Podcasts about radio suomen

Lapinpöllö, kuningaskalastaja, merikotka, varis, mandariinisorsa, virtavästäräkki, ihan tavallinen varpunen, viiksitimali, tiaiset, tikat ja töpökääpiötypäkkö. Kaikki nämä linnut ja monet muut luontokappaleet ovat seikkailleet melkein kymmenen vuoden aikana satunnaisen luontomiehemme mukana ja kuuntelijoiden ilona viikottain Radio Suomen radioaalloilla. Tarinoihin liittyneet kuvat - reilut 1500 kpl - ovat ilahduttaneet sosiaalisen median kanavilla Facebookissa ja Instagramissa. Mutta nyt se on loppu. Kaikella on aikansa ja Blomiksen luonto siirtyy arkistojen aarteeksi. Blomis kiittää kaikista saamistaan palautteista ja ideoista näinä vuosina ja toivottaa kuuntelijoilleen uutta uljasta vuotta 2025 ja antoisia luontohetkiä ja -retkiä ja muistuttaa vielä että kaikki yli 200 jaksoa on edelleen kuultavissa Yle Areenassa.

Kansalaiset tuovat jälleen monenlaisia ehdotuksia Kansanradion piknik-pöytään, rauhanturvaamiseenkin liittyviä. Ohjelmassa on myös Radio Suomen syyskuun risteilyltä kerättyjä kommentteja, eräs nuori tuo esiin nykypäivän äitiyden sitovuuden. Jakson lopussa kuullaan resepti ystävyyteen. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

“Senkin savijäkkärä””, saattaa tokaista kasviharrastaja huonolla hetkellä kaverilleen. “Itte oot vehnätankio”, voi kuulua vastaukseksi. Mutta onko toinen pahempi toistaan vai ovatko edellä mainitut suorastaan mairittelevia tokaisuja, sen voinee itse kukin omissa päissään päätellä. Blomis on saanut inspiraation Radio Suomen suuren “Kasvien kevät” -lähetyksen jälkeen tutkia kasvien nimiä ja kuvia, odotellen kevään edistymistä ja sitä että pääsisi kuvaamaan kasveja ihan läheltä. Koska se on sen luonto. Onko sinulla lempikasvia suomalaisessa luonnossa?

Blomis on tällä kertaa palannut vuoteen 2015, jolloin hän ensimmäisen kerran esitteli lempparilintunsa töpökääpiötypäkön Radio Suomen kuuntelijoille. Tuon kerran jälkeen kyseinen lintu on esiintynyt toistamiseen v.2022. Ja nyt on taas töpiksen vuoro seikkailla satunnaisen luontomiehemme tarinassa. Onko jatko-osa alkuperäistä parempi tai ainakin kuunneltavampi, onkin vastaanottajan oman tulkinnan varassa? Tarinassa seikkailee myös joukko viheltäjiä, laiskureita, tyranneja ja herttuja. Tsekkaa, jos et usko!

Satunnainen luontomiehemme ei ole koskaan ollut Karhunkierroksella eikä ole saanut karhunhalia. Silti hän on pohtinut sisäisen nalleutensa syvintä olemusta ja kertoo siitä mielellään myös kaikille erityisen luontosuhteen omaaville Radio Suomen kuuntelijoille. Blomis peräänkuuluttaa myös joukkoistamisen voimaa ja karhuaa aiheita somekommenttien kautta. Joten laitahan miehelle vinkkiä...

Joulu on taas, joulu on taas, lahjapussit on täynnä tavaraa. Mutta ei kai tuo yksi lahjapussi liiku itsekseen? Mitähän siellä oikein on? Eikai? Eikai sentään lahjojen joukossa ole jotain eläväistä? Eikai nyt sentään, onhan meillä suomalaisilla se erityinen joululahjaluontosuhdekin. Blomis on pohdiskellut ensinnäkin lahjojen vaihtamista ja toisaalta myös tiettyjen juttujen antamista joululahjaksi. Hyvää joulua, toivottaa Blomiksen luonto -toimituksen väki kokonaisuudessaan kaikille Radio Suomen kuuntelijoille tasapuolisesti! Ja luonnollisesti myös parempaa seuraavaa vuotta 2024.

Elokuvassa "Medusan verkko" Jason Bourne huimailee niin että heikompia hirvittää. Radio Suomen oma JB eli Blomis on paljon rauhallisempi kaveri ja huimailee enää varsin satunnaisesti. Tällä kertaa Blomis kurkkii pinnan alle. Sinne missä ne meduusat kuljeksivat...

Blomis lupasi viime syksynä, ettei ensi vuonna ryhdy hommiin. Mutta kuinkas sitten kävikään? Miehemme on taas möyrinyt mullassa ja pistänyt siemeniä vaasiin. Millaisella mielellä hän ottaa tämän kauden vastaan - se selviää kuuntelemalla viikon episodi sarjastamme Blomiksen luonto. P.S. Kannattaa katsoa kaikki kuvat aiheesta Radio Suomen sosiaalisesta mediasta sunnuntaista lähtien. Kuvista paljastuu pieni detalji, joka on pienessä ristiriidassa Blomiksen tarinan kanssa. Katso siis kuvat ja hämmästy!

Blomikselle tapahtui jotain merkillisen merkittävää n. 15 vuotta sitten. Kaivamalla vanhoja arkistojaan hän yrittää nyt palata siihen hetkeen, joka melkein muutti hänen luontopolkunsa suuntaa. Kaikenlaista sitä on satunnainen luontomiehemme kuvannutkin ja niitä kuvia on nähtävillä paitsi Radio Suomen somekanavilla Fesessä ja Instassa, myös osoitteessa: juhablomberg.fi

Talvi on rauhallista ja hiljaista aikaa luonnossa. Näin vuoden pimeimpänä aikana moni meistä kuitenkin muistelee mielellään hetkiä, jolloin ei tarvitse retkeillä äänettömissä maisemissa. Kosteikkojen ja lehtojen lintukuorot kuuluvat kevään ja kesän äänimaisemaan. Linnunlaulujen toivekonsertissa kuuntelijat voivat toivoa omia suosikkilintujaan. Laulajan ei välttämättä tarvitse olla laulutaidoiltaan hyvä tai höyhenpuvultaan kaunis, riittää, että se on tehnyt vaikutuksen kuulijaan. Kerro miksi jokin laji sinua miellyttää. Toivo omaa suosikkilintuasi Radio Suomen perinteisessä Linnunlaulujen toivekonsertissa. Kuuntelijoiden kanssa suorassa lähetyksessä keskustelevat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Jyrki Hakanen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Blomis väittää olevansa varsinainen vilukissa. Mieluummin katsoo pakkasella ikkunasta ulos kuin menee itse pihalle. Oikeasti hän kyllä on varsin usein kameransa kanssa ulkoilemassa ja ottaa myös kuvia talvimaisemasta tai vaikkapa jäljistä lumelta. Jälleen kerran satunnaisen luontomiehemme talvisia kuvia on laajemmin nähtävillä Radio Suomen sosiaalisen median kanavilta Facebookista ja Instagramista.

Luonnossa on paljon ihan(an) pieniä asioita joista voi hurmioitua. Jopa niin paljon että alkaa laulattaa. Satunnainen luontomiehemme on tutkinut jälleen kerran ympäröivää todellisuutta ja löytänyt vähän myös tarinalle aihetta. Lisää kuvia viikon aiheesta löydät Radio Suomen sosiaalisen median kanavilta Facebookista ja Instagramista.

Blomis on siirtynyt omistavaan luokkaan. Metsänomistajaksi kerrassaan syntymäpäivälahjan myötä. Metsällä on ollut luontojantterimme elämässä varsin merkittävä rooli ihan pikkujussista tähän päivään ja metsän merkitys vaan kasvaa iän myötä. Ohjelmakuvan Blomis ottaa täräytti joitakin vuosia sitten Itä-Usambaran sademetsässä Tansaniassa. Omasta "metsästään" hänellä ei ole laittaa kuvaa tyrkylle. Kaikki Blomiksen luonnon mainiot kuvat ja vähemmän mainiot sellaiset löytyvät luonnollisesti Radio Suomen sosiaalisen median kanavilta.

Onko Blomis onnistunut ottamaan kelvollisen luontokuvan pinnan alla? Oliko se vaikeaa? Meinasiko kenties mennä usko koko touhuun? Ja milloin viimeeksi satunnainen luontomiehemme on ollut vedessä? Näihin visaisiin kysymyksiin saattaa löytyä vastaus tämän viikon tarinasta. (kuvassa Blomis on snorklaamassa Ambergris Cayon matalissa vesissä Belizessa, takana rohkelikkoamme lähestyy hai, joita oli paikalla kymmeniä ja myös rauskuja ui ihan jaloissa useita) Ja ne muut kuvat löytyvät Radio Suomen sosiaalisen median kanavilta IG:stä ja FB:stä.

Blomis on totaalisen viehättynyt virtaaviin vesiin. Ollut sitä jo pikkujussista lähtien. Mitä satunnaisen luontomiehemme mielessä on virrannut syyskuisena päivänä ja millaisen kuvavirran Blomis on aikaansaanut tällä viikolla? Kuvat löydät kätevimmin Radio Suomen sosiaalisen median kanavilta ja kaikki tarinat voit kuunnella takautuvasti Yle Areenasta.

Kulttuuriykkönen suuntaa katseen kahteen varhain kuolleeseen laulajaan, kauniiseen blondiin, joista on kummastakin paraikaa tekeillä uusia rohkeita tulkintoja. Armi Aavikko on Radio Suomen kesän kuunnelmasarjan päähenkilö, ja Kikasta on tekeillä elokuva - ja Kikasta julkaistiin viime vuonna myös elämäkerta. Millaisina Kikan ja Armin elämä ja ura näyttäytyvät nyt, vuonna 2021? Millainen on heidän perintönsä? Roskaa vai kiinnostavaa roolileikkiä? Olivatko kumpikin rohkean seksisymbolin roolinsa vankeja ja uhreja? Miksi he kuolivat niin nuorina? Miksi heistä kiinnostutaan nyt uudelleen? Lähetyksessä ovat sankareista keskustelemassa Armi Aavikko – siinä välissä olin elossa -kuunnelman käsikirjoittaja Kati Kaartinen. Kikan ystävä ja laulajasta kertovan kirjan Kikka - mä haluun viihdyttää tekijä Raija Pelli, sekä Yleisradion musiikkitoimittaja Tarja Närhi. Tuottaja Kaisla Viitala kommentoi tekeillä olevaa Kikka-elokuvaa. Lähetyksen toimittaa ja juontaa Tuula Viitaniemi.

Tällä viikolla Rotterdamissa pidettävät Euroviisut ovat historiansa 65:t! Ne ovat maailman suurin vuosittainen viihdealantapahtuma yli 200 miljoonine katsojineen. Kun Euroviisut luotiin 1950-luvulla, sen perimmäisenä tarkoituksena oli edistää valtioiden välistä ystävyyttä ja vahvistaa rauhaa sodan jälkeisessä Euroopassa. Perustamissäännöissä määriteltiin, ettei politiikka saa näyttäytyä kisoissa millään tavoin. Ihan alusta lähtien niissä on kuitenkin otettu kantaa niin sotiin, konflikteihin, diktatuureihin kuin eri vähemmistöjen oikeuksiinkin. Vieraina kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä, Euroviisu-fanittaja ja sitä tutkinut toimittaja Anna Muurinen ja Radio Suomen musiikkipäällikkö, Yle Svenskan Euroviisuja kahdeksan kertaa paikan päällä juontanut Johan Lindroos. Mikko Silvennoinen antaa pikakatsauksen Rotterdamista ihan lähetyksen alussa. Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

Tämä pohdinta tarkentaa ja laajentaa 25.1. Radio Suomen päivässä kuultua keskustelua susikysymyksen polarisoitumisesta ja siitä mikä johtaa ihmiset jopa salaliittoteorioiden pariin. Jaksossa mainittu väitöskirjan tiivistelmä löytyy täältä. https://docs.google.com/presentation/d/13PRFEppLvdmrVUHsgBDez6oEZEv6gM8H_ctnSw3Mvfg/edit#slide=id.p Tällä hetkellä itse radiohaastattelua ei vielä ole saatavilla, mutta toivottavasti sekin korjautuu kohta. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/metsasta/message

Talvi on rauhallista ja hiljaista aikaa luonnossa. Näin vuoden pimeimpänä aikana moni meistä kuitenkin muistelee mielellään hetkiä, jolloin ei tarvitse retkeillä äänettömissä maisemissa. Kosteikkojen ja lehtojen lintukuorot kuuluvat kevään ja kesän äänimaisemaan. Linnunlaulujen toivekonsertissa kuuntelijat voivat toivoa omia suosikkilintujaan. Laulajan ei välttämättä tarvitse olla laulutaidoiltaan hyvä tai höyhenpuvultaan kaunis, riittää, että se on tehnyt vaikutuksen kuulijaan. Kerro miksi jokin laji sinua miellyttää. Toivo omaa suosikkilintuasi Radio Suomen perinteisessä Linnunlaulujen toivekonsertissa. Kuuntelijoiden kanssa suorassa lähetyksessä keskustelevat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Jyrki Hakanen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Toimittajina Aleksi Pöytäkangas ja Airi Saastamoinen Puheenaiheita: Lääkärit yrittävät mainostaa. Tasaeläke, apteekkimaksu ja sähkönsiirto. Eläketurvakeskuksiin parempia lääkäreitä. Saako miespoloiset leskeneläkettä? Kirkon meininkiä lisää telkkariin. Liikaa uutisia ja säätä. Telkkarissa ei saa nauraa. Radio Suomen kanavatunnukset kuin turpaan tulisi. Radio-ohjelmat valmiiksi tehtyjä. Ilmastonmuutos ja ilmastofasismi. Käsivarren mies ja taksit. Koirien paskahommat hoidetaan muttei mummon lihaksia. Entä jos miehetkin synnyttäis? Verkkopankin oudot veloitukset. Miksi ihmiset heihettelevät? Osallistu sinäkin keskusteluun ja soita 0800 154 64!

Monet eliölajit kautta maailman ovat juuri nyt ennennäkemättömän uhanalaisia. Suomen luonnosta on meidän elinaikanamme hävinnyt sukupuuttoon useita eläimiä. Mikä on tällä hetkellä Suomen uhanalaisin nisäkäs? Onko meillä mikään eläinlaji oikeasti pelastunut luonnonsuojelun ansiosta? Metsäeläintieteen professori Heikki Henttosta Luonnonvarakeskuksesta haastatteli toimittaja Anna-Kaisa Brenner. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Pienelle Suomelle imago ja mielikuva maastaan on ollut aina hyvin tärkeä asia. Mielikuvaa ovat ruokkineet urheilusaavutukset, järvet, taistelu suurta itäistä vihollista vastaan, velkojentakaisinmaksuhalukkuus ynnä muut seikat, ja tietenkin metsät. Metsissä on ollut suomalaisten turva kaikkina aikoina. Mutta miten suomalaiset osaavat metsiään hyödyntää mielikuvanrakennuksessa. Paperinvalmistajalle tai sahurille on tärkeää se, minkälainen mielikuva ostajalla on maasta, josta tuotteet tulevat. Samoin se haluaako vaikkapa ranskalainen vaeltelija tulla samoilemaan suomalaisiin metsiin, riippuu pitkälti hänen mielikuvastaan koko maasta. Juuri tällaisten mielikuvien rakentamiseen keskittyy ulkoministeriössä toimiva maakuvayksikkö, jonka toimintaan Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on käynyt tutustumassa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Suomalaista puuta viedään maailmalle monessa eri muodossa. Sahatavaran ja paperin lisäksi sellu on mitä tärkein vientiartikkeli ja siitä tehdään esimerkiksi pehmopaperia siellä, missä omia metsiä ei juuri kasva. Metsäradio teki tutustumismatkan Keski-Euroopan kilpailluille alueille ja vieraili niin massiivipuuelementtitehtaalla kuin etikettitehtaallakin. Nyt kuitenkin siirrymme Metsäradion reportterin Olli Ihamäen johdattelemana eteläiseen Puolaan, jossa ei juuri puuta kasva. Mutta sielläkin tarvitaan toki paperia. Erityisesti pehmopaperin kulutus on kasvussa samassa suhteessa kuin puolalaisten käytettävissä oleva varallisuuskin lisääntyy. Kukapa sitä pyyhkisi enää sanomalehteen, jos varat riittävät jopa kolmikerroksiseen parfymoituun vessapaperiin. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Yksi tämän vuoden Nenäpäivä -kohteista on keski-afrikkalainen Uganda. Radio Suomen oma nenäpäivälähettiläs Juha Blomberg vieraili huhtikuussa 2017 Ugandassa, joka on erittäin köyhä maa, UNDP:n ns. inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna sijalla 164 kaikista tutkituista 187:ta maasta. Unicef on yksi Nenäpäivän yhteistyötahoista Ugandassa, jossa pakolaiskriisin vuoksi vesi- ja hygieniaongelmat vaikuttavat hyvin voimakkaasti varsinkin lasten mahdollisuuksiin selvitä elämässään eteenpäin. Avustusjärjestön tuella on leireille saatu rakennettua uutta teknologiaa, joka helpottaa elämälle tärkeän puhtaan veden saantia. Kuva: Juha Blomberg.

Hikeä, verta ja kyyneleitä? Vai litroittain kahvia, pari kuumailmapuhallinta ja paljon naurua? Radio Suomen kesää ilahduttaa Maija Vilkkumaan kirjoittama ja säveltämä radiomusikaali "Mä halusin olla suffragetti". Musikaalin ohjaa Mika Kurvinen, pääosan esittäjä on näyttelijä Anna-Maija Tuokko. Ennen kuin homma on niin sanotusti paketissa vaatii se paljon ihan raadollista työtä. Helmikuun alussa musikaalilla ei ollut vielä edes nimeä, kun näyttelijät, ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja ja äänisuunnittelija kokoontuivat lukuharjoituksiin Pasilaan. Viileää kuunnelmastudiota lämmitettiin kuumailmapuhaltimilla ja puolet väestä köhi talviflunssan jälkitiloissa. Paula Jokimies sujahti lukuharjoituksiin seuraamaan, miten tekstiä puhalletaan eläväksi. "Mä halusin olla suffragetti" -radiomusikaalin ensimmäinen jakso Radio Suomessa maanantaina 3.7.2017 klo 17.35. 20-osainen musikaali kuullaan joka arkipäivä samaan aikaan neljän viikon ajan.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Pyöreä pöytä jakaa edellispäivän Journalistipalkinnon innoittamana omia mediapalkintojaan. Kaarinalta tunnustus menee Saku Timoselle tämän blogista, A​nulta Long Playn kirjoittaja Jeanette Björkqvistille​ ja Juhalta toimittajille Oskari Onniselle ja Sonja Saarikoskelle​. ​Media- ja elokuvatutkija Anu Koivunen puhututtaa Pyöreää pöytää perussuomalaisten Jussi Halla-ahon tavasta ilmoittautua puolueen puheenjohtajakamppailuun. Ilmoittautumisen kanavana eurokansanedustaja Halla-aho käytti YouTube-videopuhetta eikä perinteistä lehdistötilaisuutta. Käsikirjoittaja Kaarina Hazard haluaa tietää, kenestä suomalaisesta naisesta pitäisi tehdä omaelämäkerrallinen elokuva. Tällaisia elokuvia on tehty Armi Ratiasta, Hella Wuolijoesta ja Kerttu Nuortevasta. Pyöreä pöytä ehdottaa mm. Tove Janssonia, Marja-Liisa Kirvesniem​eä, Katrihelena​a​,Carola​a​​, Lenita​a; Helena Rantaa, Sirkka Hämäläis​tä, Aino Kassista ja Rita Tainolaa. ​Kuuntelijat ehdottavat Radio Suomen lähetysikkunassa ainakin Sylvi Kekkosta,Tarja Halosta ja Minna Canthia elokuvien tähdiksi. ​Kirjailija Juha Itkosta naurattaa BBC Worldin suorassa tv-lähetyksessä nähty Etelä-Korea-asiantuntijan ​​​Robert E. Kelly​n​ ​haastattelu, jossa ensin perheen lapset ilmaantuvat videohaastattelun taustalle (toinen hyppien ja toinen "vauvarollaattorin" kanssa) ja sitten lasten äiti, joka käy hakemassa lapset pois huoneesta. ​Selitykseksi miljoonien katsojien naurulle tarjotaan mm. ​esirippu nousee ​-efektiä, eläinvideon lumo​a ja farssiovea. :-) Twitterissä #pyöreäpöytä

Kaikki kotona -tiimi päätti kantaa kortensa kekoon Ylen pönttötalkoissa. Miljoona linnunpönttöä -kampanja luovutti askarteluumme valmiiksi sahatut runkotarpeet, nauloineen kaikkineen. Tavoitteenamme oli rakentaa sellainen linnunpönttö, että Huvila ja huussi -ohjelmakin olisi siitä kateellinen. Vasaran varressa pönttömestarina Juha Laaksonen sekä Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies. Varhainen kevät virittää kysymyksen useampaan kertaan pesivistä linnuista. Laaksosen mukaan isot linnut eivät juurikaan pesi kahdesti. - Osa pikkulinnuista mm. talitiainen, sinitiainen ja haarapääsky pesivät useampaan kertaan. Ei voi yksiselitteisesti sanoa, että tietyt lajit pesivät kahdesti. Pesintöjen määrä riippuu naaraan kunnosta. Laaksonen letkauttaa, että koirashan on aina kunnossa. Emme ole toukokuun lopussa myöhässä rakennuspuuhassa, tuumaa mestari Laaksonen. Toiseen kertaan pesivät tintit ja vasta pesintäänsä aloittelevat kirjosiepotkin tarvitsevat kodin. Hän huomauttaa, että pönttö on pitkäikäinen sijoitus. Sen huoltotoimiin sitoudutaan noin kymmeneksi vuodeksi. Pönttö on aika turvallinen pesäpaikka linnulle. Luontaisia vihollisia ovat mm. kissa ja näätä, myös ilkeämieliset käpytikka yksilöt saattavat hakea poikaset pesän sisältä. Kaupungissa liian alas sijoitettu pönttö voi herättää ihmisen uteliaisuuden käydä tutkailemassa pönttöä. Sanna ehdottaa ratkaisuksi pöntön viereen kiinnitettävää lappua, jossa lukee "Älä näplää lähimmäisesi pönttöä". Pöntön teon lomassa keskusteltiin nikkaroinnin terapeuttisesta vaikutuksesta. Käsillä puuhastelun sanotaan auttavan stressiinkin. Onko Juha parempi ihminen rakentaessaan pönttöjä? - Kyllä käsillä tekeminen poikkeaa paljon mielen sopukoita rassaavasta työstä. Teen kesäisin erilaisia viritelmiä, esim. avolavoja ilman tarkkoja sääntöjä. Nikkarointi luo mukavaa balanssia työhön ja vapaa-aikaan. Mielenkiintoinen prosessi oli vaalean, uudenkarhean pöntön maisemointi mutaamalla se. Sanna valkoisissa vaatteissaan säästyi tältä puuhalta, kun Paula työhanskoineen tarttui tomerasti toimeen. Juha kaatoi pullosta vettä pöntön kylkiin ja sitten Paula pyöritteli kosteaa pönttöä maassa, hieroen multaa sen kylkiin. Hieno "design -pönttö" kiinnitettiin sähköjohdolla kiinni puuhun, johon Radio Suomen studiosta on suora näköyhteys. Nyt siis suoritamme vaativia pöntöntarkkailutehtäviä juontamisen ohella.

Puntti Valtonen on yksi ääninäyttelijöistä Radio Suomen radiomusikaalissa Juice Leskisen elämästä. Valtonen on tuntenut Juicen myös oikeassa elämässä. Olga Ketosen haastattelussa Valtonen kertoo, miten pyyntö Juicen Grand Slam -yhtyeen jäseneksi muutti hänen elämänsä. Puntti Valtonen kuvaa elämäänsä ilman alkoholia ja arkeaan autistipoikansa kanssa: Elämä on ihanaa! Lämminhenkinen keskustelu kuultiin Ihan pihalla -ohjelmassa 5.5.2016. Kuva on vuodelta 2007: Jari Yliaho ja Puntti Valtonen Grand Slam -yhtyeen harjoituksissa. Kuvaaja Mika Kanerva/Yle.

Johanna Janhonen on sosiaalisen median asiantuntija, kouluttaja, bloggaaja, wikisti ja wikipedisti Lievestuoreelta. Hän kertoo, että esimerkiksi nettitietosanakirja Wikipediaa lukiessa ei ehkä tule ajatelleeksi, että kuka tahansa voi tuottaa sinne sisältöä. Janhonen vinkkaa, että jos artikkeleiden tiedot arveluttavat, niin historia välilehdeltä löytyvät merkinnät viimeisimmistä muokkauksista ja muokkaajista. Johanna Janhonen vieraili Radio Suomen iltapäivälähetyksessä tiistaina 8. maaliskuuta. Haastattelussa puhuttiin Wikipedian lisäksi sosiaalisesta mediasta ja verkon parhaista puolista:

Maaliskuun alussa käynnistynyt Miljoona linnunpönttöä –kampanjan tarkoituksena on nostaa Suomen oksistoon miljoona linnunpönttöä toukokuun 2017 loppuun mennessä. Pöntöt ovat erinomainen apu kolopesijöiden asuntopulaan. Nyt tarkistetaan vanhat pöntöt, rakennetaan uusia ja rekisteröidään ne vieläpä kartalle. Linnunpönttö on helppo ja toimiva tapa auttaa lintuja. Yle haastaa kaikki mukaan maailman suurimpiin pönttötalkoisiin! Ylen sivuilla yle.fi/miljoonaponttoa –sivulla on pönttörekisteröinti, eli kartta, jossa näkyy rekisteröityjen pönttöjen määrä kunnittain, pönttöjen rakennus- ja ripustusohjeet sekä paljon tietoa pönttöpesijöistä. Miljoona linnunpönttöä- lähetyksessä pohditaan kololintujen elämää ja linnunpönttöjen merkitystä. Pönttöjen rakennusmateriaalit, koot ja pöntöissä pesivät lajit tulevat tutuiksi. Radio Suomen studiossa on yli 2000 linnunpöntön huoltaja ja toimitusjohtaja Urpo Koponen. Toimittajina Juha Laaksonen ja Petri Rinne.

Luonto-Suomen myyräillassa kuullaan kuuntelijoiden tarinoita ja kysymyksiä myyristä, hiiristä, päästäisistä ja muista pikkunisäkkäistä. Kuuntelijoiden kysymyksiin ovat Radio Suomen studiossa vastaamassa myyräspesialistit professori Heikki Henttonen ja tutkija dosentti Otso Huitu Metsäntutkimuslaitokselta. Toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg.

Luonto- ja retkikokemuksista syntyy monenlaisia tarinoita, jotka elävät parhaimmillaan jopa vuosikymmenien ajan. Se voi olla erikoinen tapahtuma erämaassa tai yllättävä asia lähimetsässä. Yleensä mielenkiintoisimmat havainnot tulevat eteen silloin, kun niitä vähiten odottaa. Luonto-Suomen tarinaillassa kuullaan jälleen mielenkiintoisia luontotarinoita eri puolilta Suomea. Radio Suomen studiossa ovat professori Pekka Laaksonen sekä toimittajat Juha Blomberg ja Asko Hauta-aho.

Vuoden ensimmäisessä suorassa lähetyksessä puhutaan katupartioista, seksuaalisesta häirinnästä, rasismista ja David Bowien muistamisesta. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Sirkka Hämäläinen ja Juha Itkonen. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Sirkka Hämäläinen toivoo, että meidän ikioma, kantasuomalainen seksuaalinen häirintä nousisi esiin. Hän toivoo, että kysytään asiallisesti ja tasapainoisesti, mistä häirintä, raiskaukset, pedofilia ja perheväkivalta johtuvat. Karina Hazard muistuttaa Sirkkaa #lääppijä/#lääppijät-keskustelusta Twitterissä. - Joukkoahdistelun ja solvaamisen pyrkimyksenä on naisten vähättely, hän sanoo. Juha Itkonen kokee hämmennystä, koska hän ei ole ilmiötä todistanut. Kaarina Hazardin mielestä hallituksen ministerit voisivat yksissä tuumin tuomita rasismin. Hänestä tähänastiset lausunnot ovat olleet opportunistisia. Yleisessä ilmapiirissä on puheenjohtajan mukaan tapahtunut näkökulman muutos. Tähän Kaarina ei yhdy, koska sosiaalinen media ei anna oikeata kuvaa. - Vain seitsemän prosenttia suomalaisista kirjoittaa nettiin jotain poliittista tai yhteiskunnallista. - Valtavat ihmismassat auttavat turvapaikanhakijoita, ja pikkiriikkiset porukat muodostavat partioita, hän vertaa. Juha Itkonen suree David Bowien kuolemaa. Sosiaalinen media näytti hänestä kauneimmat puolensa, kun "ihmiskunta kokoontui yhteen". Hän sai tukea Radio Suomen lähetysikkunassa, kun nimimerkki Coco kirjoitti: "Totta, Juha. Somessa on myös hyväkin puoli. Tämä on juuri hyvä esimerkki siitä. Kollektiivinen muisteluhetki." Sirkka Hämäläinen sen sijaan hämmästelee kuolinuutisen isoa uutisointia ja näkee muistamisen aivan toisin kuin Juha: - Kansa tarvitsee sirkushuveja. Twitterissä #pyöreäpöytä

Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Laulava puutarhuri Mikko Lagerström, Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen tekevät jälleen vierailun kukkien täyttämälle pihamaalle. Radio Suomen studiossa on Petri Rinne.

Suomen luonnon päivän suojelija Jenni Haukio oli haastateltavana Radio Suomen suorassa lähetyksessä 30.elokuuta Nuuksiossa. Silloin juhlittiin toista kertaa Suomen luonnon päivää. Ohjelmassa hän kertoi mm. miten katselee ajan kulkua luonnossa ja kirjaa sitä runoihinsa, miten hän on lapsena leikkinyt käpylehmillä ja kirjoittanut runoja joissa sorsat ovat sankareina ja siitä kuinka hänen mielestään luonto koskettaa meitä suomalaisia läpi muistikerrostumien. Se on meissä kuvina, ääninä, tuoksuina. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Radio Suomen perinteinen Luonto herää kevääseen -lähetys kerää havaintoja eri puolilta Suomea. Miten kevät etenee huhtikuun loppupuolella ja minkälainen äänimaailma ympärillämme avautuu? Perinteiden mukaisesti kartoitetaan koko maan lintutilannetta, kerätään havaintoja hyönteisten liikkumisesta ja kukkien ilmestymisestä. Studiossa puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg ja maastossa tilannetta seurailevat Asko Hauta-aho ja Pirkka-Pekka Petelius.

Emme useinkaan tule ajatelleeksi että elämä kuhisee jalkojemme alla. Heikki Setälän mukaan maaperässä avautuu "köyhän miehen sademetsä" - valtava lajikirjo pieniä eläimiä, joista monia ei vielä juurikaan tunneta, vaikka ne ovatkin kaikelle kasvulle elintärkeitä. Radio Suomen studiossa kuuntelijoiden kysymyksiin vastaavat professori Heikki Setälä ja ympäristöneuvos Petri Ahlroth. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Petri Rinne.

Radio Suomen perinteinen Luonto herää kevääseen-lähetys tuli Helsingin Lauttasaaren hyytävästä tuulesta. Alkavan kevään tunnelmia välittävät huhtikuun ensimmäisenä päivänä Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

TV-sarja Treme kertoo, mitä tapahtui populaarimusiikin kehtona pidetyssä New Orleansissa vuoden 2005 Katrina-myrskyn jälkeen. Keskeisessä roolissa ovat New Orleansin perinnön ja luovuuden ydintä kannattelevat ja eteenpäin vievät muusikot. J.P. Pulkkisen vieraina ovat muusikko Ufo Mustonen ja Radio Suomen bluesministeri Esa Kuloniemi.