Podcasts about jouluna

269 | JOULUSPESIAALI! Tuplahyppy juhlistaa joulua katsomalla, kommentoimalla ja analysoimalla vuoden 1996 jouluklassikkoa Isäni on Turbomies. Toisena aiheena kuullaan vastaus iänikuiseen kysymykseen, joka on lymyillyt silmiesi edessä koko ajan: Miksi jouluna tuodaan puu sisälle? (00:04:01) Isäni on Turbomies (01:23:32) Mainos (01:24:58) Joulukuusi (02:14:06) Mitäpä muuta? Patreon: patreon.com/tuplahyppy Kauppa: tuplahyppy.fi/kauppa Instagram: instagram.com/tuplahyppy Twitter: twitter.com/tuplahyppy TikTok: tiktok.com/@tuplahyppy Email: podcast@tuplahyppy.fi YouTube: youtube.com/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

Jouluna juhlimme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymää ja annamme lahjoja toisillemme. Kolumbiassa lapset haaveilevat saavansa lahjaksi leluja, videopelejä tai matkoja huvipuistoihin. Valentinan haaveet ovat toisenlaiset. https://opendoors.fi/valentinalle-paras-joululahja-on-evankeliumin-leviaminen/  

Joulukuun kaksinkertainen lapsilisä on tullut tileille. Ranskassa on kuollut ihmisiä ampumistapauksessa. Lääkäreitä tarvitaan lisää. Suomalaisen Joulupukin ja venäläisen Pakkasukon tapaaminen on peruttu. Joulu on kukkakaupoille tärkeää aikaa. Jouluna on pakkasta ja poutaa.

Många känner sig ensamma under julen men vad gör ensamheten egentligen med oss? Vi diskuterar julens tyngre känslor med diakonen Riikka Gammelin och psykologen Anne Koskenniemi.

Joulua edeltävä aika on monelle kiireistä ja stressaavaa. Päivät tahtovat loppua kesken ennen Joulun pyhien alkua, koska pitää saadans. maailma valmiiksi, työpöytä puhtaaksi, koti siistiksi ja lahjat pakettiin. Ja ne jouluruuatkin ostaa ja valmistaa.- Mutta mitä sitä oikein joulupöydässä voi syödä, syksyllä alkanut kuntokuurin lässähdä? Ja paljon joululomalla tulisi liikkua, etteivät syödyt herkut heti asetu lanteille ja vatsaan taloiksi.Eli kuinka Joulusta selvitään taas kerran? Tätä pohdimme Sirpan kanssa pieni pilke silmäkulmassa.Oikein leppoisaa, stressitöntä ja lumista Joulua kaikille kuuntelijoille!www.stayactive.fi Sirpa Laine, PT, ravintovalmentaja, valmentajawww.tiinasimpanen.fi Tiina Simpanen, FAF PT, koulutettu hierojaratkaisukeskeinen terapeutti Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Jouluna 1992 Karsten-nimisen 35-vuotiaan perheenisän ruumis löytyi hänen Pohjois-Jyllannin Bierstedissä olevan kotinsa eteisestä. Häntä oli hakattu, isketty veitsellä kurkkuun ja poltettu omassa kodissaan keskellä yötä. Pienessä tanskalaisessa maalaiskaupungissa alkoivat huhut kiertää. Karsten oli pidetty mies. Kuka olisi voinut haluta hänelle pahaa? Voisiko rikos liittyä hänen ja hänen vaimonsa Benten käynnissä olevaan avioeroon? Kaikki Murha Pohjolassa -podcastin uudet jaksot löydät Podimosta. Kun rekisteröidyt nyt, voit kuunnella kaikkia Podimon sarjoja ja äänikirjoja 30 päivää maksutta - https://podimo.fi. Taustatutkimus: Janne AagaardLukija: Heidi NaukkarinenKääntäjä: Anu SalminenMusiikki: Frej LevinTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Arno RantanenOikoluku: Minna Haapasalo See Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Onko jouluna tarkoitus levätä vai valvoa yötä myöten? Tänäänkin ajankohtaisen aiheen nimimerkki rt nosti esille Uudessa Suomettaressa jouluna 1913. Mietelauseen on koonnut Seija Aunila. Lukijana kuuluttaja Heikki Puskala.

Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Kauppakeskus Sykkeessä Prisman apulaismyyntipäälikkö Heini Niutanen. Haastattelussa käytiin läpi kauppakeskuksen joulutapahtumaa (lauantai 11.12). Entä mikä on joulun 2021 mahdollinen hittituote? Kuuntele lisää haastattelusta! Radio Voiman studiossa juontajana oli Eeva Ristkari. Yhteistyössä Kauppakeskus Syke ja Radio Voima

Kirsin Book Clubin Airi Vilhunen ja Kirsi Ranin jakavat tonttupajastaan joulun parhaat kirjavinkit ja kertovat, miksi ovat päätyneet juuri näihin kirjoihin. Lue kirjoista tarkemmin @kirsinbookclub.com

Jouluisin juhlitaan Jeesuksen syntymää rakkaiden ihmisten kanssa. 11-vuotiaalle Rafifille joulu tuo mieleen vaikean kysymyksen: miksi isäni kuoli Jeesuksen tähden? Open Doorsin tuella Rafif on saanut kristillistä opetusta, joka auttaa häntä löytämään vastauksia ja myös kaipaamaansa isän rakkautta. https://opendoors.fi/2021/11/02/kun-joku-rakkaimmista-puuttuu-jouluna/  

Joulu on hyväntekeväisyyden aikaa, avun tarvitsijoita on paljon, riittääkö hyvää mieltä, vastaamassa Pelastakaa Lapset ry:n viestinnän ja varainhankinnan johtaja Sanna Kuusisto ja  toiminnanjohtaja Eveliina Hostila Hope yhdistyksestä.  Revontulien nimeäminen kiinnostaa ihmisiä ympäri maailmaa, kertoo projektinjohtaja Rauno Posio Visit Arctic Europe -hankkeesta.   Juontaja Päivi Neitiniemi, toimittajat Kaija Kellman, Jukka Vanninen, tuottaja Marja Ala-Kokko. 

Jakso 39. Joulu ulkomailla vastoin toiveita? Tässä tilanteessa on sekä Nelli että Reetta tänä vuonna! No Worries Jouluspesiaalissa jutellaan fiiliksistä olla erossa omasta perheestä (taas) Jouluna, Australian jouluperinteistä, siitä miten luoda Jouluntunnelmaa keskellä Australian kesää sekä meidän parhaat vinkit omanlaiseen hyvän fiiliksen luomiseen tänä juhlana johon latautuu usein suuria odotuksia! Eikä tämäkään Joulunodotus ole mennyt niinkuin Strömsössä, nimittäin piparipirtelö päätyi roskiin ja Suomimummot vei laatikoiden hankinnassa pitemmän korren.

Kinkkutemppu innostaa jälleen kierrättämään joulun paistinrasvoja. Rasvoja kerätään viidettä kertaa 18.12. alkaen. Keräyspisteisiin voi palauttaa paistinrasvoja koko joulunpyhien ajan 8.1.2021 saakka. Vastaanottopisteet Päijät-Hämeessä: Heinola: K-Citymarket Heinola, K-Market Kylätähti, Neste Heinola Vierumäki Hollola: Neste Hollola Hopeakallio Matkakeidas, K-Supermarket Hollola Iitti: K-Market Tiltuntori Lahti: Karisman, Paavolan ja Launeen K-Citymarketit, K-supermarket Okeroinen, Neste K Hennala Orimattila: K-Supermarket Orimattila Muut keräyspisteet Kemianteollisuuden viestintäjohtaja Susanna Aaltonen kertoi Kinkkutempusta tarkemmin Radio Voiman haastattelussa.

Tehohoitokapasiteetin riittävyys lomakauden kynnyksellä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä tehohoidon osastonylilääkäri Anna-Maija Korhonen ja Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen. EU:n energiapolitiikan rahoituksen ristiriitaisuudet. Toimitusjohtaja Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry. Politiikkaraati. Pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala, Iltalehti, politiikan toimittaja  Hannu Tikkala, Yle Uutiset ja politiikan tuottaja Hanna Vesala, Ilta-Sanomat. Ympäristönsuojelua aitiopaikalla. Suomen ympäristökeskuksen 1995-2020 johtaja Lea Kauppi. Kolumni Ulla Järvi. Piittaavatko terveysneuvojen antajat oikeasti meistä ihmisistä? Juontaja Mira Stenström. Toimittajat Hanna Juuti, Kaija Kellman ja Jukka Vanninen. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Joulu on perinteiden ja rituaalien sekamelskaa, mutta myös anteliaisuuden aikaa. Lahjoilla ja lahjojen antamisella on ihmisen historiassa pitkä ja merkittävä rooli osana talousjärjestelmää. Tampereen yliopiston sosiologian apulaisprofessori Olli Pyyhtinen kertoo, miksi jouluna annetaan lahjoja. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura. Kuva: Arja Lento / YLE

Tulilla istuessa mieli hakeutuu kaukaisuuteen, kipinöihin taivaalla. Ensimmäisenä jouluna kipinöitä vastaan tanssivat taivaan enkelit. Ensimmäisenä Jeesuksen syntymästä kuulivat tavalliset ihmiset, kedolla laumaansa vartioivat paimenet. Jouluevankeliumi ei alkanut taivaasta vaan maan päältä, tallista ja kedolta, työpaikoilta, kauppakeskuksista, asemilta. Jossakin kaiken tämän näkyvän takana on Jumala. Jouluna näkymätön muuttuu näkyväksi, vauvan voi ottaa syliin. Se on ihme. Millaista ihmettä sinä odotat tänä jouluna?

Jouluna moni tahtoo tehdä hyvää toisille. Suomalaiset valitsevat kuitenkin yhä tarkemmin, keitä he haluavat auttaa. Horisontissa keskustellaan auttamisen motiiveista, avustamisen etiikasta sekä siitä, kuka jää vaille yhteiskunnan myötätuntoa. Vieraina ovat keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalvelut ry:stä, kapteeni Kaisa Mäkelä-Tulander Pelastusarmeijasta sekä pääsihteeri Pia Tornikoski Vastuullinen lahjoittaminen ry:stä. Lisäksi kuullaan Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyön uuden toiminnanjohtajan Sini Hurstin ajatuksia, kun hän valmistautuu perinteiseen yksinäisten ja vähävaraisten joulujuhlaan. Horisontin toimittavat Ilona Turtola ja Anna Patronen.

Mikko Maasola puhuu. Hou hou! Ou nou! Joulupukki on suomalainen lelusalakuljettaja, mutta myös kaikkien rakastama lapsiasiavaltuutettu. Kun hän tulee tänä Jouluna taksilla, ja rahaa palaa, mikä muuttuu meidän perinteisessä Joulussamme?

Koen olevani etuoikeutettu ja kiitollinen joulun ajan tuomasta rauhallisuuden ja turvallisuuden tunteesta, josta olen itse saanut nauttia aina. Kaikilla joulu ei kuitenkaan ole lapsille ilon ja turvallisuuden täyttämää aikaa, vaan jotakin aivan päinvastaista. Joulunaika on Kenian kisii-heimon pikkutytöille vaarallista aikaa. Suuri osa tyttöjen sukuelinten silpomisesta tehdään loma-aikana, jolloin tytöillä on aikaa toipua leikkauksesta. Vahvat uskomukset ja perinteet saavat vanhemmat lähettämään tyttärensä tähän kammottavaan toimenpiteeseen. Silpomaton.fi -tytöt turvaan kampanja auttaa tyttöjä järjestämällä turvaleirejä tytöille ja kouluttamalla vanhempia silpomisten haitoista ja uskomuksien valheellisuudesta. Kuuntele podcast silpomisesta ja osallistu tytöt turvaan joulukampanjaan @silpomaton.fi sivuilla. Tehdään maailmasta paikkaa jossa yksikään tyttö ei joudu pelkäämään Jouluna. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Jouluna tavarat lisääntyvät, ja joulun jälkeen puolestaan iskee hirveä raivausvimma. Mutta ehkä tarve karsia ei tammikuussa olisi niin suuri, jos tavaroita alkaisi vähentää jo ennen joulua hyvissä ajoin? Tässä podcastissa kerron, miten itse valmistaudun jouluun vähentämällä kaikenlaisia tavaroita, jotta myös … Lue loppuun → The post Arkijärki-podcast 4: Vähennä tavaraa ennen joulua appeared first on Arkijärki.

Postikorttien lähettäminen on vähentynyt viime vuosina kymmeniä prosentteja. Nykyään löytyy lukuisia eri tapoja ilahduttaa tuttuja ja muistaa merkkipäivän viettäjiä. Mutta kyllä korttejakin lähetetään, esimerkiksi Jouluna ihmiset haluavat yhä muistaa perinteisellä kortilla. Uutta ajattelua edustaa myös postcrossing-harrastus, jossa tuntemattomat ihmiset lähettävät toisilleen postikortteja. ”Jos eteläeurooppalainen haluaa huomioida läheisiään, siihen ei korttia tarvita. Sen sijaan estyneimmille anglosakseille kortti on oiva tapa ilmaista tunteitaan”: Näin tarinoi pitkän linjan korttikauppias, Paletin Markku Laakso. Äänessä ovat myös Postin kuluttajapalveluista vastaava Johanna Rouhe sekä Marko Kulmala ja Kati Laasonen Suomen postcrossingyhdistyksestä. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

Ostatko oksasilppurin tai höyrypesurin, vaikka käytät sitä kerran? Mitä, jos lainaisit? Jouluna moni hankkii lisää kaikenlaista tavaraa entisten lisäksi ja ostaa ruokaa enemmän kuin jaksaa syödä. Tulevaisuudessa hukutaan jätteisiin, jos luonnonvarojen ja muun materiaalin tuhlailuun ei tule tolkkua. VTT tarjoaa jouluruuhkassa tavaroita haaliville vaihtoehtoa: siirry kiertotalouteen. Kiertotalous voi pelastaa luonnonvarojen lisäksi myös tavaraan hukkuvan kansalaisen. Mitä tarkoittaa kiertotalous ja miten se eroaa tavallisesta kierrätyksestä, siitä kuullaan Tiedeykkösessä. Leena Mattilan vieraina ovat tutkijat Raija Lantto ja Jutta Laine-Ylijoki VTT:lta.

Moni haluaa, että tuhkat ripotellaan aikanaan metsään. Kansanedustaja haluaisi ripotella metsään jo nyt - ja vielä elossa olevia ihmisiä! Kotimaassa on jo monta päivää ihasteltu kansanedustaja Susanna Kosken reseptiä nuorten miestemme toimettomuuteen. Kansanedustaja tiesi, että metsässä on paljon tekemätöntä työtä, ei tarvitse kuin junan ikkunasta katsoa. Siitä tekemään. Nuoret ovat valitettavasti fiksuja. He tietävät, että motivaatio on piilossa puun ja kuoren välissä. Samassa paikassa on myös nila, puun pehmeä solukko, johon motivaatio ajan saatossa liukenee. Kaikessa tässä hepulissa unohtuu, että kyse on vakavasta asiasta. Miten Suomen huoltosuhde saadaan paremmaksi, verotuloja kassaan ja miten saadaan se iso joukko kotiin jääneitä nuoria miehiä ymmärtämään jotain yhteiskunnallisen ansaintalogiikan päälle. Pitäisikö nuoret miehet päästää metsään? Poliittinen broileri ei siellä selviytyisi, mutta hieman villimpi otus saattaisi. Ainakin työn pitäisi olla tuottavaa. Risusavotta on enemmän vapaa-ajalle kuuluvaa toimintaa, johon vanhemmat vielä täysi-ikäisenkin pakottavat. Varmasti kansanedustajakin tarkoitti kunnon tukkien kaatamista ja luonnollista karsintaa. Ja joku pilaa aina kaiken! Ammattilaiset eivät tietenkään kouluttamattomia julleja metsään päästäisi. Yksityismetsätalouden työnantajien puheenjohtaja Antti Teivaala sanoo metsätöiden olevan nykyään ammattilaisten itsenäistä työtä ilman valvovia esimiehiä. Ammattitaidoton saa lyhyessä ajassa paljon tuhoa aikaan. Puuliiton mies säestää Husqvarnalla. Muutenkin metsurien keski-ikä on noussut. Juuri valmistuneet nuoret metsurit ovat alalla vain muutaman vuoden, koska työ on kuulemma henkisesti ja fyysisesti rankkaa ja yksinäistä. Poliitikoilta tulee niin vähän laadukasta mahlaa, kuin rikkinäisestä pipetistä, että vielä en teilaisi kokoomuslaisen nuoren kansanedustajan neronleimausta. Kansallinen kokeilu voisi tulla kyseeseen. Kaikki nuoret miehet, joilla opinnot jäävät kesken ja energiajuoma kasvaa käteen, kuljetettaisiin määräajaksi metsään. Ehdotan puolta vuotta, mutta nokkela kansanedustaja näkee isomman kuvan kuin minä ja näkisi mielellään varmaan kollit havujen siimeksessä ainakin pari vuotta. Tai siis olisi näkemättä. Nimittäin maailmalla, meilläkin, joutilaat parikymppiset miehet ovat se kallein aines. Heillä on tuskastumisgeneraattorin kehittämää voimaa ja konepellin alla luontainen kuohunta. He saattavat ajaa liian kovaa ja lyödä vastaantulijaa. Jos nämä saataisiin metsään, olisivat poissa muusta pahanteosta. Osa poimisi kansanedustajan liisteisessä unessa poroille jäkälää ja brittiläinen lihava turisti saisi Jouluna ratsastaa pullealla porolla. Toiset tallentaisivat kännykameroilla viimeisiä aarniometsiämme tulevien sukupolvien iloksi. En tiedä miten ruumiillinen työ saa tulevaisuudessa nuoret julperomme innostumaan. Hiki ja luonto ovat monelle kännykän kasvatille luonnottoman tuntuisia asioita. Maallamme on edessään ihania haasteita. Meidän täytyy olla realisteja ja kehittää yhteiskunnan kannalta ihan uudet tuottavuus- ja ansaintamallit. Mielikuvitusta ei ole enää varaa kahlita. Puiden sijasta pitää nähdä seuraavat jatkojalosteet. Siksi tervehdinkin suurella ilolla uutista, jonka mukaan tulevana Jouluna meidän kinkkurasvamme saavat uuden elämän biodieselinä ja mäski vieläpä lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Tunnen lähipiirissäni veijareita, jotka paistavat jo nyt kaksi joulukinkkua. Nyt he paistavat varmasti kolmannen ja syövät itsensä lähelle kuolemaa. Ja nauttivat ajatuksesta, että kaikella tällä sulaneella laardilla Suomi lähtee väkisinkin nousuun! Lisää ideoita tarvitaan. Kyyneleet voidaan pullottaa, niin kuin nais-kisu laulussa jo suosittaa. Työtehoseuran entinen aktiivi oli ehdottanut siemennesteen keräämistä tapettiliisteriksi, mutta hieno idea kuulemma torpattiin viime hetkellä tasa-arvon vastaisena. Maallikkosaarnaaja Maasola

Kun delfiinit uivat, ajatuksetkin lipuvat syvään päähän. Sieltä on äyskäröitävä helmet, kuinka suhtautua eläimiin ja niiden oikeuksiin. Maahanmuuttajia on alettu vihdoin kohdella niin kuin pitää. Sillä lailla, että joku huolehtii kaikesta ja varmistaa, kulkee mukana uuteen maahan, putkikassissaan muuttajien tutut lelut. Onnellisin maahanmuuttotarina vuosikausiin koettiin juuri Suomesta Kreikkaan, Tampereelta Ateenaan. Veera, Leevi, Eevertti ja Delfi muuttivat. Nyt niiden hyvinvointia ja kotoutumista seurataan sekä suomalaisten että kreikkalaisten huippuammattilaisten toimesta. Saako ihminen olla kateellinen? Tarvittiin tamperelaiset delfiinit. Se mikä lähtee Tampereelta pysyvästi, herättää aina tunteita. Tarvittiin eläimistä älykkäimmät, vaikka kyllä ne muutkin saattavat olla viisaampia kuin me. Eläinten oikeudet olivat jotenkin unohtuneet. Se, että niin tärkeä aihe unohtuu ja jää ajattelematta, johtuu todennäköisesti ähkystä. Syömme niin paljon ja olemme koko ajan kylläisiä, kaukana normaalista näläntunteesta, että ei siinä ajatus lennä. Verenkierto on siellä minne olemme sen halunneet. Suomalainen syö 80 kiloa luullista lihaa vuodessa. Määrä on nelinkertaistunut lyhyessä ajassa. Se on pastapuhetta, että lihasta olisi tulossa meille joku pittoreski ylellisyystuote ja eksoottinen maistelunöppönen. Lihanhimomme on valtava. Itse voisin syödä heti aamusta frisbeenkokoisen verisen pihvin, jos rehellisiä himojani oikein kuulostelen. Vielä muutama vuosi sitten tämmöistä poltetta ei ollut. Kiitän mainontaa, kauppaketjuja, lapsellisen halpaa lihaa - ja olen ähkyssä. Etsin turhaan ajatusta. Tamperelaiset delfiinit, puolenkymmentä, pyydystettiin lastemme iloksi Meksikonlahdelta 80-luvun puolivälissä. Silloin ei puhuttu paljoakaan eläinten oikeuksista, saati kärsimyksistä. Ihminenhän oli aina hyväksikäyttänyt löytämiään eläimiä omiin tarkoitusperiinsä. Jos maatilalla joku eläin näytti kärsivän, se lopetettiin ääntä nopeammin. Ennen tosin lihaa syötiin ihmistä kohden paljon vähemmän kuin nykyään. Oikein todella hankalaan ähkyyn saattoi päästä lihalla vain Jouluna. Silloin oli lupa maata ja olla ajattelematta mitään. Nyt moni on koko ajan joulukunnossa. Ihminen on viisaimmillaan lapsena. Sitten se alkaa tyhmentyä. Vauhti kiihtyy keski-iässä äärimmilleen. Siksi ehkä lapset ajattelevat niin viisaasti. Heille eläinten oikeudet ovat itsestäänselvyys. Jokainen eläin, elollinen ihmeellinen olento, on ansainnut parhaan mahdollisen kohtelun, hoivan ja välittämisen. Lapset eivät ajattele ensimmäisenä rahaa, eivätkä toisenakaan. Heillä on korkeammat motiivit, korkeammat ajatukset. Voisi melkein sanoa, että synnynnäinen taito ajatella vaistomaisesti koko maapalloa ja sen hyvää. Mikä voisi olla tärkeämpää? Aika usein tunnen itseni tyhmäksi. Tyhmemmäksi kuin ennen. Olen väsyneempi, aloitekyvyttömämpi ja nälkäisempi kuin koskaan. Mitä enemmän syön, lihaa(sitä menee paljon!) ja lisukkeita, sitä vähemmän jaksan ajatella. Paino on jo noussut. Mitä tänään kattelin kävelykadulle, niin monilla muillakin oli! Jos ihminen tyhmenee tätä vauhtia, me olemme ihan kohta nisäkkäistä tyhmimpiä. Silloin viimeistään eläinten oikeuksista pitää tempaista joku popup-seminaari, johon tulevat tosimielellä muutkin kuin 19-vuotiaat yliopistotytöt. Esimerkiksi delfiini pystyy ratkomaan pulmia, käyttämään työkaluja ja ymmärtämään käsitteitä. Itseltä mikään näistä ei luonnistu enää kovin hyvin. Onko maamme hallitus hyvä ratkomaan pulmia? Meillä on taloyhtiössä rima-aita rakentamatta, kun kukaan ei osaa käyttää vasaraa ja nauloja. Käsitteet aiheuttavat kyllästetylle nykyihmiselle, konttorialtistetulle, jo sanana ihottuman kaltaista hermostoperäistä kutkaa. Kehitys on kuitenkin vääjäämätön. Tulee se päivä, että meidän on hetkeksi lakattava miettimästä omaa riittämätöntä elintasoamme. Sitten otetaan kuuriluontoisesti porkkanat. Sitten voisi ajatella niitä eläimiä - eläviä eläimiä. Maallikkosaarnaaja Maasola

Jouluna joululaulut saavat ihmiset itkemään – toiset ilosta ja toiset surusta. Etenkin nuoriso ja nuoret aikuiset arvostelevat usein lasten ja aikuisten intoa iänikuiseen joulumusiikkiin. Ei siis ihme, että kitaristi Erkka Korhosen vuodesta 2004 vetämä Raskasta joulua –hanke on kerännyt vuosi vuodelta yhä suuremmat yleisöt konsertteihinsa. Katsotaanpa, mitä joululauluja nuorison hevisankarit yleisölleen laulavat: Turussa vuosi sitten keikka jyrähti käyntiin kappaleella Me käymme joulun viettohon, kohta soivat Konsta Jylhän joululaulu, Oi jouluyö, Nisse-polkka, Sylvian joululaulu, Valkea joulu ja monet muut tutut joulun lauluklassikot, kunnes varsinaisen setin päättää Petteri Punakuono. Näyttää tutulta lauluvalikoimalta. Nisse-polkkaa ja Petteri Punakuonoa nyt ei Suomen lähetysseuran järjestämissä Kauneimmat joululaulut –tilaisuuksissa lauleta, mutta muuten suuri osa lauluista soi niin heviareenoilla kuin Suomen kirkoissa. Vaihtoehtoista nuorten heviurhojen ja –valkyrioiden konserteissa on lähinnä muoto, samat kappaleet soitetaan siellä hevirokiksi sovitettuna. Tuntuu siltä, että tuo klassisten joululaulujen nippu on meissä todella syvällä. Miten tuo nippu on muodostunut? Missä tutut joululaulut on tehty? Kuka ne on tehnyt? Onko kaikki saanut alkunsa lauluista, joissa kerrotaan poikalapsen syntymästä? Joululaulujen tutkija, kuoromies ja Sibelius-akatemian takavuosien kirkkomusiikin professori Reijo Pajamo kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

Alkoholi tuo ilon, nautinnon, erehdysten, pahoinpitelyjen ja sairauksien alkuvesi on ristiriitaisia tunteita herättävä juoma. Ensimmäistä kertaa alkoholijuomia yrittivät ilmeisesti kieltää jo muinaiset kiinalaiset noin 2100-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Alkoholin vastaisuus kasvoi Suomessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella alkoholin kieltäminen tuli muotiin meillä ja muualla. Työväenliikkeen piirissä ajateltiin, että kännisestä toverista ei ole apua vallankumousta tehtäessä. Naisasialiike vastusti myös alkoholia, sillä naiset joutuivat usein kantamaan ne seuraukset, joita liiallinen viinankäyttö perheissä aiheutti. Suomen raittiusliikkeen keskeinen järjestö Kohtuuden ystävät muutti 1800-luvun lopulla nimensä Raittiuden ystäviksi. Kun Suomi 1917 itsenäistyi, ensimmäisiä päätöksiä oli kieltolain voimaansaattaminen. Kieltolaki oli voimassa Suomessa 1.6.1919 – 5.4.1932, jonka seurauksena kansa ryhtyi juomaan pirtua, vankilat täyttyivät rikollisista ja pirtugangsterit käärivät rahat. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on aiheesta väitöskirjan tehnyt valtiotieteiden tohtori Aija Kaartinen.

Pohjanmaan Vaasasta kotoisin oleva, mutta Tukholmaan äskettäin muuttanut americana/country-muusikko Jerry Lindqvist vierailee studiossa kertomassa kun joutui käännytetyksi takaisin Eurooppaan Detroitin lentokentältä. Mukana myös pietarsaarelainen muusikko Oskar Nyman. Saadaan myös kuulla Jerryn uusista joulubiiseistä ja näiden hyvin henkilökohtaisista taustoista.  PÅ SVENSKA: Det blir juligt nischad country/americana då Jerry Lindqvist besöker Finska Pinnar, några dagar före jul. Med sig har han också musikern Oskar Nyman. Joulupaneeli! Joulupaneelissa aiheina ovat uusi joulubiisi Markooliolta, ruotsalainen keskustelu-ilmasto "piparkakkugaten" yhteydessä, Mammas Pojkar-elokuvan traileri, Vuoden parhaimmat joululahjat, Ruotsin jouluisat juomaperinteet sekä ulkomaanmatkat Jouluna. Mukana paneelissa ovat Mikko Viitala, Maija Waris ja Jarno Ampuja. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter. 

Vihreiden Pekka Haaviston kannatus on noussut presidenttikyselyssä. Jouluna alkaneet sähköviat tulevat sähköyhtiöille kalliiksi. Lapissa oli torstaiaamuna kova pakkanen.