Podcasts about antaako

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja kysyy: Mihin liian vähälle huomiolle jääneestä ongelmasta haluaisitte puhua? Ritarit  puhuvat ilosta, suomalaisesta kulttuurista – ja yksi ei halua vastata mitään. Pekka Seppänen puhututtaa Pyöreää pöytää presidentinvaalikampanjasta. Muuttaako taktinen äänestäminen lopputuleman? Miten ehdokkaat voivat vielä vaikuttaa? – Antaako joku ehdokkaista äänensä ennakkoperintönä toiselle ehdokkaalle? Maija Vilkkumaan valitsema aihe liittyy sisältövaroituksiin. Onko niissä järkeä? Hän olisi toivonut sisältövaroitusta "hirveään" Lars von Trierin elokuvaan Breaking the Waves. Hilkka Olkinuora selostaa muille vanhusten hoivaa koskevan Ylen MOT-ohjelman. Hän nostaa ohjelman esiin, koska uskoo kokemuksensa perusteella, että samanlaisia kokemuksia on. Hän kysyy, millä tilanteen voisi ratkaista. Asiaa vetää ritarit vakavaksi.

Tuoreessa jaksossa ennakoidaan upouutta Miamin GP:tä. Muuttuvatko voimasuhteet, kun siirrytään täysin erilaiselle radalle kuin viimeksi nähdyt Imola ja Albert Park? Tämän ohella viikon tärkeimmät uutisaiheet: McLaren epäilee Ferrarin ja Haasin suhdetta b-tallimaiseksi, Mick Schumacherilla on vaikeaa ja Fredric Vasseur antaa palaa F1:n painorajakeinottelusta.

Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin uusin jakso pohtii helvettiä ja siihen liittyviä uskomuksia. Dante Alighierin kirjoittama Jumalainen näytelmä ilmestyi vuonna 1321, mutta sen näyt helvetistä, kiirastulesta ja taivaasta ovat yhä monella tapaa ajankohtaisia. “Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää”, luki Danten kuvaamien helvetin porttien yläpuolella. Hän rakensi helvetin kerroksellisen kuilun muotoiseksi. Sen syövereissä ihmiset kärsivät erilaisten syntiensä mukaan kauhistuttavissa rangaistuksissa. Danten kertomus on vaikuttanut kristittyjen mielikuviin helvetistä luultavasti enemmän kuin mikään muu teos Raamattua lukuunottamatta. Nykyihmisen mielessä Jumalaisen näytelmän kuvaama ikuinen tuomio palavassa haudassa tai limaisessa joessa tuntuu kauhistuttavalta, mutta keskiajan ihminen saattoi kokea asian eri tavoin. Ympäröivä yhteiskunta oli niin epätasa-arvoinen, että kuolemanjälkeinen eriarvoisuus tuntui luontevalta - tai ainakin ymmärrettävämmältä kuin nykyisin. Podcast pohtii, miten suhtautuminen helvettiin on muuttunut kirkon sisällä. Jos nykyisin pelätään, että puhe helvetistä karkottaa ihmiset kirkosta, aikaisemmin asiaan suhtauduttiin päinvastoin. Helvetinpelko oli yksi kirkon suurimmista valttikorteista - kirkko pelasti ihmiset helvetiltä.Mutta miten muuttunut suhtautuminen helvettiin muuttaa kristinuskoa? Ainakaan kirkon jäsenkatoa tämä muutos ei ole pysäyttänyt. Toisaalta on hyvä muistaa, että kristittyjen ajatuksissa helvetistä on tavattu vuosien saatossa varsin erilaisia näkemyksiä.Yleisin ajatus on ollut, että helvettiin tuomitut ihmiset kärsivät siellä ikuisesti. Jo varhain tälle näkemykselle etsittiin vaihtoehtoja. Esitettiin, että ehkäpä ihmiset pääsevät aikansa kärsittyään helvetistä pois. Toinen ehdotus oli, että jossain vaiheessa helvetin tuli polttaa ihmiset olemattomiin. Ajatus siitä, että helvettiä ei ole lainkaan olemassa, on saanut suurempaa suosiota vasta kristinuskon tuoreimmissa vaiheissa.   Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast sukeltaa syvälle Danten helvetin eri tasoille, pohtii helvetin kuvauksia kirkkotaiteessa, Augustinuksen käsityksiä helvetistä  ja miettii yleisesti helvetin merkitystä kristinuskolle. Osansa saavat myös salamanterit.

Opimmeko milloinkaan Aikoinaan mustia ihmisiä sorrettiin, heidät orjiksi myytiin ja kahlehdittiin. Intiaanit omalta maalta karkoitettiin, ja heidät sullottiin reservaattiin Latino Amerikassa on vieläkin vähän hukassa. Entä Aasia, onko siellä ihmisarvoa? Eipä kovin hyvältä näytä sielläkään, ihmisiä joukolla nöyryytetään. Australian Aboriginaalit ja muut vähemmistö-marginaalit jollain huonolla maapalalla koettavat tulla toimen jollain tavalla. No Eurooppa sentään on toista maata, älä unta keskellä päivää nähdä saata: muistetaan toinen maailmansota, kidutus ja vainot ihmisten, ihmiskokeet myös pienten lapsien. No, tuohan on kaikki historiaa, kai sen jo sentään unohtaa saa? Eipä vielä saa unohtaa ihmisoikeuksia ollenkaan. Nyt maskitonta vainotaan, hänen läheisyyttään kammotaan. Äänioikeusko jokaisella, täysikasvuisella aikuisella? Mihin katosi demokratia, saako erilaisuutta solvata? Antaako maskittomuus luvan pahoinpitelyyn, herjailuun ja syyttelyyn? Ulla-Maija Mantere

Vuosi lähestyy loppuaan. Rauhoitumme Mesokosmoksessakin Joulun viettoon ja uuden vuoden vaihtoon. Yksi asia, mikä tänä vuonna on ollut hienoa nähdä on se, että kirjat käyvät taas kaupaksi. Äänikirjat, podcastit, mutta myös kovakantiset. Kirjastoautojen nuoruuden suurkuluttajana en voi sille mitään, että tietyt kirjat on vain saatava käsinkosketeltavina ja plarattavina versioina kirjahyllyyni. Tänä vuonna sinne eksyi myös kirja nimeltä “Kvanttilainen todellisuus”, jonka on kirjoittanut filosofian tohtori, fysiikan tutkija ja Kalpataru praktiikan harjoittaja Tarja Kallio-Tamminen jo vuonna 2006. Luettuani puolet kirjasta vaikutuin sen selkeydestä käsitellä aihealuetta. Päätin kysyä Tarjalta, jos hän suostuisi haastatteluun sen tiimoilta ja ilokseni hän suostui. Seuraava puolentoista tunnin haastattelu on nauhoitettu Tarjan luona Kauklahdella. Hörppäämme teen makoisten leipien kera ja käymme käsiksi moniulotteiseen aiheeseen. Kuulet haastattelussa Tarjan motiivit kirjan kirjoittamiselle sekä aimo annoksen historiallista johdantoa siihen, miten kvanttifysiikan synty ja kehittyminen 1900-luvulla sotki pahemman kerran mekanistisen maailmankuvan muodostumista viimeiseksi ja lopulliseksi ihmiskunnan perinnöksi. Mikä kvanttimekaniikan todellisuuskuvassa on erilaista verrattuna klassisiin maailmanselityksiin? Antaako se aiheen vain tekniselle kehitykselle vai löytyykö sovelluskohteita myös ihmistieteistä? Mitä on kvanttikognitio? Miksi niin useat aihealueen tutkijat on akatemiassa leimattu toisinajattelijoiksi? Vai onko se leima jo pikkuhiljaa haihtumassa, koska monialaisia ja poikkitieteellisiä idän- ja lännen filosofian tutkijoita on alkanut esiintymään enenevissä määrin? Tulevaisuus tietää. Tämä jakso antaa yhden näkökulman, miten kohtaaminen on onnistunut erään tutkijan elämässä. mesokosmos.com Photo Copyright © Annie Spratt on Unsplash

Empatia, uupumus, suorittaminen ja tehokkuus. Työelämästä -podcastin toisen kauden viimeinen jakso käsittelee edellä mainittuja aiheita. Mietin pitkään, että saanko kirjoitettua tästä yksittäistä postausta joka kattaisi koko viisitoistaminuuttisen. Lopulta totesin, että se on täysin mahdoton tehtävä ainakin 1250 merkkiin puristettavaksi. Näinpä ollen listaan tähän asioita mitä jaksossa käsitellään. Kerron jaksossa myös omasta ajankäytöstäni, mistä saan tasaiseen tahtiin kysymyksiä. Yleensä ne liittyvät aikataulujeni ja tekemisieni organisoimiseen koska olen monessa mukana. Varsinkin kun kerron, että herään arkisin ilman kelloa, vedän rauhassa kuntopiirin, koiralenkin ja aamukahvin ennen päivän askareita. Out-of-office on lähtökohtaisesti 8-10 välillä ja perjantai-iltapäivät ovat pyhitetty jääkiekolle. Lopulta kyse on vaan priorisoinnista, järjestelmällisyydestä ja tehokkuudesta. Vaikka itselläkin on useita työkuvia, rooleja ja tehtäviä niin sen kaiken ei pidä olla musertavaa. Priorisoin tehtäviä seuraavan 2-4 päivän osalta. Mihin pitää pureutua, mitä pitää saada valmiiksi ja (tärkeimpänä) mitä ei tässä kohtaa tehdä. Silloin ne kaikki lukuisat tehtävät eivät myöskään paina kiireen tuntuna hartioilla samanarvoisina. Tämän mukaan määrittelen sitten kalenterin ja paikallaolon eri rooleissa. Tällä tavalla minulla on myös tarvittavasti vapaa-aikaa, sekä aikaa yleisesti myös ex-tempore asioille

Antaako suomalainen media Donald Trumpista totuudenmukaisen kuvan? Miten samojen faktojen pohjalta rakennetaan erilaisia tarinoita eli narratiiveja? Tässä jaksossa paljastetaan myös kaksi keinoa, joilla tunnistat sinua uhkaavan klikkiotsikon. Aiheesta keskustelevat Helsingin Sanomien uutispäällikkö Tuomas Peltomäki, kriisiviestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo ja Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 30.9.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi/

SUOMI-KORIS (4:49) - Unelmafinaali eli Vilpas vs. Seagulls -NBA2K-matsi - Case Marko Yrjövuori: Koben luottomies, valehtelija vai jotain siltä väliltä? HAASTATTELUSSA ANTON "PONTTIS" MIROLYBOV (18:06) - Ruotsissa, Saksassa, Luxemburgissa ja Itävallassa valmentanut "Ponttis" kertoo millaista on olla suomalaisvalmentaja ulkomailla - Kuinka suomalaisvalmentaja saa jalan oven väliin ulkomaalaissarjoissa? Mitä pestien saaminen vaatii? - Valmennusuran hienoimmat sekä vaikeimmat hetket - Millaista oli valmentaa nuorta Lauri Markkasta u20-kotikisoissa? - Miten "Ponttis" päätyi Real Madridin harjoituksiin? - Mitä oppia Suomi-koris voisi ottaa ulkomailta? NBA (2:08:07) - Jatkuuko NBA-kausi sittenkin? - Marc Eversleysta Bullsin GM: Miltä uusi Front Office näyttää Lauri Markkasen kannalta? - Pistonsin Bad Boys mainettaan parempi? Antaako the Last Dance -dokumentti väärän kuvan Isaiah Thomasista, Bill Laimbeerista ja kumppaneista? - NBA2K League käynnistyy

Sadonkorjuun aika. Vihreemuija Susanne ja itsensä wannabe-vihreäksi luokitteleva Akseli viettävät kahvihetkeä asemalla. Äänentasoja valvoo takapenkiltä Siuro. Antaako haukkuja? Omenat putoavat kauas puusta ja juttu ryöpsähtää taas kaupunkisuunnitteluun. Se on taas kahvin paikka.

- Kylmät suihkut: Antaako kylmä suihku illalla paremmat unet? Pojat testailevat.- Jaakon opit Firsbeatin HRV Summitista- Unilääkäri ja -tutkija Henri Tuomilehto: Unen arvostaminen on itsensä arvostamista- Jaakon oma 7 päivän Firstbeat-mittaus: Vaikea saada palautumista päivälle, yöt ovat hyviä kun varaa riittävästi aikaa ja ehtii rauhoittumaan illalla. Tärkein oppi: peruskunnon parantaminen!- James Hewitt: High performers work hard and recover harder- Ouran päivitykset, uusi Moment -ominaisuus- Whoop 3.0Koodilla "palauduparemmin" saat 50 euroa alennusta Oura-älysormuksesta. Lue lisää Ourasta täältä: https://ouraring.com/partners/Lepopaiva/Tämä jakso on tehty yhteistyössä Float Kallion (https://www.floatkallio.fi/) kanssa.Linkit- ATK-hetken suuri sisäilmajakso https://atk-hetki.simplecast.fm/fdf066fe- Awair https://getawair.com/- Whoop https://www.whoop.com/

Jakso 4. Vieraana kaikkien tuntema Amanda Harkimo. Amanda Harkimo on tullut tutuksi yhdestä jos toisesta reality -ohjelmasta ja onhan hän myös ollut Ruotsin TV -tuotannossa mukana. Millainen on Amandan julkisuuskuva? Antaako sukunimi Harkimo etuoikeuksia?

Mikko Maasola puhuu. Suomalaisten Facebookin käyttö hiipuu. Antaako se kasvutilaa uusille ja vanhoille epäsosiaalisille medioille?

Antaako koiralle maksaa joka päivä, vai kerran viikossa - asia, jota kysytään koko ajan useammin ja useammin, ja lähes yhtä usein siihen myös vastataankin: se riippuu.

Antaako koiralle maksaa joka päivä, vai kerran viikossa - asia, jota kysytään koko ajan useammin ja useammin, ja lähes yhtä usein siihen myös vastataankin: se riippuu. Jos haluat päästä helpolla, niin anna kerran viikossa 15 g per alkava 10 kiloa; jos haluat tehdä paremmin, niin anna joka päivä 0,3 g/kg pyöristettynä johonkin järkevästi helpolla tavalla annettavaan teelusikkamäärään (n. 4 g) tai ruokalusikallisiin (n. 12 g). Ja aina puhutaan tuoreesta naudanmaksasta. Podcastissä ohitetaan nopeasti myös munuaiset ja E-vitamiinin kylmänkestävyys. Kerrataan myös aihe "miten ruoka-aineen ravitsemuksellinen arvo riippuu sen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta" - asia, jota käsitellään myös luennolla Lihaa vatsan täydeltä

Syöpätutkimusta tehdään monella rintamalla. Helsingin yliopistossa kasvatetaan laboratoriossa aitoa rintasyöpäkudosta. Leikkauksen yhteydessä potilaat ovat antaneet luvan tutkimukseen. Kun syöpä saadaan elämään kasvatusalustalla, niin sen käyttäytyminen, mm. geenien ilmentyminen antaa tietoa syövän synnystä. Myös lääkkeiden vaikutusta syöpään voidaan tutkia kolmiulotteisessa väliaineessa, geelissä. Tutkija Pauliina Munne yrittää löytää ihanteellisen elimistöä matkivan väliaineen ja mallin, jotta rintasyöpä eläisi laboratoriossa mahdollisimman hyvin. Munne työskentelee tutkimusjohtaja Juha Klefströmin ryhmässä. Ryhmä on havainnut, kuinka syöpäsolut alkavat muuntua kudosviljelyolosuhteissa. Missä määrin muuntumista tapahtuu elimistössä, jos sinne on jäänyt syöpäkudosta? Mikä vaikutus sillä on lääkehoitoihin? Mikä merkitys syöpäsoluihin on välittömällä fyysisellä ympäristöllä? Antaako fyysinen ympäristö jonkun vihjeen syövän kehittymiseen? Tiivis rintakudos on yksi rintasyövän riskitekijä, mikä tällaisessa sidekudoksisessa rinnassa johtaa syövän syntyyn? Rasva taas vaikuttaa syövän kehittymiseen sekä kemiallisesti että fysikaalisesti. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tulevaisuuden peruskoulu Suomi on niittänyt mainetta hyvien PISA-tulosten johdosta ja ulkomailta asti on käyty tutustumassa meidän peruskoulujärjestelmään. Pitääkö olla tyytyväinen tilanteeseen vai pitäisikö kehittää peruskoulua vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin? Antaako peruskoulu riittävät valmiudet? Jokainen aika vaatii omanlaisensa koulujärjestelmän. Maatalousyhteiskunnassa käytiin kansakoulua ja kaupungistumisen myötä 70-luvulla rakennettiin peruskoulujärjestelmä. Nyt digitalisaatio muuttaa työelämää ja yhteiskuntaa nopealla vauhdilla. Tietotekniikka valtaa luokkahuoneet ja muuttaa oppimista. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on julkaissut Uusi oppiminen raportin ja Tulevaisuuden peruskouluun liittyvän hankkeen loppuraportti julkaistiin helmikuussa. Kansanedustaja tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja historian- ja yhteiskuntaopin lehtori Päivi Lipposen kanssa keskustellaan peruskoulusta ja miten sitä olisi kehitettävä, ja voisiko koulutuksesta saada vientituotteen.

Suomen Rauhanliiton kunniapuheenjohtaja, Suomen Sadankomitean perustajajäsen Kalevi Suomela on torstain Kertomuksia rohkeudesta -ohjelman vieraana. Mitä ajatuksia Ukrainan sota hänessä herättää, mitä neuvoja hän antaisi asiaan liittyen Suomen ja EU:n poliittiselle johdolle? Mitä mieltä hän on Steven Pinkerin tutkimuksesta, jonka mukaan sodat ja väkivalta ovat vähentyneet hurjassa tahdissa, tarkasteli asiaa sitten vuosikymmenten, vuosisatojen, tai vuosituhanten perspektiivillä? Pitääkö tämä paikkansa, ja ketä saamme tästä kiittää? Miten rauhanliike, kansainvälinen oikeus ja kansainväliset järjestöt ovat kehittyneet sitten Sarajevon laukausten 1914? Antaako historia ja nykytilanne aihetta optimismiin vai pessimismiin? Entä kuka on Suomelan sankari?

Markus Leikola ja Jussi Lähde etsivät poliitikon ammatin syvintä olemusta. Millaiseen ammattiin uudet kansanedustajat oikein astuvat? Antaako media oikean kuvan poliitikon työstä? Ja onko politiikka rikki? Vieraina ovat tänään toimittaja Retta Räty ja kansanedustaja Osmo Soininvaara.

Miljoona suomalaista säästää sijoitusrahastoihin. Mitä he saavat vastineeksi rahastoyhtiöille maksamilleen palkkioille? Antaako aktiivinen ja yleensä kalliimmin hinnoiteltu sijoituspolitiikka paremman tuoton? Vai kannattaisiko minimoida kulut ja tyytyä markkinoiden keskimääräiseen tuottoon eli panna rahat indeksirahastoon? Rahastosijoittamisen peruskysymysten äärellä markkinajohtaja Nordean rahastojen salkunhoidosta vastaava johtaja Vesa Ollikainen, indeksitalo Seligson & Co:n toimitusjohtaja Ari Kaaro ja rahastoluokittaja Morningstarin Suomen-analyytikko Matias Möttölä.