmassa keskustelemme myös siitä, miten juuri jääkiekossa Suomen ja Ruotsin vastakkainasettelu on ollut niin kovaa. Koko Suomi sekosi, kun Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruutensa vuonna 1995. Suomalaiset juhlivat villisti Helsingin ja Tukholman kaduilla, ja Torniossa suomalaiset ajoivat autokulkueissa rajan yli Ruotsiin juhlimaan ja ehkä myös ilkkumaan ruotsalaisille. Palaamme myös Ruotsin suuriin juhliin kesällä 1994, kun Ruotsin miehet voittivat jalkapallon MM-pronssia. Teddy Lucic oli alun perin ajatellut seuraavansa kisoja katsojan paikalta, mutta kesän aikana hänestä tulikin yksi pronssijoukkueen sankareista. Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Palaamme vaikeisiin muistoihin ja epätoivoisiin urheiluhetkiin, ja keskustelemme häviämisestä. Vieraina: Jenni Hiirikoski, Risto Pakarinen ja Erkka Petäjä. Hiihtäjä Juha Mieto opetti suomalaiset häviämään, ja tavallaan häviämistä harjoitellaan paljon enemmän kuin voittamista. Silti tiettyjen häviöiden hyväksyminen ja unohtaminen on vaikeaa. Vieläkin tulee mieleen asioita, jotka ovat tapahtuneet 18 vuotta sitten. Tiettyjä asioita ei unohda koskaan, sanoo entinen Suomen jalkapallomaajoukkueen pelaaja Erkka Petäjä. Petäjän mielestä häviämisen taito on tärkeä taito elämässä, myös urheilukenttien ulkopuolella. Jääkiekkoasiantuntija Risto Pakarinen on samaa mieltä. Kun on kauan mukana, niin tulee sekä voittoja ja tappioita. Ne pitää kestää ja mennä eteenpäin. Häviämisestä ei tarvitse tykätä, mutta ei pitäisi ylistää huonoa häviämistä, sanoo Pakarinen. Ja joskus urheilijat pääsevät tappioista yli nopeammin kuin katsojat. Vuonna 2019 Suomi hävisi jääkiekon mm-finaalin karulla tavalla, kun Suomen jatkoaikamaali hylättiin tuomarin päätöksen jälkeen. Pelaajat keräsivät hanskansa ja itsensä ja jatkoivat pelaamista, katsojat manasivat tuomareita vielä pitkään. Niin siinä taisi käydä, pelaajana on pakko ymmärtää sitä, että tuomarit kuuluvat tähän lajiin ja välillä heillekin sattuu virheitä. Oli se kuitenkin maaginen ilta kaiken kaikkiaan, sanoo jääkiekkoilija Jenni Hiirikoski, joka oli joukkueen kapteeni. Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Esa Saarinen on Aalto-yliopiston systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professori. Hänet tunnetaan lisäksi mm. ”punktohtorina” ja yritysvalmentajana sekä jääkiekkovalmentaja Curt Lindströmiä käsittelevästä Poppamies-kirjastaan (1995). Saarisen luentosarjan Filosofia ja systeemiajattelu avausluento tammikuussa 2020 oli otsikoitu: Naisleijonat. Saarisen kanssa pohditaan urheilun järkeä ja merkitystä, sitä onko urheilussa kyse leikistä vai vakavasta ammattilaisuudesta ja voiko urheilun – kuten ajattelun – väittää kulkevan ”kohti ihmettä”. Sisältääkö urheileminen tai valmentaminen parhaimmillaan aina jotain maagista vai voiko kaiken toiminnan purkaa ymmärrettäviin syy-seuraussuhteisiin? Väittelyissä Vuoden urheilija, liigavalmentajien lomautukset ja Sari Essayah

Tietoa tulevasta -podcastin kakkoskauden neljännessä jaksossa on vieraana Olympiakomitean digipäällikkö Juha Saapunki. Jaksossa päästään tarkastelemaan esimerkiksi Olympiakomitean digisalisaatiostrategiaa, suomalaisessa urheilussa hyödynnettyä teknologiaa, sekä sitä, kuinka datakyvykkyyttä kasvatetaan tämän kaltaisessa organisaatiossa. Laita Tietoa tulevasta -podcast seurantaan Spotifyssä! Liity myös TietoEVRYn datasta ja sillä johtamisesta kiinnostuneiden #datainsiders-yhteisöön osoitteessa http://www.tietoatulevasta.fi. Tervetuloa mukaan!

Urheilun motiivi voi olla ulkonäkö, mutta säilyykö liikuntaharrastus elämässä pinnallisista syistä? Vasan uudessa podcast-jaksossa Mari Molkoselkä, Lotta Laitila, Erica Niemelä ja Aurora Kuusisto keskustelevat liikunnan merkityksistä elämässä. Koululiikunnan muistelu voi nostattaa karvat pystyyn, mutta samalla sen ansiosta monen lajiosaaminen on kattava. Siitä on hyvä jatkaa erilaisten urheiluharrastusten pariin. Mutta miksi edelleen tytöt ja pojat ovat liikuntatunneilla erillään? Eikö yhteinen koululiikunta auttaisi sukupuolia ymmärtämään toisiaan paremmin, kun pääsisi pelaamaan yhdessä?

Voiko tankotanssista kirjoittaa taidekritiikkiä? Entä milloin urheilu muuttuu taiteeksi tai taide urheiluksi? Urheilun ja taiteen eroja ja yhtäläisyyksiä pohtivat kriitikko Maija Jelkänen, tankotanssija Oona Kivelä, SARVin puheenjohtaja Maria Säkö ja tutkijatohtori Matti Tainio. Lähetyksen juontaa Juho Kankaanpää.

JAKSOSSA UUSI SEGMENTTI: IHAN PIHALLA PODCASTIN HAASTE!Jakso on nauhoitettu 17.4.2020.Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com.

Vuosikymmenen viimeisen lähetyksen juhlavieraaksi saapuu Urheiluruudun ikoninen tv-kasvo ja yksi suomalaisen urheiluhistorian tutuimmista äänistä: Juha Jokinen. Vuonna 1937 syntynyt Jokinen on yksi suomalaisen urheiluselostuksen ja erityisesti tv-selostuksen pioneereja, jonka ääni välitti suomalaiskoteihin lukuisia 1900-luvun merkittävimpiä urheilutapahtumia. Vuoden 2014 Urheilugaalassa hänet palkittiin työstään Urheilun sinivalkoiset äänet -tunnustuksella yhdessä viiden muun selostajan kanssa. Jokinen muistetaan etenkin työstään suunnistuksen Jukolan viestin, F1:n, jääkiekon sekä tenniksen parissa, mutta myös monista kesä- ja talviolympialaisten selostuksistaan. Juha Jokisen kanssa palataan lähetyksessä suomalaisen tv-selostuskulttuurin alkuvuosiin, hänen työskentelytapoihinsa sekä ajatuksiin kollegoista ja aikalaisista. Millaista oli yhteistyö esimerkiksi Pentti Salmen, Anssi Kukkosen tai Seppo Kannaksen kanssa? Entä millaisia tuntoja Jokisessa herättävät tallenteet omista selostuksista mm. Lake Placidin, Los Angelesin ja Soulin olympialaisista? Miten Yleisradion selostajalegenda kommentoi urheilun nykyistä selostuskulttuuria 2010-luvun lähestyessä loppuaan?

Mäkihyppääjä Eddie Edwards tulisi lyödä ritariksi, sillä niin paljon hän levitti iloa ympärilleen urheilu-uransa aikana, kirjoittaa mediatutkija Sami Kolamo.

Urheilutoimittaja Kaj Kunnaksen elämä muuttui päivänä, jona hän sai sairaskohtauksen. Sen jälkeen hän on uskaltanut muuttaa suuria asioita elämässään. Kaksi asiaa on pysynyt: vaimo ja urheilu. Tässä jaksossa Kaj Kunnas kertoo elämänsä käännekohdista sekä siitä, miten on nähnyt suomalaisten urheilijoiden asenteen ja koko urheilun muuttuvan. Marski Talks on suoraa puhetta muutoksesta – suoraan Marskin baarista. Toimittaja Laura Friman tapaa kahdeksan kiinnostavaa ihmistä, joilla on henkilökohtainen suhde muutokseen.

Profeettojen 12. jakso käsittelee käsittelee eritoten junioripelaajien harjoittelua ja sen yhdistämistä koulunkäyntiin. Jakson vieraina ovat Salibandyliigassakin esiintyneet ja viime keväänä U19-poikien MM-pronssia voittaneet Niko Laiti ja Eetu Manninen. Kaksikko kertoo jaksossa erityisesti aamuharjoittelusta lukio-opiskelun yhteydessä. Avoimuusperiaatteen vuoksi on hyvä mainita, että Manninen on toisen juontajan jälkikasvua. Profeettojen juontajina toimivat Jari Nissinen sekä Tommi Manninen. Löydät jakson myös Acastista, Itunesista ja Spotifysta. Jakson sisältö: 00.00- 5.16 - Somevelho Nissinen - Tukiverkko junioripelaajille? - Profeetat ry:n logon pohdintaa 5.16- 47.05 - Salibandyn aamuvalmennuksesta Profeettojen kanssa keskustelemassa Niko Laiti Ja Eetu Manninen

Oletko ajatellut, mitä yhteistä on urheiluottelulla ja pääsiäisellä? Tai Oulun Kärppien fanilla ja Australian aboriginaalilla? Muun muassa näitä asioita valaisee urheiluteemainen jaksomme. Urheilun maailma on uskonnontutkijallekin antoisaa tarkasteltavaa. Suosikkijoukkueensa ottelussa fanit kerääntyvät toteemien ympärille, heittäytyvät myyttisen draaman pyörteisiin, ja haltioituvat urheilusankareiden ihmeteoista. Myös urheilija itse kolkuttelee tavallisen olemassaolon rajoja niin harjoituksissa, pelikentällä kuin kilparadalla. Hän harjoittaa askeesia jalostuakseen ihmisenä ja toivoo, että kohdevalo korkeuksista osuisi kerran häneenkin. Urheilu ja uskonto ovat historiassa sekä liittoutuneet että kilpailleet – tuotetaanhan kummankin kautta yhteen sitoutuneita, hyveellisiä kansalaisia. Päivän teemaa avaamassa urheilutoimittaja, tietokirjailija Juha Kanerva.

E-urheilun luonnetta määrittävät rahavallan verkostot ja tasa-arvon puute on syytä ottaa tutkivan journalismin luupin alle, sanoo mediatutkija Sami Kolamo kolumnissaan.

Tapaus Le’Veon Bell - kapinaa ja kaikuja USA:n urheilun tulevaisuudesta by Lentopotkumies

Paljonko maksaisit tästä jaksosta? Tämän viikon pihallaolot käsittelevät avokonttoreita, urheilun käsitteen omistajuutta sekä podcastauksen suosiota. DJ Henkka poistuu studiosta 5,10 euroa rikkaampana. Työelämän kanahäkit. Kustannuskysymys. Koko universumin historian paskin ajatus ikinä. Kaksi case-studya. Metsämökin Matin mielipide skeittauksesta. Kuulantyöntö ja selkäuinti. Lempipodcastien listaus.Jakso on nauhoitettu kesäkuussa 2019.Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com.

Porvoo Thaiboxing Clubin Onni Haapala ja Kari Viinikainen ottelivat kultaa thaiboxingin Finnish Openista. Onni Haapala kohtasi Lahdessa tutun vastustajansa, jota vastaan hän oli otellut tämän vuoden helmikuun SM-kisojen alkuotteluissa. Silloinkin porvoolainen oli selvästi parempi. – Finaali meni ihan suunnitelmien mukaan. Pääsin toteuttamaan itseäni, ja sain moottorin käyntiin hyvin heti ensimmäisestä erästä aina ottelun loppuun saakka, Haapala kertoo.

Mitä kaikkea huippu-urheilijan tulisi ottaa huomioon kaksoisuraa rakentaessaan? Mitkä ovat toimivimmat kaksoisuramallit? Muun muassa näistä puhutaan OlympiaCastissa, kun vieraana on Olympiakomitean kaksoisura-asiantuntija Juha Dahlström. Tämän viikon OlympiaCastissa puhutaan huippu-urheilijan kaksoisurasta - mitä se eri uravaiheissa voi olla, mitä vaihtoehtoja on, miksi se on tärkeää urheilun yhteiskunnallisen aseman kannalta ja niin edelleen. Paras ihminen avaamaan tätä aihetta on Juha Dahlström, joka toimii pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa huippu-urheilukoordinaattorina ja Olympiakomiteassa huippuvaiheen kaksoisura-asiantuntijana. Mittavan uran koripallon parissa etenkin valmentajana tehnyt "Dallu" pyöri näiden samojen kysymysten äärellä jo pelaaja- ja valmentaja-aikoinaan, joten hänen perspektiivinsä aiheesta on laaja. Vaikka sanassa kaksoisura on vahva urheilemisen ja opiskelun yhdistämisen kaiku, työtä tehdään koko ajan sen eteen, että huippuvaiheen kaksoisura-ajattelu tukisi nimenomaan tuloksen tekemistä urheilussa. - Pyrimme auttamaan urheilijaa niin, että jokainen löytäisi oman tapansa viedä kaksoisuraa eteenpäin. Joidenkin kohdalla se tarkoittaa sitä, että urheilu on ensimmäinen ammatti. Silloin urheiluun satsataan ja urheilun ympärille rakennetaan elämän kokonaisuus ja hyvinvointi. Siihenkin vaiheeseen kuitenkin kuuluu se, että on suunnitelma seuraavasta urasta, Dahlström huomauttaa.  - Monen parikymppisen kohdalla urheilu on niin vaativaa, että omaan ajatteluun ei mahdu viedä insinööriopintoja rinnalla eteenpäin. Haluamme, että urheilu ammattina olisi arvostettavampaa. Urheilun tekeminen ei ole ynnä muuta -tason harrastamista. Se on mielettömän vaativa ammatti, josta kertyy osaamista, jota voi hyödyntää muussakin työelämässä. Tässä tapauksessa kaksoisura tarkoittaa sitä, että urat voi tehdä peräkkäin. Valmentajaurallaan Dahlström on valmentanut muun muassa Korisliigassa ja myös Suomen koripallomaajoukkueessa. Useasti hänen uransa on sivunnut tai ristennyt Susijengin nykyisen luotsin Henrik Dettmannin kanssa. OlympiaCast on Suomen Olympiakomitean tuottama podcast-sarja huippu-urheilun tarinoista, ihmisistä ja ilmiöistä. Sarjassa tavataan urheilijoita, valmentajia, johtajia ja taustavaikuttajia suomalaisen huippu-urheilun ytimestä ja sukelletaan syvälle kunkin vieraan sielunmaisemaan. Isäntinä toimivat MIKA POUTALA ja ILKKA PALOMÄKI.

Kun urheilun megatapahtumien järjestäjät puhuvat kuinka koko kansa hyötyy kisoista, on kyseessä lähinnä Pinokkion nenään verrattavasta jutusta, sanoo mediatutkija Sami Kolamo kolumnissaan.

Jaana Laurila on suomalaisen lentopalloilun näkyvimpiä johtohahmoja. Miesten lentopallomaajoukkueen joukkueenjohtajana jo yli 10 vuoden ajan toiminut Laurila vastaa myös naisten ja nuorten maajoukkueiden sekä beach volleyn budjeteista huippu-urheilun hallintopäällikkönä. Hänellä on myös lajin parissa useita kansainvälisiä tehtäviä. Mihin perustuu Laurilan mielestä 2000-lukulainen suomalaisen lentopalloilun menestystarina ja miltä näyttää maajoukkueiden tulevaisuus? Entä miten hänen oma tiensä johti Lentopalloliiton tehtäviin ja urheilujohtajaksi? Onko suomalaisen huippu-urheilujohtamisen kulttuuri Laurilan mielestä riittävän tasa-arvoinen? Väittelyissä Meidän peliä, skeittausta ja Urheilugaalaa.

Varkaudessa syntynyt 44-vuotias Sami Laakkonen lukeutuu Suomen parhaimpiin jääpalloilijoihin. Mies on viilettänyt Akilles Bandyn riveissä vuodesta 2014 lähtien. Jääpallon ystävien riemuksi urheilija jatkaa ansiokasta uraansa myös ensi talvena. – Halu kentälle on edelleen kova. Motivaatiota pelaamiseen riittää vielä paljon, Laakkonen sanoo.

Battle of Porvoo goes La Fiesta vol.3. otellaan lauantaina La Fiesta -ravintolassa kolmatta kertaa. Porvoo Thaiboxing Clubin Kari Viinikainen on hakenut kuntoa muun muassa seurakaverin Gia Winbergin kanssa. Winbergin otteleminen on vielä epävarmaa lauantaina. Illan pääottelussa Porvoon Kari Viinikainen ottaa mittaa Ruotsin Filiph Waldtista. Panoksena ottelussa on thaiboxingin ammattilaisten pohjoismaiden mestaruusvyö.

Porvoo Hunters lähtee jääkiekko Suomi-sarjan kauteensa nuoruuden innolla. Miesten edustusjoukkueen runko on selvillä, ja nimet ovat paperilla. Uusi päävalmentaja Sami Ryhänen kertoo ajatuksiaan uudesta joukkueestaan.

Kiekko-Espoo sai Jääkiekkoliiton liittohallitukselta villin kortin Suomi-sarjaan, ja näin espoolaiset pääsivät kuin varkain mukaan. Tämä ei porvoon Hunterssia ilahduttanut. Seuran puheenjohtaja Markku Välimäki kertoo näkemyksiään asiasta, sekä siitä kuinka espoolaiset yrittävät haalia porvoolaiset pelaajat omaan joukkueeseensa.

Porvoon Thaiboxing Clubin Gia Winberg hakee Suistohallilla iskukuntoa 2018 EM-kilpailuihin. Sparrauskaverina toimii pitkän linjan thaiboxaaja Kari Viinikainen. Thaiboxingin EM-kilpailut isketään Prahassa 29.6.–8.7.2018. Uusimaan urheilutoimitus kävi seuraamassa kaksikon treenejä.

Antti Parviainen palaa Akilles Bandyn päävalmentajaksi kolmen vuoden tauon jälkeen. Parviainen teki jatkosopimuksen myös Suomen Jääpalloliiton kanssa miesten jääpallomaajoukkueen päävalmentajan pestistä. Rasmus Lindqvist teki vastaavasti jatkosopimuksen joukkueen riveissä. 38-vuotias Lindqvist on seuran oma kasvatti, ja hän on pelannut pelaajista eniten otteluita Akilleen riveissä.

Porvoon Tarmon miesten edustusjoukkue aloitti kesätreenit toukokuun puolivälissä. Päävalmentaja Esa Mäki-Tulokas toimii liikunnanopettajana Porvoon ammattiopistolla, missä harjoituksetkin pidetään. Perinteisen lenkkeilyn ja koripallon lisäksi harjoitteluohjelmaan sisältyy myös tavallisesta poikkeavaa tekemistä.

Urheilun eettisten asioiden tutkimuspäällikkö Nina Laakso Suomen urheilun eettisestä keskuksesta SUEK ry:stä kommentoi kysymystä seksuaalisesta häirinnästä urheilussa. Miten Laakso kommentoi MTV Sportin uutisointia häirintätapauksista Suomen naisten jalkapallo- ja jääkiekkomaajoukkueissa? Vaivaako suomalaista urheilukenttää vaikenemisen kulttuuri? Minkälaisilla konkreettisilla toimilla urheiluseurat voisivat paremmin ehkäistä etenkin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa häirintää? Väittelyissä tapaus Filip Valenčič, urheilukatsomoiden cheerleaderit ja Antti Ruuskanen.

Seuraavaan kansainvälistä huippumiekkailua ja All Stars Helsinki -kisaa käsittelevään jaksoon kertyi jopa liikaa materiaalia yhtä jaksoa varten. Tässä siis bonussegmenttinä keskustelua huippu-urheilun yhteiskunnallisesta perusteesta. Eki Karlssonin, Joonas Lyytisen ja Samuli Tarvaisen vieraana Suomen ainoa miekkailuammattilainen Niko Vuorinen

Etelä-Koreassa alkaneita talviolympialaisia sävyttää politiikka, koska kisoihin osallistuu myös Pohjois-Korea. Venäjä taas pitää sulkemistaan kisoista lännen salaliittona. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman aiheena on urheilun ja politiikan vaikea liitto. Juontajana Sari Taussi.

Aikaa 5,51 sekuntia ei ehkä pysty tekemään. Lisää >> http://ift.tt/2GuY4tJ

Tässä jaksossa puidaan perusosioiden lisäksi seuraavia:-Maakuntauudistus eli mikävi**u?-Urheilun yhteisöllisyys pienemmillä paikkakunnilla-Katalonia itsenäiseksi ja Ahvenanmaa kans See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Ruben Stiller. Punavärin lisäksi aiheina ovat AfD, Niinistö ja urheilupolitiikka. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Saksassa AfD:n eli Vaihtoehto Saksalle -puolueen vaalimenestys pohdituttaa toimittaja Ruben Stilleriä. - Puolustavatko miehet tätä kautta uhattua maskuliinisuuttaan? Mediatutkija Anu Koivunen ehdottaa yhdeksi syyksi, että yleisesti luottamus demokraattiseen päätöksentekojärjestelmään horjuu. Koivusen oma aihe koskee Sauli Niinistön kannatusta presidentiksi. Kannattajakorttien määrä ja kannatusprosenttien suuruus saa hänet kysymään: - Oliko tämä tässä? - Eikö ole noloa, pelkurimaista ja tyhmää valituttaa itsensä jo tässä vaiheessa? kysyy käsikirjoittaja Kaarina Hazard. Hazard haluaa puhua urheilun ja politiikan suhteesta Suomessa - Yhdysvaltain esimerkin innoittamana tietenkin. Anu Koivunen löytää aiheesta monta esimerkkiä sekä nykyajasta että mm. kemiläisestä histroriasta. Hazard toivoo. että urheilujournalismi ei kaihtaisi politiikasta kertomista. Twitterissä #pyöreäpöytä

Joona "Natu" Leppänen on yksi maamme merkittävimmistä esports-vaikuttajista. Hänen ensimmäinen turnausreissunsa oli Koreaan vuonna 2001 ja pelaajaura kesti 15 vuotta. Vuonna 2016 Leppänen oli perustamassa Suomen ensimmäistä täysin ammattilaisista koostuvaa joukkuetta. Tällä hetkellä hänet tunnetaan Ence eSportsin luotsaamisen lisäksi lajin kansainvälisesti tunnustettuna kommentaattorina ja analyytikkona. Lisäksi Leppänen konsultoi yrityksiä siitä minkälaisen alustan esport tarjoaa erilaisille yhteistyökuvioille. Juuso keskustelee Natun kanssa pelaamisesta ja peleistä, mutta ennen kaikkea tarkoitus on ihmetellä sitä sirkusta, joka pelaamisen ympärille on Leppäsen elinaikana syntynyt, ja jota hän on ollut läheltä todistamassa. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Urheilun voimavalmentaja ei ole pelkkä punttivalmentaja, vaan hän huomioi myös muita osa-alueita. Mitä nämä muut osa-alueet ovat? Sen kuulet tästä podcastistä. www.anumarin.fi www.heikkimarin.fi www.rebellifters.fi

Huippu-urheilun sponsorointi on siirtymässä kumppanuuksiksi. Keskustelua myös paraurheilun brändistä ja tarinoiden merkityksellisyydestä paraurheilijoiden markkinoinnissa.

Urheilun suurtapahtumat liikuttavat suuria tunteita mutta myös suuria rahavirtoja. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii, mitä yhä kalliimmat urheilujuhlat merkitsevät isäntämaiden talouksille. Kuulemme, mitä Ranskalle jäi käteen jalkapallon EM-kisoista, mitä Brasilia odottaa Rion olympialaisilta ja miten Venäjä valmistautuu vuoden 2018 MM-jalkapalloon kiristyvän talouden oloissa. Ohjelman juontaa Heikki Heiskanen. Kuva: EPA / Marcelo Sayao

Kokeellinen urheiluohjelma, jossa leukailua harjoitetaan pelkän kaurapuuron voimalla. Vieraana pitkään antidopingtoiminnassa mukana ollut liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Sergei Iljukov. Onko doping urheilun todellinen syöpä? Mitä esimerkiksi viime aikojen käryt yleisurheilussa kertovat kiellettyjen aineiden käytöstä? Väittelyssä Tommy ja Petteri vääntävät dopingin lisäksi muun muassa naisten jääkiekkomaajoukkueen valinnoista ja SM-Liigan joukkueiden taloudellisesta tilanteesta.

Kokeellinen urheiluohjelma, jossa lipunmyyjäkin voi olla todellinen pelimies. Miksi naiset eivät saa peliaikaa urheilukabineteissa? Sukupuolten välinen tasa-arvo on toteutumassa muualla yhteiskunnassa, mutta huippu-urheilun päättävät elimet ovat yhä suurimmilta osin miesten valtakuntaa. Miksi urheilumaailma on edelleen näin taantumuksellinen? Vieraana aiheesta keskustelemassa Helsingin Jalkapalloklubin markkinointijohtaja Sari Mikkonen-Mannila. Osallistu kiivaaseen urheilukeskusteluun twitterissä: #LSPuhe

Virpi Sarasvuo (ent. Kuitunen) pelottavin, Tommi Evilä suorin, Pirjo Muranen mukavin, Janne Ahonen rosoisin, Harri Kirvesniemi analyyttisin, Jani Sievinen kaverein ja Mika Myllylä arvoituksellisin. Näillä laatusanoilla urheilutoimittaja Pekka Holopainen arvioi urheilijoita. Suomen urheilun tasoa hän pitää kaksi piippuisena. Joukkuelajien tilanne on hänen mielestään ihan hyvä, mutta yksilöurheilussa Suomi on romahtanut. Mutta voiko yleisurheilun puhtauteen luottaa? Entä saako urheilutoimittaja olla urheilijoiden kaveri? Syksyn ensimmäisessä kokeilevassa urheiluohjelmassa summataan ja ihmetellään suomalaisen urheilun nykytilaa. Vieraana kokenut urheilutoimittaja Pekka Holopainen.

Tällä kertaa puhutaan opiskelijoiden liikunnasta ja sen eriarvoisuudesta maan eri kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingissä asiat ovat hyvin ja opiskelijoiden kuntosalit kunnossa, mutta Vaasassa ei. Urheilun ja liikunnan tasa-arvoisuudesta, mies-naisnäkökulmasta ja seksuaalivähemmistöjen syrjimisestä huippu-urheilussa puhuvat Mikko "Peltsi" Peltolan kanssa Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja Matias Vainio ja korkeakoululiikunnan asiantuntija Hanna Laakso.

Ali ja Husu kysyvät ohjelmassaan, onko huippu-urheilun menestyminen tulevaisuudessa mamujen harteilla? Vieraina ovat Jokereiden hyökkääjä Semir Ben-Amor ja nyrkkeilijä Amin Asikainen. Lisäksi kuullaan toisen menestyneen nyrkkeilijän eli Edis Tatlin terveiset titteli-voiton jälkeen.