Podcasts about onko suomessa

Elisa Suokon esikoisromaani taoahtuu Pariisissa ja muodin maailmassa. Se on rakkausromaani, missä pääasiallinen intohimon kohde taitaa olla Muoti isolla alkukirjaimella. Keskustelemme yhteisestä rakkaudestamme muotiin sen kaikista yhteiskunnallisista, taloudellisista, poliittisista ja feministisistä ongelmista huolimatta - tai niiden takia. Kirjan Le Luxe on vuosikertamuodin elävä museo ja romaani onnistuu välittämään taitavasti suunnitellun ja tehdyn materian hurman käsinkosketeltavasti. Onko Suomessa tilaa puhua muodista muuten kuin kulutuksen ja sen kritiikin kautta? Miten muoti voi nykyään? Ja tapahtuuko edes Pariisissa enää muodin tuhkimotarinoita à la Coco Chanel?

Nakkimukit puhututtavat - VR:n nakkimukin kaikki nakit olivat poikki! Miksi? Onko kyseessä ennemminkin sääntö kuin poikkeus? Onko Suomessa standardia, kuinka monta nakkia nakkimukissa kuuluu olla?Kuuntele Radio Novan Aamua arkisin klo 6-10!

Kuinka paljon erilaisia tapoja on kertoa ihmisille Jeesuksesta,jotta evankeliumi menisi maailman ääriin asti? Onko Suomessa hengellistä avoimuutta? Tästä aiheesta keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Mikko Tiira. 

Kultuuriykkösen Perjantaistudiossa käsitellään viikon ajankohtaiset kulttuurin ja median ilmiöt ja arvokysymykset raadin kanssa. Mukana tällä kertaa kirjailija Tiina Raevaara, elokuvatutkija Jari Sedergren ja ekonomisti Heikki Pursiainen. Toimittaja on Reetta Arvila. Ensimmäisenä aiheena paneudutaan Kalle Palanderin Gämblers Cast -podcastissa esittämiin alatyylisiin ja seksuaalissävytteisiin kommentteihin naisurheilijoista. Palanderin ja Aleksi Valavuoren keskustelut naisurheilijasta herättivät kuluneella viikolla suurta huomiota ja kovaa arvostelua mediassa. Miten tällaiset puheet yhä edelleen löytävät tiensä julkisuuteen, ja mitä se kertoo kulttuuristamme? Palanderin Yle-kommenttaatorin ura päättyi siihen ja raati pohtii, oliko sanktio oikein mitoitettu. Viikolla vietettiin Auschwitzin keskitysleirin vapautumisen 80-vuotismuistopäivää. Miten holokaustin muistaminen on muuttunut vuosikymmenten saatossa, ja miksi on tärkeää muistaa oikein? Keskustelussa käsitellään myös holokaustikasvatuksen merkitystä uusille sukupolville ja pohditaan, ovatko nämä opetukset menneet perille ja kauanko tätä opetusta tarvitaan. Elon Musk on kehottanut saksalaisia karistamaan menneisyyden painolastit ja siirtymään eteenpäin. Mitä vaaroja tällaisissa puheissa piilee, ja kuinka pitkälle muistimme riittää, kun holokaustin merkitystä yritetään vähätellä? Ekonomisti Heikki Pursiainen avaa keskustelun suomalaisten koulujen tulosten alamäestä. Miksi peruskouluista on niin vähän systemaattisesti kerättyä tietoa niiden merkitykseen nähden, ja kuinka tämä vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen? Eihän voi kehittää jos ei ole tietoja? Viime aikoina presidentti on edustanut Suomea muun muassa Tanskan pääministerin keittiössä, Itämeren Nato-maiden kokouksessa sekä Euroopan poliittisen yhteisön huippukokouksessa. Onko Suomessa yhteistoimintakriisi, ja venyttääkö presidentti valtaoikeuksiaan? Millainen on lautaskiistan kulttuuri? Kiinalainen startup-yhtiö on julkaissut tekoälysovelluksen, joka on suorituskyvyltään samalla tasolla kuin OpenAI:n ChatGPT, mutta huomattavasti halvemmalla. Millaisia vaikutuksia tällä on tekoälykehitykseen, pörssikursseihin ja maailman tekoälyherruuteen. Miksi ei yllätä jos tuoreempi tekoäly ei kuluta yhtä paljon energiaa ja on halvempi?

Jaksossa tarkastelemme tieteen historiaa itsenäisen Suomen aikana ja eritoten sitä, mikä merkitys tieteellä on ollut yhteiskunnan modernisoitumisessa, kaupungistumisessa ja teollistumisessa. Pohdimme, mikä vaikutus tieteen tekemisellä on ollut suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Minkälaisessa Suomessa eläisimme ilman tiedettä? Onko Suomessa osattu hyödyntää tiedettä? Entä miten itse tieteen tekeminen on muuttunut – ketkä tiedettä tekevät? Tieteen tekemisen yksi tärkeä näkökulma on myös kansainvälisyys, ja keskustelemme Suomen ja muun maailman yhteyksistä tieteen kautta. Onko Suomi ollut jo itsenäisyyden alkuaikoina kansainvälisempi kuin kenties uskommekaan? Jakson vieraiksi olen saanut dosentti Stefan Nygårdin Suomalaisesta Tiedeakatemiasta, joka työskentelee Itsenäisen Suomen tieteen historia -tutkimushankkeen vastuullisena johtajana, sekä Aalto yliopiston laskennallisen tieteen emeritusprofessori Kimmo Kasken, jolla on monenlaisia kokemuksia jaettavanaan omasta urastaan tieteen parissa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Itsenäisen Suomen tieteen historia -tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #120 Yhteiskunnan modernisoitumista ja Suomen tieteen historiaa →

Venäjä on iskenyt viime päivinä rajusti Ukrainaan. Koillis-Ukrainassa lähellä Venäjän rajaa sijaitsevassa Harkovassa oleva toimittaja Justas Stasevskij kertoo tuoreet uutiset. Onko Suomessa ollut vallalla ylioptimistinen kuva Ukrainan mahdollisuuksista voittaa sota? Vieraana Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Ukrainan sotaa seuraava asiantuntija Eemil Kastehelmi. Tänään vietetään ostospäivä Black Fridayta. Millainen myyntipiikki Black Friday on kaupoille? Hyötyvätkö kuluttajat todella tarjouspäivien diileistä? Keskustelemassa Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja ja tutkijatohtori Jussi Nyrhinen Jyväskylän yliopistosta. Britanniassa parlamentti äänestää lakiehdotuksesta, joka sallisi lääkäriavusteisen itsemurhan. Kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley kertoo Britanniaa kuohuttavasta esityksestä. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Rasmus Montonen ja Lotta Lautala, tuottajana Annette Blencowe.

“Koti, uskonto ja isänmaa.” Suomen historiassa kansallismielisyys on perinteisesti nivoutunut voimakkaasti kristillisyyteen ja Suomen oloissa nimenomaan luterilaiseen kirkkoon. Siinä missä aiempina vuosikymmeninä esimerkiksi jumalanpilkka voitiin nähdä hyökkäyksenä sekä kirkkoa että kansakuntaa vastaan, on suomalainen politiikka 2020-luvulla jo varsin maallistunutta. Esimerkiksi eduskunnassa uskontoon liittyvä retoriikka on varsin marginaalista. Samaan aikaan poliittinen kenttä on kuitenkin viime vuosina ollut suuressa muutoksessa ja erityisesti politiikan amerikkalaistuminen entistä havaittavampaa. Yhdysvalloissa tilanne uskonnollisuuden vaikutuksesta politiikkaan on hyvin toisenlainen ja erityisesti kristillinen nationalismi arkipäiväisempi ilmiö kuin Suomessa. Miten kristillisen nationalismin käsite soveltuu suomalaisen poliittisen kentän tarkasteluun 2020-luvulla, ja mitä käsite voisi Suomen oloissa ylipäätään tarkoittaa? Onko Suomessa poliittista nationalismia, minkälaista ja miltä tahoilta? Minkälaisia päämääriä sillä tavoitellaan, ja mitä tekemistä tällä kaikella lopulta on kristinuskon kanssa? Vieraina ovat uskonnon ja politiikan välisiä yhteyksiä tutkinut uskontotieteen professori Titus Hjelm ja kirkkohistorian sekä poliittisen historian dosentti Ville Jalovaara. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Ivan Puopolo on varmaan yksi meille eniten suositelluista vieraita, mutta varmasti myös yksi mielipiteitä eniten jakava. Hän on onnistunut, tavalla tai toisella, rakentamaan itsestään yhden Suomen vaikutusvaltaisimmista yhteiskunnallisista kommentaattoreista. Kutsuin Ivanin Futucastiin, jotta voisin hieman tökkiä hänen viimeaikaisia ulostulojaan. Tässä jaksossa puhumme mm. Onko Suomessa oikeistoa? Onko verotus varkautta? Pitäisikö suomen kielessä olla erikseen sanat sanoille “sex” ja “gender”? Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Onko Suomessa uusi kaupunkisuunnittelun vallitseva trendi, että keskustojen pyörätiet ja jalkakäytävät levennetään ja ajoväylät somistellaan kukkapenkeillä ja palmuilla ja samaan aikaan autot seisovat ruuhkissa kapeissa yhden kaistan kuiluisssaan? Esimerkkeinä mm. Helsingin Esplanadi ja Hämeentie, Savonlinnan, Kuopion ja Jämsän keskustat sekä monet muutkin suomalaiskaupungit. Mikä on hyvää kaupunkisuunnittelua, jossa niin estetiikka, toimivuus kuin kestävä kehitys saavat sijansa? Tuhoavatko leveät pyörätiet ja jalkakäytävät kaupunkien historialliset keskustat ja ehyet arkkitehtoniset kokonaisuudet? Asiantuntijoiden mukaan rumalla ja toimimattomalla kaupunkisuunnittelulla on kaksi pääsyytä: rakennetaan kaupallisuuden ehdoilla ja päätökset tekevät politiikot eivätkä suunnittelijat. Otamme selvää lähetyksessä mm. millaisen porukan päätöksellä Esplanadin nupukivien päälle vedettiin asfaltti, ja miksi keskustojen pyörä- ja jalankulkuväylien on oltava niin leveitä. Mistä tämä suunnittelutrendi tulee? Ohjelman vieraina Helsingin kaupunkisuunnittelun ylin virkamies eli kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski, kotimaisiin ja kansainvälisiin julkaisuihin kirjoittava arkkitehti Tarja Nurmi, Vantaan kaavoitusarkkitehti ja Helsingin rakennuslautakunnan jäsen Noora Laak ja pitkän uran maisema-arkkitehtina tehnyt Gretel Hemgård. Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

Äärioikeisto käyttää demokratiaa hyväkseen omien ideologisten näkemystensä vahvistamiseen, mikä on vakava ongelma. Mutta mitä äärioikeistolla tarkoitetaan? Onko Suomessa olemassa äärivasemmiston uhkaa? Myös kiinnostava kysymys: edustaako Perussuomalaisten politiikka ääriajatteluun perustuvaa linjaa? Tulevassa jaksossa käymme näitä kysymyksiä läpi yhdessä historiantutkija ja Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti Oula Silvennoisen kanssa. Hän on tutkinut muun muassa suomalaista fasismia ja äärioikeistoa.

Mitä ahneusinflaatiolla tarkoitetaan ja mitä vaikutuksia sillä on talouskasvuun? Onko Suomessa ahneusinflaatiota? Ovatko markkinat Suomessa liian keskittyneitä ja miten yritysten kilpailua voisi lisätä? Studiossa Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen. Jakso on nauhoitettu 15.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Ahneusinflaatio (2:19) Hintavakaus (5:20) Inflaatiotavoite (9:10) Hinnoitteluvoima (16:06) Vähittäiskauppa (18:58) Kansantalous (23:50) Varallisuuserojen kasvu (28:47) Globaali vaurain prosentti (34:09) Korot (39:27) Epävarmat näkymät

Tällä kerralla käsissä on vähän erilainen jakso, tänään kuulemme nimittäin vuoden sijoittaja 2022 ja suositun kolmiokuudelle -Instagramtilin takaa löytyvän Päivi Rantasen tarinan velkakierteestä sijoittajaksi.  Tässä jaksossa opit: Miten Päivi joutui velkakierteeseen? Mikä Päivillä toimi kimmokkeena alkaa selvittää raha-asioita? Millä suunnitelmalla Päivi pääsi pois velkakierteestä? Mistä Päivi näkee, että velkaantuminen Suomessa yleensä johtuu? Onko Suomessa tukijärjestelmiä velkaantumiseen? Kuinka yleistä velkaantuminen Suomessa? Miten siirtyminen velkakierteestä sijoittajaksi onnistui? Onko velkaantuminen vaikuttanut Päivin ihmissuhteisiin? Miten Päivi on pystynyt auttamaan muita velkakierteessä olevia?   Jaksossa mainitut: Rahabalanssi Jenna Mattila  Muuta: Päivin Instagram Sosiaalinen media: RAHA-ASIAA Instagram  RAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram    #velkaantuminen #pikavippi #luottotiedot #ulosotto #velkaneuvonta #rahaasiaa #podcastsuomi #raha #rahapodcast #rahapodi #sijoituspodi #sijoittaminen #sijoitus #sijoittaja #rahapuhetta #rahajakso #säästövinkit#säästäminen #säästäminenjasijoittaminen #kolmiokuudelle #lainat #velkakierre #eroonvelkakierteestä #taloudellinenhyvinvointi #talous #shoppailu taloustaidot #budjetointi #taloudellinenmielenrauha 

SVB:n kaatumisen aiheuttama hermostuneisuus levisi Japaniin ja näkyi Suomessa asti.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Merja Saarinen.Tämä podcast julkaistiin 15.3.2023.Lue lisää aiheesta:-> Korkojen nousulla voi olla yllättäviä vaikutuksia pankeille – Onko Suomessa syytä pelkoon? https://www.hs.fi/visio/art-2000009450017.html#hsvisio #hsvisiopodcast #pankit Lisäksi podcastissa: -> Finanssivalvonta kertoo pankkien tilasta-> FED antaa korkopäätöksenLyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Miksi oppimistulokset ovat laskeneet Suomessa? Haastattelussa opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsauksen mukaan erot koululaisten oppimistuloksissa ovat kasvaneet, ja erot heijastelevat aiempaa enemmän oppilaiden sosiaalista taustaa. Muutokset näkyvät erityisesti 1990-luvulta lähtien. Onko Suomessa vielä mahdollisuuksien tasa-arvo? Mitä oppimistulosten laskulle voidaan tehdä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Onko Suomessa katujengejä ja onko Suomi "Ruotsin tiellä"? Millä keinoilla nuorten syrjäytymistä, nuorisoväkivaltaa ja nuorisorikollisuutta voidaan ehkäistä? Minkälaisia trendejä huumekauppaan ja huumeiden käyttöön liittyy? Studiossa vieraana kirjailija ja entinen huumepoliisi Kalevi Puonti. Jakso on nauhoitettu 10.11.2022. (0:00) Poliisiura (2:40) Katujengit (4:22) Katuväkivalta (6:44) Huumekauppa (8:38) Katujengien synty (10:21) Maahanmuutto (13:14) Ennaltaehkäisy (16:05) Ruotsi (17:18) Väkivaltarikollisuus (23:11) No-Go -alueet (25:34) Maahanmuuttajien integroituminen (28:36) Huumekauppa (34:06) Katukauppa (38:06) Dekriminalisointi (45:51) Laillistaminen (50:48) Kokaiini, Subutex ja Oxycontin (54:39) Lapset ja nuoret (55:58) Käyttöhuoneet (58:36) Viranomaiset yhteistyö (1:00:19) Nuorten kohtaaminen Vieras Kalevi Puonti @dekkaristikalepuonti

Maailman pankit voidaan karkeasti jaotella liikepankkeihin (kuten meidän tuntemat OP, Nordea, Danske jne) sekä investointipankkeihin. Liikepankit ja investointipankit tekevät kuitenkin aika lailla eri asioita. Tässä jaksossa sukellamme investointipankkiiri ja #neuvottelija Sami Miettisen kanssa investointipankkimaailmaan.Tässä jaksossa opit:Mikä on tavallisten ja investointipankkien ero?Mitä investointipankit tekevät?Miksi investointipankki kannattaa palkata kun yritys haluaa ostaa toisen yrityksen?Miten yritysosto tapahtuu?Millaisia vaihtoehtoja yrityksellä on saada rahaa kun sitä tarvitaan?Mitä ECM ja DCM tarkoittavat?Miten pörssistä ostettavat esim. High Yield Bondit ja ETF:t liittyvät investointipankkeihin?Miksi yrityksen ei kannattaisi yksinkertaisesti ottaa edullisempaa lainaa normaalista pankista investointipankin sijaan?Onko Suomessa investointipankkeja?Jaksossa mainitut:Samin ja Juhana Torkkin kirja Uusi neuvotteluvalta - Saat minkä neuvottelet, et mitä ansaitsetMuuta:Liity #neuvottelijat Facebook -ryhmään Sosiaalinen media:Samin #neuvottelija Youtube -kanavaSamin TwitterSamin InstagramSamin LinkedInRAHA-ASIAA InstagramRAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram

Miksi poliisia eivät enää kiinnosta tavallisiin ihmisiin kohdistuvat pikkurikokset? Onko Suomessa tarpeeksi poliiseja tutkimaan näitä päivittäisrikoksia? Kumpi on poliisille tärkeämpi – sormenjälki vai dna? Mikä on muuttunut poliisin työssä vuosikymmenten aikana? Jaksossa vieraana nelisenkymmentä vuotta poliisissa työskennellyt rikoskomisario Pekka Seppälä.

Mitä on kansanmusiikki ja mistä se ammentaa perintönsä? Millaisia tarinoita kansanmusiikki voi kertoa ja kuinka vahvasti ne linkittyvät nykyaikaan? Mikä on Valma & VarsiNaiset -yhtye ja millaista heidän musiikkinsa on? Mikä sai Vilman siirtymään soolouralle yhtyeen jälkeen? Kuinka tiiviisti sanoitukset, melodia ja harmonia kytkeytyvät yhteen biiseissä? Miten biisien tekoprosessi etenee? Mitä suomalaisuus merkitsee ja miten se näkyy ihmisten välisessä kommunikaatiossa? Miten hiljaisuus liittyy suomalaisten kommunikaatioon ja mitä yhteyksiä hiljaisuudella on musiikkiin? Onko Suomessa voimassa harmoniaan pyrkivä keskustelukulttuuri ja miten se vertautuu muiden maiden keskustelukulttuureihin? Mikä on Kallion hipsterikupla ja ovatko kuplaan kuuluvia ihmisiä yhdistävät tekijät enemmän materialistisia vai ideologisia? Studiossa vieraana laulaja ja lauluntekijä Vilma Talvitie. Jakso on nauhoitettu 4.4.2022.

Korona leviää nyt lasten ja nuorten keskuudessa. Vieraina lasten infektiolääkäri Tea Nieminen, HUS, juristi Laura Francke, Opetushallitus sekä ylilääkäri Jutta Peltoniemi, Turun kaupunki. Puhelu. Ulkoasiainvaliokunta Puolassa, pj. Mika Niikko (ps). Onko Suomessa väkivaltaisia nuorisojengejä? Vieraina vastaava tutkija Mikko Salasuo Nuorisotutkimusseura ja rikoskomisario Marko "Fobba" Forss, Helsingin poliisilaitos. Ulkomaanlehtikatsaus Jenna Vehviläinen, Rooma. La Palma ja Etelämanner. Vieraana vulkanologi Jussi Heinonen, Helsingin yliopisto. Kolumni. Emmi Nuorgam: Jos tekoäly on rasistinen naisvihaaja, heijasteleeko tekoäly yhteiskuntaa vai yhteiskunta tekoälyä? Juontaja Mira Stenström, toimittajat Atte Uusinoka, Marija Skara, Ilkka Lahti ja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti. 

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Antti Kauppinen. Antti on kirjoittanut muun muassa hyvinvoinnista, onnellisuudesta, moraalisista tunteista, rangaistuksen teoriasta ja eriarvoisuudesta. Miten jääkiekkovalmentajan pojasta tuli filosofi? Mikä on filosofin rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa? Voiko moraalifilosofilta kysyä onko tämä tai tuo asia oikein vai väärin? Miksi tutkijat vastaavat usein vain ”jyrkkä ehkä”? Juuri nyt ajankohtainen kysymys ovat rokotukset. Miten pitäisi suhtautua ihmisiin, jotka kieltäytyvät rokotuksista? Pitäisikö rokottamattoman maksaa itse hoitonsa, jos hän sairastuu? Suomalaiset ovat pärjänneet hyvin kansainvälisissä onnellisuustutkimuksissa. Monesta tämä tuntuu oudolta. Miksi? Ja mitä se onnellisuus oikeastaan on? Entä eriarvoisuus ja tuloerot? Onko Suomessa liian vähän rikkaita? Miten identiteettipolitiikka ja tunnustuksen penääminen omalle viiteryhmälle liittyvät yhdenvertaisuuteen? Ovatko kiintiöt oikeutettuja vai ovatko ne syrjintää? Mitä sanottavaa filosofilla on netin tiedollisista kuplista ja kaikukammioista? Ja mitä tapahtui ilmaisunvapaudelle, miksi sen puolustajat ovat kaikonneet ja vallalla ovat loukkaantumisen kulttuuri ja vihapuhehysteria? Jakaantuvatko ihmiset hyviksiin ja pahiksiin? Keskustelussa vilahtivat myös filosofit Hans-Georg Gadamer ja Jacques Derrida - suopeuden periaate vs. nyrpeyden ja epäluulon periaate somekeskusteluissa. https://jarkkotontti.net/

Laurin ja Tuomaksen vieraana on tällä kertaa Palvelualojen ammattiliitto PAM:n puheejohtaja Annika Rönni-Sällinen. Onko Suomessa työvoimapula? Minkälaisena Rönni-Sällinen näkee Pamin tulevaisuuden? Onko koronan palvelualoille aiheuttama shokki ohimenevä häiriö vai uusi, pysyvä normaali? Kuuntele niin tiedät.

Vihreä show ohjasi huomion aidanseipääseen, kun hallitus pohti ja päätti isoista budjettiasioista. Keväällä V Show saa jatkoa. Hauskin ehdotuksista maastamuuttovero, nykyaikainen maaorjuus. Onko Suomessa työvoimapulaa? Äreät Vanhat Äijät eivät pääse asiasta yksimielisyyteen. Mitä voisimme oppia Sveitsistä? Vaiko Virosta? Miksi otamme mallia muista Pohjoismaista, kun Alppien keskellä on maa joka on ratkaissut monta meille tuttua ongelmaa. Esimerkiksi työrauhan, kohtuullisen verotuksen ja pysyvästi korkean elintason.

Tule mukaan Kempen Podcastin Telegram ryhmään: http://t.me/kemppepodcast  

Kuinka paljon isäinfluensseri nostaa penkistä? Kertyikö PT:lle raskauskiloja? Onko Suomessa tilaa tai tilausta isävaikuttajille? Onko lasten käyttäminen influgeimissä eettistä? Mm. näihin kysymyksiin saadaan vastaus kun Lähiöfaijojen vieraaksi bunkkeriin on saapunut Jesse ”Isitreenaa” Heikkinen, jonka kanssa jutellaan, noh, treenaamisesta, isyydestä ja näiden kahden yhdistämisestä. Äänessä: Eemeli, Tuomas ja Jesse “isitreenaa” Heikkinen Lähetä meille kysymyksiä Instagramissa @lahiofaijatpodcast tai osoitteeseen: lahiofaijatpodcast@gmail.com www.lahiofaijat.com Yhteistyössä Fat Lizard ravintolat ja panimo. Lähiöiden parhaat bisset ja raflat. Lähiöfaijat diggaa, diggaa säkin! Yhteistyössä K-Supermarket Hertta, se tavallista parempi ruokakauppa! Yhteistyössä Makia Clothing, suomalaista vaatesuunnittelua parhaimmillaan! Yhteistyössä Motorola, älykkäämpää teknologiaa kaikille!

Nykyaikainen talonpoikaismarssi tulee kumipyörillä. Hallituksen puoliväliriihen päätösperäisellä työllistämisellä jokainen turvetyöpaikka maksaa 50.000 vuodessa. Soilla on vihdoin muutakin kuin luontoarvoa, todellista lisäarvoa! Hallitus selvittää Viron yritysveromallia, jossa veroa maksetaan vain ulos yrityksestä otettavasta rahasta. Näin pk-yrityksellä on motivaatio kasvaa ja työllistää. Myös suurinvestointien tekoa helpotetaan. Vielä pitäisi helpottaa patenttien hakemista ja mahdollistaa patenttihakemuksen kirjaaminen tasearvoksi, joka on mahdollista Britanniassa. Se auttaisi kovasti kasvavia yrityksiä sijoitusten saamisessa, ja yrittäjiä hallitsemaan omia yrityksiään pidempään, vaikka sijoittajia tulisin apuihin. Onko Suomessa kaksi S-ryhmällistä harmaata taloutta? Oikeasti? 80.000 kokopäiväistä huijaria? Niinkö?Samaan aikaan kun riihessä kinataan työnantajamaksujen korottamisesta – sekö lisää työllistämishaluja? – byrokraatit ajavat harhaisiin laskelmiin perustuvia yrittämistoiminnan hyydyttämisiä, jälleen. Etenevä transaktiopohjainen arvonlisäverouudistus – siis, että jokainen maksu rekisteröidään ja mahdollisesti maksetaan heti verojärjestelmään – tarkoittaa suuryritysten kohdalla siirtymiskustannuksena 0,5 miljardia. Pienempien yritysten kanssa hintaa kukaan ei tiedä. Byrokratia nousuun, hyvästi talouskasvu. Vanhaan hyvään aikaan vappu-ÄPYjä tilitettiin pankkiin seteleitä tursuavin muovikassein. Samaan aikaan hiekkakuopilla oli ihan oikeaa harmaata taloutta: korttia pelattiin kirjanpidon ohi vedätetyillä, muovikasseihin survotuilla setelirahoilla – ja kuten aina, ammattilaiset kynivät amatöörit. Sinne haihtuivat sukufirmojen ja muuten perityt mammonat.

Kasvaako Alfa-tv:stä iso tolkun media? Miten hyvin perinteiset mediat pystyvät vastaamaan “vihervassarimedia”-syytöksiin? Mediakritiikkiä tarjoilevat toimittaja-tietokirjailija-neuvonantaja Anu Partanen ja vapaa toimittaja Oskari Onninen. Toimittajina Olli Seuri ja Helmiina Suhonen. #jetp

EU:n koronapäätös kirvoitti Suomessa poliittisen keskustelun perussopimuksista. Jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö vihjaili suurlähettiläspäivillä, että EU olisi koronapäätösten myötä muuttumassa siitä, minkälaiseen unioniin Suomi aikoinaan liittyi. Onko Suomessa käytävä poliittisjuridinen EU-perussopimuskeskustelu suomalaiskansallinen erityispiirre? Onko muissa EU-maissa vastaavaa oikeudellista EU-debattia kuin meillä? Mitä perussopimuskeskustelu kertoo Suomen EU-politiikasta tai kansalaisten suhtautumisesta Euroopan unioniin? Mitä uutta brexit-rintamalta? Vieraana on Helsingin yliopiston dosentti ja Eurooppa-tutkija Timo Miettinen. Toimittajana on Tapio Pajunen. Miettisen mukaan suomalaisen perussopimuskeskustelun ytimessä on kiista talouspolitiikan suunnan muuttumisesta ja siitä minkälaista talouspoliittista ajattelua päätös EU:n elpymisrahastosta edustaa. "Itse näen että tämä paketti edustaa talouspoliittisesti erilaista linjaa ja sitä sitten vastustetaan oikeudellisin perustein. Se liittyy nimenomaan paketin talouspoliittiseen luonteeseen, joka eroaa merkittävästi aiemmista ratkaisuista", sanoo Miettinen Politiikkaradiossa. Miettisen mukaan talouspolitiikan linjanmuutoksessa on kyse Saksan muuttuvasta EU-politiikan linjasta.

Koronapandemia muutti hallituksen kehysriihen koronariiheksi. Kehyspäätösten sijaan pöydällä on kaikkien aikojen lisäbudjetti, jossa sosiaaliturvaan lisätään miljardi, yritysten tukiin toinen miljardi, kunnille kolmas miljardi ja suojavarusteisiin 600 miljoonaa. Yhteensä lisäbudjetti tekee 4,1 miljardin lisälaskun valtion piikkiin, joka kaikki tehdään velaksi. Estetäänkö lisäbudjetilla 1990-luvun laman virheiden toistuminen? Patoaako lisäbudjetti 1990-luvun lamassa koetun konkurssiaallon? Onko Suomessa hyvinvointiyhteiskunta myös koronakriisin jälkeen? Vai ajetaanko kohti uusia leikkauslistoja, koska valtio velkaantuu ja budjettitasapaino pettää? Marinin hallituksen koronariihipäätöksiä arvioivat eduskuntaryhmien puheenjohtajat Paavo Arhinmäki (vas.), Emma Kari (vihr.), Kai Mykkänen (kok.) ja Päivi Räsänen (kd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Euroopassa on nyt yli 44 000 tiedettyä koronavirustapausta, joista lähes on puolet Italiassa. Infektioiden määrät ovat kasvussa Espanjassa, Ranskassa ja Saksassa. Monet Euroopan maat ovat sulkeneet rajojaan. Myös Pohjoismaissa Tanska ja Norja ovat asettaneet liikkumisrajoituksia. Suomessa on 241 vahvistettua koronavirustapausta, mutta todellista lukemaa ei tiedä kukaan. Onko koronavirustilanne Euroopassa ja Suomessa huolestuttava? Pitäisikö Suomessa laittaa rajat kiinni ja ottaa valmiuslaki käyttöön? Vai olemmeko jo käytännössä eristyksissä muiden maiden toimien takia? Onko Suomessa testattu koronavirusepäilyjä liian kitsaasti? Onko Suomen virallinen testauslinja erilainen kuin WHO:lla, jonka mukaan kansalaisten laajat koronavirustestaukset hidastavat epidemian leviämistä? Pitäisikö koulut sulkea? Mikä on viranomaisten johtopäätös koulujen sulkemisen suhteen? Vieraana on johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Jaksossa pyörittelen ajatusvirtana teemoja itsekseen olemisen ympärillä. Näistä näkökulmista muun muassa teemaa käsittelen: Pitääkö kaikkien ihmisten osata olla itsekseen? Pitääkö tylsyyttä olla ja pitääkö sitä sietää? Onko Suomessa normi, että pitää omata taito olla yksin vs muu maailma --> yhteisöllisyys? Ekstrovertti vs introvertti käsitys teeman sisällä Onko nykyihminen riippuvainen teknillisistä ärsykkeistä? Viihdynkö itseni kanssa? Onko itsenäisemmillä ihmisillä vahvemmat mielipiteet?

Miten suot syntyvät? Kuinka vanhoja suomalaiset suot ovat? Mitä suolla eläviltä kasveilta ja eläimiltä vaaditaan? Miten räme, korpi, neva ja letto poikkeavat toisistaan? Voiko suo imaista retkeilijän sisuksiinsa? Miksi soihin liittyy pelottavia kansanuskomuksia? Onko Suomessa paljon soita? Miten suomalaiset suot voivat? Minkälaisia asioita suotutkijat tutkivat? Torronsuon kansallispuistossa olivat professorit Raija Laiho ja Harri Vasander. Lähetyksen toimittivat Minna Pyykkö ja Markus Turunen. Kuva: Jarno Valkonen / Yle

Sauli ja Jesse puhuvat Suomen asuntomarkkinoiden nykytilasta, trendeistä sekä pitkän ja lyhyen aikavälin näkymistä. Podin lopulla pohditaan, onko asuntomarkkinoilla kupla? 00:43 Asuntomarkkinoiden iso kuva 05:48 Asuntomarkkinoiden isojako 18:10 Asuntorahastot 24:13 Negatiiviset korot 29:46 Onko Suomessa asuntokupla? 33:21 Yhteenveto inderesPodi jakso 13: Asuntosijoittaminen https://www.inderes.fi/fi/videot/inderespodi-jakso-13-asuntosijoittaminen

Vainio & Rinnekangas keskustelevat monitulkintaisesta viestinnästä. Miksi joskus sanotaan yhtä kun tarkoitetaan toista? Entä pitääkö suu tukkia, ettei vain vahingossa loukkaisi ketään? Onko Suomessa enää ironiaa ja ovatko kaikki kuolleet pyhiä pilkalta? Tässä jaksossa koetellaan mustan huumorin rajoja.

SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP istuvat nyt Säätytalolla neuvottelemassa. Onko Suomessa pian punamulta-hallitus? Onko kokoomuksen paikka pian oppositiossa 12 vuoden hallitusvastuun jälkeen? Studiossa kansanedustajat Antti Kurvinen (kesk.), Hanna Sarkkinen (vas.) ja Jukka Kopra (kok.). Haastattelijana Linda Pelkonen.

Onko Suomessa tuudittauduttu siihen, että koulutusjärjestelmämme on huippuluokkaa? Lupaus yhtäläisistä lähtökohdista varhaiskasvatuksessa ja kouluissa ei tällä hetkellä toteudu. Voimmeko edelleen luvata lapsille, että heistä voi tulla mitä vain? Hussein haluaa tietää -podcastin vieraana SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti.

Sauli ja Juha keskustelevat sijoitusguruista ja käsitteeseen liittyvistä ristiriitaisuuksista. Kenestä voi tulla sijoitusguru ja mistä oikeastaan on kyse? Podilla Sauli ja Juha kertovat myös ketä itse pitävät guruina. 00:26 Määritelmä 04:03 Sijoitusgurut maailmalta Warren Buffett Benjamin Graham Ray Dalio Charlie Munger John Templeton Peter Lynch Bill Ackman Jeremy Grantham Jim Rogers George Soros Burton Malkiel Richard Dennis Joel Greenblatt Nassim Taleb John Bogle 17:41 Onko Suomessa sijoitusguruja? 19:06 Kansanvalistajat 23:33 Onko sijoitusammattilaiset guruja? 25:14 Ketä paikallisia tulee kuunneltua? Vesa Puttonen Björn Wahlroos Kari Stadigh Petri Deryng Anders Oldenburg Janne Larma 29:33 Yhteenveto

On. Ainakin Mikon mielestä. "Nyt kannattaisi lotota" lausahdus ärsyttää Roopea (eli mua!), keskustelutaidoista ja kuolemasta tietenkin. EMT54.

Mikko Maasola puhuu. Onko Suomessa viikonloppuisin luolasukeltajia ja miten heidät pelastetaan? Ja miten huono ohrasato voi saada keski-ikäisen miehen niin liikuttuneeseen tilaan?

Onko Suomessa tarpeeksi kasvuhalukkuutta? Kasvusta puhutaan paljon, mutta mitkä ovat sen esteet tällä hetkellä? Mitä ongelmia start-upeissa on?

Onko Suomessa mikä tahansa mahdollista – vai onko olemassa musikaaleja, joita meillä yksinkertaisesti ei voi esittää? Millaiset teokset sopivat meille erityisen hyvin, entä mitkä olisi parempi jättää tekemättä? Etsimme vastauksia Oslosta käsin ja vierailemme myös Helsingin Kaupunginteatterissa. Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Haastattelussa Kari Arffman. Spiikit: Niina Markkanen. Tässä jaksossa kuullaan lainauksia kappaleista Hello! ja Two by Two levyltä The Book of Mormon Original Broadway Cast Recording (2011, Sh-K-Boom & Ghostlight Records).

Suomi on jo monen vuoden ajan rankattu sanavapauden suhteen maailman kärkimaiden joukkoon. Suomi on ollut monta vuotta suorastaan maailman ykkönen ja tänä vuonna sijoitus oli kolmas. Silti sosiaalisessa mediassa arvostellaan joka päivä rankasti Suomen sananvapauden tilaa. Niin sanotun valtamedian väitetään pimittävän tietoja ja jopa levittävän valheellista propagandaa. Arkaluontoista aiheita ei haluta keskustelua ja jos keskustelua käydään, sitä ohjaillaan tiettyyn haluttuun suuntaan. Onko Suomessa vaikenemisen tai jopa itsesensuurin kulttuuria? Voiko nykyisessä some-maailmassa enää pimittää tietoa? Mistä Suomessa ei saa puhua? Kuka julkista keskusteluamme ohjailee? Roman Schatzin vieraana on kirjailija-toimittaja Marko Hamilo.

Joka toinen suomalainen kärsii jossain vaiheessa elämäänsä allergioista, ja allergiat ovat lasten ja nuorten yleisin pitkäaikaissairaus. Kyse on siis sekä kansanterveydellisesti että kansantaloudellisesti merkittävästä ilmiöstä. Mille kaikelle suomalaiset ovat allergisia? Muuttuvatko allergiat ajan mittaan? Onko Suomessa enemmän allergioista kärsiviä kuin muissa maissa? Roman Schatzin vieraina ovat Allergia- ja astmaliiton asiantuntija Anne Vuorenmaa ja Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne.

Onko Suomessa imetysmafia? Mitä imettävältä äidiltä odotetaan Ranskassa? Mitä me suomalaiset suorittajaäidit voisimme oppia keskieurooppalaisilta? Muun muassa näistä aiheista puhumme jo toistakymmentä vuotta Ranskassa asuneen Johannan kanssa.

Näyttää siltä, että terrorismi on tullut maailmaan jäädäkseen. Terroristijärjestöjen iskut ovat vähän väliä toistuvia uutisaiheita. Ne ovat halpa ja tehokas sodankäynnin tapa. Kuinka terrorismia vastaan suojaudutaan? Kuinka potentiaalisia terroristeja etsitään ja löydetään? Onko Suomessa todellista terrorismin uhkaa? Ollaanko Suomessa terrorismin suhteen sinisilmäisiä vai hysteerisiä? Vieraana ovat terrorismitutkija Leena Malkki ja ylitarkastaja Tuomas Portaankorva suojelupoliisista.

Onko Suomessa vesiputouksia? Missä? Miten vesiputouksia luokitellaan? Miten niitä kuvataan? Minna Pyykkö kävi vesiputousretkellä Helsingin Pitäjänmäellä Jussi Laineen kanssa. Kuva: Jussi Laine

Suomessa on 1,6 miljoonaa asetta. Joidenkin mielestä Suomessa on liikaa aseita , toisten mielestä aseiden omistusta rajoitetaan aivan liian ankarasti. Euroopan Unioni haluaa tiukentaa aselakeja entisestään. Kuinka paljon aseita Suomessa on ja kuinka paljon niitä tarvitaan? Suomalaisten suhteesta ampuma-aseisiinsa keskustelevat Roman Schatzin johdolla Ase-lehden päätoimittaja Jussi Peltola ja Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Korkealle pyrkiminen on aina kuulunut ihmiskunnan merkkirakennuksiin pyramideista katedraaleihin. Tornien symbolimerkitys korkealle rakentamisessa on ihmisen kaikkivoipaisuus, mutta myös rappion, pahuuden ja ahneuden vertauskuva kuten Baabelin torni. Oli miten oli, niin varma on se, että tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua osattiin rakentaa kestävästi. Ennen rakentaminen perustui kokemukseen ja kokeiluihin. Pyramidi on hyvä esimerkki siitä, että se pystyy omalla painollaan stabilisoimaan rakenteen. Pyramidin käyttöikä on hyvin pitkä, koska sen oma paino on sen hallitseva kuormitus. Jos rakennus on kestänyt rakennusaikana sen oman painon, se todennäköisesti tulee kestämään kaikki muutkin kuormat, koska ne ovat huomattavasti pienempiä kuin pyramidin oma paino. Tämä on ollut perinteisesti rakentamisen turvallisuuden lähtökohta. Nykyajan rakennusmateriaalit ovat tulleet keveämmiksi, kuten teräs. 2018 arvioidaan valmistuvan rakenteilla oleva kilometrin korkuinen Kingdom Tower Saudi-Arabian Jeddaan. Pilvenpiirtäjät puhkaisevat siis kohta kilometrin rajan. Pysyykö insinööritaito mukana vai taipuuko teräs? Suomen ensimmäinen pilvenpiirtäjä, lähes 130 metriä korkea Redi, valmistuu Helsingin Kalasatamaan syksyllä 2018. Kaikkiaan Kalasatamaan tulee näillä näkymin kahdeksan tornia vuoteen 2023 mennessä. Kalasataman tornien lisäksi yli satametrisiä torneja tullee myös Espoon Keilaniemeen. Pasilaankin suunnitellaan korkeita torneja. Onko Suomessa osaamista rakentaa pilvenpiirtäjiä ja valvoa rakentamista? Entä ovatko rakennusvaatimukset ajan tasalla, kun tällä hetkellä suomalainen rakennuskanta ei ole mitoitettu esimerkiksi kestämään minkään suuruisia maanjäristyksiä? Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on talonrakennustekniikan professori Jari Puttonen Aalto-yliopistosta. Aivan aluksi kuullaan eräs epäonninen tarina Manhattanilta.

Rikosradiossa ollaan äärimmäisten rikosten äärellä. Mikä on joukkomurhaajan ja sarjamurhaajan ero. Onko Suomessa ollut sarjamurhaajia. Varatuomari Jari Pekkanen ja Mikko Sokero puhuvat sarjamurhaajista sekä pohtivat sitä, onko poliisin maine mennyt.

Suomen pinta-alasta kolmasosa sijaitsee napapiirin pohjoispuolella. Täällä on vähän ihmisiä eikä täällä kasva ruohokaan kovin hyvin. Silti suomalaiset haluaisivat menestyä myös jalkapallossa. Vaatimaton menestys kansainvälisillä kentillä alkaa olla suomalaisille saman tyyppinen kansallinen trauma kuin Euroviisut aikoinaan. Suomalaisen jalkapallon filosofiasta, identiteetistä, merkityksestä kansansielulle ja mahdollisesta tulevaisuudesta keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa.Vieraina ovat Suomen maajoukkueen päävalmentaja Mixu Paatelainen ja toimittaja Bubi Wallenius.

Finska Pinnarin vieraina suomalaiset dj/tuottajat Will Dragen ja Jace, eli Ville Kontio ja Jarkko Nieminen. Ville on osa duoa Maison & Dragen, mikä kuuluu Suomen suurimpiin house-musiikin nimiin. Jarkko on puolestaan tehnyt dj-alan töitä ruotsalaisen Monday Bar-klubijärjestäjän kanssa jo noin kymmenen vuotta. Onko Suomessa samaa elektroonisen tanssimusiikin potentiaalia kun Ruotsissa ja mikä on seuraava valtavirtaan nouseva genre? Nämä asiat selivtetään! PÅ SVENSKA: Finska dj/producenterna Will Dragen och Jace på besök. Perjantaipaneeli Perjantaipaneelissa mietitään Raappanan uutta reggae-sinkkua, panelistien suhdetta hiihtämiseen, jos dopingista ikinä päästään eroon, uuden The Frankenstein Theory-elokuvan traileria, hiihtolomakohteita ja tv-sarjaa missä Ruotsin jääkiekon kultajoukkue vuodelta -94 pelaa ruotsalaisia julkkiksia vastaan. Paneelissa mukana Risto Pakarinen ja Janne Westerlund. Juontajina Andrea Reuter ja Kike Bertell.