Podcasts about kirjailija

Naisten kirjoittamaton historia kiinnosti dokumentintekijää ja entistä poliisia Silja-Elisa Laitosta niin paljon, että hän kirjoitti siitä trilogian. Suviranta-sarja seuraa Raakelin matkaa lotasta Helsingin rikospoliisiin sotavuosina ja sen jälkeen. Eevan kirjaklubissa hän pohtii muun muassa sodan moninaisia jälkiä naisten maailmassa ja omaa repaleista lapsuuttaan, joka sai hänet päättämään, että taiteilijaksi hän ei ainakaan ryhdy. 

Kirjailija Antti Jalava muutti lapsena Suomesta Ruotsiin ja joutui pilkan ja kiusaamisen kohteeksi. Aikuisena hän käänsi kielihäpeän voimakseen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Antti Jalavan romaani Asfalttikukka on ruotsinsuomalainen klassikko. Silti sitä on ollut vaikea löytää kirjastoista ja kirjakaupoista.Antti Jalava oli 10-vuotias, kun hän muutti perheensä kanssa Lappeenrannasta Tukholmaan. Antti aloitti ruotsalaisen koulun osaamatta sanaakaan ruotsia. Kun hän kirjoitti suomeksi, opettaja rankaisi häntä. Lopulta Antti lakkasi puhumasta suomea.Lapsuuden kokemukset saivat myöhemmin uuden elämän hänen kirjojensa sivuilla: kieli ja kielettömyys, häpeä ja sen voittaminen muodostavat Jalavan teosten punaisen langan. Onko mahdollista herättää henkiin kieli, jonka on kerran tappanut?Haastateltavat: Leena Koivuneva /toimittaja ja Antti Jalavan ystävä, Ali Jonasson / kirjastonhoitaja ja kirjoittajaReportteri ja äänisuunnittelu: Mika Tahvanainen Käsikirjoitus: Mika Tahvanainen, Tiina Laitila Kälvemark ja Lotta HoppuTuottajat: Lotta Hoppu ja Tiina Laitila Kälvemark Kertoja: Tiina Laitila Kälvemark Slutmix: Björn Nitzler Lyssna på svenska: Antti Jalava – Att döda sitt språk och ge det liv igenKuka oli Antti Jalava?Ruotsinsuomalainen kirjailija ja kääntäjä Antti Jalava syntyi Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa vuonna 1949. Hän muutti perheensä kanssa Tukholmaan vuonna 1959. Antti Jalavan tunnetuin ja merkittävin teos on romaani Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), joka kertoo äidinkielen ja identiteetin menettämisestä ja takaisin saamisesta. Antti Jalava on kirjoittanut kirjat Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (Kukaan ei kysynyt minulta, 1976), Asfaltblomman (Asfalttikukka, 1980), Sprickan (Halkeama, 1993) ja Känslan (1996). Kirjat Asfaltblomman, Sprickan ja Känslan muodostavat ruotsinsuomalaisen trilogian. Antti Jalava kuoli 72-vuotiaana vuonna 2021.Vem var Antti Jalava?Den sverigefinska författaren och översättaren Antti Jalava föddes i Villmanstrand i finska Karelen år 1949. Han flyttade med sin familj till Stockholm år 1959. Antti Jalavas mest kända och framstående verk är romanen Asfaltblomman (1980) som handlar om att förlora och återta sitt modersmål och identitet. Antti Jalava har skrivit böckerna Matti (1974), Jag har inte bett att få komma (1976), Asfaltblomman (1980), Sprickan (1993) och Känslan (1996). Böckerna Asfaltblomman, Sprickan och Känslan utgör en sverigefinsk trilogi. Antti Jalava dog vid 72-års ålder år 2021.

Kirjailija ja toimittaja J.P. Pulkkinen on perehtynyt laajasti saksalaisen diplomaatin Hans-Dietrich von Ploetzin uraan ja elämään sekä niiden merkitykseen Suomelle. Kyvykäs ja kielellisesti lahjakas von Ploetz vaikutti Suomessa niin kulttuuriradikalismin kuin nopean länsi-integraation vuosina. Von Ploetzin elämän mukana kulkee valtava määrä murroksia 1900-luvun huimassa vauhdissa. Esiin piirtyy koko Euroopan ja erityisesti täysin mullistuneen Itä-Euroopan vaiheet. J.P. Pulkkinen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Jakso 198. Kirjailija, psykologi ja psykoterapeutti Nefertiti Malaty työskentelee julkaisi Sentencedin perustajajäsenestä Miika Tenkulasta kirjan alkuvuodesta 2024. Millaisia asioita Miikan elämästä nousi esiin mielenterveyden kontekstista käsin? Millä tavalla työ julkisuudessa ja musiikkimaailmassa vaikuttaa muusikon mieleen?

Pasi Heikura saa vieraakseen suomeksi ja slovakiksi kirjoittavan Alexandra Salmelan. Salmela kertoo miksi opiskeli suomen kielen ja miten kirjoittaminen kahdella kielellä onnistuu. Ohjelmassa sahataan myös omaa nilkkaa, loksautetaan korvaa ja lopuksi mietitään, kannattaako liiketaloudellisessa mielessä nuolla kultaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Miksi ihminen kuvittelee edelleen olevansa luomakunnan huipulla? Onko ihmislajilla liian hyvä itsetunto ja mitä siitä seuraa? Kirjailija Anni Kytömäen uusin teos Mirabilis on oikeastaan koukuttava seikkailukertomus, mutta samalla jälleen vahva puheenvuoro ihmisen ja muiden lajien suhteesta. Myös meidän ihmisten luonnosta, sen tuhovoimasta ja samalla myös hauraudesta. Mirabilis kuljettaa lukijansa 1860-luvun nälkävuosista Venäjän Kaukoitään Amurinmaalle siirtolaisten yhteisöön ja takaisin. Historia, kehitys, luokkakysymykset ja naisen asema risteilevät suuremman kehyksen sisällä. Samalla kun hyväksikäytämme ja tuhoamme muita lajeja, Kytömäen teos näyttää, kuinka haavoittuva ihminen on paitsi lajina, niin myös yksilönä. Kytömäen tuotannossa luonto totisesti puhuu ihmiselle - joskus kuoreensa sulkeutuneen raakun hiljaisuudella tai tapettavan turkishylkeen tuskan huudoilla. Kirjailijan työn lisäksi Anni Kytömäki on myös pitkän linjan luonnonsuojelija ja tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana Pentti Linkolan perustamassa Luonnonperintösäätiössä. Kulttuuriykkösessä keskustellaan kirjailija Anni Kytömäen kanssa ihmislajin moraalista ja myös siitä surusta, jota jotkut meistä tuntevat omasta erillisyydestämme suhteessa muihin lajeihin. Puhumme myös kaunokirjallisuuden keinoista tavoittaa luontoa meissä ja perkaamme lisäksi erityiseksi väitettyä suomalaisten luontosuhdetta sekä sen käytännön toteutuksia luontokadon, avohakkuiden ja raakkujen tuhonnan kaltaisten uutisten keskellä. Kulttuuriykkösen toimittajana on Leena Peltokangas.

Kirjailija, elokuvaohjaaja Reetta Aalto keskustelee Taru Torikan kanssa toisesta romaanistaan Musta aukko. Siinä kovasti Aaltoa muistuttava, Venäjällä opiskellut elokuvantekijä elää mullistusten aikaa ja joutuu katsomaan paitsi omaa taiteenalaansa kuin omaa elämäänsä monesta uudesta kulmasta uusin silmin. Yhteiskunnan makrotason myllerrykset me too -liikkeestä pandemiaan ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa myllertävät myös päähenkilön elämän ja tunteet, ja pakottavat tekemään tiliä omien ongelmien kanssa. Samalla taiteilija käsittelee ajankohtaisia kysymyksiä, kuten kenellä on oikeus puhua surustaan suhteessa Ukrainaan ja Venäjään, kun toiset ihmiset viruvat pommien keskellä. Romaanikaan ei pysy alkuperäisessä suunnitelmassa, kun sota ja menneisyys vyöryvät päälle. Puhumme Reetta Aallon kanssa monimutkaisesta suhteesta venäläisyyteen. Hän vieraili Pienessä karanteenikirjassa jo esikoisromaaninsa Vadimin yhteydessä. Siinä suomalainen nuori nainen opiskelee Pietarissa vuosituhannen alussa. Musta aukko jatkaa aiheista, jolle ei oikein tunnu olevan tilaa tämän hetken "länsimaisessa" keskustelussa. Osta Musta aukko https://kustantamo.sets.fi/kirja/musta-aukko/?attribute_pa_format=kovakantinen Vadim-keskustelun voit kuunnella PKK:n jaksosta 24 https://soundcloud.com/kirjakerho/osa-24-reetta-aalto-vadim

Suomalais-islantilainen kirjailija Satu Rämö oli kaksi vuotta sitten Kulttuuriykkösen haastateltavana tuoreena esikoisdekkarikirjailijana. Jo tuolloin oli näkyvissä merkkejä poikkeuksellisesta suosiosta ja suoranaisesta ilmiöstä. Tänä päivänä Satu Rämön Hildur-sarjassa on ilmestynyt jo kolme kirjaa, joiden myynti on yhteen laskettuna ylittänyt puolen miljoonan myydyn teoksen rajan. Mistä aineksista huima menestys lopulta on syntynyt? Mitä Satu Rämö ajattelee e-kirjoista ja äänikirjoista, joiden myynti on ylittänyt painetun kirjan moninkertaisesti? Hildur-sarja saa neljännen jatko-osan marrakuussa. Samoihin aikoihin saa ensi-iltansa ensimmäisesti Hildur-kirjasta tehty näyttämösovitus Turun Kaupunginteatterissa. Mikä mahdollistaa Satu Rämölle näin tiiviin työtahdin? Ja tietysti selvitämme, onko Islannin kesän keskelle satanut jo ensilumi. Ville Talola toimittaa.

Eevan kirjaklubissa Tommi Kinnunen kertoo, miten hänen rakastetut romaaninsa ovat syntyneet, miksi hänellä ei ole paineita seuraavista teoksista ja mitä juuret Koillismaalla merkitsevät hänen kirjailijantyölleen. Lisäksi Tommi kertoo oikeanlaisen näkkileivän, Sisu-pastillien ja keltaisen Jaffan merkityksestä kirjojensa juonille.

Filosofian tohtori Sanna Nyqvistin uusi tietokirja "Rannalla – miten kirjailijat löysivät meren" tutkii kirjailijoiden suhdetta vesielementtiin. Sanna Nyqvist lähtee siinä rantaretkille viiden kirjailijan kanssa, joista Jane Austen on ensimmäinen. Kirjailija tutkii kirjassaan sitä, miten rannoista on tullut meille tunnemaastoa ja miten rantojen kuvaukset ovat muuttuneet aikojen saatossa. Mitä vesi symboloi Jane Austenin sankarittarille? Jane Austen (1775-1817) on yksi maailman suosituimpia kirjailijoita. Hänen teoksissaan kuvaillaan englantilaista yhteiskuntaa pilke silmäkulmassa. Miksi aikamme lukijoita vetää puoleensa teenjuonti hienoissa leningeissä ja hankalien ihmissuhteiden analysointi. Onko Jane Austenin romaanit naistenlehtien keittiöpsykologisten artikkelien esikuva? Millaisia ratkaisumalleja Jane Austenin teokset tarjoavat lukijalleen? Northanger Abbey (1818, suomennos Neito vanhassa linnassa) on Jane Austenin todennäköisesti ensimmäinen valmistunut romaani, joka julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen. Millä tavalla tämä teos parodioi Austenin ajan goottilaista kirjallisuutta? Kirja kertoo pienen kylän nuoresta Catherine Morlandista, joka saa kutsun lähteä naapuriensa kanssa kylpyläkaupunki Bathiin. Catherine esitellään seurapiireille ja siellä hänen on aluksi vaikea noudattaa etikettisääntöjä. Hän vierailee Henry Tilneyn sukukartanossa Northanger Abbeyssa, jossa hän oppii kuuntelemaan omaa sydäntään. Laura Jaakkola on tuottanut Kauhua ja kihlauksia-nimisen kuunnelman Yleisradiolle. Sarja koostuu 10 jaksosta ja perustuu Jane Austenin romaanin pohjalta BBC:lle (2016) tehtyyn dramatisointiin. Kersti Juva on suomentanut sarjan Yleisradiolle. Ohjauksesta vastasi Sini Pesonen. Ohjelman vieraina ovat Laura Jaakkola, Kersti Juva ja Sanna Nyqvist. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

-Muistan, miten ensimmäisen vaimoni ystävät sanoivat: ”You will never learn this language”. Minulle kerrottiin myös, että meillä on semmoinen ihmelapsi kuin Neil Hardwick, joka on ainoana oppinut kunnolla suomea. Minussa heräsi kunnianhimoinen pikkupiru, että näytän teille, sanoo suomen kielen virtuoosi, toimittaja ja kirjailija Roman Schatz. Toimittajana Rita Trötschkes

Kirjailija ja toimittaja Ernst Lampén muistuttaa, että juhliessamme vappua vietämme pakanallista taivaan juhlaa. Viikinkien vapunviettoon kuului siman juonnin lisäksi myös tappeleminen. Taistelun jälkeen valkyria Valpuri herätti soturit jälleen henkiin, ja yhdessä he palasivat Valhallaan. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana Kaisa Ranta.

Selviytymisenkulttuurissa eläminen ruokkii meissä kollektiivisesti riittämättömyyden ja häpeän tunteita. Sosiologi ja psykologi Erich Fromm on todennut, että meidän yhteiskunnassa terveet ovat sairaampia ja sairaat ovat terveimpiä. Sopeutuminen tietynlaiseen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään edellyttää tunteista etääntymistä, jotta kykenee olemaan tehokas, sanoo kirjailija, tutkija ja toimittaja Mika Pekkola. Kirjailija, tutkija ja toimittaja Mika Pekkola on kirjoittanut Vesa Kyllösen kanssa Epävarma elämä – Tutkielma selviytymisestä ja jaetusta tunnosta -teoksen. Sen on julkaissut Vastapaino. Kirjassa tarkastellaan selviytymistä yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen kehyksen kautta. Vuorokaudessa on vain 24h, joten aikaa ei ole lähes milloinkaan tarpeeksi. Yritän kyllä asettee aina perheeni ensin. Ystävie ei ole, joten siihen ei tarvitse aikaa löytää, sanoo nimimerkki Mies. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Veli Kauppinen, Riikka Rahi ja Laura Koso Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén

Kirjailija, historiantutkija Johanna Annolan ensimmäinen historiallinen romaani Valkenee kaukainen ranta sijoittuu 1890-luvun kriisien ja kuohunnan aikaan. Kirjan päähenkilö Ulrika haluaisi elää säädyllistä pikkuvirkamiehen rouvan elämää ja haaveilee lähinnä Väinö-pojan valoisasta tulevaisuudesta suvun ensimmäisenä ylioppilaana, ehkä maisterinakin. Kun mies kuolee, Ulrika joutuu tarttumaan vaivaistalon johtajattaren toimeen. Annola on tutkinut paljon naisten, perheen, köyhäinhoidon ja yhteiskunnan marginaaleissa eläneiden historiaa. Keskustelemme Ulrikan ja Väinö-pojan mahdollisista vastineista todellisuudessa, ja miten tutkija siirtyy kaunokirjallisuuden puolelle. Miten kirjoittaa romaanihenkilöitä, joiden ajatusmaailma ja arvot eroavat meidän moraalistamme ratkaisevasti? Miten tutkija heittäytyy käyttämään mielikuvitustaan? Miksi on helppo tuomita vuosisadan takaiset asenteet vaivaistaloon joutuneita "laiskureita" ja aviottomia äitiä kohtaan, ja samalla moralisoida nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan pudokkaita? Puhumme myös pikkukaupunkien elävästä historiasta, hellyyttävistä lyseolaispojista ja heistä, jotka eivät tahdo tempautua mukaan vaikka aatteet vyöryvät ja historia myllertää heidän elämänsä läpi. Johanna Annola ja Taru Torikka keskustelevat Kallion kirjafestareilla pe 26.4. klo 16, Kallion kirjastossa. Tervetuloa!

Kirjailija Anneli Kannon mieleen on arkeologin tarkkuudella tehty taustatyö, jossa saa yhdistellä asioita, etsiä tarinoita sekä tehdä johtopäätöksiä. Anneli Kanto on kirjoittanut näytelmiä, tv-käsikirjoituksia, historiallisia romaaneja, lastenkirjoja, proosaa ja nyt viimeksi dekkareita. - Jos olen kirjoittanut monta vuotta vaatineen historiallisen romaanin, niin en jaksa tehdä toista heti perään. Siihen kohtaan sopii lastenkirja tai näytelmä. Toimittajana on Rita Trötschkes

Anna-Maija Heinosen ja Krista Moision ohjaama tuore dokumentti Hard to break kertoo kahden pääkaupunkiseudulla asuvan nuoren kasvutarinan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan varjoisilla kulmilla. Nopeatempoisessa elokuvassa limittyvät perinteinen dokumenttiseuranta ja sosiaalisen median alustoilta tallennettu sisältö. Leffassa puhutaan suoraan niin riippuvuusongelmista, väkivallasta kuin vaihtuvista parisuhteistakin. Miksi nuoruuden sekoiluja ja jopa rötöksiä avataan somessa ja millaisia pohdintoja dokumentin tekijät ovat käyneet näyttäessään kaiken tämän? Kirjailija, toimittaja Laura Juntusen uudessa Tyttö joka en -kirjassa eletään Raahessa. Yläkouluikäinen Laura sairastui syömishäiriöön ja alkoi liikkua porukassa, jossa käytettiin huumeita. Omakohtainen teos kytkee yksilön tarinan yhteiskunnalliseen näkymään ja tutkii nuorten mielenterveyskriisiä, naisten asemaa päihdemaailmassa sekä sukupuolittunutta väkivaltaa ilmiönä, joka läpäisee tyttöjen ja naisten elämää lapsesta aikuisuuteen saakka. Juntusen edellinen Subutex-kaupungin kasvatit -kirja sai kovasti kiitosta ja avasi myös pohjoisen Suomen nuorison kipupisteitä. Miten siis selvitä hengissä nuoruudesta? Mitä Hard to break -dokumentin nuorille kuuluu nyt? Miksi mielen ongelmiin on niin vaikea saada apua ja miten eriarvoisuus vaikuttaa nuorten elämään? Nuorisosta ollaan aina huolissaan ja sanotaan, että vanhemmuus on hukassa, mutta mitä näiden lauseiden taakse kätkeytyy? Pitäisikö aikuisuudesta tehdä houkuttelevampaa? Ja miten median ja kulttuurin kentällä kerromme nuorten maailmasta? Kultturiykkösen keskustelussa aihetta avaavat Hard to break -elokuvan ohjaajat Anna-Maija Heinonen ja Krista Moisio, kirjailija, toimittaja Laura Juntunen sekä Aseman lasten löytävän nuorisotyön toimintavastaava Eliisa Ahlstedt. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Tässä Väkevä elämä -jaksossa ollaan elämän suurten kysymysten äärellä: mitä tekisit jos sinulla olisi vain 100 elinpäivää jäljellä? Vieraan kanssa sukelletaan teeman syövereihin pohtimalla mm. mistä nykyihminen löytäisi aikaa merkityksellisille asioille kun kaikilla on kiire? Mitkä olivat tärkeimmät huomiot, jotka syntyivät kun 100 päivän jakso tuli loppuun? Minkälaista roolia materia, raha, yms. näyttelee ihmisten elämässä ja onko siinä parannettavaa? Mitä tarkoittaa lause "Jos et aseta tavoitteita niin joku muu tekee sen sinun puolesta"? Miksi minimalismi on huomattu hyödylliseksi? Auttaako elämän rajallisuuden reflektointi laittamaan murheet ja ongelmat mittasuhteisiin? Miten tapahtuu omien ajatusten ja uskomusten urautuminen ja niiden kriittinen ja ystävällinen kyseenalaistaminen? Mistä löytää uskallusta lähteä elämään omanlaista elämää, varsinkin jos se on jotain vähän stereotypioista poikkeavaa? Miten elää ns. täysillä mutta ilman että on suorittamista? Näitä ja muita teeman näkökulmia pohditaan yhdessä toimitusjohtaja, kirjailija ja triathlonisti Leo Straniuksen kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Leo Stranius - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/leostranius/ - Instagram: https://www.instagram.com/leostranius - Threads: https://www.threads.net/@leostranius/ - Kotisivut: https://leostranius.fi/ - Kirja: https://intokustannus.fi/kirja/101-onnen-paivaa/ - Edellinen vierailu: https://open.spotify.com/episode/01fZy006AaKGHXh5eMlbzO?si=8b4bff2946b34a8c

Nilsiäläinen kirjailija Antti Heikkinen on sitä ikä luokkaa, joka kuuli lapsena auton takapenkillä kasettisoittimesta Jaakko Tepon tuotantoa. Heikkinen kirjoitti Jaakko Teposta elämänkerran "Jaakko Teppo : suuri elämäkert : multakurkun muistelmia" vuonna 2016. Seuraavassa Antti Heikkinen muistelee Jaakko Teppoa Anssi Saarelaisen haastattelussa.

Millainen on kirjailija Laura Finskan omin tyyli? Mistä syntyi teoksen Muut esille tulevat asiat runsaus? Vieraana kirjailija Laura Finska.

Mitä jos kiinnostaa kaikki? Onko luovissa töissä parempi keskittyä yhteen vai mennä kiinnostuksen mukaan? Vieraana kirjailija Johanna Hasu.

Kirjailija, käsikirjoittaja Janne Sarja kertoo Taru Torikalle, kuinka olla hauska! Äänitetty Helsingin kirjamessuilla 2023. Rakkaudella, Janii löytyy Siltalan verkkokaupasta: https://www.siltalapublishing.fi/product/rakkaudella-jami/

Savon Aaltojen lauantaivieraana on tällä kertaa käsikirjoittaja-kirjailija Janne Sarja. Janne on ollut työkseen käsikirjoittamassa useita kotimaisia viihdeohjelmia, kuten mm. Pitääkö olla huolissaan?, Kingi, Stadi vs. Lande, Kuutamolla, Modernit miehet, Tämä on tämä?-viihdepaneelishow sekä Hengaillaan-tietovisa. Sarjan kirjoittama ensimmäinen kirja Läpimurtoteos julkaistiin vuonna 2020 ja toinen kirja Rakkaudella, Jami ilmestyi puolestaan vuoden 2023 syyskuussa. Jannen tie käsikirjoittajaksi ja kirjailijaksi ei ole ollut mitenkään kovin suoraviivainen. Hän kun valmistui yliopistosta alun perin ekonomiksi. Tarkemmin siitä, että kuinka Jannen elämänpolku vei hänet lopulta kirjailijaksi sekä työskentelemään käsikirjoittajana mm. suurten kotimaisten viihdeohjelmien parissa saimme kuulla Savon Aalloilla, kun Janne saapui Samin haastatteluun lauantaivieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

Jori Reijula on kirjailija sekä tekniikan alan dosentti, joka työskentelee sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa johtotehtävissä. Joulukuussa 2023 ilmestyi Jorin tuorein romaani Museokilvet, joka samalla myös päättää hänen humoristisesta näkökulmasta miehen elämää tarkastelevan romaanitrilogiansa, jossa ovat aiemmin ilmestyneet teokset Lattesamurai ja Tähtipylly. Tarkemmin Jorin elämänpolkuun sekä hänen kirjoittamiinsa teoksiin saimme syventyä Savon Aalloilla, kun Jori saapui Savon Aaltojen lauantaivieraaksi ja Samin haastatteluun. Haastattelijana: Sami Turunen

Meillä jokaisella on oma lempipaikkamme, johon on mukava ulkoillessa hetkeksi pysähtyä. Se voi olla kaunis rantamaisema, kallioharjanne, suojaisa poukama tai sitten siihen liittyy jokin hieno muisto. Tapaninpäivän luontoretkellä kirjailija Outi Pakkanen kertoo luontosuhteestaan ja paljastaa mikä on hänen lempipaikkansa Helsingin Lauttasaaressa. Retkikaverina on Juha Laaksonen.

Kirjailija, toimittaja ja kriitikko Emilia Männynväli kirjoitti esseeteoksensa Toiste en suostu katoamaan (Into, 2023)-nimitekstissä havainnostaan siitä, miten biologinen sukupuoli, etenkin naiseus, pyritään häivyttämään nykymaailmassa. Hän myös kritisoi sitä, että sukupuolesta keskustelu on tehty turhan vaikeaksi vaatimalla osallistujia osaamaan monimutkainen ja alati muuttuva termistö ja käyttämään sitä virheettömästi. Miksi tasa-arvoa kohti ponnistelevassa yhteiskunnassa juuri biologisesta sukupuolesta on tullut niin ongelmallinen käsite? Mikä biologinen sukupuoli on? Miksi sana äiti pitäisi korvata “raskaana olevalla henkilöllä"? Miten feminismin eri muodot historiassa ovat suhtautuneet sukupuoleen? Onko sukupuolen häivyttäminen tasa-arvoa? Näistä kysymyksistä ovat keskustelemassa biologi Atte Komonen Jyväskylän yliopistosta, sukupuolentutkimuksen professori Leena-Maija Rossi Lapin Yliopistosta ja Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Joonas Pennanen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Yksinhuoltajan lapsena Sami Tallberg kehittyi luovaksi seikkailijaksi, joka tutustui ympäröivään maailmaan täysillä ja omaehtoisesti.Teini-iässä hänen villi puolensa veti reiveihin ja laittomiin yksityisbileisiin, samalla kun hänen kurinalainen puolensa jo valmisteli ryhtiliikettä: kokkikoulua hän halusi käydä tosissaan. Ja se kannatti. Pian hän työskenteli Lontoon ytimessä tehden ruokaa Madonnan ja Jack Nicholsonin kaltaisille julkkiksille. Lontoon urbaanista ytimestä alkoi kuitenkin myös liike toiseen suuntaan. Tallberg innostui villiyrteistä ja niiden keräämisestä. Niin hänestä tuli palkittu villiyrttiguru ja kirjailija, joka omistautuu perheelleen ja kokee elävänsä täydellisessä harmoniassa luonnon kanssa. Toimittaja on Jonni Roos

Onko uupuminen aina vain yksilön oma vika kuten yhteiskunta haluaa meidän uskovan, vai voisiko kyse olla jostain paljon laajemmasta? Tässä haavoittuvassa ja rehellisessä jaksossa Ida avaa tuoretta kokemustaan uupumuksesta ja oman terveyden haasteista Katri Kilpiäisen kanssa, joka on myös entinen ylisuorittaja. Tämä porvoolainen luovan alan yrittäjä, kirjailija ja vapaa toimittaja avaa omaa tarinansa siitä, kuinka jokaisen täytyy jossain vaiheessa elämäänsä suorittaa, mutta ongelmia syntyy, jos suorittamisesta ei osaa päästää irti ajoissa. Hän kertoo kokemuksestaan siitä, kuinka määräaikaisen työn päättyminen sai hänet tajuamaan, ettei suorittaminen tuonutkaan sitä, mitä hän oli odottanut. Katri avaa myös yrittäjyyden taustojaan ja kertoo, kuinka hänestä tuli yrittäjä, alun perin pakon edessä. Hän jakaa rehellisesti kokemuksensa siitä, kuinka suorittaminen vei hänet uupumukseen ja miten hän löysi tien kohti hyvinvointia ja tasapainoa. Jaksossa käsitellään myös sitä, miten suorittaminen voi fyysistyä, ja mitä merkkejä liiasta suorittamisesta tulisi tarkkailla.  Keskustelemme myös siitä, miten tärkeää on huolehtia omasta jaksamisesta silloin, kun vielä jaksaa, ja miten fyysisten oireiden takia lääkäriin hakeutuminen voi olla yksi tapa tiedostaa uupumuksen merkit tarpeeksi ajoissa. Jakso päättyy ajatuksiin siitä, miten Katri nyt, entisenä suorittajana, suhtautuu työhönsä ja elämäänsä eri tavalla. Hän kertoo, kuinka tavoitteena ei enää ole tehdä enemmän, vaan tehdä vähemmän, mutta oikeita asioita, ja miten yrittäjyys ei ole enää pakkovalinta, vaan tapa olla itselleen rehellinen ja elää omien arvojen mukaista elämää. Kuuntele nyt tarina entisen ylisuorittajan matkasta kohti tasapainoista elämää. Tämä jakso tarjoaa ajattelemisen aihetta kaikille, jotka ovat kokeneet suorittamisen paineen ja etsivät keinoja löytää tasapaino omassa elämässään. Ota kuunteluun Katrin äänikirja "Poikani, rikollinen". Äänikirja kertoo neljän äidin matkasta läpi henkisen kiirastulen. Ota seurantaan somessa:   @bykatrikilpiainen TM 2024 eli Tulevaisuuden minä-valmennus Mitä jos onnistuisit siinä,mitä olet tähän asti lykännyt ajatellen ettei se ole sinulle mahdollista? Mitä jos asiat menisivätkin hyvin ja saisit elämän josta et tarvitse lomaa?Ja tekisit tämän kaiken yhteisössä jossa kateudelle ei ole sijaa ja jossa rohkeuden lisäksi uskoisit ensimmäistä kertaa koskaan itseesi niin paljon ettei mikään olisi sinulle enää mahdotonta?Ja saisit paljon kaipaamaasi vapautta

Haruki Murakami on Japanin kansainvälisesti tunnetuimpia nykykirjailijoita. Hänen kirjansa ovat saavuttaneet suurta suosiota niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Häntä on usein povattu Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajaksi. Koittaako hänen hetkensä pian? Hänet tunnetaan siitä, että hän teoksissaan yhdistää länsimaisia vaikutteita japanilaiseen surrealismiin. Hänen läpimurtonsa oli Norwegian Wood. Murakami on itse kertonut, että teoksen suosio on harmittanut häntä, koska se ei edusta hänen ominta tyyliään. Murakamin maagisesta maailmasta keskustelevat Murakamin kirjoja suoraan japanista suomeksi kääntänyt suomentaja Antti Valkama sekä Tammi-kustantamon viestintäpäällikkö Johanna Harkkila, joka on tavannut Murakamin ja kustannustoimittanut hänen kirjojaan. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kirjailija ja Kirjakävelyllä-podcastin tekijä Anna Paldar saapui Arkikultaan keskustelemaan kirjoistaan ja tekemisen tavoistaan. Keskustelimme mysteerien kirjoittamisesta, ajan raivaamisesta arkeen luovalle tekemiselle, kirjapodcastin tekemisen eri puolista ja kirjakeskustelujen mahtavuudesta. Kiitos Anna vierailusta! https://www.annapaldar.com/ --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Kirsin Book Clubin Minna Väisälä keskusteli syyskuussa 2023 Antti Tuomaisen kanssa kirjoittamisesta, kirjailijan uran näkymättömästä taustatyöstä ja tietysti myös Antin uusimmasta romaanista Palavat kivet. Lue lisää kirsinbookclub.com

Kulttuuriykkönen tarjoilee Perjantaistudiossa analyysiä Ruotsista rantautuvan jengiväkivaltauhan merkeissä - kuinka todellisesta ongelmasta on kyse, ja miten median reagointi asiaan on lietsonut sitä, tai vähätellyt ilmiön vakavuutta? Sanna Marinin loikka päivänpolitiikasta suihkuseurapiireihin puhuttaa - miten suhtautua sosialistin kulutusihannointi-imagoon? Iskelmätähti Jari Sillanpään keikkoja perutaan kovaa tahtia uuden Siltsu-dokkarisarjan myötä, missä käydään uudestaan läpi mm. hänen huumausainerikostaustaansa sekä lapsipornokuvan levittämiseen liittyvää kohua. Onko Sillanpään ura taputeltu, vai onko hänelle syytä antaa uusi mahdollisuus? Kuka siitä päättää? Lisäksi analyysissä tuore kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja sekä Epäajankohtaiset festivaalit, jotka nimensä mukaan kokoaa yhteen epäajankohtaista ja -trendikästä taidetta. Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa aiheita ovat ruotimassa vakiraatilaisista kirjailija Tiina Raevaara, kosmologi Kari Enqvist sekä toimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Toimittaja, kirjailija Kimmo Ohtonen tapaa Maailmanparannus-podcastissa asiantuntijavieraita, joiden kanssa hän parantaa maailmaa pohtien luonto- ja ympäristökysymyksiä. Etsiessään tiedonjyväsiä ja oivalluksia ympäristökysymysiin Kimmo huomasi, että teknologian huimasta kehityksestä huolimatta usein kurantein tieto löytyy kirjoista. Siksi podcastin vieraat ovat kirjailijoita. Kimmo valitsi jokaiselta kirjailijalta yhden hänen kirjoittamansa kirjan, joka toimii oppaana maailmanparannusmatkalla. Mukana 5-osaisessa podcast-sarjassa ovat kirjailijat Kerttu Kotakorpi, Juha Kauppinen, Risto Isomäki, Tiina Raevaara ja Panu Pihkala. Kirjailija ja biologi Tiina Raevaaralta on mukana teos ”Minä, koira ja ihmiskunta: lajien välisen yhteiselon historia” (Like, 2022). Tiina on filosofian tohtori, joka on kirjoittanut lukuisia romaaneja, kauhua, trillereitä sekä tietokirjoja. Lisätietoja: - Maailmanparannus-podcast SoundCloudissa, https://soundcloud.com/kirjastokaista/sets/maailmanparannus-podcast - Maailmanparannus-podcast Spotifyssa, https://open.spotify.com/show/4qfja8bgS423qzTspfwI9h?si=fbf08ee53c574778 - Lisätietoa podcastista Kirjastokaistan blogissa, https://www.kirjastokaista.fi/maailmanparannus-podcastista-tiedonjyvasia-ja-oivalluksia-ymparistokysymyksiin/ - Jakso litteroituna tekstivastineeksi (pdf), http://www.kirjastokaista.fi/app/uploads/2023/09/maailmanparannus_raevaara_litterointi.pdf Sarjan ideointi, käsikirjoitus ja toimittaja: Kimmo Ohtonen Äänitys, editointi ja sarjan grafiikat: Mikko Helander Tuottaja: Riitta Taarasti Musiikit: storyblocks.com Äänityspaikka: Itäkeskuksen nuorten toimintatalo Kipinän studio Tuotanto: Kimmo Ohtonen ja Kirjastokaista, 2023

Kirjailija ja LANU! festivaalin vastaava tuottaja Erika Vik kävi keskustelemassa tuoreista kirjoistaan Luonasi ikuisesti sekä Olivia online, netin turvallisuudesta/turvattomuudesta ja eri yleisöille eli nuorille sekä aikuisille kirjoittamisesta. Kiitos Erika vierailusta! https://erikavik.com/ Alla tärkeitä linkkejä! Pelastakaa lapset - Nettivihje: https://www.pelastakaalapset.fi/kehittamis-ja-asiantuntijatyo/nettivihje-ja-seksuaalivakivallan-ennaltaehkaisy/ilmoita/ Poliisin nettivinkki: https://poliisi.fi/nettivinkki Someturva: https://www.someturva.fi/ --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  120. jaksossa puhutaan ranskalais-marokkolaisesta kirjailijasta Leïla Slimanista. Vieraanani on filosofian tohtori Anne Riippa, joka toimii käännöstieteen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Kuka on ranskalais-marokkolainen kirjailija Leïla Slimani? Millaisista teemoista hän kirjoittaa? Millainen romaani on Kehtolaulu ja miksi siitä on tullut niin suosittu? Mitä tarkoittaa kerronnallinen empatia ja miksi sitä on tärkeää tutkia? Mistä Toisten maa -trilogia kertoo? Millaisen vastaanoton Slimanin korona-ajan päiväkirjat saivat?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Kirjailija ja uutisjuontaja Matti Rönkä puhuu kirjaklubissa siitä, miksi hänen kirjojensa miehet ovat niin melankolisia, missä viipyy seuraava Viktor Kärppä -kirja ja mihin hän kirjoillaan haluaa saavuttaa.

Henry Westons -siiderit kesäiseen nautiskeluun niin Alkosta, kaupoista kuin baareistakin! OY-operaatioiden päämajana ja mukavuusalueena toimii HOB eli Helsinki Original Beerhouse Kalasatamassa, osoitteessa Capellan puistotie 2. Tsekkaa myös instagram @hobhelsinki. Olybet Bar & Grill on ehdoton ykköskohde kun suuntaat Tallinnaan! Olybet Bar & Grill on sporttirafla tuotuna tälle vuosituhannelle ja se näkyy kaikessa menusta ravintolan sisustukseen. Tallinnan yksi suosituimmista ravintoloista suomalaisten keskuudessa löytyy Vapaudenaukion kupeessa osoitteessa Harju 6. CBD-öljyjen ehdoton ykköskauppa on organia.fi. Tilauksen yhteyteen naputtelet koodin otetaan30 niin saat hulppean -30% alennuksen tilauksestasi. C.P Companyn ja monet muut mannermaisen miestenmuodin merkit  löydät vaatturiliike Saumasta. Verkkokauppa osoitteessa .www.vaatturiliikesauma.fi Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokeilujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on Juankoskelta kotoisin oleva ja tällä hetkellä Turussa asuva kouluttaja ja kirjailija Minna Haapasalo. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Timo Parvela tunnetaan muun muassa Ella-kirjasarjan, Maukan ja Väykän, seikkailevan Paten ja avaruuteen sijoittuvien Kepler-seikkailujen luojana. Parvela on julkaissut 35 vuotta kestäneen kirjailijauransa aikana yli 100 teosta, joita on käännetty liki 40 kielelle. Myytyjä kirjoja eri formaatit yhteen laskettuna on yli 10 miljoonaa kappaletta, joka tekee hänestä yhden menestyneimmistä suomalaiskirjailijoista. Useiden Parvelalle myönnettyjen tunnustusten joukossa on voitettu Finlandia junior-palkinto vuodelta 2006 sekä Pro Finlandia -mitali vuodelta 2019. Suurmenestys on seurannut Timo Parvelaa lähes huomaamatta. Vaikka yleensä suomalaiset juhlivat maailmalla mainetta niittäneitä kulttuuri- ja urheilusankareitaan, harvinaiseen miljoonamyyntiin yltänyt Parvela ei juuri paistattele valokeilassa. Miten Parvelan kirjat syntyvät ja miltä menestys tuntuu? Ja mitä kirjailija ajattelee yleisesti lastenkulttuurin arvostuksesta ja asemasta? Miten kirjoissa näkyy Parvelan tausta opettajana? Timo Parvela vastaa näihin kysymyksiin Kulttuuriykkösen haastattelussa itse. Toimittajana on Ville Talola.

Satu Vasantolan uusin romaani Kun isä osti Merenkurkun kertoo mielenterveysongelmaan sairastuneesta miehestä tämän tyttären näkökulmasta. Kirjailija on ammentanut tarinaan aineksia omasta elämästään. Toimittajana työskentelevälle Vasantolalle kaunokirjallisuuden kirjoittaminen on tapa ymmärtää maailmaa ja tuntea lämpöä kaikkia ihmisiä kohtaan – heitäkin, joista on vaikeaa pitää.

Mistä kirjailijan raha tulee? Millaista on yrittäjyys kirjailijana? Vieraana kirjailija Anneli Kanto, jolla on yli 30 vuoden kokemus luovana yrittäjänä.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle.Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana.Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan toisen jakson vieraana on kirjailija Rosa Liksom. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan ensimmäisen jakson vieraana on Kuopiosta kotoisin oleva kirjailija Sirpa Kähkönen. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Kuusi kuvaa-ohjelmassa on vieraana dekkarikirjailija Satu Rämö, jonka Hildur-sarjasta on juuri julkaistu toinen osa. Satu asuu Islannin länsivuonoilla, mutta viettää tämän kevään perheineen Äkäslompolossa Ylläksellä. Miten 20 vuotta faktapohjaisia kirjoja tehneestä toimittajasta kuoriutui dekkaristi? Ja mistä hän saa inspiraationsa juonenkäänteisiin? Ohjelman toimittaa Minttu Heimovirta.

Sadut loppuvat siihen, mistä arki alkaa. Miksi eroihin suhtaudutaan oikeassa elämässä traagisena poikkeuksena, vaikka ne ovat mitä tavallisin päätös suhteelle? Vapaan rakkauden matkasaarnaajan Riikka Suomisen mielestä joskus kannattaisi erota suosiolla ja ajoissa. Kirjailija ja sosiologi Anna Alanko kertoo, miten ero alkaa.

Kirjailija ja käsikirjoittaja Petra Forstén kertoi jaksossa omasta matkastaan kirjoittajaksi, käsikirjoittamisesta sekä Kadonneet tytöt -kirjastaan. Keskustelimme kokeilemisen ja oppimisen merkityksestä, ja motivaatiotekijöistä tekemisen taustalla. Kiitos Petra vierailusta! Alkuperäinen kuva: Laura Malmivaara https://www.wsoy.fi/kirja/petra-forsten/kadonneet-tytot/9789510442760 --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Tässä jaksossa vieraana kirjailija ja bloggaaja Esa Juntunen. Juntunen kiinnostui taloudesta finanssikriisin aikaan, alkoi sijoittaa ja lähti opiskelemaan kauppatieteitä. Esa on kirjoittanut Omavaraisuushaaste-blogia jo vuodesta 2015, ja kirjoittanut avoimesti omasta taloudestaan sekä kokemuksistaan osakemarkkinoilla. Jaksossa puhutaan juuri ilmestyneestä uudesta Esan kirjoittamasta kirjasta; Viisas sijoittaja, tunne itsesi ja osakemarkkinat.  Mistä idea lähti kirjan kirjoittamiseen? Esa kertoo suurimman osan suomalaisista tietävän että sijoittamista tulisi harrastaa, mutteivät silti sijoita. Tähän asiaan Esa halusi tarttua, ja tehdä "käyttäytymistaloustieteen kirjan". Kirjassa hän on avannut myös omaa sijoittajatarinaansa sekä  kertoo omista sijoitusvirheistään.  Entä mitä koko kirjaprosessi on tuonut Esalle? Miksi kirjan tekonimi oli kolmetoista sijoitusvirhettä?  Raha ja ihmismielen ymmärtäminen kulkevat käsi kädessä. Oman mielen ymmärtäminen on talouden hallinnan kulmakivi. Jakso sisältää myös paljon puhetta talouskavatuksesta ja jakaa Esa myös oman taloudenhallintansa kulmakivet.  

Korkein oikeus joutuu pohtimaan puretaanko Anneli Auerin ja Jens Kukan seksuaalirikostuomio. Anneli Auerin lapset ovat ilmoittaneet etteivät heidän todistuksensa olleet totuudenmukaisia. Millainen on tapauksen historia? Mitä se kertoo oikeusjärjestelmästämme ja rikostutkimuksesta? Vieraana Helsingin Sanomien oikeustoimittaja Susanna Reinboth. Ohjelman toisessa osassa puhutaan Tinderistä ja deittisovellutusten maailmasta. Miten deittisovellutukset muuttavat käyttäytymistämme? Olemmeko muuttuneet brändiksi ihmissuhdemarkkinoilla? Ketkä voittavat ja ketkä häviävät? Kirjailija, puhetaiteilija Jenni Janakka puhuu suunsa puhtaaksi.

Maiju Palin, Kirjailija, kirjoittaja https://kultainensulka.com/ https://www.instagram.com/kultainensulka/ Maiju julkaisi esikoiskirjansa Trauman parantama ja hän tuli podcastiin juttelemaan tarinastaan traumaattisen lapsuuden ääreltä kirjoittamisen pariin ja siitä kirjailijaksi. Puhuimme Maijun kanssa hänen tavastaan kommunikoida kirjoittamisen avulla ja siitä miten hänen bloginsa kautta hän päätyi jakamaan omista parantumisen polustaan. Keskustelumme polveili eri suuntiin koskettaen traumatisoitumista ja siitä paranemista, kuin myös sitä miten jokaisen polku on hyvin henkilökohtainen. #trauma #traumanparantama #kultainensulka #puhdasplus Kiitos sponsorille podcastin tukemisesta! Puhdas+ https://puhdas.plus/

Tässä jaksossa keskustelemme suorapuheisen ja valloittavan Lenita Airiston kanssa. Kuulemme Lenitan monivaiheisesta urapolusta, oman elämän taisteluista ja voitoista, päättäväisyydestä ja rajojen rikkomisesta. Mitä tapahtuu, kun valitsee harvemmin kuljetun tien? Mistä Lenitan energia kumpuaa? Keskustelemme naisten asemasta nyky-yhteiskunnassa ja miten se on vuosien saatossa muuttunut. Lenita jakaa meille myös tärkeän neuvon, joka liittyy erilaisuuteen ja itsensä tuntemiseen.

Kirjailija ja tutkija Tiina Raevaaran keskustelu kuvaa ihmisen rinnakkaiseloa toisten eläinten kanssa. Miksi toisten ihmisten seura on joskus niin rasittavaa, mutta eläimen läsnäolo pikemminkin rauhoittaa? On tärkeää huomata, että ihmisen evoluutio koirien ja kissojen lähellä ei ole yksisuuntaista. Samalla ihminen on domestikoitunut, muuttunut lauhemmaksi. Tiina Raevaara on nyt Kalle Haatasen vieraana.